Avainsana-arkisto: parisuhde

Rakastavat parisuhteet toisilla planeetoilla

Tämä on erään ulkoavaruuden kansan tietoisuuden kanavointi. Kanavointi tällä kertaa käsitteli parisuhteita kansan maailmassa. Q on kysyjä, A on tietoisuus joka puhuu.


 

Q: Kysymykseni on, olen kiinnostunut teidän maailmastanne: minkälainen on rakastava parisuhde teidän maailmassanne? Miten valitsette kumppanin elämäänne?

A: Synkronistisesti, automaattisesti. Me yksinkertaisesti vedämme toisiamme puoleemme. Me sallimme sen tapahtua automaattisesti. Se on paljon samalla tavoin, jossain määrin, kuin te sallitte ihmissuhteidenne tapahtua. Mutta me olemme myös telempaattisesti yhteydessä, ja me sallimme itsemme tunnistaa, että me todellakin vedämme puoleemme automaattisesti nuo kanssakäymiset, me sallimme niiden olla mitä ne ovat.

Me emme aseta odotuksia niille siitä mitä niiden tulisi olla. Me tiedämme, että ne ovat meitä palvelemassa; me tiedämme, että me olemme palvelemassa niitä. Joten me iloitsemme spontaanista kanssaluomisesta. Ja me emme, millään tavalla tai muotoa aseta mitään tiettyä leimaa sille miten meidän mielestämme sen tulisi mennä, tai miten meidän mielestämme sen tulisi tapahtua. Onko se niin, vai onko se näin? Tuleeko koskaan olemaan ketään muuta?

Ehkäpä jos sen asettaa yksinkertaiseen perspektiiviin: koko sivilisaatiomme on naimisissa itsensä kanssa; jokainen yksilö on naimisissa jokaisen toisen yksilön kanssa. Ja mikä tahansa muu suhde mikä tapahtuu, sillä tavoin kuin se tapahtuu, mikä tahansa muun yksilön kanssa, on osa tuota avioliittoa — se on suhde avioliitossa.

On aikoja jolloin se näyttäytyy fyysisesti yksiavioisena suhteena; on aikoja jolloin se ei näyttäydy. Aivan kuten teidänkin yhteiskunnassanne. Mutta teidän yhteiskunnassanne on paljon kieltäymystä siitä.

Idea, täten, on että me emme odota, tai oikeastaan edes tiedä — ottaakseni tuon esimerkin, koska se liittyy teidän yhteiskuntaanne — olemmeko me olleet yksiavioisessa suhteessa ennen kuin elinkaaren lopussa.

Ja me sanomme: ”No, ketään muuta ei tullut; kai se sitten oli yksi-yhteen, eikö?” Koska me tiedämme, ilman epäilyksen häivääkään — absoluuttisesti luottaen — että jos joku muu suhde ilmaantuu, silloin se on osa koko suhdetta. Ne ehostavat koko skenaariota, millä tahansa tavalla ne luonnollisesti kehittyvätkään; eikä voi olla keskeytystä. Se ei ole mahdollista yhteiskunnassamme.

Q: No, jos te päättäisitte tuoda sinne teidän maailmaanne toisen olennon, mikä on…

A: Ymmärtäkää, että me olemme aina yhteydessä tuohon tietoisuuden tasoon myös. Ja me yksinkertaisesti solmimme sopimuksemme tietoisesti, niin kuin teilläkin on mahdollisuus. Se ei täydy olla mitään salaista. Voitte olla kosketuksissa niihin asioihin jotka teille syntyvät. Sillä ymmärtäkää, ette ole enää lapsia. Tajuatko?

Q: Tajuan.

A: Voitte olla yhteydessä niihin. Ja tunnustatte, että on palveluksia joita te saatatte haluta tehdä; joita tämä yksilö — tämä ei-fyysinen henkilö — säteilee halua saavuttaa tiettyjä asioita fyysisenä ilmentymänä.

Tuon halun kommunikointi, ja tuon säteileminen, siitä että yksilö yhteiskunnassanne yksinkertaisesti automaattisesti vetää puoleensa vain yksilöitä, joilla on halu palvella häntä tällä tavoin. Joten se on automaattista. Sitä ei ihmetellä. Yksilöt voivat palvella täälä tavoin vetäytymällä heidän puoleensa. Ja vain ne yksilöt ilmaantuvat jotka voivat palvella heitä tuolla tavoin.

Q: Eikö se ole noin nyt, meille?

A: Se on täysin jo nyt noin, paitsi että te luotte negatiivista synkronisiteettia positiivisen synkronisiteetin lisäksi. Me luomme ainoastaan positiivisia ilmentymiä. Ymmärrätkö?

Q: Todellakin. Kiitos.

A: Paljon kiitoksia sinulle.