Avainsana-arkisto: metafysiikka

Metafysiikan mekaniikka

Tämä on erään ulkoavaruuden kansan tietoisuuden kanavointi vuodelta 1992. Kanavointi tällä kertaa käsitteli negatiivista ja positiivista ilmentämistä. Q on kysyjä, A on tietoisuus joka puhuu.


Q: Mitä tarkoitat kun sanot, että valitsen kaiken mikä tapahtuu todellisuudessani? En olisi tarkoituksella valinnut joitain niistä asioista jotka ovat tapahtuneet minulle!

A: Jollain tasolla olette jokaisen kokemanne skenaarion ohjaksissa. Esimerkiksi, saatatte sanoa, ”En valinnut autokolaria, miksi valitsisin tuon tietyn asian?” Kun me sanomme teidän valitsevan todellisuutenne, me emm kirjaimellisesti tarkoita sitä, että valitsette sen tietyllä tavalla ja se manifestoituu. Se mistä me puhumme on, että uskomusjärjestelmät ja teidän kaikkein vahvimmat motiivit vetävät puoleensa tietyn tyyppisen fyysisen kokemuksen, joka kaikkein tarkimmin esittää perusideaa tai kuvaa tai uskomusta joka teillä on teistä itsestänne, jota pidätte kaikkein eniten totena. Teillä saattaa olla yleinen kuvaus itsestänne ja yksinkertaisesti vedätte puoleenne tietyin fyysisin ehdoin, tietyissä fyysisissä kokemuksissa, sen kokemuksen joka esittää pienintä vastarintaa joka kykenee täyttämään tai ilmentämään tai heijastamaan teille sen yleisen uskomuksen, joka teillä on itsestänne. Ei sillä, että me sanoisimme että teillä olisi ehdottomasti, tarkasti ja erityisesti halu jäädä auton alle. Mutta jos henkilö käsittelee näitä turvallisuuden ja turvattomuuden, uhriuden ja ei-uhriuden ideoita ja ongelmia, pelkoja monilla eri tasoilla siitä, että se missä he ovat ei ole turvallinen paikka olla, silloin tuo pelko itsessään on se mikä houkuttelee heille todennäköisimmin tämän heijastuksen ja näyttää, ei mitenkään epävarmasti tuolle henkilölle, että heillä on itsellään, että he hautovat mielessään tuon tyyppisiä negatiivisia uskomuksia.

Elämässänne sattuvat tilanteet, olosuhteet jotka ovat heijastusta fyysisestä todellisuudesta; ne eivät tapahdu näyttääkseen teille sitä että te olisitte jumissa; ne eivät tapahdu teille näyttääkseen teille että olette epäonnistuneet elämässä; elämässänne tapahtuvat olosuhteet, fyysiset kokemukset joita teillä on, ne tapahtuvat teille näyttääkseen teille sen mihin te uskotte, niin että jos ette tykkää siitä, voitte aina muuttaa sen. Fyysinen todellisuutenne on teidän takaisinsyöttömekanisminne, niin että jokaisena yksittäisenä fyysisenä olentona olemisen hetkenänne annatte jatkuvasti itsellenne mahdollisuuden mitata mihin uskomusjärjestelmiin uskotte, hetki hetkeltä. Ette ole hukuksissa elämässänne, ette ole irti kontrollista. Ne asiat, jotka tapahtuvat todellisuudessanne, ovat heijastuksia siitä mitä uskotte elämästä, siitä mitä uskotte elämän olevan, niin että teille aina annetaan mahdollisuus, itse annatte itsellenne, elämässänne tapahtuvien tilanteiden kautta, mahdollisuus määrittää ovatko ne uskomukset, jotka teillä on, sellaisia johon haluatte oikeasti uskoa. Ne eivät ole siellä näyttämässä teille, että olisitte jumissa sen kanssa mitä teillä on; eivätkä ne näytä että olisitte epäonnistuneet elämässänne; vaan ne näyttävät teille miten vapaita te oikeasti olette. Koska jokaisena hetkenä teillä on mahdollisuus tietää tasan tarkkaan se mikä on vahvin uskomuksenne, koska vahvimman uskomuksen tulee aina olla se miten fyysinen todellisuutenne ilmenee. Se on varsin yksinkertainen asia; olette erittäin, erittäin läpinäkyviä itsellenne jos vain sallitte elämän määritelmienne olla selkeitä.

Sallikaa itsenne tietää, että ei ole mitään mitä ette voisi kokea, mitään mitä ette voisi koskaan tajuta itsestänne jota ei voisi soveltaa positiivisesti — ei mitään. Jokainen olosuhde, jokainen tilanne, ne ovat kaikki perustaltaan neutraaleja, täysin vailla minkäänlaista merkitystä. Millään olosuhteella tai tilanteella ei ole sisäänrakennettua merkitystä. Ne ovat kulisseja, tavallaan, pinnallisia yksityiskohtia. Teille opetetaan antamaan merkitys niille. Tämä prosessi on muuttunut niin automaattiseksi, että automaattisesti uskotte että kun jotain tapahtuu, se merkitys minkä automaattisesti havaitsette on se merkitys joka tapahtumassa tulee mukana sisäisesti — mutta se ei tule! Se on neutraali, kun tapahtuma tapahtuu ja automaattisesti annatte merkityksen joka teidän on opetettu antamaan. Antamanne merkitys neutraalille tilanteelle on absoluuttisesti, täydellisesti, ja kertakaikkisesti se mikä määrittää siitä saamanne vaikutuksen. Positiivinen merkitys sisään… positiivinen vaikutus ulos. Negatiivinen merkitys sisään… negatiivinen vaikutus ulos.

Tämän idean havainnollistamiseksi käytämme analogiaa, jota kutsumme ”Juna-aseman analogiaksi”. Kaikille teille on tuttu planeetallanne oleva junaksi kutsuttu laite, kyllä? Sanokaamme, että olette parhaan kykynne mukaan ja täysin aikeissa kiireellisesti menossa erääseenh junaan, koska teillä on tärkeä kokous. Kokous tulee muuttamaan elämänne suunnan siihen suuntaan johon todella haluatte mennä, joten ette todellakaan halua missata tuota kokousta. Joten teette kaikkenne varmistaaksenne sen että menette ajoissa tuohon junaan. Saavutte juna-asemalle ja olette laiturilla. Katsotte raidetta ja… siellä se juna menee ilman teitä. Automaattisesti annetaan merkitys #1: Negatiivinen merkitys: ”Olen myöhästynyt junastani, voi ei! Tämä on kauhea, hirvittävä katastrofi! Voi epäonnen päivää! Nyt en koskaan ehdi siihen kokoukseen ja voi tehdä sitä mitä haluan tehdä. Tuo kokous on tärkeä. Nyt suutun että jäin junasta, nyt tuomitsen koko tilanteen.” Olette onnettomia, tai raivoissanne (riippuen siitä minkä tyyppinen persoona olette) ja joko pidätte sen itsellänne ja sallitte negatiivisuuden idean omassa elämässänne, tai jos tykkäätte olla ihmisten ilmoilla, hypitte tasajalkaa asemalla ja valitatte, ja teette kaikkien muiden päivästä yhtä onnettoman kuin omanne on. Ja niinpä hypitte, hypitte, hypitte!

