fbpx

Jälleen UFO Kolumbiassa

Ensimmäinen havainto: tammikuun 29, 2020

Toinen havainto: lokakuun 6, 2020 klo 06:00

Havaintopaikka: Medellin, Kolumbia

Kolumbian havainnosta on julkaistu uudempi video. Tämä havainto oli minulle uusi. Silminnäkijä Diego Penagos sanoo, ”Kuvasin sen itse lokakuun 6. päivänä kello 6 aamulla Medellinissa, kun kiipesin korkeimmalle kukkulalle Medellinissa. Se on kolmen ristin kukkula. Yritin lähettää sitä eri medioihin, mutta kukaan ei vastannut minulle.”

Tämä on 100-prosenttinen varmistus aiemmalle tammikuun 29. päivän 2020 havainnolle, että se on aito. Uudempi Diegon video on näyttöä siitä, että tummanharmaa kuusikulmion muotoinen UFO käy toistuvasti pyörimässä Medellinissä, ja siellä voi olla jopa tukikohta… missä voi olla tuhansia avaruusolentoja tuhansista maailmoista!

Scott C. Waring, Taiwan

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Daily

Mies joka yritti ottaa yhteyttä avaruusolentoihin isoäidin olohuoneesta

Uusi dokumentti seuraa avaruusmies John Shepherdin 30-vuotista kosmista taivalta. Mikä ajoi hänet ampumaan säteellä viestejä ja musiikkia avaruuteen?

1960-luvun puolivälissä, kun hän oli poika Michiganin maaseudulla, John Shepherd alkoi pohtia tapoja saada yhteyttä avaruusolentoihin. “Se oli noihin aikoihin kun tuli sarja nimeltä The Outer Limits telkkarista”, hän muistelee. “Muistan aiheen kiehtoneen minua, idea siitä että rakentaisin omat tiedeinstrumenttini, joilla tutkia Maan ulkopuolisen elämän mystistä ilmiötä.”

Vuonna 1972 hänen omien isovanhempiensa olohuoneesta hän alkoi seurata unelmaansa lähettää avaruuteen sähköisiä pulsseja “kohti tähtiä”. Niin sai alkunsa ainutlaatuinen 30-vuotinen matka, jota hän kutsuu nimellä  Project STRAT (Special Telemetry Research and Tracking). Pian se ottaisi otteen hänen elämästään, ja hänen isovanhempiensa elämästä, jotka löysivät itsensä omituisia, “kauniita ja epätavallisia instrumentteja”, muunmuassa kaksikanavaoskillaattori, katodisädeputki, jättiläisruudut joilla monitoroida saapuvia signaaleja ja matalataajuuslähetin, joka lähetti signaaleja miljoonien mailien päähän avaruuteen.

Vaikkei hänellä ollut paljoa rahaa, hän troolasi armeijan ylijäämämyyntejä ja sähköliikkeitä läheisessä Traverse Cityssa, keräsi materiaaleja joita hän tarvitsi. Puutarhaan hän pystytti “kaksikerroksisen 150,000 voltin ulostulon”, joka oli pystytetty kahden pitkän metallitornin varan, jotka oli tehty hylätyn hiihtohissin palasista. Olohuoneessa tiedelaitteet olivat pinottu lattiasta kattoon yhdelle seinälle.

“Usein ihmiset, jotka ajoivat ohi yöllä autollaan, näkivät vilkkuvia valoja olohuoneessa ja he pysähtyivät tuijottamaan niitä”, hän sanoo. “Ehkä he ovat myös katselleet The Outer Limitsia, ja he miettivät mitä oikein oli käynnissä. Muistan joidenkin jopa luulleen meidän rakentaneen venäläisen vakoilulaitteen.”

Shepherd rakensi lähettimiä ja vastaanottimia kierrätysmateriaaleista. Kuva: Matt Killip

Viime torstaina Netflix näytti mielenkiintoisen lyhytelokuvan nimeltä John Was Trying to Contact Aliens, joka aiemmin tänä vuonna voitti parhaan dokumentin palkinnon Sundance-festivaaleilla. Dokumentaristi Chris Killipin poika Matthew Killipin kuvaama, editoima ja ohjaama dokumentti käy läpi Shepherdin 30-vuotista taivalta vain 16 minuutin pituisella pätkällä.

“Halusin kertoa tarinan tiiviisti ja säästellen, mutta pitää samalla jotain mystisyyttä”, Killip sanoo. “John on ihana kohde, mutta hänessä on jotain mystistä ja salailevaa, joka voi olla peräisin hänen elämänsä alkuvaiheilta. Yritin tasapainottaa narratiivia hänen innollaan, joka on jossain tieteen ja ulkopuolisen taiteen välimaastossa. Mitä enemmän ajattelen sitä mitä hän teki, sitä enemmän se tuntui 30-vuotiselta taide-esitykseltä.”

1970-luvulla Shepherdin obsessio välillä toi paikalliset toimittajat hänen ovensa eteen. Vuonna 1989 hänelle annettiin hänen 15 minuuttiansa julkisuudessa hänen esiinnyttyään The Joan Rivers Show’ssa. YouTubessa hänet voi nähdä puristuneena kahden ufologin väliin, intensiivinen pitkätukkainen ja -partainen nuorimies, joka selittää tehtäväänsä jonkin verran skeptiselle juontajalle, joka huomauttaa että 16 vuoden jälkeenkään avaruusolennot eivät edelleenkään ole vastanneet hänen kutsuunsa.

Siihen mennessä hänen isoäiti Irenen säästöillä Shepherd oli rakentanut tilavan kaksikerroksisen laboratorion hänen isovanhempiensa talon viereen. “Vaikka kehoni oli paikalla pikkukylässä”, hän sanoo Killipille, “mieleni oli avaruudessa ja muissa maailmoissa, matkaten kosmoksessa.” Vilkkuvat kotivideokuvat paljastavat futuristisen sisustuksen täynnä ruutuja, konsoleita ja vilkkuvien valojen matriiseja: Tähtialus Enterprise ahdettuna michiganilaiseen pikkukaupunkiin.

Shepherdin isoäiti Irene avitti hänen intohimoaan löytää elämää Maan ulkopuolelta. Kuva: Vimeo

Käyttäen jättiläismäistä lähetintä puutarhassa hän alkoi lähettää musiikkia avaruuteen usean tunnin verran päivässä, artisteilta kuten Sun Ra, Ornette Coleman ja John Coltrane sekä saksalaisilta kokeilevilta artisteilta kuten Can, Cluster ja Harmonia. Yhdessä vaiheessa me näemme nuoren Shepherdin nojaavan tiukasti mikrofoniin ja tekevän ilmoituksen kosmokselle: “Nyt me aiomme soittaa teille afro-poppia iltanne ratoksi.”

Killip sai ensi kerran kuulla Shepherdista kun hän tutkaili kirjaa UFO-kulteista ja näki valokuvan “pitkätukkaisesta nuoresta miehestä, jota ympäröi koneiden kasat hänen isoäitinsä istuessaan hänen vieressään neulomassa”. Päivätyösään filmileikkaajana taiteilijoiden kuten Jeremy Deller kanssa Killip teki lyhytelokuvan nimeltä Master of Reality toisesta teini-ikäisestä ulkopuolisesta, Ronny Longista, jonka pakkomielteisiin kuuluu wrestling ja kauhuelokuvat. “Jotain samankaltaisuuksia heillä  oli siinä äärimmäisessä yksimielisyydessä”, hän sanoo.

Killipin hellässä muotokuvassa Shepherd tulee esiin herkkänä sieluna, tietoisena muiden toiseudesta, ja kuitenkin yhtenä sen kanssa. Narratiivi lyhyesti käsittelee hänen vaikeuksiaan lapsuudessa — isää joka pian jätti hänet hänen synnyttyään ja emotionaalisesti etäistä äitiään johon hänellä oli vain vähän yhteyttä. “Asiat olivat vaikeita alkuvuosina”, hän sanoo Killipille. “Isoäitini tunsi sääliä minusta ja otti minut hoteisiinsa.” 12-vuotiaana Shepherd tajusi olevansa homo, minkä hän sanoo jäljittelemättömän vähättelemättömään sävyyn, mikä osoittautui “varsin vaikeaksi” Michiganin maaseudulla 1960-luvun alkuvuosina.

“Mielestäni jos varhaiset vuodet ovat vaikeita, se tekee elämästä tutkailevampaa”, hän sanoo faktatyyliin. “Se ainakin teki minusta tavallaan riippumattoman ja rohkaisi minua laajentamaan ajatteluani.”

