Avainsana-arkisto: UFO-palaset

Todellinen tarina FOIA&UFO-romutarinan taustalla

Kirjoittanut John Greenewald

On niin turhauttavaaa tehdä tällainen video, mutta kun julkisuus kasvaa eri sosiaalisen median alustoilla tarinasta, joka on tullut FOIA-tietopyynnön yhteydessä esiin, minun mielestäni video on tarpeen.

Villejä sensaatio-otsikoita ja väärintulkittuja FOIA-tietopyynnön tuloksia on reposteltu UFO-tarinassa, joka ei vain ole totta. Vaikka tätä nauhoitettaessa valtavirran median käsittely ei ole alkanut kunnolla, blogia itsessään on postattu eri puolille verkkoa, palveluihin kuten Reddit, Facebook ja Twitter; jotka kaikki ovat johtaneet moniin kysymyksiin.

Video vastaa huhuihin samalla kun käy läpi muutamia yksityiskohtia AAWSAPista, joista ette välttämättä ole tietoisia.

Linkkejä

Anthony Bragalia: PENTAGON ADMITS IT HAS UFO DEBRIS, RELEASES TEST RESULTS

DIRD-raportti

Wayback Machine: AAWSAP Bid Solicitation

Robert Bigelow – AAWSAP, the Tic Tac incident, Weird events on Skinwalker Ranch

Anthony Bragalian vastine

Tämä teksti postattiin Youtubeen. Reiluuden vuoksi twiittasin vastauksen ja halusin julkaista sen myös tässä. Vastinetta seuraa oma vastineeni sille.

John-

Tässä on Anthony Bragalia. Toivoin, että olisit kertonut minulle tekeväsi videota joka kritisoi artikkeliani. Olisin voinut vastata kaikkiin kohtiin erikseen.

Johdat harhaan katselijoita uskottelemalla heille, että DIA olisi vastannut mihinkään muuhun kuin erittäin spesifiin, selkeän rajattuun tietopyyntöön saada testituloksia UFO/UAP-materiaaleista, joita Bigelow Aerospacella on hallussaan. DIA:lta saamassani vastauksessa luvattiin tarjota minulle “yksityiskohtaisia teknisiä raportteja” huikeista materiaaleista. Huolimatta siitä mitä sinä vihjailet, se konteksti jossa dokumentit sain käsiini oli suora vastine tietopyyntöön UFO-romusta ja mahdollisesti Maan ulkopuolelta tulleen materiaalin testaamisesta. Naiivisti oletat, että sellaiset tekniset raportit oikeasti viittaisivat avaruusolentoihin, Roswelliin jne. Se ei toimi sillä tavalla ja ajatuksenkulkusi siitä, että raportit puhuisivat sellaisista asioista osoittaa, että sinulla ei ole mitään hajoa materiaalitieteestä tai teknisistä tutkimuksista.

Pyyntöni saada dokumentit oli osoitettu Advanced Aerospace Threat Identification Programille (AATIP). Mutta DIA tahallaan hämmentää asioita ja tarkoituksellisesti sekoittaa faktoja. Ohjelma toimi aiemmin toisella nimellä Advanced Aerospace Weapons Systems Applications program (AAWSA), ja dokumentit on leimattu tämän ohjelman alaisuuteen eikä AATIPin. Tämä mahdollistaa DIA:n väittää, että  tutkimukset liittyvät kehittyneisiin aseohjelmiin eikä niinkään ilmailmiöiden uhkiin ulkoavaruudesta tai lentävistä lautasista noudettuihin materiaaleihin. Olen ollut yhteydessä kahteen tutkimusten tieteentekijään ja heidän sanomisensa raportoidaan tulevassa artikkelissa. Tämä ei ole “virhe” DIA:n puolelta tarjota minulle raportteja kehittyneistä ilmapuolustusmateriaaleista UAP-materiaalien sijaan.

Vastasin pian tämän jälkeen ylläolevaan seuraavasti.

