Avainsana-arkisto: tiede

Analyytikko kysyy: Miten avaruusolennot ajattelevat?

Jos E.T. viimeinkin soittaa, on tärkeää ei ainoastaan ymmärtää viestin sisältö, mutta myös miksi se lähetetään. Tämä vaatii avaruusolentojen sosiaalisen käyttäytymisen ymmärtämistä, jota sosiologia tutkii.

”Me valitamme kuinka tiedämme avaruusolennoista niin vähän yleensä, ja vaikka sosiologia onkin mianittu Draken yhtälössä, sitä on yleensä pidetty vaikeimpana kohtana käsitellä” sanoo Morris Jones, itsenäinen avaruusanalyytikko.

Draken yhtälö on joukko muuttujia joita Frank Drake käytti estimoimaan kuinka monta älykästä ja viestivää sivilisaatiota universumista löytyy. Puhuessaan International Astronautical Congressissa keskiviikkona 1.10.2014 Jones huomautti, että suurin osa avaruusolentojen kommunikaatiotutkimuksesta keskittyy perusasioihin — kuinka ne siirtävät viestejä, mistä etsiä niitä ja voimmeko kuulla niitä. Mutta jos haluamme täysin ymmärtää viestin, meidän täytyy ymmärtää kuinka heidän yhteiskuntansa toimii.

avaruusolio, avaruusolento, ufo, juhan af grann, eksopolitiikka, avaruus, fysiikka, ufohavainto, ufo havainto

Kuinka yhteiskunta toimii on osittain biologian funktio, Jones lataa. Jos ihmiset haluavat sisällyttää koneälyn ruumiiseensa, olisi järkevää olettaa yhteiskunnan muuttuvan sen takia. ”Koneyhteiskunta on täysin erilainen sosiologia ja sitä emme voi ennustaa”, Jones sanoi. Ulkoavaruuden sivilisaatio saattaa käyttää koneita, huumeita, geenitekniikkaa tai kirurgiaa muuttamaan perusluontoaan (jotain mitä ihmisetkin tekevät).

Luokkajärjestelmät saattavat olla myös käytössä. Lauma- ja parvisosiologia kertoo kuinka eläimet käyttäytyvät. Kyyhkyt esimerkiksi kerääntyvät yhteen suojautuakseen vaaroilta. Hyönteismaailmassa muurahaiset syntyvät tiettyihin psykologisiin rooleihin jotka valmentavat heitä eri tehtäviin — kuten kuningatas joka on toisten pesän muurahaisten äiti. Nämä yhteiskunnat ovat vaikeasti ennustettavia, mutta vielä kiinnostavampia ovat ne jotka ovat vaikeita ekstrapoloida ihmiskokemuksen tai havainnoinnin perusteella. Jonesia kiinnostaa erityisesti kryptososiologia. Se on konsepti joka spekuloi kuinka avaruuden sivilisaatiot käyttäytyvät, koska meillä ei vielä ole kykyä ennustaa mihin ne pystyvät.

Tämä on se missä vaara piilee, Jones sanoo: on mahdollista tehdä mihinkään perustumattomia oletuksia joita ei voida testata tieteellisesti. ”Jos ajattelumme on liian villiä se saattaa degeneroitua lohikäärmeiksi ja yksisarvisiksi, ja muuttua pseudotieteeksi. Jossain kohtaa täytyy olla… järjen ja todisteiden viitekehys.” Tässä kohtaa Jones kehoittaa käyttämään systeemiteoriaa joka voisi tehdä jokaisesta systeemistä konsistentin itsensä kanssa. Jos systeemi on ristiriidassa itsensä kanssa, se katoaa — kuten muinaiset sivilisaatiot tekivät.

Vaikka emme yksityiskohtaisesti käsitelleetkään sitä mitä nämä systeemit ovat — niiden ennustaminen voi olla vaikeaa, hän sanoo. Jones esittää, että voi olla vaikeaa todella tietää maan ulkopuolisen sivilisaation sosiologiasta kun emme tiedä mitään niitten biologiasta, ainoastaan omastamme.

 

Artikkelin julkaissut Universe Today.

 

UFOt: ongelma tiedonpuutteessa

Niille meistä, jotka ovat eläneet koko UFO-ilmiöiden syklin, voin suositella John Greerin kirjaa “The Archdruid”. Kirjan sisällöstä on lyhennelmä hänen postauksessaan.

Greer on erinomainen analyytikko, ja hänen tietonsa ovat ensyklopediamaiset. Tuloksena on kirja, joka (ja kuten hän itse kuvaa) “onnistuu uskomattomalla tavalla suututtamaan UFO-kiistan molemmat osapuolet. Sen se teki yksinkertaisesti siirtämällä sivuun kansanperinteen, joka on kasautunut pseudoskeptikkojen ja UFO-fanaatikkojen niskoille.”

Kovinkaan usein kirja ei kykene muuttmaan ihmisen maailmankuvaa, mutta tällä kirjalla oli muutama hyvä pointti. Greer on täysin oikeassa huomatessaan että UFO-ilmiöt ovat auttaneet ”pseudoskeptisen debunkkauksen” lisääntymisessä.

Eräs ongelmista Greerin mukaan on disinformaatio, joka tarkoittaa tarkoituksellista tiedonvääristelyä ja datan väärin esittämistä. Se on jotain joka on tärkeässä asemassa kun käsittelemme ilmiöitä jotka eivät ole laboratorio-olosuhteissa havaittuja. Mutta tiedemiehillä ei ole koulutusta eikä kokemusta erottaa disinformaatio oikeasta tiedosta tai kuinka käsitellä disinformaatiota. He ovat helppoja uhreja sen vaikutuksille.  Tätä käsitellään Greerin kirjassa erinomaisesti.

Toinen Greerin esiinottama pointti on kuinka UFO-keskustelu on suunnattu käyttäen tiettyjä näkökulmia tiedonhankinnassa (epistemologinen probleema). UFOja ulkoavaruudesta tulleina pitävät ovat käyttäneet retorisia metodeja, debunkkaajat ovat käyttäneet pääosin tieteellisiä metodeja. Greer oikealla tavalla panee merkille, että näiden kahden metodin välillä on suuri kuilu. Tiede yrittää määrittää teorian oikeaksi falsifioimalla, ja jo yksi koe joka tarjoaa evidenssiä teoriaa vastaan tuhoaa sen. Retoriikka taas yrittää tukea teoriaa kasaamalla positiivisia tuloksia ja sivuuttamalla negatiivisia. Mutta kun yritämme keskustella UFOista, debinkkaajat ovat epäsuotuisassa asemassa sillä heidän täytyy todistaa että KAIKKI HAVAINNOT ovat illuusiota, väärennöksiä tai tunnettuja lentäviä esineitä. Se ei voi toimia.

