Avainsana-arkisto: Roswell

Tilannearvio: Kyllä, meillä on maahantulleiden UFOjen romuja

Artikkelin kirjoittanut Bryce Zabel

New York Timesin jahdatessa maahansyöksyneitä lautasia ja Trumpin tehdessä virallisia lausuntoja, Roswell pysyy edelleen UFO-salailun perisyntinä.

Nautitaan hetki siitä mitä tässä kuvassa tapahtuu. Tässä on majuri Jesse Marcel Roswellin armeijan ilmatukikohdassa heinäkuussa 1947. Hän tietää, että jotain uskomatonta tapahtuu hänen kuntansa ulkopuolella, koska hän on nähnyt törmäyspaikan hänen omin silmin ja koskettanut romua hänen omin käsin. Lähes päivän ajan Marcelille on ollut henkeäsalpaavaa tietää, että maailma tulee muuttumaan dramaattisesti, jotain minkä hän tietää koska hänen esimiehensä tuntuvat yrittävän päästä samalle tasolle Amerikan kansalaisten kanssa.

Majuri Jesse Marcel | A.D. After Disclosure

Sitten seuraavana päivänä ovi lyötiin naaman edestä kiinni kovaa. Politiikkana oli nyt kieltäymys ja pilkkaaminen, ja se tuli suoraan Washington DC:sta. Mikä pahempaa, Marcel valittiin visuaaliseksi sanansaattajaksi, joka ottaa kaiken vastaan, sanoo anteeksi, meidän mokamme, pelkkä säähavaintopallo, täällä ei ole mitään nähtävää.

Tässä valokuvassa Marcel tajuaa, että tänä yksittäisenä hetkenä ihmiskunnan historiassa hänen roolinsa on olla narri joka mokasi, joku niin tyhmä ettei osaa sanoa eroa hänen oman tukikohtansa säähavaintopallon ja avaruudesta tulleen lentävän lautasen välillä.

Tämä oli juuri se miten Jesse Marcel sai kasvoilleen hirvi-ajovaloissa -ilmeensä tässä ikimuistoisessa valokuvassa. Hän ottaa kaikkein eeppisimmän iskun itselleen. Shakespeare ei olisi voinut kirjoittaa siitä paremmin.

Kun näyttämö on valmis, mennään sitten uutisiin…

Roswell nykypäivänä | Jared Zabel

Huhu kiertää yhä sofistikoituneempia ja asioista enemmän perillä olevia UFO-piirejä siitä, että New York Timesilla on toimittajia kiertämässä ja soittelemassa puheluja koskien maahansyöksyneiden tunnistamattomien lentävien esineiden noutoja Amerikan maaperältä.

Mietitään hetki mitä se voisi tarkoittaa, mikäli tämä osoittautuu todeksi. Se tarkoittaisi sitä, että kansakunnan kaikkein kuuluisin sanomalehti saattaa olla sanomassa sitä, että meillä on hallussamme materiaalia maahansyöksyistä ja että teknologia ei ole meidän omaamme (USA), eikä niiden muidenkaan (Kiina, Venäjä) ja että se tulee toisesta lähteestä.

New York Times

Miksi ihmeessä kunnioitetut journalistit kuten Ralph Blumenthal ja Leslie Keane, jotka työskentelevät New York Timesille, haluavat jahdata ikuisuuden vanhaa törmänneiden lautasten uutisankkaa?

Ensiksikin, koska aina on ollut anekdoottitodisteita ja keskeisten ihmisten silminnäkijätodistuksia. Se ei vain ole ollut pitävää näyttöä jota todistus vaatisi. Se, plus että olisit aika ulalla journalistina ettet koskaan pääsisi takaisin. Ja tuo kaikki on saattanut olla totta aivan viime vuoteen asti.

Silloin Luis Elizondo, joka pyöritti valtion AATIP:ia, kehittyneiden ilmailmiöiden tunnistusohjelmaa, sanoi ääneen sen mitä me kaikki ajattelimme. Puhuessaan Foxilla Tucker Carlsonin kanssa hän sanoi, että Yhdysvalloilla on oikea fyysinen romu. Entinen armeijan tiedustelupalvelun mies Elizondo lopetti valtion UFO-ohjelmassa elääkseen aktivistina ja edistääkseen uudenlaista ajattelua ja läpinäkyvyyttä.

Carlson: Uskotko, perustuen vuosikymmenien palvelusaikaasi USA:n valtiolla, että USA:n valtiolla on hallussaan materiaalia näistä aluksista?

Elizondo: Kyllä.

Carlson: Onko USA:n valtiolla mielestäsi UFOn palasia hallussaan juuri nyt?

Elizondo: Valitan, Tucker, minun täytyy todella pitää salassapitosopimuksestani kiinni, enkä voi syventyä aiheeseen enempää.

Koko aihe tihkuu mahdollisuutta nopealle UFO-paljastukselle ja muutokselle, joka on alkutekijöissään. Tässä on hieno muistutus siitä kuka sanoi mitä romusta UAP-tutkimusyhteisön Danny Silvalta.

On mahdollista, että uudet otsikon New York Timesissa tulevat olemaan se potku persuksille, joka laittaa UFO-paljastuksen käyntiin.

Samalla kun odottelemme, tsekataan mitä Donald Trumpilla on sanottavanaan Roswellista.

Donald Trump Jr. kysyi juhannuksen 2020 isänpäivähaastattelussa isältään toistuvasti Roswellista. On silti hieman hämmentävää kuulla istuvalta USA:n presidentiltä tämän myöntävän tietävänsä Roswellista, ja sanovan “En kerro sinulle mitä tiedän siitä, mutta se on kaikki erittäin kiinnostavaa.” Tuntuu siltä, kuin tämä kaikki merkitsisi jotain.


Se pakollinen kysymys

Nopea kertaus Roswellin perusteista —

Heinäkuun alussa 1947 armeijan johto Roswellin ilmatukikohdassa laittoi ulos lehdistötiedotteenIn early July of 1947, the military brass at the Roswell Army Air Base put out a press release joka oli niin suorasanainen, että paikallislehti otsikoi sen ”RAAF sieppasi lentävän lautasen ranchillaan Roswellin alueella.” Tässä on kyseinen lehti.

Roswell Daily Record

Seuraavana päivänä samat henkilöt sanoivat, että kaikki nämä koulutetut armeijan henkilöt, joihin USA luotti ydinaseiden hallinnoinnissa, olivat erehtyneet ja identifioineet väärin säähavaintopallon, jotain mitä heillä tapahtuu päivittäin. Tässä on otsikko:

Roswell Daily Record

Mitä jos valtio kertoi vahingossa totuuden ensimmäisenä päivänä?

Tämä on selvästikin kysymys, johon pitää etsiä vastausta varovaisesti. Aloitan siitä mitä me tiedämme. Me tiedämme, että Roswellin ilmatukikohta julkaisi tiedotteen, jossa sanottiin että he olivat saaneet haltuunsa lentävän lautasen ja että seuraavana päivänä he peruivat kaiken ja sanoivat löytäneensä vain säähavaintopallon. Se on hämärää käyttäytymistä, mutta se ei ole näyttöä mistään.

Me tiedämme, että vuosien mittaan Yhdysvaltain armeija on eri otteisiin ilmoittanut, että Roswell oli lentävä lautanen, säähavaintopallo, testilennolta peräisin olevia testinukkeja taikka salainen Mogul-pallo, jolla vakoillaan Neuvostoliiton ydinasekyvykkyyksiä. Nämä ovat vain virallisia yrityksiä selittää asia. Muut kiinnostuneet ovat kehitelleet tarinoita natsien Mengelen lautasista, Neuvostoliiton lautasista ja perkeleen tekosista. Aihe on selvästikin ollut avoin tulkinnalle jo vuosikymmenten ajan.

Sitten järkyttävä vastalause kaikelle, esiintyy yksittäinen toinen tapaus. Roswell oli eksoottista teknologiaa. Meillä on hylkyjä ja ruumiita. Me emme puhu Fight Clubista.

Roswell nykyään | Jared Zabel

Tuolla tarinalla on satoja silminnäkijöitä, jotka ovat nähneet samat faktat. Jotkut olivat nähneet omin silmin romun ja jopa ruumiiden noudot, ja useat kertomukset ovat paljastuneet ihmisten kuolinvuoteilla. Monta muuta silminnäkijää oli perheenjäseniä, jotka saivat tietää salaisuudesta heidän isiltään ja aviomiehiltään, jotka olivat pitäneet asiaa omana tietonaan vuosikymmenet. Oli myös kymmeniä, jotka todistivat erittäin tiukkoja turvatoimia ja materiaalin kuljetusta maahansyöksyn jälkitunnelmissa.

Tiedän tämän, koska työskentelin kahden huippututkijan — Don Schmitt ja edesmennyt Stanton Friedman — kanssa ja olen käyttänyt kymmeniä tunteja heidän tutkimustensa läpikäyntiin. Stan oli mies, joka löysi Jesse Marcelin vuonna 1978 ja Don oli energeettinen nuori tutkija, joka kilpaili Stanin kanssa katkerasti 1990-luvulla. Heidän kilpajuoksun lopettamisen jälkeen heistä tuli ystävät. Kuten Don on aina kysynyt:

Olisko satoja ihmisiä listattuna sellaisessa jättiläismäisessä projektissa, jossa suojellaan pelkän säähavaintopallon palasia, joka näytettiin kansalle myöhemmässä lehdistötilaisuudessa?

Nuo ihmiset eivät olleet samaa mieltä kaikista yksityiskohdista, eivätkä he olleet kaikki nähneet sitä omin silmin, mutta kaikki kertoivat samaa erittäin mukaansatempaavaa tarinaa periaatteessa samasta asiasta.

Siihen liittyy myrskyn aikaan tapahtunut onnettomuus, pelastuspyrkimys jolla arvioida ja siirtää palasia aluksesta ja sekä kirjaimelliset että symboliset siivousponnistelut, jotka mahdollisesti saivat yhden elävän ja neljä kuollutta haltuunsa. Ruumiit, alus ja hylky siirrettiin Wright-Pattersonin ilmatukikohtaan ja muihin paikkoihin käskystä.

Näkemäni todistukset tulevat miehiltä ja naisilta, jotka olivat siellä, tukikohdassa, kentällä, sairaaloissa ja hautaustoimistoissa, lentämässä lastia ja vartioimassa sitä tarkasti tasolla, jollaista ei oltu koskaan koettu. Niitä on monia.

Yksikään silminnäkijä ei ole astunut esiin ja sanonut, ”no, tiedätkö, en koskaan halunnut puhua siitä näinä vuosina mutta se todella oli säähavaintopallo.”

