Avainsana-arkisto: eksopolitiikka

Atlantis lyhyesti

Tämä on ensimmäinen kappale David Wilcockin kirjasta Atlantean Heritage.

ATLANTIS: Pohjatyö ymmärrykselle

Tämän kirjan pääpointti on, että me emm voi enää kieltää että erittäin kehittynyt sivilisaatio on ollut olemassa ainakin 12,500 vuotta sitten, ja mahdollisesti paljon kauemminkin ulottuen kaukaiseen antiikin hämärään. Yksiselitteinen todiste tälle tapaukselle on nyt nousemassa esiin niin monista suunnista yhtä aikaa, että edes lyhytkin katsaus kaikkiin keskeisimpiin fyysisiin / arkeologisiin todisteisiin veisi ainakin toisen kokonaisen kirjan. Niille jotka ovat kiinnostuneita tämän tiedon etsimisestä ja tutkimuksen edistämisestä, tässäpä nykyaikaisten kirjojen lyhyt läpileikkaus niistä jotka ovat osoittautuneet varsin akateemisiksi, hyvämaineisiksi ja valaiseviksi:

Sfinksin vesiuurteet

Yleisin argumentti, joka tulee vastaan kun yllämainittuja kirjoja sekä muita samanlaisia lukee, on pitävä näyttö Atlantiksen puolesta. Tässä viittaamme havaittavaan faktaan Egyptin Suuresta Sfinksistä, joka sijaitsee suoraan kolmen Gizan tason pääpyramidin vieressä, ja joka näyttää erehtymättömästi merkkejä siitä että se on ollut kosketuksissa veden kanssa. Ja koska me tiedämme että Egypti on nyt aavikkoa, Sfinksin on täytynyt olla rakennettu aikana jolloin alueella oli runsas, vehreä viidakkoilmasto jossa vettä on satanut runsaasti.

Jopa kaikkein törkeimmin konservatiivisten geologisten estimaattien mukaan, jotka arvioivan Egyptissä olleen tällaisia olosuhteita, tuollainen aika menee ainakin aikaan 7000 e.Kr., ja suurin osa ihmisistä on sitä mieltä että 9000 e.Kr. on paljon realistisempi luku — ja se on yksinkertaisesti kaikkein viimeisin aika jolloin tuolla on ollut vesisateita yleensäkään. Mukaan täytyy silloin ottaa se miten kauan sellaisten vesiuurteiden kehittymiseen menee — ei varmastikaan muutama sata vuotta mutta mahdollisesti tuhansia.

Tämä kiinnostava seikka oli alunperin R.A. Schwaller de Lubiczin merkillepanema, joka oli loistava akateemikko ja läpikotainen tutkija, joka täydellisesti muutti ihmiskunnan ymmärryksen muinaisesta Egyptistä ja Atlantiksesta 1900-luvun puolessa välissä. Suurin osa hänen työstään keskittyy sen ymmärtämisen tärkeyteen miten muinaiset käyttivät symbolismia välittämään ideoita ja filosofioita, sellaisten käsitteiden kuten hieroglyfien ja arkkitehtonisten luomusten kautta. Ja vaikka hänen teoksensa eivät olekaan suuren kansan tuntemia, niiden vaikutukset on edelleen nähtävissä moderniin yhteiskuntaan.

Nykyajan kirjailija John Anthony West löysi uudelleen tämän informaation, joka on varsin arkipäiväisesti mainittu de Lubiczin kirjassa The Temple in Man, ja hän tajusi että kyseessä oli selkeästi jotain joka oli testattavissa ja osoittettavissa, ja se on ollut menneinä aikoina varsin jätetty huomiotta. Ja monien, monien, monien epäonnistuneiden yritysten jälkeen saada tukea useilta geologisteilta, West kykeni kehittämään yhteistyötä Robert Schochin kanssa, joka oli nuori mutta kunnioitettu asiantuntija alalla, ja joka oli julkaissut jo neljä kirjaa arkeologiasta vielä parikymppisenä.

Schoch oli haluton tutkimaan asiaa kunnes hän oli varma siitä että hänellä olisi rahoitus akateemiselta organisaatiolta, mutta 1990-luvun alkuun mennessä hän oli valmis lähtemään mukaan. West ja Schoch sitten matkasivat Egyptiin ja havaitsivat että keissi oli vieläkin valtaisampi kuin he olivat kuvitelleet — löytyi ylivoimaisen turhia merkkejä vesiuurteista joka puolella minne he katsoivatkin, sekä Sfinksistä että lähellä olevien temppelien kivipaasista. Todellakin, jokaisen ”nollahypoteesin” tai skeptisen julistuksen vesiuurteiden argumentista taidokkaasti West ja Schoch ovat väistäneet. Tämän kanssa ei yksinkertaisesti voi olla samaa mieltä. Sfinksi on kaivettu kalkkikivestä, joka on hiekanjyvien kasauma joka on sulautunut yhteen kiinteäksi. Tuulen eroosio tuottaa kerrostuneita, vaakasuorakohojuovaisia pintoja kalkkikiveen jotka näyttävät kuin vanhan kirjan sivuilta, niinkuin tietyt kerrokset kasautuneessa kivessä muuttuisivat ohuemmiksi ja heikommiksi ja toiset taas paksummiksi ja vahvemmiksi. Vahvat kalkkikiven alueet vastustavat tuulen voimaa paremmin ja näin kuluvat vähemmän, kun taas heikot kerrokset katoavat nopeammin, näin tuottaen epätasaisen pinnan.

Toisaalta veden eroosio tuottaa pegmeitä, aistillisia kurveja jotka leikkaavat suoraan kiveen huolimatta sen paksuudesta, muodostaen pyöreitä kulmia, käärmeen kaltaisia noroja ja halkeamia. Eroosion merkit ovat niin selvät että kun West naamioi Sfinksin pois kuvista nauhalla, kaikki geologit jotka näyttivät kuvaa kykenivät olemaan samaa mieltä että se oli kuva kalliosta jossa on veden eroosiota. Kuitenkin heti kun West poisti teipin ja näytti mistä kuvat olivat, he välittömästi muuttuivat kiihtyneiksi eivätkä halunneet keskustella aiheesta enää enempää, yksinkertaisesti maineensa menettämisen pelosta. Schoch oli ensimmäinen geologi joka kohtasi faktat silmästä silmään ja pani maineensa alttiiksi.

Ja niin vaikka heittäisikin paljon selvää todistusaineistoa joka tukee kehittyneen sivilisaation olemassaoloa, palaamme aina takaisin Sfinksiin. Kun me tiedämme mitä olemme etsimässä, me tajuamme että tämä on vain yksi niistä itsestäänselvistä keinoista esittää Atlantiksen kulttuurin olevan historiallinen fakta — ja näin keräämme lisää näitä vihjeitä kirjan edistyessä.

Robert Bauval ja ”Gizan linjaus”

Seuraava ”Atlantiksen kysymyksen” yhteydessä käsitelty suuri argumentti lähihistoriasta tulee Robert Bauvalilta. Gizan kolme pääpyramidia ovat lähellä toisiaan, ja Bauval halusi oppia niiden asetteluun liittyvätä geometrisesta epäsymmetriasta. Hän tiesi että täytyi olla jokin syy miksi ne olivat sillä tavoin asemoitu, mutta hänen piirtäessään diagrammeja ja kytkiessään niitä toisiinsa viivoin, mikään ei tuntunut täsmäävän. Inspiraatio viimein iski kun hän katsoi ylös Orionin tähdistöön, jossa kolme päätähteä muodostaa kuvion keskiosan, johon viitataan ”vyönä”.

