Toivottakaamme avaruusolennot tervetulleiksi Ummaan

Onko kaikkien muslimien uskonnollinen velvollisuus yrittää käännyttää avaruusolennot uskoon kun he laskeutuvat keskuuteemme?

Artikkelin julkaissut MEL Magazine

Tällä hetkellä on varsin hyväksyttyä, että niistä lähes 1 miljoonasta Facebook-käyttäjästä jotka sanoivat osallistuvansa “Storm Area 51, They Can’t Stop All of Us”-tapahtumaan, suurin osa pelkästään trollaili puolustusministeriötä eikä heillä ollut aikomustakaan vakavasti matkustaa Nevadan erämaahan vapauttamaan vangittuja avaruusolentoja. Mutta tämä ei silti estänyt yhtä ryhmää — eli muslimiteinejä — pohtimasta heidän uskonnollisia velvollisuuksiaan jos osoittautuisi, että USA:n valtio olisi pitänyt kellareissaan Maan ulkopuolisia elämänmuotoja kaikki nämä vuodet.

 

Okei, tämä oli käytännössä vitsi, kun suurin osa muslimiteineistä twiittaili yllä esitetyn kaltaista juttua. Tämä sanoo minulle, että he eläytyivät meemin mukana. “Se Area 51 -meemi oli hauska, ja näin amerikkalaisten muslimiystävieni vitsailevan asiasta, joten halusin mennä myös itse mukaan”, selittää 17-vuotias Khalil Mohamed. Siltikään se ei estänyt esittämästä mitään mielenkiintoista teologista kysymyksenasettelua tämän lisäksi. Tai kuten Mohamed asian esitti, jos osoittautuisi, että nämä avaruusolennot seuraisivat toisenlaista henkistä polkua, “olisi muslimien velvollisuus tuoda heidät Islamin pariin. Koska (Jumala) on kaiken hallitsija. Ei ainoastaan Maan vaan jokaisen Galaksin ja universumin myös. Joten vaikka vitsailin, siinä oli myös hieman vakavuutta mukana.”

Hän jatkaa, “Koraanista ja Haditheista (Profeetta Muhammedin sanomiset) löytyy kohtia, jotka sanovat että jokainen olento Maan päällä on muslimi, ei ainostaan ihmiset. Joten jos kasvit voivat olla muslimeja, ja eläimet voivat olla muslimeja (Jumalan silmissä), eivätkö silloin myös avaruusolennot?”

Kysymys avaruusolennoista on ollut pitkään uskonnollisen ajattelun komponentti, erityisesti kristillisten doktriinien. Niinkin varhain kuin 1200-luvulla, teologit kuten Tuomas Akvinolainen kävivät keskustelua kehittyvän astronomian tieteen kanssa ja kysyivät Jumalan voimista Maan ulkopuolella, ja vuonna 1891 Paavi Leo XIII perusti Specola Vaticanan, eli Vatikaanin Observatorion, sillä perusteella että oli jokaisen kristityn velvollisuus levittää Jumalan sanaa kaikkiin ihmisen tiedossa oleviin kolkkiin. (Latinalainen sanakirja, jonka Vatikaani julkaisi, sisälsi myös akronyymin RIV, res inexplicata volantes, mikä tarkoittaa selittämätöntä lentävää esinettä (UFO).)

Hieman tuoreempana kristilliset liikkeet kuten eksoteologia ovat koetelleet teologista doktriinia Maan ulkopuolisesta elämästä, yrittäen esittää sen miten usko voisi kukoistaa ja päästä yli inhimillisen jumalanpalvonnan rajoitteista. Esimerkiksi kristityt teologit kuten Ted Peters, jonka ajattelu muodostaa paljolti kristillisen transhumanistiliikkeen ajatukset, joissa esitetään uskonnon lopulta ilmenevän ei-fyysisissä avaruuksissa (kuten virtuaalitodellisuudet), uskoo että Maan ulkopuolinen elämä esittäisi “Jumalan vision laajentumista.”

“Kristittyjen tulisi odottaa oppivansa uusia asioita Jumalasta kohdatessaan avaruusolennot” Peters kirjoittaa hänen vuoden 2014 kirjassaan UFOs: God’s Chariots?: Spirituality, Ancient Aliens and Religious Yearnings in the Age of Extraterrestrials. Hän lisää, “Kenen tahansa teologin tulisi tutkia uudestaan tarkkaan sitä miksi me uskomme inhimilliseen arvokkuuteen Maassa, ja millä tavoin me voimme oppia laajentamaan tuota uskomusta. Teologien tulisi kyetä pääsemään yli heidän ajattelutavastaan ja muuttua Astroteologeiksi.”