Uskon sitä Roswellin tarinaa, jonka suurin osa silminnäkijöistä ja toisen käden todistajista on kertonut. Jotkut yksityiskohdat voivat tuntua heikoilta, niinkuin mikä tahansa muisto josta on mennyt näin kauan aikaa. Erityisesti sellainen, jota on vähätelty vuosia asiantuntijoiden ja psykologisten operaatioiden taholta, sekä valtiolla että sen ulkopuolella.

Tässä saattaa olla epämukava määrä kohinaa, mutta minulle signaali kuuluu kovaa ja kirkkaasti.

 

Roswell nykyään | Jared Zabel

Media on tehnyt huonoa työtä tarinan käsittelyssä vuosien mittaan, haluten käsitellä ihmisiä avaruusolentojen puvuissa Roswellin UFO-festivaaleilla mieluummin kuin oikeasti tutkia asiaa ja haastatella silminnäkijöitä.

Roswellin koko tarinaa todennäköisesti ei tulla kuulemaan vuosiin. Kun se kuullaan, tarina saa ansaitsemansa kunnioituksen. Tuon ajan historioitsijat ja lukijat ihmettelevät miten niin vakava aihe saatettiin lakaista maton alle niin pitkäksi aikaa. Se tuntuu hullulta.

On epätodennäköistä, että New York Times tulee raportoimaan Roswellin tarinasta, joka on niin vääristynyt disinformaatiosta, väärinkäytöksistä, silminnäkijöiden ahdistelusta, salailusta, kieltämisestä ja pilkkaamisesta, että monille asia tuntuu epävakaalta ja epäluotettavalta. Heille on parempi mennä tuoreemman kohteen kimppuun, ehkä jonkin vähemmän tunnetun. Roswell, kuten osoittautuu, on tuskin ollut ainoa törmäys. Nämä siivettömät alukset eivät tipu taivaalta joka päivä, mutta niitä on ollut muutamia siellä täällä ympäri maailmaa.

Joten Times tulee käsittelemään helpompia kohteita aluksi.  Päätoimittajat pakottavat toimittajat hankkimaan lähteitä huolellisesti. Heidän etsimänsä on vain pala materiaalia UFO-hylystä, tai itse alus. He haluavat saada tietää kuka sen sai haltuunsa, mitä he tekivät sillä, mitä he ovat oppineet siitä ja missä se on nykyään.

Kun he saavat tietää, että tämä on tapahtunut aiemminkin, Roswellin tarina on nopeasti menossa tutkintaan ja sitten tulossa julki. Siinä kohtaa homma jatkuu eri säännöillä.

Ihmiset, valmistautukaa.

Artikkelin julkaissut medium.com

Bill Cooper: MJ-12:n Alkuperä, Identiteetti ja Tarkoitus

                  SALAINEN HALLITUS
      MJ-12:n Alkuperä, Identiteetti ja Tarkoitus

           Hypotheesi, jonka on kirjoittanut
                 Milton William Cooper
                  Toukokuun 23. 1989

HUOM….Monia informaation lähteitä on käytetty tämän tutkielman taustatutkimuksissa. Suurin osa tästä tiedosta tulee suoraan tai on seurausta omista TOP SECRET/MAJIC-materiaalin tutkimuksistani, jonka henkilökohtaisesti näin ja luin vuosien 1970 ja 1973 välillä Tyynenmeren laivaston komentajan tiedustelubriiffaustiimin jäsenenä. Koska osa tästä informaatiosta on johdettu lähteistä joita en voi ilmiselvistä syistä paljastaa, sekä julkaistuista lähteistä joiden puolesta henkilökohtaisesti en voi puhua, tämä tutkielma tulee käsitellä hypoteesina. Vaikkakin vakaasti uskon, että tämä on todellinen Pedon luonne. Se on ainoa skenaario, joka on kyennyt johdonmukaisesti sitomaan kaikki eri elementit, jotka ovat saattaneet tutkijoita kyyneliin heidän etsiessään vastauksia. Se on ainoa elitys joka näyttää tapahtumien kronologisen järjestyksen ja näyttää, että eri kronologiat yhteenliitettyinä sopivat yhteen täydellisesti. Suurimman osan tästä tiedän todeksi. Lopusta en mene takuuseen, ja siksi tällä tutkielmalla tulee lukea otsikossa hypoteesi.


Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina Yhdysvaltain hallitus koki sarjan tapahtumia, jotka tulisivat muuttamaan sen tulevaisuuden suunnan, ja samalla koko ihmiskunnan tulevaisuuden, ennustamattomaksi. Nämä tapahtumat olivat niin uskomattomia, että ne uhmasivat uskoa. Hämmästynyt presidentti Truman ja hänen huippusotilasjohtajansa tajusivat olevansa käytännössä kyvyttömiä toimimaan voitettuaan juuri kaikkein tuhoisimman ja kalleimman sodan koko historiassa. Yhdysvallat oli kehittänyt, käyttänyt ja ainoa maa maailmassa jolla oli hallussaan atomipommi, jolla yksin oli potentiaali tuhota mikä tahansa vihollinen, ja jopa Maapallo itsessään. Samaan aikaan USA:lla oli paras talous, kehittynein teknologia, korkein elintaso, sillä oli eniten vaikutusvaltaa, ja sillä oli suurin ja voimakkain sotilasvoima historiassa. Me voimme vain kuvitella hämmennyksen ja huolet kun Yhdysvaltain hallituksen asioista perillä oleva eliitti tajusi, että avaruusolentojen alus, jota ohjasti hyönteisen kaltaiset olennot täysin käsittämättömästä kulttuurista, oli törmännyt New Mexicon erämaahan-

Tammikuun 1947 ja joulukuun 1952 välillä vähintään 16 haaksirikkoutunutta tai alas ammuttua avaruusolentojen alusta, 65 avaruusolentojen ruumista ja 1 elävä avaruusolento saatiin talteen. Lisäksi avaruusolentojen alus oli räjähtänyt eikä mitään saatu tästä tapauksesta talteen. Näistä tapauksista 13 sattui USA:n rajojen sisäpuolella, joihin ei kuulu alus joka tuhoutui ilmassa. Näistä 13:sta 1 oli Arizonassa, 11 New Mexicossa ja 1 Nevadassa. Kolme oli ulkomailla. Noista 1 oli Norjassa ja 2 Meksikossa. UFO-havaintoja tehtiin niin useita, että vakavat tutkimukset ja jokaisen raportin debunkkaaminen oli mahdotonta käyttäen olemassaolevia tiedusteluresursseja.

Avaruusolentojen alus löydettiin helmikuun 13. päivä 1948 läheltä Aztecia, New Mexicossa. Toinen alus paikallistettiin maaliskuun 25. päivä 1949 Hart Canyonista lähellä Aztecia, New Mexicossa. Se oli 30 metriä läpimitaltaan. Yhteensä 17 avaruusolentojen ruumista saatiin talteen noista kahdesta aluksesta. Vieläkin merkittävämpää oli löytää suuri ihmisruumiin palasten määrä, jotka oli säilötty näihin molempiin aluksiin. Demoni nosti rumaa päätään ja paranoia nopeasti sai haltuunsa kaikki, jotka tuolloin tiesivät jostain jotain. Salaisesta korkista tuli yhtäkkiä Huippusalainen korkki, joka ruuvattiin todella tiukalle. Turvallisuuspeite oli vieläkin tiukemmalla kuin Manhattan Projectin päällä ollut. Tulevina vuosina nämä tapahtumat muuttuisivat maailman vartioiduimmaksi salaisuudeksi koko maailman historiassa.

Amerikan huipputieteilijöiden erikoisryhmä järjestäytyi Project Sign -nimen alaisuudessa joulukuussa 1947 tutkimaan ilmiötä. Koko ilkeä homma verhottiin salaisuuden huntuun. Project Sign kehittyi Project Grudgeksi joulukuussa 1948. Matalan tason disinformaatioprojekti nimeltään Blue Book muodostettiin Grudgen alaisuuteen. 16 kirjaa julkaistiin Grudgen alaisuudessa, mm. ristiriitainen ”Grudge 13” jonka minä ja Bill English näimme, luimme ja paljastimme kansalle. ”Siniset Tiimit” kasattiin noutamaan törmänneitä lautasia ja kuolleita tai eläviä avaruusolentoja. Siniset Tiimit myöhemmin kehittyivät Alfa-tiimeiksi Project Pouncen alaisuudessa.

Näinä alkuvuosina USA:n ilmavoimat ja CIA olivat täydessä kontrollissa avaruusolentojen salaisuudesta. Itse asiassa CIA muodostettiin presidentin päiväkäskyllä ensin keskustiedusteluryhmäksi ainoana tehtävänään käsitellä avaruusolentojen läsnäoloa. Myöhemmin National Security Act saatettiin voimaan ja se teki siitä CIAn. Kansallisen turvallisuuden neuvosto perustettiin valvomaan tiedusteluyhteisöä ja erityisesti avaruusolentojen toimia. Liuta neuvoston muistioita ja päiväkäskyjä otti pois CIA:lta sen ainoan tehtävän kerätä ulkomaista tiedustelutietoa ja hitaasti mutta varmasti ’laillisti’ suoran toiminnan salaisten aktiviteettien muodossa koti- ja ulkomailla.

Joulukuun 9. päivänä 1947 Truman hyväksyi National Security Councilin päätöksen NSC-4 otsikolla ”Ulkomaisten tiedustelutoimien koordinointi” usuttaen ministereitä Marshall, Forrestal, Patterson, sekä ulkoministeriön kansliapäällikköä Kennania.

Ulkomaiden ja sotilastiedustelun kirja 1, ”Komitean loppuraportti valtion toimista tiedustelutehtävissä”, Yhdysvaltain senaatti, 94. kongressi, 2. sessio, raportti no. 94-755, huhtikuun 26. päivänä 1976, s. 49 esittää: ”Tämä direktiivi valtuuttaa ulkoministeriön koordinoimaan ulkomaiden informaatiotoimintaa, jonka tehtävänä on kommunismin vastustaminen. Huippusalainen NSC-4:n lisäpöytäkirja, NSC-4A, ohjeisti keskustiedustelun johtajaa (DCI) ryhtymään salaisiin psykologisiin toimenpiteisiin NSC-4:ssä esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. CIA:n saama alkuvaiheen valtuutus salaisiin operaatioihin NSC-4A:n alaisuudessa ei puhunut muodollisista proseduureista näiden operaatioiden koordinoimiseksi eikä hyväksymiseksi. Se yksinkertaisesti ohjeisti DCI:a ’ryhtymään salaisiin toimiin ja varmistamaan, yhdessä valtion ja puolustusvoimien kanssa, että toteutetut operaatiot ovat yhdenmukaiset Amerikan politiikan kanssa.'”