Joten jos joku sanoo että taivaalla on ollut omituisia valoja, on typerää kuvitella tiedemiehen velvollisuudeksi automaattisesti vähätellä ilmiö sanomalla että se oli vain planeetta Venus tai jotain samanlaista. Se ei tarkoita että meidän täytyisi väistyä pseudotieteellisen tsunamin tieltä, mutta tiede menettää uskottavuutensa jos se jatkaa toimimista automaattisella ”debunkkausmoodilla”. (Lue vaikka tämä Paulan postaus). Ja jos tiede menettää uskottavuutensa, tulee yhä vaikeammaksi tuhota selkeästi vääriä väittämiä, esimerkiksi kylmäfuusiosta.

Epistemologiset ongelmat, jotka Greer ottaa esiin, ovat perustavanlaatuisia ja tärkeitä. Oletetaan esimerkiksi että ulkoavaruudessa on sivilisaatioita, ja että niihin olisi mahdollisuus saada yhteys, olisiko tieteellinen metodi sopiva niiden tutkimiseen? Tuskin, ainakaan triviaalin tason ulkopuolella. Jopa oman lajimme käyttäytymisen tutkiminen — jonka me tiedämme olevan olemassa — osoittautuu uskotmattoman vaikeaksi ja helposti disinformaatiokampanjoiden vesittämäksi, kuten tapahtui “The Limits to Growth” -tutkimukselle  vuonna 1972 ja tapahtuu nyt ilmastotieteelle.

Moderni tiede syntyi planeettojen liikkeistä ja kaikenlaisten matemaattisten ongelmien ratkaisemisesta. Mutta ajan kanssa olemme havainneet kuinka uskomattoman monimutkainen universumi onkaan. Ajattele vaikka tätä: meillä on hyviä malleja jotka kertovat kuinka ihmisten toiminta muuttaa ilmastoa. Mutta meillä ei ole hyviä malleja kertomaan meille kuinka vakuuttaa ihmiskunta siitä että on elintärkeää lopettaa niiden asioiden tekeminen jotka ilmastonmuutoksen aiheuttavat. Selkeästi jotain menee ohi ja jotain erittäin tärkeää, jota tieteellinen metodi ei vielä ole käsitellyt. UFO-ilmiöiden tarina on muistutus että meidän tarvitsee, kuten aina, mennä vanhojen paradigmojen ulkopuolelle.

(Lähde : cassandralegacy.blogspot.fr)

Professori haluaa puolueetonta UFO-tutkimusta

Toronton (ZNN Press Room) yliopiston rauhantutkimuksen professori Bill Wickersham Missouri-Columbiassa peräänkuuluttaa puolueettoman UFO-ilmiöiden tutkimuksen puolesta.

Columbia Daily Tribunen artikkeli 8. syyskuuta 2014 kertoo professori Wickershamin esittelevän useita järkeenkäypiä syitä sille miksi UFO/ET-asioita tulisi tutkia vakavasti.

Wickersham paljastaa hämmästyttävän ja kuitenkin vähän tunnetun yksityiskohdan filantropisti Laurence S. Rockefellerista, joka rahoitti UFO-tutkija tohtori C.B. ”Scott” Jonesia matkoja Euroopassa, Kiinassa, Venäjällä ja muissa maissa jotta hän voisi kerätä dataa hallituksien viranomaisilta ja ufologeilta liittyen UFO-aktiivisuuteen näissä maissa.

Professori Wickersham paljastaa myös että Jonesin mukaan hallituksilla on ollut käytössään suuri määrä sisäpiiriläisiä jotka ovat jo tulleet esiin ja paljastaneet paljon hallituksen UFO-salailuista ja USA:n hallituksen suorasta mukanaolosta UFO-asioissa. Erityisen häiritsevään tapaan, kuten Wickershamin artikkelissa näytetään, sisäpiiriläinen C.B. ”Scott” Jonesia lainataan sanoneet että USA:n hallituksen vastatiedusteluohjelmat, uhkasakot ja vankilauhkaukset odottavat niitä jotka hallituksen tai puolustusvoimien riveistä kehtaavat puhua suunsa puhtaaksi totuuden nimissä UFO/ET-asioista. Jonesin mukaan nämä uhkaukset ovat käymässä yhä tehottomammiksi kun yhä useampi entinen puolustusvoimien ja hallituksen viranomainen on tullut esiin — rikkoen salassapitovalansa kertoakseen julkisesti UFO/ET-aiheista.

Wickersham linjaa akateemisten, poliittisten, sosiaalisten ja uskonnollisten syiden listaa miksi akateemisen yhteisön tulee järjestäytyä  puolueettomaksi ja tasapuoliseksi planetaariseksi vastavoimaksi UFO/ET-kontaktien ja -paljastuksen ongelmalle.

Lue lisää

Professori Wickersham liittyy kasvavaan joukkoon ammattilaisasiantuntijoita, akateemikkoja ja entisiä hallituksen ja puolustusvoimien virkamiehiä jotka haluavat hallituksen lopettavat UFO/ET-salailun.

Tämä vaikuttava lista sisältää seuraavia nimiä:

Apollo 14 astronaut Dr. Edgar Mitchell,
Former White House Chief of Staff under President Bill Clinton Attorney John Podesta,
Princeton Professor and NASA astronaut the late Dr. Brian O’Leary,
Professor of Psychiatry at Harvard School of Medicine the late Dr. John E. Mack,
Former Canadian Minister of Defence the Hon. Paul T. Hellyer,
Watergate and Pentagon Papers Attorney Daniel P. Sheehan JD,
Former ICBM Launch Commander USAF Captain Robert Salas (Ret.),
Former U.S. Navy officer and photographic expert Professor Dr. Robert Jacobs, NASA astronaut the late Col. Gordon Cooper,
Retired McGill University Professor Don Donderi Ph.D.,
Professor of Physics at Stanford University Peter Sturrock Ph.D.,
Journalist Leslie Kean author of UFOs – Generals, Pilots and Government officials go on the Record,
Registered Washington D.C. lobbyist Stephen G. Bassett,
Former UK Ministry of Defence official and researcher Nick Pope,
Canadian author and nuclear physicist Stanton T. Friedman

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot.

