Avainsana-arkisto: raamattu

Mitä tapahtuu syyskuun 23. päivänä 2017?

Raamatullisia ennustuksia on jälleen alkanut kasaantua verkkoon syyskuun 23. päivästä vuotta 2017. Tuolloin kalenterin mukaan vietetään juutalaisten uutta vuotta, ja suurin osa näistä profetoivista videoista onkin perin kristillisiä.

Robert Breaker on yksi kristitty mies joka on ennustanut Rosh Hashanan aikoihin tapahtuvista enteistä. Hän ennusti jo vuodelle 2015 samaa, ja hän on uusinut tulkintansa vuoden 2016 lopulla:

 

Videolla käsitellään raamatullisia aiheita mm. tähtikuvioiden ja kalenterin päivämäärien kautta.

Steve Clocolllanti sanoo ilmestyskirjan 12. luvun olevan koko raamatun yksityiskohtaisin profetia.

Tästä aiheesta on monia muitakin videoita niille jotka tykkäävät:

 

Monet muistavat kyllä aiemmat Rosh Hashanat jolloin mitään ei käynyt. Mutta tässä vähän ihmeteltävää niille joita aihe kiinnostaa.

3600 vuotta vanha Kolbrin-raamattu kuvaa maailman tuhon

Tämä 3600 vuotta vanha raamattu onnistui pelastautumaan ajan hampaalta. Nyt raamattu varoittaa meitä tulevista katastrofeista jotka tapahtuvat ja niitä jotka ovat jo tapahtuneet menneisyydessä. Lisäksi raamattu puhuu myös siitä kuinka niistä voidaan selviytyä.

Kolbrin on ensimmäinen judeo-kristitty dokumentti joka yhdistää nykyraamatussa kuvatut tapahtumat. Se puhuu tapahtumista eri aikakausilta jotka ovat tahallaan pyyhitty nykykristittyjen kirjoista.

Se on ainoaa laatuaan dokumentti joka kertoo koko ihmiskunnan historian, jopa niiden ihmisten tarinat jotka elivät ennen Aatamia ja Eevaa.

Termi ”langenneet enkelit” Mooseksen kirjassa kuvaavat ihmisiä jotka naivat Aatamin ja Eevan tyttäriä ja saivat näiden kanssa lapsia.

Siinä mainitaan myös että he periytyivät kehittyneestä tieteellisestä ja uskonnollisesta yhteisöstä joka selvisi aiemmista katastrofeista piilottelemalla luolissa. He kutsuivat itseään nimellä ”Jumalan Lapset” ja mainitsivat heidän toimistaan aiheutuneet katastrofit.

Voisiko tämä liittää yhteen raamatun luomiskertomuksen ja Atlantiksen ja Lemurian tarinat suurista katastrofeista jotka tuhosivat ”Eedenin” näiden ”Jumalan Lapsien” pahuuden takia?

Kuparikäärö
Metallilevylle kaivettu teksti

Yhdestätoista kirjasta koostuva raamattu tarjoaa laajan tietopohjan, ja se yhdistää viisi tekstiä jotka kelttiläiset mystikot ovat kirjoittaneet Jeesuksen Kristuksen kuolemasta ja kuusi muinaista egyptiläistä kirjakääröä jotka kirjurit ovat kirjoittaneet heprealaisten egyptistäkarkoittamisen jälkeen.

Joosef Aramatilaisen, Jeesuksen isosedän, uskotaan pelastaneen egyptiläiset kirjakääröt sen jälkeen kun Julius Caesar valloitti Egyptin ja poltti Alexandrian kirjaston tuhoten yli 70 000 kirjakääröä menneistä historian tapahtumista.

Jäljelle jääneet kirjakääröt Joosef ja Jeesuksen seuraajat ja ystävät  toivat Juudeasta Britanniaan, jossa niitä säilytettiin Glastonburyn luostarissa (jonka Joosef perusti) Somersetissa, Britannian lounaisosassa.

Kuitenkin vuonna 1184 luostari paloi matalaksi ja osa alkuperäisistä kirjakääröistä katosi. Onneksi osa käsikirjoituksista oli kaiverrettu ohuille pronssilevyille ja sijoitettu kuparipinnoitteisiin laatikoihin.

Nämä pronssilevyt tunnetaan nimellä Britannian Pronssikirja ja se yhdeistettiin myöhemmin toiseen kokoelmaan nimeltä Coelbook joka on kelttiläisten mystikkojen, viisaiden kirjoittama teos. Kyseiset henkilöt tutkivat astronomiaa, matematiikkaa, puhetaitoa, lääketiedettä ja uskontoa. Suuri osa niistä tiedoista on mukana Kolbrinin raamatussa.

