Avainsana-arkisto: lääketiede

Kit Greeniä edeltävät UAP-vahinkotutkimukset

Kirjoittanut Keith Basterfield

Blogin lukijat ovat huomanneet, että olen käyttänyt aikaa kirjoittaen mahdollisista lääketieteellisistä vaikutuksista, joita lähikohtaamisilmiöllä voi olla. Tämä aihe on pitkään kiinnostanut minua.

Tri. Kit Greenin työhön liittyvän keskustelun myötä UAP:n aiheuttamista lääketieteellisistä loukkaantumisista, haluaisin tarkastella Kit Greeniä edeltäviä lääketieteellisiä tutkimuksia, joissa on tutkittu samanlaisa aiheita, erityisesti amerikkalaisia tutkijoita Richard Charles Niemtzow ja John F. Schuessler.

Tässä postauksessa käyn läpi Niemtzow’n työtä vuosien 1975-1996 välillä, ja sitten tarkastelen samanhenkistä John F. Schuesslerin työtä samalla aikavälillä.

Richard Niemtzow

Niemtzow syntyi USA:ssa vuonna 1942 mutta kävi lääkiksen Ranskassa vuosina 1965-1976 Universite de Montpellierin Faculte de Medecinessa, Montpellierissa, Ranskassa. Tämä yhteys Ranskaan tulee uudelleen esiin myöhemmin. Hän palasi USA:n ja hänestä tuli ilmavoimien kirurgi.

Noin vuonna 1975, kun hän oli edelleen Ranskassa, hän liittyi Aerial Phenomenon Research Organisationiin (APRO) ja kirjoitti artikkelin ”Halvaantuminen ja UFOjen lähikohtaamiset.” APRO Bulletiniin [Vol. 23, No. 5, March 1975, pp 1 & 6.]

Niemtzow kirjoitti enemmän artikkeleja APRO Bulletiniin, MUFON Journaliin ja English Flying Saucer Review’n; jotkut yksinään ja jotkut John Schuesslerin kanssa.

Vuoteen 1981 mennessä, kuten Jacques Valleen päiväkirjoissa kirjoitetaan, Niemtzow oli ystävystynyt tri. Kit Greenin sekä Claude Poherin kanssa Ranskan UFO-tutkimusryhmästä, joka nimettiin GEPANiksi. Myöhemmin Niemtzow oli kirjeenvaihdossa Alain Esterlen kanssa, joka oli GEPANin seuraava johtaja.

Myöhemmin vuonna 1981 tuolloinen radiologi Niemtzow perusti Project UFOMD:n, jonka sanottiin olevan lääketieteen harjoittajien verkosto UFOihin liittyvien vammojen tutkimiseen. Hän pyysi tohtoreita jotka olivat MUFONin jäseniä liittymään Project UFOMD:n.

Toukokuussa 1982 Niemtzow, MUFON Journalin [No. 179, Jan. 1983, pp 14-16] mukaan, palkattiin USA:n armeijan lääketieteellisen osaston konsultiksi, joka käsitteli Cash-Landrum tapausta.

Vuonna 1985 Niemtzow, J Allen Hynek ja Jacques Vallee vierailivat GEPANin toimistolla Ranskassa ja tapasivat heidän tiedekuntaansa. Tuossa tapaamisessa Niemtzow esitti tutkimuksen otsikolla ”Fysiologiset ja säteilyvaikutukset erittäin valoisista tunnistamattomista lentävistä esineistä.”

MUFON Journalissa vuonna 1987 [No. 225, January 1987, p18] raportoitiin, että Project UFOMD oli tuottanut vain kaksi tapausta välillä lokakuun 1. 1981 – lokakuun 1. 1983.

Vallee päiväkirjoissaan kuvaa merkinnässä 6. joulukuuta 1987 miten Niemtzow sai puhelinsoiton ranskalaiselta everstiluutnantilta, ilmeisesti UAP:n liittyen. Puhelun aiheena oli mikroaaltojen vaikutukset ihmisten kudoksiin.

