Aihearkisto: Tietoisuus

Artikkeleja tietoisuudesta: jooga, esoteria, jne.

Tietoisuus: Ihmeellinen yhteensattuma vaiko vaatimus universumin olemassaololle?

Se että elämää on olemassa on lähes yhtä outoa kuin se on riemastuttavaa. Se on outoa, koska todennäköisyys että on olemassa universumi, joka on sopiva elämälle, on itseasiassa varsin pieni, kun otetaan huomioon että jos universumiamme hallitsevat lait olisivat hiukankaan erilaiset, elämä olisi mahdotonta. Tämä tarkoittaa, että universumimme järjestys osuu kapealle kaistalle mahdollisia asioiden olemassaolon sallivia vaihtoehtoja.

Jos universumiamme hallitsevat perimmäiset voimat olisivat olleet edes 2%:n verran erilaiset siitä mitä nyt, asiat olisivat täysin toisenlaiset. Esimerkiksi jos vahva ydinvetovoima (yksi atomit kasassa pitävistä voimista) olisi ollut 2% vahvempi, kaikki vety universumissa olisi tullut kulutetuksi universumin alkuvaiheissa. Nukleosynteesi (uusia atomiytimiä olemassaolevista ytimistä, pääosin protoneista ja neutroneista, luova prosessi) ei olisi ollut mahdollinen siten kuin me sen tunnemme, ja täten muut kemialliset alkuaineet kuten hiili, typpi tai happi eivät olisi voineet syntyä. Tämä tarkoittaa ettei olisi tähtiä, ei planeettoja, mikään ei olisi niinkuin me sen nyt tiedämme. Kun tämä otetaan huomioon, eivät ainoastaan kompleksit ilmiöt, vaan myös ”yksinkertaiset” kuten kivien olemassaolo tuntuvat epätodennäköisiltä. Tämä omituisuus voidaan selittää sanomalla, että sellaiset asiat syntyvät vain koska tämä universumi on erittäin hienosäädetty niin, että tarpeelliset olosuhteet älyllisen elämän syntymälle ovat mahdollisia. Niinkuin puutarhuri huolehtii kasveistaan, niin myös universumista näytetään huolehdittavan.
Anthropic principle

Monien mielestä tämä on argumentti älykkään suunnittelun puolesta. Universumi tuntuu olevan myös luotu jotakin tarkoitusta varten, ja tämä on elämän olemassaolo. Jotkut menevät vieläkin pidemmälle: universumin järjestyksen taka-ajatuksena on tietoisuuden kukoistaminen. Tätä kutsutaan antrooppiseksi periaatteeksi.

Sana antrooppinen tarkoittaa yksinkertaisesti ”suhteessa ihmisiin”, ja se on periaate siksi koska ajattelumallia käytetään aksiomaattisesti, se on päättelyketjun lähtökohta josta lähdetään liikkeelle tai jota laajennetaan loogisesti. Mitä tämä sitten tarkoittaa? Onko se argumentti Jumalan olemassaolon puolesta? Onko se vain viittaus siihen mikä tuntuu olevan yhteensattumaa? Paha mennä sanomaan, sillä johtopäätelmät riippuvat itse kunkin uskomuksista ja maailmankatsomuksesta.

Periaatteesta on kaksi muotoa: Vahva muoto sanoo, että tietoinen elämä ei ole yhteensattumaa, vaan se on pikemminkin vaadittava ehto universumin olemassaololle. Ikäänkuin universumin tarkoitus olisikin tuottaa elämää. Heikko muoto sano, että ihmisyydessä ei ole mitään erikoista, se on sivutuote jolla ei ole keskinäistä asemaa.

Huolimatta siitä mihin päätelmiin tullaan tarkasteltaessa epätodennäköisiä ilmiöitä, paljon tärkeämpää on keskittyä universumiin elämää ylläpitävänä voimana, joka syleilee meitä koko olemassaolomme ajan. Kosmoksemme on kuin kohtu, elämää kantava olio. Meille on annettu suurtekoihin kykenevä nykyinen elämämme. Me vuorostamme annamme universumille ilon tuntea itse itsensä. Kuten Carl Sagan on sanonut: ”me olemme kosmoksen tapa tuntea itse itsensä.”

Voitaisiin sanoa, että alkuräjähdyksessä kosmos on lähtenyt matkalle tietoisuuteen, ja nähtävästi se on tehnyt sen ilman suurta vaivannäköä: aivan kuin me olisimme luonnollinen seuraus, kuin hedelmää kantavat puut.

Alan Watts selittää, ”sinä, ihminen, kasvat ulos tästä universumista samalla tavoin kuin omena kasvaa ulos puusta. Sanotaan vaikka että omenapuu on puu joka ’omenoi’, käyttäen sanaa omena verbinä. Ja maailma jonne ihmiset saapuvat on maailma joka ihmistyy. Ja näin ihmisten olemassaolo on luonteenomaista sille universumille jossa elämme.”

Huolimatta siitä tiedämmekö universumin muista paikoista, joissa elämää esiintyy, on olemassa hyviä odotusarvoja. Esimerkiksi planeettoja, joilla on samanlaiset olinolosuhteet kuin omallamme, on omassa galaksissamme arvioitu olevan 40 miljardia (NASAn Draken yhtälöä käyttämällä saatu arvio).

 

Artikkeli naluenperin julkaissut Fractal Enlightenment.