Skenaario #2: Saavutte laiturille ja siellä se juna menee ettekä ole sen kyydissä. Neutraali tilanne. Nyt sanotte itsellenne (valitsette positiivisen itsesuggestion): ”Tiedän, koska olen valinnut tietää, että olen positiivisuutta ilmentävä ihminen. Tiedän myös, että ei ole olemassa sellaista asiaa kuin keskeytys sillä polulla jolla olen, että kaikki mitä elämässäni tapahtuu, johtuen valinnoista siitä kuka olen ja mitä olen, täytyy täten olla osa sitä polkua jolla olen valinnut olla, se ei ole keskeytys — täten, tämä tilanne nyt jotenkin, vaikka en intellektuaalisesti tiedäkään miten, sen täytyy palvella minua positiivisella tavalla. Voi, ilo! Voi, ilo! Odottamaton asia on tapahtunut. Nyt annan itselleni ihanan yllätyksen, mikäköhän se saattaisi olla?” Ja nyt ehkäpä käyttäytymisesi voi olla hieman rauhallisempi ja hieman ekstaattisempia ja alat miettiä kaikkia positiivisia syitä sille miksi olet jäänyt junasta tietäen että teit parhaasi keretäksesi siihen. Ja kun mietit siinä, seisot laiturilla pidempään kuin mitä olisit tehnyt jos olisit alkanut hyppiä tasajalkaa vihaisena. Yhtäkkiä tunnet kosketuksen olkapäälläsi ja käännyt ympäri. Ja katso, ystäväsi jota et ole nähnyt 10 vuoteen on siinä ja hän on juuri tullut pois junasta jonka missasit. Hän kertoo sinulle että hän oli juuri tulossa kaupunkiin yllättämään sinut. Ja hän osoittautuu olevan joku joka oikeasti avuliaammaksi kuin ne ihmiset joita olit tuolla junalla menossa tapaamaan. ”Nyt ymmärrän miksi jäin junasta, jotta voisin tava sinut! Koska, ystäväni, itse asiassa esität paremmin ja realistisemmin sitä polkua jolla olen valinnut olla ja palvelusta jota voin tuottaa elämässäni.”

Liian hyvää ollakseen totta? ”Voi, se on vain sattumaa, mikä satu — elämä ei ole tuollaista.” Voi kyllä se on! Elämä toimii juuri tasan tarkkaan tuola tavalla kun sen annat niin tehdä! Koska kaikki on kytköksissä kaikkeen muuhun. Synkronisiteetti — yhteensattuma — ei vahinko. Yhteensattuma on itse asiassa samanaikaisesti ilmentyvä sattumus. Se ei tarkoita sitä, että se on vahinko; se yksinkertaisesti tarkoittaa että se tapahtuu samaan aikaan , rinnakkain, interaktiivsesti. Teillä on sisällänne kaikki ne mahdolliset ja todennäköiset todellisuudet joita voitte koskaan kokea elämässänne. Värähtely, emotionaalinen värähtely joka olette kaikkina ajanhetkinä kertakaikkisesti määrittää sen minkä noista mahdollisista todellisuuksista ilmennätte fyysiseksi kokemukseksi. Olette holografinen luonteeltanne, holografinen rakenne, mikä yksinkertaisesti tarkoittaa, että jokainen piste ja jokainen paikka sisältää kyvyn ilmentää minkä tahansa muun kokonaisuuden osan, minä tahansa ajan hetkenä, kaikkialla. Värähtely joka olette kertakaikkisesti määrittää minkä holografisen kokonaisuuden aspektin koette fyysisessä todellisuudessanne. Positiivinen sisään… positiivinen ulos. Negatiivinen sisään… negatiivinen ulos.

Mielikuvituksenne on se kirjasto kaikille niille asioille joita voisitte olla, ja se on samanaikaisesti olemassa kaikkien teidän sisällä. Mielikuvituksenne on se kaavain, se suunnitelma kaikille todennäköisille todellisuuksille, jotka voivat manifestoitua. Tunteet ovat aktivaatiokytkin mielikuvituksenne suunnitelmalle. Tunteenne määrittävät mikä noista suunnitelmista, mitkä noista tietyistä kaavaimista tulevat manifestoitumaan. Jos teillä on positiivinen tunne, iloa, innostusta, vahva halu ja ekstaasi, aktivoitte positiivisen suunnitelman. Jos teillä on pelkoa, epäilystä, syyllisyydentuntoa, tuomitsemista, se aktivoi negatiiviset suunnitelmat. Se on niin yksinkertaista. Se on yksinkertaista fysiikkaa, yksinkertaista mekaniikkaa.

Ulottuvuuksien sulauttaminen

Tämä on ensimmäinen kappale Lyssa Royalin kirjasta The Prism of Lyra


Kaikki tietoisuus ja energia oli joskus sulautunut yhdeksi integroiduksi kokonaisuudeksi.

Tämä Kokonaisuus oli tietoinen itsensä aspekteista, mutta eri tavalla kuin yksilöllinen tietoisuus. Maapallon nykykehityksessä oma itse tunnustetaan ensin, sitten yhteiskunta, ja lopulta Kokonaisuus, Kaikki Se Mikä On tai Jumala. Erillisyyttä luodaan edelleen. Tämä erillisyys Lähteestä on illuusio. Tämä erillisyys on työkalu, joka tarjoaa Kokonaisuudelle kaikki tarpeelliset oppitunnit ja haasteet joita sen tulee kokea integroituakseen takaisin Lähteeseen.

Ennen tätä sirpaloitumista Lähteestä, Kokonaisuus oli olemassa toisessa ulottuvuustodellisuuden oktaavissa. Tästä yhdistymisen maailmasta Kaiken Sen Mikä On osat miettivät sitä miltä tuntuisi erkaantua toisistaan ja hetkellisesti unohtaa se miltä tuntuu integroitunut olemassaolo. Tämän suuren tason ajatuksen voima alkoi luoda sirpaloitumista. Tästä sirpaloitumisesta syntynyt illuusio olisi haastava unohdus, jossa tietoisuuden tulisi luoda (sen omasta jumalallisesta luonteestaan) muisto miten jälleen kerran yhdistyä.

Se mitä kutsutaan ”luomakunnaksi” on todellakin tätä sirpaloitumista, tai kuvaavammin, ulottuvuuksien sulauttamista. Kokonaisuuden alkuperäinen uteliaisuus sirpaloitunutta olemassaoloa kohtaan itse asiassa loi koko todellisuuden. Vaadittiin muutos perspektiivissä, fokus, tai taajuus. Osana Kokonaisuutta Galaktisen Perheen aspektit olivat osittain vastuussa sen suunnitelman luomisesta joka tulisi ohjaamaan kehitystä. Täten toteamuksella ”me olemme Jumala” on itseasiassa kelpoinen merkitys.

Suunnitelma, joka luotiin, sisälsi monia erilaisia ideoita. Se aluksi piti sisällään idean siitä, että polariteetti ja sirpaloituminen olisivat normi. Suunnitelman enkoodaus tarjosi option Vapaaseen Tahtoon jokaisen sirpaleen, tai sielun, osalta. Haasteena oli muistaa, että se oli annettu jokaiselle tietoisuudelle. Mitä enemmän Vapaata Tahtoa käytettäisiin, sitä enemmän päästäisiin käsiksi jumalalliseen muistiin. Kun polarisoitunut todellisuus tuli vastaan, Vapaa Tahto muuttuu vapahtajaksi. Kun sielu unohtaa, että sillä on Vapaa Tahto, oppitunneista tulee vieläkin haastavampia, vaikkakin varsin palkitsevia.