Myöhemmin NSC-10/1 ja NSC-10/2 korvasivat NSC-4:n ja NSC-4A:n ja laajensivat salaisia kyvykkyyksiä lisää. Office of Policy Coordinationin (OPC) tehtäväksi annettiin toteuttaa laajennettu salaisten aktiviteettien ohjelma. NSC-10/1 ja NSC-10/2 vahvistivat laittomat ja lain ulkopuoliset käytänteet ja proseduurit hyväksyttäviksi kansallisen turvallisuuden johdolle. Reaktio oli nopea. Tiedusteluyhteisön silmissä ”kaikki oli sallittua”. NSC-10/1:n alaisuudessa perustettiin koordinaattoriryhmä (ECG) käsittelemään, mutta ei hyväksymään, salaisia projektiehdotuksia. ECG sai salaa tehtäväkseen koordinoida avaruusolentoihin liittyviä projekteja. NSC-10/2 ja /2 tulkittiin tarkoittavan, että kukaan huipulla ei halunnut tietää mitään ennenkuin se oli ohi ja menestyksekäs. Nämä toimet saivat aikaan puskurin presidentin ja informaation välille. Tämän puskurin tarkoitus oli toimia keinona presidentille kieltää tieto jos tieto vuotaisi julkisuuteen. Tämä puskuri oli käytössä myöhempinä vuosina tehokkaasti eristämässä seuraavilta presidenteiltä kaikki tieto avaruusolentojen läsnäolosta muuten kuin mitä Salainen Hallitus ja tiedusteluyhteisö halusivat heidän tietää. NSC-10/2 perusti tutkimuspaneelin, joka tapasi salassa ja joka koostui aikansa parhaista tieteentekijöistä. Tutkimuspaneelin nimi ei ollut MJ-12. Toinen NSC-muistio, NSC-10/5 lisäksi kuvasi tutkimuspaneelin tehtävät. Nämä NSC-muistiot ja salaiset päiväkäskyt valmistelivat näyttämön MJ-12:n luomiselle vain 4 vuotta tämän jälkeen.

Puolustusministeri James Forrestal alkoi vastustaa salailua. Hän oli erittäin idealistinen ja uskonnollinen mies, joka uskoi että kansalle tulisi kertoa. Kun hän alkoi puhua oppositiopuolueelle ja kongressin johtajille avaruusolentojen ongelmasta, Truman pyysi häntä eroamaan. Hän ilmaisi pelkonsa monille ja aivan oikeutetusti uskoi, että häntä tarkkaillaan. Ne, jotka eivät tienneet faktoja, tulkitsivat tämän paranoiaksi. Forrestalin sanottiin myöhemmin kärsineen hermoromahduksesta ja hänet otettiin hoitoon Bethesda Naval Hospitaliin. Itse asiassa pelättiin, että Forrestal alkaisi puhua jälleen, ja hänet piti eristää ja mustamaalata. Aikaisin aamulla toukokuun 22. päivänä 1949 CIA-agentit sitoivat lakanan hänen kaulansa ympärille, kiinnittivät toisen pään kiinnikkeeseen huoneessa ja heittivät James Forrestalin ikkunasta. Lakana repesi ja hän putosi alas kuolemaan. Hänestä tuli ensimmäisiä salailun uhreja.

Elävä avaruusolento, joka oltiin saatu talteen vuoden 1949 Roswellin törmäyksestä, sai nimen EBE. Nimeä oli ehdottanut tri. Vannever Bush ja se oli lyhenne sanoista Extraterrestrial Biological Entity. EBEllä oli taipumus valehdella, ja vuoden aikana vastasi vain halutulla tavalla esitettyihin kysymyksiin. Ne kysymykset, jotka eivät johtaisi haluttuun vastaukseen jäivät vastaamatta. Jossain kohtaa toisena vankeuden vuonna hän alkoi avautua, ja EBEltä saatu informaatio oli vähintäänkin huikeaa. Tämä kokoelma hänen paljastuksiaan myöhemmin loi perustan sille mikä tunnettaisiin ”Keltaisena Kirjana” (Yellow Book). EBEstä otettiin valokuvia, jotka muiden lisäksi minä ja Bill English näimme vuosia myöhemmin GRUDGE 13:ssa.

Vuoden 1951 lopulla EBE sairastui. Lääkintähenkilöstö ei kyennyt määrittämään EBEn sairauden syytä, eikä sillä ollut mitään taustaa mistä ammentaa. EBEn keho perustui klorofylliin ja hän prosessoi ruokaa energiaksi paljon samaan tapaan kuin kasvit. Jätemateriaali tuli ulos samoin kuin kasveilla. Päätettiin, että kutsuttaisiin koolle kasvitieteen asiantuntija. Kasvitieteilijä tri. Guillermo Mendoza tuotiin yrittämään auttaa häntä selviämään. Tri. Mendoza työskenteli pelastaakseen EBEn kunnes vuoden 1952 puolessa välissä EBE kuoli. Tri. Mendozasta tuli asiantuntija avaruusolentojen biologiassa.

Turhassa yrityksessä pelastaa EBE ja päästä väleihin teknologisesti ylempänä olevan avaruusolentorodun kanssa Yhdysvaltain hallitus alkoi lähettää avunpyyntöä vuonna 1952 kauas avaruuteen. Kutsuun ei vastattu, mutta projekti jatkui hyvän toivon eleenä.

Presidentti Truman loi supersalaisen National Security Agencyn (NSA) salaisella päiväkäskyllä marraskuun 4. päivänä 1952. Sen pääasiallinen tarkoitus oli tulkata avaruusolentojen kommunikaatiota ja kieltä ja saada aikaan dialogi avaruusolentojen kanssa. Tämä mitä kiireellisin tehtävä oli jatkumoa aiemmista pyrkimyksistä ja se sai koodinimen SIGMA. Toinen NSA:n tarkoitus oli monitoroida kaikkea viestintää ja lähetyksiä mistä tahansa laitteesta maailmassa tiedustelutiedon keräämiseksi, sekä ihmisten että avaruusolentojen. Project Sigma oli menestys. NSA ylläpitää yhteyksiä myös Kuutukikohtaan ja muihin Salaisiin Avaruusohjelmiin. Päiväkäskyllä NSA on kaikkien muiden lakien ulottumattomissa, paitsi niiden jotka erityisesti mainitsevat NSA:n lakitekstissä sitä koskevana. Tämä tarkoittaa, että jos viraston nimi ei ole kirjoitettu minkään kongressin säätämän lain tekstiin, laki ei kosketa NSA:ta. NSA suorittaa nyt muitakin tehtäviä ja itse asiassa se on päätiedustelupalvelu koko tiedusteluyhteisössä. Nykyään NSA saa 75% kaikista rahoista, jotka menevät tiedusteluyhteisölle. Vanha sanonta ”minne rahat menee, siellä valta lepää” pitää paikkansa. DCI nykyään on pesti pelkkää julkisuutta varten. Pääasiallinen NSA:n tehtävä on edelleen avaruusolennoille kommunikointi, mutta nyt sillä on myös muita avaruusolentoprojekteja.

Presidentti Truman on pitänyt liittolaisemme, mukaanlukien Neuvostoliiton, informoituna avaruusolentojen ongelman kehittymisestä Roswellin haltuunotosta eteenpäin. Tämä on tehty sitä varten mikäli avaruusolennot osoittautuisivat uhaksi ihmiskunnalle. Suunnitelmia luotiin puolustaa Maapalloa hyökkäyksen varalta. Kansainvälisen salaisuuden säilyttäminen osoittautui erittäin vaikeaksi. Päätettiin, että ulkoinen ryhmittymä oli tarpeen koordinoida ja kontrolloida kansainvälisiä pyrkimyksiä, jotta piilotettaisiin salaisuudet normaalilta vallan vahtikoiran valvonnalta. Lopputuloksena muodostettiin salaseura, joka sai nimen ”Bilderberg”. Päämaja on Sveitsissä, Genevessä. Bilderberg kehittyi salaiseksi maailmanhallitukseksi, joka nyt kontrolloi kaikkea. YK oli silloin, ja on edelleenkin, kansainvälinen vitsi.

Vuonna 1953 uusi presidentti istui Valkoisessa Talossa. Hän oli mies, joka oli tottunut kurinalaiseen henkilöstöorganisaatioon, jolla on komentoketju. Hänen metodinsa oli delegoida vastuuta ja hallita komitealla. Hän teki suuria päätöksiä mutta vain kun hänen neuvonantajansa eivät kyenneet pääsemään konsensukseen. Hänen normaali menetelmänsä oli lukea läpi tai kuunnella useita vaihtoehtoja ja sitten hyväksyä yksi niistä. Ne, jotka työskentelivät hänen lähellään, ovat sanoneet että hänen suosikkikommenttinsa oli, ”tee mitä tahansa se vaatiikin”. Hän käytti paljon aikaa golf-kentällä. Tämä ei ollut mitenkään omituista miehelle, jolla oli ura armeijassa ja jonka korkein asema siellä oli ollut Liittoutuneiden Komentaja sodan aikaan. Pesti, joka toi mukanaan 5 tähteä. Tämä presidentti oli armeijan kenraali Dwight David Eisenhower.

Ensimmäisenä virkavuotenaan, 1953, ainakin 10 muuta törmännyttä lautasta saatiin talteen kera 26 kuolleen ja 4 elävän avaruusolennon. Kymmenestä neljä löytyi Arizonasta, 2 Teksasista, 1 New Mexicosta, 1 Louisianasta, 1 Montanasta ja 1 Etelä-Afrikasta. Havaintoja oli satoja.

Eisenhower tiesi, että hän joutui kamppailemaan ja ratkaisemaan avaruusolento-ongelman. Hän tiesi, että hän ei voisi tehdä sitä paljastamalla salaisuutta kongressille. Alkuvuonna 1953 uusi presidentti kääntyi ystävänsä ja komiteatoverinsa Council on Foreign Relationsissa, Nelson Rockefellerin, puoleen saamaan apua avaruusolentokysymykseen. Eisenhower ja Rockefeller alkoivat suunnitella salaista struktuuria jolla valvoa avaruusolentotehtävien suorittamista, jonka oli määrä olla todellisuutta vuoden päästä. Idea MJ-12:sta sai näin syntynsä. Se oli Nelsonin setä Winthrop Aldrich joka oli ollut kriittinen vakuuttaessaan Eisenhowerin mukaan presidenttikisaan. Koko Rockefellerien perhe ja heidän mukanaan Rockefellerien imperiumi oli yksissä tuumin tukenut Ikea. Avunpyyntö Rockefellereilta avaruusolentoasiassa tuli olemaan Eisenhowerin suurin USA:n tulevaisuutta koskien tekemä virhe koskaan, sekä varmasti suurin koko ihmiskunnan tulevaisuutta koskeva virhe.

