Avainsana-arkisto: ufologia

Entinen Kiinan valtion viranomainen: Avaruusolennot ovat keskuudessamme

Sun Shili, entinen kiinalaisupseeri, on astunut julkisuuteen paljastaakseen tietonsa avaruusolennoista Maapallolla. Hän sanoo, että avaruusolentoja voi löytyä joka paikasta — kaikkein alhaisimmista tehdastyöläisistä ja maanviljelijöistä kaikkein korkeimpiin asemiin teollisuudessa ja valtionhallinnossa.

Ja kiinalaiset kuuntelevat korvat höröllä.

Kiinalainen kulttuuri on avoimempi avaruusolennoille

Kiinaa johtaneet ikääntyneet autoritäärit vanhassa Maon aikaisessa Pekingissä ovat kadonneet. Uusi Kiina on paljon avoimempi todisteille Maan ulkopuolisesta elämästä, sen kulttuurista ja historiasta.

Valtion rahoittama tiimi tälläkin hetkellä tutkii mystistä pyramidia, jonka jotkut tutkijat ovat väittäneen olevan jättiläismäinen avaruusolentojen tukikohta.

Mutta jotkut Kiinaa kontrolloivasta valtarakenteesta edelleen kantavat kaunaa vanhalle paskahallinnolle. Nuo elementit kamppailevat informaationvapautta, internetiä ja jopa tekstiviestien lähettämistä vastaan.

Ja kuitenkin nuo voimat ovat harhautuneet Kiinan talouden kukoistaessa ja suurin osa näistä käyttää aikansa ja energiansa romahtavan talousjärjestelmän tukemiseen. Kiinan nousevan talouden ongelmien myötä johdon päähuolenaihe on potentiaalisen kansannousun ehkäiseminen: miljoonat köyhät kiinalaiset maaseudulta jatkavat teollisuuskaupunkeihin virtaamistaan etsien töitä — töitä joita on yhä vähemmän.

Koska Kiina on muutoksen tilassa — sekä poliittisesti että taloudellisesti — vuosikymmeniä voimassa olleet rajoitteet, jotka on suunniteltu tukkimaan ihmisten kuten Sun Shilin turpa, ovat löystyneet. Ja Kiinan otteen hölletessä totuus, kaikessa kauneudessaan, alkaa paistaa läpi kuin auringonsäteet myrskypilvien välistä.

Totuus UFOista, avaruusolennoista ja omituisista paranormaaleista ilmiöistä.

Viimeisen parin vuosikymmenen ajan UFOja ja paranormaaleja ilmiöitä tutkineita organisaatioita on perustettu Kiinaan kuin sieniä sateella. Kiinalaiset hyväksyvät mystisen maailman avosylin. He ovat aina olleet kiinnostuneita omituisesta, hämmentävästä, selittämättömästä. Heidän muinainen kirjallisuutensa ja tekstinsä — joista osa on maailman vanhimpia Sumerian ja Tiibetin lisäksi — ovat täynnä kertomuksia muualta tulleista vierailijoista, ihmeellisistä kohtaamisista avaruusolentojen kanssa, jotka ilmestyvät tyhjästä etäisen kiinalaiskylän ylle.

Näiden organisaatioiden kasvu on ollut melkein eksponentiaalista, ehkäpä ei yllättävästi maassa, jonka populaatio on 1.3 miljardia ihmistä.

Läntinen vastaan itäinen lähestymismalli

Nykyään Kiinassa on enemmän UFO-organisaatioita, joita tukee tieteellinen tutkimus, yliopistot ja yhteisö, kuin missään muualla maailmassa.

Monet organisaatioista saavat nyt rahaa valtiolta, joka ennen on koittanut tukahduttaa ne. Lähes kaikki ovat jäseniä — tai jollain tavalla liittyvät — Kansallisessa Avaruusolentoja Tutkivassa Järjestössä (National Society of Extraterrestrial Studies, NASETS).

Valtion suoraa rahallisesti tukema NASETS on jotain jota puhemies Mao olisi katsonut karsaasti omana aikanaan.

Organisaatioon kuuluu akkreditoituja insinöörejä ja tieteentekijöitä, ja kolmasosa NASETSin jäsenistä on myös valtion työntekijöitä. Loput ovat yliopistoissa tai teollisissa tutkimuskeskuksissa.

Jäsenillä on myös oltava tohtorintutkinto tieteessä tai tekniikassa ja useita vertaisarvioituja tutkimuksia julkaistuna UFOista tai avaruusolennoista.

Vertaa tuota lähestymistapaa sotateollisen kompleksin misinformaatioon ja kusetukseen Amerikassa ja muissa länsimaissa, joita nämä useasti puskevat kansalaisilleen.

NASETSin satojen akkreditoitujen tieteentekijöiden joukossa Sun Shili on eräs joka ajaa ideaa siitä, että avaruusolennot elävät ja työskentelevät ihmisten keskuudessa tällä hetkellä.

Eläköitynyt ulkoministeriön viranomainen Sun tällä hetkellä johtaa kunnianarvoisaa Pekingin UFO-tutkimusyhteisöä, NASETSin asianmukaista oikeaa kättä.

Lähikohtaamisen muuttivat Sunin mieltä maailmasta

Vuonna 1971 Sun näki hämmästyttävän esineen leijailemassa Kiinan syrjäalueen riisipellon yllä.

Sun työskenteli Mao tse-Tungin ”kulttuurivallankumouksen” valtion tehtävissä tuolla alueella, ja hän näki kirkkaana hehkuvan esineen päiväsaikaan, joka kiiti ylös ja alas taivaalla.

Hän sanoo, että tuohon aikaan hän oletti sen olevan jonkinlainen valtion tarkkailulaite — vaikka teknologia jota esine käytti oli itse asiassa paljon Maapallon teknologiaa edellä .. ja että vasta vuosia myöhemmin hän sai lukea erityisistä UFO-kohtaamisista, joiden myötä hän tajusi, että esine ei ollut ihmisten tekemä.

Sunia peesailevien joukossa on rakettitieteilijäa Shen Shituan. Shen on Pekingin ilmailuyliopiston rehtori, nimekäs ja ansioitunut asema. Shen on myös kunniamaininnan saanut johtaja 50 tuhannen jäsenen valtion sponsoroimassa Kiinan UFO-tutkimusjärjestössä.

Shen painottaa, että kaikki raportit kontakteista avaruusolentoihin ovat tärkeitä järjestölle. “Jotkut näistä havainnoista ovat oikeita, jotkut ovat feikkejä ja joissakin tapauksissa se on epäselvää. Kuitenkin kaikki nämä ilmiöt ovat tutkimisen arvoisia”, hän kertoi kiinalaiselle televisiotoimittajalle.

Et kuule tuollaista NASAlta tai USA:n ilmavoimilta.

Sun ja UFO-ET -tutkijajärjestöt Kiinassa uskovat, että UFO-mysteerin ratkaiseminen voi johtaa erittäin kehittyneisiin teknologioihin, mm. saastuttamattomaan, lähes rajattomaan energiaan.

Kontakteista saatu tieto voi johtaa myös parempiin maanviljelystekniikoihin, materiaalitieteen sovellutuksiin ja uusiin matkustamisen tapohin, jotka ovat nopeampia, turvallisempia ja halvempia.

Sun väittää, että hän on myös tarkkaillut avaruusolentoja, jotka ovat esiintyneet ihmisinä ja jotka ovat soluttautuneet yhteiskuntaan.

Abduktiotapaukset yllyttävät UFO-yhteisöä ja kiinalaista lehdistöä.

Abduktioita tapahtuu Kiinassa niinkuin kaikissa muissakin maissa. Eräs parhaiten tunnetuista abduktiotapauksista sattui vuonna 1994.

USA:ssa viranomaiset pitävät sieppauksia kusetuksena ja hullujen höpötyksenä.

Meng Zhao Guon tapaus

Eräs parhaiten tunnetuista avaruusolentojen sieppaustapauksista sattui vuonna 1994. Nuori metsuri nimeltään Meng Zhaoguo havaitsi jotain epätaallista mailla lähellä metsikköä. Hän ja useat hänen työtoverinsa menivät tutkimaan tapauksta. Kuten useasti on tapana, silminnäkijät luulevat avaruusolentojen aluksen olevan pieni lentokone, joka on tehnyt hätälaskun.

Meng, joka on kotoisin Wuchanin kylästä Heilongjiangin provinssissa, lähti metsätyöleiristään kahden työtoverin kanssa ja yhdessä he pääsivät Feeniks-vuorelle, jossa alus näytti olevan tulossa maahan.

Se mitä tapahtui seuraavaksi muistuttaa epäilyttävästi Brasilian tapausta, joka pääsi uutisotsikoihin ennen kuin Meng oli syntynyt. Paitsi että toisin kuin Brasilian tapauksessa, nuorella kiinalaisella oli silminnäkijöitä sieppaukselle.

Lamaannuttuaan täysin valonsäteestä avaruusolennot siirsivät Mengin alukseen ja hän tapasi heidät. Eräässä kohtaa pitkän kohtaamisen aikana ihmisen näköinen avaruusolentonainen ilman vaatteita tuli hänen luo ja he olivat yhdynnässä. Meng kuvasi hänet erittäin ihmismäiseksi, mutta kolme metriä pitkäksi. Hänellä oli myös kuusi sormea käsissään.

Noin yhdeksän vuotta myöhemmin lokakuussa 2003 UFO-tutkija Pekingissä valvoi sarjaa kokeita, jotka tehtiin Mengille. Hän kävi hypnoosissa, valheenpaljastuskokeessa, poliisien kuulusteluissa ja psykologisissa kokeissa. Lääkäri analysoi Mengin arvet, jotka avaruusolentojen luotaimista olivat hänen kehoonsa jääneet lääketieteellisten kokeiden aikaan.

Lopullinen johtopäätös: Meng puhui totta.

Kaikki asiantuntijat tulivat tulokseen, että mies oli läpikäynyt tuskaisan kokemuksen, joka näkyi fyysisinä merkkeinä hänen kehossaan sekä hänen psyykensä tilassa. Jopa lääkäri myönsi, että arvet eivät olleet normaalin loukkaantumisen tai minkäänlaisen kirurgian tulosta.

Cao Gongin tapaus

Viisi vuotta Mengin abduktion jälkeen keski-ikäinen mies nimeltään Cao Gong siepattiin Pekingissä. Vaikka häntä ei vokoteltu seksiin avaruusolentojen kanssa, he siirsivät hänet kauas toiseen Kiinan suurkaupunkiin, Qinhuangdaoon. Hän kuvasi alusta klassiseksi levynmuotoiseksi lentäväksi lautaseksi.

Cao todisti, että avaruusolennot “…näyttivät ihmisiltä, mutta niiden silmät olivat suuremmat ja niillä oli suuremmat kädet ja ne olivat erittäin kalpeita.”

Tutkijoita kiinnosti Caon sieppauskokemuksessa eniten hänen väitteensä siitä, että aluksella ollessaan hän tapasi kiinalaistytön, joka sanoi hänen olevan Qinhuangdaosta. Mies kuvasi tytön 13-vuotiaaksi.