Hän tajusi, että Gizan pyramidit oli asemoitu tarkoin samaan tapaan kuin Orionin ”vyö”, ja hän nopeasti osoitti tämän laittamalla päällekäin pyramidien sijainnit kartalla sekä tähtikartan. Pyramidit olivat kukin oikealla paikalla, mutta sen lisäksi jopa pyramidien suhteelliset koot ja värit olivat suoraan suhteessa Orionin vyön tähtien kirkkauksiin. (Kheopsin ja Khefrenin pyramidit molemmat olivat valkoisen kalkkikiven peitossa ja kutakuinkin samaa kokoa, kuten kaksi vyön päätähteä, kun taas Menkaure-pyramidi on selkeästi pienempi ja alunperin punaiseen graniittiin koteloitu, kuten himmeämpi ja punaisempi kolmas tähti.)

Kun Bauval jatkoi aiheen tutkimista, hän tajusi että Gizan arkkitehdit ovat luoneet täyden kopion tähtitaivaasta — idea joka sopii täydellisesti heidän käsitteeseensä yhteydestä fyysisen maailman ja henkisen maailman välillä, nimeltään Duat. Kaikki maa lähellä Niiliä tuntuu olevan harmonisesti faktoroitu designiin. Toisin sanoen, Niilin positio suhteessa pyramideihin oli identtinen Linnunradan suhteeseen Orionin vyöhön tähtitaivaalla. Pyramidit Gizan lähellä tuntuivat viittaavan siihen että useat merkittävät Orionin tähdistön tähdet sekä lähellä oleva Hyadien tähtijoukko ikuistettiin kiveen maapallolla.


Robert Bauvalin vertailu Orion/Linnunradan sekä GIza/Niilin välillä

Kaikkein tärkein aspekti Bauvalin koko argumentissa on kuitenkin se, että Gizan kompleksi oli selkeästi rakennettu olemaan aikakoodattu, käyttäen luonnollisia, hitaita maapallon liikkeitä nimeltään prekessio. Myöhemmin kirjassa puhumme maapallon prekessiosta varsin laajalti, joka lopulta ei ole mitään muuta kuin pitkäaikaista maapallon pohjois-etelä -akselin heiluntaa joka kestää 25920 vuotta.

Prekessio on havaittavissa täällä maapallolla selkeänä yhden asteen siirtymänä tähtien sijainnista taivaalla joka 72:s vuosi. Se mitä tämä tarkoittaa on että jos valitsisit tietyn yön joka vuosi, kuten esim. päiväntasaus jolloin aurinko on täydellisen linjassa maapallon päiväntasaajan kanssa, ja mittaisit kaikkien tähtien paikat taivaalla tuona yönä, 72 vuoden jälkeen ne ovat ajautuneet yhden asteen pois linjasta. Paljon pidemmillä ajanjaksoilla tämä luo ympyräliikkeen taivaissa, joka asteittain muuttaa Pohjantähden paikkaa, kuten myös muiden tähtikuvioiden.

Ja näin käyttämällä ohjelmaa nimeltään Skyglobe, Bauval tajusi että ainoat ”viimeaikaiset” hetket jolloin Linnunrata olisi ollut täydellien linjassa Niilin kanssa oli noin 12500 vuotta sitten. Silloin, ja ainoastaan silloin (ellet sitten ole valmis menemään yli 30 tuhannen vuoden taakse), olisi ollut mahdollista seistä maapallolla ja havaita pyramidien ja Niilin kytkeytyvän suoraan Linnunrataan ja Orionin vyön täydellisesti heijastavan maan pyramidien sijainteja. Oli selkeää että Bauval oli löytänyt aikakapselin, koodatun matriisin informaatiota joka oli suunniteltu näyttämään tasan tarkan ajan jolloin koko kompleksi suunniteltiin ensimmäistä kertaa.

Super-kehittynyttä porausta

Toinen viimeaikainen läpimurto argumentissa menneestä sivilisaatiosta, jolla on ollut korkeaa teknologiaa, tulee Christopher Dunnilta, jonka pääosaamisalue on poraaminen. Hän on ratkaisevasti osoittanut että tietyt artefaktit, mm. tyhjä arkku tai ”Graniittiakku”, joka on Suuren Pyramidin Kuninkaan Kammiossa, näyttää merkkejä kehittyneistä poraustekniikoista jotka menevät pidemmälle kuin mikään meillä tällä hetkellä hallussamme oleva.

Dunn analysoi Graniittiarkkua ja löysi selvää evidenssiä siitä että se on tehty ontoksi jonkinlaisella tuubinmuotoisella poralla joka irroittaisi siitä palan kerrallaan. Jopa vieläkin ihmeellisemmin spiraalikuviot, jotka jäivät jälkeen graniittiin, näyttävät että pora kykeni poraamaan kymmenesosatuuman kiveä sekunnissa. Graniitti on kuitenkin niin kovaa kiveä että edes modernit timanttiporat eivät kykene parempaan kuin sadasosatuumaan sekunnissa.

Toinen alue Dunnin tutkimuksissa, joka tuli myös Graham Hancockin noteeraamaksi, oli dioriittivaasit ja -patsaat. Nämä ovat tummanvärisiä ja sitä pidetään yhtenä kaikkein kovimmista kivistä maapallolla. Nämä vaasit ovat erittäin pitkiä ja ohutkaulaisia, ja ne on koverrettu yhdestä ainoasta palasta dioriittia. Joidenkin vaasien avautumat eivät ole tarpeeksi suuret edes lapsen sormien siitä sisään mahtumiseen, ja kuitenkin sisäosat on koverrettu täydellisesti. Joten nyt täytyy visualisoida pora johon verrattuna muut kalpenevat, mutta sen lisäksi pora jolla on joustavuutta jotta pieni reikä voidaan tuottaa ja liikkua sisällä.

Dunnin päätelmä oli, että esi-isien on pakko ollut omistaa poraustekniikka joka on paljon kehittyneempi kuin mikään mikä meilllä on hallussa. Hän ehdottaa että nämä muinaiset porat ovat saattaneet käyttää yliääniä hyväksi jollain tavalla, ja näin työskennellä samaan tapaan kuin katuporan toistuva värähtely kaivertaa betonia kaduilla ja jalkakäytävillä. Mutta silloinkaan hän ei kykene selittämään miten he ovat kyenneet kaivertamaan dioriittivaaseja.

Muinaiset avaruusalukset

Toinen suhteellisen uusi ja kiinnostava kehityskulku menneen teknologiayhteiskunnan todistamisessa on Richard Hoaglandin tutkimusryhmä The Enterprise Mission. Muunmuassa tässä artikkelissa Hoagland et al. käyvät läpi saksalaisten tiedemiesten Algund Eeboom ja Peter Belting viimeaikaisia löytöjä. Heidän löytönsä koskevat useita pieniä kultahelyjä jotka löydettiin Inkojen haudoista. Ne ovat tuhansia vuosia vanhoja. Selkeästi nämä helyt kuvaavat rakenteita jotka näyttävät lentokoneilta.

Osoittaakseen näitten pienten mallien esittävän lentokoneita, Eeboom ja Belting  tekivät yhteistyötä suunnitellakseen skeman esineille. Sitten he laajensivat näiden suunnitelmien skaalaa jotta niistä voitaisiin rakentaa toimivia malleja.

Ja heidän yllätyksekseen he havaitsivat, että yksinkertaisesti panemalla propelli eteen ja vakauttajat siipiin, lentokoneet lensivät ja sen lisäksi ne kykenivät monimutkaisiin ilmaliikkeisiin etäohjattuina.

Hoagland huomauttaa myös, että paljon tunnetumpi fakta on että linnun muotoisia riippuliitäjiä on löydetty Egyptin haudoista. Koska nämä liitäjät ovat myös uskomattoman samannäköisiä kuin toimivat lentokoneet ja ne kykenevät pitkiin lentomatkoihin kun niitä heitetään, meidän tulee olettaa että muinaiset egyptiläiset olivat myös tietoisia tästä teknologiasta. Nyt Inka-haudoista nähtävien todisteiden valossa voimme olettaa että lintuliitäjät olivat yksinkertaisesti lasten lelumalleja systeemeistä jotka olivat tuolloin paljon yleisemmässä käytössä.