Harvardin professori avaruusolentojen löytämisen metodeista

Lähes jokaisena kirkkaana iltana Avi Loeb, Harvardin astronomian laitoksen johtaja, astuu porstuaansa ja katsoo Linnunrataa. Kirkkaat tähdet voivat olla suurten avaruusalusten valoja.

Avi Loeb, Harvardin astronomian laitoksen johtaja

Takaisin sisällä Loeb kertoo vaimolleen mitä on nähnyt. Vaimo sanoo hänelle että olisi OK jos mies lähtee avaruusolentojen matkaan — tietyin ehdoin.

”Jos siellä on avaruusolento, varmista vain että ne jättävät auton avaimet minulle”, Loebin vaimo sanoo. ”Ja älä herätä koiraa takapihalla”. Miten voimme saada selvyyden onko universumi täynnä elämää? Mitä työkaluja tutkimuksessa on mahdollista käyttää?

Loeb, Frank B. Baird Jr. -tiedeprofessori ja Institute for Theory and Computationin johtaja, otti kantaa näihin kysymyksiin tiedekeskuksessa pitämässään tunninmittaisessa puheessa otsikolla ”Kaukana Maapallosta Olevan Primitiivisen ja Älykkään Elämän  Etsimisen Uudet Metodit”. Puhe oli viimeisin kuukausittaisessa sarjassa joka tuo yhteen kansalaiset ja tieteentutkimuksen uusimmat kuulumiset. Mallinckrodt Fysiikan Professori Melissa Franklin  toimi keskustelun vetäjänä. Kysymys siitä olemmeko yksin voi mahdollisesti muokata kaikkia elämänaloja, ja sillä on seurauksia biologiassa, historiassa, lingvistiikassa, politiikassa ja monella muulla alalla.

Uskonnolliset uskomuksemme haastettaisiin.

Monet tiedemiehet olettavat että maapallo on biologisen universumin keskipiste ja että muut galaksit ovat elämättömiä, mutta oletukset haittaavat tutkimusta, Loeb on havainnut. ”Oli joskus yleistietoa että raskaat kappaleet putoavat nopeammin kuin kevyet”, hän sanoo. ”Meidän tulisi yksinkertaisesti tarkistaa oletuksemme eikä vain tehdä niitä, erityisesti älykkään elämän etsimisessä.”

Eräs sellainen oletus: kappaleet Kuiperin vyöllä, aurinkokunnan alueella Neptunuksen kiertoradan takana, emittoivat luonnollista valoa joka heijastuu auringosta. Se voi olla keinotekoista valoa, Loeb sanoo. Loebin mukaan Tokion kokoinen kaupunki voi säteillä valoa joka näkyy tuolta etäisyydeltä — jos etsisimme sitä.

Valo voisi olla avainasemassa elämän havaitsemisessa aurinkokunnan ulkopuolelta, Loeb sanoo. Planeetat ovat asuttavia alueita, oikealla etäisyydellä tähdestä jotta niillä on oikea lämpötila veden nestemuodolle. Voimakkaita teleskooppeja käyttävien tiedemiesten tulisi kyetä havaitsemaan tähden valo planeetan ilmakehästä jotta he voisivat havaita todisteita hapesta ja metaanista, Loeb sanoo.

Sellaiset teleskoopit ovat jo löytäneet havaintokandidaatteja. Syväavaruuden Kepler-satelliitti on löytänyt 3500 objektia. Mutta Loeb sanoo että Hubble-avaruusteleskoopin jälkeläinen, James Webb -avaruusteleskooppi, joka on tarkoitus laukaista 2018, tulee olemaan vielä tehokkaampi tutkimusväline.

”Jos me haluamme havaita biologisia elämän molekyylejä avaruudessa ensi vuosikymmenellä, tämä on paras instrumentti”, hän sanoo.

On myös olemassa matalataajuisia observatorioita jotka pyrkivät salakuuntelemaan radiosignaaleita ulkoavaruuden sivilisaatioiden havaitsemiseksi (samalla kun signaalimme sinkoutuvat avaruuteen jotta muut voisivat ne havaita). Mikä tekisimme jos havaitsisimme sellaisen signaalin ja saisimme yhteyden sivilisaatioon joka on miljardeja vuosia meitä vanhempi?

”Voisimme kysyä ’mikä on pimeän aineen ja pimeän energian luonne?'”, Loeb sanoo. ”Mutta se tuntuisi samalta kuin lunttaaminen kokeessa.”

Artikkelin julkaissut Educating Humanity

Tiedemiehet valmiina ratkaisemaan sumerialaisen DNA:n mysteerin

Muinaiset sumerialaiset, maailman ensimmäisen sivilisaation rakentajat, ovat meille mysteeri. Noin 5400 eKr. nykyisen eteläisen Irakin alueelle asettuneet asukkaat kykenivät kehittämään kirjoitustaidon, monimutkaisen mytologian, häikäisevän arkkitehtuurin ja kauan sitten kadonneen maailman joka piti aluetta hallussaan tuhansia vuosia. Me emme tiedä mistä heidän kielensä tuli; me emme edes tiedä mistä heidän geeninsä tulivat. Meillä ei ole mitään tietoa ketkä heidän nykyisiä jälkeläisiä voisivat olla, ja me emme ole voineet testata Sumerian DNA-jäämistöä.

Skeleton of a 12-year-old Sumerian boy, from the Pergamon Museum in Berlin. While human skeletal remains are fairly durable compared to the rest of us, they do eventually break down over time. Photo: © 2007 Marcus Cyron. Licensed under Creative Commons Attribution License.

No, ainakaan ei tähän asti. Kokonainen luuranko on hiljattain löydetty uudelleen Penn Museumista, jonka alkuperä on Sumerian pääkaupunki Ur. Luuranko ajoittuu noin vuoteen 4500 eaa, ja siinä on kiinni hammas joka saattaa sisältää tarpeeksi paljon pehneää kudosta DNA-testiä varten. Lempinimellä ’Noah’ kulkeva luuranko on ilmeisesti selviytynyt muinaisesta tulvasta ja kaikesta siitä mitä tulvan jälkeen on tapahtunut:

[Brittiläinen arkeologi Sir Leonard] Woolley ja hänen ryhmänsä löysi 48 hautaa lisää tulvatasangolta, alueelta jolla on joskus ollut useita tulvia. Luurangot siellä ovat vanhoja, ne ajottuvat Ubaid-aikakaudelle (n. 6500-3800 eaa.) mutta vain yksi niistä oli tarpeeksi yhtenäinen ja kunnossa jotta sen pystyi saamaan mukaan. Luuranko ja sitä ympäröivä maa-aines kaivettiin ja pinnoitettiin vahalla, ja se lähetettiin Lontooseen ensiksi. Kun se sieltä saapui Philadelphiaan, se unohdettiin.