Ranskalaiset jatkoivat Niemtzow’n hännystelyä UAP-aihetta koskien, mm. ranskalaisten mikroaaltoasiantuntijoiden tiimi vieraili hänen luonaan USA:ssa 1989. Vallee illallisti Jean-Jacques Velascon kanssa, joka oli GEPANin tuleva johtaja kesäkuussa 1989. Velasco vahvisti Valleelle, että jotkut ranskalaiset tiimit, jotka olivat kiinnostuneet mikroaaltoaseista, halusivat puhua Niemtzow’lle.

Heinäkuussa 1989 Niemtzow vieraili Ranskassa ja keskusteli UAP:sta ja mikroaaltojen fysiologisista vaikutuksista. Myöhemmin ranskalainen lääkäri, joka on asiantuntija ihmiskudosten säteilyvaikutuksissa, vieraili Niemtzow’n luona USA:ssa. CNES, eli Ranskan avaruusvirasto, jossa GEPAN myös sijaitsee, oli lähellä tarjota Niemtzow’lle töitä heiltä.

Myöhemmin Valleen päiväkirjoissa, eli neljännessä opuksessa, kerrotaan miten Niemtzow tutki paria abduktiotapausta, joissa yhdessä mukana oli naispuoleinen ilmavoimien majuri. Vallee lisää, että ”Richard on ollut yhteydessä amiraali Mohriin, Reaganin henkilöstöpäällikköön, joka oli kiinnostunut tällaisista tapauksista.” (merkintä 27. helmikuuta 1994.)

Vallee ei viittaa Niemtzow’n enää 28. tammikuuta 1996 jälkeen. Hänen kiinnostus aiheeseen oli lopahtanut.

Haluan selvittää miksi Niemtzow’n kiinnostus loppui niin kiinnostavaan aiheeseen. Vuonna 2016 sain selville hänen osoitteensa ja lähetin sähköpostia. Kysyin kolmea kysymystä.

1. Kerättyänne dataa vammoista, mihin johtopäätökseen tulitte?

2. Miksi lopetitte tutkimuksenne?

3. Mitkä ovat lopulliset päätelmänne UAP:sta?

Niemtzow vastasi:

”Lopetin tutkimuksen umpikujaan. Alalla ei olla edistytty juurikaan ja iso osa on pelkkää spekulaatiota.”

Loput Niemtzow’n haastattelusta löydät tästä vuoden 2016 postauksesta.

John Schuessler

Kuten mainittua, Schuessler ja Niemtzow kirjoittivat yhdessä useita artikkeleita UFO-kohtaamisten terveyshaitoista, jotka ovat ilmaantuneet UFO-kirjallisuuteen 1970- ja 1980-luvuilla.

Vuodesta 1981 eteenpäin Schuessler tutki ja dokumentoi usean vuoden ajan 29. joulukuuta 1980 sattunutta tapausta, jossa Betty Cash, Vicki Landrum ja Colby Landrum olivat mukana epätavallisessa kohtaamisessa.

Lähde: Keith Basterfield

Tapaukseen liittyi lämmön tunne ja kirkas valo. Tapauksen jälkeen he raportoivat seuraavia oireita: pahoinvointi, oksentelu, ripuli, silmien kirvely ja auringonpistoksen tunne. Cash raportoi rakkuloita ihollaan. Hiustenlähtöä raportoitiin myös.

Kaksi parasta informaatiolähdettä säteilytapaukselle löytyvät Schuesslerin vuoden 1998 kirjasta ”The Cash-Landrum UFO Incident.” [Geo Graphics Printing Co.] sekä Curt Collinsin blogista ”Blue Blurry Lines.”

Vuonna 1991 MUFON muodosti lääketieteellisen komitean, ja Schuessler oli ryhmänjohtaja MUFONille. Komitean rooli oli tuoda yhteen lääketieteen tutkijoita muodostamaan toimintaprotokolla, keräämään ja arvioimaan tapausdataa, käsittelemään lääketieteellistä evidenssiä ja edistämään tiedonvaihtoa.