“Suurimman osa siitä mitä minä tein olin oppinut itse, mutta isoisäni, joka oli työskennellyt työkaluntekijänä Detroitissa, auttoi minua usein käytännön asioissa. Isoäitini oli kuitenkin se, jolla oli yhteinen kiinnostus, sanoisinko, eksoottisempia asioita kohtaan. Hän toi paljon inspiraatiota elämääni.” (Irene kuoli vuonna 1988 ja filmi on omistettu hänelle.)

Filmin pistelevän itsereflektion hetkenä Shepherd vertaa elämän matkaansa vaellukseen “yksinäistä vuoristoreittiä”. Se muuttui kun hän tapasi elämänkumppaninsa John Litrentan vuonna 1993. He elävät, hän sanoo, “hiljaiseloa järven rannalla kahden pikkukaupungin välissä”.

Vuonna 1998, johtuen rahanpuutteesta, Shepherd vastahakoisesti purki laboratorionsa ja pani kaiken varastoon, jossa tavarat ovat edelleen. Hän ohjaa Killipin sekasotkun keskelle taskulampulla, osoitellen hänen rakkaisiin laitteisiinsa — satelliittikommunikaatiolaitteisiin, korkeatehoisiin mikroaaltoputkiin, korkeajännitelähetinkiihdyttimeen. “Nämä ovat vain jäänteitä,” hän sanoo, “ylimääräisiä ajatuksia.”

“Kaipaan sitä”, hän kertoo minulle, “todellakin kaipaan, mutta säästin sen kaiken. Se on kuin kokoelma kauniita esineitä. Odottamassa siellä.”

Filmissä hän kuvaa pitkää, omituista, luovaa ponnisteluaan “eräänlaiseksi unitilaksi” joka antoi elämälle merkitystä. Ja Riversin show’n pätkässä, kun Rivers mainitsee menestyksen puutteen, hän vastaa: “Kuin artisti joka voi jatkaa maalaamistaan vaikkei hän myykään taulujaan, minä voin jatkaa laitteiden rakentamista ja ideoiden parissa työskentelyä.” Meinaako hän, nyt näin jälkikäteen, että hän oli konseptuaalinen taiteilija yhtä paljon kuin tiedemies? “Kaipa olin”, hän sanoo hiljaa. “Valo- ja ääni- ja sähkötaiteilija. Ja oman tien kulkija. Varmasti oman tien kulkija. Ja se olisi aika hyvä kuvaus.”

 

Artikkelin julkaissut  theguardian.com

Ovikamera kuvasi taivaalle nousevan valoilmiön

Ovikellon kamera kuvasi kirkkaan anomalian lentämässä taivaalle New Jerseyssä. Toisessa tapauksessa näkyy sarja vilkkuvia valoja, jotka muuttuvat V-muodoksi ennen katoamistaan Maldonadossa, Uruguayssa.

Tapaus 1: 2021/01/30 West Depford – New Jersey

Lähellä Philadelphian kansainvälistä lentokenttää. Ovikamera kuvasi kirkkaan esineen lentämässä taivaalle.

Voit nähdä välähdykset kadulla sen noustessa ylöspäin.

MUFONin tapaus 113478.

Tapaus 2: 2021/01/09 Maldonado, Uruguay

Kaksi La Faldan asukasta Piriápoliksessa, Maldonadossa, Uruguayssa kuvasivat sarjan intensiivisiä vilkkuvaloja, jotka muuttuvat V-muodoksi ennen katoamistaan.

He arvioivat aluksen kooksi yli 20 metriä.

Molemmat silminnäkijät huomauttavat, että esine ei pitänyt minkäänlaista ääntä.

Hetkiä ennen havaintoa silminnäkijät huomasivat, että kaikki koirat alueella alkoivat ulvoa.

MUFONin tapaus 113447.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Tartaria, mutavyöry, aikamatkailu ja Napoleon

Uudet paljastukset muinaisista sivilisaatioista, jotka joskus ovat Maapallolla asuneet, eivät ole nykypäivänä enää hirveän kiinnostavia. Tämä johtuu osittain siitä, että olen kirjoittanut kirjan näistä sivilisaatioista (ja todisteista joita niistä löytyy) vuosina ennen kirjan julkaisua vuonna 2009. Tämä työ on kirjoitettu opaskirjamuotoon, ja siinä on viitteitä kymmeniin kirjoittajiin, joiden oma laaja työ aiheen parissa on jäänyt suureksi osaksi vähemmälle huomiolle. Yksi lempikirjoittajistani tämän aiheen parissa on David Hatcher Childress. Tässä pyytäisin lukijaa ymmärtämään, mikäli sanomiset kuulostavat lipeviltä tai itseriittoisilta, ne ei ole sellaisiksi tarkoitettu, ja pian ymmärrätte miksi.

Paljon tärkeämpää minulle henkilökohtaisesti ei ole, että nämä aiemmat sukulinjat ovat olleet olemassa, vaan sen sijaan miksi ne eivät enää ole olemassa — mikä oli se lopullinen opetus jonka opin hankkimalla lisätietoa ‘unikokeiden’ aikaan lähes kaksi vuosikymmentä sitten. Tuo huikea kokemus antoi minulle paljon enemmän kuin odotin tai olisin koskaan voinut kerralla edes prosessoida, koska se opetti minulle sekä käyttäytymisestäni että, mikäli en tee asialle mitään, se tulee johtamaan koko sivilisaation tuhoon, ja lisäksi, että sivilisaatiomme oli sekä samalla polulla että kulkenut sen polun loppuun. Tuosta hetkestä eteenpäin tämä on ollut se punainen lanka, jolle olen perustanut kaikki tekemäni radio-ohjelmat ja kaikki kirjoittamani kirjat, esseet tai artikkelit: noiden käyttäytymismallien ymmärtämisellä me voimme muuttua ennen kuin me lopulta päädymme sinne minne me olemme menossa — ennen kuin on liian myöhäistä. Ja ollakseni varma, se että sinä ja minä edelleen käymmä tätä keskustelua nyt, ei todellakaan tarkoita että meillä olisi aikaa jäljellä.

Miksi ja miten se tapahtuu

On kolme tapaa kuvata se mikä on saman ongelman ydin, riippuen siitä mikä kieli sopii mihinkin uniikkiin ajatusprosessiin. Filosofian kielellä se voidaan ilmaista ‘tiedon väärinkäyttönä’. Uskonnon kielellä se voidaan ilmaista ‘luomakunnan aseistamisena’ ja tieteen kielellä se voidaan kuvata ‘tarkoituksellisena älykkään suunnittelun tuhoamisena’. Me olemme seitsemäs versio ihmiskunnasta, joka on jäänyt pyörimään luuppiin, joka alkaa toistaa itseään heti kun ailahtelevaa eliittiä ilmaantuu siihen sukulinjaan, jonka tavoitteena on ylivalta kaikesta muusta elämästä maan päällä. Me emme ole ensimmäinen tulkinta ihmiskunnasta Maapallolla, joka kirjaimellisesti kärsii psykopaattisen eliitin touhuista heidän eläessä jumalakompleksiaan kenenkään estämättä. Toki tämä ilmaus on sekä ongelman että ratkaisun ytimessä.

Tataarien maan / mutavyöryn teoriassa on jotain erilaista

Vaikka törmäsin ‘mutavyöryn’ teoriaan vasta vuosi sitten, se kiinnostaa minua suunnattomasti. Myönnetään ja valitettavasti en ole kerennyt tarkastella sitä sellaisella syvyydellä kuin se ansaitsisi, mutta näiden viimeisimpien artikkelien kirjoittamisessa eräs idea jatkuvasti kolkuttelee minua: ovatko mutavyöry ja aikamatkuskuskokeet jollain tavalla toisiinsa liittyviä? Jos et ole lukenut näitä aikaisempia artikkeleita ja/tai kuunnellut James Horakin syväanalyysia näistä, minulla on varsin vähän tarjottavaa merkityksen, kunnollisen kontekstin tai johdonmukaisuuden suhteen.

Ensikosketukseni mutavyöryn teoriaan tuli tutkija Michelle Gibsonilta Veritaksen kautta. Tämä on mielenkiintoista, en ole aikoihin katsonut hänen videoitaan, joten heti kun nyt menin hänen youtube-kanavalleen, hänen viimeisin video oli pari päivää sitä ennen otsikolla TODISTEITA AJAN JA AVARUUDEN HAVAINTOJEMME MANIPULOINNISTA JA UUDEN AIKALINJAN LUOMINEN?

Varmasti kuuntelen esitystä enkä voi muuta kuin ihmetellä onko Gibson (ehkäpä tietämättään tai riippumatta) saanut tietää James Horakin väitteistä (vuonna 2013) että eliitti on onnistuneesti aikamatkaillut, ja niin tehdessään saanut aikalinjan jakautumaan kahtia, mikä on paljon uskottavampi malli ‘todellisuudesta’.

Mikä on mutavyöryn teoria?