Muodolliset tutkimukset tapauksesta alkoivat kahdeksan kuukautta tapauksen jälkeen kesällä 2000. Jälleen kerran lauma asiantuntijoita ja kokeita osoittivat siepatun tarinan todeksi. Caon todistus sai myös painoarvoa, koska hän oli vakava kouluttaja ja rehtori tunnetussa yksityiskoulussa Pekingin lähiössä.

Cao kertoi tutkijoille, että tyttö ja hän puhuivat pitkään. Tyttö kertoi hänelle miksi tämä oli siellä, ja tämä väitti että “Avaruusolennot paransivat hänen sairautensa lentävässä lautasessa.”

Caon tapauksen johtava tutkija Zhang Jingping antoi Tangshanin turvallisuusviranomaisten taiteilijoiden piirtää kuvan tytöstä perustuen rehtorin yksityiskohtaiseen kuvaukseen.

Käyttäen tietokonekuvia he saivat konstruoiduksi kuvan, joka useamman iteraation jälkeen näytti Caon mukaan tytöltä.

Sitten alkoi seikkailu, joka hakee vertaistaan UFO-tutkimusten aikakirjoissa. Pekingin yliopiston opiskelijoita avustajikseen kerännyt Zhang lähti marraskuussa 2002 Qinhuangdaoa kohti — kaupunkia, jossa asuu 400 tuhatta ihmistä. Tehtävä tuntui mahdottomalta: löytää teinityttö tuhansien ja tuhansien ihmisten kaupungista pelkän tietokoneavusteisen kuvan avulla.

He löysivät hänet.

Tottakai tuohon mennessä hän oli 15-vuotias, kaksi vuotta sieppauksen jälkeen. Viranomaisten luvalla Zhang toi tytön Pekingiin. Siellä hän järjesti tapaamisen Caon ja hänen välillä. Tytön tavatessaan opettaja vahvisti, että kyseessä oli hänen lentävässä lautasessaan tapaama tyttö.

Tyttö muisti myös hänet ja vahvisti olleensa erittäin sairas, ja avaruusolennot aluksella olivat parantaneet hänen sairaudestaan. Hän sanoi, että hän oli iloinen tavatessaan Caon jälleen kerran. Tutkijat olivat sekä hämmästyneitä että iloisia.

Tapausta tutkitaan edelleen.

Vaikka Kiinassa ollaan vasta julkaisemassa kirjaa Caon tapauksesta, useat yliopistolliset tutkimukset sitä koskien on jo julkaistu.

Sillä aikaa viranomaiset Amerikassa ja Euroopassa sivuuttavat asian täysin.

 

Artikkelin julkaissut Alien UFO Sightings

Unohdettu UFOn nouto vuodelta 1941

Richard & Tracey Dolan puhuvat mahdollisesti ensimmäisestä UFO-törmäysnoutotapauksesta: Cape Girardeun tapaus Missourissa huhtikuussa 1941. Maailma oli tuolloin varsin erilainen paikka, ja amerikkalaiset turvallisuusauktoriteetit eivät olleet silloin saaneet vielä edes alkuaan.

Tapaus oli tuntematon 1990-luvulle asti, jolloin eräs uskottava silminnäkijä, Charlotte Mann, astui esiin tarinan kanssa hänen isoisästään, pastori William Huffmanista.

Kyseessä ei ollut lentokone tai mikään sellainen mitä hän olisi koskaan aiemmin nähnyt. Se oli hajalla ja palasina ympäriinsä maassa, mutta yksi suuri palanen oli edelleen kasassa ja näytti pyöreän muotoiselta. Siinä ei ollut reunoja tai saumoja. Sen pinta oli erittäin kiiltävän metallinen.

Sisälle pystyi näkemään läpi, jossa näkyi metallisen istuimen näköinen muoto paneelin edessä, jossa oli monia nappuloita ja vipuja — joista mikään ei näyttänyt hänelle tutulta.

Sisällä oli kolme ruumista, jotka eivät olleet ihmisiä, jotka oli otettu pois hylystä ja viety makaamaan maahan. Isoisä lausui rukoukset heidän ylleen, joten hän näki ne läheltä, mutta ei koskenut niihin.

Hän ei tiennyt mikä ne oli tappanut, koska ne eivät näyttäneet vahingoittuneilta eikä palaneilta. Oli vaikea hänen sanoa olivatko ne pukuja vaiko niiden ihoa, mutta ne olivat päästä varpaisiin rypistyneen alumiinin näköisen peitteen peitossa.

Paikalla oli useita ihmisiä ottamassa kameroilla kuvia kaikesta. Kaksi siviilipukuista miestä otti erään ruumiista, piti sitä käsissään ja heistä otettiin valokuva.

Tämä on todella huikea tarina, ja vaikka todisteiden varmentaminen rajoittuukin vain muutamaan henkilöön, monta vakavaa tutkijaa on sitä mieltä, että tämä on oikeasti tapahtunut.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Astronautin UFO-havainnot mystisesti poistettiin valtion UFO-tutkimuksesta

Kirjoittanut John Greenewald, Jr. — The Black Vault

Condonin komitea

Parinkymmenen vuoden ajan, vuosina 1947 – 1969, Yhdysvaltain ilmavoimat pyöritti kolmen voittajan UFO-tutkimusohjelmaa nimeltään Projektit Sign, Grudge ja Blue Book. Kansa tuntee parhaiten jälkimmäisen näistä kolmesta, epäilemättä samannimisen History Channelin ohjelman tutuksi tehneenä. Kuitenkin vähemmän UFO-asiaa tunteville on selvää miksi nuo tutkimusprojektit lakkautettiin. Se johtui melkein 1500-sivuisesta raportista, jonka oli kirjoittanut Condonin komiteaksi nimetty ryhmä, joka kokoontui vuosina 1966-1968 Coloradon yliopistossa. Sen tehtävänä oli arvioida oliko UFOjen jatkotutkimuksissa mitään pointtia. Spoilerina kerrottakoon, että UFOt eivät olleet tutkimukseen käytetyn ajan väärti. Kuitenkin jotain omituista tapahtui raportille vuosien mittaan. Palanen siitä katosi.

Edward Condon, Condonin komitean johtaja Coloradon yliopistossa.

Raportti on aina ollut kaikille julkinen, ja nyt sitä levittää Yhdysvaltain valtio, pääosin sen puolustustekninen tutkimuskeskus (Defense Technical Information Center, DTIC), jos siis osaat sieltä sitä etsiä. Black Vault sai kokonaiseksi raportiksi luulemansa dokumentin vuonna 2018 FOIA-tietopyynnön myötä, kun pyynnön mukana lähetettiin 3-osainen tutkimus. Kuitenkin 70 sivua raportista puuttui mystisesti ”täydellisestä” versiosta.

Puuttuva osio, luultavasti, oli kaikkein kiinnostavin osa. Sisällysluettelon mukaan puuttuva osa käsitteli astronauttien UFO-havaintoja.

Amerikkalaisten astronauttien UFO-havaintoja käsittelevän kappaleen sisällysluettelo

Puuttuvat sivut

Yritys päästä käsiksi puuttuviin sivuihin DTIC:n kautta epäonnistui, sillä ilmeisesti alkuperäinen dokumentti oli viraston skannaus, eikä sillä ollut hallussaan sivuja.

https://www.theblackvault.com/documentarchive/wp-content/uploads/2020/06/6-26-2020-6-16-01-AM.jpg

Satunnaiset haut tuovat esiin 6 kappaletta ”kokonaista” raporttia. Oikeat kokonaiset raportit löytyvät NCAS:n tekstistä vuodelta 1999, mutta myös DTIC:n raporttia levitetään niinkuin se olisi kokonainen.

Tulisi huomata, että verkosta löytyy Condonin raportteja, pääasiassa tekstimuodossa, ja useimmissa niistä on puuttuvat sivut. Joten puuttuvat sivut löytyvät kyllä. Kuitenkin valtion virallisesta kopiosta sivujen poistaminen pysyy edelleen mysteerinä.

Condonin raportin kopioiden löytäminen Yhdysvaltain viranomaisten ulkopuolelta verkosta ei vaadi paljoa, tarvitsee vain katsoa jotain omituista paikkaa. Hakukone löytää nuo kuusi kappaletta. Kaikki nuo versiot tuntuvat olevan peräisin “National Capital Area Skepticsin” luomasta kopiosta yli 20 vuotta sitten, sen jälkeen kun he olivat työskennelleet suoraan Coloradon yliopiston kanssa tuottaakseen sen verkkoon.

Huolimatta verkosta saatavilla olevista versioista, alkuperäiset DTIC:n levittämät kopiot ovat vajaita tätä artikkelia kirjoitettaessa.

Kadonneiden sivujen etsintä

Black Vault aloitti ALKUPERÄISTEN sivujen etsinnän joulukuussa 2019. Kaikkein loogisin paikka etsiä oli Coloradon yliopisto, jossa tutkimus tehtiin. Kuitenkin sähköpostit ja ääniviestit jätettiin vastaamatta. Pikakelaus kesäkuuhun 2020 ja täydellinen kopio puuttuvista sivuista löytyi National Technical Information Servicen (NTIS) arkistoista, joka on toisen maailmansodan jälkeen perustettu kauppa- ja teollisuusministeriön alainen virasto. Oman missionsa mukaan he ”tarjoavat tukea ja rakenteita, jotka auttavat kumppaneita turvallisesti tallettamaan, analysoimaan, lajittelemaan ja aggregoimaan dataa uusin tavoin.” Heillä on suuri tietokanta teknisiä raportteja, jotka vuosikymmenten ajan ovat olleet maksumuurin takana, mutta jotka nyt näyttävät olevan saatavilla kaikille.

Siellä kaiken keskellä on täydellinen Condonin komitean raportti; täysi skannaus alkuperäisestä raportista puuttuvine 70 sivuineen. Ja puuttuvat sivut todellakin osoittautuvat kiinnostaviksi. Kappaleessa 6 kolme astronauttien UFO-havaintoa kuvataan selittämättöminä.

Osio kappaleesta 6 näyttää kolme UFO-havaintoa, joilta Condonin komitean mielestä puuttui riittävä selitys.

Lista puuttuvista sivuista:

Condonin raportin puuttuvat sivut  [70 sivua, 3MB]

Astronautin selittämättömät havainnot

Condonin komitean raportti sanoi, että kolme astronauttien James McDivitt ja Frank Borman havaintoa Gemini-missioilla 4 ja 7 olivat mysteeri, eikä niillä ollut riittävää selitystä.

Astronautti James McDivitt

Raportti kuvasi ”sylinterimäisen kappaleen, jossa oli pullistuma”, jonka McDivitt näki Gemini 4:stä. Siinä jopa sanottiin, että tuntemattomasta esineestä oli filmikuvaa, jonka NASA oli ottanut neljän päivän ajan. Kun NASA julkaisi ”kolme tai neljä” kuvaa, McDivitt sanoi, että ne eivät olleet hänen näkemänsä kappale. Sitten ilmeisesti McDivitt päätyi siihen, että kuvat olivat vain vääristyneet  suurennuksen johdosta, ja että kappale oli ”mahdollisesti miehittämätön satelliitti”.

