Löysin toisen tornin Merkuriuksesta. Ei se ole niin vaikeaa, mutta kuten sanoin aiemmin, ihmisten mielestä kaikki on jo löydetty ja he eivät koskaan vaivaudu etsimään. Tämä torni on 10km korkea! Se on massiivinen. Maasas ei ole mitään joka on ihmisen tekemä ja näin korkea. Se olisi uskomatonta, että jokin tällainen voisi jäätä tieteentekijiltä huomioimatta, tai ehkä he pelkäävät toisten tieteilijöiden pilkkaamista. Oli miten oli, tässä se on…. uskomatonta.
Avaruusolennoille viestiminen: ”Todennäköisyydet ovat hyvät kontaktin saamiselle”, sanoo tri Eamonn Ansbro julkisessa luennossaan Dublinin Trinity Collegessa maanantai-iltana.
Viimeiset 17 vuotta, sen jälkeen kun hän perusti Boyleen Roscommonin maakuntaan Irlantiin hänen Kingsland-observatorionsa, Eamonn Ansbro on etsinyt maapallon ulkopuolista elämää.
Se on harrastus jota on helppo pilkata. Avaruusolennot yleisen mielipiteen mukaan ovat vihreitä, niiden pää on tylppä ja ne lentävän lautasilla. Ihmiset jotka heitä etsivät joutuvat pilkan kohteeksi.
Kuitenkin viime vuosina on löydetty tuhansia eksoplaneettoja — tähtiä kiertäviä planeettoja — ja tämä on tehnyt maapallon ulkopuolisen älyn etsinnästä (SETI, search for extraterrestrial intelligence) vakavaa toimintaa.
Ongelma on, että me emme tiedä onko maapallon ulkopuolista älyä olemassa vai ei, ja jos se onkin olemassa, me emme tiedä miten se kommunikoi.
Suurin este on välimatkat. Jopa valonnopeudella (250,000km sekunnissa) lähimmälle tähdelle, Alpha Centauriin, lähetetty viesti veisi yhdeksän vuotta sinne ja takaisin.
Tri. Ansbro puhuu valoa nopeamman kommunikaation puolesta, mahdollisen löydön joka muuttaisi Albert Einsteinin määrittelemiä fysiikan lakeja.
“Se on mahdollista”, hän sanoo. “Tästä on ollut teoreettisia malleja. Tämän parissa on tehty työtä muutama vuosi sen mahdolliseksi osoittamiseksi. Tällä hetkellä valonnopeus on rajoite.”
Maan ulkopuolinen äly
Hän spekuloi, että vaikka ihmiset käyttävät neliulotteista teknologaa (eli radiokommunikaatiota), hän uskoo Maan ulkopuolisen älyn käyttävän jotain paljon kehittyneempää, kvanttisuperluminaalista kommunikaatiota (QSC) joka on viisiulotteista. Analogian avulla esitettynä ihmisolennot voivat olla amplitudimoduloiduilla taajuuksilla (AM) ja avaruusolennot voivat olla taajuusmoduloituja (FM).
Tri. Ansbro myöntää, että ei ole varmuutta siitä että Maan ulkopuolella olisi älyä. “SETI-tiede on edelleen astrobiologian [Maan ulkopuoleisen elämän käsitteen] kaukainen haara”, hän sanoo.
“Meillä ei ole samanlaista historiallista taustaa kuin muilla tieteillä, ja me joudumme tekemään useita oletuksia. Se on todella korkean riskin projekti.”
Mutta todisteiden puute ei tarkoita todistetta niiden puuttumisesta. Ihmiskunta on vasta varsin viimeaikoina saanut käyttöönsä työkalut joilla edes aloittaa etsintä. Uusia teleskooppeja kehitetään, jotka etsivät hiilijalanjälkiä elämästä eksoplaneettojen ilmakehässä.
Astronomy Irelandin luennolla tri. Ansbro selittää viimeisintä ajattelua Maan ulkopuolisen elämän mahdollisuudesta.
“Todennäköisyydet ovat varsin hyvät kontaktille”, hän sanoo. “Äärimmäinen testi tulee Maan ulkopuolisten biosfäärien tutkimisesta.
“Ne mitkä meille ovat äärimmäisiä planeettoja, esim. satojen kilometrien syvät meret täyttävät planeetan pinnan tai paljon kivisemmät planeetat kuin Maa äärimmäisellä painovoimalla, ekstrapolaatiomme ovat suuntaa-antavia. Kuitenkin me voimme kuvitella elämää suuresti vaihtelevissa elinolosuhteissa, huomattavasti suuremmalla vaihtelulla kuin mitä tiedämme Maapallosta.”
Löysin tämän temppelin Marsin kukkulalta Gigapan-kuvasta. Tämä temppeli on puoliksi hautautunut, mutta silti näkyvissä on ovi ja se on katsojan suuntaan. Seinien kulmat ovat edelleen hyvin säilyneet ja helposti nähtävillä. Monumenttien asettaminen vuorille ja kukkuloille on aina ollut uskonnollisesti, kulttuurillisesti ja historiallisesti merkittävää. Tämä vaikuttaa temppeliltä. Ehkäpä uskonto antaa kaikille lajeille tietynlaisen tarkoituksen ja turvallisuudentunteen.