Coelbookin sivu
Coelbookin sivu
 

Kolbrin on myös erikoinen kolmannen tahon kertomus Egyptistä karkoituksesta Mooseksen ajalta. Se kertoo prinsessa Scotasta, Ramses II:n tyttärestä, joka eli Mooseksen aikaan ja hänen uskotaan olevan yksi prinsessoista jotka hoitivat Moosesta lapsena.

Hän meni naimisiin heprealaisen aatelisen kanssa ja he matkasivat Britanniaan. Huhutaan jopa että Skotlanti olisi nimetty hänen mukaansa.

Kolbrinin raamatussa on uniikkeja ennustuksia ja se puhuu myös 12. planeetan ohituksesta sekä Suuresta Tulvasta ja se yhdistää nämä tapaukset seuraavasti:

”Sitten, aamunkoiton aikaan, miehet näkivät uskomattoman näyn. Sieltä, ratsastaen mustalla pyörivällä pilvellä, saapui Tuhoaja, juuri vapautettuna taivaan kahleista, ja hän raivosti taivaalla, sillä oli hänen tuomionpäivänsä. Peto avasi suunsa ja päästi ulos tulenlieskoja ja kuumia kiviä ja kaameaa katkua.

Se peitti koko ylläolevan taivaan ja maan kohtauspaikan ja taivasta ei enää näkynyt. Illalla tähtien sijainnit olivat muuttuneet, ne liikkuivat taivaalla uusissa paikoissa, ja sitten saapuivat tulvavedet.

deluge3

Taivaan portit avautuivat ja maan perustukset järkkyivät. Ympäröivät vedet hyökyivät maan päälle ja rikkoivat vuoret. Tuulet puhalsivat joka paikassa, niin että myrskyt ja pyörteet pääsivät vapaiksi maan päälle.

Pärskyvissä vesissä ja ulvovissa puhureissa kaikki rakennukset tuhoutuivat, puut irtosivat juurineen ja vuoret tasoittuivat. Oli suuren kuumuuden aika, sitten viileni. Vesien aallot eivät nousseet ja laskeneet vaan kiehuivat voimakkaasti ja kieppuivat, ja ilmassa pauhasi kova ääni.”

Uusi kiinnostava käännös tekstistä tarjoaa nykyhistorialle uusia tulkintoja. Se mallintaa uudelleen tapahtumia jotka tuolloin kävivät toteen tai linkittää ne toisiin tapahtumiin jotka ovat tunnettuja nykyaikana. Jos tämä voidaan osoittaa autenttiseksi, mystinen tietopaketti voisi auttaa ihmiskuntaa pääsemään yli mistä tahansa katastrofista joka meitä odottaakin.

Siihen asti tarvitaan lisätutkimuksia tämän suuren mysteerin selvittämiseksi.

 

Artikkelin julkaissut UFO Holic.

Mars-agenda 2030: Hesekielin kirja ja säihkyvät kivet

Vuoden 2030 kestävän kehityksen agendan lisäksi on olemassa toinen agenda vuodelle 2030: Marsin asuttaminen.

Vaikka vuoden 2030 maallinen agenda saattaa epäonnistua, eliitillä voi olla suunnitelmansa lähteä maapallolta ja elää muualla.

Mutta onko kyseessä raamatullinen näkökulma?

Mitä sanoo Hesekielin kirjan luku 28? David Flynn ehdottaa, että säihkyvien kivien ja aurinkokunnan planeettojen välillä on yhteys.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot.

1500 vuotta vanha raamattu todistaa: Jeesus ei kuollutkaan ristillä

Muinainen, noin 1500-2000 vuotta vanha raamattu on löydetty Turkista, Ankaran etnografisesta museosta.

Kirja löydettiin vuonna 2000, ja se on sen jälkeen pidetty salassa. Se sisältää Barnabaan evankeliumin — Barnabas oli Kristuksen opetuslapsi — joka todistaa että Jeesusta ei ristiinnaulittu, eikä hän ollut Jumalan poika, vaan profeetta. Kirja mustamaalaa myös apostoli Paavalia ”huijariksi”. Kirja väittää myös, että Jeesus ylösnousi taivaaseen elävänä, ja että Judas Iskariot ristiinnaulittiin Jeesuksen sijaan.