Oma ymmärrykseni on, että teoria tuntuu olevan peräisin ihmisiltä, jotka ovat kohdanneet historiallisia valokuvia, jotka monien muiden asioiden lisäksi eivät mahdu nykyiseen selitykseen todellisuudesta. Toistuvasti eri puolilla maailmaa näissä kuvissa näkyy suuria, tyhjiä kaupunkeja, joita ei rakenneta tyhjästä niinkuin tuoreemmat kaupungit, vaan niitä kaivetaan esiin mudasta. Näihin kaupunkeihin kuuluu vaikuttavaa arkkitehtuuria, jota yleensä näkee pääkaupunkien rakennuksissa, mutta myös asioita kuten rautateitä, ja jopa kehittynyttä teknologiaa. Tästä tehtävä johtopäätös on, että kaupungit, rakenteet, teknologiat ja rautatiet eivät ole oman aikamme ihmisten rakentamia, vaan ne ovat yksinkertaisesti jo olleet olemassa, ne on hylätty, ja sitten kaivettu mudasta esiin — ympäri eri puolilla maailmaa — ja että eliitti on salannut asian heidän lempiharrastuksellaan, historian uusiksi kirjoittamisella, oman agendansa palvelemiseksi.

Teorian kaikkein uskottavin puoli, mielestäni, on se että tapahtumia tuntuu sattuneen varsin tuoreeltaan lähihistoriassamme — tarpeeksi äskettäin että siitä on mustavalkoisia valokuvatodisteita. Omassa ajassamme valokuvaus keksittiin 1800-luvulla, Napoleon kuoli 1820-luvulla ja aikalinja jakautui kahtia kun Napoleon oli Suuressa Pyramidissa, niinkuin James Horak selittää. Nämä ovat suhteellisen tuoreita tapahtumia, joten tuntuu luonnolliselta pohtia oliko aikamatkustuskokeista (todellisuuden revisiointi) jäänyt fyysisiä jälkiä — toinen epäjatkuvuuskohta nykyisen todellisuuden mallissamme — joka näkyy meidän todellisuudessamme ja jota voidaan nimittää mutavyöryksi.

Tätä tutkiessani törmäsin mielenkiintoiseen ideaan: ’mutavyöry’ voi olla harhaanjohtava nimitys — sen sijaan että tämä vaikuttava infrastruktuuri olisi yhtäkkiä osittain hautautunut mutaan, ehkäpä se oli olemassa jo ennen (kaikkialla maailmassa) ja upposi maahan maan liejuuntumisen prosessin myötä, jotain mitä kaikki maanjäristykset aiheuttavat. Seuraava selitys maan nesteytymisestä tulee earthquakeauthority.comista:

Maanjäristysliike voi muuttaa irtonaista ja kiinteää, vesipitoista maaperää nestemäiseksi — ”liejuuntuminen”. Liejuuntunut maaperä menettää sen tiheyden ja lopulta kyvyn tukea teitä, maanalaisia putkia ja taloja.

Vuoden 1989 magnitudin 6.9 Loma Prietan maanjäristys aiheutti liejuuntumista, pahimmillaan San Fransiscon Marinan alueella. Siellä yli 30 rakennusta vahingoittui tai tuhoutui, ja kaasuputket murtuivat, sytyttäen tulipaloja.

Jos liejuuntumista esiintyy oman kiinteistösi lähellä, talosi voi upota montakymmentä senttiä tai täyttyä nestemäisellä maaperällä. Kalifornian kuvernöörin hätäpalvelujen viraston MyHazards-työkalu auttaa sinua identifioimaan kotisi lähellä olevia vaaroja.”

Mielestäni kiinnostava idea, ja tämän teeman kanssa sopiva kysymys olisi: voiko niin suuri tapahtuma kuin aikalinjojen jakautuminen aiheuttaa koko planeetan niin kovan järistyksen, että maanpinta liejuuntuisi koko planeetan laajuisesti ja hautaisi kaiken olemassaolevan infrastruktuurin alleen? Jos jotkut äskettäisistä maanjäristyksistä (pienempiä kuin verrattaessa aikalinjojen jakautumiseen) voivat tuottaa saman efektin, silloin se tuntuu mahdolliselta.

Mutavöyryn teoria on kuin rengas jossa on useita pinnoja

Tartaria

Ne joille teoria on uusi voi auttaa miettiä sitä polkupyöränä, jonka renkaissa on useita pinnoja. Keskiönapa on pääteoria, pinnat ovat useita sivutapahtumia, jotka saattavat liittyä siihen tai sitten ei. Tartarian teoria on yksi näistä pinnoista, kun todellisuuden kaivajat yrittävät ymmärtää ja nimikoida sivilisaatiota (tässä tapauksessa Tartaria) joka on hautautunut.

Palavat kaupungit (todisteiden polttaminen)

Muut pinnat käsittelevät eri historiallisia tapauksia, jotka saattavat liittyä siihen tapaan jolla eliitti on yrittänyt peukaloida tai pyyhkiä kaikki todisteet siitä mitä oikeasti on tapahtunut. Siinä mielessä toisiinsa liittyviin teorioihin kuuluu historialliset “suuret palot”, jotka ovat polttaneet kokonaisia kaupunkeja, mitkä olisivat “uuden maailman rakentamista vanhan tuhkien päälle”. Usein siteerattuihin esimerkkeihink uuluu Chicagon Suuri Palo vuonna 1871.

Tämä tapauksen kuvaus on peräisin National Geographicilta:

“Suuri Jälleenrakennus” oli pyrkimys rakentaa uutta, urbaania keskustaa. Suuria liikekeskuksia, innovatiivisia rakennuksia ja uuden tyylistä arkkitehtuuria seurasi tästä.

Chicagon Suuri Palo sai alkunsa lokakuun 8. päivän 1871 iltana. Vaikka ei ole paljoakaan epäilystä siitä etteikö palo olisi saanut alkunsa ladosta, jonka omistivat Patrick ja Catherine O’Leary, tulipalon tarkka syy pysyy mysteerinä. Kaupungin lounaisosassa, 137 DeKoven Streetin ladosta alkunsa saanut tulipalo levisi nopeasti pohjoiseen ja itään, Chicagon ytimen bisnesalueelle.

Sade sammutti tulipalon päivää myöhemmin, mutta siihen mennessä se oli polttanut 4 mailin pituisen ja mailin levyisen alueen. Tulipalo tuhosi 17,500 rakennusta ja 73 mailia katua. 90 tuhatta ihmista — joka kolmas Chicagon asukas — jäi asunnottomaksi palon johdosta. Vaikka vain 120 ruumista saatiin talteen, uskotaan että yli 300 ihmistä kuoli liekeissä.”

“Order out of Chaos” ja uuden maailman rakentaminen vanhan tuhkien päälle on jotain mistä tämän tekstin kirjoittaja on puhunut ja kirjoittanut vuosien mittaan. Siinä mielessä luotan veteraanitodellisuuskaivajien välittömästi huomanneen samankaltaisuudet “’Suuri Jälleenrakennus’ oli pyrkimys rakentaa uutta, urbaania keskustaa. Suuria liikekeskuksia, innovatiivisia rakennuksia ja uuden tyylistä arkkitehtuuria seurasi tästä”-lausahduksen ja nykypäivän eliitin yrittämän uuden “great resetin” välillä käyttäen slogania ‘build back better’.

Orpolasten junan ilmiö

Toinen mielenkiintoinen pinna mutavyöryn renkaassa mahdollisesti liittyy suurelta näyttävä orpolasten ilmiöön samoihin aikoihin, johon historiassa viitataan orpojunaliikkeenä (Orphan Train Movement). Seuraava on lainaus orphantraindepot.comista:

“Vuosina 1854-1929 arviolta 250,000 orvoksi jäänyttä, hylättyä ja koditonta lasta sijoitettiin ympäri USA:aa ja Kanadaa orpojunaliikkeen aikaan.

Kun orpojunaliike sai alkunsa, arviolta 30,000 hylättyä lasta eli New York Cityn kaduilla.

Charles Loring Brace perusti Children’s Aid Societyn auttaakseen näitä lapsia.

Avustusjärjestöt kehittivät ohjelman, joka sijoitti kodittomia lapsia koteihin ympäri maata. Lapset kuljetettiin uusiin koteihin junilla, joita kutsuttiin “orpojuniksi”.

Tämä lasten massakuljetus USA:ssa tunnetaan dokumentoidun sijaiskotitoiminnan alkuna Amerikassa.”