Ja niin, jos me näemme toimivia lentokonemalleja rakennettavan pieniksi kultapatsaiksi ja puumalleiksi kahdella eri muinaisella kulttuurilla Atlantin valtameren molemmilla puolilla, meidän tulee olettaa että suuren mittakaavan teknologiayhteiskunta, jolla on täysin toimiva ilma-alus, oli tuolloin olemassa. Ja hypotetisoidun 12500 vuoden ajanjakson aikana meidän tulisi odottaa, että sellaiset puusta tai metallista tuotetut rakenteet ovat kauan sitten jo tuhoutuneet.

Atlantin tarustot kertovat, että lähes koko tuon ajan yhteiskunta oli saarella joka oli Atlantin valtameren kohdalla, ja että se on vajonnut mereen. Ja jos modernit nykyajan lelut yhtäkkiä joutuisivat kataklysmisen onnettomuuden uhriksi ja ne jätettäisiin 12 tuhanneksi vuodeksi, aaltojen, maan liikkeiden, ruosteen, tornadojen, hurrikaanien, nousevien merenpintojen, jäävuorten, luonnontuhojen ja muiden kasvun ja rapautumisen muotojen raaka toiminta on todennäköisesti tuhonnut kaikki jäljelle jääneet esineet kuten puutalot, tyhjät rakennukset, lasiset pilvenpiirtäjät ja metalliset autot, junat tai lentokoneet.

Joten, huolimatta niiden lelulta näyttävästä ulkomuodosta, nämä pienet patsaat voivat hyvin olla olleet pyhiä esineitä — jotkut jäljelle jääneet kulttuurin palaset jotka Ajan hammas on tuhonnut. Nämä mittaamattoman arvokkaat mallit ovat tulleet tuhansien vuosien aikana Atlantikselta selvinneiden kulttuurien kopioimiksi ennenkuin ne haudattiin. Nämä olivat suoria symboleita menneistä ”Jumalten ajoista” kun ihmiskunta oli valloittanut taivaat ja kykeni lentämään niin halutessaan, kehittyneen teknologian avulla.

Atlantin kirjallisuus

Vastoin muiden uskomuksia, jopa niiden jotka ovat tutkineet aihetta pitkän aikaa, Atlantiksen ajoista ei tunnu jääneen jäljelle kirjallisuuslähteitä. Kaikkein informatiivisin materiaali joka tarjoaa selityksen lentokonemalleille tulee Intian veda-kirjallisuudesta. David Hatcher Childressin kirjan Vimana Aircraft of Ancient India and Atlantis mukaan,

Intia 15,000 vuotta sitten tunnettiin nimellä Raman imperiumi, maa joka oli olemassa Atlantiksen aikaan. Massiivinen määrä edelleen olemassaolevia tekstejä Intiassa todistaa äärimmäisen kehittyneestä sivilisaatiosta joka näiden tekstien mukaan ulottuu yli 26 tuhannen vuoden taakse. Kaameat sodat ja siitä seuranneet maanmuutokset tuhosivat nämä sivilisaatiot, jättäen jälkeensä eristäytyneitä sivilisaation taskuja.

Tuhoisat (Hindu-tekstit tuntevat tämän nimellä) Ramayana-sodat sekä erityisesti Mahabrata sanotaan olevan kauheiden sotien kulminoituma viime Kali Yugan aikaan (ajan kosminen sykli). Ajoitusprosessi on vaikea, sillä ei ole olemassa eksaktia tapaa ajoittaa yugoja koska ne ovat syklejä syklien sisässä. Suuremman yuga-syklin sanotaan kestäneen viimeiset 6000 vuotta kun taas lyhyempi sykli on vain 360 vuotta tri. Kunwarlal Jain Vyasin teorian mukaan. Hänen papereissaan Rama kuuluu 24:n pienempään yuga-sykliin ja että Manu- ja Mahabrata-kausien välillä on 71 sykliä, joka on yhteensä 26,000 vuotta.

Selkeästi, jos lyhyemmät Hindu-syklit ovat 360 vuotta ja heidän tekstinsä ovat säntillisesti laskeneet niitä olevan ainakin 71, me käsittelemme sivilisaatiota joka on paljon vanhempi kuin mitä me tällä hetkellä haluamme tunnustaa. Vielä tärkeämmin, useat Veda-tekstit viittaavat monest vimanoihin , tai lentäviin aluksiin, kuten mys niiden käyttöön tuhoisina ydinaseina. Todellakin, jotkut Veda-kuvaukset vimanasta ovat niin täydellisen sopivia lentokoneisiin, että tutkijat poikkeuksetta käyttävät tätä sanaa kun he kääntävät ne englanniksi.

Tarkemmin selitettynä me lainaamme tri. Richard L. Thompsonin kirjaa Alien Identities. Thompson on Cornellista valmistunut tohtori matematiikasta, jolla on myös syvä kiinnostus Veda-teksteihin ja ufologiaan.

Hänen kirjansa on yksi muutamasta läpimurtotekstistä ufologiasta nykyään, jossa kirjailija teki merkittäviä uusia löytöjä sen sijaan että olisi yksinkertaisesti kävisi läpi todistajien kertomuksia sellaisista tapauksista kuin esimerkiksi Roswellin törmäys. Ja niin, seitsemännestä kappalseesta, sivut 260-261, me luenne seuraavaa, alleviivaukset ja kommentit lisättynä:

[Muinaisen kirjailijan] Bhoja [teksti nimeltään] Samarangana-sutradhara sanoo että pääasiallinen materiaalisen lentokoneen [tai vimanan] runko on kevyttä puuta, tai laghu-daru. Aluksella on suuren linnun muoto, jolla on siivet molemmilla sivuilla. Liikuttava voima tulee tulipesästä jolla on elohopeaa liekin yllä. Lämmitetyn elohopean tuottama energia, jota auttaa siipien läpyttely, saa aikaan koneen lennon ilmassa. Koska aluksella oli kone, me voimme spekuloida että siipien läpyttelyn tarkoitus oli ohjata lentosuuntaa liikuttavan voiman sijaan…

[Huom: Idea ”siipien läpyttelystä” voi olla jälkeentulleiden veedisten kirjailijoiden käännösvirhe, joka alunperin viittasi pilotin siivekkeiden ja vakauttimien käyttöön hänen ohjatessaan konetta.]

Ehdottaisin että Bhojan kuvaamat ideat vimanoista ovat ovat enemmän samanlaisia tavallisten lentokoneiden kanssa kuin UFOjen. Niinpä ne ovat tehty tavallisista materiaaleista kuin puu, niillä on siivet, ne lentävät kuin linnut…

Kuitenkin nämä vimanat ovat oikeasti sähköistettyjä, ja tuntuu siltä kuin ne nojaisivat joihinkin perinteisiin mekaanisiin metodeihin joilla saada energiaa palavasta polttoaineesta ja käyttää ilmavirtausta siipien yllä. Me vertaamme tätä UFOjen lento-ominaisuuksiin joilla on siivet, suihkumoottorit tai propellit, ja ne tuntuvat lentävän tavalla joka on ristiriidassa fysiikan periaatteiden kanssa.