The National Turk:n raportti kertoo, että raamattu saatiin haltuun salakuljettajilta eräässä operaatiossa Välimerellä. Raportin mukaan jengi sai syytteet antiikin salakuljetuksesta, laittomasta kaivauksesta, ja räjähteiden hallussapidosta. Kirja itsessään on 40 miljoonan Turkin liiran arvoinen (n. 28 miljoonaa dollaria).

Kirjan aitous

Raporttien mukaan asiantuntijat ja uskonnolliset auktoriteetit Tehranissa pitävät kirjaa aitona. Kirja itsessään on kirjoitettu kultakirjaimin löyhästi nivotulle nahkasivulle arameaksi, Jeesuksen Kristuksen kielellä.

Teksti mukailee Islamin oppeja, ja on vastoin Uuden Testamentin käsitystä kristinuskosta. Jeesus ennustaa myös profeetta Muhammedin tulemisen, joka perustaisi Islamin 700 vuotta myöhemmin.

Uskotaan, että Nikean jaoston aikaan, jolloin katolinen kirkko valkkasi evankeliumit jotka tulisivat nykymuotoiseen tuntemaamme raamattuun, Barnabaan evankeliumi olisi jätetty pois raamatusta neljän tunnetun evankeliumin tieltä. Monia raamatun tekstejä on löydetty jälkeenpäin, mukaanlukien Kuolleen meren kirjakääröt, mutta tämä kirja huolestuttaa Vatikaania eniten.

Katolinen kirkko haluaa mukaan

Mitä tämä tarkoittaa kristinuskoon pohjautuville uskonnoille ja näiden seuraajille?

Vaikeuksia. Vatikaani on pyytänyt päästä tutkimaan löytöä Turkin viranomaisilta. Nyt kun kirja on löydetty, tulevatko he hyväksymään sen todistusaineistona? Kieltävätkö he sen kokonaisuudessaan? Kutsuvatko he sitä ”muslimien valheeksi”, kuten teki ”Truth”-lehti vuonna 2000?

Monille tämä kirja on toivon pilkahdus, että uskovaiset pian tajuavat heidän uskon kohteensa olevan täysin mielivaltainen; ja että kaikki teksti, erityisesti uskonnollinen teksti, on tulkinnanvaraista.

Mitä tämä tarkoittaa ateistien/agnostikkojen/sekulaariajattelijoiden tapauksessa? Onko teksti totta? Väärennös? Onko sillä väliä? Toivottavasti tämä uutinen inspiroi uskovaisia kysymään kysymyksiä sen sijaan että osoiteltaisiin sormia johonkin suuntaan tai uskottaisiin jotain sokeasti.

Pyydämmekin ettette menisi pilkkaamaan ketään tai huutelemaan että ”olinpas oikeassa”. Suurin vaara uskossa on että ihmiset uskovat mitä haluavat, ja he puolustautuvat kaikelta todistusaineistolta, erityisesti kun todistusaineisto muokkaisia heidän maailmankuvansa perustaa. Suurin syyllinen vaaraan on egoansa; toisten hyväksyntä/kritisointi siitä että he ovat erilaisia kuin sinä.

Satojen vuosien ajan sokean uskon ”puolustus” on ajanut kansakuntia sotaan, väkivaltaan, syrjintään, orjuuteen ja se on muokannut ihmisistä sellaisia robotteja kuin he ovat tänä päivänä. Ja juuri näin kauan kaikki tämä on ollut valheiden oikeuttamaa. Jos tiedät paremmin, käyttäydy myös sen mukaisesti.

 

Artikkelin julkaissut ZON News.

 

Kiinalaisten Planeetta X näkyvillä joulukuussa 2015?

Gill Broussard on astronomi joka on löytänyt monia uskomattomia paljastuksia liittyen Planeetta X:n sekä kohtaloomme.

Hänen pääasiallinen fokuksensa on informoida yleisöä uusista löydöistä raamatullisen astronomian alalla ja kuinka nämä anomaliat korreloivat raamatullisten tekstien kanssa.

Video alla: Katsaus laajaan työhön (Gill Broussard)

Lainaus: Meille kerrotaan että ihmisten sydämet pettävät heidät tulevien asioiden suhteen maapallolla. Mutta muistakaa, älkää pelätkö sitä mikä voi tappaa ruumiin, vaan pelätkää sitä mikä voi tuhota sielun, sillä saatana aikoo hyökätä planeetallemme ja sinun täytyy ymmärtää tämä hyökkäystapa tai sinulla ei ole mahdollisuutta selvitä.