Miksi liian looginen ajattelu voi olla haitallista

Usein jokapäiväisessä elämässämme meitä vastaan tulee ilmaisuja kuten ”tilastojen mukaan”, ”todennäköisyys sille, että” tai lääketieteen lempilausahdus ”tutkimukset ovat osoittaneet”. Monta kertaa nämä fraasit toimivat avauksena väitteelle, jolla halutaan vihjata, että koska jotakin on tapahtunut suurimmalle osalle ihmisistä, se tulee tapahtumaan myös sinulle tarkalleen tietyllä tavalla. Tehdessämme meille tapahtuvista asioista olettamuksia tilastojen, galluppien tai vertailujen pohjalta, on helppo sanoa että ajattelemme ”loogisesti”.

Mutta mitäpä jos alkaisimme lähestyä elämäämme vähemmän loogisista ja enemmän luovista näkökannoista? Miten elämämme muuttuisi, jos ajattelisimme vähemmän ”olen realisti, tiedän mitä tutkimus sanoo”-tyylisesti ja enemmän malliin ”minä luon elämäni ajatusteni, uskomusteni ja asenteideni pohjalta”?

On tärkeää ensin tajuta, että molemmat tavat ajatella, looginen ja luova, ovat luonnollisia tapoja, ja niillä on oma paikkansa ihmisen psyykessä. Esimerkiksi asiat, kuten kävely, autolla ajo tai syöminen, ovat loogisella tavalla suoritettuna hyödyllisiä. Kuitenkin lähestyttäessä laajempia aiheita, kuten ihmisenvälistä kanssakäymistä, raha- ja työasioita, ihmissuhteita, ongelmanratkaisua tai suunnitelmia elämän varalle, luova ajattelu voi olla paljon hyödyllisempää selvittämään sen mitä me TODELLA elämältämme haluamme.

Yhteiskunnassa, jossa omien unelmiensa seuraaminen on ei ainoastaan harvinaista, mutta myös ylenkatsottua, ei ole ihme, että niin monet ihmiset luopuvat todellisista tavoitteistaan ja päämääristään ainoastaan asettuakseen epätyydyttävään suhteeseen ja vihaamaansa työpaikkaan, mutta tekevät niitä ainoastaan niiden tarjoaman turvan takia. Ihmiset yrittävät usein pitää yllä status quo’a. He löytävät itsensä tyytymästä olosuhteisiin, jotka ainakin pakottavat heidät kateellisesti kyttäämään naapureitaan vain siksi, että looginen ajattelu kertoo että tämä on se mitä vaaditaan onnelliselta ja antoisalta elämältä.

Kuten Deepak Chopra on sanonut, ”universumilla ei ole rajoja. Sinä asetat rajat universumille odotuksillasi.” Jos me uskomme tämän väittämän olevan totta, silloin voidaan turvallisesti sanoa että jos me ODOTAMME elävämme elämämme kuten olemme aina halunneet, miksemme sitten kykenisi tehdä niin?

Yksittäinen eniten toimintakykyä heikentävä inhimillinen tunne on pelko. Oli se sitten muutoksen pelko, epäonnistumisen pelko, muiden sanomisten pelko tai jopa onnistumisen pelko, pelko on kiistämättä asia numero yksi, joka estää ihmisiä saavuttamasta tavoitteitaan.

Pelko usein naamioituu loogiseksi ajatteluksi. Kun emme ole tarkkoja, pelko juoksentelee yltympäriinsä leimaten asioita ”vaarallisiksi”, tavoitteita ”epärealistisiksi” ja uudenlaista ajattelua ”typeräksi”. Missä vaiheessa rakastamansa unelmaelämän tavoittelusta tuli epärealistista? Miten meistä yhteiskuntana tuli niin väsyneitä, että odotamme elämämme asioiden olevan vähemmän kuin hämmästyttäviä?

Jos emme odota asioiden olevan hienoja, niin mitä toivoa meillä on että asiat joskus olisivat hienoja? Jos me odotamme ja hyväksymme että asiat menevät niinkuin vanhemmilla, ystävillä ja isovanhemmillamme, myymmekö itsemme halvalla loogisen päättelyketjun tähden?

todellisuus
Sinä olet ainoa joka luo sinun todellisuutesi.

 

Kun me ajattelemme loogisesti, me vangitsemme itsemme rajoitteisiin. Kun me ajattelemme luovasti, me avaamme itsemme ratkaisuille ja rajoittamattomille mahdollisuuksille. Kun me lähestymme elämäämme luovasta lähtökohdasta, alamme nähdä epäonnistumiset mahdollisuuksina kasvaa ja hakea uutta suuntaa, ja käytämme enemmän aikaa omia lahoja sekä taitoja hyödyntävien pyrkimyksiemme parissa.

Luovat ajattelijat tuntevat hallitsevansa omaa elämäänsä täydellisesti, ja olettavat menestyvänsä sillä he odottavat aina kasvavansa ihmisenä. Tällaiset odotukset ja uskomukset heijastuvat ulkoiseen todellisuuteen. Loogiset ajattelijat odottavat, että asiat menevät niinkuin data on osoittanut, missä luovat ajattelijat tietävät universumin olevan täynnä rajatonta potentiaalia, ja vaikka jokin asia olisi tapahtunut tietyllä tavalla jollekulle, se ei tarkoita että se tulisi tapahtumaan sillä tavalla heille.

On niin tärkeää muistaa, että universumi ei ainoastaan halua sinun olevan onnellinen ja rakastaa omaa elämääsi, vaan että se myös tarvitsee sinun onnellisuuttasi. Sinun lahjasi ja kykysi ovat täydellisen ainutlaatuiset, ja oikein käytettynä ne ovat sinun lahjasi ihmiskunnalle.

 

Artikkelin alunperin julkaissut Fractal Enlightenment.