Veedojen kuvaukset mahdollisesta ydinräjädyksestä, suoraan sivulta 677 muinaisesta Drona Parva -tekstistä poimittuna karmii jo selkäpiitä. Huolimatta sen kaameasta sisällöstä, me olemme lisänneet sen tähän muistuttamaan itseämme siitä mitä olemme tehneet toisillemme menneisyydessämme:

Uljas Adwatthaman, joka silloin pysyi järkähtämättä hänen ( vimanassaan ) kosketti vettä ja kutsui Agneya-asetta, Jumalat eivät tätä kyenneet vastustamaan. Tähdätessään kaikkia hänen näkyviä ja näkymättömiä vihollisia, tuutorin poikaa, tuota vihamielisten sankareiden surmaajaa, inspiroi mantroillaan savuttoman tulen pylvään ja päästi sen kaikkialle, täynnä raivoa. Tiheät nuolisuihkut sitten irtosivat siitä taivaista. Tulenlieskojen lyödessä noiden nuolien sataessa Parthien ympärille kaikilta puolilta. Meteorit välähtivät taivaankannella. Synkkä alakuloisuus varjosti (Pandava) sotajoukkoa. Kaikki kompassin pisteet suljettu tuon pimeyden sisään… Pahaenteiset tuulet alkoivat puhaltaa. Itse aurinko ei enää lämmittänyt…

Jopa alkuaineet tuntuivat huolestuneilta… Universumi kärventyi kuumuudessa joka tuntui olevan kuume. Elefanttien ja muiden olentojen maat kärventyivät tuon aseen energiasta, juoksivat karkuun, hengittäen raskaasti ja halukkaina paeta suojaan tuolta kaamealta voimalta. Jopa vedet kuumenivat, olennot tuossa elementissä, oi Bharata, muuttuivat tavattoman rauhattomiksi ja tuntuivat palavan…

Jättiläismäiset elefantit paloivat tuosta aseesta, putosivat maapallolle ympäriinsä, huutaen hurjia huutoja niinkuin nuo pilvissä. Toiset jättiläismäiset elefantit, tulen kärventäminä, juoksentelivat ympäriinsä, karjuivat peloissaan, niinkuin suuren metsäpalon keskellä. Ratsut, oi Kuningas, ja autot jotka myös tuon aseen polttamat olivat, oi Herra, kuin puunlatvat metsäpalossa.

Totisesti, jos tämä ei ole pelottava kuvaus vihaisesta ydinaseen käytöstä, miten voimme siis selittää kaikki yhteydet jotka niin helposti ovat näkyvissä? Onko tämä syy miksi Robert Oppenheimer, eräs ydinpommin isistä, tuli lainatuksi sanoneen ensimmäisen modernin prototyypin koelaukaisusta,

Eihän tämä ole ensimmäinen kerta kun ihmiskunta on käyttänyt ydinasetta?

 

Artikkelin julkaissut Biblioteca Pleyades

Top5 UFOjen törmäyspaikat Roswellin lisäksi

Lähes 70 vuotta sitten lentävä lautanen laskeutui Roswelliin, New Mexicoon ja loppu on historiaa. Vai pitäisikö sanoa mysteeriä? Vähän sen jälkeen kun sanomalehdet julkaisivat otsikkonsa lentävän lautasen laskeutumisesta Roswelliin, havainto selitettiin sääilmapallona.Picture

Kohtalokkaan päivän jälkeen kaikenlaisia kansitarinoita on ehdotettu, mutta ufologit eivät kiistele Roswellista nykypäivänä. Loppujen lopuksi Roswell ei ollut maailman ainoa UFO-törmäyspaikka. Hopean värinen lautasenmuotoinen alus ja harmaat, telepaattiset avaruusolennot tuppaavat vierailemaan (ja valitettavasti törmäämään) planeetallemme uskomattomalla tahdilla. Usko tai älä, on olemassa paljon enemmän tapauksia kuin nämä:

1. Haudattu avaruusolento Teksasissa: 1897

PictureOletetun avaruusolennon ruumiin hauta, kuva Lori Martin

Huhtikuussa 1897 jättiläismäinen ”ilma-alus” lensi Teksasin maalaistilan yllä, ja sitten arkaillen näyttäytyi ja törmäsi lähelle tuulimyllyä suuren rysäyksen kuuluessa. Paikalliset tutkivat alusta ja löysivät kuolleen ja ruhjoutuneen olennon siitä, jolla oli hieroglyfein koristeltua materiaalia päällään. Kyläläiset hautasivat avaruusolentoparan hautausmaalle. Vaikka journalisti syytti kyläläisiä törmäyksen väärentämisestä, kukaan ei kyennyt osoittamaan sitä todeksi, ja silminnäkijät ovat siitä lähtien puhuneet siitä. Valitettavasti armeijan hautavierailun jälkeen kukaan ei ole kyennyt tutkimaan asiaa pidemmälle. Aurora, Teksasin hautausmaa on kuitenkin edelleen turistinähtävyys.

2. Elävä avaruusolento löydetty Unkarista: 1996

Picture
Salaiset slovakialaisten ufologien MUFONille vuotamat tiedostot

Picture
Kapteeni Attila Dobay, pilotti joka hyppäsi pois heittoistuimen laukaisulla törmtessään avaruusolentojen alukseen

 

Maaliskuussa Texas UFO Sightings sai käsiinsä useita korkean tason salaisia hallituksen dokumentteja, jotka Slovakian ufologit olivat vuotaneet MUFONille. He olivat otettuja tilaisuudesta saada olla mukana paljastamassa tiedostoja ja jakamassa niitä UFO-yhteisölle. Tiedostot kuvaavat uskomattoman törmäyksen unkarilaisen pilotin ja avaruusolentojen aluksen kanssa syyskuussa 1996, ja tämän jälkeen tapahtuneen elävän avaruusolennon noutamisen, sekä kaikki interaktiot tuon mukana. Avaruusolento ei kommunikoinut hänen ”kaappaajiensa” kanssa ja tuntui odottavan pelastusta.

3. Elävä avaruusolento noudettu Etelä-Afrikasta: 1989

PictureVuodettuja tiedostoja | kuva: disclose.tv

Kuten Unkarissa ja Roswellissa, toinen pieni metrin pituinen harmaa, karvaton, telepaattinen humanoidi saatiin talteen törmänneestä UFOsta (tarkemmin yli sata metriä leveä hopeanvärinen lautasenmuotoinen esine) autiomaassa Etelä-Aftrikan ja Botswanan rajalla toukokuussa 1989. USA:n ilmavoimat menivät tutkimaan (Operation Silver Diamond), ja dokumentit vuodettiin nettiin. Case on debunkattu viime vuosina, USA:n hallitus on sanunut että UFO oli vain satelliitti joka tuli takaisin kiertoradalle.Mutta kuten voitte kuvitella, ufologit eivät usko tätä selitystä. Ja heidän ei varmaan tulisikaan.

4. UFO ja avaruusolento talteen Arizonassa: 1953

PictureKuvaus | kuva: openminds.tv (Michael Schratt)

Insinööri oli erikoistoimeksiannolla USA:n ilmavoimissa kun hänet vietiin salaiseen tukikohtaan (jonka uskotaan olevan Kingman, Arizona) bussilla jonka ikkunat olivat tummennettu. Kun hän pääsi lokaatioon, hän näki kymmenenmetrisen alumiinisen aluksen, joka oli upotettu hiekkaan, sekä vähän yli metrin pituisen humanoidin olennon, jolla oli päässään kypärä ja avaruusasu.

5. UFO-törmäys salattiin meteorina Pennsylvaniassa: 1965

PictureMalli törmänneestä esineestä | kuva: wikipedia

Joulukuussa 1965 satoja silminnäkijöitä Pennsylvaniassa, Michiganissa, ja Ohiossa todistivat UFOn törmäyksen. Suuri esine matkasi taivaalla kuusi minuuttia ennen sen törmäämistä maahan, ja kun se niin teki, äänivallin murtuminen ja shokkiaallot tuntuivat ympärilä. Oli myös raportteja sinisistä vilkkuvista valoista. Hallitus sanoi nopeasti että kyseessä oli meteori, kuitenkin tämä on vain peitetarina, sillä todellinen tutkimus tehtiin nimellä ”Project MoonDust.”