Gill Broussardin sivu: Planet X-7

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot.

Muuttaisiko kontakti avaruusolentojen kanssa uskontoa?

Filosofit ja tiedemiehet, uskovaiset ja ateistit, ovat pitkään pohtineet kysymystä ”Olemmeko yksin universumissa?”

Mutta teologi Robin Lovin tietää mitä sanoa ihmisille, jotka mietiskelevät kuinka ottaa vastaan uutiset maan ulkopuolisesta elämästä.

”Tämä löytö on muistutus siitä, mikä meidän olisi pitänyt tietää koko ajan”, sanoi Lovin, Center for Theological Inquiry -tutkimuskeskuksen johtaja New Jerseyn Princetonissa. ”Jumala tekee asioita paikoissa, jonne emme mielemme avulla pääse.”

Lovin kertoi yleisölle viestinsä Kongressin kirjaston John W. Kluge Centerissä paneelikeskustelussa, joka tarkasteli maan ulkopuolisen, älykkään elämän vaikutusta uskontoon.

”Mielestäni on erittäin tärkeää, että uskonnolliset yhteisöt aktiivisesti ottavat kantaa näihin kysymyksiin ja ilmaisevat huolensa näistä aiheista”, hän sanoi. ”Koska ihmiset ottavat nämä kysymykset esiin, ja mielestäni he haluavat nähdä ne yhtä paljon moraalisina kuin henkisinä kysymyksinä — että ei ole pelkästään kyse biologiasta, vaan heistä itsestään.”

”Universumi on jättimäinen paikka, liian laaja ettei elämää olisi muuallakin”, sanoi Steven Dick, astrobiologian puheenjohtaja Kongressin kirjastossa.

”Mielestäni allaoleva periaate on, että fysiikan ja biologian lait ovat universaaleja”, Dick sanoi. ”Mitä on tapahtunut meillä, tapahtuu todennäköisesti myös muualla. Idea elämästä tuolla jossain on paljolti eturintamassa. Kysymys on, mitkä ovat sen vaikutukset.”

”Huolimatta alkuvaiheen epäluuloista että jotkut uskovaiset kärsisivät uskonkriisin jos elämää muilta planeetoilta löydettäisiin, tutkimukset ovat osoittaneet ettei asia todennäköisesti tule menemään niin”, Lovin sanoo.

Vuonna 2008 Ted Peters, systemaattisen teologian tunnettu tutkija Pacific Lutheran Theological Seminarysta, kysyi 1325:lta eri uskontokunnan ihmiseltä kysymyksiä liittyen heidän uskoonsa ja uskonkriisiin mahdollisessa ilmoituksessa, että elämää on löydetty muilta planeetoilta.

Viitaten tutkimukseen Peters sanoi, että hänen saamansa viesti perinteisiin uskontoihin kuuluvilta vastaajilta oli että ”he tulevat pärjäämään ihan hyvin” jos avaruudesta löydetään elämää.

”Sain kommentteja kuten ’maapallo on niin pieni, Jumala on niin iso, voimme odottaa meillä olevan naapureita avaruudessa'”, Peters sanoi. ”Lempilainaukseni oli ’Istuisin koska tahansa samaan kirkonpenkkiin avaruusolion kanssa.'”

Albert Harrison, sosiaalipsykologi ja emeritusprofessori California-Daviksen yliopistossa, sanoi ettei myös hänkään ole yllättynyt uskonnon kestävyydestä.

”Uskonto on ollut olemassa kauan”, hän sanoi. ”Uskonto on monissa kohdin osoittautunut mukautumiskykyiseksi. Mielestäni se on tärkeä asia pitää mielessä, silloinkin kun jotkut tiedemiehet hyökkäävät uskontoa vastaan. Se tarjoaa valtavan lohdutuksen ja tuen ihmisille, erityisesti kun ollaan tekemisissä tuntemattoman kanssa. En voi vain niellä ideaa siitä että ihmiset sekoaisivat ja menisivät paniikkiin.”

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki uskovaiset ottaisivat lämmöllä vastaan kosmisten naapurien idean.

”Tutkimus on pitkä prosessi”, Dick sanoo. ”Jokainen sen vaiheista voi kestää viikkoja, kuukausia, vuosia, vuosikymmeniä. Ei ole epäilystäkään siitä, että jotkut ihmiset tulevat kiistämään sen.”