Toim. huom. Courtney Brownin kaukokatselukirjassa Cosmic Voyage puhutaan tästä samasta aiheesta. Siinä kaukokatselun avulla ollaan selvitetty, että Marsissa asuvilla on yhteiskunnassaan eräänlaiset kaksi luokkaa. Ylempi luokka on hallitsijaluokka joka ei tavallaan usko mihinkään, ja alempi luokka on uskovaiset, johon kuuluu myös papisto heidän ”hallitsijoinaan”. Courtneyn yhdistys tekee edelleen kaukokatselutyötä:
Tämä artikkeli on vuodelta 2015. Mieti tätä kun puhutaan koronarokotteesta. Ketä palvelee ja millä hinnalla? Kaupallinen tiede on täyttä kusetusta, sanoo alalla pitkään työtä tehneet tekijät.
—
Allaoleva klippi on otettu dokumentista “One More Girl”, filmistä joka kertoo Gardasil-rokotteesta, joka on suunniteltu papilloomavirusta vastaan. Filmissä LT Peter Rost, entinen erään maailman suurimman lääkeyrityksen (Pfizer) varajohtaja, kertoo totuuden lääketeollisuuden kytköksistä terveydenhoitoalaan.
Rost on entinen Pfizerin varajohtaja, joka toimii syväkurkkuna koko lääketeollisuudesta. Hän on kirjoittanut kirjan “The Whistleblower, Confessions of a Healthcare Hitman.” Kun miettii hänen työuraansa, olisi vähättelyä sanoa, että hän on big pharman markkinoinnin sisäpiiriläinen.
Alla on joitain lainauksia sekä entiseltä että nykyiseltä kahden suurimman ja kaikkein uskottavimman lääketieteellisen julkaisun päätoimittajalta maailmassa. Ne on sopivaa ottaa tähän mukaan, sillä ne liittyvät siihen mistä tri. Rost vihjailee videolla.
“Enää ei yksinkertaisesti ole mahdollista uskoa suurinta osaa kliinisestä tutkimuksesta, jota julkaistaan, tai luottaa hyvämaineisten lääkärien arviointikykyyn tai lääketieteellisten ohjeistusten auktoriteettiin. En saa minkäänlaista mielihyvää tästä johtopäätöksestä, johon olen päätynyt hitaasti ja vastahakoisesti yli kahden vuosikymmenen aikana, jolloin olen ollut päätoimittajaNew England Journal of Medicinelle.” — tri. Marcia Angell, lääkäri ja pitkäaikainen New England Medical Journalin vastaava päätoimittaja (NEMJ) (lähde)
“Tämä keissi tiedettä vastaan on suorasukainen: iso osa tieteellisestä kirjallisuudesta, mahdollisesti puolet, voi yksinkertaisesti olla epätotta. Muokkaillut tutkimukset, joiden otoskoot ovat pieniä, koevaikutukset pieniä, pätemättömät eksploratiiviset analyysit ja ja räikeät eturistiriidat yhdessä turhanpäiväisten trendien tavoittelun kanssa on kääntänyt tieteen kohti pimeyttä.” — tri. Richard Horton, tämänhetkinen Lancetin vastaava päätoimittaja — julkaisu jota pidetään yhtenä maailman kunnioitetuimmista lääketieteellisistä julkaisuista maailmassa. (lähde)
On aika miettiä nykyinen lääketieteellinen tutkimus uusiksi ja nähdä kokonaiskuva
Vuonna 2005 tri. John P.A. Ioannidis, joka tällä hetkellä on tautien ehkäisyn (disease prevention) professori Stanfordin yliopistossa, julkaisi kaikkein luetuimman artikkelin Public Library of Sciencen (PLoS) historiassa otsikolla ”Miksi suurin osa julkaisuista tutkimustuloksista ovat vääriä” (Why Most Published Research Findings Are False). Siinä hän kirjoittaa:
“Yhä suurempi huoli on se, että suurin osa tällä hetkellä julkaistuista tieteellisistä löydöksistä ovat vääriä.”
Meillä on nyt suuri määrä näyttöä, ja lainauksia suoraan kentällä toimivien asiantuntijoiden suusta, jotka maalaavat huolestuttavan kuvan. Tiede, jota käytetään kouluttamaan tohtoreita ja kehittämään lääkkeitä, on rikki. Meille annetaan nähtäväksemme vain tutkimuksia, joita suuret lääkefirmat ovat sponsoroineet, mutta nämä tutkimukset eivät ole suunniteltu pitkälle tähtäimelle. Niitä ei ole suunniteltu selvittämään ongelmia, jotka voivat syntyä vuosia hoitojen jälkeen, tai tutkimaan riskejä, joita syntyy kun ottaa lääkkeitä pitkiä aikoja. Kukaan ei tunnu edes maininneen tai tunnustaneen sitä, että monissa tutkimuksissa selvästi näytetään merkittävä riski, joka liittyy moniin lääkeyritysten valmistamiin tuotteisiin.