 

Artikkelin julkaissut Texas UFO Sightings

UFO teki 10 ydinkärjestä käyttökelvottomia

50 vuotta tuulesta temmattuja avaruusolentohavaintoja, feikattuja salailuja ja valheellisia abduktioita ovat antaneet huonon nimen avaruusolennoille ihmisten mielissä, jopa niinkin pitkälle, että kun niitä oikeita jostain ilmaantuu, ne ohitetaan olankohautuksella. Itse asiassa massojen aivopesu on ollut niin onnistunutta, että jos oikea avaruusolentojen alus tulee esiin, ja sitten leijailee taivaalla, se selitetään salaisena kokeena tai jonain tavallisena esineenä. Menneinä aikoina ihmiset saivat tuta nahoissaan pelkästään maapallon ulkopuoliseen elämään uskomisen. Nykypäivänä hipiään ei kosketa niin helposti, mutta yhtä kaikki, kannattaa kysyä onko jokin suuressa mittakaavassa muuttunut ja kuinka paljon. Avaruusolentojen tiedustelutoiminta tuntuu olevan sotaisille ihmisille kynnyskysymys. USA:n hallitukselle on normaalia suorittaa armeijatoimintaansa suojaavia toimenpiteitä.

Entinen USA:n ilmavoimien kapteeni paljasti uskomattoman avaruusolentojen tapauksen johon kuului ydinkärkien tuhoaminen. Kapteeni David D Schindele oli minuuttimies ensimmäisen mannertenvälisen ohjuksen laukaisujoukkueen komentajana työskennellen Minotin ilmatukikohdan ohjuskentällä Pohjois-Dakotassa. Tapaus sattui joulukuussa 1996 kun hän oli laukaisutilassa. Hän väitti avaruusolentojen tuhonneen kymmenen ydinkärkeä, tehden niistä käyttökelvottomia. Hän oli vastuussa ydinaseista. Päiviä tapauksen jälkeen raportoitiin että UFOja on nähty alueella. Pahaksi onneksi ilmatukikohdan viranomaiset komensivat häntä olemaan hiljaa tapauksesta.

Hän myönsi monien hänen kollegoidensa kokeneen maapallon ulkopuolisia tapauksia minuuttimiestiloissa, mutta heitä kaikkia komennettiin olemaan hiljaa. Hän sitten päätti kirjoittaa kirjan kuultuaan erään toisen ohjusmiehen samanlaisesta tapauksesta. Tämän paljastuksen taustalla on idea siitä että ei voi olla moraalista, eettistä tai kriittistä syytä pitää tapausta salaisuutena ihmiskunnalta.

Hänen kirjansa It Never Happened, Volume 1: U.S. Air Force UFO Cover-up Revealed on saatavilla Amazonista ja tuotot menevät ilmavoimien yhdistyksen Seattlen osaston hyväksi.

 

Artikkelin julkaissut Latest UFO Sightings

Roswellin silminnäkijän haastattelu: Salaisuuksia tullaan vielä paljastamaan

Huolimatta aina muuttuvista, omaa etua tavoittelevista lausunnoista, joita USA:n hallitus tai viranomaiset suorasti tai epäsuorasti tekevät, kukaan ei koskaan tiennyt mikä törmäsi Roswellin lähelle heinäkuussa 1947. Kiitos päättäväisten ja rohkeiden yksilöiden joilla on ollut pokkaa puhua siitä mitä he ovat nähneet tai mikä rooli heillä on ollut selittämättömässä tapauksessa, voimme olla lähes varmoja yhdestä asiasta.

Heinäkuussa 1947 sheriffit Charles Fogus ja Jess Slaughter kävelivät hakemaan erästä vankia. Onneksi he kuulivat poliisiradiossa raportteja törmänneestä avaruusaluksesta. He sitten päättivät mennä itse katsomaan paikanpäälle. USA:n armeija on väittänyt että törmännyt esine oli vain säähavaintopallo, mutta salaliittoteoreetikot vakaasti uskovat tapauksen olevan avaruusolentojen törmäys ja näiden nouto paikanpäältä. 70 vuoden valehtelun, misinformaation ja hallituksen peittelyn jälkeen on mukava tietää, että viranomaiset paljastavat nähneensä lentävän lautasen ja armeijan henkilökuntaa hakemassa ruumiita sieltä.

On tärkeää pitää mielessä että nämä ovat vain kaksi monista ihmisistä, joilla on ensi- tai toisen käden tietoa siitä mitä tuolloin tapahtui. Nopealla vilkaisulla kerääntynyt todistusaineisto viittaisi siihen, että tapaus on paljon enemmän kuin säähavaintopallo tai törmäysharjoitus. Nämä faktat tekevät Roswellin tapauksesta olennaisen, siitä on tullut vuosittainen muistutus suuresta ratkaisemattomasta mysteeristä. Tähän päivään asti Roswell on löytämättömien salaisuuksien aarreaitta. Todisteet siitä tulevat ihmisiltä, jotka ovat edelleen astumassa esiin tietojen kanssa siitä mitä kaupungissa tuolloin tapahtui. Tämä pitää Roswellin tapauksen elossa.

Artikkelin julkaissut Latest UFO Sightings

Kennedy pyysi UFO-tietoja 10 päivää ennen kuolemaansa

John F. Kennedyn murhan salaliittoteoriat ovat saaneet uutta potkua viime aikoina, kiitos mm. yllättävän CNN:n artikkelin jonka mukaan CIA olisi ollut tässä mukana.

Ehkä se johtuu siitä, että 10 päivää ennen presidentti patisteli CIA:ta antamaan hänelle pääsyn NASAn UFO-tietoihin.

Vuosia sitten reportteri Jim Marrs löysi kasan salattuja dokumentteja jotka kertovat tarinan erittäin salaisesta ryhmästä tiedemiehiä, bisnesmiehiä ja CIA:n toimijoita, nimeltään Majestic tai Majority 12, jotka presidentti Truman oli asettanut tutkimaan UFO-ilmiötä ja levittämään aiheesta väärää tietoa kansalaisille. Jotkut dokumentit —joihin kuuluu kuuluisa poltettu muistio –– kuvailevat yksityiskohtaisesti suunnitelmat päästä eroon ”Lancerista” (JFK:n lempinimi) hänen nuuskimisensa takia.

Vaikka nämä dokumentit ovat päässeet läpi vaikka minkälaisesta syynistä, vuosia ennen toinen tutkija oli pyytänyt (kirjailija William Lester) että CIA julkaisisi nämä dokumentit Freedom of Information Actin alaisuudessa.

Tässä on ensimmäinen näistä julkistetuista kirjeistä. Tämä on JFK:lta CIA:lle:

Picture

Ja tässä on sen tiivistelmä:

Muistion aihe oli: Kaikkien UFO-tiedustelutiedostojen luokittelun läpikäynti, jotka vaikuttavat kansalliseen turvallisuuteen.

Muistion leipäteksti:

”Kuten keskustelin kanssanne aiemmin, olen tehnyt aloitteen (tummennettu) ja olen käskenyt James Webbia kehittämään ohjelman Neuvostoliiton kanssa yhteisestä avaruuden ja kuun tutkimuksesta. Olisi erittäin avuliasta mikäli haluaisitte käydä läpi suurten uhkien tapaukset jotta identifioitaisiin bona fide vs. salatut CIA:n ja USA:n ilmavoimien lähteet.

On tärkeää, että teemme selkeän eron tunnettujen ja tuntemattomien tapausten välillä mikäli neuvostoliittolaiset erehtyvät luulemaan laajennettua yhteistyötä salaiseksi tiedusteluoperaatioksi jolla urkittaisiin tietoja heidän maanpuolustuksesta ja avaruusohjelmista.

Kun data on käsitelty, haluaisin teidän jakavan datanne NASAn kanssa jossa tuntemattomat ovat tekijä. Tämä auttaa NASAn missioiden johtajia heidän puolustukseen liittyvissä vastuissaan.

Haluaisin väliraportin datan läpikäynnistä viimeistään helmikuun 1. päivä 1964.

/allekirjoitus/ John F. Kennedy”

(Käsin kirjoitettu huomautus allekirjoitustilan vieressä: ”Vastaus Colbylta, (sic) Angeltonilla on MJ-direktiivi 11/20/63”)

Toisessa kirjeessä JFK puhuttelee NASAa suoraan.