Kolmannen asteen kontaktin kokevat ihmiset saattavat siltikin olla kaukana tulevaisuudessa, mutta asiantuntijat sanovat, että ihmisten mahdollisuus on paljon lähempänä päästä toisille planeetoille.

”Me emme välttämättä saa yhteyttä [toiseen elämänmuotoon] ennenkuin niin tapahtuu” Dick sanoo. ”Mielestäni meidän tulee olla proaktiivisia. Me emme voi vain odottaa kunnes jotain tapahtuu.”

Harrison ja Peters sanoivat avaruustutkimuksen ja planeettojen asuttamisen säännöstön olevan jotain jossa teologit voivat vaikuttaa.

”Mitä oikeutta meillä on muokata Marsin maanpintaa meidän sirtyessämme toisille planeetoille”, Harrison kysyy. ”Onko OK jos menemme ja luomme tukikohdan, luomme keinotekoisen ilmakehän ja muutamme olosuhteita siellä”.

Peters sanoi, että uskonnollisten akateemikkojen on kyettävä myös tarkastelemaan elämän pyhyyttä toisillakin planeetoilla.

”Onko elämällä itseisarvo”, Peters sanoo. ”Jos me löydämme mikrobielämää Marsista, onko meillä moraalista velvollisuutta suojella sen ilmakehää. Meidän täytyy kysyä mikäli meidän tulisi suojella elämää maapallolla ja sen ulkopuolella. Konsensusta ei ole vielä löytynyt, mutta se tulee olemaan tärkeä.”

Artikkelin julkaissut ET Updates.

Ecuadorin ”Jättiläisten Kadonneen Kaupungin” tilanteesta

Vuonna 2012 tiimi tutkijoita ja tutkimusmatkailijoita löysi muinaisen pyramidikompleksin Ecuadorin Amatsonin viidakon kaukaiselta alueelta, joka kansainvälisesti tai edes kotimaassa on vähän tunnettu. Bruce Fenton, kirjailija ja tutkija, uskoo kompleksin olevan ”Jättiläisten Kadonnut Kaupunki”, joka on saanut nimensä alueen lähistöltä löydettyjen jättikokoisten työkalujen sekä paikallisten legendojen mukaan, jotka kertovat joskus muinoin alueella asuneista jättiläiskokoisista ihmisistä.
Löydetyllä paikalla on yksi erittäin suurikokoinen pyramidirakennelma, noin 80 metriä leveä ja 80 metriä korkea, jossa on todella jyrkästi kohoavat seinämät. Tämä rakennelma on tehty sadoista kivenjärkäleistä, joista kukin painaa keskimäärin 2 tonnia. Suuren kukkulan laella on tasainen alue, josta on löydetty useita jäännöksiä. ”Se näyttää kivetyltä seinältä, muinaiselta kadulta tai torilta, joka on 60 asteen kulmassa, ehkäpä jonkin suuren rakennelman katolta. Monet kivet ovat täydellisen linjassa, niillä on terävät reunat ja ne näyttävät ihmisten työstämiltä” sanoi Duverneuil, joka kävi tutkimusmatkalla alueella huhti- ja toukokuussa 2013.
Kivien välissä oli kovaa sidosainetta, kuten sementtiä tai betonia, tai kivettynyttä materiaalia. Hujanhajan ympärillä on monia savi- ja kiviesineitä. Monet näistä esineistä näyttävät olevan kivityökaluja, joista jotkut ovat erittäin suuria ja painavia ja olisivat tavallisen kokoisen ihmisen erittäin vaikeata käyttää millään käytännöllisellä tavalla.

 

Työkalujen koko sai Fentonin epäilemään että kyseessä on legendaarinen jättiläisten kaupunki, joka on hyvin tunnettu Amatsonin alueen legendoissa ja taruissa. Sellaiset paikat kylvävät pelkoa Ecuadorin alkuperäisväestön keskuuteen, sillä niiden uskotaan olevan joko henkien tai tämän maailman ulkopuolelta tulleiden olentojen suojelemia. Paikallislegendat kertovat jättiläisihmisistä jotka elivät historian lehdille unohdetuissa kaupungeissa. Itseasiassa jättiläiskokoisia ihmisen luita on löydetty alueella sijaitsevista luolista — kuten myös muualta Ecuadorista.
Ecuadorin hallitus sai tiedon löydöstä ja myöhemmin vuonna 2013 kulttuuriministeriö järjesti kohteeseen tutkimusmatkan. Ryhmässä oli ministeriön edustajia, arkeologeja ja tutkijoita. Surullista mutta ehkä ei niin yllättävää, että hallituksen ryhmän päätelmissä todettiin alueen olevan luonnonmuodostelma eikä ihmisten tekemä, joka samalla sulkee pois kaiken hallituksen rahoittaman tutkimustoiminnan sekä alueen suojelun.