Vasta viimeaikoina sumerialaisen DNA:n testausta ovat peräänkuuluttaneet Zecharia Sitchinin seuraajat, jotka uskovat muinaisten sumerialaisten olleen kommunikaatioyhteydessä avaruusolentojen kanssa, ja jotka ovat saattaneet kantaa avaruusolentojen geenejä. Mutta sumerialaisen DNA:n tutkimisen puolesta puhuu moni ihan tavallinenkin seikka: se kertoo meille mistä kaupunginrakentajat tulivat ja ketkä heidän nykyisiä jälkeläisiään ovat. Sumerialaisten liikkeet ovat yksi suurista ihmissivilisaation ratkeamattomista mysteereistä; jos me aiomme sen ratkaista, DNA on siihen paras työkalu.

 

Artikkelin julkaissut Mysterious Universe.

11 tapaa elää onnellisemmin (eivätkä ne liity rahaan)

Onnellisuus on jotain mitä tavoittelemme, kuitenkin monet meistä pitävät sitä vaikeana käsittää ja vielä vaikeampana ylläpitää. Erityisesti näinä vaikeina taloudellisina aikoina onnellisuus voi tuntua piilottelevan seuraavan palkkakuitin, uuden työn tai palkankorotuksen takana. Kuitenkin, kuten tohtori Robert Putnam Harvardin yliopistosta hetki sitten huomautti, “pelkällä rahalla voi ostaa onnea, mutta ei paljoakaan.” [1] Vaikuttaa siltä, että onnellisuudella itsessään ei ole mitään tekemistä rahan kanssa, vaan enemmänkin ympärillämme olevien ihmisten kanssa, sillä miten käytämme aikamme, ja kuinka havaitsemme itsemme ja ymmärrämme elämänkokemuksiamme.

Perustuen viimeisimpiin psykologisiin tutkimuksiin ja omiin kokemuksiini psykologina joka yrittää ymmärtää onnellisuutta, sekä ihmisenä joka etsii onnellisuutta, tässä on 11 tapaa elää onnellisempaa elämää… joilla ei ole mitään tekemistä rahan kanssa!

1) Ole kiitollinen

Missä tahansa he ovatkin ja mitä tahansa he tekevätkin, onnelliset ihmiset tunnustavat aina että heillä on jotain mistä olla kiitollinen. Positiivisen pyskologian tutkimus on osoittanut, että kiitolliset ihmiset ovat onnellisempia, vähemmän masentuneita ja stressaantuneita! [2] Onnelliset ihmiset löytävät helposti kiitollisuudenaiheita ympärillään olevasta maailmasta, katsoivatpa he sitten vaikka jalkakäytävän rosoista reunaa asfalttiviidakossa tai laskevaa aurinkoa merenrannassa. On mahdollista löytää kiitollisuudenaiheita pienimmistäkin asioista, kuten herkullinen ruoka, hyvä kirja, haastava joogatunti, tai tuntemattoman vastaantulijan hymy.

Kaikilla meillä on mahdollisuus valita miten suuntaamme huomiomme. Valitsemalla kiitollisuuden elämän kauniista ja uniikeista asioista sen sijaan että stressaisit ongelmista tekee elämästäsi onnellisemman ja rennomman.

2) Löydä flow

Positiivisessa psykologiassa ”flow” määritellään ”täydellisenä antautumisena toiminnalle sen itsensä takia”. [3] Kun me olemme flow’ssa, esimerkiksi juoksulenkillä, kirjoittaessa laulua tai lukiessa hyvää kirjaa, tietoisuus itsestämme kaikkoaa, aika tuntuu pysähtyvän ja me olemme keskittyneitä, rauhallisia sekä tarkkaavaisia sen asian suhteen mitä teemme. Ihmiset jotka useasti kokevat flow’n ovat yleensä onnellisia, tuotteliaita, luovia ja keskittyneitä.

Voit päästä flow’hun keskittymällä asioihin jotka sinun mielestä ovat erittäin nautittavia ja palkitsevia. Toisin sanoin, tee sitä mitä RAKASTAT! Enemmän informaatiota flow’n löytämisestä voi saata tohtori Mikhal Csíkszentmihályin kirjasta Finding Flow. [4]

3) Hymyile enemmän

Jos olet allapäin tai sinulla on rankka päivä, on mahdollista piristyä pelkästään ajattelemalla ihmistä, paikkaa tai tilannetta joka saa sinut hymyilemään! Totisesti, psykologian tutkimus on osoittanut että hymyily tekee sinusta onnellisemman, vaikka pelkästään harjoittaisit suusi lihaksia ja et tarkoituksella hymyilisikään! [5]

Vaikka tiedemiehet eivät vielä olekaan täysin varmoja miksi pelkkä hymyily tekee sinusta onnellisemman, on ehdotettu että hymyily supistaa kasvolihaksia, joka johtaa suurempaan verenvirtaukseen aivojen etulohkoihin, joka taas vapauttaa dopamiinia, erästä aivojen hyvänolon kemikaalia. [6] Joten ota esiin komediat ja anna kikattaa (tai anna jonkun kutittaa sinua)!

4) Hyväksy virheesi

Me kaikki olemme täydellisen epätäydellisiä tässä ihmismuodossa, ja on vain luonnollista että teemme virheitä (joskus todella usein!). Kieltämällä virheesi tai egon pauloihin joutuminen tekee sinusta vain surkean ja estää sinua oppimasta arvokkaita läksyjä jotka auttavat sinua kasvamaan ja kehittymään.

Virheesi hyväksymällä voit antaa itsellesi anteeksi, ja ihmiset saattavat lisäksi pitää sinusta enemmän! Tohtori Eliot Aronsonin artikkelin “Pratfall effect” mukaan,virheiden tekeminen tekee kyvykkäistä ihmisistä kiinnostavampia ja ihmismäisempiä muille ihmisille. [7] Onnelliset ihmiset tietävät tämän intuitiivisesti, hyväksyvät virheensä oppimiskokemuksina ja eivät tuomitse itseään liian rankasti.