Se mikä on vieläkin huolestuttavampaa on, että kansalla ei ole tietoa näistä faktoista. Tätä ongelmaa selvästikään ei voida ratkaista valtavirran uutisissa, ja huolimatta suuresta määrästä sitä tukevaa näyttöä, useat ihmiset kieltäytyvät edes tarkastelemasta sitä tai tunnustamasta, että sellainen on olemassa. Tämä on suuri ongelma. Maailmamme muuttuu ja meidän tulee pitää avoin mieli ja olla avoimia uusille mahdollisuuksille koskien maailmamme luonnetta. Vuosi on kuitenkin 2015, ja meidän kulkiessamme eteenpäin tulee olemaan informaatiota joka haastaa monille syvään juurtuneet uskomusjärjestelmät. On ihan ookoo tarkastella informaatiota joka menee täysin vastoin sitä mitä me uskomme. Itse asiassa se on tarpeellista jos me aiomme edistyä ja luoda paremman maailman itsellemme.
Luulisi, että allaolevalla videolla esitetyt väitteet pitkäaikaisilta suurten ja tunnettujen tiedejulkaisujen päätoimittajilta saisivat edes hieman huomiota uutisissa.
Kun tri. Rost oli edelleen Pfizerin palkollisena, hänellä oli muutama esiintyminen median edessä. Tässä hän puhuu Wall Street Journalille melkein 10 vuotta sitten, ennen kuin hän ryhtyi syväkurkuksi.
Tämän takia vaihtoehtomedia on tärkeää, erityisesti aikana jolloin enemmän ja enemmän ihmisiä herää siihen mitä planeetallamme oikeasti on tapahtumassa.
On tullut aika tarkastella tutkimusta, jota maailmalla tekevät asiantuntijat (tieteentekijät) eri instituutioissa, joita nämä jättiläismäiset, monkansalliset korporaatiot EIVÄT rahoita — eli riippumatonta kirjallisuutta. Loistavaa työtä julkaistaan koskien eri lääkkeitä, hoitoja, rokotteita ym.
Kiitos kun luit. Toivottavasti tämä video antaa sinulle jotain ajattelemisen aihetta.
UFO-bongarit väittävät, että he ovat löytäneet massiivisen avaruusolentojen tukikohdan Kuussa, joka on yhdeksän mailia läpimitaltaan. Ja vaikka tiedemiehet väittävät sitä vain kraateriksi, avaruusfanaatikot inttävet sen olevan suuri lasikupoli. Tubettaja Tony Wilke havaitsi muodon Kuun pinnasta NASAn Apollo-missioiden aikaan otetussa valokuvassa. Tämä tulee hieman sen jälkeen kun Marsin pinnasta otetut satelliittivalokuvat paljastivat epäluonnollisia muotoja koverrettuna sisäänkäyntien muotoon niinkuin maanalaiseen tunneliin pääsy. ”Tiedemiehet ovat väärin nimenneet sen kraateriksi, kun se on selkeästi kupoli”.
Tonyn mukaan, joka pyörittää Youtube-kanavaa Earth Files Earths History, kupoli on arviolta 250 miljoonaa vuotta vanha. Tuona aikana se on kärsinyt vahinkoa, mutta se on silti pystyssä koska sitä tukeva tanko on yli kaksi mailia pitkä. Rakenne on noin yhdeksän mailia läpimitaltaan ja ainakin kaksi mailia syvä, väitetään.
Miksi avaruusolentojen pitäisi rakentaa jättiläismäinen areena lasista ei vielä ole selvillä. UFO Sightings Dailyn Scott C Waring ihmettelee miksi tiedemiehet eivät ole löytäneet sitä. ”Kuten voitte nähdä itsekin, tämä kupoli on maapallon Kuussa”, hän sanoo. ”Tiedemiehet ovat väärin nimenneet sen kraateriksi, kun se on selkeästi kupoli. Tämä on väärin nimetty astronomiassa Hardenin Kraateriksi. En syytä tiedemiehiä. Se on vain se miten koulussa asiat opitaan.” Tony sanoi, että kun kupoli rakennettiin ikuisuuksia sitten, lasi olisi ollut täysin läpinäkyvää. ”Kun nämä kupolit saatiin valmiiksi, ne olivat täysin läpinäkyviä”, hän sanoi. ”Olisit voinut ottaa sivun mitalta 30 metrisen lasipalan ja nähdä täydellisesti läpi ilman häiriötä. Mutta tämä on vain yksi miljoonien ja miljoonien vuosien vaikutus.”
NASAn tiedemiehet ja mitä he sanovat kuusta
Kuupyramidi
Useat NASAn työntekijät ovat tehneet aika shokeeraavia väitteitä Kuusta. George Leonard, NASAn tiedemies ja valokuva-analyytikko joka oli saanut käsiinsä useita NASAn valokuvia Kuusta, joista monet on julkaistu hänen kirjassaan Somebody Else Is On The Moon, on vain yksi työntekijä. Vaikka hänen valokuvansa ovat pieniä kooltaan ja niiden resoluutio ei yllä nykypäivän standardeihin, ne näyttävät yksityiskohtia alkuperäisistä vedoksista jotka olivat massiivisia.
Vaikka Leonard julkaisi kuvien tunnistenumerot hänen teoksessaan todisteina, me emme silti voi olla varmoja olivatko ne todellisia, ja niiden huono resoluutio tekee tilanteesta vieläkin pahemman. Paljon uskottavampaa kuin nämä kuvat ovat hänen väitteensä siitä mitä kuusta löydettiin, hänen todennettujen NASA-suositustensa lisäksi. Leonard ei ollut ainoa uskottavalla taustalla joka yrittää kertoa maailmalle totuuden koskien kuuta ja valokuvia jotka otettiin Apollo-missioiden aikana.