Vuoteen 1995 mennessä Schuesslerin katalogi ”Luettelo UFOihin liittyvistä fysiologisista vaikutuksista ihmisille” sisälsi lähes 400 tapausta. Kuten kaikki sellaiset katalogit, se oli vain kasa materiaalia eri lähteistä, eikä faktoja voitu tarkistaa oikeiksi tai jäljittää informaation alkuperäistä lähdettä. Esimerkiksi minä tarkastin Australian tapaukset katalogissa. Jotkut olivat anekdootteja, toiset taas eivät olleet lähikohtaamisia. Lisäksi jotkut lääketieteelliset vaikutukset oltiin merkitty ”abduktioksi”, joka itsessään ei ole lääketieteellinen vaikutus.

Lopputiivistelmä

UFOihin liittyvien lääketieteellisten vammojen tutkimus ulottuu ainakin vuoteen 1975, noin 45 vuotta, ja tätä työtä on jatkanut tri. Kit Greenin tutkimukset.

Tunnustus

Kiitos brittiläiselle tutkijalle Isaac Koi siitä, että hän tarjosi linkin AFUn verkkosivuille, josta Schuesslerin katalogin voi ladata.

Artikkelin julkaissut ufos-scientificresearch.blogspot.com

Pfizerin varajohtaja paljastaa kusetuksen!

Tämä artikkeli on vuodelta 2015. Mieti tätä kun puhutaan koronarokotteesta. Ketä palvelee ja millä hinnalla? Kaupallinen tiede on täyttä kusetusta, sanoo alalla pitkään työtä tehneet tekijät.

Allaoleva klippi on otettu dokumentista “One More Girl”, filmistä joka kertoo Gardasil-rokotteesta, joka on suunniteltu papilloomavirusta vastaan. Filmissä LT Peter Rost, entinen erään maailman suurimman lääkeyrityksen (Pfizer) varajohtaja, kertoo totuuden lääketeollisuuden kytköksistä terveydenhoitoalaan.

Pfizer Vice President Blows The Whistle & Tells The Truth About The Pharmaceutical Industry

Rost on entinen Pfizerin varajohtaja, joka toimii syväkurkkuna koko lääketeollisuudesta. Hän on kirjoittanut kirjan “The Whistleblower, Confessions of a Healthcare Hitman.” Kun miettii hänen työuraansa, olisi vähättelyä sanoa, että hän on big pharman markkinoinnin sisäpiiriläinen.

Alla on joitain lainauksia sekä entiseltä että nykyiseltä kahden suurimman ja kaikkein uskottavimman lääketieteellisen julkaisun päätoimittajalta maailmassa. Ne on sopivaa ottaa tähän mukaan, sillä ne liittyvät siihen mistä tri. Rost vihjailee videolla.

“Enää ei yksinkertaisesti ole mahdollista uskoa suurinta osaa kliinisestä tutkimuksesta, jota julkaistaan, tai luottaa hyvämaineisten lääkärien arviointikykyyn tai lääketieteellisten ohjeistusten auktoriteettiin. En saa minkäänlaista mielihyvää tästä johtopäätöksestä, johon olen päätynyt hitaasti ja vastahakoisesti yli kahden vuosikymmenen aikana, jolloin olen ollut päätoimittaja New England Journal of Medicinelle.”  — tri. Marcia Angell, lääkäri ja pitkäaikainen New England Medical Journalin vastaava päätoimittaja (NEMJ) (lähde)

“Tämä keissi tiedettä vastaan on suorasukainen: iso osa tieteellisestä kirjallisuudesta, mahdollisesti puolet, voi yksinkertaisesti olla epätotta. Muokkaillut tutkimukset, joiden otoskoot ovat pieniä, koevaikutukset pieniä, pätemättömät eksploratiiviset analyysit ja ja räikeät eturistiriidat yhdessä turhanpäiväisten trendien tavoittelun kanssa on kääntänyt tieteen kohti pimeyttä.” — tri. Richard Horton, tämänhetkinen Lancetin vastaava päätoimittaja — julkaisu jota pidetään yhtenä maailman kunnioitetuimmista lääketieteellisistä julkaisuista maailmassa. (lähde)

On aika miettiä nykyinen lääketieteellinen tutkimus uusiksi ja nähdä kokonaiskuva

Vuonna 2005 tri. John P.A. Ioannidis, joka tällä hetkellä on tautien ehkäisyn (disease prevention) professori Stanfordin yliopistossa, julkaisi kaikkein luetuimman artikkelin Public Library of Sciencen (PLoS) historiassa otsikolla ”Miksi suurin osa julkaisuista tutkimustuloksista ovat vääriä” (Why Most Published Research Findings Are False). Siinä hän kirjoittaa:

“Yhä suurempi huoli on se, että suurin osa tällä hetkellä julkaistuista tieteellisistä löydöksistä ovat vääriä.”