5) Optimistisen asenteen ylläpitäminen

Onnelliset ihmiset tuntuvat vastaavan negatiivisiin tapahtumiine optimistisemmin kuin onnettomat ihmiset. Positiivinen psykologi Martin Seligman määrittelee optimismin ”ongelmiin reagoimisena itseluottamuksella ja korkealla henkilökohtaisella taidolla”. Erityisesti hän tunnustaa, että negatiiviset tilanteet ovat ohimeneviä ja rajoitettuja suuruudeltaan. [2] Tutkimus on liittänyt optimismin useisiin positiivisiin tuloksiin kuten pidempään elinikään, sairauksista paranemiseen, yleiseen fyysiseen kuntoon, parempiin selviytymistaitoihin ja ongelmanratkaisukykyyn vaikeissa tilanteissa.

Yleisesti ottaen optimismi on keskeinen osa onnellisena ja terveenä pysymistä, joten kun arveluttaa, katso asian valoisaa puolta.

6) Ympäröi itsesi positiivisilla ihmisillä

Vaikka tämä elämä voikin tuntua henkilökohtaiselta matkalta, me tarvitsemme toisia ihmisiä ympärillemme tunteaksemme itsemme onnelliseksi. Itse asiassa, tutkimus on osoittanut että sosiaaliset suhteet ovat vahvin ennuste onnellisuudesta, paljon vahvempi kuin tulotaso tai varallisuus. [1] Robert Putnaminuraauurtavan tutkimuksen mukaan,hyvän ystävän löytäminen lisää onnellisuutta yhtä paljon kuin palkan kolminkertaistaminen, sosiaaliseen ympäristöön kuuluminen yhtä kuin tuplapalkan verran, jne.

Pääpointti on, että sosiaalinen tuki on erittäin suuri hyvinvoinnin ja onnellisuuden indikaattori. Positiivisten ihmissuhteiden ympäröimät ihmiset elävät pidempään! Joten ole sosiaalinen, ympäröi itsesi ihmisillä jotka saavat sinut voimaan hyvin ja vapaudu niistä jotka saavat sinut voimaan huonosti.

7) Opettele milloin sanoa ”Ei”

Kuten psykologian tohtori Thema Davis kauniisti sen ilmaisee, “sanoa kyllä onnellisuudelle merkitsee sanoa ei niille asioille ja ihmisille jotka stressaavat sinua”. [9] Onnelliset ihmiset tietävät että heidän täytyy sanoa EI ihmisille, ideoille ja käyttäytymismalleille jotka eivät palvele heidän kaikkein korkeinta tarkoitusta. Sanoa kyllä kaikille ja kaikelle voi saada sinut hämmentyneeksi, lisätä stressiä ja jättää vähemmän aikaa ja resursseja itsellesi! Tämä on erittäin totta silloin kun suostut tekemään asioita jotka eivät resonoi itsesi kanssa, tai sallit itsesi ajautua painostaviin tilanteisiin joiden kanssa tulee epämukava olo.

Hämmennyksestä johtuva stressi voi vakavasti heikentää onnellisuutta ja hyvinvointia. Ennenkuin suostut mihinkään tai kenelle tahansa, kysy itseltäsi palveleeko tämä kaikkein korkeinta tarkoitustani? Jos vastaus on ei, opettele silloin sanomaan EI.

8) Tee irtiotto ja vietä enemmän aikaa luonnossa

Vaikka se voikin tuntua luonnolliselta useiden ehdollistettujen elämien jälkeen, ihmiset eivät ole suunniteltu viettämään aikaa sisällä tunteja sähkölaitteiden edessä. Ei, meidät on luotu viettämään aikaa ulkona, poissa teknologian surinasta, kännyköiden säteilystä ja ruutujen loisteesta. Onnelliset ihmiset ymmärtävät että on heidän luonnollinen syntymäoikeutensa antaa itselleen aikaa ajatella ja löytää rauha. Harvard Health Letterin heinäkuun 2010 numeron mukaan, ulkona luonnossa vietettty aika liittyy onnellisuuteen koska valo nostaa ihmisten mielialaa, niinkuin tekee myös D-vitamiini, ulkona vietetyn ajan sivutuote. [10]

Jos todella haluat maksimoida ulkona vietetyn ajan, vietä aikaa vihreässä luonnossa — vaikka vain viisi minuuttia ”vihreää harjoitusta” voi johtaa parannukseen itsetunnossa ja mielialassa, Essexin yliopiston tutkijoiden mukaan. [10] Vielä parempi,kun yhdistät ulkonaoloajan meditaatioon, joogaan tai johonkin terapeuttiseen liikuntamuotoon. Useat tutkimukset vahvistavat näiden parantavan mielialaa ja hyvinvointia.

9) Harjoita anteeksiantoa

Tämä voi olla haastavaa monille meistä jotka ovat tehneet väärin ja/tai jotka ovat kokeneet toisista ihmisistä johtuneita traumoja. Mutta kuten Jimmy Ohm aina sanoo, “anteeksianto ei tarkoita että se mikä tapahtui on ok, se vain tarkoittaa ettet enää kanna tuskaa”. [11] Kun me pidämme kiinni vihasta, mielipahasta ja pelosta toisia ihmisiä kohtaan, ne itseasiassa vievät tilaa sisältämme, ja estävät meidän tuntemasta itseämme todella onnellisiksi ja tyytyväisiksi.

Tohtori Fred Luskin Standfordin yliopiston Forgiveness Projectista on havainnut anteeksiannon olevan todella suuri ennusmerkki onnellisuudesta ja hyvinvoinnista, ja hän selittää kuinka ”anteeksianto on rauhan kokemus tässä hetkessä” [12] Lisää tutkimuksesta voi lukea hänen verkkosivuiltaan, Forgive For Good. [13]

10) Kokeile uusia asioita

Onnelliset ihmiset eivät pelkää kokeilla rajojaan ja uusia asioita. Psykologian tohtorin Rich Walkerin tutkimus on osoittanut että ihmiset jotka kokevat erilaisia asioita ovat tuntevat suuremmalla todennäköisyydellä positiivisia tunteita kuin ihmiset joilla on vähemmän kokemuksia. [14] Tämä voi tuntua aluksi kuumottavalta, mutta mikä on pahin mitä voi tapahtua? Lähtemällä mukavuusalueelta saatat yllättää itsesi ja ylittää omat odotuksesi siitä mihin kykenet. Ja jos se ei mene niinkuin suunnittelit, ainakin silti yritit, eikö niin?

Kuten tohtori Alex Lickerman  kirjoittaa kirjassaan Happiness in this World, jonkin uuden asian yrittäminen vaatii rohkeutta, se avaa mahdollisuuden sinulle nauttia jostain uudesta, se ehkäisee sinua tylsistymästä ja ehkä kaikkein tärkeimpänä, se pakottaa sinut kasvamaan. [15] Se mitä olet aina halunnut kokeilla mutta et uskonut että sinulla on pokkaa? Mitä odotat?