“Hyvät naiset ja herrat, NASA, jonka monet meistä USA:ssa sanovat olevan akronyymi sanoista Never A Straight Answer, tuhosi 40 filmirullaa Apollo-ohjelmasta — lennosta kuuhun, lennosta kuun ympäri, laskeutumisesta Kuuhun, kävelystä sen pinnalla. He tuhosivat 40 filmirullaa noista tapahtumista. Nyt me puhumme tuhansista yksittäisistä otetuista freimeistä, jotka niinkutsuttujen viranomaisten mukaan on määritetty oikeudettomiksi nähdä. Voi, ne olivat ‘disruptiivisia,’ ‘yhteiskunnallisesti hyväksymättömiä,’ ‘poliittisesti hyväksymättömiä.’ Olen raivoissani. Olen eläköitynyt upseeri. Minulla ei tunnetusti ollut pitkää pinnaa.
Kuun rakenteet
Ylläoleva lainaus tulee Bob Deanilta, joka puhui konferenssissa Euroopassa. Bob on eläkkeellä oleva USA:n armeijan komentajamajuri, ja hän on myös palvellut liittoutuneiden voimien päätukikohdassa (Supreme Headquarters Allied Powers Europe, SHAPE) NATOssa tiedusteluanalyytikkona. Mitä UFO-ilmiöön tulee, meillä on nyt tuhansia julkisesti paljastettuja dokumentteja ja satoja uskottavia silminnäkijälausuntoja. On tärkeää myös huomata Venäjän hallinnon jokin aika sitten peräänkuuluttaneen kansainvälistä tutkimusta USA:n kuulaskeutumisesta ja siihen liittyvästä alkuperäisen vuoden 1969 kuulaskeutumisen filmimateriaalin katomaisesta. He viittaavat myös (arviolta) 400 kilogrammaan kuukiveä, joka saatiin useiden tehtävien ajalta vuosien 1969-1972 välillä. Leonard esittää, että NASA tiesi avaruusolentojen toiminnasta Kuussa, ja yritti piilottaa tiedon. Hän ei ole ainoa, joka tällaista on esittänyt.
“Lukekaa ne kirjat, lukekaa tarinat, alkakaa ymmärtää mitä on todella ollut meneillään, koska ei ole epäilystäkään etteikö luonamme vierailtaisi… Universumi jossa elämme on paljon ihmeellisempi, innostavampi, monimutkaisempi ja kauaskantoisempi kuin mitä voimme koskaan tällä hetkellä tajuta… [Ihmiskunta on pitkään miettinyt olemmeko] yksin universumissa. [Mutta] vain nykyaikanamme meillä todella on todisteita. Ei, me emme ole yksin. — Tri. Edgar Mitchell, NASAn astronautti (kuudes ihminen Kuun pinnalla)
Tässä on leike jossa NASAn astronautti tri. Brian O’Leary sanoo saman. Leonard ei ole ainoa NASAn tiedemies, joka sanoo omituisia asioita Kuusta. Plasmatiedemies nimeltään tri. John Brandenburg sanoi saman asian. Hän oli varajohtaja Clementinen kuutehtävässä, joka oli osa yhteistä avaruusprojektia ohjuspuolustusorganisaation (Ballistic Missile Defense Organization, BMDO) ja NASAn kanssa. Tehtävä löysi vettä Kuun navoilta vuonna 1994.
Lasitorni Kuussa
Se oli (Clementine-missio) valokuvaustehtävä, joka periaatteessa tarkasti josko joku rakentaisi Kuuhun tukikohtia, joista meillä ei ollut tietoa. Laajensivatko he rakennuksiaan?
Sitten hän esitti, että: Kaikista kuvista, joita olen nähnyt Kuusta joissa näkyy mahdollisia rakennelmia, kaikkein hämmästyttävin on kuva mailien kokoisesta suorakulmaisen viivojen rakenteesta. tämä näyttää erehdyttävän keinotekoiselta, ja sen ei pitäisi olla siellä. Avaruustiedusteluyhteisön jäsenenä katson mitä tahansa tällaisia rakennelmia Kuusta huolissani, sillä se ei ole meidän, ei ole keinoa jolla me olisimme rakentaneet sinne sitä. Se tarkoittaa, että joku muu laittoi sen sinne.
Jos kertoisit satunnaiselle kaverille kadulla, että mielestäsi toinen sivilisaatio, avaruusmatkailuun kykenevä, olisi ollut Kuussa ennen kuin me pääsimme sinne ja mahdollisesti edelleenkin on siellä, saisit epäilemättä joitain varsin merkitseviä katseita osaksesi. Toisaalta, jos tuo toinen henkilö päättäisi kuunnella sinua, saisit varmasti hänen huomionsa varsin nopeasti.
Tämän tyyppinen informaatio voi olla hämmentävää, jopa pelottavaa, ja se on ookoo. Monet ihmiset eivät ole valmiita avaamaan mieliään näille mahdollisuuksille, mutta totuus asiasta on, että se on jotain minkä me joudumme jossain vaiheessa kohtaamaan. Me selvästikin olemme kulkemassa kohti väistämätöntä avaruusolentokontaktin todellisuutta — mikäli me nyt viisastumme ja alamme huolehtia planeetastamme parhaan kykymme mukaan. Ehkäpä me selviämme tarpeeksi kauan tehdäksemme tästä tulevaisuutemme, tai ehkä se tapahtuu paljon aiemmin kuin luulemme. On paljon viitteitä siitä, että avaruusolentokontakti tapahtuu jo nyt.