Kuitenkaan Condonin komitea ei kyennyt osoittamaan mikä satelliitti oli. NORAD oli lähettänyt listan mahdollisuuksia, ja he päätyivät Pegasus B:hen, joka oli 1200 mailin päässä. Condonin komitea totesi, että kuvauksen perusteella tämä ei täsmää, ja että havainto pysyy mysteerinä.

Astronautti Frank Borman

Raportissa puhuttiin myös havainnosta Gemini 7:llä. Tässä tehtävässä oli havainto, jota kutsuttiin termillä ”bogey” (viholliskone). Kun Capcom yritti määrittää oliko kyseessä kantoraketti, Borman vahvisti, että hänellä oli lisäksi kantoraketti näkyvissä.

Mikä tuo ”bogey” sitten olikin, se jäi tunnistamattomaksi.

Osio UFOista ja astronauteista totesi seuraavaa:

“Kolme selittämätöntä havaintoa, jotka on kerätty suuresta määrästä raportteja, ovat haaste analyytikolle. Erityisen hämmentävä on listan ensimmäinen, päiväsaikainen havainto kappaleesta, jossa näkyy yksityiskohtia kuten käsivarsia (antenneja?) törröttämässä rungosta, joka oli huomattavan kallistunut. Jos NORADin listaus kappaleista lähellä GT-4 -avaruusalusta havainnon tekoaikaan on täydellinen, niinkuin se oletettavasti on, me joudumme etsimään rationaalista selitystä, tai vaihtoehtoisesti, pitämään sen tuntemattomien listallamme.

Metadata

Metadata, tai piilotieto tietyissä tiedostoissa, käytiin läpi Condonin raportin tiedoissa. Black Vault vertaili NTIS:n versiota (täydellinen) DTIC:n versioon (epätäydellinen).

Paljastui, että NTIS:n versio oli skannattu kuusi vuotta ennen kuin se, joka DTIC:llä oli tallessa. Käytetty softa oli eri, joten todennäköisesti kyseessä oli kaksi eri fyysistä/manuaalista skannausta.

Huolimatta siitä miten kadonneet sivut katosivat, se ”miksi” sivut katosivat pysyy edelleen mysteerinä. Yksi, kaksi, jopa muutama sivu kadoksissa lähes 1500-sivuisesta dokumentista voi tapahtua, erityisesti silloin kun se on puolen vuosisataa vanha dokumentti, ja mahdollisesti kyseessä voi olla pelkkä inhimillinen erehdys.

Kuitenkin 70 sivun palasen poistaminen dokumentista on todennäköisesti tarkoituksellista. Jälleen kerran kysymys kuuluu miksi.

Emme välttämättä koskaan saa tietää todellista vastausta. Verkkokopioiden ollessa olemassa muutamassa paikassa sivut eivät ole kokonaan kadonneet. Kuitenkin UFO-dokumenteilla on taipumus kadotua USA:n valtion ja armeijan lafkojen hallusta.

Voi olla, että DTIC päätettiin pääasialliseksi levityskanavaksi dokumentille, ja luultiin että kukaan ei huomaisi 70 sivun katoamista. Siksi vuosien ajan dokumenttia levitettiin täytenä.

Tai sitten kyseessä on pelkkä yhteensattuma.

###

Arkisto

TÄYDELLINEN NTIS-versio Scientific Study of Unidentified Flying Objects Conducted by the University of Colorado under Contract NoF44620-67-C-0035 with the United States Air Force, by Dr. Edward U. Condon [1,496 sivua, 67MB]


Epätäydellinen versio — arkistoitu vertailun vuoksi

EPÄTÄYDELLINEN DTIC-versio Scientific Study of Unidentified Flying Objects Conducted by the University of Colorado under Contract NoF44620-67-C-0035 with the United States Air Force, by Dr. Edward U. Condon [1,425 sivua, 98.7MB]

 

Artikkelin julkaissut The Black Vault

Valtion UFO-tutkija kertoo vakuuttavimmat UFO-tapauksensa

Britanniassa on tehty tuhansia UFO-havaintoja vuosien mittaan.

Useiden tavallisten tallaajien näkemistä hassuista lentävistä esineistä mystisiin viranomaisten, pilottien ja poliisien raportoimiin aluksiin.

Nick Pope oli virallinen Britannian puolustusministeriön UFO-tutkija ja nyt hän kertoo parhaimmat todisteensa, jotka hän on nähnyt avaruusolentojen olemassaolosta ja siitä miksi on vain ajan kysymys kunnes me löydämme ne…

“Meillä oli useita havaintoja kuuden tunnin aikavälillä maaliskuussa 1993, kun kymmenet silminnäkijät tekivät havaintoja eri puolilla maata.

“Monet silminnäkijöistä olivat poliiseja ja armeijan kantahenkilökuntaa, jotka näkivät suuria, kolmion muotoisia aluksia, joista lähti matala humiseva ääni.

Nick Pope, former MoD UFO investigator
Nick Pope, entinen puolustusministeriön UFO-tutkija

“Kahden armeijan tukikohdan yli keskimailla — RAF (Britannian ilmavoimien ilmatukikohta) Cosford ja RAF Shawbury — tehtiin suora ylilento. Mitään selitystä ei koskaan saatu selville, huolimatta laajoista tutkimuksista.

“Rendlesham Forestin tapaus joulukuulta 1980 on kaikkein vakuuttavin tapaus puolustusministeriön oikean elämän Salaisissa Kansioissa, ja tapaus on edelleen selittämätön.

“Se mikä tekee tästä kaikesta niin uskottavaa on fyysinen näyttö — UFOja seurattiin tutkassa ja ne laskeutuivat lyhyeksi ajaksi, jättivät suuria määriä radioaktiivisuutta sinne missä ne koskettivat maanpintaa.

Nick Pope is author of Encounter in Rendlesham Forest
Nick Pope on kirjoittanut teoksen Encounter in Rendlesham Forest

“Useimmat silminnäkijöistä olivat USA:n ilmavoimien kantahenkilökuntaa, jotka olivat palveluksessa RAF Bentwatersissa ja RAF Woodbridgessa. Jopa tukikohdan varakomentaja näki sen!

“En tiedä ketään joka olisi tutkinut tätä aihetta valtiolla, jolla olisi pitävää näyttöä, joten kyseessä ei välttämättä ole salailu siinä mielessä kuin UFO-yhteisö uskoo.

UK-havainnot avaruusolentojen aluksista

UFO-PÄÄKAUPUNKI

Missä: Bonnybridge, Skotlanti, vuodesta 1992 eteenpäin

Vuonna 1992 paikallinen asukki Isabella Sloggett ja hänen tyttärensä väittivät, että UFO laskeutui heidän eteensä — he juoksivat pakoon peljästyneinä. Paikallinen liikemies näki myös tähden muotoisen kappaleen leijailemassa tiellä. Siitä eteenpäin keskimäärin 300 havaintoa on raportoitu joka vuosi, mm. sikarin muotoisen aluksen laskeutuminen golf-kentälle vuonna 2004.

IHMEKIILA

Missä: Manchester, tammikuu 1995

Tuodessaan alas Boeing 747 -konetta 60 matkustajan kanssa Manchesterin kentälle kapteeni Roger Willis raportoi, että koneen otti haltuun nopeasti kiitävä kiilan muotoinen alus, jonka valot paistoivat kirkkaasti.

TUNNELMIA KONEESTA

Missä: Liverpool, syyskuu 2015

Ryanairin lento viivästytti laskeutumistaan nähdessään UFOn Mersey-joen yllä, ja alusta ei koskaan identifioitu. Paikallinen poliisi oli tallentanut useita havaintoja, mm. “suuren laivueen” selittämättömiä valoja, jotka useat silminnäkijät olivat havainneet vuonna 2008.

NOPEASTI KIITÄVÄ KAPPALE

Missä: Shropshire, maaliskuu 1993

Armeijan kantahenkilökunta RAF Cosfordissa ja RAF Shawburyssa raportoivat jättiläismäisestä kolmionmuotoisesta UFOsta heidän tukikohtiensa yllä. Se oli kuvattu suureksi, lentävän paljon nopeampaa kuin lentokone, jolla oli valkoiset ja punaiset valot ja joka kiisi pois jättäen taakseen valovanan ennen katoamistaan.

HEHKUVAT BUMERANGIT

Missä: Wilsthorpe, East Yorkshire, touko-syyskuu 2009

Sinä kesänä UFO-havaintoja tehtiin useita meren yllä, joista jotkut liitettiin autojen moottorien vikaantumisiin. Rannalla asuva pariskunta raportoi 30-40 hehkuvaa bumerangin muotoista alusta rannikolla. Pian tämän jälkeen kaksi suurta RAF:n helikopteria mystisesti laskeutui ja tyhjensi alueen.

MYSTEERIVALOT

Missä: Skegness, lokakuu 1996

Poliisit ja siviilit kuvasivat omituisia valoja leijailemassa The Washin yllä. Huolimatta siitä, että niitä oltiin nähty tutkassa seitsemän tunnin ajan, dokumentit myöhemmin paljastivat, että RAFille oltiin sanottu etteivät he saa tehdä mitään näille raporteille “korkeimmalta tasolta”.

‘DORITO’

Missä: West Midlands, 2008-nykyhetki

Omituinen kolmionmuotoinen alus, jolle annettiin nimeksi Dudley Dorito, on nähty tasaisin väliajoin vuodesta 2008 meren yllä. Se on kuvattu “neljä tai viisi kertaa suuremmaksi kuin lentokone” ja se on liikkunut “hämmentävällä nopeudella”. Vuonna 2016 opettaja Darren Edwardsin onnistui ottaa kuva puhelimellaan siitä hänen kävelyttäessä koiraansa.

KESKIAIKAINEN KOHTAAMINEN

Missä: St Albans, Herts, 1254

Munkki kirjoittaa hehkuvasta valosta, joka leijailee taivaalla, sanoen: “Yhtäkkiä taivaalle ilmaantui eräänlainen laiva, jonka muoto oli elegantti, hyvin varusteltu ja loistavan värinen.”

JUMBO PÖRISEE

Missä: Berkshire, heinäkuu 2013

Airbus 320:n pilotti lensi 10 kilometrin korkeudella 20 mailia Heathrow’lta ja raportoi nähneensä “kirkkaan hopeisen rugby-pallon muotoisen” aluksen, joka kiisi kohti hänen ohjaamonsa ikkunaa — ja sitten se katosi. Omituista kyllä, ei lennonjohto eikä tutka havainnut alusta.

‘THE THING!’

Missä: Warminster, Wilts, 1964-5

Asukkaat alkoivat raportoida kovista meluäänistä, talojen tärinästä, orbeista taivaalla ja kokonaisista pulujen parvista jotka kuolivat kerralla. 12 kuukauden aikana tehtiin 1000 raporttia omituisista ilmiöistä. Mystiset viljakuviot ja omituiset valot taivaalla ovat jääneet raporttien aiheiksi siitä lähtien.