Hei Anthony,

Itse asiassa, minulla ei ollut tarvetta ottaa sinuun yhteyttä. Julkaisit FOIA-pyyntösi ja FOIA-vastauksesi, kokonaisina. Se on kaikki mitä tarvitaan.

Otin erityisesti kantaa sinun FOIA:n, sekä siihen että viides vaatimustesi kohta on todennäköisesti triggeröinyt heidät antamaan viisi vastaavaa dokumenttia niinkuin he nyt tekivät. Ei muuta. Olen työskennellyt DIA:n kanssa FOIA-juttujen parissa lähes 25 vuotta, ja olen oppinut sen miten he vastaavat pyyntöihin, mikä on monien FOIA-toimistojen tyyli. Raportit olivat lähellä viidettä kohtaasi, ja niille on annettu luokitus UNCLASS/FOUO, ne on julkaistu vastaamaan sitä kohtaa. Se, että sanoisit että tämä liittyy UAP-romuun, se on vähintäänkin harhaanjohtavaa.

Lisäksi, artikkelissasi on monia kohtia joihin en ottanut kantaa, siksi etten halua hyökätä kimppuusi millään tavalla. Sen sijaan otin kantaa  itse FOIA-materiaaliin. Kuitenkin, se että sinulla on kokonainen artikkelin kohta siitä miten raportit on julkaistu aiemmin, ja miten olit hämmentynyt siitä miten he sensuroivat asioita, se on taaskin harhaanjohtavaa ja faktisesti väärin. Et sanonut lukijoillesi, että ne olivat ilman lupaa VUODETTUA FUOU-materiaalia. Niitä ei julkaistu koskaan virallisesti, joten koko artikkelin pätkä siitä miten syyttelet ihmisiä on myös väärin. Jätin sen pois, koska en yritä antaa sapiskaa koko artikkelillesi.

Yksinkertaisesti, yksikään sivu julkaisussasi ei litty UAP:hin, UFOihin tai avaruusolentoihin tai keijukaisiin mitenkään. Ne vastaavat sitä mitä AAWSAP oli, ja otta sinulla olisi otsikko ja jotain kirjoitettavaa sisältöäkin, kuten tekstisi — se on täysin harhaanjohtavaa eikä se tee palvelusta keenellekään tällä alalla.

Muitakin faktisia virheitä artikkelissasi on, joista neuvoisin että käyt ne läpi. En ole täällä hyökkäämässä kimppuusi, vaan sen sijaan asettamassa FOIA-dokumentteja kontekstiinsa. Valitettavasti artikkelisi ei tehnyt niin. Sinulla oli hyvä tarina siitä mitä sait sieltä, mutta vääristelit sen tärkeyttä ja nyt sitä varjostaa spekulaatiot ja väärät väitteet. Se ei ole mielipiteeni vaan fakta, ja näyttämäsi dokumentit eivät osoita yhtäkään UFO-törmäyksestä noudetun romun tai analyysien tulosten väitettä todeksi.

Olen edelleen videoni kannalla…

 

Artikkelin julkaissut Black Vault

Unohdettu UFOn nouto vuodelta 1941

Richard & Tracey Dolan puhuvat mahdollisesti ensimmäisestä UFO-törmäysnoutotapauksesta: Cape Girardeun tapaus Missourissa huhtikuussa 1941. Maailma oli tuolloin varsin erilainen paikka, ja amerikkalaiset turvallisuusauktoriteetit eivät olleet silloin saaneet vielä edes alkuaan.

Tapaus oli tuntematon 1990-luvulle asti, jolloin eräs uskottava silminnäkijä, Charlotte Mann, astui esiin tarinan kanssa hänen isoisästään, pastori William Huffmanista.

Kyseessä ei ollut lentokone tai mikään sellainen mitä hän olisi koskaan aiemmin nähnyt. Se oli hajalla ja palasina ympäriinsä maassa, mutta yksi suuri palanen oli edelleen kasassa ja näytti pyöreän muotoiselta. Siinä ei ollut reunoja tai saumoja. Sen pinta oli erittäin kiiltävän metallinen.