11) Katso joka aamu peiliin ja sano ”Minä rakastan sinua”

Monille meistä itsensä rakastaminen on suurin haaste ja este onnellisuudelle. Vuosikausia perhe, koululaitos ja erityisesti media ovat sanoneet ettemme ole tarpeeksi hyviä, ettemme ole tarpeeksi kauniita, ettemme ole tarpeeksi menestyneitä, ettemme kykene mihinkään ja niin edelleen. Se on jättänyt monet kokemaan arvottomuuden tunnetta. Totuus on että sillä ei ole mitään väliä kuka olet ja mitä elämässäsi on tapahtunut, SINÄ OLET RAKKAUDEN ARVOINEN! Sano se ääneen itsellesi kunnes uskot sen.

Psykologit ovat pitkään tienneet itsetunnon olevan suoraan yhteydessä onnellisuuteen. Mutta kuinka rakentaa itsetuntoa? Uskon että voimme rakentaa itsetuntoa harjoittamalla rakkautta ja itsehyväksyntää itseämme kohtaan. Eräs helpommista tavoista jolla voit tehdä tämän on katsoa peiliin joka aamu ja sanoa ”Minä rakastan sinua.” Joillekin tämä voi tulla helpolla, toisille taas se voi olla uskomattoman haastavaa. Tiedän että ensikerralla kokeilin ja kokeilin tätä ja purskahdin itkuun koska tunsin itseni niin arvottomaksi. Kuitenkin jonkin ajan kuluttua jokapäiväinen harjoitteluni ja itsensä rakastamisen ja hyväksynnän mantrojen avulla opin rakastamaan itseäni. Ja vaikka polku ehdottomaan itserakauteen on elämänpituinen matka eikä sen päätepiste, tänään tunnen itseni onnellisemmaksi kuin koskaan. ☺Toivon että nämä onnellisuusvinkit auttavat sinua polullasi niin paljon kuin ne ovat minua auttaneet. Namaste


Viitteet:

1. Miller, J. (July 23rd, 2013). Putnam: Strongest Predictors of Happiness are Social Relationships. The Chatauquan Daily. Retrieved July 9th, 2014 from: http://chqdaily.com/2013/07/23/putnam-strongest-predictors-of-happiness-are-social-relationships/

2. The Pursuit of Happiness. Mindfulness and Positive Thinking: Optimism and Gratitude. Retrieved July 10th, 2014 from:http://www.pursuit-of-happiness.org/science-of-happiness/positive-thinking/

3. Cherry, K. (Date Unknown). What is flow? Understanding the Psychology of Flow. About.Com Psychology. Retrived July 10th, 2014 from: http://psychology.about.com/od/PositivePsychology/a/flow.htm

4. Csikszentmihalyi, M. (1997) Finding Flow: The Psychology of Engagement with Everyday Life. Basic Books, New York.

5. Korb, A. (July 31st, 2012). Smile: A Powerful Tool. Psychology Today. Retrieved July 11th, 2014 from: http://www.psychologytoday.com/blog/prefrontal-nudity/201207/smile-powerful-tool

6. Wenk, G. (December 27th, 2011). Addicted to Smiling: Can the Simple Act of Smiling Bring Pleasure? Psychology Today. Retrieved July 10th, 2014 from: http://www.psychologytoday.com/blog/your-brain-food/201112/addicted-smiling

7. Manage Train Learn. Likeability: The Pratfall Effect. Retrieved July 11th, 2014 from: http://www.managetrainlearn.com/page/the-pratfall-effect

8. Public Relations Bureau (June, 2009). Social Support, Networks and Happiness. Retrieved July 11th, 2014 from:http://www.prb.org/Publications/Reports/2009/socialnetworks.aspx

9. Dr. Thema Bryant-Davis. http://www.DrThema.Com.

10. Harvard University Health Letter. (July 2010). A Prescription for Better Health: Go Alfresco. Retrieved July 10th, 2014 from:  http://www.health.harvard.edu/newsletters/Harvard_Health_Letter/2010/July/a-prescription-for-better-health-go-alfresco?utm_source=mental&utm_medium=pressrelease&utm_campaign=health0710

11. Jimmy Ohm MccLain. https://www.facebook.com/jameslmcclain

12. Taran, R. (March 7th, 2012). Forgiveness: Making Space for More Happiness. Huffington Post Healthy Living. Retrieved July 12th, 2014, from: http://www.huffingtonpost.com/randy-taran/learning-to-forgive_b_1322686.html.

13. Forgive for Good. Http://www.LearningToForgive.com

14. Time Magazine. Health and Happiness: Try New Things. Retrieved July 12th, 2014 from: http://content.time.com/time/specials/2007/article/0,28804,1631176_1630611_1630586,00.html

15. Lickerman, A. (April 1st, 2010). Happiness in this world: Trying new things. Psychology Today, retrieved July 12th, 2014 from: http://www.psychologytoday.com/blog/happiness-in-world/201004/trying-new-things

 

Artikkelin julkaissut The Mind Unleashed.

 

Tiedemiehet ovat saattaneet keksiä keinon puhua avaruusolennoille

Jos ihmiset saavat yhteyden maan ulkopuoliseen älykkääseen sivilisaatioon, niitä todennäköisesti kiinnostaa yksi asia: musiikkimme.

David Grinspoon, Planetary Science Instituten päätiedemies ja Ka Chun Yu, Denver Museum of Nature and Sciencen avaruustiedekuraattori uskovat avaruusolentojen olevan kiinnostuneita enemmän kommunikaatiosta kuin teknologiastamme, kirjallisuudestamme tai luonnonvaroistamme. Ne haluaisivat kommunikoida, ja todennäköisimmin tämä tapauhtuisi musiikin kautta. Siksi Grinspoon ja Yu muodostivat bändin nimeltä House Band to the Universe.

 

Vaikka kysymys siitä kuuntelevatko avaruusoliot musiikkia vai eivät kuulostaa enemmän pilveä polttavan teinin kuin astrofyysikon suusta tulleelta, idea marsilaisten kanssa kommunikoinnista virallisesti esitettiin vuonna 2010 pidetyssä SETIn konferenssissa. Siellä tultiin päätelmään, että musiikkisävelmät, jotka perustuvat matemaattisiin kaavoihin, voisivat olla maan ulkopuolisen sivilisaation arvostamia. Tämä on vain yksi todiste lisää siitä, että musiikki todellakin on universaali kieli.