UFO LASKEUTUU

Missä: Rendlesham Forest, Suffolk, joulukuu 1980

Amerikkalaiset palvelusmiehet RAF-tukikohdassa tutkivat omituisia valoja lähistöllä olevassa metsässä. He kohtasivat 3 metriä pitkän aluksen, joka yhtäkkiä katosi. Varakomentaja everstiluutnantti Charles Halt kuvaa nähneensä leijailevan kappaleen ja “valopylvään, joka tulee alas maahan.”

OMITUISIA OLENTOJA

Missä: Broad Haven, Pembrokeshire, helmikuu 1977

Oppilaat Broad Havenin ala-asteella väittävät nähneensä yli 10-metrisen sikarin muotoisen UFOn laskeutuvan. Kaksi kuukautta aiemmin paikallisen hotellin omistaja tarkkaili “ylösalaisin käännettyä lautasta” kentällä sekä kahta “kasvotonta humanoidia”. Maanviljelijät havaitsivat myös parimetrisen olennon hopeapuvussa.

HELIKOPTERITAPAUS

Missä: Cardiff, eteläinen Wales, kesäkuu 2008

Poliisihelikopteri, joka odotti laskeutumista St. Athanin puolustusministeriön tukikohdassa, melkein törmäsi “lautasen muotoiseen” alukseen. Helikopteri jahtasi sitä, mutta ei kyennyt saamaan kiinni.

JULKKISTEN MENOMESTA

Missä: Swansea and Port Talbot, eteläinen Wales, tammikuu 1983

Kymmenet silminnäkijät näkivät jättiläismäisen, mustan kolmioaluksen alueella. Paikallinen julkkis, leffatähti Michael Sheen näki myös UFOn siellä lapsena.

“Mutta en usko, että kenelläkään on koko kuvaa tarinasta, oli se sitten Britanniassa, USA:ssa, Venäjällä tai Kiinassa.

“Useimmat UFOt ovat väärin tunnistettuja asioita kuten lentokoneiden valoja, satelliitteja tai lentolamppuja, mutta pieni osa pysyy edelleen selittämättömänä.

“Kuten aina muistutan ihmisiä, skeptikkojen tulee olla oikeassa joka kerta… mutta uskovaisten tulee olla oikeassa vain kerran!

“Olen varma, että elämää on ‘tuolla jossain’ ja pidän mielen avoinna vierailujen varalta. Toivon että luonamme on vierailtu — maailma olisi paljon mielenkiintoisempi paikka silloin kuin ilman avaruusolentoja.

“Mielestäni on vain ajan kysymys ennen kuin me löydämme elämää avaruudesta — tai ennen kuin se löytää meidät, jos se ei ole jo niin tehnyt!”

Katso kun Obama puhuu UFOista

Artikkelin julkaissut Daily Star

Rajatieto-TV:n haastattelussa Tapani Koivula

Hyvää joulua koko konkkaronkalle! Joulun antimien sulattelua voi jouduttaa vaikka tätä haastattelua kuuntelemalla.

Tapani Koivula esittelee Keitä me olemme kirjan. Kirjassa on 12 kirjoittajaa ja sen pohjana on erään sähköasentajan 12 vuoden aikana kanavoituja tekstejä. Lisäksi Tapani kertoo haastattelun toisen puolen aikana yhteistyöstä, jota hän aikoinaan kävi Tapani Kuninkaan ja Tapio Kaitaharjun kanssa Suomalaisen ufotutkimuksen tiimoilta.

Bigelow Foundation — UAP:t, abduktiot ja muuta

Johdanto

Varhaisin inkarnaatio Robert T. Bigelowin julkiselle kiinnostukselle koskien UAP:a ja muita aiheita oli Bigelow Foundation.

Angela Thompson Smith, PhD, jokin aika sitten ilmaantui vieraaksi Erica Lukesin radio-ohjelmaan ”UFO Classified.” Angela työskenteli Bigelow Foundationilla lokakuusta 1992 huhtikuuhun 1994. Hän oli kiltti ja lähetti minulle kopion hänen valmistelemastaan raportista säätiölle. Raportti julkaistiin konferenssijulkaisussa 4th Annual Crash Retrieval Conference Proceedings, 2006, Las Vegas, Nevada, s. 193-205.

Raportissa on paljon kiinnostavaa materiaalia, mutta tämän blogipostauksen tarkoituksiin kerään relevantit osat koskien UAP:ta.

 
 

Kirjasto

Angelan ensimmäinen tehtävä oli perustaa kirjasto Bigelow’n pääkonttoriin. Kirjasto koostui suuresta määrästä UAP-ilmiötä, abduktioita ja paranormaalia koskevaa työtä. Kiinnostavaa kyllä kirjastoon pääsi vakavat tutkijat. Kirjat, raportit, konferessipaperit ja muut dokumentit kerättiin ja luetteloitiin.

Abduktiotutkimus

Vaikka Roperin epätavallisten kokemusten gallup oli tehty ennen Angelan aikaa säätiössä, hän sai puheluja sekä terveysammattilaisilta että gallupin tutkimusaiheen kokijoilta.

Marraskuussa 1992 Angela ja Robert Bigelow ottivat osaa yhden päivän konferenssiin Los Angelesissa. Siellä noin 150 terveysammattilaista kuuli esityksiä keskeisiltä abduktiotutkijoilta.

UAP-tutkimus

Angela teki haastatteluja sellaisissa paikoissa kuten Caliente ja Pioche, Nevada, syksyllä 1992 ja keväällä 1993 määrittääkseen yksityiskohtia useisiin havaintoihin. Näihin raportteihin kuului kolmiomuotoisten esineiden havainneita. Aihe jota National Institute for Discovery Science (NIDS) tutkisi myöhempinä vuosina syvemmin.

Eräs aspekti, josta en ollut aiemmin tietoinen, oli Bigelow’n kiinnostus ”UFO-havaitsijoihin”. Näin siis lainaan Angelan raporttia aiheesta:

Aloitettuani työt Bigelow Foundationilla sain kutsuja moniin taivastarkkailuihin, erityisesti Blue Diamondin lähellä, Las Vegasin vieressä. David Smith, jonka olin tavannut juuri sen jälkeen kun aloitin säätiöllä, tuli mukaani matkoille. Robert Bigelow oli pyytänyt Davidia rakentamaan useita UFO-havaitsijoita. Koska Dave työskenteli valtion sopimuksella insinöörilafkalle, hän joutui tekemään tätä vapaa-aikanaan. David rakensi kaksi pientä laitetta, jotka kykenivät havainnoimaan tiettyjä taajuuksia. Rationaali näille taajuuksille tuli artikkelista Astronautic and Aeronautics Journalissa. Oli viitteitä tietyistä taajuuksista, jotka liittyivät UFO-havaintoihin.

’Lacey 17:n tiedusteluoperaattori #2, RB-47H alus tavoitettu arviolta Meridianissa, Mississippissä, signaali jolla on seuraavat ominaisuudet, tajuus 2995-3000mc; pulssin leveys 2.0 mikrosekuntia; pulssin toistotaajuus 600Hz; pyyhkäisy r rpm; vertikaalinen polaarisuus. Signaali liikkui D/F skoopilla, mikä kertoo nopeasti liikkuvasta signaalilähteestä.’

…minun tietojeni mukaan Davidin laitteita ei koskaan käytetty, sillä Robert Bigelow uskoi silloin, että UFOt kommunikoivat eräänlaisella semaforilla tai morsekoodilla.”

Mount Wilson Ranch

Robert Bigelow’n kiinnostuksen Koillis-Utahin ”Skinwalker ranchia” kohtaan lisäksi oli myös mainintaa Jacques Valleen ”Forbidden Science: Volume Fourissa” Bigelow’n vierailusta vuonna 1996 toisella ranchilla, jonka hän myöhemmin osti. Tämä ranch oli lähellä Piochea, Nevadaa, ja sitä kutsuttiin nimellä Mount Wilson ranch. Kirjoitin Mount Wilson ranchista blogipostauksessa 12. maaliskuuta 2019. Lisäksi mikä mielestäni on kiinnostavaa, on että Angela ja Bigelow olivat tietoisia tämän ranchin omituisista tapahtumista jo niinkin varhain kuin 1993.

”Maaliskuussa 1993 säätiö sai informaatiota toisesta ranchista, noin 50 mailia Piochesta pohjoiseen, jossa oltiin raportoitu UFO-havaintoja. Ranch oli historiallisesti ollut monien ammuskelujen tapahtumapaikka. Eräs ranchin asukas kertoi kiinnostavia tarinoita UFO-havainnoista.

Hän ja partnerinsa olivat pickupissaan eräänä iltana ja näkivät epätavallisia valoja, jotka saivat heidän huomionsa. Kahden miehen mielestä jokainen valo oli erillinen esine ja että valot liikkuivat yhdessä. Värit olivat valkea ja kellertävän valkoinen. Miehet arvioivat, että valot olivat noin jalkapallokentän verran etäällä heistä; mitään ääntä ei kuulunut eikä radiosta tullut kohinaa.

Myöhemmin heillä oli toinen havainto useasta valosta kuivan järven tasangolla. Tämä valo liikkui kaoottisesti ja nostatti paljon pölyä tasangolta. Kolmas havainto oli yksittäinen valo, joka näytti kiitävän ylös ja alas vuorenrinnettä.”

Fyffe, Alabama

”Huhtikuussa 1993 Bigelow pyysi minua matkaamaan Huntsvilleen, Alabamaan seuraamaan joitain UFO-havaintoja ja karjansilvontaa, jota oli alueella esiintynyt… Alabamassa tapasin pari paikallista sanomalehden omistajaa, Bakersit, jotka olivat raportoineet laajalti UFO-esiintymästä Fyffen, Alabaman yllä, sekä paikallisen poliisin joka tutki havaintoja… Hetken päästä hän avautui minulle ja puhuimme varsin suoraan UFO-havainnoista, karjansilpomisista ja abduktioista, joita Alabamassa tapahtui…

Viimeisenä vierailupäivänä Lake Gunterville Lodgessa minulla oli harvinainen UFO-havainto. Huoneeni parvekkeelta näin suuren, pyöreän, punaisen ja valkoisen valon nousevan pystysuoraan ylös. Se näytti nousevan pystysuoraan järvestä. Se ei vilkuttanut valojaan ja pian se katosi pilviin.”

Budd Hopkins

Keväällä 1993 Robert Bigelow pyysi Angelaa auttamaan abduktiotutkija Budd Hopkinsia menemällä New York Cityyn. Siellä hän oli kahden viikon ajan auttamassa Hopkinsia vastaamaan useisiin kirjeisiin sekä tekemässä muita tehtäviä.

Area 2000

Lisäksi keväällä 1993 Bigelow rahoitti radio-ohjelmaa, joka alkoi heinäkuun 4. päivä 1993. Ohjelman nimi oli ”Area 2000”. Se pyöri kuuden kuukauden ajan, kunnes Bigelow menetti kiinnostuksensa siihen. Angelan tehtävä oli etsiä relevantteja uutistarinoita ja antaa ne lasvegasilaiselle journalistille George Knappille luettavaksi lähetyksessä. Myöhemmin Linda Moulton Howe tuli radioasemalle uutistenlukijaksi. Show tuotti havaintoraportteja ja muita kokemuksia, ja ”Me kävimme läpi aika paljon UFO-havaintoja ympäri maata.”