Sisälle pystyi näkemään läpi, jossa näkyi metallisen istuimen näköinen muoto paneelin edessä, jossa oli monia nappuloita ja vipuja — joista mikään ei näyttänyt hänelle tutulta.

Sisällä oli kolme ruumista, jotka eivät olleet ihmisiä, jotka oli otettu pois hylystä ja viety makaamaan maahan. Isoisä lausui rukoukset heidän ylleen, joten hän näki ne läheltä, mutta ei koskenut niihin.

Hän ei tiennyt mikä ne oli tappanut, koska ne eivät näyttäneet vahingoittuneilta eikä palaneilta. Oli vaikea hänen sanoa olivatko ne pukuja vaiko niiden ihoa, mutta ne olivat päästä varpaisiin rypistyneen alumiinin näköisen peitteen peitossa.

Paikalla oli useita ihmisiä ottamassa kameroilla kuvia kaikesta. Kaksi siviilipukuista miestä otti erään ruumiista, piti sitä käsissään ja heistä otettiin valokuva.

Tämä on todella huikea tarina, ja vaikka todisteiden varmentaminen rajoittuukin vain muutamaan henkilöön, monta vakavaa tutkijaa on sitä mieltä, että tämä on oikeasti tapahtunut.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Tilannearvio: Kyllä, meillä on maahantulleiden UFOjen romuja

Artikkelin kirjoittanut Bryce Zabel

New York Timesin jahdatessa maahansyöksyneitä lautasia ja Trumpin tehdessä virallisia lausuntoja, Roswell pysyy edelleen UFO-salailun perisyntinä.

Nautitaan hetki siitä mitä tässä kuvassa tapahtuu. Tässä on majuri Jesse Marcel Roswellin armeijan ilmatukikohdassa heinäkuussa 1947. Hän tietää, että jotain uskomatonta tapahtuu hänen kuntansa ulkopuolella, koska hän on nähnyt törmäyspaikan hänen omin silmin ja koskettanut romua hänen omin käsin. Lähes päivän ajan Marcelille on ollut henkeäsalpaavaa tietää, että maailma tulee muuttumaan dramaattisesti, jotain minkä hän tietää koska hänen esimiehensä tuntuvat yrittävän päästä samalle tasolle Amerikan kansalaisten kanssa.

Majuri Jesse Marcel | A.D. After Disclosure

Sitten seuraavana päivänä ovi lyötiin naaman edestä kiinni kovaa. Politiikkana oli nyt kieltäymys ja pilkkaaminen, ja se tuli suoraan Washington DC:sta. Mikä pahempaa, Marcel valittiin visuaaliseksi sanansaattajaksi, joka ottaa kaiken vastaan, sanoo anteeksi, meidän mokamme, pelkkä säähavaintopallo, täällä ei ole mitään nähtävää.

Tässä valokuvassa Marcel tajuaa, että tänä yksittäisenä hetkenä ihmiskunnan historiassa hänen roolinsa on olla narri joka mokasi, joku niin tyhmä ettei osaa sanoa eroa hänen oman tukikohtansa säähavaintopallon ja avaruudesta tulleen lentävän lautasen välillä.

Tämä oli juuri se miten Jesse Marcel sai kasvoilleen hirvi-ajovaloissa -ilmeensä tässä ikimuistoisessa valokuvassa. Hän ottaa kaikkein eeppisimmän iskun itselleen. Shakespeare ei olisi voinut kirjoittaa siitä paremmin.

Kun näyttämö on valmis, mennään sitten uutisiin…

Roswell nykypäivänä | Jared Zabel

Huhu kiertää yhä sofistikoituneempia ja asioista enemmän perillä olevia UFO-piirejä siitä, että New York Timesilla on toimittajia kiertämässä ja soittelemassa puheluja koskien maahansyöksyneiden tunnistamattomien lentävien esineiden noutoja Amerikan maaperältä.