Viikon sisään Eisenhowerin valinnasta hän oli nimittänyt Nelson Rockefellerin presidentin valtiojärjestyksen neuvonantajakomitean puheenjohtajaksi. Rockefeller vastasi valtion uudelleenorganisoinnin suunnittelusta. New Deal -ohjelmia lähetettiin yhdelle yksittäiselle kabinettiviralle nimeltä Terveys-, Koulutus- ja Hyvinvointiministeriö. Kun kongressi hyväksyi uuden kabinettiroolin huhtikuussa 1953, Nelson nimettiin aliministeriksi Oveta Culp Hobbylle.

Vuonna 1953 astronomit löysivät suuria esineitä avaruudesta, jotka liikkuivat kohti Maapalloa. Aluksi uskottiin, että ne olivat asteroideja. Myöhempi todistusaineisto osoitti esineiden olevan mahdollisesti avaruusaluksia. Project Sigma sieppasi avaruusolentojen radiokommunikaatiota. Kun esineet saavuttivat Maapallon, ne siirtyivät korkealle kiertoradalle päiväntasaajalle. Siellä oli useita suuria aluksia, ja niiden oikeat aikeet eivät olleet tiedossa. Project Sigma, ja uusi projekti nimeltään Plato, radioviestinnän avulla käyttäen tietokoneen binäärikieltä, kykeni järjestämään laskeutumisen, joka johti kasvokkain kohtaamiseen avaruusolentojen kanssa toiselta planeetalta. Project Plato sai tehtäväkseen solmia diplomaattisuhteet tämän avaruusolentojen rodun kanssa.

Samaan aikaan ihmisiltä näyttävien avaruusolentojen rotu otti yhteyttä Yhdysvaltain hallitukseen. Tämä avaruusolentojen ryhmä varoitti meitä avaruusolennoista, jotka kiersivät päiväntasaajaa, ja tarjosivat apuaan henkisessä kehityksessä. He ainoana suurena ehtonaan vaativat, että riisumme ja tuhoamme ydinaseemme. He kieltäytyivät vaihtamasta teknologiaa sanoen, että me emme olleet henkisesti kyvykkäitä käsittelemään teknologiaa, joka meillä silloin oli hallussa. He uskoivat, että me käyttäisimme mitä tahansa uutta teknologiaa tuhoamaan toisemme. Tämä rotu sanoi, että me olimme matkalla itsetuhoon ja että meidän tulee lopettaa toistemme tappaminen, lopettaa Maapallon saastuttaminen, lopettaa Maapallon luonnonvarojen raiskaaminen ja oppia elämään harmoniassa. Nämä ehdot herättivät suurta epäilyä, erityisesti ydinaseiden purkamisen vaade. Uskottiin, että tapaaminen näillä ehdoilla jättäisi meidät turvattomaksi avaruusolentojen uhkaa vastaan. Meillä ei myöskään ollut historiassamme mitään aiempaa joka olisi auttanut tässä päätöksessä. Ydinaseista riisuntaa ei pidetty Yhdysvaltain parhaana etuna. Tarjouksista kieltäydyttiin.

Myöhemmin vuonna 1954 suurinenäisten Harmaiden Avaruusolentojen rotu, joka oli kiertänyt Maapalloa, laskeutui Hollomanin ilmatukikohtaan. Päästiin perussopimukseen. Tämä rotu esittäytyi olevansa kotoisin Orionin vyön punaista tähteä, jota me kutsumme nimellä Betelgeuse, kiertävältä planeetalta. He esittivät, että heidän planeettansa on kuolemassa ja että tulevana tuntemattomana aikana he eivät enää kykenisi siellä selviämään. Tämä johti toiseen laskeutumiseen Edwardsin ilmatukikohtaan. Historiallista tapahtumaa oltiin suunniteltu etukäteen ja tämän sopimuksen yksityiskohdista päästiin yksimielisyyteen. Eisenhower järjesti loman itselleen Palm Springsiin. Sovittuna päivänä presidentti suuntasi tukikohtaan ja tekosyy oli, että hänen piti vierailla hammaslääkärissä.

Presidentti Eisenhower tapasi avaruusolennot ja Yhdysvaltojen sekä avaruusolentojen kansan välillä allekirjoitettiin muodollinen sopimus. Sitten saimme ensimmäisen avaruusolentojen suurlähettilään ulkoavaruudesta. Hänen nimensä ja tittelinsä oli Hänen ”Kaikkivoipa Korkeutensa Krlll”, joka lausuttiin Krill. Amerikkalaisessa perinteessä pilkata kuninkaallisia titteleitä häntä salaa kutsuttiin nimellä ”Alkuperäinen Panttivanki Krlll”. Sinun tulisi tietää, että avaruusolentojen lippu tunnetaan nimellä ”Trilateraalinen Merkki” ja se näkyy heidän aluksissaan ja on päällä heidän univormuissaan. Molemmat nämä laskeutumiset sekä jälkimmäinen tapaaminen filmattiin. Filmit ovat olemassa tänäkin päivänä.

Sopimuksessa luki: Avaruusolennot eivät sekaantuisi elämäämme emmekä me sekaantuisi heidän. Me pitäisimme heidän läsnäolonsa Maassa salaisuutena. He antaisivat meille kehittynyttä teknologiaa, ja auttaisivat teknologisessa kehityksessämme. He eivät tekisi yhtään sopimusta minkään muun Maan valtion kanssa. He voisivat abduktoida ihmisiä rajoitetusti ja tietyin väliajoin lääketieteellisesti tutkiakseen ja tarkkaillakseen kehitystämme sillä ehdolla, että ihmisille ei aiheutuisi haittaa, ja heidät palautettaisiin abduktiopaikalle, että ihmisillä ei olisi muistikuvaa tapahtuneesta ja että avaruusolentojen kansa antaisivat listan MJ-12:lle kaikista ihmiskontakteista sekä abduktiohenkilöistä tasaisin väliajoin. Sovittiin, että sopimuksen osapuolet vastaanottaisivat vastapuolen suurlähettilään niin kauan kun sopimus on voimassa. Lisäksi sovittiin, että avaruusolentojen kansakunta ja USA vaihtaisivat 16 henkilöä keskenään tarkoituksenaan oppia toinen toisiltaan. Avaruusolentojen ”Kutsuvieraat” pysyisivät Maassa ja ihmisten ”Kutsuvieraat” matkustaisivat avaruusolentojen alkupisteeseen tietyksi ajaksi ja sitten palaisivat, jossa kohtaa henkilöt vaihdettaisiin uudelleen. Sovittiin myös, että tukikohtia rakennettaisiin maan alle avaruusolentojen kansakunnan käyttöön ja että 2 tukikohtaa rakennettaisiin yhteiskäyttöön avaruusolennoille ja USA:n valtiolle. Teknologian vaihdantaa tapahtuisi yhteisissä tukikohdissa. Nämä avaruusolentojen tukikohdat rakennettaisiin intiaanireservaattien alle Utahiin, Coloradoon, New Mexicoon, Arizonaan ja 1 rakennettaisiin Nevadaan alueelle nimeltään S-4, joka sijaitsee arviolta 7 mailia etelään Area 51:n länsirajasta, joka tunnetaan nimellä Dreamland. Kaikki avaruusolentojen alueet ovat laivaston alaisuudessa ja kaikki näissä työskentelevät henkilöt saavat palkkansa laivastolta. Näiden tukikohtien rakentaminen alkoi välittömästi, mutta edistys oli hidasta kunnes suuria määriä rahaa tuotiin saataville vuonna 1957. Työ ”Keltaisen Kirjan” parissa jatkui.

Project REDLIGHT käynnistettiin ja koelennot avaruusolentojen aluksella aloitettiin. Super-HUIPPUSALAINEN laitos rakennettiin Nevadan Groom Lakeen aseiden testausalueen keskelle. Sen koodinimi oli DREAMLAND. Laitos sijoitettiin laivaston alaisuuteen, ja kaikilta henkilöitä vaadittiin turvaluokituksena ”Q” sekä presidentin hyväksyntä. Tämä on ironista johtuen siitä seikasta, että Yhdysvaltain presidentillä itsellään ei ole turvaluokitusta vierailla alueella. Avaruusolentojen tukikohta ja teknologian vaihdanta tapahtui alueella nimeltä S-4. Alue S-4:n koodinimi oli ”The Dark Side of the Moon” (Kuun Pimeä Puoli).

Maavoimille annettiin tehtäväksi muodostaa supersalainen organisaatio, jolla ylläpitää turvallisuutta kaikissa avaruusolentojen toimeksiantamissa projekteissa. Tämä organisaatio muuttui National Reconnaissance Organizationiksi (NRO), joka sijaitsi Fort Carsonissa, Coloradossa. Erikoisjoukkoja nimeltään Delta koulutettiin turvaamaan projekteja.

Toinen projekti sai koodinimen SNOWBIRD, ja se perustettiin selittämään kaikki REDLIGHTin testialuksista tehdyt havainnot ilmavoimien kokeina. SNOWBIRDin alukset valmistettiin käyttäen perinteistä teknologiaa ja niitä lennettiin lehdistön mieliksi useaan otteeseen. Project SNOWBIRDia käytettiin myös debunkkaamaan legitiimit julkiset havainnot avaruusolentojen aluksista (UFOt). Project SNOWBIRD menestyi erittäin hyvin ja kansan tekemiä havaintoraportteja esiintyi jatkuvasti vähemmän aivan viime vuosiin saakka.

Usean miljoonan dollarin SALAINEN rahasto järjestettiin ja pidettiin Valkoisen Talon Asevoimien osastolla. Tätä rahastoa käytettiin rakentamaan 75 laitosta syvälle maan alle. Presidentit, jotka kysyivät jotain, saivat kuulla rahastoa käytettävän rakentamaan syviä maanalaisia väestönsuojia presidenteille sodan varalta. Vain muutamat rakennettiin presidenteille. Miljoonia dollareita kanavoitiin tämän osaston läpi MJ-12:lle ja siitä sitten alihankkijoille. Sitä käytettiin rakentamaan HUIPPUSALAISIA avaruusolentojen tukikohtia sekä HUIPPUSALAISIA DUMBeja (Deep Underground Military Bases), ja laitoksia joita ”Alternative 2” käytti ympäri maan. Presidentti Johnson käytti tätä rahastoa rakentamaan elokuvateatterin ja raivaamaan tien hänen ranchilleen. Hänellä ei ollut ideaa sen todellisesta tarkoituksesta.