Fenton ja hänen kollegansa kiistävät päätelmän, että kohde on luonnonmuodostelma, osoittaen neliskanttisia kivenjärkäleitä, sidosainetta kivien välissä, kivityön tarkkuutta ja kohteesta löydettyjä kivityökaluja, kuten myös suuria määriä ympyränmuotoisia kiviä joihin on hakattu keskelle reikä.

”Ei ole epäilystäkään siitä että meillä on käsillä ihmisasutuksen jäännökset erittäin muinaiselta aikakaudelta” kirjoittaa Fenton verkkosivullaan Earth4all. ”Mitä meidän nyt tulee tehdä on antaa omien alojensa asiantuntijoiden testata, päivätä ja tutkia kerätyt näytteet.” Fenton ja hänen kollegansa toivovat myös saavansa perustettua museon lähikylään jossa esineitä voidaan säilyttää turvallisesti ja näyttää tutkijoille sekä yleisölle. Tähän tarkoitukseen he keräävät varoja tulevaa museota ja jatkotutkimuksia varten.

Alunperin julkaissut UFO mania.

Uskomaton löytö: Nooan arkki löydetty!

Vuonna 1959 Turkin armeijan kapteeni Llhan Durupinar löysi ouon muodostelman tutkiessaan maansa ilmakuvia. Tämä muodostelma, suurempi kuin jalkapallokenttä, erottui kivisestä ja karusta maastosta noin 1900 metrin korkeudessa Turkin ja Iranin välisellä rajalla.

Kapteeni Durupinar tunsi Raamatun kertomuksen arkista ja että tämän sijainti on liitetty Ararat-vuoreen Turkissa, mutta hän oli haluton tekemään hätäisiä johtopäätelmiä. Alue oli erittäin kaukainen, kuitenkin siellä asui ihmisiä pienissä kylissä. Näin oudosta esiintymästä ei ollut aikaisempia havaintoja. Niinpä hän lähetti negatiivikuvan eteenpäin tunnetulle ilmakuvauksen asiantuntijalle, tohtori Brandenburgerille, Ohio State Universityyn.

Brandenburger oli vastuussa Kuuban ohjustukikohtien löytämisestä tiedustelukuvista Kennedyn aikana, ja tarkasti tutkittuaan kuvia hän päätteli: ”Minulla ei ole epäilystäkään siitä etteikö tämä olisi alus. Koko urani aikana en ole koskaan nähnyt tällaista kohdetta stereokuvassa”.

Vuonna 1960 ylläoleva kuva julkaistiin LIFE-lehdessä otsikolla ”Nooan Arkki?”. Samana vuonna ryhmä amerikkalaisia liittyi kapteeni Durupinarin seurueeseen puoleksitoista päiväksi. He odottivat löytävänsä jäännöksiä maanpinnasta tai jotakin joka liittyisi epäilemättä jonkinlaiseen alukseen. He tekivät joitakin kaivauksia alueella, mutta eivät löytäneet mitään ratkaisevaa ja ilmoittivat innokkaasti odottavalle muulle maailmalle että kyseessä näyttäisi olevan luonnollinen maanmuodostelma.

Suurin osa globaalista mediasta käänsi päänsä pois ja aiheen kiinnostus laantui.

Vuonna 1977 Ron Wyatt vieraili löytöpaikalla. Saatuaan virallisen luvan Ron ja muut tutkivat paikkaa yksityiskohtaisemmin usean vuoden ajan. He käyttivät metallinpaljastimia, maanpinnan kaikuluotausta ja kemiallisia analyyseja — oikeaa tiedettä — ja heidän löytönsä olivat häkellyttäviä. Todisteet olivat kiistämättömät. Tämä oli Nooan arkki.

 

1. Visuaaliset todisteet

Ensimmäiseksi oli tarkasteltava muodostelmaa ja otettava siitä mitat. Muoto muistutti aluksen runkoa. Toinen pääty oli kärkevä kuten voisi odottaa keulalta (alemmassa kuvassa D) ja vastakkainen pääty oli tasainen kuten perä. Etäisyys keulasta perään oli 157 metriä, tai tarkalleen 300 egyptiläistä kyynärää. Keskimääräinen leveys oli 50 kyynärää. Nämä olivat tarkat Raamatussa annetut mitat.