Mietitään hetki mitä se voisi tarkoittaa, mikäli tämä osoittautuu todeksi. Se tarkoittaisi sitä, että kansakunnan kaikkein kuuluisin sanomalehti saattaa olla sanomassa sitä, että meillä on hallussamme materiaalia maahansyöksyistä ja että teknologia ei ole meidän omaamme (USA), eikä niiden muidenkaan (Kiina, Venäjä) ja että se tulee toisesta lähteestä.

New York Times

Miksi ihmeessä kunnioitetut journalistit kuten Ralph Blumenthal ja Leslie Keane, jotka työskentelevät New York Timesille, haluavat jahdata ikuisuuden vanhaa törmänneiden lautasten uutisankkaa?

Ensiksikin, koska aina on ollut anekdoottitodisteita ja keskeisten ihmisten silminnäkijätodistuksia. Se ei vain ole ollut pitävää näyttöä jota todistus vaatisi. Se, plus että olisit aika ulalla journalistina ettet koskaan pääsisi takaisin. Ja tuo kaikki on saattanut olla totta aivan viime vuoteen asti.

Silloin Luis Elizondo, joka pyöritti valtion AATIP:ia, kehittyneiden ilmailmiöiden tunnistusohjelmaa, sanoi ääneen sen mitä me kaikki ajattelimme. Puhuessaan Foxilla Tucker Carlsonin kanssa hän sanoi, että Yhdysvalloilla on oikea fyysinen romu. Entinen armeijan tiedustelupalvelun mies Elizondo lopetti valtion UFO-ohjelmassa elääkseen aktivistina ja edistääkseen uudenlaista ajattelua ja läpinäkyvyyttä.

Carlson: Uskotko, perustuen vuosikymmenien palvelusaikaasi USA:n valtiolla, että USA:n valtiolla on hallussaan materiaalia näistä aluksista?

Elizondo: Kyllä.

Carlson: Onko USA:n valtiolla mielestäsi UFOn palasia hallussaan juuri nyt?

Elizondo: Valitan, Tucker, minun täytyy todella pitää salassapitosopimuksestani kiinni, enkä voi syventyä aiheeseen enempää.

Koko aihe tihkuu mahdollisuutta nopealle UFO-paljastukselle ja muutokselle, joka on alkutekijöissään. Tässä on hieno muistutus siitä kuka sanoi mitä romusta UAP-tutkimusyhteisön Danny Silvalta.

On mahdollista, että uudet otsikon New York Timesissa tulevat olemaan se potku persuksille, joka laittaa UFO-paljastuksen käyntiin.

Samalla kun odottelemme, tsekataan mitä Donald Trumpilla on sanottavanaan Roswellista.

Donald Trump Jr. kysyi juhannuksen 2020 isänpäivähaastattelussa isältään toistuvasti Roswellista. On silti hieman hämmentävää kuulla istuvalta USA:n presidentiltä tämän myöntävän tietävänsä Roswellista, ja sanovan “En kerro sinulle mitä tiedän siitä, mutta se on kaikki erittäin kiinnostavaa.” Tuntuu siltä, kuin tämä kaikki merkitsisi jotain.


Se pakollinen kysymys

Nopea kertaus Roswellin perusteista —

Heinäkuun alussa 1947 armeijan johto Roswellin ilmatukikohdassa laittoi ulos lehdistötiedotteenIn early July of 1947, the military brass at the Roswell Army Air Base put out a press release joka oli niin suorasanainen, että paikallislehti otsikoi sen ”RAAF sieppasi lentävän lautasen ranchillaan Roswellin alueella.” Tässä on kyseinen lehti.

Roswell Daily Record

Seuraavana päivänä samat henkilöt sanoivat, että kaikki nämä koulutetut armeijan henkilöt, joihin USA luotti ydinaseiden hallinnoinnissa, olivat erehtyneet ja identifioineet väärin säähavaintopallon, jotain mitä heillä tapahtuu päivittäin. Tässä on otsikko:

Roswell Daily Record

Mitä jos valtio kertoi vahingossa totuuden ensimmäisenä päivänä?

Tämä on selvästikin kysymys, johon pitää etsiä vastausta varovaisesti. Aloitan siitä mitä me tiedämme. Me tiedämme, että Roswellin ilmatukikohta julkaisi tiedotteen, jossa sanottiin että he olivat saaneet haltuunsa lentävän lautasen ja että seuraavana päivänä he peruivat kaiken ja sanoivat löytäneensä vain säähavaintopallon. Se on hämärää käyttäytymistä, mutta se ei ole näyttöä mistään.

Me tiedämme, että vuosien mittaan Yhdysvaltain armeija on eri otteisiin ilmoittanut, että Roswell oli lentävä lautanen, säähavaintopallo, testilennolta peräisin olevia testinukkeja taikka salainen Mogul-pallo, jolla vakoillaan Neuvostoliiton ydinasekyvykkyyksiä. Nämä ovat vain virallisia yrityksiä selittää asia. Muut kiinnostuneet ovat kehitelleet tarinoita natsien Mengelen lautasista, Neuvostoliiton lautasista ja perkeleen tekosista. Aihe on selvästikin ollut avoin tulkinnalle jo vuosikymmenten ajan.

Sitten järkyttävä vastalause kaikelle, esiintyy yksittäinen toinen tapaus. Roswell oli eksoottista teknologiaa. Meillä on hylkyjä ja ruumiita. Me emme puhu Fight Clubista.

Roswell nykyään | Jared Zabel

Tuolla tarinalla on satoja silminnäkijöitä, jotka ovat nähneet samat faktat. Jotkut olivat nähneet omin silmin romun ja jopa ruumiiden noudot, ja useat kertomukset ovat paljastuneet ihmisten kuolinvuoteilla. Monta muuta silminnäkijää oli perheenjäseniä, jotka saivat tietää salaisuudesta heidän isiltään ja aviomiehiltään, jotka olivat pitäneet asiaa omana tietonaan vuosikymmenet. Oli myös kymmeniä, jotka todistivat erittäin tiukkoja turvatoimia ja materiaalin kuljetusta maahansyöksyn jälkitunnelmissa.

Tiedän tämän, koska työskentelin kahden huippututkijan — Don Schmitt ja edesmennyt Stanton Friedman — kanssa ja olen käyttänyt kymmeniä tunteja heidän tutkimustensa läpikäyntiin. Stan oli mies, joka löysi Jesse Marcelin vuonna 1978 ja Don oli energeettinen nuori tutkija, joka kilpaili Stanin kanssa katkerasti 1990-luvulla. Heidän kilpajuoksun lopettamisen jälkeen heistä tuli ystävät. Kuten Don on aina kysynyt:

Olisko satoja ihmisiä listattuna sellaisessa jättiläismäisessä projektissa, jossa suojellaan pelkän säähavaintopallon palasia, joka näytettiin kansalle myöhemmässä lehdistötilaisuudessa?

Nuo ihmiset eivät olleet samaa mieltä kaikista yksityiskohdista, eivätkä he olleet kaikki nähneet sitä omin silmin, mutta kaikki kertoivat samaa erittäin mukaansatempaavaa tarinaa periaatteessa samasta asiasta.

Siihen liittyy myrskyn aikaan tapahtunut onnettomuus, pelastuspyrkimys jolla arvioida ja siirtää palasia aluksesta ja sekä kirjaimelliset että symboliset siivousponnistelut, jotka mahdollisesti saivat yhden elävän ja neljä kuollutta haltuunsa. Ruumiit, alus ja hylky siirrettiin Wright-Pattersonin ilmatukikohtaan ja muihin paikkoihin käskystä.

Näkemäni todistukset tulevat miehiltä ja naisilta, jotka olivat siellä, tukikohdassa, kentällä, sairaaloissa ja hautaustoimistoissa, lentämässä lastia ja vartioimassa sitä tarkasti tasolla, jollaista ei oltu koskaan koettu. Niitä on monia.

Yksikään silminnäkijä ei ole astunut esiin ja sanonut, ”no, tiedätkö, en koskaan halunnut puhua siitä näinä vuosina mutta se todella oli säähavaintopallo.”

Uskon sitä Roswellin tarinaa, jonka suurin osa silminnäkijöistä ja toisen käden todistajista on kertonut. Jotkut yksityiskohdat voivat tuntua heikoilta, niinkuin mikä tahansa muisto josta on mennyt näin kauan aikaa. Erityisesti sellainen, jota on vähätelty vuosia asiantuntijoiden ja psykologisten operaatioiden taholta, sekä valtiolla että sen ulkopuolella.

Tässä saattaa olla epämukava määrä kohinaa, mutta minulle signaali kuuluu kovaa ja kirkkaasti.

 

Roswell nykyään | Jared Zabel

Media on tehnyt huonoa työtä tarinan käsittelyssä vuosien mittaan, haluten käsitellä ihmisiä avaruusolentojen puvuissa Roswellin UFO-festivaaleilla mieluummin kuin oikeasti tutkia asiaa ja haastatella silminnäkijöitä.

Roswellin koko tarinaa todennäköisesti ei tulla kuulemaan vuosiin. Kun se kuullaan, tarina saa ansaitsemansa kunnioituksen. Tuon ajan historioitsijat ja lukijat ihmettelevät miten niin vakava aihe saatettiin lakaista maton alle niin pitkäksi aikaa. Se tuntuu hullulta.

On epätodennäköistä, että New York Times tulee raportoimaan Roswellin tarinasta, joka on niin vääristynyt disinformaatiosta, väärinkäytöksistä, silminnäkijöiden ahdistelusta, salailusta, kieltämisestä ja pilkkaamisesta, että monille asia tuntuu epävakaalta ja epäluotettavalta. Heille on parempi mennä tuoreemman kohteen kimppuun, ehkä jonkin vähemmän tunnetun. Roswell, kuten osoittautuu, on tuskin ollut ainoa törmäys. Nämä siivettömät alukset eivät tipu taivaalta joka päivä, mutta niitä on ollut muutamia siellä täällä ympäri maailmaa.

Joten Times tulee käsittelemään helpompia kohteita aluksi.  Päätoimittajat pakottavat toimittajat hankkimaan lähteitä huolellisesti. Heidän etsimänsä on vain pala materiaalia UFO-hylystä, tai itse alus. He haluavat saada tietää kuka sen sai haltuunsa, mitä he tekivät sillä, mitä he ovat oppineet siitä ja missä se on nykyään.

Kun he saavat tietää, että tämä on tapahtunut aiemminkin, Roswellin tarina on nopeasti menossa tutkintaan ja sitten tulossa julki. Siinä kohtaa homma jatkuu eri säännöillä.

Ihmiset, valmistautukaa.

Artikkelin julkaissut medium.com

Joitain paljastuksia TTSA:n metamateriaaleista

Kirjoittanut Keith Basterfield

Taustaa

Heinäkuun 25. päivänä 2019 To The Stars Academy of Arts and Sciencen (TTSA) verkkosivut sisälsivät postauksen otsikolla ”To The Stars Academy of Arts & Science tekee mullistavan metamateriaalihankinnan.” Ilmoituksen teksti kuuluu:

”San Diego, CA (heinäkuun 25, 2019) – To The Stars Academy of Arts & Science (TTSA) on hankkinut useita metamateriaalin palasia sekä alkuvaiheen analyysin ja tutkimuksen tiedot ristiriitaisesta ADAM-tutkimusprojektista. ADAM on akronyymi sanoista Acquisition and  Data Analysis of Materials, ja se on akateeminen tutkimusohjelma, joka on keskittynyt eksoottisten materiaalien käyttöön teknologisissa innovaatioissa.

Näiden varojen omistus, jotka aiemmin oli omistanut ja joita oli tutkinut tutkiva journalisti Linda Moulton Howe, on raportoitu tulleen kehittyneestä tuntematonta alkuperää olevasta lentolaitteesta. Tämä mahdollistaa TTSA:n toteuttaa tieteellinen arviointi materiaalien kyvyistä ja mahdollisista sovelluksista.

”Näiden materiaalien rakenne ja koostumus ei ole mistään olemassaolevasta armeijan tai kaupallisesta sovelluksesta”, sanoo Steve Justice, tämänhetkinen TTSA:n COO ja entinen Lockheed Martinin ”Skunk Worksin” kehityspäällikkö.

”Ne on kerätty eri lähteistä, joten me keskitymme todistettaviin faktoihin ja työskentelemme materiaalien ominaisuuksia ja attribuutteja koskettavan riippumattoman tieteellisen todistusaineiston parissa. Joissain tapauksissa valmistusteknologia, joka vaaditaan valmistamaan materiaalit, on vasta tulossa saataville, mutta materiaalin on dokumentoitu olleen hallussa jo 1990-luvun puolesta välistä. Meillä on tällä hetkellä useita materiaalinäytteitä, joita analysoimme sopimuslaboratorioissa, ja meillä on suunnitelmia laajentaa tutkimuksen kohdetta.” TTSA pyrkii myös etsimään potentiaalisia partnereita, jotka ovat ilmaisseet kiinnostuksensa auttaa kiidyttämään ADAM-tutkimusta ja kehitystä.

”Jos väitteet koskien näitä varoja voidaan varmistaa ja vahvistaa, silloin me voimme aloittaa työn niiden siirtämiseksi kaupalliseen ja armeijan käyttöön”, Justice lisää. ”Kuten vuoden 2017 TTSA:n aloituspodcastissa huomautettiin, teknologiat, jotka sallisivat meidän hyödyntää avaruusajan rakennetta, antaisivat meille kyvyn muuttaa sivilisaatiota läpikotaisin, joka toisi vallankumouksellisia muutoksia liikenteeseen, kommunikaatioon ja tietojenkäsittelyyn.”

Voittoa tavoittelematon yritys TTSA on tieteentekijöiden, ilmailuinsinöörien ja luovien työläisten konsortio, joka voimaannuttaa tutkijoita vapauttamaan ja kartoittamaan eksoottista tiedettä ja teknologiaa nopeasti siirtämällä innovatiivisia ideoita maailmaa muuttaviksi tuotteiksi ja palveluiksi.”

Kuva alla oli liitetty tekstiin:

Saatavilla olevia lisätietoja

Syyskuun 29. päivänä 2019 TTSA lähetti useita dokumentteja USA:n valtion Securities and Exchange Commissionille (SEC). Eräs näistä oli  ”Form 1-SA.” Tämän lomakkeen kohdassa 4 oli lista ”näytekappaleista”, joista eräs oli nimeltään ”6.22 Omaisuuserän Ostosopimus päivämäärällä 15. heinäkuuta 2019.” Tämä oli erityisesti minulle kiinnostava, koskien 25. heinäkuuta 2019 tehtyyn TTSA:n ilmoitukseen koskien metamateriaalien hankintaa.

Tämä ”Luottamuksellinen” Omaisuuserän Ostosopimus on sopimus TTSA:n ostajana ja Thomas DeLonge myyjänä välillä. Kohta 1.03 kertoo, että ostohinta omaisuuserälle oli $35,000.

Mitä ostettiin?

Kohta 3.04 selventää:

”Ostetut omaisuuserät ovat hyvässä kunnossa. Metallinpalat omaisuuserän mukana ovat (i) yksi 1.75″ x 1.25″ x 0.25″ mikronikerrostettu vismutti/magnesium-sinkkimetallinpala; (ii) kuusi pientä vismutti/magnesium-sinkkimetallinpalaa; (iii) yksi alumiininpala joka TTSA:n fyysikko Hal Puthoffilla on jo hallussaan ja joka on tällä hetkellä myyjältä lainassa; ja (iv) yksi pyöreä, musta ja hopeinen metalli-iskos. Papereissa ja dokumentaatiossa on mukana kaikki dokumentit, kirjeenvaihto, analyysit, testit ja testitulokset koskien näitä metallinkappaleita.”

[Huom KB – alkuperäisessä dokumentissa kohta (iv) toistuu peräkkäin kaksi kertaa. Ilmeisesti omaisuuseriä on vain kohdat (i-iv). ]