Meillä on nyt suuri määrä näyttöä, ja lainauksia suoraan kentällä toimivien asiantuntijoiden suusta, jotka maalaavat huolestuttavan kuvan. Tiede, jota käytetään kouluttamaan tohtoreita ja kehittämään lääkkeitä, on rikki. Meille annetaan nähtäväksemme vain tutkimuksia, joita suuret lääkefirmat ovat sponsoroineet, mutta nämä tutkimukset eivät ole suunniteltu pitkälle tähtäimelle. Niitä ei ole suunniteltu selvittämään ongelmia, jotka voivat syntyä vuosia hoitojen jälkeen, tai tutkimaan riskejä, joita syntyy kun ottaa lääkkeitä pitkiä aikoja. Kukaan ei tunnu edes maininneen tai tunnustaneen sitä, että monissa tutkimuksissa selvästi näytetään merkittävä riski, joka liittyy moniin lääkeyritysten valmistamiin tuotteisiin.

Se mikä on vieläkin huolestuttavampaa on, että kansalla ei ole tietoa näistä faktoista. Tätä ongelmaa selvästikään ei voida ratkaista valtavirran uutisissa, ja huolimatta suuresta määrästä sitä tukevaa näyttöä, useat ihmiset kieltäytyvät edes tarkastelemasta sitä tai tunnustamasta, että sellainen on olemassa. Tämä on suuri ongelma. Maailmamme muuttuu ja meidän tulee pitää avoin mieli ja olla avoimia uusille mahdollisuuksille koskien maailmamme luonnetta. Vuosi on kuitenkin 2015, ja meidän kulkiessamme eteenpäin tulee olemaan informaatiota joka haastaa monille syvään juurtuneet uskomusjärjestelmät. On ihan ookoo tarkastella informaatiota joka menee täysin vastoin sitä mitä me uskomme. Itse asiassa se on tarpeellista jos me aiomme edistyä ja luoda paremman maailman itsellemme.

Luulisi, että allaolevalla videolla esitetyt väitteet pitkäaikaisilta suurten ja tunnettujen tiedejulkaisujen päätoimittajilta saisivat edes hieman huomiota uutisissa.

Kun tri. Rost oli edelleen Pfizerin palkollisena, hänellä oli muutama esiintyminen median edessä. Tässä hän puhuu Wall Street Journalille melkein 10 vuotta sitten, ennen kuin hän ryhtyi syväkurkuksi.

Tämän takia vaihtoehtomedia on tärkeää, erityisesti aikana jolloin enemmän ja enemmän ihmisiä herää siihen mitä planeetallamme oikeasti on tapahtumassa.

On tullut aika tarkastella tutkimusta, jota maailmalla tekevät asiantuntijat (tieteentekijät) eri instituutioissa, joita nämä jättiläismäiset, monkansalliset korporaatiot EIVÄT rahoita — eli riippumatonta kirjallisuutta. Loistavaa työtä julkaistaan koskien eri lääkkeitä, hoitoja, rokotteita ym.

Kiitos kun luit. Toivottavasti tämä video antaa sinulle jotain ajattelemisen aihetta.

  Artikkelin julkaissut Collective Evolution

Mikrobiologin viesti: COVID-19:n salaisuus paljastettu

Viimeisen 3-5 päivän aikana on tullut esiin suuri määrä anekdoottitodisteita New Yorkista, Italiasta, Espanjasta jne. COVID-19:sta ja potilaiden ominaisuuksista, jotka sairastuvat vakavasti. Todisteita ei ainoastaan kasaannu huomattava määrä, vaan ne myös johtavat yleisen tason konsensukseen, jota tukee aiemmat vähän tunnetut tutkimukset siitä, että me olemme olleet väärässä koko ajan. No, muutama asia on hämmentävän tarkasti oikein, erityisesti atsitromysiinin hydroksiklorokiini, mutta mennään siihen kohta.