Toinen idea, joka esitettiin tässä valitussa suunnitelmassa, oli että Kokonaisuuden sirpaleet olisivat täysin vastuussa omista teoistaan tänä unohduksen aikana. Muistettiinpa ne tai sitten ei, jokainen teko loisi vasteen universumissa. Jotkut ovat kutsuneet tätä karmaksi; kuitenkin se on paljon enemmän kuin ”silmä silmästä”.

Negatiivisesta käytöksestä rankaisemisen sijaan on aina mahdollisuus kasvattaa tietoisuuttaan.

Täten, tietyssä mielessä, viisaus pyyhkii karman.

Vaikka tämä voikin kuulostaa jonkin julman kosmisen pelin säännöiltä, lopputulos on jo päätetty. Pitäen tämän mielessä se ei välttämättä ole matkan pää mikä merkitsee, vaan matka itsessään. Kirjaimellisesti se miten peliä pelataan.

Toinen suunnitelma josta sovittiin oli eteerisesti generoitu koodi, joka on rakennettu universumin kudokseen.

Tämä koodi sallisi kaksijalkaisen, hiilipohjaisen humanoidin olla normaali, luonnollisesti kehittyvä kulkuneuvo ihmistyypin tietoisuuden inkarnaatiolle planeettojen pinnoilla. Tämä koodi on olemassa meta-atomitasolla josta tiede alkaa vasta nyt ottaa selkoa. Polariteetin symbologia eletään todeksi ihmismuodossa.

Maapallon ihminen on symmetrinen, sillä on kaksi kättä, kaksi jalkaa, kaksi silmää, kaksi korvaa jne. Keho liittyy yhdeksi kokonaisuudeksi keskiruumiin ja pään avulla.

Päätettiin myös, että humanoidimuotojen evoluution aikana (Maapallon galaktisessa perheessä) mies- ja naispolariteetti ilmentyisivät erillisinä, mutta toisiaan täydentävinä kehotyyppeinä. Tämä muistuttaa meitä, että jotta voisimme luoda, polariteettien tulee aina olla yhteydessä tai integroituina. Tämä käsitys on laajalti tiedossa, että yksilöllä on taipumus tuntea kaikkein eniten olevansa ”Yhtä” kun hän on liittynyt toisen kanssa rakkaudessa.

Mikä oli ulottuvuuksien sulauttamisen varsinainen prosessi? Lyyran tähdistön aika/avaruuskudoksessa on olemassa niinkutsuttu valkoinen aukko.1 Voit verrata tätä valkoista aukkoa prismaan.

[1] Intensiivisen valon ja energian keskittymä. Tässä tapauksessa, syntypaikka.

Valonsäteen läpimeno prismasta synnyttää valospektrin, joka on dispersoitunut seitsemän näkyvän valon värin taajuuksiksi.

Kun osa Kokonaisuudesta kulki Lyyran Prisman (valkoinen aukko) läpi, tietoisuus dispersoitui seitsemäksi värähtelytaajuuskaistaksi, jotka esittävät Maapallon galaktisen perheen massatietoisuutta. Jokainen sirpale tuli tietoiseksi kaikista näistä eri taajuuksista tai tiheyksistä. Taajuudet oltiin aiemmin koettu integroituneena Kokonaisuutena (kuten valkoinen valo).

Kun tämä osio Kokonaisuudesta meni prisman läpi, se manifestoitui seitsemänä tietoisuuden tasona. Tietoisuus myös sirpaloitui, ja sirpaleet liikkuivat ”poispäin” toisistaan, niinkuin ”Alkuräjähdys” meille kertoo. Näin syntyi illuusio siitä, että jokainen sirpale olisi erittäin, erittäin yksinäinen.

Kokonaisuus ymmärsi, että tämän kokeen tarkoitus oli oppia integroitumaan takaisin erillisyyden pisteistä. Mutta miten?

Yksittäiset sielut tai sirpaleryhmät etsivät juuri luotua universumia. Ulottuvuuksien sulauttaminen loi tietoisuuden fragmentaation, mutta se loi myös tähdet, planeetat, kaasut ja molekyylit joista fyysinen todellisuus koostuu. Kuitenkin fyysinen todellisuus edustaa vain muutamaa energian taajuutta, jotka sirpaloitumisessa syntyivät.

Kuten tiede on havainnut, materia on tiivistynyttä energiaa, joka värähtelee tietyllä taajuudella. Jokainen universumin aspekti on energiaa.

Maapallon teknologia ei ole vielä saanut selville miten mitata tiettyjä todellisuuden osia. Jos teknologialla olisi tämä kyky, voitaisiin havaita ääretön määrä portteja aikaan, avaruuteen ja ulottuvuuteen. Tämän hetkiset seitsemän värähtelytasoa, joiksi Maapallon galaktinen perhe on dispersoitunut menemällä Lyyran Prismasta läpi, käydään läpi alla.

Tästä hetkestä eteenpäin termi ”tiheys” viittaa värähtelytasoihin.2

[2] Katso Asiasanasto jossa määritellään käsitteitä.

  • ENSIMMÄINEN TIHEYS: Tietoisuus pisteenä; Fyysinen materia.
    Tämä on kaikkein alkeellisin värähtelytaso. Se tarjoaa materian ja energian atomien ja molekyylien luomiseen. Alkeelliset mineraalielämänmuodot ja vesi, esimerkiksi, kaikki toimivat ensimmäisen tiheyden tasolla. Ihmisillä on tämä taajuus itsessään myös. Alkeelliset geneettiset koodit koostuvat siitä.

  • TOINEN TIHEYS: Tietoisuus viivana; Biologinen materia; Laji- ja ryhmäidentiteetin kehittyminen.
    Toisen tiheyden värähtelytason tietoisuus ei omaa itsetietoisuutta (ego). Suurin osa lajeista kasvi- ja eläinkunnissa on tällä tasolla; kuitenkin niiden sijainti tällä tasolla riippuu monista muista tekijöistä, mm. egon olemassaolosta.

  • KOLMAS TIHEYS: Volumetrinen tietoisuus; Ego; Ryhmäidentiteetin menetys; Kyky muistaa mennyt aika ja olla tietoinen tulevaisuudesta samalla kun eletään nykyhetkessä.

    Tämä on se tiheys jossa ihmisolennot syntyvät. Se on värähtely, joka luo erillisyyden illuusion ja näin haasteen heräämiselle. Tällä hetkellä ihmiskunta on käymässä läpi siirtymäperiodia kohti neljännen tiheyden todellisuutta, joka selittää monet ihmisrodun kokemat monet muutokset. Tämä on se taajuus joka ilmaisee kaikkein eniten erillisyyttä Kokonaisuudesta. Tästä eteenpäin alkavat monet integraation oppitunnit. Se on kaikkein intensiivisin kaikista tasoista sen Itsessä tapahtuvan kasvun harjaannuttamisessa.

    Valaat ja delfiinit tällä hetkellä ovat olemassa kolmannessa ja neljännessä tiheydessä ja ovat siirtymässä pois kolmannesta ihmiskunnan mukana. Kädellisten tietoisuus elää myös kolmannessa tiheydessä.