Kuka tahansa joka on järjestänyt illallisen 13 ihmiselle tietää, että kunnollinen pöytäkattaus tarkoittaa muutakin kuin pelkkää yksittäistä viinilasia — vaikka se olisikin iso, puhdasta kultaa ja sen huhuttaisiin saavan aikaan ihmeitä. 13 ihmisen läsnäollessa Raamatun Viimeinen Ehtoollinen tarvitsi ainakin joitain lautasia, veitsiä ja kivan pöytäliinan — jopa Leonardo da Vincin mielestä. Valitettavasti viinilasi, josta tuli Pyhä Graali, saa kaiken huomion. Eräs artikkeli Espanjasta valaisee tohtorinväitöskirjaa, joka mainitsee vähän tunnetun artefaktin olleen talletettuna katedraaliin Espanjassa, joka saattaa olla Viimeisen Ehtoollisen pöytäliina.
Onko se sitä? Saiko oppilas tohtorintutkintonsa?
Aleteia-julkaisun mukaan Viimeisen Ehtoollisen pöytäliinaksi uskottua liinaa pidetään Santa Maria de la Asunción de Coria in Extremaduran katedraalin reliikkikappelissa, joka on lähellä Portugalin rajaa. Hänen vuoden 2016 taidehistorian tohtorinväitöskirjassaan Maria del Carmen Sanabria Sierra huomauttaa, että katedraalin rakentaminen alkoi 1498, mikä tekee siitä mahdollisesti ensimmäisen kristillisen kirkon Iberian niemimaalla. Vaikka väitöskirjan fokus on Espanjan barokkitaide, jota katedraalissa säilytetään, hän mainitsee väitetyn pyhän pöytäliinan olevan olemassa.
Yksityiskohtaisempi selonteko pöytäliinan historiasta ja mahdollisesta autenttisuudesta esitettiin vuonna 2014, kun entinen NASAn tiedemies professori John Jackson (Coloradon Turinin käärinliinakeskuksen johtaja) tutki pöytäliinaa lähes 35 vuotta sen jälkeen kun ryhmä jossa hän oli mukana sallittiin päästä Vatikaaniin tutkimaan Turinin käärinliinaa. Tämän tulisi yksinkertaisella laskutoimituksella olla yhtä vanha kuin Viimeisen Ehtoollisen pöytäliina. Jackson on tutkija, joka väittää, että Turinin käärinliinan hahmo on kolmiulotteinen kuva.
Tarkasteltuaan liinaa Extremadurassa hänen vaimonsa ja tutkijakollegansa Rebeccan kanssa Jackson teki toisen kiinnostavan väitteen. Hän määritti pöytäliinalle lähes samanlaiset ulottuvuudet (4.32 m pitkä kertaa 0.90 m leveä) kuin käärinliinalla on (4.40 m kertaa 1 m eli noin 14 jalkaa kertaa 3.2 jalkaa). Rebecca ehdotti, että tuolloin olisi ollut yleinen rituaali ottaa kaksi pöytäliinaa käyttöön, jossa toisella symbolisesti peitetään ruoka hiekalta ja hyönteisiltä, niinkuin oltaisiin tehty alkuperäisellä Pääsiäismatkalla erämaan yli. Kolmen tunnin aikaikkunassa, joka Joosef Arimealaisella oli hakea Kristuksen ruumis Pilatukselta ja haudata se hautaan, pöytäliina on voinut toimittaa hätävarana käärinliinan virkaa, mikä viittaisi siihen että käärinliina ja pöytäliina voivat olla jopa samasta kangaspakasta.
Pöytäliinan kirjoitettu historia ulottuu vain vuoteen 1404, kun paavi Benedictus XIII tunnusti sen aitouden. On tiedossa, että liinaa käytettiin peittämään alttareita jumalanpalveluksissa ja että se on pesty. Vaikka sen kudokset tuntuvat sopivan Turinin käärinliinaan, tuo liina on ollut yksityiskohtaisten tutkimusten alainen eikä sitä siltikään ole todettu oikeaksi, joten pyhä pöytäliina on jäänyt vaiheeseen jossa sillä on samat epäilyt eikä nykyinen katolinen kirkko enää usko Benedictus XIII:n päätöksiin.
Kuitenkin kyseessä on kiinnostava tarina ja sellainen jonka tulisi ansaita osakseen lähes yhtä paljon argumentteja kuin käärinliina sai. Saiko Maria del Carmen Sanabria Sierra tohtorinpaperinsa? Hän tällä hetkellä opettaa lukiossa ja hänen oppilaansa mahdollisesti ovat kyllästyneitä kuulemaan pöytäliinan tarinasta ruokalassa lounaalla.
Pyramidiasiantuntija tri. Carmen Boulter käy läpi hänen hämmästyttäviä uusia löytöjä muinaisilta paikoilta käyttäen satelliittiskannaustekniikkaa. Viitteitä on siitä, että Atlantiksen aikainen arkisto on löytynyt, mutta aiheesta on täydellinen arkeologinen pimento!