”Ihmiset jotka ajattelevat maan ulkopuolisia sivilisaatioita ja kirjoittavat niistä tutkielmia ovat tiedemiehiä ja teknofriikkejä jotka miettivät minkälaista tiedettä ja teknologiaa niillä on”, Grinspoon sanoi Motherboard-lehdelle. “Me aina kuvittelemme tämän unen missä avaruusolennoilta oppimamme tieto on pelkkää matematiikkaa ja fysiikkaa. Ehkäpä se onkin musiikkia”.

Perustuen fMRI-magneettikuvaukseen ja useisiin tutkimuksiin joissa musiikinkuuntelijoiden aivoja kartoitettiin, me tiedämme jo että musiikki puhuu ihmisille tunnetasolla joka muistuttaa enemmän kieltä kuin mitään muuta. Me prosessoimme musiikkia kuten tunteella ladattua keskustelua. Ajatus tässä on, että musiikki vetoaisi myös avaruusolentoihin. Ja se on yllättävän järkeenkäypää.

Tutkimukset musiikista kielenä kertovat myös, että jokainen musiikin alalaji ilmaisee omaa intiimiä tunnetta. Grinspoon ja Yu ovat taidokkaasti työstäneet oman viestinsä avaruusolennoille, kevyen ja psykedeelisen sekoituksen jazzia ja funkkia ripauksella afrikkalaisia ja jamaikalaisia inspiraatioita. Tai se mitä NASA on kutsunut nimellä

“psychoastrobiofunkiliscious.”

”Kauneutta on maapallon lisäksi muualla, paikoissa joissa ihmiset eivät ole koskaan käyneet. Se panee minut miettimään pitävätkö avaruusolennot sitä kauniina, ja kykenevätkö ne arvostamaan kauneutta”, Grinspoon sanoo. ”Minun mielestäni ne kykenevät. Mikä minua todella kiinnostaa tässä on se mitä osia meistä itsestämme se saa meissä tutkimaan. Mitä jos taide on universumin vastine tietoisena olemiselle? Vastaavatko ne samalla tavoin kuin me?”

Astrobiologit vievät intergalaktisen shownsa seuraavalle tasolle digitaalisten tieteellisten visuaalien ja puhuttujen astrobiologian luentojen muodossa. On hyvä tietää heidän harjoitelleen jos — kun — avaruusolennot koputtavat ovelle.

Artikkelin julkaissut Mic.com.

Tämä moottori tuntuu rikkovan fysiikan lakeja

Jokaisella voimalla on samansuuruinen vastakkaissuuntainen voima. Tämä on ehkäpä tunnetuin fysiikan laki, ja Guido Fetta on mielestään löytänyt tavan kiertää tuon lain.

Klassisen fysiikan mukaan jotta jokin kappale, esimerkiksi avaruusalus, voisi liikkua, täytyy kappaleen liikemäärän säilymisen takia kohdistaa voima johonkin toiseen. Raketti kiihdyttää ylöspäin puskemalla kovalla vauhdilla palanutta polttoainetta alaspäin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aluksien on kannettava mukanaan puolet painostaan polttoaineena pelkästään pysyäkseen kiertoradalla. Tämä tekee niistä raskaita, kalliita ja lyhytikäisiä.

Fetta suunnitteli ”Cannae-moottorin”, jonka hän väittää kykenevän luomaan liikemäärämomenttia ilman vastavoimaa. Hän sai NASAn tiimin testaamaan sitä, ja tulokset esiteltiin konferenssissa.

cannae-drive-schematic

NASAn tiimi mittasi moottoriin kohdistuvia voimia, ja havaitsi Fettan laitteen luovan 30-50 mikronewtonin työntövoiman. Se ei ole paljoa, yksi kokonainen newtoni on vähemmän kuin puhelimen paino, mutta klassisen fysiikan mukaan Fettan laitteen ei olisi pitänyt tuottaa minkäänlaista voimaa.
Fetta on taustaltaan kemian insinööri ja keksijä. Hän selittää että moottori on ”superjohtava resonoiva kaviteetti”. Kaviteetti on suunniteltu kaappaamaan elektroneja pohjalla olevien pienten kaivojen avulla niin, että sähkömagneettiset aallot kimpoilevat kaviteetin sisällä, ja enemmän elektroneja puskee kaviteetin yläosaa vasten kuin alaspäin pohjaa vasten. Fettan mukaan tämä epätasapaino luo työntövoiman ylöspäin.

Julkaistussa paperissa NASA tuntuu vastahakoiselta käymään syvemmin läpi laitteen salaperäistä fysiikkaa. Voiman varsinaisesta muodostumisesta ei kirjoitettu mitään. Salaperäinen moottori toimi silloinkin kun sitä oltiin modifioitu niin ettei sen pitänyt aiheuttaa minkäänlaista työntövoimaa, joka viittaisi siihen ettei systeemin toimintaperusteita tunneta kunnolla. Paperin lyhennelmässä viitattiin kuitenkin ”kvanttityhjiön virtuaaliplasmaan”.

David Hambling selittää mitä tämä voisi tarkoittaa:

Tämä […] antaa ymmärtää moottorin toimivan puskemalla hiukkas- ja antihiukkaspilveä vastaan, joita jatkuvasti muodostuu ja tuhoutuu tyhjässä tilassa.

Samanlaista brittiläisen insinöörin Roger Shawyerin suunnittelemaa ”mikroaaltomoottoria” testasi kiinalainen tiimi viime vuonna. Tulokset sivuutettiin suurimmaksi osaksi. NASAn tulokset kuitenkin tuntuvat valavan jonkinlaista uskottavuutta idealle, jonka mukaan oletettavasti mahdottomat ”epätasaiset voimat” voisivat oikeasti saada aikaan liikemäärämomenttia.

NASAn tiimi painottaa, että moottoria tarvitsee testata läpikotaisemmin, mutta jos se oikeasti toimii, se voi olla suuri läpimurto avaruustutkimuksessa. Sillä tämänkaltaisia moottoreita voitaisiin pyörittää pelkällä aurinkoenergialla, ja satelliitit ja avaruusasemat voisivat pysyä radallaan ilman että niiden tarvitsee roudata mukanaan niin paljon polttoainetta.

Hambling:

Toimiva mikroaaltomoottori leikkaisi radikaalisti satelliittien ja avaruusasemien kustannuksia, pidentäisi niiden elinaikaa, mahdollistaisi liikkumisen kauemmas avaruuteen ja veisi astronautit Marsiin viikoissa eikä kuukausissa.