Tyyrpuurin puolella (oikealla) lähellä perää oli neljä pystysuuntaista pullistumaa jotka nousivat mudasta (B), tasaisin välein, jotka määritettiin aluksen rungon ”kylkipuiksi” (katso kuva alla). Näiden vastakkaisella puolella paapuurissa oli yksittäinen kylkipuu (A) joka nousee mudasta. Voit nähdä sen kaareutuvan muodon erittäin selvästi. Sen ympärillä on lisää kylkipuita, suurimmaksi osaksi mutaan hautautuneena, mutta näkyvillä kun tarkastellaan lähemmin.

On muistettava, että jos tämä on oikeasti Nooan arkki, se on uskomattoman vanha. Puu on jo kivettynyt. Orgaanisen materiaalin on korvannut maan mineraalit. Vain alkuperäisen puun muodot ovat jäljellä. Ehkäpä siksi vuoden 1960 tutkimusmatka oli pettymys. He odottivat löytävänsä ja tuovansa takaisin kauan sitten kuluneita puupaloja.

Mudan keskellä oleva oleva muodostelman asennosta voidaan päätellä että esine on valunut enemmän kuin mailin alaspäin sen alkuperäiseltä sijainnilta. Geologit uskovat että se alunperin oli yli 300 metriä korkeammalla vuorenrinteellä ja kovettuneen mudan peittämänä. He ajattelevat, että vuoden 1948 maanjäristys rikkoi mudan ja paljasti rakenteen. Tämä on varmistettu ympärillä asuvien kyläläisten tarinoista, jotka kertovat sen ”yhtäkkisestä katoamisesta” tuona aikana.

Raamatun kertomukset arkista kuvaavat sen olevan jopa kuusikerroksinen. Oletettu arkin muoto on yhtenevä mudan keskellä olevan pullistuman (C) kanssa. Kuten kohta huomaamme, tutkahavainnot rakenteesta viittaisivat siihen, että pullistuma on romahtaneiden kerrosten jäljiltä jääneitä pirstaleita.

Vaikka suurin osa ihmisistä ajattelee arkin olevan neliskulmainen, se pätee vain yläkansiin. Rungon pitkulainen muoto on tarpeen, jotta suuri alus voisi pysyä vakaana vedessä ja selviytyä valtaisista vesistä.

 

2. Maanpinnan kaikuluotaus

Ihmissilmän tarvitsee nähdä heijastunutta valoa tunnistaakseen esineen. Jotta voisimme nähdä maansisään, tiedemiehet käyttävät mikroaaltoja jotka läpäisevät maanpinnan ja heijastuvat takaisin kun ne osuvat johonkin kiinteään. Tätä tekniikkaa yleisesti käytetään etsimään mineraaleja ja öljyä. Sitä kutsutaan GPR-luotaukseksi (Ground Penetrating Radar), laite joka on tehty lähetinantennista ja joka kuuntelee kaikua ja tulostaa sen paperille. Kaiun heijastusviiveestä ja -voimakkuudesta voidaan päätellä kuinka kiinteä ja millä etäisyydellä esineet ovat maanpinnan sisässä.

 

Geologien tiimi ei luodannut koko esinettä. Sen sijaan he merkitsivät keltaisella teipillä viivoja jotka läpäisivät esineen. Sen jälkeen he vetivät noin ruohonleikkurin kokoista antennia viivojen päällä ja tarkkailivat paperitulostimen ulostuloa. Kun he törmäsivät vahvaan ”osumaan” — mikä tarkoitti että maan alla oli jotain kiinteää — he merkitsivät sen sijainnin teipille (ylhäällä). Myöhemmin kun he tekivät kohteesta kartan, teippi ja ”osumien” sijainti kertoi heille että mudan alla tosiaan onkin rakenne.

”Tämä data ei edusta luonnollista geologiaa. Nämä ovat ihmisen tekemiä rakennelmia. Nämä heijastukset vaikuttavat liian toistuvilta… liian toistuvilta ollakseen tämäntyyppisen alueen luonnollisia satunnaisesiintymiä.” — Ron Wyatt SIR-kuvausryhmästä

 

Tutkahavainnot paljastivat rakenteen (yllä) mudan alta. Symmetria ja näiden esineiden looginen sijoittelu osoittaa että tämä on erehtymättömästi ihmiskätten työtä, todennäköisimmin Nooan arkki.