Mitään ‘keuhkokuumetta’ tai äkillistä hengitysoireyhtymää (ARDS) ei ole. Ainakaan sellaista ARDSia, johon olisi olemassa hoitoa, jota me tunnemme. Hengityskoneet eivät ole ainoa väärä ratkaisu, vaan korkean paineen intubointi voi itse asiassa saada aikaan enemmän vahinkoa kuin ilman sitä, puhumattakaan komplikaatioista, jotka aiheutuvat henkitorven naarmuuntumisesta ja intubaation aikaisista haavoista, joita se aiheuttaa… Kuitenkin voi olla käyttöä sellaiselle välittömässä lähitulevaisuudessa mikäli potilaita ei ole mahdollisuus saada takaisin uudella juuri saamallamme tiedolla, mutta uuden hoitoprotokollan kehittäminen on tarpeen, jotta me voisimme lakata hoitamasta väärän taudin potilaita.

Sairaalan hoito-ohje koronatapauksissa (lähde: FB)
Sairaalan hoito-ohje koronatapauksissa (lähde: FB)

Viimeiset 48 tuntia ovat olleet valtava paljastus: COVID-19 aiheuttaa pitkittynyttä ja asteittaista hypoksiaa (kehon happivajausta) kiinnittymällä hemoglobiinin hemiryhmiin veren punasoluissa. Ihmiset yksinkertaisesti desaturoituvat (menettävät O2:a veressään), ja se on se mikä lopulta tulee johtamaan heidät tappavaan elinten toiminnan lakkaamiseen, eikä mihinkään ARDSiin tai keuhkokuumeeseen. Kaikki keuhkoille aiheutuvat vauriot, jotka näkyvät tietokonetomografiakuvissa, johtuvat oksidatiivisen raudan vapautumisesta hemeistä. Tämä sekoittaa luonnollisia puolustusmekanismeja keuhkojen happistressiä vastaan ja aiheuttaa sen mukavan, aina kaksisuuntaisen keuhkojen lasittuneisuuden. Potilaat, jotka palaavat sairaalaan uudestaan päiviä tai viikkoja parantumisensa jälkeen, kärsivät pitkittyneestä post-hypoksisesta aivosairaudesta, mikä vahvistaa kuvaa siitä, että COVID-19 -potilaat sairastavat hypoksiaa huolimatta siitä, että heillä ei ole minkäänlaisia merkkejä hengityselinten ‘väsymisestä’.

Tässä on koko prosessin yksityiskohtainen kuvaus. Mukana on myös joitain ELI5-tason muistiinpanoja. Paljon on jätetty pois yksinkertaistamisen vuoksi, ja jotta pidettäisiin teksti maallikolle sopivana.

Sinun verisolusi kuljettavat happea keuhkoista kaikkiin elimiisi ja muualle kehoosi. Punaverisolusi voivat tehdä tämän hemoglobiinin ansiosta, joka on neljästä “hemistä” koostuva proteiini. Hemeillä on erityistyypin rautaioneita, jotka ovat varsin myrkyllisiä niiden vapaassa muodossa, jotka ovat kiinni sen keskuksessa porfyriinin toimiessa sen ‘astiana’. Tällä tavoin hemoglobiini voi ‘häkittää’ rautaionin ja kuljettaa turvallisesti sitä ympäri kehoa, ja sitä voidaan käyttää sitomaan happea kun se pääsee keuhkoihin.

Kun veren punasolut pääsevät keuhkorakkulaan jossa kaikki kaasunvaihdanta tapahtuu, tuo pieni rautaioni voi vaihtaa tilaansa FE2+ ja FE3+ välillä elektronia vaihtamalla ja sitoa happea. Sitten se kiitää pois toimittamaan O2:a muualle.