    Kädellisten kehittyminen on muuttumassa koko ajan selvemmäksi, kun alkaa havainnoimaan niiden esittävän monia tunnusmerkkejä, joita me pidimme joskus pelkästään ihmisten kykeneväisinä esittämään (kuten puhumaan oppiminen ja patologinen käyttäytyminen).

  • NELJÄS TIHEYS: Volumetrisen tietoisuuden hallinta; Supra-tietoisuus; Ryhmäidentiteetin integrointi ilman egoidentiteetin kadottamista; Värähtelyn kasvaessa havainnot menneestä, nykyisestä ja tulevasta muuttuvat soljuvimmiksi, kuten myös kyky olla yhteydessä moniulotteisiin ja monitiheyksisiin todellisuuksiiin: Negatiivisesti orientoituneesta tietoisuudesta tulee vaikeampaa ylläpitää.

    Tällä hetkellä Maassa neljännen tiheyden todellisuus on limittäin kolmannen kanssa. Ihmiskunnan tapauksessa tämä tarkoittaa kasvanutta kaipuuta ykseyteen, rauhaan ja ehdottomaan rakkauteen toisin kuin kolmannen tiheyden erillisyyden illuusio. Todellisuuden värähtelyaste kiihtyy, ja näin voi tulla vastaan henkilökohtaisia ongelmia paljon nopeammalla ja intensiivisemmällä tavalla.

    On helppoa nähdä miten tämä tapahtuu kun tuhannet ihmiset Maapallolla ovat terapiassa, AA-kerhoissa ja vieroitusryhmissä ja monet haluavat parantaa ihmisten oloa planeetallamme. Tämä on vastuunottamisen värähtelytaajuus. Tämä on se taajuus kun alkaa muistaa Vapaan Tahdon enkoodauksen.

    Tämä on viimeinen taajuus jossa fyysiset kehot ovat tietoisuuden ilmaisun käytössä. Monet sivilisaatiot valitsevat sen takia käyttää pitkiä aikoja tässä tiheydessä.

  • VIIDES TIHEYS: ”Minuuden” kokemuksellinen tietoisuus ryhmäidentiteettinä; Ei enää lineaarisen ajan rajoittama.
    Tässä tiheydessä ajattelevat tietoiset olennot alkavat herätä perintöönsä. Tämä on viisauden tiheys. Kun herää sisällä olevaan viisauteen, sitä usein haluaa jakaa niiden kanssa jotka ovat edelleen keskittyneet alempiin tiheyksiin

    Monet tässä maailmassa valitsevat ryhtyä toisten oppaiksi. Viidennen tiheyden olento sulautuu perhetietoisuutensa kanssa (”ylisielu” tai ”korkeampi itse”, jos käsite sallitaan) ja alkaa muistaa. Tämä on ensimmäinen tiheys, jonka kokemus on immateriaalinen.

    (Huom: Ei ole selvää määritelmää sille kun siirrytään viidennestä kuudenteen ja seitsemänteen tiheyteen. Koska nämä tiheydet eivät ole fyysisiä, näissä siirtymissä on paljon sekoittumista.)

  • KUUDES TIHEYS: Tietoisuus ulottuvuutena itsenään.
    Tätä on usein kutsuttu termillä ”Kristus-tietoisuus, siinä mielessä että se esittää värähtelytasoa joka on Kristuksen tai Buddhan tasolla. Tästä värähtelystä syntyy täysi muistaminen, ja voi alkaa ottaa vastuuta Kokonaisuudesta oman itsen sijaan.

    Itsen edistämisen prosessi ja Kokonaisuuden edistämisen prosessi muuttuvat yhdeksi ja samaksi.

  • SEITSEMÄS TIHEYS: Tietoisuus moniulotteisena kokemuksena; Ryhmä-matrix -identiteetti (Sosiaalinen muistikompleksi).

    Tämä on koko Ykseyden, tai integraation, värähtelytaajuus. Ne jotka värähtelevät tällä taajuudella ovat sulautuneet identiteetissä ja muuttuneet kokonaisuuden massatietoisuudeksi. He magnetoivat muissa taajuuksissa olevia ja tarjoavat luonnollisen virran kohti integraatiota.

    Kun seitsemännen tiheyden olennot saavuttavat kriittisen massan, ne edistyvät Lyyran Prisman läpi (meidän kannaltamme nähtynä se on vain mustan aukon poistumispaikka) ja saavuttavat seuraavan oktaavin, jossa toinen seikkailu odottaa.

On tärkeää huomata, että kun Kokonaisuuden osat työntyivät Lyyran Prisman läpi, jokainen tietoisuus säilytti tajunnan kaikilla tiheyden tasoilla.

Kuitenkin, unohdus säilyi osittain. Kaikkein tiheimmin keskittyneillä tasoilla (kuten kolmas ja osittain neljäs tiheys) voi syntyä tietämättömyys muista olemassaolon tasoista. Kun integraatio tapahtuu, tullaan taas tietoisiksi näistä aspekteista.

Mikrokosmos aina heijastelee makrokosmosta. Tämä näkyy ”sattumina” siitä miten atomirakenne heijastelee aurinkokunnan rakennetta. Sama tapahtuu kun Kokonaisuuden osat sirpaloituvat yksittäisiksi olennoiksi tai sielujen ryhmiksi. Kun inkarnoidutaan fyysiseen kehoon, sitä voidaan pitää samana kuin minisiirtymää Lyyran Prisman läpi.

Sielun sirpaloituminen inkarnaation aikana voidaan tulkita jonkin verran samaksi kuin Freudin id, ego ja superego hänen teorioissaan. Sikiövaiheessa sielu on ensimmäisen tiheyden tietoisuudessa. Tuolloin ollaan tietoisia itsestään monimutkaisesti ympäristöön kytkeytyneenä.

Fyysisesti ollaan DNA-koodien massa, jolla on potentiaalia muuttua tietoiseksi ihmisolennoksi. Koska Freud ei vienyt hypoteesiaan syntymistä ennen tapahtuneeseen kehitykseen, silloin ei ole korrelaatiota. Jos hän olisi luonut kuvauksen joka kuvaa ”sikiön” suhdetta ympäristöönsä, silloin se kuvaus olisi ollut ensimmäisestä tiheydestä.

Kun lapsi on alle kaksivuotias, hän alkaa näyttää toisen tiheyden tietoisuuden kykyjä. Voidaan alkaa havaita erkaantumista itsen ja ympäristön välillä, ja sen halut muuttuvat ulkoisiksi. Jonkin verran egosentristä näkökulmaa on edelleen, mikä korreloi id:n kanssa. Se mikä erottaa lapsen toisen tiheyden orientaation kolmannen tiheyden orientaatiosta on kyvyttömyys erottaa oma itsensä ympäristöstä.

Arviolta toisesta vuodesta eteenpäin kolmannen tiheyden tietoisuus muuttuu pääasialliseksi viitekehykseksi. Tällöin ego alkaa kehittyä, lapsen tietoisuus itsestään erillisenä yksilönä. Nämä ovat kriittisiä kehitysvuosia; voidaan nähdä että jos kehitys häiriintyy (esim. hyväksikäytön takia), persoonallisuus voi sirpaloitua ja mahdollisesti luoda toimintahäiriön myöhemmässä elämässä.