Orpojunailmiö on liitetty mutavyöryn teoriaan, oletan, koska historiasta ei löydy kunnollista selitystä oikealle syylle miksi orpolapsia oli tuolloin niin paljon. En ole tutkinut aihetta itse, mutta minusta idea on mielenkiintoinen, koska mikäli lukijat muistavat, käsittelin aiemmassa postauksessa vuonna 2010 julkaisemaa fiktiivistä tekstiä, joka käsitteli aikalinjojen erkaantumista, populaation alaryhmässä nimeltä simulit, jotka erkaantumisen jälkeen kykenivät muistamaan molemmat aikalinjat yhtäaikaisesti, joihin kuului myös muistoja ihmisiltä, jotka eivät enää vaikuttaneet olevan olemassa, ja kirja oli kirjoitettu paljon ennen kuin tulin tietoiseksi oikeasta todellisuuden aikalinjojen erkaantumisesta, tai edes Mandela-efektistä, joka on kuumottavan samankaltainen. Koska nuo tapaukset myöhemmin osoittautuivat olevan totta eikä fiktiota, tämän tekstin kirjoittaja luonnollisesti jäi miettimään mikäli orpolasten ilmiö on, kuten jotkut väittävät, toinen aikalinjojen erkaantumisesta syntyvä sivuvaikutus.

Mutavyörykuvissa näkyy kehittynyt teknologiainfrastruktuuri

Samalta ajalta löytyy useita valokuvia (joita näkyy lukemattomissa aihetta käsittelevissä videoissa), joissa näyttää näkyvän erityisen kehittynyttä teknologiaa, jota tuhka tuuleen kadonnut sivilisaatio oli käyttänyt ennen hautautumistaan liejuun. Näihin kuuluu sähköisiä metrovaunuja, omituiseen tyyliin rakennettuja takkojen näköisiä rakenteita kodeissa jotka vaikuttavat olevan enemmänkin sähkövirralla kuin puun poltolla toimivia, ja Teslakäämin näköisiä johtimia kadunkulmissa, jotka voivat liittyä langattomaan voimansiirtoon.

Muissa kuvissa näkyy modernia infrastruktuuria, jota on rakennettu suoraan olemassaolevien rakenteiden päälle täysin eri arkkitehtuurilla.

Mahdollisuus sille, että nämä ennalta rakennetut kaupungit on sijoitettu jonkinlaiseen sähköverkkohilaan

Tämä on toinen mielenkiintoinen teorian aspekti, johon en ole kauheasti perehtynyt, mutta konsepti muistuttaa minua monista, monista asioista joista James Horak on puhunut vuosien mittaan, pääosin hänen paljastuksensa koskien moottoreita maan sisässä (jotka esi-isämme ovat sinne laittaneet heidän muutettuaan Marsista Maapallolle), jotka ovat äärimmäisen kehittynyttä teknologiaa, jonka tarkoitus on pitää Kuu kiertämässä oikeassa asemassa Maan suhteen. Nämä koneet sijoitettiin myös tiettyyn hilakuviomuotoon syvälle maan sisään, ja ajan mittaan, maanpinnan liikkeiden myötä, niiden alkuperäinen sijainti on muuttunut, mikä on taas aiheuttanut tämän selittämättömän ilmiön. Santa Cruzin “Mystery Spot” tulee mieleen. James on myös vuosien mittaan selittänyt, että Venäjältä on löydetty myös tällainen, se on irroitettu ja yritetty siirtää Vostok-järven lähellä sijaitsevan toisen samanlaisen viereen. Tämä aiheutti joitain ongelmia instrumenteissa, jotka on tarkoituksella sijoitettu tasaisen välimatkan päähän toisistaan.

Mikäli lukija pitää liian uskomattomana ja/tai vieraana näitä viitteitä, suosittelen kuuntelemaan tuoretta show’ta SOMETHING NEW UNDER THE SUN: TIME TO ACQUIRE A MORE ACCURATE REALITY MODEL. Useat siellä esitetyt linkit ohjaavat lukijan materiaaliin, jossa kuvataan sitä miten James Horakin esi-isä Antonin Horak oli löytänyt näitä moottoreita, joista puhuttiin kuukuiluina (moon shaft), vuoden 1997 musiikkialbumi Coronal Mass Ejection sisälsi kappaleen nimeltä Horak’s Moon Shaft, sekä linkki videoon vuodelta 2015 joka puhuu “kuuaaltoilmiöstä” jossa näkyy teknologiaa, joka liittyy Maassa oleviin moottoreihin jotka toimivat yhdessä Kuun kanssa reaaliajassa.

Heliumin mysteeri

Miten helium liittyy Tartarian/mutavyöryn teoriaan, James esitti äärimmäisen yksityiskohtaisen selityksen siitä tavasta ja syystä miten eliitti ja heidän kartellinsaan ovat valehdelleet maailmalle heliumin todellisesta luonteesta. Asiaa kaivelevat ihmiset tulevat (jolleivat he ole jo) näkemään heliumin mainittavan mutavyöryn/Tartarian keskusteluissa.

James selitti heliumin liittyvän menneisyyteemme, todelliseen historiaamme, tietoisuuteemme ja Kuuhun. Voit kuulla lisää tästä asiasta vuoden 2012 haastattelussa A Refined Cosmology to Address Cosmic Anomaly: Lifting the Veil (parts 1-3). Helium-aiheesta itsessään, suhteessa käsittelemäämme aiheeseen, James kertoi syyskuun 5. päivän 2012 haastattelussa Kevin Smith Show’ssa. Tuo video on postattu alle, ja suosittelen kuuntelemaan sen kokonaisuudessaan. Erityisesti heliumiin liittyvä keskustelu alkaa 36:00 minuutin kohdalla, ja sen transkriptio on alla.

Saksalainen Zeppelin-ilmalaiva ‘Hindenburg’ ankkurissa Lakehurstissa, New Jerseyssa, Atlantin ylittäneen lennon jälkeen, c1936 (c1937). LZ 129 ‘Hindenburg’ oli suuri saksalainen matkustaja-alus, joka lensi maaliskuusta 1936 sen tuhoutumiseen asti onnettomuudessa toukokuun 6. päivä 1937. ‘Hindenburg’ teki 17 matkaa Atlantin yli vuonna 1936. Teoksesta Wonders of World Aviation, Vol. 1, kirjoittanut Clarence Winchester. [The Amalgamated Press Ltd, London, c1937]. (väritetty mustavalkokuva). (kuva: The Print Collector/Getty Images)

James Horak selittää helium-salaliiton Kevin Smith Show’ssa syyskuun 5. päivä 2012

“Maailmassa on ollut kakkosteknologia, joka teollisuuspampuilla on ollut, jota he ovat käyttäneet muilta piilossa koska se olisi horjuttanut kartelleja. Se horjuttaisi vallan tasapainoa, ja se olisi vähemmän tuottavaa. Heillä on ollut tämä — Jules Verne löysi viitteitä tästä kirjoittaessaan 20,000 Leagues Beneath the Sea — oli kapteeni Nemo, ja oli sellainen alus kuin sukellusvene.

Ja oli kaikenlaisia raportteja ilmalaivoista, joita ihmiset näkivät, ja he näkivät ihmisiä näiden alusten kannella vilkuttamassa heille — nämä olivat omiamme. Tämä oli kakkosteknologiaa joka alkoi heti sisällissodan jälkeen. Ja se laajeni siihen mittaan että… ensimmäisen maailmansodan alkuun mennessä oli salaliitto, jolla valehdeltiin siitä mitä helium oli, koska he eivät halunneet heliumia saksalaisten käsiin.

Itävalta-Unkarin imperiumi alkoi rakentaa ilmalaivoja, ja he olivat hyviä siinä mitä he tekivät — eli valvoivat taistelukenttiä, joukkojen siirtoja ja niin edelleen. Ja niin saksalaisten ilmalaivat, joita rakennettiin Saksassa, Itävallassa, Preussissa jne. kaikki käyttivät erittäin herkästi syttyvää kaasua, ja ne olivat vaarallisia. Tämä piti heidät kurissa, mikä rajoitti heidän alustensa joustavuutta.

Tottakai tieteilijät, jotka olivat työskennelleet heliumin parissa, olivat kaikki mukana salaliitossa sanomassa heliumin olevan peräisin luonnollisista lähteistä lähellä Teksasia. Se on vale. Heliumille ei ole luonnollisia lähteitä, koska helium pakenee Maasta. Maan painovoima ei pidättele heliumia, joten miten voisi olla luonnollisia lähteitä? Heliumia saadaan jalostettaessa öljystä bensaa. Se on sivutuote, ja jos osaa kerätä sitä, silloin tietää miten kerätä sitä, miten muuttaa se nestemäiseksi kuljetusta varten, ja miten muuttaa se takaisin kaasuksi. Mutta kaikki nämä salaisuudet pidettiin kolmen suurten öljy-yhtiön tietona, teollisuusyhtiöt jotka olivat tehneet tätä satojen vuosien ajan.” —James Horak

James Horak on edistänyt ihmiskunnan ajattelua enemmän kuin kukaan muu

Mitä mutavyöryyn tulee, ajattelin tuoda esiin kaksi ongelmaa viime James Horakin viime vuosikymmenen paljastuksista. Ensimmäinen ongelma on liittyykö aikalinjojen erkaantuminen ja mutavyöry toisiinsa, ja toinen liittyy heliumiin.