Islamin tekstejä on varsin vähän kun puhutaan elämästä Maan ulkopuolella. Tämä ei tarkoita, etteikö käsite olisi mahdollinen uskon piirissä. Itse asiassa eräs kaikkein tunnetuimmista islamilaisen teologian konsepteista on jinn — yliluonnolliset henget, jotka voivat antaa ihmisille voimia ja korruptoida heidän uskonsa sekä moraalinsa. Lisäksi torontolainen imaami Shabir Ally vuonna 2013 otti kantaa kysymykseen tulisiko Islamin olla yhteensopiva Maan ulkopuolisen elämän kanssa webinaarissa, jossa hän sanoi:

“Koraani on avoin idealle, että on olemassa monia Maapalloja. Jumalan merkkejä Taivaissa ja Maassa ovat hänen luomuksensa. Tämä ei tarkoita ainoastaan ihmisiä; se tarkoittaa kaikkia eläimiä ja hyönteisiä myös. Ja tämä myös voi viitata toisenlaisiin älykkäisiin elämänmuotoihin. Se ei tarkoita, että vain ihmiset on luotu, ja jos muunlaista elämää on olemassa, me tiedämme että Jumala ei hylkää luomuksiaan. Tämä tarkoittaisi, että Jumala on kommunikoinut Islamin koko hänen luomakuntaansa.”

Useimmat imaamit, joihin otin yhteyttä tästä aiheesta, joko löivät luurin korvaan, tai kaunopuheisemmin sanoiviat minulle, että tämä ei ole heidän asiantuntemuksen alaansa (ennen kuin he löivät luurin korvaan). Eräs imaami (lontoolainen Jaffer Suleiman) kuitenkin oli halukas puhumaan kanssani (hetken ainakin). “Eräs asia, joka on jätettävä taaksemme, on oletus siitä että ‘avaruusolennot’ itse eivät olisi muslimeja”, Suleiman selittää. “Mieti sitä mitä muslimi tarkoittaa Maalle. Ihmisinä meillä on eri tavat ymmärtää Jumala, Islam, se miten me palvelemme ja jopa uskomme. Mutta me emme viittaa muun uskoisiin ihmisiin, tai uskottomiin ihmisiin, ‘tuntemattomina.’”

Hän lisää, että vaikka keskustelu Maan ulkopuolisesta elämästä ei olekaan useimpien imaamien asialistan kärkipäässä, he voivat tarjota tavan keskustella islamilaisesta velvollisuudesta — sekä Maalle itselleen että muslimiyhteisölle laajemmalti. “Kuvittele jos avaruusolennot saapuisivat Maahan huomenna, ja oleta nyt että he hyväksyisivät Islamin. Muslimeilla on velvollisuus tarjota tilaa heille uskontonsa harjoittamiseen ja olla Jumalaa lähellä. Joten keskustelu avaruusolennoista, olettaen että he ovat olemassa ja he tietävät että me olemme täällä, tarkoittaa että osa ‘kääntymisen’ prosessia edellyttää sen, että me siivoamme Maapallomme ja teemme siitä asuttavan. Se tarkoittaa myös, että me teemme Islamista avoimemman ja demokraattisemman — tai ainakin sallimme näiden avaruusolentojen olla osa globaalia ummaa (yhteisö) ja antaa heidän liittyä seuraamme palvomaan Luojaamme.”

Kiinnostavaa kyllä, Suleiman esittää että velvollisuus käännyttää avaruusolennot Islamiin ei ole niin tärkeä kuin muslimiyhteisöjen velvollisuus varmistaa, että vieraat ja ulkopuoliset otetaan vastaan. “Tulivatpa avaruusolennot sitten Maahan, menimmepä me sitten heidän planeetalleen, mitä tahansa tulevaisuudessa tapahtuukaan, muslimit joutuvat johtamaan esimerkillään ja ottamaan kaikki vastaan yhteisöissään”, hän sanoo.

Hän lisää nauraen, “Yksi iso haaste on — ainakin muslimeille — joka aiheuttaa hieman keskustelua: Kukaan ei tiedä mihin suuntaan rukoilla!”

Artikkelin julkaissut MEL Magazine

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.