Tunnettu 1900-luvun alun meedio Edgar Cayce, joka tunnettiin ”Nukkuvana profeettana”, ennusti että todisteet Atlantiksesta ja sen kehittyneestä teknologiasta tulisivat joku päivä löytymään Gizan pyramidien alta, salaisesta kulkukäytävästä Sfinksin oikean tassun alta.
Egyptologia tottakai parjaa koko ideaa ”Kadonneesta sivilisaatiosta”, puhumattakaan siitä, että siellä olisi kehittynyttä teknologiaa. Huolissaan muinaisen Egyptin narratiivin käsissä pysymisestä tutkimuksia koitetaan suorittaa nyt Caycen narratiivia vastaan, ja Egyptin antiikkiministeri Zahi Hawass (nyt eläkkeellä) on jopa estänyt ja häirinnyt tutkimuksia niinkutsutussa ”arkeologisessa pimennossa”.
Tämä haastattelu tarkastelee kahden johtavan egyptologin tarinaa, joiden varhaiset kaivaukset saivat tukea Edgar Cayce -säätiön tutkimusrahastolta (Edgar Cayce Foundation’s Association for Research and Enlightenment, ARE). Eräs heistä oli aiemmin kirjoittanut kirjan Caycen ennustuksista, kuvaten sitä miten muinainen Egypti perustettiin Atlantikselta selvinneiden voimin.
Etsivätkö nämä arkeologit salaa Muinaista Arkistohallia, käyttäen hyväksi Caycen ennustuksia, samalla kun he julkisesti sanoutuivat irti entisestä sponsoristaan pysyäkseen virallisen egyptologian totuuden rajoissa?
Kuningatar Nefertiti ja Faarao Akhenaten
Tarina Akhenaten-faaraosta ja hänen vaimostaan Nefertitistä on egyptologien mielestä esitys siitä, että Amunin papisto oli rohkea pilkatessaan harhaoppista monoteistista ”hullua kuningasta”, sanoo Boulter. Hänen mukaansa todellinen tarina on paljon kiinnostavampi ja se liittyy Akhenatenin esoteeriseen tietoon muinaisen Egyptin perustamisesta.
Miksi papisto yritti riistää Akhenatenilta ja Nefertitiltä paikkansa historiassa? Oliko Nefertiti kykeneväinen pakenemaan, salaamaan muinaisen tiedon Egyptin atlantislaisesta menneisyydestä ja Maan ulkopuolisesta alkuperästä omaan hautaansa?
Ratkaiseeko Boulterin viimeisimmät arkeologiset löydökset tämän muinaisen mysteerin lopullisesti? Tässä on Dark Journalist Daniel Liszt ja tri. Carmen Boulter – tätä episodia et halua missata!
Käyttäjän JonXAmry mukaan komeetta ATLAS on merkki tulevasta sodasta. Hän viittaa muihin aikoihin kun suuret komeetat ovat saapuneet taivaille.
Esimerkiksi vuoden 1811 komeetta, joka löydettiin maaliskuussa 1811, näkyi New Madridin maanjäristysten aikaan joulukuussa 1811 ja vuonna 1812 Napoleon hyökkäsi Venäjälle. Tai vuoden 1861 suuri komeetta — vuonna 1861 alkaa sisällissota, joka lakkaa 1865.
Kautta aikain komeetat, kuten vuonna 1811 ja 1861, ovat olleet ennusteita sodasta, mutta mitä jos komeetta ATLAS tai jokin toinen taivaankappale eivät ole merkki sodasta vaan tulevasta ennennäkemättömästä luonnonmullistuksesta, joka johtaa kuolemaan, tauteihin ja nälkään.
Kuusiosaisessa videosarjassaan Earth Catastrophe Cycle, Ben Davidson, Space Weather Newsin perustaja, esittää useita tieteellisiä tutkimuksia ”mikronovasta” (eli ”Auringon välähdyksestä”), tapahtumasta joka toistuu ihmiskunnan historiassa, ja siitä seuraavasta napojen siirtymästä joka toistuu syklisesti.
Tieteellinen data vahvistaa, että mikronovatapaukset ovat yleisiä galaksissamme, ja sellaisia tapahtumia on esiintynyt Maapallon historiassa. Ne liittyvät napojen siirtymiin, ja kuitenkin todisteita tästä on piiloteltu valtion viranomaisten hyllyissä vuosikymmenien ajan.
Videosarjan neljännessä osassa Davidson esittää astronomien tieteellisiä tutkimuksia, jotka näyttävät miten ”mikronovat” ovat esiintyneet useissa tähdissä.
”Mikronova” on Davidsonin termi supernovan tyyppiselle tapahtumalle, joka ei ole tarpeeksi suuri kuluttamaan loppuun tai tuhoamaan sen synnyttämää tähteä, mutta tarpeeksi suuri aiheuttamaan kaaosta lähellä oleville planeetoille.
Hän sanoo:
Mikä on mikronova? Se ei ole supernova, se ei ole oikeastaan edes nova, vaan pikemminkin novan pikkusisko, sellainen joka voi vaikuttaa koko maailmaan mutta ei tuhoa sitä kokonaan.