Uskon aivan aidosti, että kukaan meidän aikanamme ei ole tarjonnut meille tarkempaa mallia ajastamme kuin James Horak. James on toistuvasti esittänyt ihmiskunnalle tietoa, joka auttaisi meidät selviytymään omasta teknologiastamme, niin että voimme välttää toisen katastrofisen lopputuloksen. Hän on jopa mennyt niin pitkälle, että hän on auttanut meitä ymmärtämään ja jopa ottamaan osaa ihmeisiin, jotka odottavat meitä tämän hulluuden toisella puolella, mikäli valitsemme pysäyttää nykyisen kehityksen. Lisäksi tämä tieto on koskettanut melkein jokaista tieteenalaamme: maatalous, aerobiologia, fysiikka, matematiikka, genetiikka, moraali, historia, metallurgia, tekoäly, hengentiede, kosmologia, astronomia, älykäs suunnittelu, aikamatkailu, jne. Ja kaikki ilmaiseksi.

Jos varoitustamme ei kuulla, ja selväpäiset hallitukset ja maailman ihmiset ota tietoa omakseen ja sovita sitä todellisuuden malliimme ja yhteiskuntamme selviä sekopäisen eliitin vehkeilyiltä, ei ole epäilystäkään siitä etteikö hänen meidän sukupolvellemme antamistaan tiedoista tulla puhumaan, niitä tullaan plagioimaan, opettamaan, käyttämään paremman todellisuuden mallin rakentamiseksi, tuleville sukupolville.

Maailmalle on jo annettu enemmän kuin mitä tiedämme.

 

Artikkelin julkaissut Drowning in absurdity

Kadonneet 411: Kolme ihmistä katosi Yosemiten kansallispuiston lähellä

Tämä on James Arthurin, Theresa Bierin ja Doug Pearcen tarina, jotka kaikki katosivat epätavallisissa olosuhteissa Yosemiten kansallispuiston eteläpuolella.

David Paulides on entinen poliisi, joka nyt tutkii ja kirjoittaa kirjoja paranormaaleista aiheista. Hänen Missing 411 -kirjasarjansa dokumentoi kansallispuistoissa ja muualla kadonneita ihmisiä.

Paulides liittää mystisiä, määrittämättömiä syitä näihin katoamisiin. Kuitenkin data-analyysi viittaa siihen, että katoamiset eivät ole tilastollisesti mystisiä tai epätavallisia.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Aikakiteet: Materia joka voi muuttaa kaiken

Kaikista tieteiskirjallisuuden esille tuomista asioista viime vuosina, mikään ei tunnu niin mystiseltä kuin aikakiteet. Nimi herättää mielikuvia jotain Paluu tulevaisuuteen ja Donnie Darkon väliltä. Ja todellisuus on mahdollisesti vieläkin hullumpi.

Kaksi erillistä tieteilijöiden ryhmää on raportoinut havainneensa aikakiteitä, jotka antavat tukea idealle siitä, että tämä materian teoreettinen tila on jotain mitä ihmiset voivat itse asiassa luoda ja havaita. Ja todellakin, aikakiteitä voidaan kasvattaa vaikka lasten makuuhuoneessa.

Time Crystals: A New Form Of Matter That Could Change Everything

Mutta siihen vaaditaan ydinteknologisa sensorita ja lasereita, jotta aikakiteet pääsisivät täyteen potentiaaliinsa ja sitten niitä voitaisiin mitata ja havainnoida. Tämä dramaattisten tieteellisten termien ja yksinkertaisten kappaleiden yhdistelmä on hieno analogia aikakristalleista kokonaisuutena.

Mitä ovat aikakiteet?

Aikakiteet ovat atomijärjestelmiä, jotka järjestävät itse itsensä ajassa samalla tavalla kuin perinteiset kiinteät aineet järjestäytyvät tilassa. Jos aivot eivät vielä taivu tämän käsitteen ympärille, kaksi tiederyhmää oli luonut radikaalisti erilaisia rakenteita, jotka molemmat menevät “aikakide”-nimikkeen alle.

What Are Time Crystals

Nämä atomirakennelmat eivät ole aikamatkaajien portaaleja tai äärettömiä Rube Goldberg -koneita, vaan sen sijaan kokonainen materian uudenlainen tila. Ne eivät riipu perinteisistä kiinteistä aineista, nesteistä tai kaasuista, joista tunnettu universumimme koostuu.

MIT: teoreettinen fyysikko Frank Wilczek ensimmäisenä ehdotti ideaa aikakiteistä vuonna 2012, että aineen uusia tiloja saattaisi syntyä muuttamalla ominaisuuksia pikemminkin ajan suhteen kuin paikan suhteen. Alle kuusi vuotta tämän jälkeen kaksi tiederyhmää ovat luoneet kiteitä, jotka tuntuvat omaavan samanlaisia ominaisuuksia kuin hänen ehdotuksellaan.

No mitä hittoa se edes meinaa?

Fysiikan lait pyörivät symmetrioiden ympärillä. Ne ovat hetkiä jolloin voima saa aikaan vastavoiman, huolimatta ympäristöstä. Tämä newtonilaisen fysiikan peruslaki on se miten me havaitsemme universumimme. Palava puu saa aikaan lämpöä suhteessa palaneen massan määrään, pallo kimpoaa seinästä samalla voimalla kuin se osui siihen — miinus hukkaenergia, joka voidaan mitata lämpönä.

Wilczek pohti voisivatko hajoavat molekyylit rikkoa ajan symmetrian, mikä on yksi kiteiden syntymisestä vastuussa oleva laki. Perinteiset kiteet kuten suola tai kvartsi ovat kolmiulotteisia, tilaan järjestäytyneitä kiteitä. Niiden atomit on järjestäytyneet arvattavaksi, toistuvaksi järjestelmäksi.

Aikakiteet, toisaalta, ovat atomitasolla erilaisia. Niiden atomit pyörivät periodisesti, muuttaen suuntaansa kun jokin sykkivä voima kääntää suunnan. Aikakiteet varsin kirjaimellisesti “tikittävät” kuten vanha kaappikello, ja niiden atomit vaihtavat suuntaansa jatkuvassa, periodisessa tahdissa.

Mutta se ei ole se syy miksi näillä on aikaan viittaava nimensä. Nimi tulee siitä että aikakiteiden atomirakenne toistuu ajassa, minkä takia ne näyttävät oskilloivan tietyissä taajuuksissa. Aikakiteet eivät koskaan löydä tasapainoa siten kuin timantit tai rubiinit, joten nitä pidetään yhtenä esimerkkinä epätasapainotilassa olevasta aineesta.

Aikakiteet oikeassa elämässä

Mietit ehkä sitä miltä aikakiteet näyttävät, oletko nähnyt sellaista oikeasti, ja mitä hyötyä sellaisista edes on. Kaikkein tärkein asia ymmärtää on, että aikakiteet ovat olemassa ainoastaan laboratorio-olosuhteissa, erityisesti kun  niille pitää antaa pientä avustusta niiden oskillaation käyntiin saattamiseksi.

Time Crystals in the Real World/ Atoms

Kun ne oskilloivat, aikakiteet värähtelevät ikuisesti. Harvardin ryhmä tuotti kiteen, joka aktivoinnin jälkeen hehkui johtuen sen periodisesta energian kaiusta.

Yalen tiimi löysi aikakiteet yllättävästä materiasta — monoammoniumfosfaattikiteet (MAP). Nämä ovat uskomattoman helppoja kasvattaa, ja niitä on usein mukana lasten kasvata-oma-kide -pakkauksissa.

Opiskelijalla oli MAP-kiteitä laboratoriossa eri kokeissa, kun aikakidetiimi päätti tarkastella diskreetin aikakiteen tunnistejälkeä käyttäen ydinmagneettista resonanssia. Yalen tutkija Sean Barrett  summasi ironisesti, “Tuloksemme viittaavat siihen, että DTC:n jälki saattaa löytyä, periaatteessa, tutkimalla lasten kiteiden kasvatussarjaa.”

Aikakiteiden löytäminen yksinkertaisesta ja erittäin yllättävästä paikasta herättää kysymyksen siitä miten aikakiteet muodostuvat ja minkälaisia materian muotoja saattaa olla olemassa ajassa olemassaolevassa materiassa. Materian faasien laajuus ja rikkaus universumissa on ilmeisesti suurempi kuin me olimme aiemmin ymmärtäneet.