Vaikka näitä dokumentteja on vaikea löytää .gov-verkkosivuilta, ne eivät näytä olevan väärennöksiä. Ne ovat varsin samannäköisiä kuin muutkin dokumentit jotka voi löytää FBI:n ja NSA:n arkistoista. Ne liittyvät suureen määrään hetki sitten julkiseksi tehtyjä muita dokumentteja jotka saattavat auttaa todistamaan että UFOt ovat todellisia ja ne otetaan hallituksen ja NASAn toimistoissa vakavasti.

 

Artikkelin julkaissut Texas UFO Sightings

Poliitikko tenttasi NASAa älykkäästä elämästä Marsissa

Kun poliitikko kysyy NASAn tiedemieheltä onko Marsissa ollut ennen muinainen sivilisaatio, se päätyy pakostakin otsikoihin. Ja niin juuri kävikin 18. heinäkuuta, kun kongressin sekä edustajainhuoneen edustaja Dana Rohrabacher Kaliforniasta kysyi pohtivan kysymyksen Ken Farleylta, eräältä planeettatieteilijältä joka puhui tieteen, avaruuden ja teknologian kuulemistilaisuudessa: ”Onko mahdollista, että Marsissa on ollut muinainen sivilisaatio tuhansia vuosia sitten?”

Picture

 

Niin hassulta kuin kysymys kuulostaakin, se on itse asiassa varsin järkeenkäypä, ottaen huomioon käsiteltävän aiheen — veden olemassaolo Marsissa! Vaikka Mars-mönkijä ei ole kuvannutkaan vakuuttavaa evidenssiä tämän hetken elämästä Marsissa, NASA on toistuvasti esittänyt todistusaineistoa julkisuudessa vuosien mittaan siitä että Marsissa on ennen ollut vettä, ja että siellä voi olla vettä tälläkin hetkellä.

 

Picture

Ottaen huomioon, että ihmiset ovat kehittyneet varsin nopeasti kosmisella mittapuulla, onko se niin vaikeaa kuvitella että älykäs humanoidien yhteiskunta tai avaruusolennot ovat voineet kukoistaa Marsissa kauan aikaa sitten?

 

PictureMars-mönkijä

Kuva: https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_technology

PictureMars, kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Mars_Hubble.jpg

Puhumattakaan siitä… että oli aika jolloin CIA yritti kaukokatselua Marsiin… ja mahdollisesti jopa onnistui siinä

ja löysi älykkäitä marsilaisia elämässä kaukana menneisyydessä. Kyllä, todella. ”Stargate Project” oli koodinimi CIA:n kaukokatseluohjelmalle, joka kesti 1970-luvulta 1990-luvulle. Eräässä kokeessa, ohjelman opiskelija ilmeisesti astraaliprojektiossa siirtyi Marsiin ja näki epäluonnollisia rakennelmia, ja kommunikoi pitkien, laihojen olentojen kanssa!

Picture

Etusivu CIAn huippusalaisen Mars-kaukokatseluohjelman raportista: https://www.cia.gov/library/readingroom/document/cia-rdp96-00788r001900760001-9

Jos NASA on maalannut niin selkeän kuvan Marsista, miksi hallitus maksoi CIA:lle planeetan kaukokatselusta?

Samaan aikaan NASA tuntuu olevan kaikessa hiljaisuudessa varma siitä että he löytävät älykästä maapallon ulkopuolista elämää lähitulevaisuudessa, ilmoittaen että elämä avaruudessa voi olla ubiikkia, ja sanoen myös että he eivät välttämättä lähetä ihmisiä planeetan pinnalle sitä etsimään, vaan satelliitteja ja robotteja kuten Mars-mönkijä. (Tai NASA voi vain psyykkisesti katsella punaista planeettaa, ehkäpä.)

NASA on jopa tehnyt julisteita joilla mainostetaan Marsin kolonisaatiota:

PictureNASAn Mars-kolonisaatiojuliste

Tiedemiesten vastaus edustaja Rohrabacherille oli varsin ennustettava ja mitäänsanomaton: ”Sanoisin että se on varsin epätodennäköistä.”

Ei millään pahalla NASAa kohtaan instituutiona, mutta monet UFO-tutkijat pitävät tätä tieteellistä vastausta varsin poskettomana. Me opimme silti jatkuvasti uutta ihmisten esi-isistä ja sivilisaatioista maapallolla; tuntuu äärimmäisen ylimieliseltä olettaa mitään minkään planeetan muinaishistoriasta jonka pinnalla emme ole käyneet.

 

Artikkelin julkaissut Texas UFO Sightings

Valiant Thor – Hallitukselle työskentelevä avaruusolento

Komentaja Valiant Thor laskeutui maapallolle 1957. Avaruusolento pyysi että häntä kutsuttaisiin nimellä Val Thor. Ennenkuin hänestä tuli kummajainen Pentagoniin, hän ja hänen miehistönsä tapasivat kaksi poliisipartiolaista Alexandriasta, jotka vetivät aseensa esiin. Komentaja Val vältti konfliktin. Hän kommunikoi poliiseille hänen todelliset aikeensa ilman että sanoi sanaakaan. Hän käytti telepatiaa.

valiant-thor

Valiant Thor pyysi tapaamista vapaan maailman johtajan kanssa, joka myös oli toisen maailmansodan aikainen sankari, USA:n presidentti Dwight D. Eisenhower. Mutta ”avaruuslähettiläs” tuotiin ensin Pentagoniin armeijan tarkasteltavaksi. Hänen univormunsa, joka oli kaikki yhtä ainoaa kappaletta, takavarikoitiin. Hänelle annettiin Amerikassa tehdyt vaatteet. Hänen kirkkaan hopeinen avaruusasu testattiin erikseen.

 

Artikkelin julkaissut Latest UFO Sightings

Fox, Cynthia: Avaruusolentoja etsimässä

Miksi ihmeessä yhä uskomme? Psykiatrit sanovat meillä olevan unihäiriöitä. Filosofit sanovat meidän etsivän Jumalaa, mutta astrobiologit sanovat elämän todennäköisesti olevan tuolla ulkona. Näin aloittaa Cynthia Fox artikkelinsa, joka vie lukijansa mm. Kaliforniaan ja Roswelliin, New Mexicon osavaltioon, jonne USA:n armeijan virallisen tiedotteen mukaan tipahti lentävä ”kiekko” heinäkuussa 1947.

Mitä elämä on?

Kaliforniassa astrobiologi Chris McKay etsii elämää helvetillisistä olosuhteista läntisen pallonpuoliskon kuumimmasta paikasta, Death Valleysta – olosuhteista, jotka vastaavat suhteellisen hyvin Marsia. McKay edustaa emotionaalista, mutta hyvin perusteltua jääräpäisyyttä, jota särmikkäältä NASA:n kansallisen astrobiologiainstituutin (NAI) edustajalta sopii odottaakin. Kuudesti vuodessa planeetan karuimpiin paikkoihin matkustava McKay tunnetaan loistavana puhujana, joka kannustaa kärsivällisesti kollegojaan kääntämään jokaisen kiven… ”Käyn näissä kokouksissa”, hän sanoo pidellessään valosensoria, joka laskee Auringon lähettämiä fotoneja, ”Ja sanon: ’Laskeutukaa järvenpohjalle! Laskeutukaa järvenpohjalle!’, kunnes he heittävät minut ulos.” McKay seisoo sienimäisellä, kuivuneella järvenpohjalla, joka muistuttaa maailman suurinta patjaa, vastineella Gusevin kraatterille Marsissa. Kokoukset, joihin hän viittaa, liittyvät hänen jäsenyyteensä NASA:n komiteassa, jossa kiistellään siitä, pitäisikö joitain Mars-luotaimista peruuttaa. McKay äänestää peruuttamista vastaan. Muiden ongelmien lisäksi, NASA yritti laskeutua kovaonnisella Polar Lander-luotaimella kiviseen maastoon. McKay ei oikein voi ymmärtää, miksei luotaimella laskeuduttu pehmeälle järvenpohjalle, jolle on helppo laskeutua, ja joka voi olla täynnä ”ötiäisiä”. ”Katso”, hän sanoo, kyyristellessään rupisella kukkulalla. Ainoat näkyvissä olevat elämänmuodot ovat hauraita ryytisalvian versoja. Maanpinnan alapuolella pitäisi olla elotonta, koska kaikki on punaisen, valoa itseensä imevän, pölyn peitossa. Kivien alapuolelta löytyy kuitenkin vihreää; cyanobakteeria. Jos löydämme samanlaisia kiviä Marsista, tiedämme mitä tehdä; kääntää ne ympäri.