Salainen Valkoisen Talon maanalainen rakennusrahasto perustettiin vuonna 1957 presidentti Eisenhowerin toimeksiannosta. Rahoitus tuli kongressilta tarkoitukseen ”salaisten tilojen rakentaminen ja ylläpito, jonne presidentti voidaan viedä sotilashyökkäyksen tapauksessa: Presidentin Hätätilat”. Tilat olivat kirjaimellisesti reikiä maassa, tarpeeksi syvällä kestääkseen ydinräjähdyksen ja niihin laitettiin aikansa parasta kommunikaatiolaitteistoa. Tähän päivään asti sellaisia paikkoja on 75 ympäri maata, jotka rakennettiin tämän rahaston rahoilla. Atomienergiakomissio on rakentanut ainakin 22 lisätilaa maan alle.

Kaikkien näiden salaisten paikkojen sijainti ja muu niihin liittyvä on HUIPPUSALAISTA. Rahat olivat ja ovat edelleen Valkoisen Talon Asevoimien osaston kontrollissa, ja niitä pestiin ja pestään edelleen pitkän verkoston läpi, jota edes kaikkein asiasta perillä olevin vakooja tai kirjanpitäjä ei kykenisi seuraamaan. Vuonna 1980 vain muutamat tämän verkoston alku- ja loppupäissä tiesivät mitä varten rahat olivat. Alkupäässä olivat edustaja George Mahon Teksasista, edustajainhuoneen budjetointikomitean ja sen puolustusalakomitean puheenjohtajaM sekä edustaja Robert Sikes Floridasta, edustajainhuoneen sotilasrakentamisen alakomitean puheenjohtaja. Nykyään huhutaan, että edustajainhuoneen puhemies Jim Wright kontrolloisi rahaa kongressissa, ja että kamppailu vallasta on käynnissä hänen syrjään sysäämiseksi. Toisessa päässä olivat presidentti, MJ-12, Asevoimain osaston johtaja ja Washingtonin laivaston telakan komentaja.

Rahat antoi budjetointikomitea, joka allokoi ne puolustusministeriölle HUIPPUSALAISENA merkintänä maavoimien rakennusohjelmaan. Maavoimat, kuitenkaan, ei kyennyt sitä käyttämään eikä itse asiassa tiennyt mitä tarkoitusta varten se oli. Valtuutus käyttää rahat olivat tosiasiassa annettu laivastolle. Rahat kanavoitiin laivaston insinööreille Chesapeakeen, jotka eivät myöskään tienneet mitä varten ne olivat. Vain yksi mies, laivaston komentaja, joka oli Chesapeaken divisioonassa kirjoilla, mutta todellisuudessa vastasi ainoastaan Asevoimien osastolle Valkoisessa Talossa, tiesi HUIPPUSALAISTEN rahojen todellisen tarkoituksen, suuruuden ja lopullisen kohteen. Täydellinen salaisuus rahaston ympärillä tarkoitti, että lähes kaikki jäljet siitä voitaisiin hävittää niiden muutaman kynällä jotka sitä kontrolloivat. Näitä salaisia rahoja ei ole koskaan eikä niitä tuskin tulla koskaan tilintarkastamaan.

Suuria määriä rahaa siirrettiin HUIPPUSALAISEEN rahastoon Floridan Palm Beachissa, joka kuuluu rannikkovartiostolle, paikassa nimeltä Peanut Island. Saari sijaitsee Joseph Kennedyn omistaman kiinteistön vieressä. Rahojen sanotaan käytetyn maisemanrakennukseen ja yleiseen kaunistamiseen. Jokin aika sitten TV-uutisten erikoislähetys Kennedyn salamurhasta sanoi rannikkovartioston upseerin kuljettaneen rahaa salkussa Kennedyn työntekijälle tämän kiinteistöalueen läpi. Voisiko tämä olla ollut salainen maksu Kennedyn perheelle heidän poikansa John F. Kennedyn menetyksestä? Maksut jatkuivat vuoden 1967 ajan ja sitten lakkasivat. Siirretty rahojen kokonaismäärä ei ole tiedossa, eikä rahojen käyttökohteista tiedetä myöskään.

Sillä aikaa Nelson Rockefeller muuttaisi jälleen pestiään. Tällä kertaa hän ottaisi C. D. Jacksonin vanhan duunin joka oli ollut psykologisen strategian erikoisassistentti. Nelsonin nimittäminen virkaansa muutti hänen tittelinsä kylmän sodan strategian erikoisassistentiksi. Tämä virka kehittyisi vuosien mittaan samaksi tehtäväksi joka Henry Kissingerillä oli lopulta presidentti Nixonin alaisuudessa. Virallisesti hänen oli tarkoitus antaa ”neuvoja ja apua kaikkien ihmisten välillä tapahtuvan yhteistyön ja ymmärryksen lisäämiseksi”. Virallinen kuvaus oli savuverho, sillä salaa hän oli presidentin tiedusteluyhteisön koordinaattori. Uudessa pestissään Rockefeller raportoi suoraan ja ainoastaan presidentille. Hän otti osaa kabinetin, ulkomaisen talouspolitiikan neuvoston ja kansallisen turvallisuuden neuvoston tapaamisiin, joka oli korkein politiikan suuntaviivoja vetelevä elin valtiossa.

Nelson Rockefeller sai myös toisen tärkeän tehtävän salaisen yksikön nimeltä Planning Coordination Group johtajana, joka muodostettiin NSC 5412/1:n päätöksellä maaliskuussa 1955. Ryhmä koostui eri ad hoc -jäsenistä riippuen agendalla olevasta asiasta. Perusjäsenet olviat Rockefeller, puolustusministeriön edustaja, ulkoministeriön edustaja sekä keskustiedustelun johtaja. Pian sitä nimitettiin ”5412-komiteaksi” tai ”Erikoisryhmäksi”. NSC 5412/1 saattoi voimaan säännön, että salaiset operaatiot piti hyväksyttää hallintokomitealla, kun aiemmin nämä operaatiot käynnistettiin ainoastaan keskustiedustelun auktoriteetilla.

Salaisen muistion NSC 5410:n avulla Eisenhower edelsi vuoden 1954 NSC 5412/1-muistiota, jolla perustettiin pysyvä komitea (ei ad hoc), joka tultaisiin tuntemaan nimellä Majority Twelve (MJ-12) joka valvoisi ja toteuttaisi kaikki salaiset toimet, jotka liittyivät avaruusolentokysymykseen. NSC 5412/1 luotiin selittämään näiden tapaamisten tarkoitus kun kongressi tai lehdistö kiinnostui niistä. Majority Twelve koostui henkilöistä Nelson Rockefeller, keskustiedustelun johtaja Allen Welsh Dulles, ulkoministeri John Foster Dulles, puolustusministeri Charles E. Wilson, pääesikunnan johtaja amiraali Arthur W. Radford, FBI:n johtaja J. Edgar Hoover sekä kuudesta Council on Foreign Relationsin johtokunnan miehestä, jotka tunnettiin nimellä ”Viisaat Miehet” (Wise Men). Nämä kaikki miehet olivat oppineiden salaseuran jäseniä, joka kutsui itseään nimellä ”The Jason Society”, tai ”The Jason Scholars”, jotka rekrytoivat jäsenensä muiden Harvardin ja Yalen salaseuroista ”Skull and Bones” sekä ”Scroll and Key”.

Viisaat Miehet olivat Council on Foreign Relationsin ydinjäseniä. Jäseniä oli 12, mukaanlukien ensimmäiset 6 hallituksen viroista. Tämä ryhmä koostui vuosien varrella Council on Foreign Relationsin ja myöhemmin Trilateral Commissionin huippuviranomaisista ja johtajista. Gordon Dean, George Bush ja Zbigniew Brzezinski olivat heidän joukossaan. Kaikkein tärkeimmät ja vaikutusvaltaisimmat ”Viisaista Miehistä”, jotka MJ-12:ssa oli mukana, olivat John McCloy, Robert Lovett, Averell Harriman, Charles Bohlen, George Kennan sekä Dean Acheson. Heidän politiikkansa suuntaviivat kestäisivät pitkälle 70-luvulle. On merkittävää, että presidentti Eisenhower sekä ensimmäiset 6 MJ-12 -jäsentä hallituksesta olivat myös Council on Foreign Relationsin jäseniä.

Hommansa hyvin tekevät tutkijat tulevat pian havaitsemaan, että aivan kaikki ”Viisaat Miehet” eivät käyneet Harvardia tai Yalea, eivätkä kaikki heistä saaneet jäsenyyttä ”Skull and Bones” tai ”Scroll and Key” -salaseuroihin yliopistovuosinaan. Viisaiden Miesten mysteerin voi nopeasti selvittää kirjan ”The Wise Men” avulla, jonka ovat kirjoittaneet Walter Isaacson & Evan Thomas (Simon and Schuster, New York). Kuvan #9 alla kirjan keskiosassa löytyy kuvateksti: ”Lovett Yalen yksikön kanssa, oikealla ylhäällä, ja rannalla: Hänen initiaationsa Skull and Bonesiin tapahtui ilmatukikohdassa lähellä Dunkirkia”. Olen havainnut, että jäseniä valittiin jatkuvasti kutsumalla heitä meriittiensä mukaan yliopisto-opintojen jälkeen, eikä se rajoittunut mitenkään Harvardiin tai Yaleen.

Muutamat valitut myöhemmin initioitiin Jason Societyyn. He ovat kaikki Council on Foreign Relationsin jäseniä, ja tuohon aikaan ryhmä tunnettiin nimellä ”Eastern Establishment”. Tämän tulisi antaa vihje siitä kauaskantoisesta ja vakavasta luonteesta, joka suurimmalla osalla näitä yliopistojen opiskelijajärjestöjä on. Järjestö elää ja voi hyvin tänä päivänä, mutta siinä on nyt mukana jäseniä myös Triteral Commissionista. Trilateralistit ovat olleet olemassa salaa vuosia ENNEN vuotta 1973. Nimi Trilateral Commission otettiin avaruusolentojen lipusta, joka tunnetaan nimellä Trilateraalinen Merkki.