Davidsonin video näyttää todisteita siitä, miten tällainen mikronovatapaus on syklinen osa tähden elämää, ja siihen kuuluu seuraava kymmenen toistuvan novatapauksen lista, joita Linnunradalla on havaittu:
Davidson viittaa useaan lähteeseen, jotka puhuvat Auringon välähdyksistä osana Maan geologista historiaa.
Davidsonin sarjan neljännen osan haastattelussa Schoch selittää, että jääytimen näytteet Grönlannista kertovat siitä miten viime jääkauden lopulla on ollut auringonpurkaus tai flare. Aikakausi tunnetaan nuoremman Dryas-kauden nimellä noin 9700 eKr.
Schock ja Davidson arvioivat, että muinainen mikronova oli niinkin paljon kuin 40 kertaa modernin historian aikana havaitun tuhoisimman aurinkomyrskyn vahvuinen, joka oli vuoden 1859 Carringtonin tapaus.
Tämä tekisi nuoremman Dryasin mikronovasta niinkin paljon kuin X-100+ aurinkoflaren nykyisen mitta-asteikon mukaan. Varsin hälyyttävääm erityisesti jos tämä tulee toistumaan lähiaikoina.
Massiivinen määrä plasmaa, joka saapui planeetalle välittömästi mikronovan jälkeen noin vuonna 9700 eKr. pommitti Maata ja tuotti vaikutuksen, joka oli verrannollinen yhteen tai useampaan asteroidin törmäykseen.
Tämä aiheutti hämmennystä ja sai monet arkeologian tutkijat väärin tulkitsemaan historiallisia tapahtumia viime jääkauden lopulta. Tapausta pidettiin asteroidin iskeytymisenä eikä niinkään plasmapurkauksena.
Haastattelussa ja kirjassaan Schoch esittää, että muinaiset tiedot ovat yhdenmukaiset aurinkoflaren kanssa, joka on pyyhkinyt pois muinaisen ennen viime jääkautta esiintyneen sivilisaation, jonka oletetaan olevan PlatoninAtlantis.
Tieteellinen data auringon välähdyksistä ulottuu usean vuosikymmenen taakse.
Bradley Schaefer, astrofyysikko NASAn Goddard Space Flight Centerissa, kirjoitti tutkielman otsikolla ”Välähdyksiä normaaleista tähdistä”, joka julkaistiin The Astrophysical Journalin helmikuun 1989 numerossa.
Hän ajoitti aurinkovälähdysten tutkimuksen alkuvaiheen vuoden 1959 H. Johnsonin tutkimukseen, joka tuolloin
”teki ainoan tutkimuksen, joka kykenee havainnoimaan harvinaisia välähdyksiä normaaleista tähdistä.”
Schaefer tutki NASAn dataa kuukivien pinnasta löydetystä lasituksesta, joka esitettiin ensi kerran vuoden 1969 T. Gold tutkielmassa, joka julkaistiin Science-lehdessa, jossa todettiin:
”Osa lasituksesta johtuu ilmeisesti säteilylämmöstä; se viittaa jättimäiseen auringonpurkaukseen geologisina lähiaikoina.”.
Schaefer oli yhtä mieltä Goldin analyysin kanssa, ja tuli samanlaiseen johtopäätökseen:
Lasitus kuukivien huippujen pinnalla on ollut käytössä vahvana argumenttina ”auringonpurkauksen” puolesta, jossa Aurinko on kasvattanut luminositeettiaan yli 100 kertaa kymmenestä satakertaiseksi viimeisen 30 tuhannen vuoden aikana.
Schaefer jatkoi kuvaamalla sitä miten tällainen ”auringonpurkaus” (eli aurinkovälähdys tai mikronova) voisi johtaa sukupuuttoon johtavaan tapahtumaan (Extinction Level Event) (kirjasta Flashes from Normal Stars – sivu 930):
Karkeasti arvioin, että välähdys… voi johtaa suureen sukupuuttoon. (Liitukauden dinosaurusten sukupuuttoja ei voida selittää välähdyksellä, sillä iridiumin vahvistamiselle ei ole mekanismia.) Aurinko on voinut käydä läpi muutaman (korkeintaan) sellaisen supervälähdyksen viimeisen 108 kauden (100 miljoonaa vuotta) aikana. Tämä data viittaa siihen, että oma Aurinkomme on voinut välähdellä merkittävästi harvemmin kuin keskivertotähti.
Videosarjan viidennessä osassa Davidson haastattelee aurinkosyklitutkijaa Douglas Vogtia joka puhuu siitä miten tieteellistä dataa kuukivistä voidaan käyttää osoittamaan aurinkovälähdysten tapahtuminen geologisessa historiassamme.
Davidsonin koostama tieteellinen data hänen videosarjassaan on vakuuttavaa, kuitenkaan se ei tarjoa vastausta kriittiseen kysymykseen:
”Milloin seuraava mikronova tai aurinkovälähdys tapahtuu?”
Yksityiskohtaisempaa vastausta voimme etsiä Corey Gooden häikäisevästä todistuksesta, joka sanoo että hän on ollut kahden eri lähteen tiedustelubriiffauksissa ”aurinkovälähdyksistä”:
Secret Space Program Alliance
Maapallon sisällä asuva sivilisaatio, jota hän kutsuu nimellä ”Anshar”
Goode sanoo, että hän on ollut mukana useissa salaissa avaruusohjelmissa 20 vuoden periodin ajan vuodesta 1986 vuoteen 2007.