Monet yksilöt säilyttävät egon kautta tapahtuvan kolmannen tiheyden tietoisuuden orientaation koko elämänsä ajan. Superegon, tai korkeamman tietoisuuden, kehittyminen on tyypillinen neljännen tiheyden piirre. Ihmisillä on mahdollisuus kehittää tätä aspektia itsessään. Tämä on syntymässä tapahtuneen persoonan sirpaloitumisen integrointia, sekä integraatiota henkisellä tasolla.

Ihmisrodun alkaessa liikkua kiinteästi neljännen tiheyden tietoisuuteen, epäillään että tämä persoonallisuuden sirpaloitumisprosessi muuttuu vähemmän näkyväksi, ja mahdollisesti lapset alkavat näyttää neljännen tiheyden ominaisuuksia aikaisemmin kehityksessään ja säilyttää ne koko elämänsä ajan.

Lapsuudessa pitää oppia miten selviytyä ja integroitua toimivaan viitekehykseen. Jos tätä ei voi tehdä (kuten hyväksikäytön tapauksessa), psykologisia häiriöitä esiintyy usein kun päästään aikuiseen ikään. Patologiat kuten dissosiatiivinen identiteettihäiriö voivat syntyä koska luonnollinen kolmannen tiheyden persoonan integraatioprosessi ei tapahtunutkaan lapsuudessa. Jotkut avaruusolentojen sivilisaatiot ovat oppineet havaitsemaan ja transmutoimaan patologisten häiriöiden siemenet lapsuudessa, ja näin niillä ei ole patologioita aikuisina.

Jos ymmärretään, että huolimatta siitä miten pitkälle yksittäiset sirpaleet (joko sielun tasolla tai persoonina) ovatkaan menneet, ja että tie takaisin on aina integraation kautta, kukaan ei koskaan menetä tavoitetta silmistään.

Silloin me voimme palata kotiin jälleen kerran.

Artikkelin julkaissut Biblioteca Pleyades

Kaavain-Metafysiikkaa

Tämä on erään ulkoavaruuden kansan tietoisuuden kanavointi. Kanavointi tällä kertaa käsitteli metafysikkaa. Englanninkielinen nimi sessiolle on ”Template Metaphysics”, joka voisi myös olla suomennettu sapluunaksi, mutta koska kyseessä on metafyysinen käsite, on tässä nyt valittu käyttää sanaa kaavain.


Ensimmäinen osio

Noniin, koska tämä kappale on viimeinen kappale tähänastiselle päätyöllemme, sallikaa meidän, tänä ajanhetkenänne, käsitellä ideaa, yleistä ideaa työstä jota olemme kutsuneet kielellänne ”Kaavain-Metafysiikaksi”. Tämä idea, tämä perustavanlaatuinen viitekehys, tulee olemaan juuri sitä, ”perustavanlaatuinen viitekehys”; ja tämän kappaleen kautta me esitämme ja sovellamme tätä viitekehystä kaikkiin eri ideoihin eri kappaleissa joista olemme aiemmin puhuneet, mikä sallii tällöin esityksen siitä miten tämä viitekehys on kaikkien muiden maailmanne alojen perustana.

Ensinnäkin, meidän lähestyessämme ideaa siitä mitä kutsuisitte tieteelliseksi näkökannaksi, tajuatte että se mitä me kutsumme nimellä ”kaavain” on viittaus näihin:

· Teidän fyysiseksi todellisuudeksenne nimittämän asian alla olevaan alirakenteeseen.

· Sen, minkä te tällä hetkellä tunnustatte allaolevaksi fyysiseksi alirakenteeksi, alirakenteeseen.

· Energiahomogeeniseen kenttään, josta kaikki materia, avaruus ja aika on luotu.

Tällä tavoin, voitte tunnustaa, että vaikka tiedemiehenne etsivätkin heidän yhtenäiskenttiään, ja heidän salliessa tietoisuuden muuttua osaksi tätä yhtälöä, kuten me olemme sanoneet, he tulevat löytämään kentän, niin sanotusti, joka ei ole kenttä, jota esittää tämä idea jota me kutsumme templaatiksi. Tämä kaiken fyysiseksi havaitsemanne alla oleva tukijärjestelmä on, itsessään, ei niinkään fyysinen niinkuin voisi luulla. Se liittyy enemmän siihen minkä fyysikkonne ymmärtävät olevan, mitä he kutsuvat, implisiittinen järjestys, joka on kietoutunut teidän kolmiulotteisen todellisuutenne idean ympärille.

Tämä kaavain koskettaa monia todellisuutenne ulottuvuuksia, mutta sillä on suurin vaikutus, aktualisaation merkityksessä, kolmiulotteiseen todellisuuteen jota te pidätte todellisuutenanne. Tieteelliseltä näkökantilta, jossa kaikki on yhtä tasapainoyhtälöä, voitte katsoa tuota yhtälöä joka esittää kaavainta sekä lineaarisena ilmaisuna että geometrisesti esitettynä kiinteänä muotona, symbolisena muotona.

Lineaarinen yhtälö on seuraavaa muotoa: X+Y+Z+T+(-X)+(-Y)+ (-Z)+ (-T)= O.

Tässä ideassa jokainen tekijä, joiden välissä on plus-merkki, summautuu nollaan toisella puolella yhtälöä. Se esittää perustasapainoa ja sitä niinkutsuttua tyhjyyttä josta kaikki on luotu.

Geometrinen kuvio, jota tämä esittää, on kaksoispyramidi-tetraedri, pohjasta pohjaan, yksi pyramidi osoittaa ylös ja toinen alas; jokainen on kolmisivuinen ja niiden pohjat ovat yhteneväiset, kaksi kärkipistettä, yksi ylös ja yksi alas. Yhteneväinen pohja, kolme pistettä jotka muodostavat yhteisen tason molemmille tetraedreille ovat kolme pistettä X, Y ja Z, sekä negatiiviset kolme pistettä negatiivinen X, negatiivinen Y ja negatiivinen Z. Ylempi kärki on piste T. Alempi kärki on negatiivinen T.

Kuvio 1: Kaksoispyramidi-tetraedri

Jos nyt piirretään suora ylemmästä huippukärjestä alempaan kärkeen, joka läpäisee pisteiden X, Y, Z, -X, -Y ja -Z määrittävän tason, kaikkien noiden pisteiden keskipiste on nollapiste; koko rakenteen keskipiste.

Tämän rakenteen määritelmä, tämän symbolin määritelmä, on seuraava: Tiedemiehenne ovat keskittyneet materiaan, pilkkoneet sen yhä pienemmiksi ja pienemmiksi komponenteiksi, etsien kaiken materian perusyksilöitä. Tähän päivään asti he ovat löytäneet idean siitä, että niinkutsuttu materian perusrakennuspalikka energiasta esiintyy kolmikoissa. Nämä kolmikot esiintyvät niinkutsutuissa ”kvarkeissa”, teidän kielellänne.