Ja nämä faasit, jotka eivät välttämättä ole havaittavissa perinteisillä viidellä aistilla mutta ovat järkyttävän selviä kun niitä mitataan käyttäen atomien oskillaatioita mittaavia laitteita, saattavat olla paljon yleisempi kuin Wilczek oli koskaan kuvitellutkaan teoriaa esittäessään.

Ampumalla laser- tai mikroaaltopulsseja kiinteiltä näyttäviin kappaleisiin saatamme havaita nämä jatkuvat oskillaatiot atomimateriassa läpi koko universumin, ja jotkut aikakidemuodostelmat voivat helposti olla dramaattisempia kuin tähän mennessä havaitut.

Tulevaisuuden sovellutukset

Tieteentekijät uskovat ymmärtävänsä aikakiteitä ja muokkaamalla ymmärrystämme niistä saatamme mahdollistaa läpimurron atomikellojen, gyroskooppien ja magnetometrien voimassa ja tarkkuudessa, sekä kehittää paremmaksi kvanttiteknologioita.

Future Applications/ virtual atom

Lupaus vakaiden kvanttijärjestelmien käyttämisestä paljon korkeammissa käyttölämpötiloissa mihin me nykyään kykenemme saattaa olla viimeinen pusku mikä tarvitaan kvanttitietokonetodellisuuteen — mikä on tosi iso juttu. USA:n puolustusministeriö on ilmoittanut rahoitusohjelmasta jolla tutkia aikakiteiden potentiaalisia käyttökohteita, nyt kun kvanttilaskenta siintää tietokoneajan teknologiahorisontissa.

Aikakiteiden löytäminen vaatii myös joidenkin olemassaolevien teorioiden uudelleenarvioimista, sillä ne tuntuvat viittaavan siihen että on olemassa aineen faaseja, jotka ovat tämän hetken ymmärryksen tuolla puolen. Aikakiteille on joitain käyttökohteita, jotka ovat paljon enemmän tieteiskirjallisuutta kuin niiden nimi antaa ymmärtää, mutta toisin kuin monet futuristiselta kuulostavat läpimurrot, aikakiteet ovat jo olemassa enemmän kuin yhdessä olomuodossa ja niiden olemassaolo on vahvistettu usean eri yliopiston tekemissä vertaisarvioiduissa tutkimuksissa.

Johtopäätös

Kyllä, aikakiteet kuulostavat tieteiskirjallisuudelta. Mutta mitä enemmän me ymmärrämme sitä miten ne toimivat, sitä enemmän me alamme ymmärtää sitä miten paljon potentiaalia niillä on.

Kun mikrosiruun mahtuvien transistorien määrät alkavat tulla vastaan, aikakiteet voivat olla ratkaisu, joka avaa suunnan radikaalisti uudenlaiseen tieteelliseen laskentaan.

Selvää on, että mitä enemmän me katsomme ajan “kristallipalloon”, sitä lupaavammalta tulevaisuus näyttää.

Lähteitä

 

Artikkelin julkaissut IQS Directory

Salamyhkäisen TR-3B:n patentti on nyt julkinen

Tsekkaa patentti: https://patents.google.com/patent/US20060145019A1/en

TR-3B:n koodinimi on Astra. Taktinen tiedustelualus TR-3B lensi ensikerran 90-luvun alussa. Kolmion muotoinen ydinkäyttöinen lentolaite kehitettiin huippusalaisen Aurora-ohjelman alaisuudessa SDI:n ja mustan budjetin rahoilla. Ainakin kolme yli miljardi dollaria maksaneutta TR-3B:a lensi vuoteen 1994 mennessä. Aurora on salaisimpia ilmailualan ohjelmia koskaan. TR-3B on kaikkein eksoottisin Aurora-ohjelman tuottama laite. Sen on rahoittanut ja operatiivisesti toimeksiantanut National Reconnaissance Office (NRO), NSA, ja CIA. TR-3B:n lentävä kolmioalus ei ole fiktiota, ja se on rakennettu teknologialla, joka oli saatavilla 1980-luvulla. Ei aivan kaikki UFO-havainnot ole kuitenkaan heidän aluksiaan.

Kuva: newscitrus.net

TR-3B -aluksen ulkopinnoite on reaktiivinen sähköiselle tutkastimulaatiolle ja voi muuttaa reflektiivisyyttä, tutka-absorptiota ja väriään. Tämä polymeeripinta, kun sitä käytetään TR-3B:n sähköisten vastatoimien (Electronic Counter Measures, ECCM) kanssa voi saada aluksen näyttämään pieneltä lentokoneelta tai lentävältä sylinteriltä — tai jekuttaa tutkaa jopa valheellisesti havaitsemaan erilaisia aluksia, ei mitään lentokonetta tai useita lentokoneita useassa paikassa. Kiertävä, plasmalla täytetty kiihdytinrengas nimeltään magneettikenttädisruptori (Magnetic Field Disrupter, MFD) ympäröi pyörivää miehistöosastoa ja se on paljon edellä mitään kuviteltavissa olevaa teknologiaa.

Sandian and Livermoren laboratoriot kehittivät takaisinmallinnettua MFD-teknologiaa. Valtio tekee mitä tahansa suojellakseen tätä teknologiaa julkisuudelta. Plasma, joka perustuu elohopeaan, paineistetaan 250 tuhanteen ilmakehään 150 kelvinasteen lämpötilassa, ja se kiihdytetään 50,000 rpm vauhtiin, millä aikaansaadaan suprajohtava plasma ja sen seurauksena gravitaatiodisruptio. MFD luo magneettikentän, joka disruptoi tai neutralisoi lähistöllä olevan massan aiheuttaman painovoiman vaikutukset 89-prosenttisesti. Älä ymmärrä väärin. Tämä ei ole antigravitaatiota. Antigravitaatio tarjoaa työntövoiman, jota voidaan käyttää voimanlähteenä. MFD luo disruption Maapallon painovoimakenttään pyörivän kiihdyttimen massalla. Pyörivä massa kiihdyttimessä ja kaikki massa sen lähellä, kuten miehistön kapselit, lentoelektroniikka, MFD-järjestelmä, polttoaineet, miehistön ympäristöjärjestelmät ja ydinreaktori vähenevät massaltaan 89 prosenttia. Tämä saa aikaan vaikutuksen, joka tekee aluksesta äärimmäisen kevyen liikutella ja se kykenee suoriutumaan paremmin kuin mikä tahansa muu lentokone, poislukien tietysti UFOt joita me emme itse ole rakentaneet.

TR-3B on korkean lentokorkeuden tutkassa näkymätön tiedustelukone, jolla on ääretön lentoaika. Kun sen saa vauhtiin, ei vaadita paljoakaan voimaa pitää sen lentokorkeus. Groom Lakella on huhuttu, että uudenlainen alkuaine toimii plasman katalyyttina. Kun aluksen massa vähenee 89%, alus voi matkata Mach 9 -nopeudella, joko vaaka- tai pystysuoraan. Lähteeni kertovat, että sen toimintakykyä rajoittaa ainoastaan ihmispilottien kestämät kiihtyvyydet. Tämä on paljon, oikeasti, koska 89%:n massan reduktio vähentää myös G-voimia 89%.

Kuva: matrixdisclosure.com

TR-3B:n työntövoima tulee kolmesta polttimosta, jotka on kiinnitetty kolmiomuodon nurkkien alle. TR-3 on Mach 9:a alhaisemmilla nopeuksilla kulkeva alus kunnes se saavuttaa 36 kilometrin lentokorkeuden, jolloin taivas on rajana sille miten kovaa se voi kulkea! 3 rakettimoottoria jokaisessa aluksen nurkassa käyttävät vetyä tai metaania ja happea polttoaineena. Nestemäisen happi/vety-rakettijärjestelmän polttoaineesta 85% on massaltaan happea. Ydinkäyttöinen rakettimoottori käyttää vetyä polttoaineenaan, johon on sotkettu happea lisäpotkua antamaan. Reaktori lämpenee nestemäisellä vedyllä ja se ruiskuttaa nestemäistä happea niin, että vety palaa samaan aikaan nestemäisen hapen kanssa jälkipolttimessa. Multimodaalinen työntövoimajärjestelmä voi toimia ilmakehässä, kun ydinreaktori tuottaa työntövoimaa, ja yläilmakehässä vetypolttimolla, ja kiertoradalla yhdistetyn vety/happityöntövoiman avulla.