Kaiken kaikkiaan hieno raportti, mikä tarjoaa näkemystä Bigelow Foundationin toiminnasta.

Artikkelin julkaissut ufos-scientificresearch.blogspot.com

UFO-tutkimuksen tulevaisuus on osoittaa avaruusolentojen läsnäolo!

Olemmeko me liikkumassa kohti tunnistamattomien lentävien esineiden analysointia ja tutkimusta? Ovatko UFO-tutkimukset paras tapa puhua ”avaruusolennoista keskuudessamme?”

Me olemme tutkineet UFOja jo kauan, ja olemme jo oppineet jonkin verran. Mutta me olemme myös kaasu pohjassa siirtymässä uuteen maailmaan, sellaiseen joka saattaa tehdä standardista UFO-tutkimuksesta vähemmän tärkeää. Muut alat saattavat voittaa enemmän mikäli avaruusolentojen läsnäolo osoittautuu todeksi.

Richard Dolanin analyysi on mielenkiintoinen. Eräs kommentoija huomautti seuraavaa: Richard osuu naulan kantaan kohdassa 41:00. Miten valtio voi myöntää maahansyöksyneiden UFOjen noudot? Se olisi samalla myöntö siitä, että he ovat valehdelleet meille vuosikymmenien ajan. Miten tyhmältä SETI (ja kaikki tiimit ja teleskoopit, jotka ”etsivät” Maan ulkopuolista elämää) näyttäisikään mikäli osoittautuisi, että me olemme etsineet näyttöä jonka päällä valtio on istunut koko ajan? Heitä käytetään typerinä sätkynukkeina piilottamaan totuus.

 

  Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Billy Meierin UFO-kontaktien ennustukset ovat uskomattoman tarkkoja

Michael Horn, kuuluisan UFO-kontaktihenkilö Billy Meierin edustaja, puhui siitä miten Billy on ennustanut viimeaikaiset kehityskulut Euroopassa jopa vuodesta 1958 saakka.

Horn julisti, että jos Meierin väitteet ET-kontaktista ovat todellisia, se olisi ”kaikkein tärkein asia ihmiskunnan historiassa”.

Horn jatkoi litanialla todistuksia, jotka hän sanoo saaneensa ammattilaisilta, jotka ovat tarkastaneet Meierin filmit, ennustukset ja muun materiaalin ja julistaneet ne aidoiksi.

Hän muisteli hänen kohtaamisiaan entisen ilmavoimien tutkijan kanssa, joka sanoo hänen tarkastelleen yksityiskohtaisesti Meierin henkilökohtaista historiaa ja väitteitä. Tutkijan mukaan hän piti näitä täysin aitoina. Hän (ja muita, kuten erikoistehosteiden asiantuntijoita) uskoo, että valokuvat UFOista, jotka Meier on ottanut 1960-luvulla, olisivat olleet mahdottomia väärentää tuohon aikaan.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Betty Hill kertoo omasta abduktiostaan

Tämä on Barb Beckerin kuvaus Betty ja Barney Hillin abduktiotapauksesta erään UFO-tutkijan tulkitsemana. Barb kuitenkin otti yhteyttä Bettyyn ja Betty päätyi kertomaan oman tapauksensa todellisen kulun.
112/157: Betty Hill osa 1
FN  : 55b7
Name: Barb Becker #106 @3466
Date: Sat Jun 02 02:10:39 1990

Jokin aika sitten sain tutkielman tutkijalta Columbia Missourissa Hillin tapauksesta. Pidin tutkielmaa erittäin mielenkiintoisena, mutta mietin olivatko hänen johtopäätöksensä oikeita. Päätin ottaa yhteyden rva Hilliin. Kerroin hänelle BBS:stä ja että halusin laittaa tutkielman sinne julki, mutta halusin kertoa hänelle siitä mitä siinä sanottiin ja tarjota hänelle tilaisuuden korjata virheet. Hän hyväksyi. Tämä tutkielma ja kaksi kirjettä ovat seurausta tästä. Olen käyttänyt [sulkeita] hänen korjauksissaan.

   ******************************************

 TIEDUSTELUN JA MEDIAN YHTEYDET UFO-TAPAUKSISSA
 UFOsearch / Val Germann / Columbia, Mo. / 1990

#2 Hill-abduktiotapaus, 1961, lähde: Interrupted Journey

SYYS. 18-19 [Syyskuu 19-20] Barney ja Betty Hill siepattiin New Hampshiren White Mountainsilla. He muistavat osia kokemuksestaan, mutta heillä on yli 2 tuntia ”puuttuvaa aikaa”, josta he aluksi eivät olleet mitenkään tietoisia. Barney muistaa nähneensä suuren kappaleen, jolla oli ”evät joiden päissä punaiset valot” ja ”miehistön jäseniä lasipaneelin takana” lähietäisyydeltä. Tämä kappale oli yli 30 metriä läpimitaltaan ja se leijaili parinkymmenen metrin korkeudessa ja vain sadan metrin päässä usean minuutin ajan kun Barney katseli kiikareilla.

SYYS. 20 Betty Hill soittaa siskolleen ja kertoo hänen kuvansa tapauksesta. Sisko sitten soittaa paikalliselle fyysikolle, joka ehdotti että mittaisi säteilyarvot. Sisko soitti myös poliisipäällikölle, joka ehdotti että he soittaisivat Peasen ilmatukikohtaan, New Hampshiren Portsmouthissa. Betty soittaa ilmatukikohtaan, on huolissaan säteilystä. Upseeri joka vastaa on ensin ”kyyninen ja haluton” mutta lopulta hän pyytää saada puhua Barneylle. Barneyn mainitessa ”evät joiden päissä valot” upseeri säpsähtää ja sanoo, että puhelua ”valvotaan”. Barneyn mielestä upseeri oli kyllä kiinnostunut. Barney ei maininnut hahmoista, joita hän oli nähnyt lasien takana kiikareilla.

SYYS. 21 Majuri Paul Anderson, tiedustelu-upseeri 100. pommiryhmästä Peasen ilmatukikohdasta soittaa takaisin, sanoo että hän on valvonut koko yön työstämässä raporttia tästä tapauksesta. Kysyi Barneylta kappaleen kokoa. Barney sanoo, että se näytti isolta ruokalautaselta, jota pidettiin käden etäisyydellä. Majuri Anderson lähetti raportin Blue Bookiin, #100-1-61.

SYYS. 23 Betty [Barney] Hill menee paikalliseen kirjastoon ja löytää majuri Donald Keyhoen kirjan UFOista. Kirjoittaa muistiin hänen osoitteensa.

SYYS. 26 Betty Hill kirjoittaa Keyhoelle Washington DC:n ja kuvaa tapauksen niinkuin hän sen muistaa. Fuller raportoi, että NICAP (Keyhoen organisaatio) sai 40 tuhatta kirjettä vuodessa.

SYYS. 30 Kymmenen päivää havainnon jälkeen Betty Hill alkaa nähdä useita erittäin eläviä unia, joista Fuller ei kerro mitään. Ne jatkuvat viiden päivän ajan, sitten loppuvat.

LOKA. 4 Keyhoe saa pyynnön lounaalle Robert Hohmanilta ja joltain nimeltään C.D. Jackson, ”vanhempi insinööri” ”tunnetussa elektroniikkayrityksessä”, jonka nimi on pidätetty. He sanovat työskentelevänsä tutkielman parissa avaruusolentokontakteista, joita Nikola Teslan, David Toddin ja Marconin väitetään kokeneen 1900-luvun alussa. Keyhoe kertoo heille Hilleistä.

LOKA. 21 Walter Webb, tutkija Keyhoen NICAPissa ja astronomi (luennoitsija) Haydenin planetaariossa New Yorkissa tulee haastattelemaan Hillejä. Hän on siellä useita tunteja. Betty ei kerro hänelle unistaan. Barney kertoo ”kapteenista” ja muista joita hän näki lasin läpi.

LOKA. 25? Betty alkaa nähdä useita unia kokemuksen jälkeen, joka hänellä oli autossa. Hän panikoi kun hän ja Barney olivat saapuneet pysähtyneelle autolle tiellä, jonka ympärillä seisoi ihmisiä. Sinä iltana hän näki unta siitä, että hänet vietiin UFOon ja hänelle tehtiin jonkin sortin tutkimus.

LOKA. 26 Webbin raportti menee NICAPiin Washingtoniin. Keyhoe ei ole ottanut häneen suoraan yhteyttä, vaan kirjeitse häntä on tavoitellut Richard Hall, NICAPin sihteeri. Hän on ollut skeptinen. Hän oli kuitenkin erittäin vakuuttunut Hilleistä.

MARRAS. 3 Hohman & Jackson kirjoittavat Hilleille pyytäen haastattelua. He kertovat Hilleille, että he ovat vakavia miehiä, jotka ovat kiinnostuneet ”varmistamaan näiden alusten alkuperän olemassaolevien Hermann Oberthin tieteellisten teorioiden mukaan.” Oberth tunnetaan V-2 -raketista. He eivät paljastaneet heidän työpaikkaansa, mutta lupa annettiin kuitenkin.

MARRAS. 25 Hohman & Jackson tulevat taloon haastattelemaan Hillejä. Lisäksi samana päivänä vierailee majuri James McDonald, pitkäaikainen Hillien ystävä ja ilmavoimien tiedustelu-upseeri. Ilmeisesti hän ei kysy mitään keitä Homan ja Jackson ovat. Hillit olivat ”keskustelleet tapauksesta monta kertaa majuri McDonaldin kanssa”. Kolmistaan he puhuvat 12 tuntia Hillien kokemuksesta, mukaanlukien ”miehistä” lasin takana. Majuri McDonald ehdottaa hypnoosia mutta hän ei tunne ketään terapeuttia. Asia saa olla jonkin aikaa. Molemmat Hillit huolestuvat heidän tapauksestaan ja siitä mahdollisuudesta, että he ovatkin nähneet hallusinaatioita.

MAALIS. 1962 Betty Hill kirjoittaa tohtorille, jota hänen kollegansa on suosittanut. Hillit tapaavat hänet ja kertovat tarinansa. Tohtori suosittelee, että he odottaisivat ja katsoisivat meneekö ongelma pois itsekseen. Terapiaa ei yritetä.

KESÄLLÄ 1962 Barney rupeaa käymään psykiatrilla hänen ahdistuksensa takia, mutta ainoastaan lyhyesti mainitsee UFO-tapauksen.

SYYS. 1962 Hillit saavat kutsun ”UFO-tutkimusryhmään” epämuodollisesti puhumaan kokemuksistaan. Tuo tapaaminen nauhoitetaan, Fuller ei kerro kuka nauhoitti, Hillit eivät tunne. Betty puhui unistaan, unesta jossa häntä tutkitaan.