Majority Twelve tulisi selviämään nykypäivään asti. Eisenhowerin ja Kennedyn alaisuudessa sitä nimitettiin erheellisesti ”5412-komiteaksi” tai tarkemmin ”Erikoisryhmäksi”. Johnsonin hallinnon aikaan sen nimi muuttui ”303-komiteaksi”, koska nimi 5412 oli vaarantunut kirjassa ”The Secret Government”. Itse asiassa NSC 5412/1 vuodettiin julki sen kirjoittajalle peittämään NSC 5410:n olemassaolo. Nixonin, Fordin ja Carterin alaisuudessa sitä kutsuttiin nimellä ”40-komitea”, ja Reagainin alaisuudessa nimellä ”PI-40 komitea”. Kaikkien niiden vuosien aikana ainoastaan nimi muuttui.

Vuoteen 1955 mennessä kävi selväksi, että avaruusolennot olivat petkuttaneet Eisenhoweria ja rikkoneet sopimuksen. Silvottuja ihmisiä löytyi yhdessä silvottujen eläinten kanssa ympäri Yhdysvaltoja. Epäiltiin, että avaruusolennot eivät lähettäneet täyttä listaa ihmiskontakteista ja abduktiohenkilöistä MJ-12:lle ja epäiltiin, että kaikkia abduktiohenkilöitä ei oltu palautettu. Neuvostoliittoa epäiltiin toimimisesta heidän kanssaan, ja tämä osoittautui todeksi. Saatiin selville, että avaruusolennot olivat manipuloineet suuria määriä ihmisiä salaseurojen, noituuden, magian, okkultismin ja uskonnon avulla. Usean ilmavoimien taistelutilanteen avaruusolentojen kanssa jälkeen kävi myös selväksi, että aseistamme ei ollut heille vastusta.

Marraskuussa 1955 NSC-5412/2 perusti komitean tutkimaan ”kaikkia tekijöitä, jotka liittyivät ulkopolitiikan tekoon ja toteuttamiseen ydinaseaikana”. Tämä oli pelkkä peitetarina jolla salattiin todellinen aihe, avaruusolentokysymys.

Salaisella presidentin muistiolla NSC 5411 vuonna 1954, Eisenhower oli komentanut tutkimusryhmän ”käymään läpi kaikki faktat, todisteet, valheet ja petkutuksen ja löytämään totuuden avaruusolentokysymykseen”. NSC 5412/2 oli pelkkä peite joka oli muuttunut tarpeelliseksi kun lehdistö alkoi kysellä todellsita tarkoitusta niin tärkeiden miesten kokoontumiselle. Ensimmäiset tapaamiset pidettiin vuonna 1954 ja niitä nimitettiin Quantico-tapaamisiksi, koska ne pidettiin Quanticon laivastotukikohdassa. Tutkimusryhmä koostui yksinomaan Council on Foreign Relationsin 35 jäsenestä, jotka olivat ”The Jason Societyn” jäseniä, eli ”The Jason Scholars”. Tri. Edward Teller sai pyynnön osallistua. Tri. Zbigniew Brzezinski oli tutkimusjohtaja ensimmäiset 18 kuukautta. Tri. Henry Kissinger valittiin ryhmän vetäjäksi seuraavaksi 18 kuukaudeksi alkaen marraskuusta 1955. Nelson Rockefeller oli tutkimuksien aikana usein mukana vierailemassa.

                TUTKIMUSRYHMÄN JÄSENET




                Gordon Dean, puheenjohtaja

         Tri. Henry Kissinger, tutkimusjohtaja
Tri. Edward Teller             Frank Altschul
Maj. Gen. Richard C. Lindsay   Hamilton Fish Armstrong
Hanson W. Baldwin              Maj. Gen. James McCormack, Jr.
Lloyd V. Berkner               Robert R. Bowie
Frank C. Nash                  McGeorge Bundy
Paul H. Nitze                  William A. M. Burden
Charles P. Noyes               John C. Campbell
Frank Pace, Jr.                Thomas K. Finletter
James A. Perkins               George S. Franklin, Jr.
Don K. Price                   I. I. Rabi
David Rockefeller              Roswell L. Gilpatric
Oscar M. Ruebhausen            N. E. Halaby
Lt. Gen. James M. Gavin        Gen. Walter Bedell Smith
Caryl P. haskins               Henry DeWolf Smyth
James T. Hill, Jr.             Shields Warren
Joseph E. Johnson              Carroll L Wilson
Mervin J. Kelly                Arnold Wolfers

  Artikkelin julkaissut textfiles.com

Alle 200 päivää 2019 Roswellin UFO-festivaaliin!

Virallinen vuoden 2019 UFO-festivaali New Mexicon Roswellissa lähestyy. Alkuperäinen, suurin UFO-festivaali maailmassa kutsuu taas jälleen mukaan harrastajia. Jos haluat ottaa osaa tapahtumaan, seuraa sivuja ja sinne ilmestyviä päivityksiä.

Verkkosivuilla on edelleen vuoden 2018 infot, mutta niitä ollaan muuttamassa joten kannattaa seuraillla sivuja.

Bileet ovat heinäkuun 5-7, 2019.

Heinäkuun 1947 alussa mystinen kappale törmäsi maahan maatilalle 30 mailia Roswellista pohjoiseen. Roswellin ilmatukikohta (The Roswell Army Air Field, RAAF) julkaisi lausunnon jossa väitettiin, että se oli löytänyt ja hakenut talteen törmänneen ”lentävän lautasen”. Artikkeli julkaistiin Roswell Daily Recordin etusivulla seuraavana päivänä, ja RAAF muutti lausuntoaan sanoen että kappale oli säähavaintopallo, ei lentävä lautanen kuten he aiemmin olivat ilmoittaneet. Tämä muutettu lausunto sai aikaan välittömästi sanaharkkaa, ja se on ollut jatkuvan debatin aiheena siitä lähtien 71 vuotta myöhemminkin.

UFO Roswellissa

Tule mukaan Roswelliin, New Mexicoon kaikkein omalaatuisimpaan ja jännittävimpään tapahtumaan galaksissa!

 

 

Artikkelin julkaissut UFO Festival in Roswell

2019 Official UFO Festival in Roswell, New Mexico will be epic!

Alien-ruumiinavauksen feikkaaja paljastaa viimein totuuden

Vuonna 1995 shokeerasi maailmaa video karmaisevasta ruumiinavauksesta, jossa avaruusolentoa leikkelivät ”hallituksen patologit” suojapukuihin naamioituneina. Nyt filmintekijä paljastaa miten ”avaruusolennon ruumiinavaus”-filmi puijasi koko maailmaa (ja inspiroi klassikkoelokuvaa Alien Autopsy).

Spyros Melaris sanoo filmin, jossa väitetään olevan avaruusolennon ruumis tutkittavana vuonna 1947, oikeasti näyttävän vaahtomuoviruumiin joka on täynnä paikalliselta teurastajalta noudettuja lehmän ja lampaan sisäelimiä.

Roswellin UFO-videon feikkaaja viimein paljastaa sen miten hän sen teki.

Uutissaitti Metron mukaan Melaris kertoi The Sunille, että hän harkitsi käyttävänsä vadelmahyytelöä ”aivoina”, mutta hylkäsi idean ”liian tummana” hänen filmatessaan pohjoisen Lontoon kämpässään vuonna 1995.

Hän leikkasi kuvamateriaalin Pathe-uutisfilmille huijatakseen Kodakin asiantuntijoita — ja dokumentti filmiin liittyen näytettiin kolme kertaa Foxilla. Sen näki 11,7 miljoonaa ihmistä.

Channel 4 yksityisti projektin tuomalla mukaan yrityksen jolla oli ”pohjattomat taskut” joka voisi antaa kuuluttajalle ”vahvemman tulevaisuuden”, kulttuurisihteeri John Whittingdale sanoi.

Melaris hankki 1940-luvun kirurgien asut ja lääketieteelliset instrumentit brittiläisiltä ja amerikkalaisilta näyttämötarvikkeiden tarjoajilta. ”Hallituksen patologien” kuvattiin leikkaavan kalpeaa pömppömahaista ulkoavaruudesta peräisin olevaa ruumista.

Merlaris sanoi, ”Koko filmi oli keksitty, mutta me pidimme kiinni siinä pienistä totuuden elementeistä koska jotain törmäsi Roswelliin ja me korostimme filmissä sitä että tämä oli ruumis joka on saatettu löytää törmäyksen jälkeen.”

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Jättiläismäinen hakaristi Roswellissa

Google Earth ja ihmiset jotka käyvät läpi sitä yhtä riemuissaan kuin lapset etsiessään aamumuroja auton lattialta ovat tehneet sen jälleen. Massiivinen swastika on löytynyt New Mexicon Roswellin läheltä — kaikkien lempi-törmäyspaikalta. Onko swastika todellinen vaiko vain feikki? Pitäisikö se lisätä muiden mystisten hakaristien joukkoon, joita on näkynyt lentokoneiden ja satelliittien ilmakuvissa?

Swastika Roswellissa. Mitä nuo kummallakin puolella olevat muut kuviot ovat?
Swastika Roswellissa. Mitä nuo kummallakin puolella olevat muut kuviot ovat?

Jättiläismäinen swastika — monissa uskonnoissa esiintyvä symboli ja tutuksi natsien käyttämänä symbolina tullut — sijaitsee Google Earthin koordinaateissa 33°12’22.6″N 103°35’05.3″W. Se on noin 70 mailia itään Roswellista. Hei! Tuohan on aika kaukana Roswellista ja vielä kauempana Coronasta, joka on yli 100 mailia pohjoiseen Roswellista ja vain 30 mailia vuoden 1947 UFOn törmäyspaikasta. Se on noin 140 mailia jättiläismäisen hakaristin sijaintipaikasta. Sanoivatko ihmiset, jotka löysivät sen, että se oli Roswellin vieressä vain antaakseen tälle asialle lisää julkisuutta?

Se on mahdollista. Yksi teoria sanoo, että jättiläisswastika on itse asiassa maamerkki, joka on jäänyt toisesta maailmansodasta, kun Roswellien pilotit Walkerin ilmatukikohdasta käyttivät aluetta pommitusharjoituksiin. Toisaalta, natsien on väitetty yrittävän rakentaa lentäviä lautasia — voisiko tämä olla yksi yhtymäkohta Roswelliin?

NAB Coronadon rakennus näyttää aika paljon hakaristiltä
NAB Coronadon rakennus näyttää aika paljon hakaristiltä

Tämä ei ole ainoa hakaristi joka on näkyvillä ilmasta, eikä ainoa joka liittyy USA:n hallitukseen. Rakennus 650 Naval Amphibious Base Coronadossa (NAB Coronado) sijaitsee lahden toisella puolella San Diegossa, Californiassa. Se on rakennettu vuonna 2007 ja lähes välittömästi sen muoto tunnistettiin ilmasta hakaristiksi. Viranomaiset väittävät, että tämä oli tahatonta, mutta yritykset piilotella tätä seikkaa ovat olleet minimaalisia, ja debatti aiheen piirissä jatkuu.