Madonkaltaisen fossiilin löydyttyä Marsista peräisin olevasta meteoriitista 1996, NASA:n johtaja Dan Goldin koki eräänlaisen valaistumisen, huomatessaan huoneellisesta neuvonantajiaan löytyvän vain yhden biologin. Hän muodosti ryhmän, joka muusta NASA:sta poiketen ei koostunut enimmäkseen insinööreistä, vaan sekoituksesta geologeja, biologeja, fyysikoita, ja astronomeja. Heidän tehtävänsä on vastata kysymykseen; ”Mitä elämä on?” Tänä keväänä NASA rakentaa arktisen ”Mars-aseman” astrobiologeille – ja astronautille tai kahdelle.

Onko avaruudessa sitten elämää? ”Hyvin todennäköisesti”, McKay sanoo. On valokuvia muinaisista järvien- ja jokienpohjista Marsin pinnalla. Mars ja Maa ovat voineet olla samanlaisia vielä 3,8 miljardia vuotta sitten, jolloin suurin osa tai kaikki oletetusta elämästä Marsissa tuhoutui. Jos löydämme elämää Marsista, mahdollisuudet Maan kaltaisen planeetan löytymiseen nousevat huomattavasti.

(Suom. huom. Chris McKay esiintyi myöskin BBC:n tuottaman, Suomessa TV1:n Prisma-sarjassa esitetyssä ”Planeetat – kiehtovat kiertotähtemme” -sarjan osassa ”Elämää?”)

Olemme ohittaneet millenniumin vaihteen, ja olemme täysin tosissamme ulkoavaruuden elämän suhteen. Osaltaan siksi, että NASA oli niin innostunut mahdollisesta fossiloituneen elämän löytymisestä Marsilaisesta meteoriitista 1996 aloittaen kokonaan uuden tieteen, astrobiologian, harjoittamisen. Äkkiä 400 astrobiologia valtasi maapallon pelottavimmat paikat etsien organismeja ympäristöistä, jotka vastasivat oloja muilla planeetoilla. Viime vuonna 1,6 miljoonaa ihmistä ilmoittautui auttamaan SETI-projektia (Maapallon ulkopuolisen älyn etsintää) avaruudesta tulevien signaalien analysoinnissa kotitietokoneillaan (SETI@home -projekti). Oli takaiskuja; kaksi uusinta Marsin tutkimusprojektia epäonnistui ja NASA epäileekin kaksi vuotta kestävien matkojen Marsiin olevan liian kunnianhimoisia. Galileon Jupiterin ohilento 3. tammikuuta 2000 kuitenkin paljasti Jupiterin kuussa, Europassa, olevan todennäköisesti valtameren – potentiaalisen elämän tyyssijan. McKay ja muut ilmoittivat hiljattain löytäneensä todisteita elämästä Etelämantereella sijaitsevasta järvestä, joka muistuttaa Europan valtamerta. Tiedemiesten löytäessä jatkuvasti lisää uusia planeettoja olisi epäloogista vähätellä elämän todennäköisyyttä muualla maailmankaikkeudessa, jonka sadassa miljardissa galaksissa on jokaisessa noin sata miljardia tähteä.

Roswell – ufoharrastajien kohtauspaikka

Roswell, New Mexico, sijaitsee ”keskellä ei-mitään”. Jokaiselle, joka pääsee kaupungin konferenssikeskuksen vikkeläpuheisen johtajan Dusty Huckabeen kyyditsemäksi, selviää myöskin pian, että ilman ufoharrastajien paikkakunnalle tuomaa rahaa koko kaupunkiakaan ei olisi enää olemassa. Ehkä muukalaiset tipahtivat alas, ehkä eivät, mutta Roswell tarvitsee heitä. Teitä reunustavat puut muistuttavatkin, sattuvasti, ristejä hautausmaalla. Maatilat ovat muuttuneet kannattamattomiksi ja paikallinen sotilastukikohta suljettiin 1967. ”Puolet kaupungista lähti”, Huckabee sanoo. Kansainvälinen ufo-museo sijaitsee pikkukaupungin kunniapaikalla – vanhassa elokuvateatterissa. Sisäpuoli muistuttaa varastoon kyhättyä FBI:n väliaikaista operaatiokeskusta: lehtileikkeitä, päivittäisiä havaintoilmoituksia, ja puhelimia. Viime vuonna museo keräsi 181000 kävijää, jotka kuluttivat museon lahjakaupassa miljoona dollaria. Muukalaiset ovat ”rakentaneet” viisi motelliakin. Roswell välittää muukalaisista, koska mekin välitämme. Miksi? Ainakin ne ovat söpöjä. Eräät museon työntekijöistä puhuvat salaliitosta. Optiset kuidut, sanoo eräs, tulevat ufoilta. General Electricille annettiin patentti, jolla ”asia saatiin hoidettua”. Hän lisää vielä kahden pukuihin pukeutuneen miehen istuneen baarissa 1997, juomatta mitään. He olivat ”katselemassa”, sanoo toinen työntekijä. ”He tietävät meidän tietävän.” Myöhemmin työntekijät perääntyvät; he eivät tarkoittaneet General Electricin saaneen muukalaisteknologiaa – ”vain General Electricin kaltaisten yritysten.”

Unihalvausko selitys ufosieppauksille?

Useat psykiatrit uskovat sieppauskokemusten johtuvan unihalvauksesta, jossa heräämme halvaantuneena REM-vaiheen yhä jatkuessa. Unihalvauksen aikana tunnemme kauhua varmoina jonkin tahon uhkaavasta läsnäolosta. Ilmiö on yleinen kaikkialla maailmassa. Kahdentuhannen unihalvauksesta kärsiväksi diagnosoidun joukosta sadoilla on sieppauskokemusten kaltaisia kokemuksia. Olemme kaikki nähneet avaruusolentoja elokuvissa. Uudet demonit ovat yksinkertaisesti korvanneet vanhat, psykiatrit sanovat. Puolet ihmisistä kuitenkin kokee unihalvaustilan vähintään kerran, eivätkä kaikki herää uskoen demonien olevan todellisia. Michael Shermer, kirjan ”Miksi ihmiset uskovat outoihin asioihin” kirjoittaja, kertoo monien siepattujen muistavan kohtaamisia muukalaisten kanssa vain hypnoosissa, jolloin vaikutuksille alttiit johdattelevat itsensä tai voivat tulla johdatelluiksi epätodellisiin muistoihin. ”Hypnoosi on pahamaineisen virheellinen tapa hankkia tietoja ihmisten päistä. Se on tuhonnut monien elämän.” Shermer sanoo myöskin ”pseudouskonnon” vaikuttavan; aikaisemmin uskontojen pääsuuntaus suojeli useimpia meistä mustalta, pelottavalta taivaalta: Jumala asui siellä. Mitä useammat luotaimistamme kuitenkin saavuttavat taivaan – ilman näkyvää tulosta – sitä enemmän puimme asiaa, keksien omia selityksiämme. Salaliittoteoria? ”Kertoo todistusaineiston puutteesta”, hän sanoo. Onko tämä kaikki epäterveellistä? ”Voi olla. Katsokaa Heaven’s Gate -lahkoa.”