Kolme rakettimoottoria joutuu työntämään ainoastaan 11 prosenttia TR-3B:n liikemäärästä. Moottoreiden suunnittelijan sanotaan olevan Rockwell. Monet kolmio-UFOjen havainnot eivät ole avaruusolentojen aluksia, vaan huippusalainen TR-3B. NSA, NRO, CIA ja ilmavoimat ovat leikkineet kuurupiiloa nomenklatuuralla — ja luoneet TR-3:n, modifikaation nimeltään TR-3A, sitten TR-3B, sekä  Teir 2, 3 & 4, joissa kaikilla on suffikseina joko plus tai miinus. Nämä on lisätty sekoittamaan vielä lisää, sillä jokainen näistä on oma aluksensa eikä yksi ja sama alus. TR-3B on eri kuin TR-3A, niinkuin banaani on eri kuin greippi. Jotkut näistä aluksista ovat miehitettyjä ja toiset ovat miehittämättömiä.

Kaikki selkiytyy Belgiassa, jossa on tehty useita UFO-havaintoja. Belgian ilmavoimat yhdessä kohtaa olivat kiinnostuneita selvittämään ilmiön luonteen, ja he antoivat luvat F-16 -hävittäjille sillä ehdolla, että paikallispoliisi tekisi visuaalisia havaintoja maasta ja nämä vahvistettaisiin tutkalla.

Sellaisen päätöksen seuraus oli, että 31. maaliskuuta 1990 kello 00:05 kaksi F-16 -hävittäjää lähetettiin matkaan Beauvechainin ilmatukikohdasta kohti tutkakontaktia.

Yhteensä 9 torjuntayritystä tehtiin tuona yönä. Kuudessa tapauksessa pilotti sai lukittua ilmassa tähtäimen. Lukitusetäisyys vaihteli 5-8 merimailin välillä. Kaikissa tapauksissa kohteen nopeus ja korkeus vaihteli nopeasti, ja lukitus irtaantui 10-60 sekunnissa. Nopeudet vaihtelivat 150:n ja 1010:n solmun välillä. Kolmessa tapauksessa molemmat F-16 -hävittäjät rekisteröivät samanaikaisen lukituksen samoilla parametreilla. Molemmat hävittäjät lensivät arviolta 2 merimailin etäisyydellä toisistaan. Yöolosuhteista johtuen visuaalista kontaktia ei saatu muodostettua.

 

Artikkelin julkaissut The Event Chronicle

Portaalista saapuvaa UFOa edeltää suuri välähdys

Jotain todella omituista tapahtui tammikuun 16. päivänä 2021.  Secchi Stereo Ahead EUVI 171 -luotain kuvasi jättiläisvälähdyksen, joka sitten paljasti suuren kappaleen Auringon lähellä.

Sinisiä säteitä, mahdollisesti sähköisesti latautuneita, näkyy molemmila puolilla kappaletta, mitkä ilmeisesti emanoituvat kappaleesta.

Kappale näyttää jättiläis-UFOlta. Tuleeko se toisesta ulottuvuudesta ja saapuu portaalin läpi Auringon vierestä?

Portaali on poikkeuksellinen avaruuden tai ajan repeämä, joka yhdistää matkaajan alku- ja loppusijainnin, tässä tapauksessa jättiläismäisen UFOn sijainnin.

Havainto: https://www.helioviewer.org/

Stereo-A, Secchi, EUVI 171

Välähdyksen päivämäärä: 2021/1/16 kello 05.38.00

Kappale: 2021/1/16 kello 05.43.00

Välähdys ja kappale ovat näkyvissä vain sekunnin murto-osan.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

TV-uutiset kuvasi UFOn Hogback-vuorella

Silminnäkijä katseli Etelä-Carolinan paikallis-TV:tä Greenvillessä, Spartenburgissa keskipäivän aikaan 16. toukokuuta 2020. Kamera muutti kuuntaansa kuvatakseen Hogback-vuoren maisemia Spartanburgin piirikunnassa.

Kyse oli suorasta lähetyksestä. Sen aikana punainen, hehkuva levy kiisi ruudun ohi.

Hän välittömästi lähetti kopion kuvamateriaalista uutiskanavalle ja he sanoivat vastauksena, että he eivät huomanneet sitä, mutta heidän mielestään se oli kuitenkin kiinnostava löytö.

MUFON.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Onko MKULTRA tehnyt Amerikasta yhden suuren kultin?

MK-Ultra Project

Tästä on useita muita esimerkkejä, että kun valtio tarkoituksella on myrkyttänyt tiettyjä alkoholivarastoja (kieltolain valvonnassa), joista he tiesivät eräiden ihmisten juovan, kymmenen tuhatta amerikkalaista kuoli ja monet tuhannet muut saivat myrkytysoireita. (Tästä huolimatta ohjelmaa jatkettiin jonkin aikaa, vaikka siitä väiteltiin kovasti kongressissa kun kuolonuhreja alkoi esiintyä.)

Toinen “kiinnostava” ohjelma oli vuosina 1953-1964, kun keskustiedustelupalvelu (Central Intelligence Agency, CIA) teki kokeita kymmenillä amerikkalaisilla biologisten ja kemiallisten aineiden toiminnasta heidän tietämättään Project MKULTRAn alaisuudessa. Nämä salaiset kokeet sisälsivät mm. koehenkilöiden altistamista hallusinogeenisille huumeille ja muille kemikaaleille.

On vaikeaa löytää virallisia dokumentteja ohjelmasta. Kuitenkin vuosina 1976-77 Yhdysvaltain senaatti teki tutkimuksia ja jopa piti komitean kuulemistilaisuuden Project MKULTRAsta. Tuolloin julkaistiin iso osa siitä mitä ohjelmasta nykyään tiedetään.

MKULTRAn tarkoitus

Kuulemistilaisuuden raportin mukaan projektin tarkoitus oli “kehittää kyvykkyys biologisten ja kemiallisten materiaalien salaisessa käytössä.” [1] Motivaatio oli myös puolustuksellinen, tuolloin monet pelkäsivät kylmän sodan Venäjää ja Kiinaa, joiden uumoiltiin jo kehittäneen tällä alalla aseita. Papereissa lukee:

Kattavan kyvykkyyden kehittäminen salaisessa kemiallisten ja biologisten aseiden sodankäynnissä antaa meille laajan tietämyksen vihollisen teoreettisesta potentiaalista, mikä näin mahdollistaa meidän puolustaa itseämme sellaista vihollista vastaan, joka ei välttämättä ole niin pidättyväinen näiden tekniikoiden käytöstä kuin me olemme.

MK ultra

Virallisesti vuonna 1953 käynnistetty ohjelma oli vuoteen 1955 mennessä laajentanit CIA:n valtaoikeuksia MKULTRAn avulla tekemään mm. seuraavaa:

Seuraavien materiaalien ja menetelmien kehittäminen, mm. sellaisten

– jotka pahentavat alkoholin aiheuttamaa sekavuustilaa
– jotka tekevät hypnoosin tuottamisesta helpompaa tai muuten parantavat sen käyttökelpoisuutta
– jotka tehostavat henkilöiden kykyä sietää kieltäymystä, kidutusta ja pakottamista kuulustelun ja niinkutsutun “aivopesun” aikana
– jotka tuottavat muistinmenetyksen tapahtumista, jotka edeltävät aineen käyttöä tai jotka tapahtuvat käytön aikana
– [jotka tuottavat] shokki- ja hämmennystilan pitkiksi ajoiksi ja joita voidaan käyttää salaa
– jotka tuottavat fyysisen toimintakyvyttömyyden, kuten jalkojen halvaantuminen, akuutti anemia jne.

LSD-kokeet

Senaattori Edward Kennedy piti puhetta kuulemistilaisuudessa. Hänen avauskommenteissaan hän huomautti, että on

“laaja testaus- ja kokeiluohjelma” johon kuuluu salaisia huumekokeita pahaa-aavistamattomilla kansalaisilla “kaikilla yhteiskunnan tasoilla, ylä- ja alatasoilla, natiiveilla ja ulkomaalaisilla.” Useat näistä kokeista sisälsivät LSD:n antamista “pahaa-aavistamattomille koehenkilöille sosiaalisissa tilanteissa.”

Monissa näistä huumekokeista, erityisesti alkuvaiheessa, ei ollut “mitään lääketieteellistä henkilökuntaa, joka olisi antanut huumeita tai tarkkaillut niiden vaikutuksia.” Usein satunnaisesti valitut koehenkilöit “sairastuivat tunneiksi tai päiviksi, mm. joutuivat sairaalaan ainakin yhdessä tapauksessa.”

Vieläkin huolestuttavampana osa näistä kokeista osoittautui kuolettaviksi, mutta se ei estänyt CIA:ta jatkamasta kokeilujaan:

Kahden amerikkalaisen kuolema voidaan yhdistää näihin ohjelmiin; toiset ohjelmaan osallistuneet saattavat edelleen kärsiä vaikutuksista. . . . Se seikka, että he jatkoivat vuosia LSD:n salaa antamista pahaa-aavistamattomille koehenkilöille kertoo perustavanlaatuisesta ihmiselämän arvon väheksymisestä.