Swastikan muotoiset kiitoradat (merkitty kuvassa) Denverin kansainvälisellä lentokentällä
Swastikan muotoiset kiitoradat (merkitty kuvassa) Denverin kansainvälisellä lentokentällä

Pitkään on liikkunut huhuja siitä, että Denverin lentokentän kiitoradat ovat swastikan muodossa, eräs monista salaliitoista maanalaisten tunnelien ja bunkkerien lisäksi joka tähän kenttään liittyy.

Onko jään alle haudattu swastikan muotoinen rakenne Etelänapamantereella?
Onko jään alle haudattu swastikan muotoinen rakenne Etelänapamantereella?

Sitten on myös Etelänapamantereen hakaristi, joka näyttää olevan jälleen yksi swastikan muotoinen rakennelma, tällä kertaa jään alle hautautunut, Googlen kuvissa. Alueen väitetään nykyään olevan blokattu. Onko tämä jäänteitä natsien tukikohdasta?

Kazakhstanin swastika-geoglyfit
Kazakhstanin swastika-geoglyfit

Tämä hakaristin muotoinen geoglyfi Kazakhstanissa on ollut siellä jo jonkin aikaa — se on 8000 vuotta vanha — ja ei ole minkään näköistä viitettä siitä, että mikään valtio olisi ollut mukana sen rakentamisessa. Ainakaan ”maallinen” valtio.

Mikä tuo meidät takaisin Roswellin swastikaan. Onko se merkki pommittajille? Mahdollisesti. Onko se merkki natseille tai avaruusolennoille? No, se on muinainen ja mystinen uskonnollinen ja poliittinen symboli, joka näkyy ainoastaan avaruudesta ja joka on lähellä tunnettua UFOn törmäyspaikkaa. Siinä on toinen mahdollisuus.

Swastikoiden — suurien ja pienien — mysteeri ei koskaan lopu.

 

Artikkelin julkaissut Mysterious Universe

Roswellista löytynyt UFO-metalli herättää kysymyksiä

Geologi Frank Kimbler on käyttänyt kahdeksan vuotta erilaisiin toistuviin matkoihin metallinpaljastin mukanaan toiveissaan löytää jotain tunnetun vuonna 1947 sattuneen tapauksen jäljiltä.

Ja näiden ekskursioiden tuloksena hän väittää löytäneensä 20 pientä metallinpalasta.

Kuva: Frank Kimbler.

”Jotkut löytämistäni materiaaleista on testattu ja niillä on anomalioita, jotka viittaavat siihen että ne voivat olla peräisin Maapallon ulkopuolelta”, Kimbler sanoo.

Hän uskoo tutkimuksissaan päässeen lähelle pitäväää näyttöä. Kimbler tuli erittäin huolestuneeksi viime viikolla kun Amerikan ELY-keskus soitti hänelle ja halusi tavata hänet.

Kimbler luuli että he aikoivat takavarikoida UFO-metallinpalaset ja hänen huolensa oli niin vakava että hän meinasi noutaa kaikki löydöksensä Roswellin kansainvälisestä UFO-museosta jossa ne olivat olleet näytillä.

Kuva: Frank Kimbler.

 

Onneksi osoittautui, että hänen pelkonsa olivat perättömiä, sillä kokous suurimmaksi osaksi käsitteli sitä että ELY-keskus muistutti Kimbleriä koskien sääntöjä materiaalien keräämisestä. Hänen löydöksensä pysyivät hänen ominaan.

Frank Kimbler puhuu löydöksistään vuoden 1947 UFO-törmäyspaikalta täällä.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Project Sign

USA:n armeijan ilmavoimat oli, muodossa tai toisessa, mukana tutkimassa UFOja foo-hävittäjätutkimuksen sivussa toisen maailman sodan aikaan. Ilmavoimat lähetti myös tiedustelu-upseereita tutkimaan monia aikaisimmista havainnoista, mutta ei, ainakaan silloin, ottanut niitä kauhean vakavasti. Kuitenkin armeijan henkilökunnan UFO-havainnot vuonna 1947 Murocin ilmatukikohdan yllä White Sandsin ydinkoealueella sekä muissa arkaluontoisissa paikoissa saivat ilmavoimien huomion nopeasti. Salaisia käskyjä annettiin, että kaikki UFO-raportit tuli lähettää tekniseen tiedusteludivisioonaan Wright-Pattersonin lentotukikohtaan.

Kesän 1947 lopulla, kun ilmavoimat olivat muuttuneet armeijan omaksi riippumattomaksi haarakseen, Pentagonin ilmatiedustelu pyysi raportteja AMC:lta koskien ”lentäviä lautasia”. AMC:n komentaja kenraaliluutnantti Nathan F. Twining piti konferenssin ilmateknologiainstituutin, T-2 -tiedustelun sekä T-3 insinööridivisioonan kanssa. Tämän konferenssin tuloksena syyskuun 23. päivä 1947 Twining lähetti muistion prikaatinkenraali George Shulgenille, jossa todettiin:

a. Raportoitu ilmiö on jotain todellista eikä kuviteltua.

b. On olemassa esineitä jotka ovat lähellä levynmuotoa, sellaisen kokoisia että ne voisivat olla ihmisen luomia ilma-aluksia.

c. On olemassa mahdollisuus että jotkut tapauksista ovat luonnonilmiöiden, kuten meteorien, aiheuttamia.

d. Ilmoitetut toiminnan tuntomerkit, kuten äärimmäiset kiipeilykyvyt, liikkuvuus ja toiminnat joita tulee pitää väistöliikkeinä kun näitä on havaittu tai niihin on ystävällinen alus tai tutka ollut yhteydessä, antavat painoarvoa uskomukselle että jotkut esineistä ovat joko manuaalisesti, automaattisesti tai kauko-ohjattuja.

e. Yleinen esineiden kuvaus on seuraavanlainen:

(1) Metallinen tai valoa heijastava

(2) Pakokaasuvanojen puute, paitsi muutamissa harvoissa tapauksissa joissa esine ilmeisesti toimi äärirajoilla

(3) Pyöreä tai elliptinen muodoltaan, litteä pohjasta ja kupolimainen päältä

(4) Useat raportit kuvaavat esineiden määrää niiden lentäessä muodostelmassa vaihtelevan kolmesta yhdeksään

(5) Normaalisti ei ääntä, poislukien kolme tapausta jolloin huomattavaa jytisevää mylvintää havaittiin

(6) Lentonopeus havaittu normaalisti olevan yli 300 solmua

f. On mahdollista nykytiedon valossa — olettaen että laaja yksityiskohtainen kehitys suoritetaan — rakentaa pilotoitu ilma-alus joka on kuvattu yllä alakohdassa (e), joka olisi kykenevä liikkumaan arviolta 7000 mailia alle äänennopeuden.

g. Mikä tahansa kehittäminen tässä maassa ylläolevaan tyyliin olisi äärimmäisen kallista, aikaa vievää nykyisten projektien kustannuksella, ja täten, jos sellaiseen ryhdyttäisiin, tulisi se tehdä riippumattomana nykyisistä projekteista.

h. Seuraaviin asioihin tulee kiinnittää huomiota:

(1) Mahdollisuutteen että nämä projektit ovat kotimaista alkuperää –jonkin salaisen AC/AS-2:lle tai tälle johdolle tuntemattoman projektin tuotosta

(2) Fyysisiä todisteita puuttuu törmäyksen jäljiltä. Todisteet osoittaisivat kiistämättömästi tällaisten esineiden olemassaolon

(3) Mahdollisuus että joillain muilla valtioilla on jonkinlainen voimanlähde, mahdollisesti ydinkäyttöinen, jota ei löydy kotimaan tiedoista

AMC lopetti pyytämällä että ilmavoimat antaisivat direktiivin jolla luotaisiin pysyvä projekti ilmiön tutkimista varten.

Tästä raportista, sen jälkeen kun se julkistettiin, voidaan tehdä mielenkiintoisia johtopäätelmiä:

1. AMC, jolla oletettavasti on pääsy kaikkeen tietoon UFOista joka tuolloin oli olemassa, oli tullut päätelmään että ne olivat todellisia, ja että kaikkia ei voitu selittää illuusioina tai luonnonilmiöinä.

2. Vaikka tämä oli lähes kolme kuukautta Roswellin jälkeen, jja Twining oli Wright-Pattersonissa, jonne Roswellin romut piti lähettää, hän sanoo että… fyysisisiä todisteita puuttuu törmäyksen jäljiltä…

Tuohon mennessä USA:n tiedustelu oli saattanut loppuun saksalaisten sodanaikaisten projektien analyysin, eikä ollut löytänyt mitään jolla selittää UFO-havaintoja, edes sodanjälkeisenä aikana Neuvostoliiton kanssa.

Samaan aikaan ilmavoimat olivat päättäneet että mikään tuohon aikaan olemassaoleva lentokoneen rakennusmateriaali ei kykenisi kestämään painetta joka syntyi raportoitujen UFOjen liikkeiden suurista nopeuksista. Lisäksi, vaikka materiaalia löytyisikin, ihmisruumis ei kestä niin suuria g-voimia.

Joulukuun 30. päivänä 1947 kenraali L. C. Craigie, T&K-johtaja, antoi käskyn perustaa Project Signin (alias Project Saucer):

…keräämään, vertailemaan, arvioimaan ja jakelemaan kiinnostuneille hallituksen virastoille ja urakoitsijoille kaikki tieto liittyen ilmakehän ilmiöihin ja havaintoihin jotka voidaan tulkita huolenaiheeksi kansalliselle turvallisuudelle.

On olemassa luotettava todistus siitä, että elokuussa 1948 Wright-Pattersonin tekninen tiedusteluosasto ja Project Sign päättivät tehdä virallisen arvion tilanteesta. Estimaatti oli huippusalainen dokumentti joka piti sisällään pilottien, tiedemiesten ja muiden luotettavien silminnäkijöiden selittämättömiä havaintoja. Raportti tuli lopputulokseen että UFOt olivat peräisin maapallon ulkopuolelta.