Vaikka hänen väitteensä ovat ristiriitaisia, tutkimukseni on löytänyt useita tukevia väitteitä, jotka on kuvattu hänen Secret Space Program -sarjassaan, mm. se että Goode on ensimmäisenä julkistanut kaksi puolustustiedustelun referenssidokumenttia, jotka tukevat hänen todistuksensa keskeisiä elementtejä.
Goode sanoo, että tieteentekijät eri avaruusohjelmissa ovat ennustaneet, että aurinkovälähdys tapahtuu 24. aurinkosyklin (2008-2018/2019) lopussa, ja että tämä on johtanut globaalin eliitin evakuointisuunnitelmiin hieman samaan tapaan kuin elokuvassa ’2012.’
Goode kertoi yksityiskohtia haastattelussa siitä mitä hänelle oltiin sanottu joulukuun 2017 vierailulla salaiseen tukikohtaan Kuussa nimeltä Lunar Operations Command [LOC] useista aurinkovälähdystapahtumista, jotka eri ryhmät ovat ennustaneet:
Olen sanonut jo jonkin aikaa, että minulle on sanottu, ettei kyseessä ole vain yksittäinen Auringon tapahtuma, vaan sarja tapahtumia, jotka johtavat yhteen suureen tapahtumaan. Tapaamisessani LOC:ssa… Minulle kerrottiin että eliitti on odottanut viimeistä ”Auringon aivastusta” (aurinkovälähdys) tapahtuvaksi tämän aurinkominimiperiodin loppuun (2018/2019 heidän estimaattinsa mukaan). ”Olemmeko me virallisesti aurinkominimissä?” oli kysymys eräältä läsnäolijalta. Harmikseni kysymykseen ei vastattu, sillä briiffatut kiinnittivät tähän aiheeseen erityistä huomiota.
Eliitti alkoi siirtyä maan alle suurin joukoin perustuen tähän todennäköiseen aikajanaan.
”Ohjelmat” olivat käyttäneet mahdollisen tulevaisuuden teknologiaa, jolla määrittää avaruusolentojen ja salatun teknologian paljastuksen ja aurinkovälähdyksen tapahtumisen hetki. Kukaan heistä ei ollut samaa mieltä siitä mitä aurinkovälähdys tulisi olemaan, sillä monet heistä ajattelivat että se olisi välähdys, joka muuttaisi heidät ylösnousseiksi valo-olennoiksi, kun taas toiset odottivat sen olevan kaamea päivä tälle planeetalle…
Avaruusolennot kuvasivat kaiken tämän tapahtuvan aikaikkunassa 2018-2023/24.
Goode sanoi, että hän on saanut informaatiota myös toisesta lähteestä, Ansharilta, jotka väittävät olevansa tulevaisuudesta tulleiden aikamatkaajien jälkeläisiä.
Tämä tarkoittaa, että heidän esi-isänsä olivat eläneet kaikkien tulevien aurinkovälähdystapausten läpi, ja välittäneet kertomukset niistä historiankirjoihin, jotka Ansharit toivat Maahan hamassa menneisyydessä ylläpitääkseen nykyistä aikajanaa.
Goode kertoo mitä Ansharit sanoivat hänelle:
Nyt tapahtuneita välähdyksiä (kaikki välähdykset eivät näy silmin) tulee lisää, mikä kaikki kasaantuu yhdeksi suureksi Auringon tapahtumaksi. Ansharit kuvasivat suuren Auringon tapahtuman heidän menneisyydessään (meidän tulevaisuudessamme?) joka oli paljon sellainen kuin ”täyden mittakaavan koronan massapurkaus”, jonka kuvasin olevan yksi tieteellinen teoria Auringon tapahtumalle. He kuvasivat Auringon purkausta niin voimakkaaksi, että se sai aikaan usean asteen suuruisen fyysisten napojen siirtymän Maapallolla. He kuvasivat koronan massapurkauksen läpäisevän Maapallon pohjoisen pallonpuoliskon, mikä aiheutti suuria tulipaloja, jotka pyyhkivät suuria alueita pois ja näin tekemällä tuhosivat kaiken teknologian planeetallamme. Kuolonuhreja aiheutui reilusti itse tapahtumassa.
Gooden informaatio on avuksi, sillä se tarjoaa tiedusteludataa salaisen avaruusohjelman tieteilijöiltä ja Maan sisällä asuvilta olennoilta, jotka tarkkailevat Auringon toimintaa, ja ovat myös tietoisia historiallisista kuvauksista aurinkovälähdyksiin ja mikronoviin liittyen Maapallon historiassa.
Tämä täydentää Davidsonin keräämää tieteellistä dataa, joka esittää mikronovat toistuvana ilmiönä monille galaksimme tähdille, mukaanlukien omalle Auringollemme.
Tämä vie meidät toiseen Davidsonin sarjan keskeiseen elementtii, josta Gooden salaiset lähteet kertovat lisätietoja.
Tämä liittyy ennustettuun mikronovaan tai aurinkovälähdykseen, joka on kytkimenä geofyysiselle npojen siirtymälle, joka voisi olla katastrofaalista monille planeettamme alueille.