SYYS. 1963 Hillit kertovat kirkon keskusteluryhmässä UFO-tapauksestaan. Samana päivänä kapteeni Ben Swett, Peasen ilmatukikohdasta, aikoi puhua hypnoosista, josta hän oli tehnyt henkilökohtaisen harrastuksensa. Hillit saavat rohkaisua majuri McDonaldilta puhua heidän kirkon ystävilleen kokemuksistaan ja kapteeni Swettilta rohkaisua mennä hypnoosiin. Barney kokee äärimmäisiä psykologisia häiriöitä UFO-havainnon ja abduktion seurauksena. Hän kuolee 1960-luvun lopulla 46-vuoden ikäisenä.

113/157: Betty Hill osa 2
FN  : 55b9
Name: Barb Becker #106 @3466
Date: Sat Jun 02 02:11:53 1990

JOULU. 1963 Barneyn tohtori soittaa (ehdottaa meille) tri. Benjamin Simonille, hyvin tunnetulle bostonilaiselle psykiatrille. ”Vaikka hän oli edelleen opiskelija Johns Hopkinsin yliopistossa, hän kiinnostui hypnoosista… hän oli johtava neuropsykiatrian upseeri Mason General Hospitalissa, armeijan johtava psykiatrikeskus toisen maailmansodan aikaan.”

TAMMI. 1964 Istunnot alkavat ja syntyy materiaalia, joka tulisi johtamaan John Fullerin vuoden 1966 kirjaan The Interrupted Journey ja vuoden 1975 televisioelokuvaan The UFO Incident James Earl Jonesin ja Estelle Parsonin kanssa. Tri. Simon oli ollut tekninen neuvonantaja John Hustonin tekemälle toisen maailmansodan aikaiselle elokuvalle Let There Be Light.

KESÄ. 1964 Istunnot tri. Simonin kanssa päättyvät.

SYKSY [LOKA.] 1965 Hillien kokemuksesta kirjoitetaan sensaatiomaisia artikkeleja bostonilaisessa sanomalehdessa. Informaatio on otettu syyskuun 1962 nauhalta ”UFO-tutkimusryhmän” tapaamisesta, lähde tuntematon.

MARRAS. 1965 Unitarian Church New Hampshiren Doverissa kutsuu Hillit tapaamaan amiraali Knowlesia NICAPista ennen heidän puhettaan. Lisäksi ohjelmassa on Peasen ilmatukikohdan tiedotusupseeri, joka käy kirkossa ja on auttanut tapahtuman järjestelyissä. Hän ei käy Hillien kimppuun. Samaan aikaan suuri UFO-aalto on käynnissä alueella ja sadat ihmiset käännytetään pois kirkon ovelta kylmänä iltana. Normaali yleisömäärä kirkossa: 40 ihmistä.

          *****************************

Kuten voit nähdä ylläolevasta tapahtumien kulusta (otettu John Fullerin kirjasta) Hillien tapauksessa on käynnissä enemmän kuin heti käy ilmi.

Keitä olivat ”Homann & C.D. Jackson?” Kenelle he oikeasti työskentelivät? Miksi ”suuri elektroniikkayhtiö” oli kiinnostunut maksamaan heille 60v vanhan Nikola Teslaa koskettavan sadun tutkimisesta? Mitä Hermann Oberthin ”tieteelliset teoriat” olisivat kiinnostavia tälle ”elektroniikkayritykselle”? Se mitä meillä oikeasti on käsillämme on ”peitetarina” tiedusteluoperaatiolle.

Kirjassa Aliens From Space, 1973, Keyhoe sanoo, että nämä kaksi ”insinööriä” oliat ”auttamassa NICAPia”. Tämä ei ole se kuva mikä välittyy Fullerin kirjasta. Kirjassa Interrupted Journey on vahva tunnelma siitä, että nämä kaksi herrasmiestä ovat yksinkertaisesti kiinnostuneita johtuen heidän omituisesta tutkimustoimeksiannostaan. Tämä olisi voinut mennä läpi vuonna 1966. Vuonna 1990 me tiedämme paremmin.

Katsokaas, syksyyn 1963 mennessä herrasmies nimeltä C.D. Jackson työskenteli Time/Life Corporationissa johtavassa asemasssa. Itse asiassa, hän auttoi järjestämään $25,000 maksun Lee Harvey Oswaldin leskelle.

Jos olette unohtaneet, Time/Life osti Zapruder Filmin hintaan $150,000 ja sitten varmisti, että filmiä ei näytettäisi moneen vuoteen. Sitten se näytettiin, ja se oli selvästikin manipuloitu. David Lifton sanoo Best Evidencessa, että filmi löytyi CIA:n valokuvalaboratoriosta sinä päivänä kun Time/Life sen osti.

Eikö se seikka, että Donald Keyhoe lounasti C.D. Jacksonin kanssa juuri ennen Betty Hillin kirjeen saamista, ”resonoi” yhtään? Se kyllä resonoi tämän tekstin kirjoittajan kanssa. Donald Keyhoe oli UFOsearchin mielestä pyörittämässä kahden tarkoituksen operaatiota. Julkisuudessa ja hänen organisaatiossaan häntä ei kiinnostanut ”kontaktitarinat”. Mutta taustalla hän oli mukana toisenlaisessa tutkimuksessa, sellaisessa mikä liittyi tiedusteluyhteisöön. Vetivätkö he häntä höplästä?

Mieti tätä. Kirjassa Aliens From Space Keyhoe sanoo, että ”hyvin tunnettu journalisti, John Fuller, oli saanut kuulla tapauksesta NICAPissa pidetyssä luottamuksellisessa esityksessä. Järjestettiin niin, että hän valmistelisi nauhan käyttäen tri. Simonin nauhoitettuja kysymyksiä ja Hillin vastauksia.” Sitten Keyhoe sanoo: Interrupted Journey sai yllättävän paljon vakavaa huomiota verrattuna yleiseen ”kontaktitarinoiden” vastaanottoon. Miten mielenkiintoista.

Kyllä, ja ”sieppaustarinasta” on tullut UFO-tutkijan karkoitin. Todellakin, Hillin tarinan muokattu versio oli AINOA koskaan tehty abduktioelokuva — ennen Communionia vuonna 1989. Ja Hillin saaga näytettiin vain pikkuruudulla, se ei koskaan päässyt teattereihin. Sama voitaisiin melkein sanoa Communionista, joka ei levinnyt laajalle ja se nopeasti hiljeni. Se tulee olemaan videokaupoissa 1990-luvun puoleen väliin mennessä, mikä mielestäni on se idea.

MUITA KYSYMYKSIÄ: Miten kävikin niin, että yksi Hillin parhaista ystävistä oli ilmavoimien tiedustelu-upseeri, joka vain sattui olemaan vierailulla sinä päivänä kun Hohman ja Jackson ilmaantuivat? Eikö ole mielenkiintoista, että he olivat ne jotka tekivät Hillit ensimmäisinä tietoisiksi puuttuvan ajan ilmiöstä? Eikö ole kiinnostavaa, että he olivat ne jotka ehdottivat hypnoosia?

Eikö ole mielenkiintoista, että mies, joka lopulta pyydettiin pitämään regressiot Hilleille, oli armeijan psykiatrian pääsairaalan johtava upseeri toisen maailmansodan aikaan, joka teki ennen valmistumistaan töitä Johns Hopkins Universityssa, jonka sodan aikainen presidentti oli MAJESTIC-12:n jäsen, ja joka oli tekninen neuvonantaja suurelle toisen maailmansodan aikaiselle propagandaelokuvalle, jonka kuuluisa ohjaaja John Huston teki? Hillit kävivät kahdella muulla terapeutilla ennen Simonille menoa. Oliko heillä varaa maksaa tälle herrasmiehelle, jonka on ollut pakko olla erittäin, erittäin kallis? Tämä on jotain mistä Fuller ei puhu mitään. Maksoiko NICAP heille?

Epämiellyttävä mahdollisuus on, että Hillit joutuivat niiden tyyppien ”satimeen”, jotka käsittelivät niinkutsuttuja ”Harmaita” New Mexicossa. Hillien tapaus oli joko syväpeiteoperaatiolla tarkkailua siitä mitä ”Harmaat” tekivät ”sopimuksen” alaisina, tai sitten kyseessä oli vieläkin syvempi peiteoperaatio jolla levittää ”disinformaatiota” jolla tuoda ”abduktiot” mukaan — turvallisesti.

114/157: Betty Hill osa 3
FN  : 55bb
Name: Barb Becker #106 @3466
Date: Sat Jun 02 02:13:01 1990



                                            Maaliskuun 20. 1990

Hyvä Barbara Becker,

Sain kirjeesi UFO-kokemuksestani, ja olen kirjaillut siihen kynällä korjauksia.

Mitä lisäinformaatioon tulee koskien lokakuuta 1965, tutkiva journalisti, joka kirjoitti artikkelit ja julkaisi ne bostonilaisessa sanomalehdessä, viiden päivän ajan sanoi minulle, että hän on saanut informaatiota koskien kokemuksiamme kahdelta armeijan upseerilta cocktail-kutsuilla. He ajattelivat, että kokemuksemme tulisi kertoa kaikelle kansalle.

Vastustan johtopäätöksiä, jotka ovat virheellisiä. Mitä Homaniin ja C D Jacksoniin tulee, he olivat tutkimustieteilijöitä, jotka työskentelivät korkeassa virassa vlatiolla. UFOt olivat heidän HARRASTUKSENSA. Suojellakseen työpaikkojaan me sovimme ettemme puhu heidän työstään, vaikka se oli hyvin tiedossa molemmille meistä. C D Jackson ei koskaan liittynyt Time/Lifeen. Meillä oli jatkuvasti yhteyksiä heihin. Jackson vuonna 1966 työskenteli edelleen Alabamassa samassa työpaikassa.

Suurin osa ystävistämme olivat upseereita Peasen ilmatukikohdasta. Yleensä me tapasimme kaikki upseerikerholla perjantai-iltaisin. Barneyn paras ystävä oli everstiluutnantti tiedustelussa. Jim McDonald oli majuri; lisäksi ystävä joka seurusteli erään parhaan ystäväni kanssa. Myöhemmin he menivät naimisiin. Me kävimme toistemme luona usein.

Jim McDonald ehdotti hypnoosia koska yhteinen ystävämme kapteeni Ben Swett Peasessa teki niin. Benin mielestä hänen tyyppinen hypnoosinsa ei ollut riittävä, sillä hän käytti vain kevyttä tilaa, mikä on suggestion tila.

Tri. Ben Simon oli lähtenyt armeijasta vuosia ennen kuin tapasimme hänet ja hän harjoitti yksityisesti ammattiaan. Tri. Stephans suositteli meille häntä koska hän tiesi, että hän käytti lääketieteellistä hypnoosia, jota opetetaan lääkiksessä, kun tri. Stephans oli ollut yksi hänen oppilaistaan.

Mitä tulee elokuvaan ”Let Their Be Light”, se käsitteli lääketieteellistä hypnoosia jota tri. Simon käytti hoitamaan toisesta maailmansodasta palaavia sotilaita, ja palauttamaan heidät kuntoon. Hieno elokuva — se tulisi julkistaa kaikkien nähtäväksi.

Mitä kahteen terapeuttiin tulee; me konsultoimme yhtä, yhden kerran. Barney kävi tri. Duncan Stephansilla, mutta minä en.