Tilannearvion hylkäsi suorilta käsin ilmavoimien komentaja kenraali Hoyt S. Vandenburg. Sanotaan, että hän poisti vahvimmat osiot alkuperäisestä raportista, lähetti sen takaisin, ja sitten, kun hän sai korjatun raportin, hän hylkäsi sen sillä perustelelaa että ei ollut tarpeeksi todisteita päätelmiä tukemaan. Sitten, hylkäämisen jälkeen, hän komensi kaikki raportin kopiot tuhottavaksi. Project Signin sisällä olleet sanoivat että heidän moraalinsa ja innostuksensa projektia kohtaan laski huomattavasti tämän jälkeen. Project Sign muuttaisi pian tämän jälkeen nimensä kuvaavasti Project Grudgeksi.

 

Artikkelin julkaissut UFO Evidence

 

 

Roswellin silminnäkijän haastattelu: Salaisuuksia tullaan vielä paljastamaan

Huolimatta aina muuttuvista, omaa etua tavoittelevista lausunnoista, joita USA:n hallitus tai viranomaiset suorasti tai epäsuorasti tekevät, kukaan ei koskaan tiennyt mikä törmäsi Roswellin lähelle heinäkuussa 1947. Kiitos päättäväisten ja rohkeiden yksilöiden joilla on ollut pokkaa puhua siitä mitä he ovat nähneet tai mikä rooli heillä on ollut selittämättömässä tapauksessa, voimme olla lähes varmoja yhdestä asiasta.

Heinäkuussa 1947 sheriffit Charles Fogus ja Jess Slaughter kävelivät hakemaan erästä vankia. Onneksi he kuulivat poliisiradiossa raportteja törmänneestä avaruusaluksesta. He sitten päättivät mennä itse katsomaan paikanpäälle. USA:n armeija on väittänyt että törmännyt esine oli vain säähavaintopallo, mutta salaliittoteoreetikot vakaasti uskovat tapauksen olevan avaruusolentojen törmäys ja näiden nouto paikanpäältä. 70 vuoden valehtelun, misinformaation ja hallituksen peittelyn jälkeen on mukava tietää, että viranomaiset paljastavat nähneensä lentävän lautasen ja armeijan henkilökuntaa hakemassa ruumiita sieltä.

On tärkeää pitää mielessä että nämä ovat vain kaksi monista ihmisistä, joilla on ensi- tai toisen käden tietoa siitä mitä tuolloin tapahtui. Nopealla vilkaisulla kerääntynyt todistusaineisto viittaisi siihen, että tapaus on paljon enemmän kuin säähavaintopallo tai törmäysharjoitus. Nämä faktat tekevät Roswellin tapauksesta olennaisen, siitä on tullut vuosittainen muistutus suuresta ratkaisemattomasta mysteeristä. Tähän päivään asti Roswell on löytämättömien salaisuuksien aarreaitta. Todisteet siitä tulevat ihmisiltä, jotka ovat edelleen astumassa esiin tietojen kanssa siitä mitä kaupungissa tuolloin tapahtui. Tämä pitää Roswellin tapauksen elossa.

Artikkelin julkaissut Latest UFO Sightings

Paluu Roswelliin: törmänneestä UFOsta löytyikin KAKSI avaruusolennon ruumista

USA:n armeija löysi törmänneestä UFOsta löydettiin KAKSI kuollutta avaruusolentoa Roswellissa vuonna 1947. Näin väitettiin sensaatiomaisesti uunituoreessa raportissa.

The Mutual UFO Network (MUFON) on vastaanottanut raportin eläköityneeltä insinööriltä joka väittää haastatelleensa hitsaajaa joka ”avasi” lentävän lautasen jonka on raportoitu törmänneen New Mexicon autiomaahan Roswellin ulkopuolelle yli 69 vuotta sitten.

Yksityiskohtaisessa raportissa insinööri — jonka nimeä ei paljastettu — väitti tehneensä haastattelun vuonna 1970, 23 vuotta legendaarisen tapahtuman jälkeen.

Roswellia on pidetty UFO-skenen ytimessä sen jälkeen kun armeija julisti pressitiedotteessa sen löytäneen maahan törmänneen UFOn jäännökset läheisestä autiomaasta heinäkuussa 1947.

Mutta seuraavana päivänä se veti tiedotteen takaisin sanoen että kyseessä oli romuttunut USA:n armeijan ilmapallo.

Silminnäkijät myöhemmin astuivat esiin sanoen että törmänneen aluksen paikalla oli ollut avaruusolentojen ruumiita, jotka romun lisäksi vietiin mystiseen salaiseen Area51-sotilastukikohtaan Nevadaan.

Shokkiraportissa MUFONille entinen insinööri kuvasi miten haastattelu tuli julki.

Hän sanoi:

”Liityin tuolloin uuden Kalifornian yliopiston kampuksen henkilöstöön Santa Cruzissa.

”Useita UFOja oli havaittu kampuksen takana olevilla vuorilla vuonna 1969, ja näistä oli raportoitu yliopistolle.

”Minua pyydettiin haastattelemaan kolmea ihmistä ja jättämään raportti.

”En löytänyt todistusaineistoa enkä pitänyt tapauksia uskottavana, mutta koska kampus oli pieni ja kaikki tieteenalalla tunsivat mitä oli käynnissä, sain jonkun UFOista jotain tietävän huomion.”

Insinöörit jotka näin väittivät johdattivat hänet hitsaajalle joka oli paperien mukaan USA:n ilmavoimien työntekijä Roswellin tukikohdassa törmäyksen sattuessa.

”Henkilö jota jaastattelin oli ammatiltaan hitsaaja ja sodan jälkeen hän oli työskennellyt Roswellin ilmatukikohdassa hitsaten penkkejä ja kiintokalusteita käytössä oleviin koneisiin.”

Hän sanoi hitsaajan paljastaneen kuinka hänelle sanottiin pakata mukaan polttoleikkuri aavikkoreissua varten kun he saapuivat törmäyspaikalle.

Raportti väittää että silminnäkijä todisti nähneensä kaksi avaruusolennon ruumista Roswellin lentävässä lautasessa.

Insinööri kertoi raportissaan:

”Hän [hitsaaja] sanoi että heillä on hinausautoon pakattu romu ja sotilaat keräsivät käsin jokaisen palasen ja panivat ne kangaspusseihin.

”Hän sanoi heidän ajaneen hieman kauemmas pois näkyviltä törmäyspaikasta ja vastaan tuli toinen ryhmä joka seisoi ehjän UFOn ympärillä.

”Hän sanoi pensaikon olleen matalana joka viittasi siihen että alus oli liitänyt maata pitkin ja pysähtynyt pientareelle takaosa hieman irti maasta.

”Hän kuvasi aluksen noin kahdeksanmetriseksi läpimitaltaan ja sen päällä oli suuri kupoli.

”Hän sanoi aluksen olleen ’laihan teen värinen’ jonka pinta oli kiillotettu.

”Hän sanoi ettei hitsauksesta, saumoista tai niiteistä ollut merkkiäkään, ja että kaikki reunat olivat joko säteen sisä- tai ulkopuolella. Näkyviä ikkunoita tai reikiä ei ollut.”

Hitsaaja kertoi kuinka häntä käskettiin leikkaamaan tarpeeksi suuri reikä kupoliin niin että siitä mahtuisi ihminen.

Raportti kertoi hänen alkaneen leikata reikää kupolin reunasta.

Hän sanoi nähneensä kaksi olentoa jotka vaikuttivat kuolleilta. Hän sanoi ohjaamossa haisseen vahvasti ammoniakille.

”Hän sanoi että metalliseos oli vahvaa ja leikkaaminen hidasta mutta materiaali oli yllättävän ohutta. Hän yritti taivuttaa metallia pois tieltään leikatessaan, mutta metalli sujahti aina alkuperäiseen muotoonsa eikä taittunut.”

Tämä eroaa väitteistä jotka eräs nainen teki kertoessaan käsitelleensä materiaalia ”joka tuli lentävästä lautasesta, jota ei voinut leikata tai polttaa ja joka palasi takaisin muotoonsa jos sitä puristi” kun hän oli kymmenvuotias vuonna 1957.

Raportti jatkaa:

”Hän lopetti leikkaamisen ja asetti metallikappaleen sivuun ja katsoi ohjaamoon muutaman sekunnin ajan ennenkuin hänet käskettiin pois alukselta.

”Hän sanoi että oli vaikeaa nähdä alukseen sisään kun taskulamppujen kajo häiritsi ja ohjaamo oli täynnä hitsaamisesta aiheutunutta savua.

”Hän sanoi nähneensä kaksi kuolleelta vaikuttanutta olentoa.

”Hän sanoi ohjaamossa haisseen vahvasti ammoniakille.

”Hän kuvasi kaksi olentoa noin 1,2 metrin pituisiksi, mutta ne olivat kaksinkerroin niin oli vaikea sanoa pituudesta mitään.

”Niillä oli päällään ihomyötäiset purppurat lentoasut jotka muistuttivat sekiiniä.

”Hän kuvasi heidän päitään niinkuin me nyt tunnemme harmaiden ulkomuodon. Hän sanoi ettei näkyviä instrumentteja ollut.”

Hitsaaja väitti paljastaneensa että häntä varoitettiin puhumasta kenellekään kun he palasivat tukikohtaan.

Insinöörin raportissa luki:

”Hän sanoi että oli pimeä kun he palasivat ja aseistetut vartijat saattoivat hänet rakennukseen suullista selvitystä antamaan.

 

Artikkelin julkaissut Express.co.uk

Roswellin avaruusolennon kuvien yksityiskohtia julki

Roswell-UFOtutkija ja kirjailija Tom Carey pääsi otsikoihin pari kuukautta sitten kun hän kertoi paneelille että hänellä on valokuvia jotka ovat todisteita avaruusolentojen todellisesta olemassaolosta.
Tänään lisää tietoja kuvista julkaistiin pressikonferenssissa verkossa, ja päivämäärä päätettiin sille milloin valokuvat julkaistaan.
Pressikonferenssia sponsoroi Jaime Maussan, kuuluisa meksikolainen journalisti ja UFO-tutkija. Hän on promonnut valokuvien julkaisuta osana tapahtumaa joka pidetään Mexico Cityn National Auditoriumissa toukokuun 5. päivä 2015.
Openminds.tv:n mukaan valokuvia ei kulkaistu tuolloin. Eräs video näyttää avaruusolennon illustraation perustuen vuoden 1947 slaideihin. Video on täynnä kiinnostavaa tietoa koskien vuoden 1947 Kodak-slaideja.
Lisätietoja koskien valokuvia:
http://www.openminds.tv/roswell-ufo-alien-photo-details-revealed-videos/32066

Komposiittikuva yllä näyttää Roswellin avaruusolennon (screenshotit otettu allaolevasta videosta).