Täten tulee siis olemaan kuusi ideaa tälle tuplatetraedrille. Pinnat, yksi, kaksi, kolme… päällä; yksi, kaksi, kolme… alla, edustavat ideaa, niinkutsutusti, kvarkkien suhteista. Ja tällä tavoin ne kertovat miten, käyttäen tetraedrirakennelmaa, joka on kolmiulotteisen todellisuuden perusrakenne, ne, kiinteänä aineena, toimivat esimerkkinä ideasta mitä kutsutte, tieteellisin termein, ”epätarkkuusperiaatteeksi”. Se tarkoittaa, että materian perusyksikkö on, niinkuin te kuvaisitte, kvarkin idea, kolmas osa mistä tahansa rakenteesta mitä pitäisitte kokonaisena, niinkutsutusti, aktiivinen osa. Epätarkkuusperiaatteessanne näette, että ette voi tietää yhtä aikaa tarkkaa sijaintia ja tarkkaa liikemäärää.

Jos tunnustat, että missään tetraedrirakennelmassa on idea siitä että pohja muodostuu X, Y ja Z-komponenteista avaruudessa sekä kärjen aikakomponentista, silloin voit tunnustaa, että tetraedrissa mikä tahansa tahko, mikä tahansa tetraedrin pinta, sisältää, minä tahansa hetkenä, joko avaruudessa sijaitsevat kaikki X, Y, Z -komponentit, eikä yhtään ajan T komponenttia, ja täten ei yhtään komponenttia liikemäärän ideasta, vaan ainoastaan paikan idean komponentteja; tai mikä tahansa muista tahkoista, joista jokainen määrää mitattavan tason, idea mistä tahansa kahdesta paikan komponentista ja yhdestä ajan komponentista: joko X ja Y ja T, Y ja Z ja T, tai Z ja X ja T, mutta ei kaikki kolme X, Y ja Z yhdessä. Ja tällä tavoin voidaan nähdä, että vaikka kokonainen aikakomponentti on mukana ja täten saadaan aikaan liikemäärä, on olemassa ainoastaan kaksi kolmesta sijaintikomponentista ja kolmatta ei voida tietää.

Jos mitataan X, Y ja T; Y, Z ja T; X, Z ja T; on aina yksi T mukana, mutta aina puuttuu kolmas, joka määrittää, teidän kolmiulotteisessa todellisuudessa, tarvitut X, Y ja Z, jotta paikka voidaan määrittää.

Tämä on kristallin rakenne, perusta sille mikä määrittää fysikaalisen todellisuutenne kaavaimen, ja tulette saamaan selville, että tämä on ainoa asia joka yhdistää fysikaalisuuden ei-fysikaalisuuteen.

Idea esineiden paikoista, idea paikasta itsesään aika/avaruudessa, on ainoastaan sarja ”komponentteja” jotka ovat alkeellisempia kuin fysikaalisen kvarkin idea. Aika/avaruus itsessään on seuraava komponentti, joka ei ole suoranaisesti materiaa; se on kvasi-todellisuus. Mutta tämä on perustavanlaatuinen ymmärrys siitä miksi fysikaalinen todellisuutenne on olemassa.

Sillä katsokaas avaruus/ajan idea on, itsessään, metodologia. Avaruus/ajan luomisen määritelmä, itsessään, on metodologia jolla luodaan kaikki materia ja energia todellisuudessanne. Ja tämä idea, jonka sisään te sijoitutte, sellaiseen avaruus/ajan konstruktiin, synnyttää idean universumistanne itsenne ulkopuolella.

Nyt tämä kaavaimen idea suhtautuu kaikkiin muihin aloihin, uskontoon, metafysiikkaan ja niin edelleen seuraavasti: Huomaatte, että se muodostaa, niinkuin olemme sanoneet, kuvioita joille tietoisuus voi sallia energiakenttien muodostaa erilaisia muotoja, eri aallonpituuksilla, värähtelyjä, amplitudeja, modulaatioita joita se tekee, mikä muodostaa energian kiinteytymisen, joka lepää, ja jota tuetaan, tällä kaavainkentällä.

Voitte, täten, ymmärtää idean kolminaisuudesta tällä tavoin: Kuten olette tunnustaneet, monia kertoja, että asiat kytkeytyvät toisiinsa kolmikkoina, niin kuin tämän kaavainkiteen idea, tuplatetraedri, sekä positiivinen että negatiivinen, osoittaa ylös, osoittaa alas, se sallii mahdollisuudet universumissanne. Ja tämän yhtälön avulla yksin kaikki syntyy.

Tämä yhtälö sekä idea tietoisuuden lähteestä nollapisteessä, josta kaikki ideat manifestoituvat tähän kuusitahoisee, viisikärkiseen yhtälöön, on se mikä sallii teidän tunnustaa kaikkien ideoiden, kaikkien uskomusten, kaikkien kenttien, kaiken energian liikkeen ja kaiken elektromagneettisen mentaalisuuden universumissanne.

Tämä kaavaimen idea on jotain joka itsessään tulee saamaan aikaan kokonaan uuden lähestymistavan sille mitä te nimitätte fysiikaksi. Se on, itsessään, paikka, niinsanotusti, jonne menette kun matkaatte hyperavaruudessa, nollapiste, jossa kaikki potentiaalit ovat yhtä mahdollisia. Voitte sitten ymmärtää, että avaruus/aika, kun olette nollapisteessä niinkutsutussa hyperavaruudessa, kaikki avaruus/aika ympäröi teitä paljon samaan tapaan kuin X, Y ja Z sekä negatiiviset X, Y ja X, T ja negatiivinen T hyperkaavainkiteen komponentteina, jotka ympäröivät nollapistettä keskellä.

Tämä idea, tämä kiinteä yhtälö, on kaikki mitä tarvitaan myös tunnustamaan itsensä lähteen idea, joka on määritelty kaikissa uskonnoissanne, koko itsenne laajentamisen idea joka on uskonnoissanne määritelty.

Tämä on se mikä te olette, kaikki mikä olette, kaikki mikä on, joka on yhtä kuin tyhjyys josta kaikki on luotu. Kaikki aika, kaikki avaruus syntyy tyhjyydestä. Mutta tämä ei ole olemassaolemattomuuden tyhjyys. Olemassaolo on aina ollut olemassa. Tällä tavoin voitte sallia itsenne tunnustaa, että se on aina olemassa.

Tämä kaavain, tämä yhtälö, sillä perustavanlaatuisella, puhtaalla olemisen tasolla itsessään, on jotain minkä voitte sallia itsenne havaita silloin kun tarvitsette fyysistä todellisuutta, millä tahansa tasolla mielikuvituksenne teidän salliikin sen havaitam, jotta sallisitte itsenne toimia tällaisena kiteenä, tällaisena perustavanlaatuisena olemuksena; mikä näyttää teille, että viisi pistettä, viisi kärkeä ja kuusi tahkoa on kaikki se mikä synnyttää yksitoistaulotteisen todellisuuden, jonka fyysikkonne ovat kuvanneet koko olemassaolon ideaan käpertyneeksi, mikä esittää kaikkea jonka voitte havaita laajenevan ulospäin ja kasaantuvan sisäänpäin universumissanne.

Tämän idean soveltaminen sallii teille siirtää kiteen värähtelyn minne tahansa haluattekin — muuttaa sen väriä, muuttaa sen aspekteja, sallia sen resonoida ja harmonisoida ja synkronisoida jokaisen idean kanssa joka olette olleet, olette nyt tai voitte olla.