Eräs näistä elämistä kuului tohtori Frank Olsonille, joka oli itse tutkijana Yhdysvaltain armeijassa. Olson tutki “biologisten aseiden hyökkäyskäytön tekniikoiden kehittämistä… [ja] biologista tutkimusta CIA:lle.”

Yhdeksän muun samanlaisen tieteilijän kanssa hän otti osaa Marylandin Deep Creek Lakessa mökillä pidettyyn konferenssiin marraskuussa 1953. Siellä CIA:n operatiivit terästivät tutkijan Cointreau’ta LSD:llä. Vasta juotuaan juomansa he tajusivat, että heidät oltiin huumattu.

Useimmat tutkijat selvisivät kokemuksesta hyvin eikä heillä ollut jälkivaikutuksia, mutta tohtori Olson ei koskaan selvinnyt koitoksesta. Pian kokeen jälkeen hän alkoi ”ilmentää paranoian ja skitsofrenian oireita”.

Tri. Olsonin esimies ja CIA, jotka pyörittivät kokeita, järjestivät hänet hoitoon New York Cityyn. Viettäessään yötä hotellihuoneessa CIA-viranomaisen kanssa, sen jälkeen kun hän oli pyytänyt herätystä huomiselle, tri. Olson jotenkin onnistui putoamaan ikkunasta. Toinen CIA-viranomainen (Lashbrook) raportoi:

Arvioltat kello 2:30 yöllä lauantaina marraskuun 28. päivä Lashbrook heräsi äänekkääseen “lasin rikkoutumiseen”. . . . Olson “oli puskenut itsensä suljetun ikkunan ja kaihtimien läpi. Hän putosi alas kymmenennestä kerroksesta ja kuoli.

Tutkimuksia joissa oltaisiin selvitetty vilunkipeliä, erityisesti CIA-viranomaisen vilunkipeliä (joka oli sekä vastuussa kokeista että yksin Olsonin kanssa huoneessa), ei koskaan tehty.

Yliopistot, vankilat ja sairaalat tekevät kokeita

Senaattori Kennedy huomautti kuulemisessa, että monet muutoin kunnialliset instituutiot oltiin vilpillisesti otettu mukaan MKULTRA-projekteihin:

Se mistä tässä puhutaan on… monien tämän maan loistavien tutkimuskeskusten perversiosta ja korruptiosta, CIA:n rahoilla, jossa joku huippututkija oli pahaa-aavistamattaan mukana CIA:n rahoittamassa tutkimuksessa josta heillä ei ollut tietoa tutkimuksen tai rahallisen tuen taustoista.

Kuulemisraportin mukaan “68 yliopistoa tai instituutiota oli mukana” sekä “185 ei-valtiollista tutkijaa ja assistenttia” työskenteli näissä projekteissa.

“Lääkäreitä, toksikologeja ja muita mielenterveyden ja päihdealan asiantuntijoita” houkuteltiin MKULTRAan apurahoilla, jotka “jaettiin näennäisesti tutkimussäätiön palveluksessa, täten piilottaen CIA:n intressit asiantuntijainstituutiolta.”

Kahdestatoista MKULTRAan osallistuneesta sairaalasta jotkut tekivät kokeita terminaalivaiheen syöpäpotilailla — oletettavasti koska kokeiden odotettiin tuottavan pitkäkestoisia haittavaikutuksia, josko ne eivät olisikaan suoraan kuolettavia.

Surullista kyllä, sairaalat (ja mahdollisesti potilaat) suostuivat näihin kokeisiin, ja CIA usein maksoi instituutiolle. Esimerkiksi elokuun 1955 alaprojekti 23 toimi seuraavasti:

Projekti-insinööri. . . antoi luvan sopimustyöntekijälle maksaa sairaalan kulut tietyille henkilöille, jotka kärsivät parantumattomasta syövästä, palkkioksi näiden kemikaalien vaikutusten tutkimisesta heidän terminaalivaiheen sairautensa aikana.

Samalla tavoin monet muut kokeet tehtiin salaa: “Me tiedämme nyt, että jotkut pahaa-aavistamattomat kokeet tehtiin rikollisilla seksuaalipsykopaateilla.”

Kaikki testaus ei tehty koehenkilön siitä mitään tietämättä, vaikka se ei tehnyt kokeilusta yhtään sen eettisempää. Esimerkiksi National Institute of Mental Health Addiction Research Centerin tekemä vankilakoe  Lexington Rehabilitation Centerissa (vankila huumeongelmaisille) vangieille, jotka lupauutivat osallistumaan hallusinogeenisten huumeiden kokeisiin, luvattiin (ja myös annettiin luvatut annokset) “huumetta johon he olivat koukussa”.

Muita sekalaisia kokeita

Tuntematon määrä muita kokeita aiheissa “kuten sähköshokit, häirintätekniikat hyökkäyskäyttöön. . . [ja] kaasusprayt ja aerosolit” joita käytettäisiin “salamurhan toteutusjärjestelmissä” tehtiin myös.

Lisäksi MKULTRAn tieteentekijät saivat luvan tehdä “lisäkokeita ihmisten käyttäytymisen kontrolloimiseksi”, mm. “säteilytys. . . [ja] puolisotilaalliset laitteet ja materiaalit.”

Hirvittävät salakokeet

Project MKUltra käsitti 149 alaprojektia “joista monet liittyvät jollain tavalla käyttäytymisen muokkauksen, huumeiden hankkimisen, testaamisen ja salaa antamisen tutkimukseen”, muunmuassa seuraavat:

– “6 alaprojektia, joissa tehtiin kokeita pahaa-aavistamattomilla koehenkilöillä.”
– 8 alaprojektia hypnoosista, joista kahdessa käytettiin myös huumeita.
– 7 alaprojektia huumeiden tai kemikaalien käytöstä.
– 4 alaprojektia käytti “maagikon taitoja. . . esim. salaa huumeisiin liittyiven materiaalien antamiseen.”
– 9 alaprojektia tutki unia (lue: univajetta) ja psykoterapian vaikutusta ihmisen käyttäytymiseen.
– 6 alaprojektia tutki vaikutuksia, jotka aiheutuvat ihmiskudokselle “eksoottisista patogeeneista ja kyvystä käyttää niitä tehokkaissa annostelujärjestelmissä.”

CIA kadotti tai tuhosi kaikki Project MKULTRAan liittyvät dokumentit

Surullista kyllä, mutta ei mitenkään yllättävää, että melkein mitään dokumentteja ei jäänyt jälkeen 10 vuoden salaisesta toiminnasta. Kuten senaattori Kennedy kommentoi:

Ehkäpä kaikkein häiritsevintä kaikessa tässä on se, että ihmiskokeiden laajuus on tuntematon. Kaikesta tästä jääneet dokumentit tuhottiin vuonna 1973, silloisen CIA-johtaja Richard Helmsin käskystä.

Joitain papereita selvisi tuhosta, koska uusia papereita löydettiin vuonna 1977:

Me uskoimme, että tallenne, vaikkakin epätäydellinen, oli niin täydellinen kuin se tulisi olemaan. Sitten eräs henkilö, FOIA-tietopyynnön avulla, sai aikaan sen mitä kaksi senaatin komiteaa ei saanut. Hän sai viraston etsimään lisädokumentteja . . . . Paperit paljastivat paljon suuremman kokeilujen sarjan kuin mitä aiemmin oltiin luultu tehdyn.

Yhtä kaikki, nämä paperit jättävät epätäydellisen kuvan ohjelmasta.

Ei tilivelvollisuutta

Kaksi oikeusjuttua MKULTRAn toiminnasta pääsi korkeimpaan oikeuteen asti, mutta molemmat suojelivat valtiota kansalaisten oikeuksien yli:

Vuonna 1985 oikeus päätti tapauksessa CIA vs. Simms että MKULTRAan osallistuneiden instituutioiden ja tutkijoiden nimet eivät kuuluneet FOIAn alaisuuteen johtuen CIA:n tarpeesta suojella sen “tiedustelulähteitä”.

Vuonna 1987 tapauksessa United States v. Stanley oikeus päätti, että palvelustyöntekijä, joka oli vapaaehtoisesti osallistunut kemiallisten aseiden kokeisiin, mutta joka itse asiassa sai annoksen LSD:tä, ei saanut lupaa tuoda tapausta Federal Tort Claims Actin alaisuuteen, joka antaa luvan yksityisille tahoille haastaa Yhdysvaltojen valtion oikeuteen.

 

Artikkelin julkaissut Anomalien

Eksopolitiikka, UFOt, Paranormaalit ilmiöt, Tietoisuus

HTML Snippets Powered By : XYZScripts.com