Tässä on se missä kohtaa COVID-19 astuu mukaan kuvioihin. Sen glykoproteiinit kiinnittyvät hemiin, ja näin tekemällä tuo erikoinen ja myrkyllinen oksidatiivinen rautaioni vapautuu. Se vapautuu häkistään ja nyt se voi vapaasti kiitää ympäriinsä itsekseen. Tämä on pahasta kahdesta syystä:

1) Ilman rautaionia hemoglobiini ei voi enää sitoa happea. Kun kaikki hemoglobiini on rikki, veren punasolut muuttuvat periaatteessa lastia kuljettavaksi rekaksi jolla ei ole perävaunua eikä kykyä varastoida sen lastia. Se on hyödytön ja pyörii ympäriinsä COVID-19 -viruksen kiinnittyessä sen porfyriiniin. Kaikki nämä hyödyttömät rekat pyörivät ympyrää eivätkä ne välitä happea, mikä johtaa desaturaatioon, eli potilaan SPO2-happisaturaatiotasojen laskuun. EI PIDÄ PAIKKAANSA olettaa, että kyseessä olisi perinteinen ARDS, koska niin tekemällä hoidetaan VÄÄRÄÄ SAIRAUTTA. Voit pitää tätä samana kuin häkämyrkytys, jossa hiilimonoksidi sitoutuu hemoglobiiniin, mikä ei enää mahdollista hapen kuljettamista. Näissä tapauksissa hengityskone ei hoida juurisyytä; potilaan keuhkot eivät ole ‘väsymässä’, ne pumppaavat ihan hyvin. Veren punasolut eivät vain kuljeta O2:a, piste. Tässä tapauksessa, toisin kuin CO-myrkytyksessä jossa CO voi lopulta irrota, vaikutuksen alainen hemoglobiini menettää lopullisesti kyvyn kuljettaa O2:a koska se on menettänyt rautansa. Keho kompensoi tätä hapen kuljetuksen puutetta vapauttamalla munuaisista hormoneja kuten erytropoietiini, mikä kertoo luuytimen tuottajille että lisätkää tuotantoa uusia veren punasoluja varten, jotta saataisiin lisää toimivaa hemoglobiinia. Tämä on yksi syistä sille miksi hemoglobiinia löytyy suuria määriä verestä, ja madaltunut happisaturaatio on yksi kolmesta indikaattorista sille osuuko paska tuulettimeen potilaan tapauksessa vaiko ei.

2) Se pikkuinen rautaioni, sekä sen miljoonat kaverit joita vapautuu muista hemeistä, leijailevat nyt veressä vapaina. Kuten mainittua aiemmin, tämän tyyppinen rautaioni on erittäin reaktiivinen ja aiheuttaa oksidatiivista vahinkoa. Osoittautuu, että tämä tapahtuu pienissä määrin luonnostaan kehoissamme, ja meillä on siivous- ja puolustusmekanismit joilla pitää se tasapainossa. Keuhkoilla, erityisesti, on kolme pääasiallista puolustusmekanismia pitää yllä “rautahomeostaasia”, joista kaksi ovat keuhkorakkuloissa. Ensimmäinen kahdesta on pienet makrofaagit, jotka pyörivät ympäriinsä ja keräävät kaikki vapaat radikaalit kuten tämän oksidatiivisen raudan. Toinen mekanismi on epiteelikudoksen seinämiin kertyminen, mikä on ohut nestekerros täynnä antioksidanttimolekyylejä… molekyylejä kuten askorbiinihappo (eli C-vitamiini) muiden muassa. Tämä yleensä riittää luonnostaan esiintyvien rautaionien keräämiseen, mutta COVID-19 pyörii kehossa vapaana ja nyt se on periaatteessa asteittain päästämässä vapaaksi kaikki vangit vankilastaan…. se on liian paljon rautaa, mikä alkaa rasittaa keuhkojen vastatoimenpiteitä, ja näin alkaa keuhkojen oksidatiivinen stressi. Tämä johtaa vaurioihin ja tulehdukseen, mikä johtaa kaikkiin niihin kauheisiin juttuihin joita näkee COVID-19 -potilaiden keuhkotomografiakuvissa. Oletko koskaan pannut merkille, että se on aina kaksisuuntainen (molemmat keuhkot samaan aikaan)? Keuhkokuume harvoin tekee noin, mutta COVID-19 tekee…. JOKA. IKINEN. KERTA.