Life-lehden gallup

Haastateltu 1564 aikuista, iältään yli 18-vuotiaita, 12-13.1.2000 välisenä aikana. Virhemarginaali +-2,5% (Yankelovich Partners).

1. Onko mielestäsi muualla maailmankaikkeudessa älyllistä elämää?
Kyllä 54%
Ei 32%
Epävarma* 14%

2. Ovatko muilta planeetoilta tulleet älykkäät olennot mielestäsi koskaan vierailleet Maassa?
Kyllä 30%
Ei 54%
Epävarma* 16%

3. Uskotko USA:n hallituksen salaavan suurelta yleisöltä tietoja ufojen olemassaolosta?
Kyllä 49%
Ei 40%
Epävarma* 11%

4. Ovatko ufot mielestäsi todellisia vai pelkästään ihmisten mielikuvituksen tuotetta?
Todellisia 43%
Mielikuvitusta 42%
Epävarma* 15%

5. Oletko, tai onko joku tuttavasi, koskaan nähnyt ufoa?
Kyllä, henkilökoht. 6%
Kyllä, joku tuttava 13%
Ei 79%
Epävarma* 2%

6. Oletko, tai onko joku tuttavasi, koskaan kohdannut olentoja toiselta planeetalta?
Kyllä, henkilökoht. 1%
Kyllä, joku tuttava 6%
Ei 92%
Epävarma* 1%

7. Jos toiselta planeetalta tulevat olennot pyytäisivät sinua avaruusalukseensa, lähtisitkö vai et?
Kyllä 21%
Ei 74%
Epävarma* 5%

8. Pitäisikö USA:n hallituksen mielestäsi tukea tieteellistä havainnointia etsittäessä älyllistä elämää tai muita planeettoja?
Kyllä 54%
Ei 41%
Epävarma* 5%

*) vapaaehtoinen vastaus

Gallupiin vastanneista miehistä 59% uskoo älylliseen elämään muualla maailmankaikkeudessa naisten osuuden jäädessä 49%:iin. Useammat demokraatit (51%) ja sitoutumattomat (63%) jakavat kyseisen näkemyksen kuin republikaanit (46%) tai konservatiiviset kristilliset (36%). Korkeammin koulutetut uskovat Maan ulkopuoliseen elämään enemmän (61%) kuin pelkän amerikkalaisen lukion (high school) suorittaneet. Vaikka miehet uskovatkin naisia useammin ulkoavaruuden olioihin, molemmista sukupuolista noin 30% uskoo olioiden jo käyneen Maapallolla. Miehet ja naiset uskovat myöskin yhtä paljon ufojen todellisuuteen, ja yhtä monet miehistä ja naisista väittävät nähneensäkin sellaisen. Yhtäläisesti, korkeasti koulutetut (26%) uskovat vähemmän ulkoavaruuden olioiden vierailleen Maassa kuin ne, jotka eivät koskaan ole opiskelleet collegessa (30%), vaikkakin molemmat ryhmät uskovat yhtä paljon ufojen todellisuuteen. Melkein puolet vastanneista uskovat hallituksen salaavan tietoja ufojen olemassaolosta. Useammat republikaanit (43%) uskovat tähän salaliittoon kuin uskovat itse ufoihin (36%), demokraattien (47%) ja sitoutumattomien (56%) uskoessa salaliittoon republikaaneja enemmän.

suomennos Marko Kettunen

Lyhennelmä Cynthia Foxin artikkelista ”The Search for Extraterrestrials” (Life 3/2000, s. 46-56).

 

Artikkelin julkaissut UFO-Finland ry

Eisenhowerilla kolme tapaamista avaruusolentojen kanssa

Entinen Amerikan presidentti Dwight D. Eisenhower tapasi kolme kertaa avaruusolentoja New Mexicon ilmatukikohdassa, entinen USA:n hallituksen konsultti väittää.  Eisenhower ja FBI:n viranomaiset järjestivät taaamisia lähettämällä ”telepaattisia viestejä”.

Huom: Ylläolevassa kuvassa vasemmalla oleva tyttä (avaruusolento) on Venukselta, toinen on tohtori Frank Strange, ja oikealla on komentaja Val Valiant Thor Venukselta, joka tapasi Eisenhowerin.

Aito kuva Valista sekä kahdesta hänen avaruusolentoystävästään. 

Oikeita valokuvia tohtori Frank E. Strangesista.

Alla valokuva Val Valiant Thorista Venukselta.

34. USA:n presidentti tapasi avaruusolentoja kaukaisessa ilmatukikohdassa Uudessa Meksikossa vuonna 1954, luennoija/kirjailija Timothy Goodin mukaan. Eisenhower ja muut FBI:n viranomaiset ovat väittämän mukaan järjestäneet näytäntöjä avaruusolentojen kanssa lähettämällä ”telepaattisia viestejä”. Ensimmäinen tapaaminen väitetään tapahtuneen avaruusolentojen kanssa jotka näyttävät ”pohjoismaisilta” (Plejadit). Mutta Good väittää että sopimus tehtiin avaruusolentorodun nimeltään ”harmaat” kanssa.

Toinen silminnäkijälausunto: Kolme venuslaista: Jill, Donn ja Valiant Thor laskeutuivat Virginiaan vuonna 1957. Poliisiviranomainen pidätti heidät ja kyyditti Washingtoniin puhumaan puolustusministerin kanssa. Pian poliisit joka kulmilta ja virastoista, kaikki yrittivät saada oikeuden kuljettaa heidät presidentti Dwight D. Eisenhowerin luo. Val Thor oli avaruusaluksen komentaja jolla oli noin 200 miehistön jäsentä. Uskottiin että alus lopulta päätyi Lake Meadin alueelle ennen katoamistaan pinnan alle. Nixonin väitetään tavanneen Val Thor. Mies nimeltä Frank Stranges väitti, että hän piti yhteyttä Valiantiin ja hänen miehistöönsä.

Lue lisää Val Valiant Thorista, klikkaa tästä.
Lähde: huffingtonpost
Lähde: DailyMail UK

Avaruusolentojen binäärikoodi sisältää varoituksen ihmiskunnalle

Linda Moulton Howe on kääntänyt osan binäärikoodista, jonka armeijan kersantti C.J. on vastaanottanut telepaattisena viestinä maapallon ulkopuoliselta tietoisuudelta. Tähän kuului kryptinen viesti, joka oli varoitus Orionin ja Zeta Reticulin tähtijärjestelmiin liittyen. Binäärikoodisymboleja ja koodeja ovat myös löydetty maahantörmänneistä UFOista.

Linda Moulton Howe ja tri Horace Drew ovat itsenäisesti molemmat varmentaneet että C.J.:n symbolit ovat itseasiassa kirjoitettu binäärikoodiviesti joka voidaan kääntää tavalliseksi tekstiksi ASCII-taulukon avulla.

C.J.:n viesti on seuraavanlainen:

Jatkuva ihmiskunnan suojelu 49.27n
11.5e. Paljasta Salainen Tieto KAIKILLE kansalaisille
Eteenpäinmeno välttämätöntä planeetan selviytymiselle
Varo Orionia 1350.3 ja Z Ruticulia 39.170
Vältä (signaali) viestien lähettämistä

Osa 2:  Lisää binäärikoodia kersantti C. J.:ltä — Yllätykseksi kyseessä oli muinaisia sumerilaisia ja akkadilaisia sanoja.

“Ensimmäiset kaksi sanaa ja neljäs sana näyttävät olevan akkadilaisia, ei sumerilaisia.”

– Joshua Jeffers, Ph.D., Univ. of Pennsylvania Museum of Archaeology and Anthropology, Babylonian osasto, Philadelphia, PA

Kuva: helmikuun 18, 2016 – viisi uutta viivaa neliöitä ja ykkösiä kersantti C.J.:n muistivihosta, joita seuraa sanat ”keskittyminen herpaantui”.

No automatic alt text available.

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot