Avainsana-arkisto: ufologia

Miksi FBI:lle kerrottiin helmikuun 21. päivän lentävästä esineestä?

Kirjoittanut Keith Basterfield

The Warzone

Artikkelissa päivämäärällä 24. helmikuuta 2021 the Warzonen Tylor Rogoway raportoi Yhdysvaltain ilmailuviranomaisten (Federal Aviation Administration, FAA) tekemästä lausunnosta koskien American Airlinesin lentoa 2292, jonka aikana tehtiin havainto nopeasti liikkuvasta sylinterin muotoisesta esineestä New Mexicon yllä 21. helmikuuta 2021. Lausunnossa sanottiin:

”Pilotti raportoi nähneensä esineen New Mexicon yllä hieman keskipäivän jälkeen paikallista aikaa sunnuntaina helmikuun 21. päivä 2021. FAA:n lennonjohto ei nähnyt mitään esinettä alueella omissa tutkissaan.”

Aiemmassa artikkelissa päivämäärällä 23. helmikuuta 2021 Rogoway  oli saanut seuraavan lausunnon American Airlinesilta:

Oman lentoryhmämme kanssa tehdyn briiffauksen jälkeen saimme lisätietoja, ja voimme varmistaa että tämä on peräisin American Airlinesin lennon 2292 lähetyksestä  helmikuun 21. päivänä. Kaikissa lisäkysymyksissä me pyydämme teitä olemaan yhteydessä FBI:n.

Lehdissä lukevia uutisia

”Albuquerque Journalin” helmikuun 25. päivän numerossa (kuvassa) T. S. Lastin kirjoittamassa artikkelissa raportoitiin, että he olivat ottaneet yhteyttä FBI:n tapauksesta, ja että FBI oli vastannut:

”FBI on tietoinen raportoidusta tapauksesta. Vaikka politiikkamme ei ole myöntää tai kieltää mitään tutkimuksen alaista, FBI työskentelee jatkuvasti liittovaltion, valtion, paikallistason ja (alkuperäiskansojen) heimotason kumppaneiden kanssa jakaen tiedustelutietoa ja suojellen kansaa.”

”Winnipeg Star” päivämäärällä 26. helmikuuta 2021 identifioi lausunnon antaneen FBI:n kenttätoimiston.

”Albuquerquen FBI New Mexicossa sanoi, että he olivat tietoisia raportoidusta tapauksesta, mutta eivät myöntäneet tai kieltäneet tutkimuksia Arizona Republicille lähetetyssä sähköpostissa.

Kysymyksiä herää

Kaiken tuon lukemisen jälkeen mieleeni heräsi kysymys. ”Miksi FBI on mukana raportoidussa UFO-havainnossa?” Tämä kysymys heräsi minulle ensimmäisen kerran kesäkuussa 2020. Kesäkuun 17. päivänä 2020 senaatin tiedustelukomitean kirjoitti senaatin raportin  116-233. Tämä raportti oli vastaus lakiin S3905 ”Intelligence Authorization Act for fiscal year 2021.”

Tässä raportissa otsikolla ”Kehittyneet ilmauhat”, komitea kirjoittaa, että se

”…ohjeistaa DNI:a, yhdessä puolustusministeriön ja muiden samanlaisten virastojen kanssa, siten kuin johto ja ministeri yhdessä katsovat aiheelliseksi, jättämään raportin 180 päivän sisällä…. tunnistamattomista ilmailmiöistä…”

Samassa raportissa myöhemmin lukee, että komitea ohjeistaa ottamaan raporttiin mukaan:

”Yksityiskohtainen analyysi FBI:ltä saadusta datasta, joka oli johdettu tunnistamattomien ilmailmiöiden tunkeiludatasta suljettujen ilmatilojen yllä USA:ssa.”

Minulle tämä lausunto tarkoittaa, että FBI on tuoreeltaan lähtenyt mukaan drone- ja UAP-tutkimuksiin. Tämä selittäisi sen miksi heille raportoitiin helmikuun 21. päivän 2021 tapahtumista New Mexicossa. Tämä herättää vain lisäkysymyksiä, kuten sen että mikä on heidän mandaattinsa UAP-tutkimuksissa? Kuka pyysi heitä mukaan? Milloin?

Dronet

Vuonna 2020 raportoidut havainnot suurista droneista,  lentämässä muodostelmassa, Coloradossa, Nebraskassa ja Kansasissa, johtivat FAA:n mukaantuloon tutkivaan toimikuntaan. Amerikkalaistutkija Douglas D. Johnsonin haltuunsa saamat dokumentit, FOIA-tietopyyntöjen kautta, paljastivat että FBI haluaa olla mukana toimikunnassa.

Mikä on FBI:n oikea lailla säädetty tehtävä? Heidän omien verkkosivujensa mukaan heidän tehtävänsä on ”suojella amerikkalaisia ja ylläpitää Yhdysvaltain perustuslakia.” Heidän prioriteettinsa ovat:

  • Suojella USA:a terrori-iskulta
  • Suojella USA:a ulkovaltojen tiedustelulta, vakoilulta ja kyber-operaatioilta
  • Taistella merkittävää kyberrikollisuutta vastaan
  • Taistella kaikkea julkista korruptiota vastaan kaikilla tasoilla
  • Suojella kansalaisten oikeuksia
  • Taistella ylikansallisia rikollisjärjestöjä vastaan
  • Taistella merkittävää valkokaulusrikollisuutta vastaan
  • Taistella merkittävää väkivaltarikollisuutta vastaan

Takaisin kysymykseeni

Joten kysyn, mikä osa-alue FBI:n tehtävissä ja prioriteeteissa sopii UAP-ilmiön tutkimiseen? Tuntuu siltä, että ainoa relevantti kohta on ”Suojella USA:a ulkovaltojen tiedustelulta, vakoilulta…” ja mahdollisuus sille, että UAP-toimintaan saattaisi kuulua ulkovaltojen vihollisaktiviteettia.

Etsin kaikkia relevantteja kommentteja FBI:lta itseltään siitä miksi se saattaisi olla mukana UAP- ja dronehavaintotutkimuksissa ja löysin lausunnon kriittisen hätätoimiryhmän vara-assistentilta Scott Brunnerilta, joka oli tehty kesäkuussa 2018 senaatin Homeland Security and Government Affairs Committeelle koskien niinkutsuttuja ”miehittämättömiä ilmajärjestelmiä” (unmanned aerial systems, UAS).

”FBI on huolissaan siitä, että rikolliset ja terroristit käyttävät hyväkseen UAS:aa tavoilla, jotka uhkaavat amerikkalaisten turvallisuutta. UAS-uhka voi saada monia muotoja, mm. laiton valvonta…”

Joten takaisin alkuperäiseen kysymykseen. ”Miksi FBI on mukana taivaalla nähdyn tunnistamattoman kappaleen havainnon tutkimuksissa?” Tajuan järkeilyn koskien miehittämättömiä ilmajärjestelmiä, eli droneja, ja niiden potentiaalista käyttöä esim. huumeiden salakuljetuksessa; ja terroristit saattavat käyttää niitä räjäyttelemään asioita, mutta miksi heidän kiinnostuksensa herää nopeasti liikkuvaa sylinterialusta kohtaan New Mexicon yllä 10 kilometrin korkeudessa?

Tiivistettynä, en kykene saamaan selville tyydyttävää vastausta kysymykseeni.

Kiitokset

Kiitos bostonilaistutkija Barry Greenwoodille eri lehtileikkeiden toimittamisesta koskien helmikuun 21. päivän 2021 tapausta.

Päivity 2. maaliskuuta 2021

Sain sähköpostin amerikkalaistutkija Mark Rodeghierilta, joka muistutti minua vuoden 1997 lentotapauksesta.

R. J. Durantin kirjoittama raportti tapauksesta syyskuulta 1999 MUFON Journalissa kertoo yksityiskohtia Swissairin Boeing 747:n kohtaamisesta, joka ”…koki ’lähikohtaamisen’ sylinterimäisen ’hehkuvan valkoisen’ esineen kanssa, joka matkasi lähes kohtisuoraan ohjaamoa erittäin suurella nopeudella… 7 kilometrin korkeudessa… pilvettömällä taivaalla.” Lentokone matkasi Philadelphiasta Bostoniin USA:ssa.

Sivulla 4 Durant paljastaa, ”Tämän seurauksena FAA huomautti FBI:a ja kansallista liikenneturvallisuuselintä (National Transport Safety Board, NTSB) ja molemmat virastot nimittivät viranomaisia ottamaan osaa palavereihin Swissairin pilottien kanssa.”

Durantin raportti on hyvää luettavaa helmikuun 21. päivän tapauksen valossa.  http://www.nicap.org/970809swissair_dir.htm

 

Artikkelin julkaissut ufos-scientificresearch.blogspot.com

Uuden Seelannin kansallisarkistot digitoivat ensimmäisen UFO-tiedostonsa

Kirjoittanut Keith Basterfield

Uuden Seelannin puolustusvoimat julkaisivat useita UFO-tietoja joulukuussa 2010. Digitoidut kopiot olivat saatavilla verkossa uutissivuston kautta. Ne eivät kuitenkaan olleet digitaalisesti saatavilla Uuden Seelannin kansallisarkiston verkkosivuilla. Eilen ajattelin käydä kurkkaamassa sivuilla ja katsoa mitä UAP-tietoja siellä on listattuna.

Käytin hakusanaa ”UFO” ensimmäiseen hakuun, ja arkistoista löytyi 11 tiedostoa. Nämä olivat:

1. ”Tukipalvelut –  Tunnistamattomat lentävät esineet, Yleinen.” 1972. Uuden Seelannin poliisivoimien päämajan tuottama dokumentti.  ID-numero R13024670.

2. ”Tukipalvelut – Tunnistamattomat lentävät esineet, Yleinen.” 1972. Uuden Seelannin poliisivoimien tuottama dokumentti. ID-numero R13029195.

3. ”Raportit – Raportteja ja palautteita – Raportteja UFOista [Unidentified Flying Objects]” 1956-1979. Uuden Seelannin puolustusvoimien päämaja. ID-numero R21072322.

4. ”Raportit – Raportteja ja palautteita – Raportteja UFOista [Unidentified Flying Objects]” 1979 – 1980.  Uuden Seelannin puolustusvoimien päämaja.  ID-numero R21072323.

5.”Raportit – Raportteja ja palautteita – Raportteja UFOista [Unidentified Flying Objects]” 1981 – 1984. Uuden Seelannin puolustusvoimien päämaja. ID-numero R20384526.

6.  ”Raportit – Raportteja ja palautteita – Raportteja UFOista [Unidentified Flying Objects]” 1979 – 1984. Uuden Seelannin puolustusvoimien päämaja. ID-numero R20384527.

7. ”Yleishallinto  – Organisointi ja johto – Raportteja ja palautteita – UFOt [Unidentified Flying Objects] ja Etnologia.” 1984-1989. ID-numero 22365246.

8. ”Poliittiset asiat – Ulkoavaruus – Tunnistamattomat lentävät esineet [UFOt]” 1977 – 1982. ID-numero R17729163.

9. ”Raportit, Lentävät lautaset [UFO] [Tunnistamattomat lentävät esineet]” Marraskuu 1954 – Joulukuu 1955. ID-numero R21077579.

10. ”Julkinen sääpalvelu –  Lentävät lautaset ja tunnistamattomat lentävät esineet [UFOt].” 1956 – 1988. ID-numero R6332418.

11. ”UFO-asiat [Unidentified Flying Objects] – [Kaikoura.]” Geofysiikan observatorio, Christchurch. ID-numero R1634567.

Digitoitu tiedosto

Ainoastaan yksi yllä listatuista tiedostoista on digitoitu Uuden Seelannin kansallisarkistoon (hyväksytty 15. joulukuuta 2020), kahdeksas kohta ”Poliittiset asiat – Ulkoavaruus – Tunnistamattomat lentävät esineet [UFOt]” 1977 – 1982. ID-numero R17729163.

Ensisilmäyksellä on vaikeaa arvata mistä tässä puhutaan. Poliittiset asiat – Ulkoavaruus?

Tiedosto käsittelee yhtä ainoaa aihetta. Tämä on Grenadan valtion yritys saada YK hyväksymään Grenadan vuoden 1978 luonnostelma YK:lle, ”Viraston tai laitoksen perustaminen YK:hon ryhtyä toteuttamaan, koordinoida ja levittää tutkimustietoja Tunnistamattomista Lentävistä Esineistä ja niihin liittyvistä ilmiöistä.”

Lue esitys täältä: https://digitallibrary.un.org/record/655422

YK:n Uuden Seelannin suurlähettilään ja Uuden Seelannin ulkoministeriön YK-osaston edustajan välillä käytyä vaihtoa on monta dokumenttia. Grenada lopulta taivutettiin vetämään pois sen esitys ja sen sijaan hyväksymään:

”Että Yleiskokous pyytää Pääsihteeriä välittämään esitysluonnostelman tekstin yhdessä yllämainittujen lausuntojen kanssa YK:n jäsenvaltioille ja kiinnostuneille erikoisvirastoille, niin että ne voisivat kommunikoida näkemyksensä Pääsihteerille.”

Vaikka jutun lopputulema on UAP-kirjallisuudessa hyvin tiedossa, tämä tiedosto tuo julki Uuden Seelannin kannan ja sisäiset ajatukset asiasta, ja senpä vuoksi sen lukeminen on aiheellista.

Kiinnostava sivumaininta, vuonna 2017 melbournelaisen tutkijan  Paul Deanin kirjoittamassa bloggauksessa, joka oli huomannut että tämä tiedosto oli Uuden Seelannin kansallisarkistoissa, ilman että hän oli nähnyt itse sisältöä, kirjoitetaan seuraavaa:

”Voidaan vain spekuloida mitä MFAT-tiedosto pitää sisällään. Yksi mahdollisuus on, ottaaen huomioon aikavälin vuodet  1977-1982, että dokumentit liittyvät UFO-tietoisuutta lisäävään aloitteeseen YK:ssa, jota Sir Eric Gairy, silloinen Grenadan pääministeri, johti 1970-luvun lopulla. Tämä ponnistelu johti sarjaan täysistuntoja ja päätöksien hyväksymisiä vuoden 1977 loppupuolella, mikä kulminoitui Poliittisen erikoiskomitean kuulemistilaisuuteen marraskuun 27. päivänä 1978.”

Kaikoura

Sarja tapauksia sattui joulukuussa  1978 Kaikouran alueen lähellä Uudessa Seelannissa. Lentäjät tekivät visuaalisen havainnon; tämän havainnon filmasi myös australialainen TV-ryhmä, ja sen yhteydessä tehtiin anomaalisia tutkahavaintoja. Useat valtion virastot Uudessa Seelannissa tekivät tutkimuksia tapauksista.

Digitoiduissa tiedoissa on SAVINGRAM-dokumentti, Wellingtonilta kaikille – vs UFOt – Kaikora, päivätty kesäkuulle 1979. Tähän kuului seuraava teksti:

”Maan ulkopuolisten elämänmuotojen intervention mahdollisuuden todeksi osoittamista pidetään äärimmäisen epätodennäköisenä.”

Odotan innolla lisää näitä Uuuden Seelannin kansallisarkistojen UAP-tietoja saataville digitoidussa muodossa.

Loppuhuomio: Susan Hansenin, Uuden Seelannin “UFO Focus New Zealand Research Network”:n johtajan, väsymättömän työn ansiosta Uuden Seelannin puolustusvoimat ovat julkaisseet nämä tiedot. Klikkaa tästä päästäksesi heidän verkkosivuilleen.

 

Artikkelin julkaissut ufos-scientificresearch.blogspot.com

Bigelow-säätiö, NIDS, viljakuviot ja Chad Dietken

Kirjoittanut Keith Basterfield

Olen aiemmin kirjoittanut useita blogipostauksia Bigelow-säätiöstä, muunmuassa:

22. marraskuuta 2018.The Bigelow Foundation ja Angela Thompson Smith.” Viittaus John B. Alexanderin vuoden 2017 kirjaan, ”Reality Denied”, paljasti että henkilö, Angela Thompson, oli tehnyt työtä Bigelow-säätiölle.

Kävin läpi Angela Thompson Smithin uraa ja löysin infora Bigelow-säätiöstä.

”Säätiö on toteuttanut useita projekteja, mm. Bigelowin rahoittamaan Roper-raporttiin epätavallisista henkilökohtaisista kokemuksista; seminaareja vaihtoehtoterveydestä ja yhteistutkimusta Las Vegasissa, Keski-Nevadassa ja Alabamassa; tutkimusavustusta tutkijoille kuten Budd Hopkins New Yorkissa, sekä radioshow’n Area 2000, joka oli Art Bellin Coast to Coast -ohjelman edeltäjä. Area 2000:ssa oli mukana monia asiantuntijoita ufologian, vaihtoehtoterveyden, vaihtoehtoisen energian ja parapsykologian alalta, ja se oli käynnissä alkuvuoden 1994.”

22. toukokuuta 2020. ”The Bigelow Foundation – UAP:t ja muutaAngela Thompson Smith oli kiva ja lähetti minulle raportin hänen työstään Bigelow-säätilllä. Hän teki kenttätöitä UAP-havaintojen ja karjansilvonnan parissa; eräässä kohtaa hänen työtään lyhyen ajan Budd Hopkinsin kanssa. Hän myös työskenteli radio-ohjelmassa ”Area 2000”, joka on Art Bellin show’n edeltäjä. Vaikka hän mainitsee, että Bigelow oli kiinnostunut viljakuvioista, hänen raporttinsa ei mainitse mitään henkilökohtaisia tutkimuksia näistä, sinä aikana kun hän työskenteli Bigelow Foundationilla.

22 November 2020. ”Angela Thompson Smithin UFO/UAP-sieppauskokoelma.” Amerikkalaistutkija Louis Taylor otti yhteyttä, joka kertoi minulle että hänellä on Smithin eBayssa vuonna 2002 myymää UAP/abduktiomateriaalia, mm. useita episodeja ”Area 2000”-show’ta. Laatikko E:ssä oli maininta: ”Raportti vierailusta Fyffeen, Alabamaan, maaliskuu 1993, kirjoittanut Angela Thompson: Abduktiot, viljakuviot, karjansilpomiset.” En löytänyt tällaista raporttia verkosta.

Chad Deetken

Vastaani tuli nimi Chad Deetken, kun luin Jacques Valleen kirjaa ”Forbidden Science: Volume IV”, jossa oli päivämäärällä 31. maaliskuuta 1996 päiväkirjamerkintä. Vallee oli Las Vegasissa tapaamassa Science Advisory Boardia (SAB) National Institute for Discovery Sciencella (NIDS.)

”Bigelowilla on ollut kiinnostus  Puerto Ricoon, jonne hän on lähettänyt partiomiehen, Chad Deetken, tutkimaan viljakuvioita ja silpomisia.”

Löysin Chad Deetkenin raportin verkosta hänen seitsemännestä päivästään matkallaan Puerto Ricoon. Kuitenkin tämä liittyi hänen ”chupacabra”-tutkimuksiinsa — ”vuohen imijä”. Hänen vuoden 2001 kirjassaan ”Unearthly Disclosure” englannin opettaja Timothy Good raportoi myös Deetkenin vuoden 1996 vierailun; hän kertoi chupacabra-tutkimuksen yksityiskohdista ja sanoo, että Deetken teki tutkimuksia kolmesta silvotusta vuohesta.

Kävin jälleen läpi Valleen kirjan sisällysluetteloa ja etsin muita viitteitä Deetkeniin. Löysin toisen merkinnän päivämäärällä 18. lokakuuta 1997, ja jälleen Vallee oli Las Vegasissa NIDS:n tapaamisessa.

Siellä oli tapaus ranchilla 28. elokuuta arviolta kahden aikaan yöllä, jolloin Chad Deetken ja Terry Sherman näkivät sillalta valon. Chad näki hehkua ja hänen valokuvistaan se käy ilmi, mutta Terry havaitsi valorenkaan avautuvan maanpinnan yläpuolelle ja näki siitä nousevan mustan hahmon. Paikalle mentyään hän ei myöhemmin nähnyt mitään jälkiä…”

Kolmas merkintä löytyi päivämäärällä 18. lokakuuta 1997:

”Chad Deetken antoi kiihkeän mutta epätieteellisen kuvauksen englantilaisista viljakuvioista Alton Barnissa ja Silberry Hillissa Hän jätti huomiotta huijaushypoteesin.”

Area 2000

Smithin UAP/abduktiokokoelmaa läpikäymällä huomasin, että siinä oli lista 26:sta ”Area 2000”-show’n episodista. Yhdessä näistä Art Bell haastatteli Chad Deetkeniä. Jonkin aikaa kului ja näin journalisti Giuliano Marinkovicin twiittaavan siitä, että hän on hankkinut 12 äänitiedostoa show’sta. Kysyin häneltä oliko hänellä sitä missä Deetken on? Onnenkantamoisen myötä sain show’n itselleni. Kuuntelin sen ja palasin mielessäni vuosien taakse.

Deetken paljasti, että hän ensi kertaa kiinnostui viljakuvioista vuonna 1990, kun hän oli katsonut ”Unsolved Mysteriesin” episodin, jossa puhuttiin viljakuvioista. Siinä kohtaa hänellä ei ollut UFO-aiheeseen kiinnostusta enempää kuin tavallisella tallaajalla. Kuitenkin hän pian tajusi, että jotain omituista oli käynnissä. Hän tutki viljakuvioita Kanadassa ja Englannissa. Hän ei pitänyt niistä moniakaan huijauksina, ja hän puhui hänen kohtaamisistaan sellaisten tutkijoiden kuten Colin Andrews; Pat Delgardo; George Wingfield; Linda Howe ja muiden kanssa.

Hän kävi läpi omien sekä muiden tutkimuksien yksityiskohtia, kuvasi sitä miksi hänen mielestään viljakuviot ansaitsivat huomiomme. Hänen mielestään UFO-ilmiön ja viljakuvioiden välillä oli löyhä yhteys. Hänen kommenteissaan mainittiin amerikkalaisen tri. Levengoodin ty, joka tutki maaperää ja viljanäytteitä, joita oli tuotu Englannista. Deetken sanoi, että Levengoodin työ näytti, että eräät viljakuvioiden vaikutukset olisi toistettavissa käyttäen mikroaaltoenergiaa. Kuitenkin hänen omien näkemystensä mukaan hän oli taipuvaisempi sanomaan, että kyseessä oli äly, joka ei ollut ihmisäly. Hän sanoi, että oli erittäin selvää että tämä äly ei halunnut tulla nähdyksi.

Deetken mainitsi myös vuoden 1992 viljakuvioprojektin nimeltään Project Argus — joka Deetkenin mukaan toteutettiin Englannissa. Deetkenin mukaan Bigelow-säätiö pääosin rahoitti sitä ja mukana oli pari-kolmekymmentä ihmistä, joista puolet oli tieteilijöitä.

Yritin saada Deetkeniä käsiini ja löytää hänen työnsä. Vuoden 2014 julkaisussa jonka löysin:

”Vuonna 1992, Deetken sai kutsun Aveburyn kivimonumenteille eteläiseen Keski-Englantiin. Deetken vieraili osana tutkimusryhmää siellä joka vuosi, mutta hän on lakannut käymästä.” Kun hän huomautti, että huijaukset olivat muuttuneet osaksi viljakuvioskeneä, paperi sitten jatkoi ”…lasvegasilainen miljardööri, joka oli kutsunut Deetkenin töihin hänen National Institute for Discovery Scienceen oli sittemmin lopettanut Englannin toiminnan rahoittamisen.”

Project Argus 

https://kobus.ch/kobus/

Tämä vaikuttaisi olevan sama Project Argus. Tarkistin ja se vaikuttaa olevan tasan tarkkaan sama mitä Argus oli ollut ja mitä se oli saavuttanut. Eräällä löytämälläni verkkosivulla, jonne oli postattu vuonna 2018, oli Kobus Nieuwmeijerin postaus, joka raportoi itse olevansa eräs vuoden 1992 Project Arguksen tiimiläisistä:

”Liityin tiimiin vuonna 1992 ja tein magneetti-, suskeptibiliteetti ja gradiometriamittauksia viljakuvioilla. Minulla on tausta geofysiikassa (argeologia), ympäristön kestävyydessä ja liiketoiminnan kehittämisessä, ja olen tehnyt yli 15 vuotta humanitääristä ja kehitystyötä Afrikassa, Euroopassa ja Etelä-Afrikassa. Olen elänyt Irlannissa ja Britanniassa 1980- ja 1990-luvuilla ja tällä hetkellä olen terapeutti Sveitsissä.”

Nieuwmeijerin sivulla oli kopio 119-sivuisesta raportista koskien  Project Argusta otsikolla ”Raporrti Project Arguksen tuloksista: Viljakuvioiden fyysisten materiaalien instrumentoitu tutkimus.” Raportin oli kirjoittanut projektin jäsenet ja sen oli toimittanut Michael Chorost.

”Projektin tavoite oli selvittää aiheuttivatko jotkut viljakuviot sellaisia fyysisiä vaikutuksia, joita voisi olla vaikeaa, ellei mahdotonta saada aikaan ihmistoiminnalla.”

”Project Argus oli lähinnä kahden organisaation, North American Circle (NAC) sekä Center for Crop Circle Studies (CCCS) yhteisprojekti…  CCCS antoi projektille 2000 puntaa siemenrahaa…ja NAC:n rahoitus toi pöytään yli $34,000 toukokuuhun 1992 mennessä.”

Monenmoista tieteellistä laitetta ja kojetta käytettiin:

”* Elektronimikroskoopilla tutkitaan kasvien solujen seinämiä ja etsitään merkkejä epätavallisesta fyysisestä stressistä tai lämpövaurioista

* Gammaspektroskopiaa käytetään tutkimaan maaperää ja etsimään merkkejä lyhytaikaisista radioaktiivisista isotoopeista

* Geelielektroforeesia käytetään tarkastelemaan kasvien DNA:ta ja etsimään merkkejä denaturaatiosta

* Magnetometriaa käytetään arvioimaan magneettivaihteluja maaperässä

* Kasvien solujen kudosta tutkitaan arvioimaan kasveja painaneita voimia

* Siemeniä idättämällä testikasvatetaan siemeniä, joita on korjattu viljakuvioiden yhteydessä

* Geiger-mittausta käytetään havaitsemaan epätavallisen korkeita taustasäteilytasoja

* Erilaisia sähkömagneettikenttämittareita”

Mitä lopulta saatiin selville?

” Project Argus ei ole, tätä kirjoitettaessa, löytänyt ”vedenpitävää” näyttöä, joka näyttäisi että jotkut viljakuviot eivät olisi ihmistoiminnan tulosta. Mutta se on sulkenut pois suurimman osan aiemmin esillä olleista hypoteeseista ja, vieläkin tärkeämpänä, löytänyt joitain epäselvyyksiä, jotka tuntuvat olevan lisätutkimusten arvoisia…”

Chad Deetken esitti raportin osion (sivut 46-59) otsikolla ”Britanniassa ja Kanadassa esiintyvien viljakuvioiden ja -muodostelmien analyysi ja vertailu”.

Liite 9 näyttää projektin kulurakenteen, plus muualta saadut ”kontribtutiot.” Kontribuutiosivuilla oli yhdeksän henkeä joiden numerot näkyivät: $3,383.23; $4,643.96; $20,000; $1,000; $2,000; $2,500; $50; $100; $500 yhteensä $34,177.19. Nimiä ei ole mainittu. Kuitenkin sanottiin, että CCCS antoi 2,000 puntaa, joka vuonna 1992 olisi arvoltaan noin $3,400. Liitteen 12 tunnustuksissa lukee seuraavaa:

”Kirjoittajat kiittävät Robert Bigelow’ia hänen avokätisestä rahallisesta tuestaan projektille.”

Lisäksi (s.68):

”Lisäksi projekti on saanut avokätisiä kontribuutioita Robert Bigelow Holding Corporationilta... eräs lahjoittaja erityisesti ansaitsee kiitokset: Robert Bigelow. Tämä henkilö on sekä tukenut työtämme että auttanut järjestelemään yhteistyötä eri yliopistojen kanssa, joiden tiedekunnat ovat antaneet meille arvokkaita neuvoja ja avustaneet erään jäsenen koejärjestelyissä…”

Projektin parissa työskennelleiden listaa läpikäytäessä näkyy sivulla 92, että suuren yliopiston henkilö olisi ollut tohtori Ernest Peck, University of Nevada – Las Vegas. Hänen osuutensa Argus-raportissa keskittyi gammasädespektroskopian käyttöön. Liite 12 kertoo Peckin tehneen työtä; Vernon F. Hodge ja Ashok K. Singh ovat kaikki University of Nevadasta – Las Vegasissa.

Siirtykämme vuoteen 1997

Huomasin Valleen kirjan merkinnän 9. maaliskuuta 1997.  NIDSistä puhuttaessa siellä lukee:

”Instituutin kautta  Bob Bigelow kanavoi rahoja…(9) viljakuviotutkimukseen, jota pyörittää Kit ja Kristin yhdessä Kelleherin ja Deetkenin kanssa…”

Kit viittaisi Christopher ”Kit” Green; sekä Kristin, Greenin elämänkumppani Kristin B. Zimmerman. Tri. Colm Kelleher oli töissä NIDSillä.

Mietin mikä kiinnostus Kit Greenillä oli viljakuvioihin, joten palasin Valleen kirjan ”Forbidden Science: Volume Four” pariin ja tsekkasin lähdeluettelosta viitteitä viljakuvioihin. Merkintä päivämäärällä 12. kesäkuuta 1991 Vallee tapasi Richard D’Amaton, sitten Kit Greenin. Allaoleva viittaa Greeniin:

”Me käytimme lopun ajan puhuaksemme viljakuvioista. Valtion Enigma-ryhmä puhuu botanistien kanssa. Kitin yllätykseksi kukaan heistä ei ollut kuullut ilmiöstä. Sitten kerroin hänelle ranskalaisten löydöksistä, että brittiläiset tutkivat sädeaseiden kalibrointia heikosti havaittavista ohjattavista aineista.”

Myöhemmin päivämäärällä 12. kesäkuuta 1993 Green ja Vallee puhuivat jälleen viljakuvioista.

”Mitä viljakuviot sitten ovat mielestäsi?” tivasin.

”Infrapuna- ja mikroaaltoja yhdessä, kuten olet minulle näyttänyt. Näillä tyypeillä maatalousministeriössä on kammionsa, joissa he ovat alkaneet tehdä omia kokeitaan. Olen tyytynyt siihen, että se on fyysisesti mahdollista, ainakin kostutetuilla jyvillä. Jotkut insinöörit Englannissa leikkivät sen kanssa.”

Onko meillä mitään ideaa siitä mikä kiinnostus Robert Bigelowilla oli viljakuvioihin? Jälleen kerran, Vallee on korvaamaton informaation lähde. 11. kesäkuuta 1992 Vallee illallisti Robert Bigelowin kanssa New Jerseyssa. Valleen päiväkirja sanoo Bigelow’sta:

”Hän uskoo Roswelliin ja viljakuvioihin mutta epäilee Meieriä.”

7. tammikuuta 1996 Vallee kirjoittaa yksityiskohtia puhelinkeskustelusta Bigelow’n kanssa. Keskustelluista aiheista yksi oli hänen tutkimuksensa. Vallee lainaa Bigelow’n sanoja:

”Me olemme ainoastaan yhden kerran tehneet tutkimusmatkan nähdäksemme Colin Andrewsin. Hän väitti, että hänellä on valokuvia ja kaikenlaista dataa viljakuvioista, mutta se oli pettymyt. 13 vuotta eri asioita oli pidetty sikin sokin, eri erillään. Colin itse sanoi 90% kaikista vuoden 1989 jälkeisistä viljakuvioista olevan feikkejä. No, ainakin useimmat mitä hän oli käynyt keräämässä oli tullut hänen haltuunsa viimeisen kuuden vuoden aikana, joten miksi häntä kiinnostaisi?”

”Ketkä menivät sinne kanssasi?”

”Siinä oli John Alexander, George Knapp, Dean Judd, ja Pete McDuff. Soppari olisi tehty Bigelow Foundationin kautta.”

Colin Andrews vahvisti asian verkkosivuillaan. Puhuttaessa John B. Alexanderista, Andrews sanoo:

”Olen saanut kutsuja ja ottanut osaa tapaamisiin hänen ja  Robert Bigelow’n kanssa, ainoan avaruusaseman yksityisen omistajan kanssa, heidän National Institute for Discovery Science -toimistoillaan, jotka Bigelow omistaa. John Alexander, Robert Bigelow, George Knapp, Colm Kelleher ja joku tuntematon lensivät yksityiskoneella New Haveniin, Connecticutiin katselemaan tietokantaani muutama vuosi sitten.”

Lopulta päivämäärällä 4. elokuuta 1996 seuraavassa NIDS SAB -tapaamisessa Vallee kirjoittaa:

”Henkilöstöä mietittiin seuraavaksi. Lisäyksiin kuului…tri. Colm Kelleher, irlantilainen biokemisti, joka on ollut jonkin aikaa Englannissa Bigelow’n hommissa tutkimassa viljakuvioita.”

Internet Wayback Machinen avulla löysin vanhan NIDSin verkkosivun, mutta en mitään viitteitä Greenin ja muiden viljakuviotutkimuksista. Arvostaisin jos joku blogin lukija kertoisi, jos on tällainen tutkimus tullut vastaan. Kuitenkin, tuolla nyt olemassaolemattomalla NIDSin sivulla oli Valleen tutkimus ”Viljakuviot: ”Merkkejä” ylhäältä vaiko ihmisten tekosia?” Tässä tutkimuksessa hän käy läpi muodostelmien syyn ideaa energialähetyksinä leijailevasta, näkymättömästä ohjattavasta aluksesta, kuten hänen 12. kesäkuun 1991 päiväkirjamerkintänsä kertoo Kit Greenin kanssa käydystä keskustelusta.

Tiivistelmänä: sarjani Robert Bigelow’n säätiön hommista näyttää että hän on ollut kiinnostunut monenlaisista paranormaaleista ilmiöistä.

 

Artikkelin julkaissut ufos-scientificresearch.blogspot.com

’UFO-romun’ väitteiden mustilla vesillä

Kirjoittanut John Greenewald, Jr. – The Black Vault – Alunperin julkaistu: helmikuun 12, 2021

UFO-somen piirit innostuneena ottivat vastaan uutiset siitä, että Pentagon on myöntänyt, että sillä on hallussaan  “UFO-romua” ja että he ovat julkistaneet testituloksia. Ainakin erään UFO-tutkijan mukaan. Useisiin UFOihin liittyviin otsikoihin törmänneenä heidän väitteensä tuntuivat vahvistavan kansan toivoa siitä, että ihmiskunta jollain tavalla oli matkalla “Paljastusmaahan” ja että vallassaolijat tulisivat tunnustamaan avaruusolentojen läsnäolo virallisesti. Ainoa ongelma on, että nuo vallassaolijat näkevät asiat todella eri silmin.

Ällistyttävät seuraamukset

Idea siitä, että Yhdysvaltain hallituksella olisi hallussaan maahansyöksynyttä avaruusolentojen teknologiaa muuttaisi pelin monella eri tasolla ihmiskunnan hyväksi. Koko konsepti muokkaisi tiedettä; se kääntäisi useat valtauskonnot mullin mallin; ja saisi lähes kaikki ihmiset miettimään paikkaansa universumissa.

UFO-romun idea on tullut esiin viimeisimpänä New York Timesin teksteissä, joka raportoi heinäkuussa 2020 erään astrofyysikon väittäneen, että on “noudettu ‘maailman ulkopuolelta tulleita aluksia, jotka eivät ole tehty planeetallamme.’”

Luis Elizondo, mies joka sanoo pyörittäneensä salamyhkäistä UFO-tutkimusohjelmaa Pentagonissa, nimeltään “Advanced Aerospace Threat Identification Program” eli AATIP,  sanoi Tucker Carlsonille vuonna 2019, että hän uskoo Yhdysvaltain hallituksella olevan hallussaan “materiaalia” UFOista. Kun häneltä tivattiin lisää, Elizondo viittasi salassapitosopimukseensa (NDA) eikä kertonut sen enempää.

Huikeita väitteitä esitetään

Vaikka vuosien mittaan on esitetty monenlaisia väitteitä, palapelissä on yksi osa joka on puuttunut keskustelusta: todisteet. Ei ole mitään testituloksia; ei artifakteja; ei virallisia valtion myönnöksiä siitä että mitään tästä on olemassa sillä tavalla kuin jotkut sanovat. Tähän mennessä meillä on ollut pelkkiä sanoja, väitteitä ja spekulaatiota. Ei mitään konkreettista.

UFO Explorations -blogin otsikko, “PENTAGON MYÖNTÄÄ ETTÄ SILLÄ ON UFON ROMUA,  JULKAISI TESTITULOKSET.” Vastaava kuva antaa mielikuvan, että kyseessä olisi analysoitu materiaali, mutta se on pelkkä leikekuva, joka on kiertänyt internetissä jo vuosikymmenen ajan. Se ei liity blogin väitteisiin.

Kuitenkin Anthony Bragalia, “UFO Explorations” -blogia pyörittävä UFO-tutkija, sanoo että hän sai Pentagonin myöntämään todellisuuden siitä että heillä on UFO-romua; sanoo että he ovat analysoineet sitä, ja sanoo että hänellä on tulokset. Viimeisimmässä blogipostauksessaan hänen otsikkonsa oli “Pentagon myöntää, että sillä on UFOn romua, julkaisi testitulokset.”

“Yhdysvaltain hallitus on tehnyt huikean myönnön, että sillä on hallussaan UFO-romua. Myöntö esitettiin vastauksena Freedom of Information Actin (FOIA) alaiseen tietopyyntöön, jonka tämän blogin kirjoittaja on lähettänyt kolme vuotta sitten”, Bragalia aloittaa blogissaan. “Vastinkirjeessään Yhdysvaltain puolustustiedustelupalvelu DIA on lopettanut vuosikymmenet kestäneen spekulaation ja varmistanut sen, että he ovat kuin ovatkin saaneet haltuunsa UFO-materiaalia.”

Kuvakaappaus Bragalian alkuperäisestä FOIA-tietopyynnöstä, jossa näkyy keltaisella kohta, johon he ovat vastanneet.

Bragalia sitten esittää alkuperäisen FOIA-tietopyyntönsä, sekä sen vastineen kokonaisuudessaan. Alkuperäinen FOIA-tietopyyntö pyysi seitsemässä kohdassa erilaisia asioita koskien UAP-“materiaalia”, joka liittyy AATIP-ohjelmaan. The Black Vaultin hänen väitteisiinsä kantaa ottavalla vastinevideolla ehdotettiin, että erityisesti yksi kohta sai heidät luovuttamaan nämä paperit, ja todennäköisesti se oli vastauksena pyynnön “materiaalia” koskettavaan kohtaan, eikä niinkään “UAP”-kohtiin. Ottaen huomioon sen, että dokumenteissa ei sanallakaan mainita sanoja “UAP,” “UFO,” “alien,” “extraterrestrial” (siten kuin artikkeli väittää), tai edes “törmäysromua“, tämä olisi looginen tapa tulkita vastausta.

Bragalia ei ole samaa mieltä: “Naiivisti oletat, että sellaiset tekniset raportit oikeasti viittaisivat avaruusolentoihin, Roswelliin jne”, Bragalia sanoi julkisesti kommentoidussa kommentissa The Black Vaultille. “Se ei toimi sillä tavalla ja ajatuksenkulkusi siitä, että raportit puhuisivat sellaisista asioista osoittaa, että sinulla ei ole mitään hajoa materiaalitieteestä tai teknisistä tutkimuksista.”

Huolimatta Bragalian kannasta, muutama seikka on tullut esiin, jotka on jätetty pois Bragalian blogipostauksessa. The Black Vaultille tämä tuli tietoon ja Pentagon on sen varmistanut myöhemmin seuraavana päivänä: Bragalian alkuperäisessä FOIA-tietopyynnössä oli liitteitä, joille kiirehdittiin dokumenttien saamista. Kun tästä kysyttiin Bragalialta, hän sitten antoi The Black Vaultille kasan sähköposteja hänen ja DIA:n välillä käydystä kirjeenvaihdosta. Se osoitti, että alkuperäistä FOIA-tietopyyntöä oli muokattu, ja se myös tukee The Black Vaultin teoriaa siitä miksi paperit lähetettiin vastaukseksi.

Tämän kirjeenvaihdon tiivistäminen muutamalla sanalla: Bragalian alkuperäiseen FOIA-tietopyyntöön liitetty liite otti alkuperäiset seitsemän kohtaa, ja pyysi aloittamaan tutkimukset yksittäisestä ainoasta kohdasta, ja sen jälkeen siirtymään seuraaviin. Liitteessä pyydettiin “Bigelow Aerospacen puolustusministeriön/Pentagonin alihankintasopimuksen alaisuudessa tuottamia UAP-materiaalien koetuloksia” käsiteltäväksi ensimmäisenä.

Tällaiset liitteet ovat yleisiä FOIA-tietopyyntöjen yhteydessä. Yhä vain kasvavien työmäärien kanssa kamppailevat viranomaiset haluavat liitteiden täsmentävän pyyntöä prosessointiajan lyhentämiseksi, arkistohakumaksuissa säästämiseksi tai vain yleisen työmäärän pienentämiseksi. Bragalian tapauksessa hän lisäsi pyyntöönsä saada materianalyysit nopeammin ja loppukohdat voitaisiin käydä läpi ja julkaista (jos niitä löytyy) myöhempänä ajankohtana (nk. “rolling release”).

Viisi DIRD-raporttia annettiin Bragalille. Tärkeä seikka, vaikkakin muiden väitteiden varjoon jäävä.

Tämän seurauksena Bragalia sai ensimmäisen lähetteen materiaalia, joka koostui 154 sivusta, ja mukana oli viisi “Defense Intelligence Reference”-dokumenttia eli DIRD:ia.

Lue lisää DIRDeistä AAWSAPin yhteydessä:

AATIP/AAWSAP: Julkisesti meille tarjolla oleva tieto Pentagonin UFO-ohjelmista

DIRD:t, joita on yhteensä 38 kappaletta, tuotettiin Advanced Aerospace Weapon System Applications Programin eli AAWSAPin yhteydessä. AAWSAPin suhde AATIPiin on aiheuttanut hämmennystä ja sekaannusta, mutta Pentagonin mukaan AAWSAP oli se osa AATIPista, joka ulkoistettiin yksityiselle sektorille. Tässä tapauksessa alihankkija oli Bigelow Aerospacen tytäryhtiö BAASS. Tämä organisaatio loi raportit ja lähetti ne takaisin DIA:lle toteuttaakseen sopimusvelvoitteet.

Bragalian saamat viisi raporttia olivat kaikki DIRDejä, jotka liittyivät “materiaaliin” jollain tavoin. Siksi The Black Vault uskoo, että vastine pyyntöön liittyi tähän sanaan jotenkin. Pyynnön “UAP”-osio muuttui sekundääriseksi ja irrelevantiksi papereita julkistettaessa, mihin syvennytään alempana.

Pentagon vastaa väitteisiin

Bragalian väitteet ei otettu hyvällä vastaan puolustusministeriössä. Pentagon kertoi The Black Vaultille, että Bragalian väitteet saamistaan dokumenteista olivat “epätarkkoja” ja “harhaanjohtavia”.

“Puolustusministeriön FOIA:n alaisuudessa julkistamissa dokumenteissa viitatut kokeet liittyivät tunnettuihin materiaaleihi. Kokeita tehtiin tutkimustarkoituksissa, jotka liittyivät Advanced Aerospace Threat and Identification Programin tehtävään perustaa kehittyneen avaruusteknologian asiantuntijakeskus”, Pentagonin edustaja Susan Gough sanoi sähköpostissaan The Black Vaultille. “Kaikki muut väitteet romuilla tehdyistä kokeista ovat epätarkkoja ja harhaanjohtavia.”

Voisivatko FOIA-tapauksen liitteet osoittaa, että Bragalia sai DIA:n myöntämään UFO-romun olemassaolon, ja että dokumentit puhuivat UAP-materiaalin analyyseista? Hän sanoo kyllä.

Bragalian mukaan DIA:n FOIA-viranomainen vahvisti hänelle, että he käsittelevät “pyyntöä UFO/UAP-testituloksiin liittyen” eikä niinkään “tunnettuihin ilmapuolustusmetalleihin liittyen niinkuin Pentagon nyt väittää.” Mutta voisiko tämä FOIA-viranomaisen lausunto käsittelystä osoittaa, että vastineena lähetetyt dokumentit liittyivät mahdollisesti avaruusolentojen aluksista jääneiden UFO/UAP-romujen testituloksiin niinkuin Bragalia väittää? Todennäköisesti ei. Tässä syy:

FOIA-tapaukset osoittavat track recordin

The Black Vault on jättänyt yli 10 tuhatta FOIA-pyyntöä viimeisen 25 vuoden aikana. Joissain noissa tapauksissa on osoitettu, että FOIA-viranomaiset usein yrittävät kovasti auttaa pyytäjää saamaan sen mitä hän haluaa, ja joskus lähettävät materiaalia joka liittyy jotenkin löyhästi pyyntöön, sen sijaan että he vastaisivat eksaktisti pyyntöön, saadakseen pyytäjän tarpeen jotenkin tyydytettyä. Vaikka tämä ei ole aina kaikkien virastojen toimintatapa, useisiin oikean elämän esimerkkeihin voidaan kuitenkin viitata.

Tässä on esimerkki dokumentista, joka on saatu USA:n armeijalta vastineena UFO-materiaalipyyntöön. Esine ei ole “tunnistamaton”, mutta se löyhästi liittyi pyyntöön, joten sitä pidetään vastineena.

The Black Vaultin USA:n armeijalle jättämässä FOIA-tapauksessa 143F-97 pyydettiin otsikossa tietoja Tunnistamattomista lentävistä esineistä (UFO). Vastauksena tuli suuri määrä dokumentteja liittyen Horton-veljeksiin, toisen maailmansodan aikaisen “lentolaitteen” designiin, jonka Natsi-Saksa oli suunnitellut. Tuo design oli aina tunnistettu alus, ja se ei suoraan liittynyt The Black Vaultin FOIA-pyyntöön. Kuitenkin, koska joissain piireissä designia pidetään “lentävänä lautasena”, FOIA-viranomainen siihen aikaan, Russell Nichols, lähetti tiedot vastaukseksi. Ne liittyivät löyhästi pyyntöön, mutta eivät olleet tasan tarkkaan “vastaus”.

Toinen on FOIA-case 15-0007, jonka The Black Vault lähetti Naval Research Laboratorylle. Tässä pyynnössä pyydettiin kaikkia papereita, jotka liittyivät Project Argus:n, USA:n laivaston ohjelmaan joka “räjäytti kolme fissioydinpommia 480 kilometrin korkeudessa Eteläisellä Tyynellä valtamerellä, alemman Van Allenin vyön korkeudella maanpinnasta.” Pyyntö kävi läpi yksityiskohtaisesti ydinkokeita, joista FOIA-pyyntö etsi dokumentteja.

USA:n laivastolle lähetetyssä pyynnössä pyydettiin papereita ydinkokeista, vastauksena tuli tutkimus jolla oli samankaltainen nimi. Tämä on jälleen yksi esimerkki siitä miten FOIA-viranomaiset voivat ohjailla sivuun pyynnön oikeasta luonteesta ja lähettää löyhästi samankaltaisia dokumentteja pyynnön täyttämiseksi.

Vastauksena tuli dokumentti, joka liittyi Project Argukseen, mutta dokumentti oli 1960-luvulta liittyen USA:n laivaston “tiivistys- ja eristystutkimuksen” ohjelmaan. Dokumentissa ei puhuta mitään ydinvoimasta. Tässä tapauksessa FOIA-viranomainen Richard Thompson näki ohjelman nimen ja lähetti vastineeksi dokumentin. Se liittyi löyhästi nimeen, mutta ei todellakaan vastannut pyyntöön.

Nämä esimerkit, monien muiden joukossa vuosien varrelta, kertovat monien FOIA-viranomaisten avuliaisuudesta, ei niinkään sekoittamisesta. Sen johdosta jotkut tulokset voivat olla väärinymmärrettyjä, niinkuin Bragalian tapaus.

Tummilla vesillä

Tarina “UFO-romusta” on ajelehtinut tummilla vesillä, kun monet väitteet ovat tulleet esiin.

Vaikka New York Times raportoikin vuonna 2017 Bigelow Aerospacen muokanneen rakenteita sen Las Vegasin päämajassa “…varastoidakseen metallilejeerinkejä ja muita materiaaleja, joita Elizondo ja ohjelman sopimustyöntekijät sanoivat saaneensa tunnistamattomista ilmailmiöistä”, toimitusjohtaja Robert Bigelow sanoo, että heillä ei koskaan ollut mitään materiaalia.

George Knappin haastattelussa mysterywire.comille Bigelowilta kysyttiin asiasta suoraan. “NY Times raportoi, että sinä muokkasit rakennuksen rakenteita varastoidaksesi jotain siellä. Oliko sinulla jotain?”, Knapp kysyy. Bigelow vastaa, “Meillä ei koskaan ollut mitään.”

Tämä kieltäminen tuntuu lisää syövän maata jalkojen alta väitteiltä, joiden mukaan Pentagon olisi myöntänyt tutkineensa UFO-romua ja julkistaneensa tulokset, kun ottaa huomioon sen seikan, että Bigelow itse oli se henkilö, joka omisti BAASS:n, ja että hän oli vastuussa DIRD-raporttien tuottamisesta. Bigelowin tiimi ei voi analysoida sitä mitä heillä ei koskaan ollut.

Tarkkuuden ylläpitämiseksi The Black Vault tavoitteli myös tri. Hal Puthoffia, joka on AAWSAP-ohjelman johtava insinööri BAASSilla. Puthoffin mukaan hän itse oli vastuussa DIRD-raporttien aiheista.

The Black Vaultille lähetetyssä sähköpostivastauksessa tri. Puthoff  tarjoaa naulan Bragalian väitteiden arkkuun. “Viisi DIRDia, jotka meille annettiin tehtäväksi puhuivat aiheista, jotka olisivat mahdollisesti merkittäviä avaruusteknologian sovelluksissa, eivät niinkään saatavilla olevan UAP-romun analysoinnista.”

UFO-romuväitteiden epätarkkuudet ulottuvat laajemmalle kuin Bragalian viimeisin FOIA-vastine. Heinäkuussa 2020 kaksi kolmesta samoista journalisteista, jotka kirjoittivat skuupin AATIPista kolme vuotta aiemmin, palasivat astialle raportoimaan “Maan ulkopuolisista aluksista.” Alunperin New York Times raportoi, että entinen senaattori Harry Reid oli vahvistanut, että  “aluksia toisista maailmoista oli tullut ja että he olivat noutaneet materiaaleja, joita on sen jälkeen tutkittu salaa vuosikymmeniä.” Kuitenkin tämä väite vedettiin pois seuraavana päivämä, ja NYT julkaisi oikaisun, ja sitten poisti viittauksen.

Senaattori Harry Reid pakotettiin antamaan julkinen selitys sen jälkeen kun hän oli kokenut, että hänen lausuntojaan tulkitaan väärin New York Timesin alkuperäisessä artikkelissa. Tämä johti oikaisuun.

Reid jopa twiittasi vastineen tähän, mikä vahvisti myös sitä että hän ei koskaan sanonut mitään tällaista.

The Black Vault tavoitteli Bragaliaa ottamaan kantaa jutun uudempiin yksityiskohtiin, mm. Pentagonin lausuntoihin ja hänen väittämien kanssa ristiriidassa oleviin näyttöihin. Huolimatta laajasta käydystä kirjeenvaihdosta. Bragalia perui puheensa kaikista sähköposteista The Black Vaultille, ja sen sijaan viittaa verkkoon kirjoittamaansa artikkeliin. The Black Vaultin artikkeli oli juuri muokattu vastaamaan Bragalian pyyntöä.

Tästä eteenpäin

Bragalian väittää hänen uusimmassa vastineessaan, että “oikeusjuttu Pentagonia vastaan… on laitettu vireille tänään ja konsultaatiota on hankittu paljastamaan allaoleva totuus.” Vaikka hän pysyy edelleen kannassaan, hän nyt lisää tarinaan, että oli myös puhelinsoittoja DIA:n kanssa, jotka vahvistivat hänen kantaansa; tämä fakta ei myöskään ole Bragalian alkuperäisessä blogipostauksessa. Puhelinsoitot valtion virkamiesten kanssa on vaikea osoittaa todeksi suhteessa sisältöön ja kontekstiin, kun mitään ei nauhoiteta tai kirjata ylös.

Huolimatta hänen uusien väitteidensä ja evidenssin todenperäisyydestä, mitään mitä hän on sanonut ei osoita vääräksi Pentagonin tai Puthoffin sanomisia siitä, että materiaali ei suoraan liity UFOihin tai UAP:hin.

The Black Vault on pitkään ollut jonkinlaisen UFO-salailun kannalla. Tästä on todisteina tuhansia dokumentteja. Kuitenkin huikeat väitteet valtion myöntämästä UFO-romusta tulee osoittaa tosiksi jonkinlaisella näyötllä, joka on todennettavissa oikeaksi/jäljennettävissä. Yllä esitetyissä esimerkeissä, ei ainoastaan Bragalian väitteissä, vaan myös NY Timesin väitteissä, mikään ei kuitenkaan ole näin.

Jokaisen väitteen myötä, olipa se sitten printattu lehteen (ja sen jälkeen oikaistu), tai UFO-tutkijoiden tekemissä väitteissä, tai niissä jotka esiintyvät anonyymeissa lähteissä — vedet voivat muuttua mustiksi kun aletaan puhua “UFO-romusta”. “Faktat”, joita esitetään, usein hajoavat käsiin kun niitä aletaan varmentaa, ja perustus jokaiselle väitteelle murtuu kun sitä koetellaan.

Ehkäpä tämä on varjoissa toimivien lopullinen suunnitelma. Sekoittaa kansaa tarpeeksi, niin että he lankeavat epävarmuuden kuoppaan koko aiheesta, eivätkä he pääse sieltä pois.

Tai, ehkäpä “UFO-romuväitteiden” juurilla helposti uskotaan mitä tahansa ilman todisteita tai pahansuovasti eksytetään tahallaan.

Kummin päin vain, absoluuttinen totuus pysyy salassa. Ja kansa vaeltaa pimeydessä.

###

Videot

Osa 1

Osa 2

 

Artikkelin julkaissut The Black Vault

Todellinen tarina FOIA&UFO-romutarinan taustalla

Kirjoittanut John Greenewald

On niin turhauttavaaa tehdä tällainen video, mutta kun julkisuus kasvaa eri sosiaalisen median alustoilla tarinasta, joka on tullut FOIA-tietopyynnön yhteydessä esiin, minun mielestäni video on tarpeen.

Villejä sensaatio-otsikoita ja väärintulkittuja FOIA-tietopyynnön tuloksia on reposteltu UFO-tarinassa, joka ei vain ole totta. Vaikka tätä nauhoitettaessa valtavirran median käsittely ei ole alkanut kunnolla, blogia itsessään on postattu eri puolille verkkoa, palveluihin kuten Reddit, Facebook ja Twitter; jotka kaikki ovat johtaneet moniin kysymyksiin.

Video vastaa huhuihin samalla kun käy läpi muutamia yksityiskohtia AAWSAPista, joista ette välttämättä ole tietoisia.

Linkkejä

Anthony Bragalia: PENTAGON ADMITS IT HAS UFO DEBRIS, RELEASES TEST RESULTS

DIRD-raportti

Wayback Machine: AAWSAP Bid Solicitation

Robert Bigelow – AAWSAP, the Tic Tac incident, Weird events on Skinwalker Ranch

Anthony Bragalian vastine

Tämä teksti postattiin Youtubeen. Reiluuden vuoksi twiittasin vastauksen ja halusin julkaista sen myös tässä. Vastinetta seuraa oma vastineeni sille.

John-

Tässä on Anthony Bragalia. Toivoin, että olisit kertonut minulle tekeväsi videota joka kritisoi artikkeliani. Olisin voinut vastata kaikkiin kohtiin erikseen.

Johdat harhaan katselijoita uskottelemalla heille, että DIA olisi vastannut mihinkään muuhun kuin erittäin spesifiin, selkeän rajattuun tietopyyntöön saada testituloksia UFO/UAP-materiaaleista, joita Bigelow Aerospacella on hallussaan. DIA:lta saamassani vastauksessa luvattiin tarjota minulle “yksityiskohtaisia teknisiä raportteja” huikeista materiaaleista. Huolimatta siitä mitä sinä vihjailet, se konteksti jossa dokumentit sain käsiini oli suora vastine tietopyyntöön UFO-romusta ja mahdollisesti Maan ulkopuolelta tulleen materiaalin testaamisesta. Naiivisti oletat, että sellaiset tekniset raportit oikeasti viittaisivat avaruusolentoihin, Roswelliin jne. Se ei toimi sillä tavalla ja ajatuksenkulkusi siitä, että raportit puhuisivat sellaisista asioista osoittaa, että sinulla ei ole mitään hajoa materiaalitieteestä tai teknisistä tutkimuksista.

Pyyntöni saada dokumentit oli osoitettu Advanced Aerospace Threat Identification Programille (AATIP). Mutta DIA tahallaan hämmentää asioita ja tarkoituksellisesti sekoittaa faktoja. Ohjelma toimi aiemmin toisella nimellä Advanced Aerospace Weapons Systems Applications program (AAWSA), ja dokumentit on leimattu tämän ohjelman alaisuuteen eikä AATIPin. Tämä mahdollistaa DIA:n väittää, että  tutkimukset liittyvät kehittyneisiin aseohjelmiin eikä niinkään ilmailmiöiden uhkiin ulkoavaruudesta tai lentävistä lautasista noudettuihin materiaaleihin. Olen ollut yhteydessä kahteen tutkimusten tieteentekijään ja heidän sanomisensa raportoidaan tulevassa artikkelissa. Tämä ei ole “virhe” DIA:n puolelta tarjota minulle raportteja kehittyneistä ilmapuolustusmateriaaleista UAP-materiaalien sijaan.

Vastasin pian tämän jälkeen ylläolevaan seuraavasti.

Hei Anthony,

Itse asiassa, minulla ei ollut tarvetta ottaa sinuun yhteyttä. Julkaisit FOIA-pyyntösi ja FOIA-vastauksesi, kokonaisina. Se on kaikki mitä tarvitaan.

Otin erityisesti kantaa sinun FOIA:n, sekä siihen että viides vaatimustesi kohta on todennäköisesti triggeröinyt heidät antamaan viisi vastaavaa dokumenttia niinkuin he nyt tekivät. Ei muuta. Olen työskennellyt DIA:n kanssa FOIA-juttujen parissa lähes 25 vuotta, ja olen oppinut sen miten he vastaavat pyyntöihin, mikä on monien FOIA-toimistojen tyyli. Raportit olivat lähellä viidettä kohtaasi, ja niille on annettu luokitus UNCLASS/FOUO, ne on julkaistu vastaamaan sitä kohtaa. Se, että sanoisit että tämä liittyy UAP-romuun, se on vähintäänkin harhaanjohtavaa.

Lisäksi, artikkelissasi on monia kohtia joihin en ottanut kantaa, siksi etten halua hyökätä kimppuusi millään tavalla. Sen sijaan otin kantaa  itse FOIA-materiaaliin. Kuitenkin, se että sinulla on kokonainen artikkelin kohta siitä miten raportit on julkaistu aiemmin, ja miten olit hämmentynyt siitä miten he sensuroivat asioita, se on taaskin harhaanjohtavaa ja faktisesti väärin. Et sanonut lukijoillesi, että ne olivat ilman lupaa VUODETTUA FUOU-materiaalia. Niitä ei julkaistu koskaan virallisesti, joten koko artikkelin pätkä siitä miten syyttelet ihmisiä on myös väärin. Jätin sen pois, koska en yritä antaa sapiskaa koko artikkelillesi.

Yksinkertaisesti, yksikään sivu julkaisussasi ei litty UAP:hin, UFOihin tai avaruusolentoihin tai keijukaisiin mitenkään. Ne vastaavat sitä mitä AAWSAP oli, ja otta sinulla olisi otsikko ja jotain kirjoitettavaa sisältöäkin, kuten tekstisi — se on täysin harhaanjohtavaa eikä se tee palvelusta keenellekään tällä alalla.

Muitakin faktisia virheitä artikkelissasi on, joista neuvoisin että käyt ne läpi. En ole täällä hyökkäämässä kimppuusi, vaan sen sijaan asettamassa FOIA-dokumentteja kontekstiinsa. Valitettavasti artikkelisi ei tehnyt niin. Sinulla oli hyvä tarina siitä mitä sait sieltä, mutta vääristelit sen tärkeyttä ja nyt sitä varjostaa spekulaatiot ja väärät väitteet. Se ei ole mielipiteeni vaan fakta, ja näyttämäsi dokumentit eivät osoita yhtäkään UFO-törmäyksestä noudetun romun tai analyysien tulosten väitettä todeksi.

Olen edelleen videoni kannalla…

 

Artikkelin julkaissut Black Vault

Kanadalainen UFO-maahansyöksy paljastettu

Olemme kasanneet huomattavan pinon julkiseksi tehtyjä dokumentteja — kaikki julkisia mutta monet ovat piilossa — joista käy ilmi että olemme lähempänä UFO-maahansyöksyoperaatioita kuin mitä monet luulevat.

Battellesta, vähän tunnettu metallurgian alan alihankkija USA:n ilmavoimille, Project Moon Dustiin asti avaruusromun nouto-operaatioista on ollut monia vihjeitä. Mikä puuttuu kuviosta? Kanada.

Vaikka Yhdysvallat kieltää UFO-maahansyöksyjen tapahtuneen heidän maaperällään, Kanada on jo alkanut paljastaa useita — mutta he harvoin, jos koskaan, puhuvat siitä johtuen kanadalaisten arkistojen sekavasta organisaatiosta. Kiitos Jason Carignanin, MUFON Canadan päätutkijan, meillä on kolme eri UFO-törmäysraporttia, kahdessa niistä metalli saatiin haltuun.

Eräs Moon Dustin tiedosto näyttää jopa sen miten Yhdysvaltain ilmavoimat halusivat päästä käsiksi kanadalaiseen romuun, mikä ei ole yllättävää ottaen huomioon molempien maiden läheisen suhteen UFO-tutkimuksiin ja raportointiproseduureihin nimeltä CIRVIS.

Yllä kuvassa olevasta UFO-romusta. Kanavan ’It’s Redacted erään kommentoijan mukaan vohvelimuoto romussa viittaa emitterien verkkoon. Todennäköisimmin kyseessä on metamateriaali, joka on suunniteltu emittoimaan sähkömagneettikenttiä, jotka dynaamisesti kompressoivat tai laajentavat avaruusaikaa paikallisesti kuplassa. Tämä ei mahdollisesti ole millimetrejä paksumpaa materiaalia.

Jos haluat ymmärtää sitä miksi nämä esineet kutistuvat tai laajenevat kaikista kulmista, tai näyttävät morffaantuvatn, Lorentzin supistus (ja laajeneminen) sekä kontrolloidut gravitaatiolinssit ovat lähin selitys, joka tällä hetkellä voidaan ymmärtää.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Entinen Kiinan valtion viranomainen: Avaruusolennot ovat keskuudessamme

Sun Shili, entinen kiinalaisupseeri, on astunut julkisuuteen paljastaakseen tietonsa avaruusolennoista Maapallolla. Hän sanoo, että avaruusolentoja voi löytyä joka paikasta — kaikkein alhaisimmista tehdastyöläisistä ja maanviljelijöistä kaikkein korkeimpiin asemiin teollisuudessa ja valtionhallinnossa.

Ja kiinalaiset kuuntelevat korvat höröllä.

Kiinalainen kulttuuri on avoimempi avaruusolennoille

Kiinaa johtaneet ikääntyneet autoritäärit vanhassa Maon aikaisessa Pekingissä ovat kadonneet. Uusi Kiina on paljon avoimempi todisteille Maan ulkopuolisesta elämästä, sen kulttuurista ja historiasta.

Valtion rahoittama tiimi tälläkin hetkellä tutkii mystistä pyramidia, jonka jotkut tutkijat ovat väittäneen olevan jättiläismäinen avaruusolentojen tukikohta.

Mutta jotkut Kiinaa kontrolloivasta valtarakenteesta edelleen kantavat kaunaa vanhalle paskahallinnolle. Nuo elementit kamppailevat informaationvapautta, internetiä ja jopa tekstiviestien lähettämistä vastaan.

Ja kuitenkin nuo voimat ovat harhautuneet Kiinan talouden kukoistaessa ja suurin osa näistä käyttää aikansa ja energiansa romahtavan talousjärjestelmän tukemiseen. Kiinan nousevan talouden ongelmien myötä johdon päähuolenaihe on potentiaalisen kansannousun ehkäiseminen: miljoonat köyhät kiinalaiset maaseudulta jatkavat teollisuuskaupunkeihin virtaamistaan etsien töitä — töitä joita on yhä vähemmän.

Koska Kiina on muutoksen tilassa — sekä poliittisesti että taloudellisesti — vuosikymmeniä voimassa olleet rajoitteet, jotka on suunniteltu tukkimaan ihmisten kuten Sun Shilin turpa, ovat löystyneet. Ja Kiinan otteen hölletessä totuus, kaikessa kauneudessaan, alkaa paistaa läpi kuin auringonsäteet myrskypilvien välistä.

Totuus UFOista, avaruusolennoista ja omituisista paranormaaleista ilmiöistä.

Viimeisen parin vuosikymmenen ajan UFOja ja paranormaaleja ilmiöitä tutkineita organisaatioita on perustettu Kiinaan kuin sieniä sateella. Kiinalaiset hyväksyvät mystisen maailman avosylin. He ovat aina olleet kiinnostuneita omituisesta, hämmentävästä, selittämättömästä. Heidän muinainen kirjallisuutensa ja tekstinsä — joista osa on maailman vanhimpia Sumerian ja Tiibetin lisäksi — ovat täynnä kertomuksia muualta tulleista vierailijoista, ihmeellisistä kohtaamisista avaruusolentojen kanssa, jotka ilmestyvät tyhjästä etäisen kiinalaiskylän ylle.

Näiden organisaatioiden kasvu on ollut melkein eksponentiaalista, ehkäpä ei yllättävästi maassa, jonka populaatio on 1.3 miljardia ihmistä.

Läntinen vastaan itäinen lähestymismalli

Nykyään Kiinassa on enemmän UFO-organisaatioita, joita tukee tieteellinen tutkimus, yliopistot ja yhteisö, kuin missään muualla maailmassa.

Monet organisaatioista saavat nyt rahaa valtiolta, joka ennen on koittanut tukahduttaa ne. Lähes kaikki ovat jäseniä — tai jollain tavalla liittyvät — Kansallisessa Avaruusolentoja Tutkivassa Järjestössä (National Society of Extraterrestrial Studies, NASETS).

Valtion suoraa rahallisesti tukema NASETS on jotain jota puhemies Mao olisi katsonut karsaasti omana aikanaan.

Organisaatioon kuuluu akkreditoituja insinöörejä ja tieteentekijöitä, ja kolmasosa NASETSin jäsenistä on myös valtion työntekijöitä. Loput ovat yliopistoissa tai teollisissa tutkimuskeskuksissa.

Jäsenillä on myös oltava tohtorintutkinto tieteessä tai tekniikassa ja useita vertaisarvioituja tutkimuksia julkaistuna UFOista tai avaruusolennoista.

Vertaa tuota lähestymistapaa sotateollisen kompleksin misinformaatioon ja kusetukseen Amerikassa ja muissa länsimaissa, joita nämä useasti puskevat kansalaisilleen.

NASETSin satojen akkreditoitujen tieteentekijöiden joukossa Sun Shili on eräs joka ajaa ideaa siitä, että avaruusolennot elävät ja työskentelevät ihmisten keskuudessa tällä hetkellä.

Eläköitynyt ulkoministeriön viranomainen Sun tällä hetkellä johtaa kunnianarvoisaa Pekingin UFO-tutkimusyhteisöä, NASETSin asianmukaista oikeaa kättä.

Lähikohtaamisen muuttivat Sunin mieltä maailmasta

Vuonna 1971 Sun näki hämmästyttävän esineen leijailemassa Kiinan syrjäalueen riisipellon yllä.

Sun työskenteli Mao tse-Tungin ”kulttuurivallankumouksen” valtion tehtävissä tuolla alueella, ja hän näki kirkkaana hehkuvan esineen päiväsaikaan, joka kiiti ylös ja alas taivaalla.

Hän sanoo, että tuohon aikaan hän oletti sen olevan jonkinlainen valtion tarkkailulaite — vaikka teknologia jota esine käytti oli itse asiassa paljon Maapallon teknologiaa edellä .. ja että vasta vuosia myöhemmin hän sai lukea erityisistä UFO-kohtaamisista, joiden myötä hän tajusi, että esine ei ollut ihmisten tekemä.

Sunia peesailevien joukossa on rakettitieteilijäa Shen Shituan. Shen on Pekingin ilmailuyliopiston rehtori, nimekäs ja ansioitunut asema. Shen on myös kunniamaininnan saanut johtaja 50 tuhannen jäsenen valtion sponsoroimassa Kiinan UFO-tutkimusjärjestössä.

Shen painottaa, että kaikki raportit kontakteista avaruusolentoihin ovat tärkeitä järjestölle. “Jotkut näistä havainnoista ovat oikeita, jotkut ovat feikkejä ja joissakin tapauksissa se on epäselvää. Kuitenkin kaikki nämä ilmiöt ovat tutkimisen arvoisia”, hän kertoi kiinalaiselle televisiotoimittajalle.

Et kuule tuollaista NASAlta tai USA:n ilmavoimilta.

Sun ja UFO-ET -tutkijajärjestöt Kiinassa uskovat, että UFO-mysteerin ratkaiseminen voi johtaa erittäin kehittyneisiin teknologioihin, mm. saastuttamattomaan, lähes rajattomaan energiaan.

Kontakteista saatu tieto voi johtaa myös parempiin maanviljelystekniikoihin, materiaalitieteen sovellutuksiin ja uusiin matkustamisen tapohin, jotka ovat nopeampia, turvallisempia ja halvempia.

Sun väittää, että hän on myös tarkkaillut avaruusolentoja, jotka ovat esiintyneet ihmisinä ja jotka ovat soluttautuneet yhteiskuntaan.

Abduktiotapaukset yllyttävät UFO-yhteisöä ja kiinalaista lehdistöä.

Abduktioita tapahtuu Kiinassa niinkuin kaikissa muissakin maissa. Eräs parhaiten tunnetuista abduktiotapauksista sattui vuonna 1994.

USA:ssa viranomaiset pitävät sieppauksia kusetuksena ja hullujen höpötyksenä.

Meng Zhao Guon tapaus

Eräs parhaiten tunnetuista avaruusolentojen sieppaustapauksista sattui vuonna 1994. Nuori metsuri nimeltään Meng Zhaoguo havaitsi jotain epätaallista mailla lähellä metsikköä. Hän ja useat hänen työtoverinsa menivät tutkimaan tapauksta. Kuten useasti on tapana, silminnäkijät luulevat avaruusolentojen aluksen olevan pieni lentokone, joka on tehnyt hätälaskun.

Meng, joka on kotoisin Wuchanin kylästä Heilongjiangin provinssissa, lähti metsätyöleiristään kahden työtoverin kanssa ja yhdessä he pääsivät Feeniks-vuorelle, jossa alus näytti olevan tulossa maahan.

Se mitä tapahtui seuraavaksi muistuttaa epäilyttävästi Brasilian tapausta, joka pääsi uutisotsikoihin ennen kuin Meng oli syntynyt. Paitsi että toisin kuin Brasilian tapauksessa, nuorella kiinalaisella oli silminnäkijöitä sieppaukselle.

Lamaannuttuaan täysin valonsäteestä avaruusolennot siirsivät Mengin alukseen ja hän tapasi heidät. Eräässä kohtaa pitkän kohtaamisen aikana ihmisen näköinen avaruusolentonainen ilman vaatteita tuli hänen luo ja he olivat yhdynnässä. Meng kuvasi hänet erittäin ihmismäiseksi, mutta kolme metriä pitkäksi. Hänellä oli myös kuusi sormea käsissään.

Noin yhdeksän vuotta myöhemmin lokakuussa 2003 UFO-tutkija Pekingissä valvoi sarjaa kokeita, jotka tehtiin Mengille. Hän kävi hypnoosissa, valheenpaljastuskokeessa, poliisien kuulusteluissa ja psykologisissa kokeissa. Lääkäri analysoi Mengin arvet, jotka avaruusolentojen luotaimista olivat hänen kehoonsa jääneet lääketieteellisten kokeiden aikaan.

Lopullinen johtopäätös: Meng puhui totta.

Kaikki asiantuntijat tulivat tulokseen, että mies oli läpikäynyt tuskaisan kokemuksen, joka näkyi fyysisinä merkkeinä hänen kehossaan sekä hänen psyykensä tilassa. Jopa lääkäri myönsi, että arvet eivät olleet normaalin loukkaantumisen tai minkäänlaisen kirurgian tulosta.

Cao Gongin tapaus

Viisi vuotta Mengin abduktion jälkeen keski-ikäinen mies nimeltään Cao Gong siepattiin Pekingissä. Vaikka häntä ei vokoteltu seksiin avaruusolentojen kanssa, he siirsivät hänet kauas toiseen Kiinan suurkaupunkiin, Qinhuangdaoon. Hän kuvasi alusta klassiseksi levynmuotoiseksi lentäväksi lautaseksi.

Cao todisti, että avaruusolennot “…näyttivät ihmisiltä, mutta niiden silmät olivat suuremmat ja niillä oli suuremmat kädet ja ne olivat erittäin kalpeita.”

Tutkijoita kiinnosti Caon sieppauskokemuksessa eniten hänen väitteensä siitä, että aluksella ollessaan hän tapasi kiinalaistytön, joka sanoi hänen olevan Qinhuangdaosta. Mies kuvasi tytön 13-vuotiaaksi.

Muodolliset tutkimukset tapauksesta alkoivat kahdeksan kuukautta tapauksen jälkeen kesällä 2000. Jälleen kerran lauma asiantuntijoita ja kokeita osoittivat siepatun tarinan todeksi. Caon todistus sai myös painoarvoa, koska hän oli vakava kouluttaja ja rehtori tunnetussa yksityiskoulussa Pekingin lähiössä.

Cao kertoi tutkijoille, että tyttö ja hän puhuivat pitkään. Tyttö kertoi hänelle miksi tämä oli siellä, ja tämä väitti että “Avaruusolennot paransivat hänen sairautensa lentävässä lautasessa.”

Caon tapauksen johtava tutkija Zhang Jingping antoi Tangshanin turvallisuusviranomaisten taiteilijoiden piirtää kuvan tytöstä perustuen rehtorin yksityiskohtaiseen kuvaukseen.

Käyttäen tietokonekuvia he saivat konstruoiduksi kuvan, joka useamman iteraation jälkeen näytti Caon mukaan tytöltä.

Sitten alkoi seikkailu, joka hakee vertaistaan UFO-tutkimusten aikakirjoissa. Pekingin yliopiston opiskelijoita avustajikseen kerännyt Zhang lähti marraskuussa 2002 Qinhuangdaoa kohti — kaupunkia, jossa asuu 400 tuhatta ihmistä. Tehtävä tuntui mahdottomalta: löytää teinityttö tuhansien ja tuhansien ihmisten kaupungista pelkän tietokoneavusteisen kuvan avulla.

He löysivät hänet.

Tottakai tuohon mennessä hän oli 15-vuotias, kaksi vuotta sieppauksen jälkeen. Viranomaisten luvalla Zhang toi tytön Pekingiin. Siellä hän järjesti tapaamisen Caon ja hänen välillä. Tytön tavatessaan opettaja vahvisti, että kyseessä oli hänen lentävässä lautasessaan tapaama tyttö.

Tyttö muisti myös hänet ja vahvisti olleensa erittäin sairas, ja avaruusolennot aluksella olivat parantaneet hänen sairaudestaan. Hän sanoi, että hän oli iloinen tavatessaan Caon jälleen kerran. Tutkijat olivat sekä hämmästyneitä että iloisia.

Tapausta tutkitaan edelleen.

Vaikka Kiinassa ollaan vasta julkaisemassa kirjaa Caon tapauksesta, useat yliopistolliset tutkimukset sitä koskien on jo julkaistu.

Sillä aikaa viranomaiset Amerikassa ja Euroopassa sivuuttavat asian täysin.

 

Artikkelin julkaissut Alien UFO Sightings

Unohdettu UFOn nouto vuodelta 1941

Richard & Tracey Dolan puhuvat mahdollisesti ensimmäisestä UFO-törmäysnoutotapauksesta: Cape Girardeun tapaus Missourissa huhtikuussa 1941. Maailma oli tuolloin varsin erilainen paikka, ja amerikkalaiset turvallisuusauktoriteetit eivät olleet silloin saaneet vielä edes alkuaan.

Tapaus oli tuntematon 1990-luvulle asti, jolloin eräs uskottava silminnäkijä, Charlotte Mann, astui esiin tarinan kanssa hänen isoisästään, pastori William Huffmanista.

Kyseessä ei ollut lentokone tai mikään sellainen mitä hän olisi koskaan aiemmin nähnyt. Se oli hajalla ja palasina ympäriinsä maassa, mutta yksi suuri palanen oli edelleen kasassa ja näytti pyöreän muotoiselta. Siinä ei ollut reunoja tai saumoja. Sen pinta oli erittäin kiiltävän metallinen.

Sisälle pystyi näkemään läpi, jossa näkyi metallisen istuimen näköinen muoto paneelin edessä, jossa oli monia nappuloita ja vipuja — joista mikään ei näyttänyt hänelle tutulta.

Sisällä oli kolme ruumista, jotka eivät olleet ihmisiä, jotka oli otettu pois hylystä ja viety makaamaan maahan. Isoisä lausui rukoukset heidän ylleen, joten hän näki ne läheltä, mutta ei koskenut niihin.

Hän ei tiennyt mikä ne oli tappanut, koska ne eivät näyttäneet vahingoittuneilta eikä palaneilta. Oli vaikea hänen sanoa olivatko ne pukuja vaiko niiden ihoa, mutta ne olivat päästä varpaisiin rypistyneen alumiinin näköisen peitteen peitossa.

Paikalla oli useita ihmisiä ottamassa kameroilla kuvia kaikesta. Kaksi siviilipukuista miestä otti erään ruumiista, piti sitä käsissään ja heistä otettiin valokuva.

Tämä on todella huikea tarina, ja vaikka todisteiden varmentaminen rajoittuukin vain muutamaan henkilöön, monta vakavaa tutkijaa on sitä mieltä, että tämä on oikeasti tapahtunut.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Astronautin UFO-havainnot mystisesti poistettiin valtion UFO-tutkimuksesta

Kirjoittanut John Greenewald, Jr. — The Black Vault

Condonin komitea

Parinkymmenen vuoden ajan, vuosina 1947 – 1969, Yhdysvaltain ilmavoimat pyöritti kolmen voittajan UFO-tutkimusohjelmaa nimeltään Projektit Sign, Grudge ja Blue Book. Kansa tuntee parhaiten jälkimmäisen näistä kolmesta, epäilemättä samannimisen History Channelin ohjelman tutuksi tehneenä. Kuitenkin vähemmän UFO-asiaa tunteville on selvää miksi nuo tutkimusprojektit lakkautettiin. Se johtui melkein 1500-sivuisesta raportista, jonka oli kirjoittanut Condonin komiteaksi nimetty ryhmä, joka kokoontui vuosina 1966-1968 Coloradon yliopistossa. Sen tehtävänä oli arvioida oliko UFOjen jatkotutkimuksissa mitään pointtia. Spoilerina kerrottakoon, että UFOt eivät olleet tutkimukseen käytetyn ajan väärti. Kuitenkin jotain omituista tapahtui raportille vuosien mittaan. Palanen siitä katosi.

Edward Condon, Condonin komitean johtaja Coloradon yliopistossa.

Raportti on aina ollut kaikille julkinen, ja nyt sitä levittää Yhdysvaltain valtio, pääosin sen puolustustekninen tutkimuskeskus (Defense Technical Information Center, DTIC), jos siis osaat sieltä sitä etsiä. Black Vault sai kokonaiseksi raportiksi luulemansa dokumentin vuonna 2018 FOIA-tietopyynnön myötä, kun pyynnön mukana lähetettiin 3-osainen tutkimus. Kuitenkin 70 sivua raportista puuttui mystisesti ”täydellisestä” versiosta.

Puuttuva osio, luultavasti, oli kaikkein kiinnostavin osa. Sisällysluettelon mukaan puuttuva osa käsitteli astronauttien UFO-havaintoja.

Amerikkalaisten astronauttien UFO-havaintoja käsittelevän kappaleen sisällysluettelo

Puuttuvat sivut

Yritys päästä käsiksi puuttuviin sivuihin DTIC:n kautta epäonnistui, sillä ilmeisesti alkuperäinen dokumentti oli viraston skannaus, eikä sillä ollut hallussaan sivuja.

https://www.theblackvault.com/documentarchive/wp-content/uploads/2020/06/6-26-2020-6-16-01-AM.jpg

Satunnaiset haut tuovat esiin 6 kappaletta ”kokonaista” raporttia. Oikeat kokonaiset raportit löytyvät NCAS:n tekstistä vuodelta 1999, mutta myös DTIC:n raporttia levitetään niinkuin se olisi kokonainen.

Tulisi huomata, että verkosta löytyy Condonin raportteja, pääasiassa tekstimuodossa, ja useimmissa niistä on puuttuvat sivut. Joten puuttuvat sivut löytyvät kyllä. Kuitenkin valtion virallisesta kopiosta sivujen poistaminen pysyy edelleen mysteerinä.

Condonin raportin kopioiden löytäminen Yhdysvaltain viranomaisten ulkopuolelta verkosta ei vaadi paljoa, tarvitsee vain katsoa jotain omituista paikkaa. Hakukone löytää nuo kuusi kappaletta. Kaikki nuo versiot tuntuvat olevan peräisin “National Capital Area Skepticsin” luomasta kopiosta yli 20 vuotta sitten, sen jälkeen kun he olivat työskennelleet suoraan Coloradon yliopiston kanssa tuottaakseen sen verkkoon.

Huolimatta verkosta saatavilla olevista versioista, alkuperäiset DTIC:n levittämät kopiot ovat vajaita tätä artikkelia kirjoitettaessa.

Kadonneiden sivujen etsintä

Black Vault aloitti ALKUPERÄISTEN sivujen etsinnän joulukuussa 2019. Kaikkein loogisin paikka etsiä oli Coloradon yliopisto, jossa tutkimus tehtiin. Kuitenkin sähköpostit ja ääniviestit jätettiin vastaamatta. Pikakelaus kesäkuuhun 2020 ja täydellinen kopio puuttuvista sivuista löytyi National Technical Information Servicen (NTIS) arkistoista, joka on toisen maailmansodan jälkeen perustettu kauppa- ja teollisuusministeriön alainen virasto. Oman missionsa mukaan he ”tarjoavat tukea ja rakenteita, jotka auttavat kumppaneita turvallisesti tallettamaan, analysoimaan, lajittelemaan ja aggregoimaan dataa uusin tavoin.” Heillä on suuri tietokanta teknisiä raportteja, jotka vuosikymmenten ajan ovat olleet maksumuurin takana, mutta jotka nyt näyttävät olevan saatavilla kaikille.

Siellä kaiken keskellä on täydellinen Condonin komitean raportti; täysi skannaus alkuperäisestä raportista puuttuvine 70 sivuineen. Ja puuttuvat sivut todellakin osoittautuvat kiinnostaviksi. Kappaleessa 6 kolme astronauttien UFO-havaintoa kuvataan selittämättöminä.

Osio kappaleesta 6 näyttää kolme UFO-havaintoa, joilta Condonin komitean mielestä puuttui riittävä selitys.

Lista puuttuvista sivuista:

Condonin raportin puuttuvat sivut  [70 sivua, 3MB]

Astronautin selittämättömät havainnot

Condonin komitean raportti sanoi, että kolme astronauttien James McDivitt ja Frank Borman havaintoa Gemini-missioilla 4 ja 7 olivat mysteeri, eikä niillä ollut riittävää selitystä.

Astronautti James McDivitt

Raportti kuvasi ”sylinterimäisen kappaleen, jossa oli pullistuma”, jonka McDivitt näki Gemini 4:stä. Siinä jopa sanottiin, että tuntemattomasta esineestä oli filmikuvaa, jonka NASA oli ottanut neljän päivän ajan. Kun NASA julkaisi ”kolme tai neljä” kuvaa, McDivitt sanoi, että ne eivät olleet hänen näkemänsä kappale. Sitten ilmeisesti McDivitt päätyi siihen, että kuvat olivat vain vääristyneet  suurennuksen johdosta, ja että kappale oli ”mahdollisesti miehittämätön satelliitti”.

Kuitenkaan Condonin komitea ei kyennyt osoittamaan mikä satelliitti oli. NORAD oli lähettänyt listan mahdollisuuksia, ja he päätyivät Pegasus B:hen, joka oli 1200 mailin päässä. Condonin komitea totesi, että kuvauksen perusteella tämä ei täsmää, ja että havainto pysyy mysteerinä.

Astronautti Frank Borman

Raportissa puhuttiin myös havainnosta Gemini 7:llä. Tässä tehtävässä oli havainto, jota kutsuttiin termillä ”bogey” (viholliskone). Kun Capcom yritti määrittää oliko kyseessä kantoraketti, Borman vahvisti, että hänellä oli lisäksi kantoraketti näkyvissä.

Mikä tuo ”bogey” sitten olikin, se jäi tunnistamattomaksi.