Kun kehosi on lähtemässä lapasesta, ja kaikki happirekat pyörivät ympäriinsä ilman lastia, ja suuret määrät tätä toksista rautaa liikkuu ympäriinsä verenkierrossasi, muut puolustusmekanismit käynnistyvät. Kun keuhkosi ovat oksidatiivisen stressin kourissa, jonka kanssa sillä on vaikeaa, ja sisäelimiltäsi loppuu happi koska hemoglobiini ei sitä enää toimita, ja maksasi yrittää tehdä parhaansa poistaakseen rautaa kehosta ja säilöäkseen sitä ‘rautasäilöön’, se myös alkaa mennä sekaisin. Siltä puuttuu happi ja se taistelee hävittyä taistelua kun kaikki hemoglobiini päästää rautansa vapaaksi, ja alkaa huutaa ”apua, nyt tulee vahinkoa!” vapauttamalla entsyymiä nimeltä alaniiniaminotransferaasi. PAM, siinä on toinen kolmesta indikaattorista sille käykö potilaalle kylmät vaiko ei.

Lopulta, jos potilaan immuunijärjestelmä ei taistele virusta vastaan ajoissa ennen kuin hänen verensä happisaturaatio tippuu liian alas, joko hengityskoneella tai ilman, elimet alkavat lakata toimimasta. Ei polttoainetta, ei työtä. Ainoa tapa edes yrittää pitää niitä käynnissä on maksimoida happi, jopa ylipainehappihoito jos sellainen on mahdollista 100% hapella useassa ilmakehässä, jotta vain saataisiin annetuksi sitä mikä on jäljellä hemoglobiinista niin että O2:ta liikkuisi edes vähän elimille pitääkseen ne elossa. Niitä kammioita meillä ei ole tarpeeksi, joten jonkin verran tuoreita veren punasoluja, joissa on normaalisti hemoglobiinia, verensiirron muodossa on tarpeen.

Pointti on, että potilaiden, joilta puuttuu rauta heidän hemoglobiinistaan (mikä tekee siitä epänormaalisti toimivan), hoitaminen hengityskoneella intuboimalla on turhaa, ellei sitten toivo että potilaan immuunijärjestelmä toimii maagisesti ajoissa. Koko sairauden juurisyyhyn pitää tarttua.

Optimiskenaario? Hoitaa oireita ajoissa ennen kuin ne edistyvät liian pitkälle. Hydroksiklorokiini (siitä lisää ihan kohta) atsitromysiinissä on osoittautunut fantastiseksi, huolimatta kriitikoiden jatkuvasta ‘anekdoottien’ maininnasta kun kuvataan suurta määrää todisteita. Mutta unohdetaan puhdas veriplasma jossa on vasta-aineita, se saattaa toimia alkuvaiheessa jos potilas ei ole edistynyt liian pitkälle. He tarvitsevat kaiken veren: vasta-aineet ja veren punasolut. Ei ole avuksi lähettää ammuksia sotilaalle, joka on jo tajuton ja vuotaa verta kentällä, pitää lähettää ammukset joiden mukana on hemoglobiinia stimuloivaa magiaa, niin että me voimme herättää sotilaan ja ampua vihollisia.

Hydroksiklorokiinin tarina

Kaikki tuo hassun pihalla oleva ja täysin haitallinen kritiikki, jota media on suoltanut klorokiinin niskoille (puhtaasti poliittisista syistä) kelvollisena hoitona, kaatuu nyt Fake Newsin niskaan. Media aktiivisesti on mukana poliittisessa presidenttipelissä.