 

3. Arkista löydettyjä jäännöksiä

GPR:a käyttäen Ron Wyatt löysi avoimen syvännön tyyrpuurin puolelta. Hän käytti poraa ottaakseen näytteitä syvännöstä ja löysi useita kiinnostavia esineitä. Alla voit nähdä jäännöksiä jotka lähetettiin laboratorioon analysoitavaksi. Vasemmalla on porausreikä (alla), jonka vieressä oikealla on kivettyneeksi eläimen ulosteeksi osoittautunut löytö, tämän vieressä kivettynyt sarvikruunu ja viimeiseksi kissankarvaa.

 Vieläkin ihmeellisempiä löytöjä tehtiin

Ehkäpä merkittävin löytö arkin jäännöksistä on pala kivettynyttä puuta. Kun se löydettiin ensimmäisen kerran, se vaikutti olevan suuri tukitanko. Mutta lähempi tarkastelu osoitti sen olevan kolme lankunpalaa, jotka oli laminoitu yhteen jonkinlaisella orgaanisella liimalla! Tämä on sama tekniikka jota käytetään nykyaikaisessa vanerissa. Laminointi tekee puun kokonaisvahvuuden paljon suuremmaksi kuin yksittäisten palojen ykdistetty vahvuus. Tämä viittaa rakennusosaamiseen, joka on paljon edistyneempää kuin olemme tienneet tuona aikana muinaisessa maailmassa olleen.

Tarkastelu paljastaa liiman valuneen kerroksista. Puun ulkopuoli näyttää olevan kerrostettu bitumilla.

Knoxvillessa sijaitsevan Galbraith Labsin testien mukaan näytteet sisälsivät yli 0.7% orgaanista hiiltä, yhdenmukaisesti puun fossiloitumisen kanssa. Näyte oli ollut joskus elävää ainesta.

Vielä yllättävämpää on laboratorioanalyysien tulos, että kivettynyt puu sisältää hiiltä, joka osoittaa sen olleen joskus puuta, mutta että siinä oli myös rautanauloja (ylhäällä oikealla)!

Me haluaisimme kuvitella että ihmiskunta kehittyi tiettyjen perättäisten ajanjaksojen johdosta, joiden mukaan on nimetty kyseisen ajanjakson vallitseva teknologia. Meillä on kivikausi (milloin ihmiset käyttivät kivityökaluja), pronssikausi (jolloin metalleja yhdisteltiin ja lämmitettiin työkalujen ja kotitaloustarvikkeiden valmistuksessa) ja viimeisenä meillä on rautakausi (jolloin esineitä valmistettiin raudasta ja teräksestä lämmittämällä ja lisäämällä niihin aineita, kuten hiiltä, jotka tekivät ne kestävämmiksi). Rautakausi on yleisesti sijoitettu ajalle 1200-1000 eKr, kuitenkin meillä on rautanauloja tässä uskomattoman vanhassa rakenteessa.

Mutta odota vain… on vielä lisää!

Yllättävin löytö tehtiin herkillä metallinpaljastimilla. Tiimi löysi useita vahvoja ”osumia”, jotka ylöskaivettuina paljastivat suuret kiekonmuotoiset niitit. Yksinkertaisesta metallihavainnosta oli mahdollista nähdä minne niitti oli naulattu kun se oltiin työnnetty reikään (alla).

Jos se että niittejä käytettiin muinaisissa rakennelmissa ei vakuuta sinua, tämä varmasti tekee niin.

Nittien valmistamiseen käytetyn metallin analyysi paljasti että ne olivat seos rautaa (8,38%), alumiinia (8,35%) ja titaania (1,59%). On syytä muistaa, että nämä metallijäämät ovat selvinneet kivettymisestä ja eivät siten paljasta alkuperäisen metallin tarkkaa koostumusta (katso Galbraith Labsin raportti).

Me tiedämme, että alumiini otettiin mukaan metalliseokseen koska sitä ei esiinny metallisessa muodossa luonnossa. Tämä viittaaerittäin edistyneeseen metallurgian- ja insinöörintaitoon. Rauta-alumiiniseoksen ominaisuuksia on tutkittu Venäjän Kemiajulkaisussa (2005) ja se paljastaa, että seos muodostaa ohuen alumiinioksidikalvon joka suojaa materiaalia korroosiolta ja ruosteelta. Titaanin lisäys antaa seokselle lujuutta. Tämä on ilmeisesti toiminut. Niitit ovat selvinneet muinaishistorian ajoilta asti!

Artikkeli alunperin julkaistu Before Its Newsissa.