Tunnustakaa, että tämän työn avulla, yhteiskuntanne kyvyllä luoda yhdessä tämä kanssamme, se on merkki siitä perustavanlaatuisesta tunnustuksesta, tästä perustavanlaatuisesta yhteiskuntanne kyvystä alkaa tunnustaa sen luoma sekoitus, ja tietää että todellisuus, jota olette niin kauan pitäneet teistä irrallaan olevan universumin päähänpistona, tulee nyt olemaan kaikkea sitä mitä te olitte kuvitelleet sen olevan.

Kaikista uskonnoistanne tulee tietämystä. Kaikesta tieteestänne tulee samaa tietämystä. Kaikesta filosofiastanne tulee elämisen arvoista elämää. Ja, elämän/tietämyksen sekoittuessa yhteen, tämä muuttuu halukkuudeksi nähdä itsenne sen keskellä ja Kaiken Sen Mikä On lähteenä.

Tämä työ tulee, tulevaisuudessa, laajentumaan halukkuudestanne olla interaktiossa sen kanssa, ja meidän kanssa, ja kaikella sillä mitä te olette, kaikella sillä minkä kanssa te olette yhteydessä, ja kaikella sillä mikä on yhteydessä teidän kanssanne.

Kun te havaitsette itsenne olevan moniulotteisia fasetteja, silloin havaitsette kaikki fasetit jotka teillä on yhteistä kaiken muun kanssa. Ja yksitellen, kun te muututte niiden fasettien suhteen, niiksi ideoiksi, ja kun te sisällytätte, luomisen helppoudella, kaiken sen mistä me olemme puhuneet tässä työssä, sitten toimitte, sama toiminta joka sallii teidän havaita universumin ympärillänne ja sisällänne ja luomisen itsensä tulee olemaan se minkä te tulette suoraan tuntemaan, miten voitte suoraan toimia, mitä voitte suoraan havaita itsenne olevan — luomakunta itsessään. Ja sitten voitte sallia itsenne muuttua sen suhteen kokonaisideaksi, suhde Kaikkeen Siihen Mikä On.

Ja tuolla tavalla näkeminen, siinä tietoisuudessa itsestänne suhteena Kaikkeen Siihen Mikä On, muututte Kaikeksi Siksi Mikä On. Täten, kaikki uskonne, kaikki tieteelliset instrumenttinne, kaikki persoonallisuutenne osiot, kaikki menneisyytenne, nykyisyytenne, tulevaisuutenne ja rinnakkaiset elämät, kaikki olennot kaikkialla, kaikkina aikoina, kaikissa multiversumeissa ja kaikissa kokemuksen ja ilmaisun ulottuvuuksissa ovat osa teitä, te olette osa kaikkea. Te olette kuulleet tämän kaiken ennenkin. Tässä kaikessa ei ole mitään uutta, ja kuitenkin, tämä on uusi syntymä, uusi luomus, vaikka Kaikki Se Mikä On on olemassa kokonaisuutena, tämä on myös teidän uusi luomuksenne Kaiken Sen Mikä On yhteismäärään. Tämä paradoksin ja polariteetin idea tullaan ottamaan mukaan myös uuteen ymmärrykseenne itsestänne.

Kun tämä työ on valmis, me ulotamme teille tervehdyksemme, toivotamme teidät tervetulleeksi tähän uuteen ideaan itsestänne, jonka me jaamme kanssanne monin eri tavoin tulevina vuosina, niin kuin te jatkatte ajan luomista olevaksi.

Ponnistelunne neljännen tiheyden todellisuudessa tulee olemaan se mistä me puhumme lyhyesti tämän työn kappaleen toisessa puolikkaassa. Tämä on ensimmäisen osion loppu.

Toinen Osio

No niin, kun tämä päätyö saatetaan päätökseen, sallikaa minun muistuttaa teitä, että me emme ole teitä parempia. Me emme tiedä kaikkea mikä on mahdollista tietää, vaikka me tiedämme, että, jollain tasolla, me olemme matkaajia olemuksemme universumin avulla. Meillä on omat löytömme. Meillä on omat luomuksemme ja omat yhteisluomuksemme, joista yksi on teidän ja sivilisaationne kanssa. Me jaamme tutkimusmatkan itseemme ja teihin niin, että me voimme niin paljon enemmän kasvaa ymmärryksessä Kaikesta Siitä Mikä On. Ja näin jakaessamme omien luomustemme kautta tämä muuttuu niin paljon enemmän Kaikeksi Siksi Mikä On molemmille meidän sivilisaatioillemme jota tutkia yhdessä.

Tulee aika, jolloin me ja muut yhdessä kykenemme olemaan vapaasti kanssakäymisessä planeettanne pinnalla jälleen kerran, kun te saatatte päätökseen 25 tuhannen vuoden erkaantumisen syklin Kaikesta Siitä Mikä On mikä tekin olette, ja sallitte itsenne integroida suoraselkäisesti tunnustuksen siitä, että teillä on kaikki oikeus elää sellaisessa todellisuudessa kuin haluatte planeetallanne; harmonia, ehdoton rakkaus ja rauha, ja voimaantuminen sekä vapaus valita luoda ne ja kaikki se mikä näiden mukana tulee.

Näitä ideoita te tutkitte neljännen tiheyden tilassanne.

Sairaus ei enää tule olemaan työkalu jota tarvitsette. Elinikänne tulee kasvamaan ottamaan mukaan laajemman idean itsestänne, ettekä tarvitse enää niin montaa elämää esittämään tiettyä ideaa jonka haluatte fyysisesti kokea, vaan kykenette sisällyttämään kaiken tuon yhteen pidempään elämään. Ja nämä elämät, nämä fyysiset elämät tapahtuvat harvemmin kun sallitte itsenne tunnustaa, että kaikki se mitä olette pitäneet karmananne on täysin teidän itsenne itsellenne langettamaa. Ja sallitte itsenne tietää, että reinkarnaatiosykli tällä tietyllä tasolla on jotain, työkaluna, johon olette myös kyllästyneitä… melkein.

Tulette näkemään ja aistimaan energioita, joiden tiedätte olevan teidän itsenne laajennuksia, ja näette noissa laajennuksissa ja energioissa sen miten nuo energiat muodostavat yhden idean, että jokainen teistä, ilman että menetätte yksilöllisyyttänne, voi havaita olevansa se olento joka olette. Moniulotteisuuden, joka te kaikki olette, tunnustaminen sallii teidän ilmaista yksilöllisyyttä, monimuotoisuutta, uniikkiutta joka olette, paljon rohkeammin ja luovemmin ja rakastavammin.

Te kaikki tiedätte, että, omassa voimaantumisessanne, olette kaikki niin voimakkaita kuin teidän tarvitsee olla saadaksenne minkä tahansa idean maailmassanne missä tahansa muodossa kuin haluattekin, ilman että teidän tarvitsee pakottaa mielipiteitänne tai näkemyksiänne kenellekään, tai saada ketään tekemään mitään jotta tuntisitte itsenne voimakkaiksi. Jos tiedätte olevanne voimakkaita, teidän ei tarvitse pakottaa ketään toista saada teidät tuntemaan itsenne voimakkaiksi. Kaikki nämä ideat sekoittuvat neljännen tiheyden tilassanne.