Miten klorokiini toimii? Samalla tavoin kuin se toimii malariaan. Nimittäin, malaria on pieni parasiitti, joka tunkeutuu veren punasoluihin ja alkaa syödä hemoglobiinia ruoaksi. Syy sille miksi klorokiini toimii malariaan on sama syy kuin miksi se toimii COVID-19:n — vaikka sitä ei täysin ymmärretä, oletetaan että se sitoutuu DNA:han ja häiritsee sen kykyä hyökätä hemoglobiinin kimppuun. Sama mekanismi, joka estää malariaa saamasta käsiinsä hemoglobiinia ja syömästä sitä, näyttää toimivan myös COVID-19:n (joka on olennaisesti pieniä DNA-palasia taskussa) ja estää sitä kiinnittymästä hemoglobiiniin. Sen lisäksi hydroksiklorokiini (joka on tavallisen klorokiinin johdannainen) madaltaa veren pH:ta, mikä voi häiritä viruksen replikaatiota. Vaikka kaikki yksityiskohdat eivät ole täysin tiedossa, koko oletus tälle mahdollisesti ‘vallankumoukselliselle’ hoidolle on estää hemoglobiinin toiminnan häirintä, oli kyseessä sitten malaria tai COVID-19.

Media ja nojatuolilääkärit eivät voi enää istua pienissä norsunluutorneissaan ja huudella “DURRRR niin tyhmää, malaria on bakteeri, COVID-19 on virus, bakteerilääkkeet eivät toimi viruksiin!” He eivät koskaan lukeneet muistiota, jossa sanottiin että lääkkeen ei tarvitse suoraan toimia patogeeniin ollakseen toimiva. Joskus riittää, että se vain pysäyttää sen mitä se tekee hemoglobiinille, huolimatta mekanismista.

Jokatapauksessa avautuminen saa nyt riittää. Mikä on kaiken lopputulos? Ensinnäkin, hengityskonehoito tarvitsee miettiä uusiksi. Jos laitat potilaan hengityskoneeseen, koska he vaipuvat koomaan ja tarvitsevat mekaanista hengitysapua pysyäkseen hengissä, okei selvä. Anna heille aikaa että heidän immuunijärjestelmänsä selviävät. Mutta jos he ovat tietoisia, valppaana, mukana hommassa — pidä heidät lisähapella. Laita se vaikka maksimiin jos on tarpeen. Jos sinun on PAKKO jossain kohtaa ventiloida, tee se pienellä paineella mutta maksimoi hapensaanti. Älä tuhoa heidän keuhkojaan maksimipaineella, teet enemmän harmia potilaalle koska hoidat väärää sairautta.

Ideaalisesti joitain hoitomuotoja tarvitaan:

  1. Estämään viruksen kasvu ja replikaatio. Tässä CHQ+ZPAK+SINKKI tai muu retrovirushoito auttaa. Mitä vähemmän virusta, sitä vähemmän hemoglobiinia joka menettää rautaa, ja sitä vähemmän vahinkoa ja sen vähemmän vakava tilanne.
  2. Hoidot, joita keneen tahansa voi soveltaa, joiden hemoglobiini on epänormaali tai ei veren punasolut eivät toimi. Verensiirrot. Mitä tahansa, en tiedä koko hoitovalikoiman laajuutta koska en ole lääkäri. Mutta jotain tuonsuuntaista, ja hoitaa todellista sairautta. Jos mietit antaa plasmaa missä on vasta-aineita, ehkä jos he ovat tosi huonossa kunnossa kannattaisi miettiä uudelleen ja antaa VERTA missä on vasta-aineita, tai ainakin verta ensin ja plasmaa sitten missä on vasta-aineita.
  3. Nyt kun tiedämme miten virus toimii ja miten se vaikuttaa kehoomme, kokonainen vaihtoehtojen määrä pitäisi avautua eteemme.

 

Artikkelin julkaissut medium.com


Koska tämä artikkeli on selvästi luetuin koko sivustolla, suositus on että käyttää omaa harkintakykyään ja tutkii myös muita selityksiä. Yksi selitys taudille on kehon myrkytystila, joka aiheutuu geenimuunneltujen elintarvikkeiden glyfosaatista. Kannattaa tsekata: http://eksopolitiikka.fi/tiede/glyfosaatti-biopolttoaineet-covid-19/

Katso myös:

Facts about Covid-19

&

Tappavatko virukset ja bakteerit?

&

12 Experts Questioning the Coronavirus Panic