Avainsana-arkisto: Juno

NASA havaitsee FM-radiosignaalin tulevan Jupiterin kuusta

Vain alle viikkoa myöhemmin Juno-tehtävää virallisesti jatkettiin uudestaan 5 vuodella. Jälleen kerran se on päässyt otsikoihin aikamoisesta löydöstä. Tällä kertaa kyse ei kuitenkaan ole Jupiterista. Viimeisimmät uutiset liittyvät kaasujättiläisen suurimpaan kuuhun — Ganymedeen. Raportin mukaan Juno on siepannut FM-radiosignaalin, joka tulee kuusta.

Avaruuden radiosignaaleista raportteja nähneenä emmekö me voisi kerrankin kuulla varmistusta siitä että se on peräisin avaruudesta ja että se oikeasti tarkoittaa jotain? Valitettavasti emme, sillä tämä Ganymedeen signaali on NASAn mukaan luonnollisesta lähteestä peräisin.

Jos kaipaat tieteellistä nimitystä, signaali oli “dekametrinen radioemissio”, mutta me tunnemme sen paljon tutummalla nimellä: Wi-Fi. Taajuudet vastaavat usein Maapallolla käytettyjä.

FM-radiosignaali

The radio signal from Ganymede lasted only 5 seconds but this is mainly due to the high speed at which Juno was passing. Credit: Louis et al. [2020]
Ganymedeen radiosignaali kesti vain 5 sekuntia, mutta pääosin se johtuu siitä kun satelliitti ohitti kuun varsin suurella nopeudella. Kuva: Louis et al. [2020]

FM-radiosignaali havaittiin kun Juno kiersi lähellä Jupiterin napa-alueita ja niiden magneettikenttiä, jotka kytkevät sen Ganymedeen. Mitä tulee varsinaiseen lähteeseen, tieteentekijät uskovat, että sen aiheutti normaalia hitaammin oskilloivat elektronit. Tämä prosessi on nimeltään syklotronimaserin epävakaus.

Pitkään on tiedetty, että radioaaltoja on olemassa Jupiterissa, mutta koskaan aiemmin ei sellaista ole saatu kiinni sen kuista. Vaikka se ei ole peräisin avaruusolennoilta, yksinkertainen seikka että sellainen radiosignaali on peräisin Ganymedeelta ei tee siitä vähemmän merkityksellistä.

Ganymede osoittaa, että se on yksi kaikkein mystisimmistä kappaleista aurinkokunnassamme. Viime vuosikymmenellä tieteentekijät ovat tehneet useita merkittäviä löytöjä aurinkokuntamme suurimmista kuista, mikä tekee niistä ykköskohteita tieteellisille tutkimusmatkoille.

Artist's concept of Jupiter and its largest moon Ganymede. The moon's auroral belts have also been illustrated in blue. Credit: NASA
Artistin käsitys Jupiterista ja sen suurimmasta kuusta Ganymedeesta. Kuun revontulivyöt on esitetty sinisellä. Kuva: NASA

Esimerkiksi Hubble-avaruusteleskooppi bongasi merkkejä maanalaisesta merestä, joka on yli 150 kilometriä paksun jääkerroksen alla. Tieteellisten estimaattien mukaan tämä meri voi olla myös 10 kertaa syvempi kuin omat meremme Maapallolla.

Sitten vuonna 2018 Galileo-luotain löysi uskomattoman tehokkaan ja epätavallisen sähkömagneettisen aaltoesiintymän Ganymeden ympärillää. Chorus-aaltoina tunnettu ilmiö on löytynyt myös Maapallolta, mutta Ganymedeltä löytyneet yllättivät tieteilijät voimakkuudellaan.

Tämän FM-radiolöydöksen kaltaiset löydökset osoittavat sen miten tärkeä tehtävä Juno on ja miksi sen tulisi pysyä toiminnassa niin pitkään kuin mahdollista. Nyt tehtävää on jatkettu vuoteen 2025 tai vähän aikaisempaan mikäli laitteet lakkaavat toimimasta. Monia samanlaisia tehtäviä on ollut vuosikaudet toiminnassa yli niiden estimoidun päättymisajan ja on mahdollista, että Juno jatkaa toimintaa vuoden 2025 jälkeenkin.

Jokatapauksessa mitä tehtävän loppumiseen tulee, se tulee olemaan suuri menetys tieteelle ja tulee kestämään monta vuotta ennenkuin samanlainen saavuttaa Jupiterin kiertoradan.

Lähteet:

Griffin, A. (2018, August 07). ‘Extraordinary’ waves spotted coming out of Jupiter’s moon Ganymede.
• Kooser, A. (2021, January 08). Mars InSight and Jupiter Juno missions get NASA extensions for more years of science.
• NASA Extends Exploration for Two Planetary Science Missions. (2021, January 08)
Louis, C., Louarn, P., Allegrini, F., Kurth, W., & Szalay, J. (2020, October 12). Ganymede‐Induced Decametric Radio Emission: In Situ Observations and Measurements by Juno.
Ramsey, S. (2015, March 20). Hubble Sees Potential Underground Ocean on Jupiter’s Largest Moon.
TANGERMANN, V. (2021, January 12). NASA reportedly detects signal coming from one of Jupiter’s moons.

Artikkelin julkaissut Curiosmos