Emme edelleenkään tiedä toimiiko Fettan moottori niinkuin se väittää toimivan — ja tarvitsemme enemmän todistusaineistoa ennenkuin voidaan sen osoittaa toimivan ollenkaan. Mutta jos se toimii, varo vain avaruus. Me tulemme.

 

Artikkelin julkaissut Nova Next.

Roscosmos suunnittelee törmäyskurssilla olevan asteroidin räjäyttämistä

Asteroideilta suojautuminen on tavoite joka vaatii monen alan resursseja, ja Venäjän valtiollinen avaruusvirasto (Roscosmos) ei ole yksin tämän aiheen kanssa. Roscosmoksen johtaja Oleg Ostapenko sanoo: ”Tämä tehtävä voidaan suorittaa vain jos me käytämme maamme koko potentiaalia. Kaikilla on omat kykynsä. Me käymme ongelman kimppuun yhdessä. Työskentelemme yhteistyössä Venäjän Tiedeakatemian kanssa. Olemme tavanneet Vladimir Fortovin.”

Media on sanonut asteroidin lentävän maapallon ohitse 19 vuoden kuluttua nykyhetkestä niin että planeettamme voi olla vaarassa.

Krimin astrofysikaalinen observatorio on löytänyt 400-metrisen asteroidin joka voi törmätä maahan vuonna 2032. Krimin observatorio löysi pienplaneetan nimeltään 2013 TV135  tähdistä otetuista valokuvista kesäkuun 12. päivä. Löydön on vahvistanut venäläinen observatorio Siperiassa Buriatin tasavallassa, sekä italitalaiset, espanjalaiset ja brittiläiset astronomit, kertoo uutistoimisto RIA-Novosti.

Taviaankappale on 410 metriä pitkä ja se on luokiteltu mahdollisesti vaaralliseksi (PHO), sillä sen minietäisyys sen oman ja maapallon kiertoratojen välillä on 0,012 astronomista yksikköä (1,7 miljoonaa kilometriä). Asteroidit luokitellaan mahdollisesti vaarallisiksi, jos niiden kiertoradan minimileikkausetäisyys on pienempi kuin 0.05 AU.

 

Kiertorataa on mitattu ja tuloksien perusteella asteroidi voi osua maahan elokuun 26. päivä 2032 todennäköisyydellä 1/63000. Tämä on tarpeeksi korkea luku jotta asteroidi voidaan luokitella Torinon asteikolla alimpaan riskiluokkaan.

Asteroidin törmäysriskiä on myöhemmin pienennetty, ja se ei enää ole riskiluokassa. Jos asteroidi kuitenkin osuisi maahan, törmäyksen voima olisi arvioitu noin 2500 megatonniksi TNT:ta.

Eräs toinen asteroidi, 2007 VK184 on myös rankattu luokkaan 1 Torinon asteikolla.

 

Apophis löydettiin kesäkuun 19. päivänä 2004. Sen löysivät Roy A. Tucker, David J. Tholen ja Fabrizio Bernardi Kitt Peak National Observatorysta. Joulukuun 21. päivä 2004 Apophis ohitti maapallon 0.0963 AU:n etäisyydeltä (14,41 miljoonaa kilometriä).

Kun taivaankappale löydettiin, se nimettiin 2004 MN4, ja uutiset kirjoittivat siitä tuolla nimellä. Kun kappaleen rata oli tarpeeksi hyvin määritetty, se sai pysyvän numeron 99942. Apophis on nimetty auringonjumala Ra:n vastustajan Apepin kreikkalaisen nimen mukaan. Apep elää ikuisessa pimeydessä, josta se yrittää syödä Ra:n sen matkatessa yöllä taivaankannella. Apepia hillitsee Set, muinainen egyptiläinen myrskyn jumala.

Apophis lähestyy maapalloa huhtikuun 13. päivä 2029. Tämän lähikontaktin on NASAn järjestelmä jo liputtanut. Tuona päivänä siitä tulee niin kirkas, että sen voi havaita taivaalla paljaalla silmällä. Havainnot asteroidin lähestymisestä pienensivät epävarmuutta, ja asteroidi tilapäisesti kävi riskiluokassa 4, todennäköisyyden ollessa 2,7% (1/37). Tämä on korkein luokitus minkä mikään kappale on saanut. Tällä hetkellä Apophiksen luokitus on nolla, ja se ei tule vuonna 2029 maapallon pintaa 31 tuhatta kilometriä lähemmäs.
Artikkelin julkaissut Before Its News.

 

Swarm paljastaa: Maan magneettikenttä muuttuu

Ensimmäiset korkean resoluution kuvat Euroopan avaruusjärjestön ESA:n kolmen satelliitin Swarm-järjestelmästä paljastavat viimeaikaiset maapallon magneettikentän muutokset.

Marraskuussa 2013 laukaistu Swarm tarjoaa ennennäkemätöntä tietoa maapallon magneettikentän toiminnasta, joka suojaa meitä kosmisilta säteiltä ja varatuilta hiukkasilta.

http://cdn.physorg.com/newman/gfx/news/2014/june_2014_magnetic_field.jpg

Viimeisen puolen vuoden aikana tehdyt mittaukset vahvistavat yleisen trendin maapallon magneettikentän heikkenemisestä, joista suurimmat ovat tapahtuneet pohjoisella pallonpuoliskolla.

Myös toisilla alueiilla kuten Intian valtamerellä magneettikenttä on heikentynyt tammikuusta alkaen.

Viimeisimmät mittaukset vahvistavat myös tiedon siitä, että magneettikenttä on liikkeessä pohjoisnavalta kohti Siperiaa.

Nämä muutokset perustuvat maapallon ytimestä kumpuaviin magneettisiin signaaleihin. Tulevina kuukausina tiedemiehet analysoivat dataa paljastaakseen muiden magneettilähteiden, kuten vaipan, maankuoren, merien, ionosfäärin ja magnetosfäärin vaikutuksen.

Tämä tulee tarjoamaan uutta tietoa monista sekä maansisäisistä että maan ulkopuolisista luonnonilmiöistä ja prosesseista. Sen avulla saamme paremman kuvan miksi magneettikenttä on heikkenemässä.

”Alustavat tulokset kertovat Swarmin toimivan loistavasti”, sanoi Rune Floberghagen, ESAn Swarm-tehtävän johtaja.

Artikkelin julkaissut Phys.org