Hengitätte uudessa ilmakehässä, joka tulee olemaan oman tietoisuutenne selvyyden jatke, ja se tulee olemaan sekä kiteinen että makea, oman ehdottoman rakkautenne tuoksulla suitsutettu. Maapallokiteen värähtely tulee olemaan harmoniassa kanssanne. Smaragdinvihreä Maa, tiedostavan henkisyytenne sinerrys ja kaikenluovan tietoisuutenne violetti tulee olemaan niiden lippujen värit joihin kiedotte maailmanne ja jota laajennatte avaruuteen aluksillanne, niin kuin me olemme tehneet, ja kuten lukemattomat sivilisaatiot ovat tehneet.

Te tulette olemaan, niin paljon kuin me olemmekin olleet vuorovaikutuksessa kanssanne, vuorovaikutuksessa muiden sivilisaatioiden kanssa, sallien ehdottoman rakkauden ja palveluksen Kaikelle Sille Mikä On mahdollistaa heille ne valinnat jotka olette sallineet itsellenne ja joiden kanssa olette tarjonneet meille mahdollisuuden auttaa teitä. Elätte runsaita elämiä kaikilla olemisenne tasoilla; ilossa, rakkaudessa, valossa ja naurussa.

Sallikaa minun muistuttaa teitä, että kaikki erillisyyden ideat ja mekanismit, jotka pitkittävät erkaantumista, hajoavat yhteiskuntarakenteistanne. Kaikki tullaan näkemään toisiinsa kutoutuneina, erottamattomina, vaikka, jälleen kerran, kaikki tullaan näkemään yksilöllisenä. Ja tällä tavoin, sydämenne tulee lyömään yhtenä. Te tulette ajattelemaan yhtenäisellä mentaliteetilla. Tulette uskomaan yhden tietävän idean kautta. Ja kaikki tämä yhtenäisyys tulee silti antamaan kelpoisuuden äärettömälle monimuotoisuudelle ja itsenne tunnustamiselle Kaikkena Sinä Mikä On.

Me muutumme teidän kanssanne ja, sellaisena, kun te sekoitatte itsessänne, menneisyyden, nykyisyyden, ja tulevaisuudet, niin teemme myös me.

Tämä päätyö tulee olemaan maamerkki meille siitä muutoksesta. Ja nyt viimeinen informaatio, jonka kommunikoimme tielle tällä tavoin kuin olemme kommunikoineet. Tulee olemaan, tästä pisteestä eteenpäin, meille, myös sekoitus. Ja tämä tulee olemaan merkkinä alkupisteestä sille, että me haluamme olla vuorovaikutuksessa kanssanne neljännen tiheyden tietoisuustodellisuudessa. Sillä kaikki ne jotka nyt ovat vuorovaikutuksessa kanssamme ovat ainoastaan tuota värähtelyä.

Tri. Chandley: On esitetty, että on olemassa suhde musikaalisten nuottien yhdistelmien ja aakkosten välillä. Tuntuu olevan ymmärrys siitä, että musiikin aakkoset, kuten Mozartin 24. pianokonsertti ja toiset Bachin teokset, saattavat sisältää informaatiota joka vaikuttaa soveltuvan integraatioprosessiin. Voitteko kommentoida tätä ideaa?

Liitto: Erittäin hyvä. Tunnusta, että monet niistä mitä kutsuisitte matemaatikoiksi ja säveltäjiksi ja kielitieteilijöiksi ovat kaikki tunnustaneet samanlaisten värähtelyenergian kuvioiden olemassaolon. Nämä värähtelyenergian kuviot esittävät yhteyspisteitä, joista me puhuimme, jotka ovat merkkinä värähtelytunnusmerkeistä, kuvioista jotka esittävät kokonaistietoisuudessa solmittuja sopimuksia ja heijastuksia ja luomuksia jotka muodostavat universuminne ulottuvuudellisen määritelmän.

Näin tulette havaitsemaan että kun nämä värähtelykuviot ilmaistaan uudelleen eri tavoin, soittamalla musiikkia, jopa laulun avulla, tai kielen avulla, tai edes mentaalisesti, nämä ideat tulevat olemaan synkronisessa harmoniassa värähtelykuvioiden kanssa, jotka jo ovat olemassa tunnusmerkkimuodossa. Kun nämä värähtelykuviot ilmaistaan, ne painautuvat planeettanne ja universuminne elektromagneettiseen vuohon ja nesteisiin ja kenttiin.

Nämä ideat, jotka olette valinneet ilmaista, ovat niitä jotka ovat harmoniassa, synkronisessa resonanssissa niitten kuvioiden kanssa, jotka ovat jo olemassa kaavaimessa joka määrittää sen todellisuuden, jonka olette valinneet kokea, ja näin, se kantaa suurimman painon puolestanne, suurimman voiman puolestanne.

Ne tulevat vahvistamaan itseään omien seisovien aaltojensa avulla. Ne tulevat olemaan heijastuksia resonanteista harmonioista, jotka jo nyt edustavat kokemanne todellisuuden perusrakennetta. Ja siksi ne aistitaan läpi aikakausien ja miksi pidätte niitä ikuisina. Pysytkö kärryillä?

Tri. Chandley: Kyllä pysyn. Voidaanko tämä musikaalinen harmonia kääntää väliaineen avulla sanoiksi, kun ollaan transsissa ja kuunnellaan tuota musiikkia?

Liitto: Se on mahdollista tehdä.

Tri. Chandley: Kiitos. Yhdestä näkökulmasta sanotaan, että me voimme ohjelmoida oman alitajuisen mielemme ratkaisemaan ongelmia tai tilanteita kun me nukumme. Tämä on idea, joka on tullut vastaan monissa artikkeleissa lehdissämme.

Liitto: Kyllä.

Tri. Chandley: Mutta koskaan ei kerrota miten tuo ohjelmointi tapahtuu.

Liitto: Teillä on monia, monia olentoja planeetallanne, jotka osaavat esittää erilaisia menetelmiä miten. Tunnusta, että se on, jälleen kerran, tarpeeksi yksinkertainen tapa sallia itsesi mennä mielikuvitukseesi tunnustaen, että mielikuvituksenne sinä työkaluna joka värähtelee harmoniassa ja resonanssissa ohjelmoidaan teille, ja mitä tahansa mielikuvituksenne sanoo teille siitä tavasta miten voitte sen tehdä, se tulee olemaan se tapa jolla tehdä se; olipa kyseessä niinkin yksinkertainen tapa kuin sanoa itselle että tämä on se mitä tulet tekemään, tai sitten keksiä tunnin mittainen rituaali jolla sallia itsensä tietää etä on saapunut asianmukaiseen ratkaisuun tietää että tämä on se mitä tulet tekemään.

Tri. Chandley: Joten, rituaali toimisi jos se on silta siihen että ei ole ollenkaan rituaalia.

Liitto: Jos se perustuu uskomusjärjestelmääsi, kyllä.

Tri. Chandley: Ja jos se ei perustu uskomusjärjestelmään?

Liitto: Huomaat piakkoin.

Me kiitämme teitä ehdottoman rakkauden lahjastanne luodessanne itsenne siksi mitä olette, ja sallimuksestanne itsellenne, halukkuudesta olla kanssakäymisessä ja halukkuudestanne luoda. Me rakastamme teitä, syvästi, koko olemuksemme ytimestä. Ja me kommunikoimme teille jälleen kerran, toisen olemuksemme fasetin avulla.

Tämä tuo päätyömme päätökseen.