Osio UFOista ja astronauteista totesi seuraavaa:

“Kolme selittämätöntä havaintoa, jotka on kerätty suuresta määrästä raportteja, ovat haaste analyytikolle. Erityisen hämmentävä on listan ensimmäinen, päiväsaikainen havainto kappaleesta, jossa näkyy yksityiskohtia kuten käsivarsia (antenneja?) törröttämässä rungosta, joka oli huomattavan kallistunut. Jos NORADin listaus kappaleista lähellä GT-4 -avaruusalusta havainnon tekoaikaan on täydellinen, niinkuin se oletettavasti on, me joudumme etsimään rationaalista selitystä, tai vaihtoehtoisesti, pitämään sen tuntemattomien listallamme.

Metadata

Metadata, tai piilotieto tietyissä tiedostoissa, käytiin läpi Condonin raportin tiedoissa. Black Vault vertaili NTIS:n versiota (täydellinen) DTIC:n versioon (epätäydellinen).

Paljastui, että NTIS:n versio oli skannattu kuusi vuotta ennen kuin se, joka DTIC:llä oli tallessa. Käytetty softa oli eri, joten todennäköisesti kyseessä oli kaksi eri fyysistä/manuaalista skannausta.

Huolimatta siitä miten kadonneet sivut katosivat, se ”miksi” sivut katosivat pysyy edelleen mysteerinä. Yksi, kaksi, jopa muutama sivu kadoksissa lähes 1500-sivuisesta dokumentista voi tapahtua, erityisesti silloin kun se on puolen vuosisataa vanha dokumentti, ja mahdollisesti kyseessä voi olla pelkkä inhimillinen erehdys.

Kuitenkin 70 sivun palasen poistaminen dokumentista on todennäköisesti tarkoituksellista. Jälleen kerran kysymys kuuluu miksi.

Emme välttämättä koskaan saa tietää todellista vastausta. Verkkokopioiden ollessa olemassa muutamassa paikassa sivut eivät ole kokonaan kadonneet. Kuitenkin UFO-dokumenteilla on taipumus kadotua USA:n valtion ja armeijan lafkojen hallusta.

Voi olla, että DTIC päätettiin pääasialliseksi levityskanavaksi dokumentille, ja luultiin että kukaan ei huomaisi 70 sivun katoamista. Siksi vuosien ajan dokumenttia levitettiin täytenä.

Tai sitten kyseessä on pelkkä yhteensattuma.

###

Arkisto

TÄYDELLINEN NTIS-versio Scientific Study of Unidentified Flying Objects Conducted by the University of Colorado under Contract NoF44620-67-C-0035 with the United States Air Force, by Dr. Edward U. Condon [1,496 sivua, 67MB]


Epätäydellinen versio — arkistoitu vertailun vuoksi

EPÄTÄYDELLINEN DTIC-versio Scientific Study of Unidentified Flying Objects Conducted by the University of Colorado under Contract NoF44620-67-C-0035 with the United States Air Force, by Dr. Edward U. Condon [1,425 sivua, 98.7MB]

 

Artikkelin julkaissut The Black Vault

Valtion UFO-tutkija kertoo vakuuttavimmat UFO-tapauksensa

Britanniassa on tehty tuhansia UFO-havaintoja vuosien mittaan.

Useiden tavallisten tallaajien näkemistä hassuista lentävistä esineistä mystisiin viranomaisten, pilottien ja poliisien raportoimiin aluksiin.

Nick Pope oli virallinen Britannian puolustusministeriön UFO-tutkija ja nyt hän kertoo parhaimmat todisteensa, jotka hän on nähnyt avaruusolentojen olemassaolosta ja siitä miksi on vain ajan kysymys kunnes me löydämme ne…

“Meillä oli useita havaintoja kuuden tunnin aikavälillä maaliskuussa 1993, kun kymmenet silminnäkijät tekivät havaintoja eri puolilla maata.

“Monet silminnäkijöistä olivat poliiseja ja armeijan kantahenkilökuntaa, jotka näkivät suuria, kolmion muotoisia aluksia, joista lähti matala humiseva ääni.

Nick Pope, former MoD UFO investigator
Nick Pope, entinen puolustusministeriön UFO-tutkija

“Kahden armeijan tukikohdan yli keskimailla — RAF (Britannian ilmavoimien ilmatukikohta) Cosford ja RAF Shawbury — tehtiin suora ylilento. Mitään selitystä ei koskaan saatu selville, huolimatta laajoista tutkimuksista.

“Rendlesham Forestin tapaus joulukuulta 1980 on kaikkein vakuuttavin tapaus puolustusministeriön oikean elämän Salaisissa Kansioissa, ja tapaus on edelleen selittämätön.

“Se mikä tekee tästä kaikesta niin uskottavaa on fyysinen näyttö — UFOja seurattiin tutkassa ja ne laskeutuivat lyhyeksi ajaksi, jättivät suuria määriä radioaktiivisuutta sinne missä ne koskettivat maanpintaa.

Nick Pope is author of Encounter in Rendlesham Forest
Nick Pope on kirjoittanut teoksen Encounter in Rendlesham Forest

“Useimmat silminnäkijöistä olivat USA:n ilmavoimien kantahenkilökuntaa, jotka olivat palveluksessa RAF Bentwatersissa ja RAF Woodbridgessa. Jopa tukikohdan varakomentaja näki sen!

“En tiedä ketään joka olisi tutkinut tätä aihetta valtiolla, jolla olisi pitävää näyttöä, joten kyseessä ei välttämättä ole salailu siinä mielessä kuin UFO-yhteisö uskoo.

UK-havainnot avaruusolentojen aluksista

UFO-PÄÄKAUPUNKI

Missä: Bonnybridge, Skotlanti, vuodesta 1992 eteenpäin

Vuonna 1992 paikallinen asukki Isabella Sloggett ja hänen tyttärensä väittivät, että UFO laskeutui heidän eteensä — he juoksivat pakoon peljästyneinä. Paikallinen liikemies näki myös tähden muotoisen kappaleen leijailemassa tiellä. Siitä eteenpäin keskimäärin 300 havaintoa on raportoitu joka vuosi, mm. sikarin muotoisen aluksen laskeutuminen golf-kentälle vuonna 2004.

IHMEKIILA

Missä: Manchester, tammikuu 1995

Tuodessaan alas Boeing 747 -konetta 60 matkustajan kanssa Manchesterin kentälle kapteeni Roger Willis raportoi, että koneen otti haltuun nopeasti kiitävä kiilan muotoinen alus, jonka valot paistoivat kirkkaasti.

TUNNELMIA KONEESTA

Missä: Liverpool, syyskuu 2015

Ryanairin lento viivästytti laskeutumistaan nähdessään UFOn Mersey-joen yllä, ja alusta ei koskaan identifioitu. Paikallinen poliisi oli tallentanut useita havaintoja, mm. “suuren laivueen” selittämättömiä valoja, jotka useat silminnäkijät olivat havainneet vuonna 2008.

NOPEASTI KIITÄVÄ KAPPALE

Missä: Shropshire, maaliskuu 1993

Armeijan kantahenkilökunta RAF Cosfordissa ja RAF Shawburyssa raportoivat jättiläismäisestä kolmionmuotoisesta UFOsta heidän tukikohtiensa yllä. Se oli kuvattu suureksi, lentävän paljon nopeampaa kuin lentokone, jolla oli valkoiset ja punaiset valot ja joka kiisi pois jättäen taakseen valovanan ennen katoamistaan.

HEHKUVAT BUMERANGIT

Missä: Wilsthorpe, East Yorkshire, touko-syyskuu 2009

Sinä kesänä UFO-havaintoja tehtiin useita meren yllä, joista jotkut liitettiin autojen moottorien vikaantumisiin. Rannalla asuva pariskunta raportoi 30-40 hehkuvaa bumerangin muotoista alusta rannikolla. Pian tämän jälkeen kaksi suurta RAF:n helikopteria mystisesti laskeutui ja tyhjensi alueen.

MYSTEERIVALOT

Missä: Skegness, lokakuu 1996

Poliisit ja siviilit kuvasivat omituisia valoja leijailemassa The Washin yllä. Huolimatta siitä, että niitä oltiin nähty tutkassa seitsemän tunnin ajan, dokumentit myöhemmin paljastivat, että RAFille oltiin sanottu etteivät he saa tehdä mitään näille raporteille “korkeimmalta tasolta”.

‘DORITO’

Missä: West Midlands, 2008-nykyhetki

Omituinen kolmionmuotoinen alus, jolle annettiin nimeksi Dudley Dorito, on nähty tasaisin väliajoin vuodesta 2008 meren yllä. Se on kuvattu “neljä tai viisi kertaa suuremmaksi kuin lentokone” ja se on liikkunut “hämmentävällä nopeudella”. Vuonna 2016 opettaja Darren Edwardsin onnistui ottaa kuva puhelimellaan siitä hänen kävelyttäessä koiraansa.

KESKIAIKAINEN KOHTAAMINEN

Missä: St Albans, Herts, 1254

Munkki kirjoittaa hehkuvasta valosta, joka leijailee taivaalla, sanoen: “Yhtäkkiä taivaalle ilmaantui eräänlainen laiva, jonka muoto oli elegantti, hyvin varusteltu ja loistavan värinen.”

JUMBO PÖRISEE

Missä: Berkshire, heinäkuu 2013

Airbus 320:n pilotti lensi 10 kilometrin korkeudella 20 mailia Heathrow’lta ja raportoi nähneensä “kirkkaan hopeisen rugby-pallon muotoisen” aluksen, joka kiisi kohti hänen ohjaamonsa ikkunaa — ja sitten se katosi. Omituista kyllä, ei lennonjohto eikä tutka havainnut alusta.

‘THE THING!’

Missä: Warminster, Wilts, 1964-5

Asukkaat alkoivat raportoida kovista meluäänistä, talojen tärinästä, orbeista taivaalla ja kokonaisista pulujen parvista jotka kuolivat kerralla. 12 kuukauden aikana tehtiin 1000 raporttia omituisista ilmiöistä. Mystiset viljakuviot ja omituiset valot taivaalla ovat jääneet raporttien aiheiksi siitä lähtien.

UFO LASKEUTUU

Missä: Rendlesham Forest, Suffolk, joulukuu 1980

Amerikkalaiset palvelusmiehet RAF-tukikohdassa tutkivat omituisia valoja lähistöllä olevassa metsässä. He kohtasivat 3 metriä pitkän aluksen, joka yhtäkkiä katosi. Varakomentaja everstiluutnantti Charles Halt kuvaa nähneensä leijailevan kappaleen ja “valopylvään, joka tulee alas maahan.”

OMITUISIA OLENTOJA

Missä: Broad Haven, Pembrokeshire, helmikuu 1977

Oppilaat Broad Havenin ala-asteella väittävät nähneensä yli 10-metrisen sikarin muotoisen UFOn laskeutuvan. Kaksi kuukautta aiemmin paikallisen hotellin omistaja tarkkaili “ylösalaisin käännettyä lautasta” kentällä sekä kahta “kasvotonta humanoidia”. Maanviljelijät havaitsivat myös parimetrisen olennon hopeapuvussa.

HELIKOPTERITAPAUS

Missä: Cardiff, eteläinen Wales, kesäkuu 2008

Poliisihelikopteri, joka odotti laskeutumista St. Athanin puolustusministeriön tukikohdassa, melkein törmäsi “lautasen muotoiseen” alukseen. Helikopteri jahtasi sitä, mutta ei kyennyt saamaan kiinni.

JULKKISTEN MENOMESTA

Missä: Swansea and Port Talbot, eteläinen Wales, tammikuu 1983

Kymmenet silminnäkijät näkivät jättiläismäisen, mustan kolmioaluksen alueella. Paikallinen julkkis, leffatähti Michael Sheen näki myös UFOn siellä lapsena.

“Mutta en usko, että kenelläkään on koko kuvaa tarinasta, oli se sitten Britanniassa, USA:ssa, Venäjällä tai Kiinassa.

“Useimmat UFOt ovat väärin tunnistettuja asioita kuten lentokoneiden valoja, satelliitteja tai lentolamppuja, mutta pieni osa pysyy edelleen selittämättömänä.

“Kuten aina muistutan ihmisiä, skeptikkojen tulee olla oikeassa joka kerta… mutta uskovaisten tulee olla oikeassa vain kerran!

“Olen varma, että elämää on ‘tuolla jossain’ ja pidän mielen avoinna vierailujen varalta. Toivon että luonamme on vierailtu — maailma olisi paljon mielenkiintoisempi paikka silloin kuin ilman avaruusolentoja.

“Mielestäni on vain ajan kysymys ennen kuin me löydämme elämää avaruudesta — tai ennen kuin se löytää meidät, jos se ei ole jo niin tehnyt!”

Katso kun Obama puhuu UFOista

Artikkelin julkaissut Daily Star