Mitä tri. Simonin tapaamisen hintaan tulee, on totta että hän oli erittäin kallis. Vakuutuksemme maksoi puolet täst. Lasku lähetettiin ”UFO-sieppauksen jälkeisestä terapiasta”. Me maksoimme loput puolet, mikä oli tuhansia dollareita.

John Fuller ei saanut kuulla kokemuksestamme NICAPilta tai Donald Keyhoelta. Heiltä hän sai kuulla informaatiota joka johti hänen kirjaansa Incident in Exeter. Hän oli tällä alueella keräämässä informaatiota, kun bostonilainen sanomalehti julkaisi artikkelit.

Mitä tulee ”Epämiellyttävään Mahdollisuuteen” — puhdasta paranoiaa! Ei mitään ”karmaisevaa” kokemuksessamme tai ystävissämme. Ja UFO ei todellakaan liittynyt New Mexicoon.

Arvostaisin jos lähettäisit korjatun kopion tietokoneeltasi. Kiva kuulla sinusta –

          Terveisin,

          Betty  (allekirj.)

          Betty Hill

P.S. Mistä tiedän että meidät siepanneet eivät olleet New Mexicosta — siellä ei ole avaruusolentojen ja valtion yhteistukikohtaa. Ilmeisesti tarina alkoi kiertää kun eräs nainen kevyessä hypnoosissa kertoi miten hänet oli viety sinne.

Ed Conroy, kirjailija, ja Dora Ruffnerin ystävä tutki tätä.

He saivat tietää näiden niinkutsuttujen tukikohtien sijainnin olevan Jicarilla Apache-heimon reservaatissa, joka on suljettu alue. Joten he tapasivat heimon johtajia ja saivat luvan tutkia aluetta oppaiden kera ja ilman heitä. He tutkivat aluetta. Ainoa mitä he löysivät oli hylätty vesitorni, jota oltiin käytetty joskus muinoin kun rautatie kulki alueen läpi; lisäksi yhden talon jossa asui Apache-perhe. Ei soraa, ei teitä, ei torneja, ei valtion tai minkään muunkaan tahon laitoksia.

Ed Conroy oli ensimmäinen henkilö, joka tätä raporttia tutki. Hän on kirjoittaa taiteista ja sähköisestä mediasta San Antonio Express Newsiin. Hänen nimensä tulisi mainita tietokoneverkostollesi.

Betty Hill

115/157: Betty Hill osa 4
FN  : 55bd
Name: Barb Becker #106 @3466
Date: Sat Jun 02 02:14:30 1990

Kirjoitin rva Hillille jälleen ja kiitin häntä hänen kommenteista ja kysyin haluaisiko hän tehdä lausunnon BBS:n koskien kokemuksiaan. Seuraavassa on hänen vastauksensa.

huhtikuun 2. 1990

Hyvä Barbara Becker,

Mielestäni mahdollisesti helpoin tapa vastata kysymyksiisi on listata tapahtumat niinkuin ne tapahtuivat.

Aivan aluksi sanon, että meidänlaisessa tapauksessa tietoinen mielemme ei muista mitään, mutta alitajuntamme muistaa.

Me pidimme sieppauksemme alkua sinä hetkenä kun Barney seisoi pellolla, katsoi alusta, kun yksi humanoideista sanoi jotain hänelle, mikä johti hänen paniikkiinsa ja hän juoksi autolle, huutaen että he yrittivät kaapata meidät.

Kun hän kaasutti valtatiellä välttääkseen kaappausta, me kuulimme piippaavia ääniä, ja auto alkoi värähdellä.

Kun Barney kääntyi toiselle tielle, ajattelin että meillä on tiedossa jokin oikopolku kotiin, ja en sanonut mitään. Sitten näimme kuutamon laskevan maahan. Me oletimme että se oli Kuu joka laskeutui, ja me näimme sen edessä olevat puut.

Seuraavaksi Barney kääntyi hiekkatielle, laskevan Kuun suuntaan. Ennen kuin kysyin häneltä mitään, me näimme miehiä seisomassa tiellä, tukkimassa tiemme — ja me emme muista mitään tästä eteenpäin.

Me muistamme etsineemme valtatietä, mutta ennen sinne pääsyä me näimme aluksen jälleen sen ohittaessa pikkutien edessämme.

Kun me pääsimme valtatielle, me kuulimme toisen sarjan piippaavia ääniä. Ja me tulimme kotiin, etsimme alusta koko matkan emmekä nähneet sitä.

Kotona Barneyn ensimmäinen kommentti oli, ”kello on viisi, meidän olisi pitänyt olla kolmelta viimeistään kotona”. Tällä kertaa se oli keittiön kellomme, sillä molemmat rannekellomme olivat lakanneet toimimasta — tämä hämmensi meitä, sillä molemmat olivat pysähtyneet samaan aikaan.

Barney alkoi purkaa kamojamme autosta. Me sovimme, että ne viedään sisään joten jätimme ne takaporstuaan pariksi päiväksi.

Sitten menimme pitkään suihkuun ja pesimme itsemme, sillä me tunsimme olomme ”erittäin likaisiksi”.

Molempien mielestä jotain oli tapahtunut, me emme tienneet mitä se oli, mutta me emme voineet puhua siitä. Me unohtaisimme sen piakkoin.

Seuraavana päivänä menin autolleni, ja löysin erittäin kiiltäviä laikkuja takakontin päältä ympyrän muodossa. Huolestuin kovasti, ja sanoin että ehkä meidät altistettiin jollekin vaaralliselle — laikut tulisi tarkastuttaa. Joten soitin siskolleni joka soitti fyysikolle, joka ehdotti että tarkastaa laikut kompassin avulla, minkä tein. Kun kompassi alkoi heilua sinnetänne, soitin siskolleni jälleen ja kerroin hänelle tästä. Siihen aikaan poliisiviranomainen oli hänen kotonaan ja puhuin hänelle — sanoin hänelle aiemmasta illasta. Hän sanoi, että heillä on käsky sanoa silminnäkijöille että soittaa Peasen ilmatukikohtaan ja raportoida havainto. Joten soitimme Peaseen ja kerroimme heille havainnosta, mutta jätimme sanomatta että näimme humanoideja.

Seuraava askeleemme oli palata vuorille, etsiä pikkutie, hiekkatie, miettien että jos löytäisimme nämä, me muistaisimme mitä meille tapahtui sen jälkeen kun näimme ”miehet tiellä”. Me palasimme toistuvasti sinne, kaikenlaisessa säässä, etsien mutta emme löytäneet hiekkatietä. Kun olimme siellä, me kysyimme kaikilta jotka tulivat vastaan jos he olisivat nähneet mitään omituisia valoja taivaalla, saimme satoja raportteja — tapasimme 50 tai enemmän ihmistä kerralla ryhmässä, jotka kertoivat havainnoistaan, mutta kukaan ei ollut kokenut samanlaista kuin me, josta me emme puhuneet.

Noin kuudesta kahdeksaan viikkoa kokemuksen jälkeen me tulimme kotiin yhtenä iltana, ja löysimme keittiön pöydältä kasan kuivia lehtiä. Ensimmäinen reaktiomme oli — joku on ollut kotonamme! Kun aloin siivota lehtiä, löysin siniset korvarenkaani joita pidin tuona iltana. Se oli paniikki — miten hävitin nuo ja miten kuka ne palautti? Ja miten ne päätyivät kotiimme?

Seuraava oli mekkoni. Toisella kerralla minulla oli se päällä, ja nyt se oli pinkin puuteriaineen peitossa. Panin sen ulos, ja puuteri humahti pois, mutta jätti pinkkejä tahroja jokapuolelle. Myös helma ja jotkut saumat olivat revenneet.

Palatakseni, kymmenen iltaa ennen tätä kokemusta, minulla oli sarja unia, viitenä yönä peräkkäin, siitä että minut kaapataan, viedään alukseen, tehdään ruumiintarkastus. Siihen aikaan Barney työskenteli puolesta yöstä aamukahdeksaan, joten hän ei ollut paikalla. Kirjoitin nämä unet talteen ja piilotin ne, en koskaan puhunut niistä ennen kuin hypnoosissa tri. Simonin kanssa.

Mitä Hohmaniin ja Jacksoniin tulee, he olivat ottaneet osaa jonkinlaiseen geologian konferenssiin Washington DC:ssa ja tapasivat Donald Keyhoen siellä. Konferenssin jälkeen he sanoivat hänelle että heillä on harrastus, ja kiinnostus lentäviä lautasia kohtaan (termi siihen aikaan). Hän luetutti heillä Walt Webbin raportit hänen tapaamisestaan meidän kanssamme.

Hohman kirjoitti meille, pyysi saada tavata meidät. Me suostuimme, me emme tienneet mitään UFOista, ja me olimme hiljaa etsineet jotain selitystä kokemuksellemme. Hohman oli New Yorkista, ja Jackson Alabamasta, joten meidän piti odottaa kunnes molemmat olivat paikalla.

Kun he olivat paikalla, Barney kertoi humanoidista joka sanoi jotain hänelle, mitä hän ei muitanut — tämä harmitti häntä kovasti.

Me kerroimme kuunlaskusta ennen kääntymistämme hiekkatielle. He sanoivat, että me emme olisi voineet nähdä Kuuta, sillä se oli jo laskenut. Me molemmat panikoimme.

Joten he ehdottivat, että otamme tiekartan, merkkaamme sijaintimme siihen eri aikoina. Me tiesimme, että olimme poistuneet Colebrookista noin 22 aikaan, siellä olevasta ravintolasta. Me kykenimme näyttämään sijaintimme ja aikamme suurimmaksi osaksi, mutta yhdessä kohtaa Plymouthin ja Ashlandin välillä löi tyhjää. Joten he ehdottivat, että menisimme takaisin sinne alueelle. Sitten me puhuimme ajasta — me voisimem ajaa Kanadaan seitsemässä tunnissa, ja meiltä oli kestänyt seitsemän tuntia tulla takaisin kotiin Colebrookista. Oli pakko olla selitys tälle. Myöhemmin he nimittivät sitä puuttuvan ajan ilmiöksi. Mutta alusta lähtien Barney ja minä tiesimme, että matka kotiin oli kestänyt paljon kauemmin kuin sen olisi pitänyt.

Me jatkoimme takaisin menoa vuorille, etsien hiekkatietä, kysyen ihmisiltä näkemistään asioista. Sitten me aloimme kysyä oliko kukaan koskaan nähnyt ihmisiä aluksissa. Ei. Kukaan ei tiennyt, että Barney oli nähnyt niitä ja muisti tämän.

jatkuu….

116/157: Betty Hill osa 5
FN  : 55bf
Name: Barb Becker #106 @3466
Date: Sat Jun 02 02:15:32 1990

Huhtikuun 2. 1990 kirje…jatkuu.

Mitä hallusinaatioihin tulee, minä olin ja olen koulutettu sosiaalityöntekijä. Tunnen ne olosuhteet, jotka on pakko olla, että hallusinaatioita esiintyy — molemmat ihmiset näkevät saman asian samaan aikaan, sellaista ei tapahdu. Tri. Simon vahvisti tämän mahdottomuuden.

Mitä auto-onnettomuuteen tulee, me molemmat järkytyimme samanaikaisesti, mutta minulla oli ollut jo uneni. Me olimme hämmentyneitä syistä sille miksi me reagoimme sillä tavalla.

Jos kaikkia näitä järkyttäviä asioita ei olisi tapahtunut, ilman syytä, me emme koskaan olisi käyttäneet tuhansia dollareita tri. Simonin luona käydäksemme. Me menimme hänen luokseen päästäksemme ahdistuksestamme, emme UFO-sieppauksen takia. Hän työskenteli kanssamme seitsemän kuukautta, joka viikko. Mutta opin näissä istunnoissa, kun hän siirsi amnesian taustalle niin ettemme muistais, että meidän tulee tavata häntä joka viikko, jotta hän voisi vahvistaa amnesiaa. Jos me emme tekisi niin, me muistaisimme noin kymmenen päivän päästä — sama aikajakso, kokemuksemme jälkeen, kuin minulla oli uneni. Nyt tajuan, että muistin nämä asiat, unissani, mikä johtui siitä että heidän kontrollinsa minun muististani heikkeni.

Hypnoosimme jälkeen me palasimme alueelle ja menimme suoraan pikkutielle, hiekkatielle. Me löysimme aukion metsässä, jonne alus laskeutui.

Tuon jälkeen kolme laboratoriota on yrittänyt analysoida pinkkejä tahroja mekossani tuloksetta.

Olen samaa mieltä kanssasi ufologiasta, että se on täynnä disinformaatiota. He ovat tehneet enemmän peitelläkseen todellisia UFOjen aktiviteetteja kuin mikään muu ryhmä. Mitä sosiaalityöntekijän taustaani tulee, tiedän että huonon itsetunnon omaavilla ihmisillä on kauheaa asioiden kanssa, joita he eivät ymmärrä, ja he haluavat kehittää selityksen, joka heitä tyydyttää, joka yleensä on fantasia. En pidä termistä ”puuttuva aika”, sillä kaikilla on puuttuvaa aikaa. Ihmisaivot eivät kykene muistamaan jokaista pikku yksityiskohtaa elämässämme, joka hetki. Kukaan ei voi muistaa kaikkea mikä eilen tapahtui.

Olen työskennellyt kaapattujen kanssa, ja niiden kanssa jotka haluaisivat uskoa tulleensa kaapatuiksi. Viisi oli oikeasti kaapattu, jotka raportoitiin melkein heti poliisille, ja kolmessa tapauksessa he olivat sairaalan polilla kolme tuntia. Sitten muiden kanssa — viisi alkoi muuttua mielisairaaksi, heidät diagnosoitiin ja hoidettiin. Myöhemmin yksi muuttui itsemurhaksi. Sitten on ollut huijauksia. Kävelin seinän läpi — paljonko remppa maksoi? He soittivat takaisin muutaman päivän päästä ja kertoivat minulle miten he huijasivat hypnotisoijaa kertomalla omituisia juttuja, jotka he uskoivat. Viimeisenä on niitä jotka toiset ovat johtaneet harhaan itsesuggestiolla, jota nimitetään hypnoosiksi, jotka sellaista ovat käyttäneet. Voin ottaa kenet tahansa, ja 15 minuutissa yksinkertaisella harjoitteella voin antaa heille UFO-sieppauksen. Mutta minä olen varma, että he tietävät sen olevan vain fantasiaa. Mutta se on samanlaista ”hypnoosia” kuin muutkin käyttävät. Se ei ole sitä hypnoosia jossa me kävimme. Meillä oli sellaista jota käytetään kirurgiassa. Haluaisin nähdä kaikkien niiden, jotka käyttävät vääränlaista hypnoosia, kokeilevat yksinkertaisia lääketieteellisiä proseduureja.

Niin moni yrittää kopioida kokemuksiani, että tri. Simon kirjoitti osion hypnoosista, niiden tyypeistä, testauksesta ja ominaispiirteistä. Kukaan ei ilmeisesti lue tai ymmärrä tätä osiota, sivut 82-85, sillä he jättävät sen lukematta. Valitettavasti se pilaa hypnoosin alan, jolla on hyviä lääketieteellisiä käyttökohteita.

Kävin niinkutsutussa abduktiokonferenssissa. Eräs kertoi kokemuksistaan, suoraan Star Trekistä. Hän otti itse kapteeni Kirkin roolin. Hän käytti samoja nimiä kuin TV-ohjelmassa. Myöhemmin me sanoimme hänelle tämän, joten hän tuli takaisin ja esitti ”hypnoosin” uudelleen ja keksi erilaisen sieppauksen. Niin menestyksekästä. Sellaisia tarinoita he kertovat.

Kiitos kun annoit minun kertoa asiat julki. Joskus olen kuullut asioistani kerrottavan sellaisella tavalla etten itse tunnista sitä.

           Terveisin,

           Betty  (allekirj.)

           Betty  Hill

 

Artikkelin julkaissut textfiles.com

Jim Speiserin suosittelemia UFO-kirjoja

Tässä Paranetin sysopin ja Arizonan MUFON-aktiivin Jim Speiserin suosittelemia kirjoja.

(alunperin FIDO UFO Echo 7/10/89)

Yleistä – Historia

Jacobs, David M.: ”The UFO Controversy in America

Kaikkien kirjahyllyjen pitäisi alkaa tällä.

Yleistä – Synopsis/Teorioita

Hall, Richard: ”Uninvited Guests

Paras yleinen johdanto, skeptikolle aivan pakollista luettavaa.

Yleistä – Debattia

Sagan, C. & Page, T., toim.: ”UFOS: A Scientific Debate

Jos luulit Saganin olleen aina skeptinen, mieti uudestaan. Tämä sisältää tutkielmia, jotka ovat olleet mukana AIAA:n UFO-symposiumissa, mukaanlukien Hynekin ja Menzelin paperit. Kiinnitä erityistä huomiota tri. Robert M. L. Bakeriin.

Yleistä – Skeptiset

Klass, Philip J. :

Ehkäpä kaikkein tärkeimmät teokset koko alalla. (Ylläri!) Nämä kolme olivat ne, jotka saivat minut uskomaan, että UFOt ovat legitiimi, bona fide mysteeri, johon edes maailman paras debunkkaaja ei kykene vastaamaan.

Shaeffer, Robert: ”The UFO Verdict

Shaeffer on Klass-klooni jossain mielessä, mutta tekee uskottavaa työtä monien omien tutkimustensa parissa, joista tunnetuimpina Jimmy Carterin havainto kun hän oli Georgian kuvernööri (se oli Venus, Jimmy!).

Tiede ja tutkimus

Hynek, Dr. J. Allen: ”The UFO Experience

Ensimmäinen yritys kasata ja käsitellä massiivisia määriä dataa, ja ehdottaa tutkimusmenetelmiä syntyvälle proto-tieteelle. Otti käyttöön termin ”lähikontakti”.

” ”, Imbrogno, P. & Pratt, R.: ”Night Siege

Katsaus kaikkein merkittävimpään tapaukseen, Hudson Valleyn bumerangiin. 9000 näköhavaintoa vuonna 1987, videokuvaa, still-kuvia, havaintoja ydinreaktoreiden luona, viitteitä salailusta, mahdollisesti abduktioita… tässä on ne kaikki.

Story, Ronald J.: ”UFOs and the Limits of Science

Tämä tarina tunnetaa Von Dänikenin debunkkauksesta, ja se on kirjoitettu Skeptical Inquirerille. Mutta mitä tulee UFOihin, se on toinen ”Tarina”!

Haaksirikkoutuneet lautaset

Moore, W. & Berlitz, C.: ”The Roswell Incident

Sanokaa mitä sanotte MJ-12:sta, Miehistä Mustissa ja Mooren viimeisimmästä tajunnanräjäytyksestä. Tämä on EDELLEEN parhaiten dokumentoitu, parhaiten tutkittu tapaus mitä kirjoista löytyy. Kunniamaininta Stan Friedmanille, sillä julkaisija katsoi asiakseen olla mainitsematta Friedmanin kontribuutiota.

Valtion salailu

Fawcett, L. & Greenwood, B.: ”Clear Intent

Kirjoittajat esittävät erittäin uskottavan ja vielä loppuunsaattamattoman Kosmisen Watergaten tapauksen. Sisältää dokumenttien kopioita, jotka on saatu FOIAn alaisuudessa tietopyyntöinä. Monet näistä dokumenteista on saanut haltuunsa Citizens Against UFO Secrecy. Varo vain! Nämä kaverit kykenevät todistamaan melkein kaiken sanomansa!

Keyhoe, Maj. Donald E.: ”Flying Saucers: Top Secret

Kunniamaininta — Hyvä katsaus varhaisiin salailun päiviin, ja NICAPin epäonnistuneisiin yrityksiin ”hälventää salailun verho”.

Abduktiot

Streiber, Whitley: ”Communion

Tämä kirja on myynyt eniten kaikista UFO-kirjoista. Huolimatta siitä mitä ajattelet Streiberista ja hänen omituisesta tarinastaan, pidä kuitenkin mielessä: HÄN uskoo siihen. Hän on kuitenkin yliarvostettu kirjoittajana.

Hopkins, Budd: ”Intruders

Paljon luettavampi kuin Communion, ja suorastaan pelottava sen seuraamuksissa. Hopkins tekee parhaansa esittääkseen tapauksen geenimanipulaatiosta, mutta hän on saanut sapiskaa epätieteellisestä metodologiastaan. Ei kauhean huono taiteilijalle, kumminkaan.

Abduktiot – Skeptiset

Klass, Philip J.: ”UFO Abductions: A Dangerous Game

Kuten hänen aiempien kirjojensa kansa, ne ovat tärkeitä ainoastaan epäonnistumisestaan muiden vakuuttamisessa. Klass esittää, että vuoden 1975 TV-elokuva ”The UFO Incident” on nykypäivän abduktiohuuman alkuhetki.

Lisätietoja

Kaipaatko lisää? Kädet hikoaa päästä oikeisiin hommiin? Asia kunnossa, käydään hommiin…

Bullard, Dr. Thomas E.: ”UFO Abductions: The Measure of the Mystery

Käänteentekevä kahden kirjan, 673 sivun teos folkloristilta, joka pyrki näyttämään, että abduktiot eivät olleet mitään muuta kuin 1900-luvun satuja. Ja kuka tahansa, joka sanoo ettei meillä ole empiiristä otetta asiaan tulisi lukea tämä. Jos tämä on liikaa sinulle..

”On Stolen Time”

Tiivistelmä yllolevasta työstä. Paljon kätevämpi (ja halvempi) 34-sivuinen.

Swords, Dr. Michael, toim.:”Journal of UFO Studies

Ufologian oma referoitu tiedejournaali. Sisältää artikkeleita Delphos Landing Trace Casesta (ei, ystävät, tämä EI OLE ”keijukaisrata”), avaruusolentohypoteesista ja paljon paljastavia pyöreän pöydän keskusteluja abduktioista.



Artikkelin julkaissut textfiles.com