fbpx

Massaherääminen tulee

∞9D Arcturuksen Neuvosto, Kanavoinut Daniel Scranton

“Tervehdys. Me olemme Arcturuksen Neuvosto. Me olemme mielissämme saadessamme yhteyden kaikkiin teihin. Me olemme tutkineet kaikkia eri aikalinjoja jotka teillä ovat edessänne tulevina viikkoina ja kuukausina, ja me näemme kaikki ne eri tavat joita teillä on saada aikaan tietoisuuden massaherääminen maailmassanne. Me tiedämme, että ne teistä, jotka ovat hereillä, ovat odottaneet ystäviänne, työtovereitanne, sukulaisianne ja naapureitanne heräämään niin, että voisitte suhtautua paremmin ihmisiin elämässänne. Me tiedämme, että nämä massaheräämiset ovat väistämättömiä, ja me näemme myös miten te kaikki saatte ne tapahtumaan pikemminkin ennemmin kuin myöhemmin aikaansaamillanne teoilla.

Te olette pyytäneet enemmän yhteyttä, enemmän kontaktia kanssaihmisiinne, ja tämän seuraus on, että useita uusia aikalinjoja on luotu tuomaan nämä massiiviset massaheräämiskokemukset ihmiskunnalle. Nyt, tottakai, ihmiset heräävät joka ikinen päivä totuuteen siitä keitä he todella ovat Lähteen Energiaolentoina. Ihmiset tulevat tunnustamaan, että he ovat ylösnousemassa tietoisuudessaan, ja että se tulee jatkumaan, mutta että tulee myös olemaan näitä piikkejä. Tulee olemaan näitä hetkiä jolloin on jotain joka herättää enemmän yksilöitä kuin keskimääräisenä päivänä Maapallolla.

Ja teidän kokiessanne näitä massaheräämisiä sivusta, niinsanotusti, teitä pyydetään apuun. Te, jotka ovat aina olleet hiukan ‘siellä jossain’ uskomustenne kanssa, tulette olemaan niitä joiden puoleen ihmiset elämässänne kääntyvät, ja että se tulee olemaan tyydyttävää monella eri tasolla. Muistakaa niinä hetkinä, että se mitä ihmisten todella tarvitsee tehdä on tuntea se mitä he tuntevat. He eivät tarvitse lisää tietoa. Heidän ei tarvitse hypätä kaninkoloihin jonne niin monet heränneet hyppivät, eikä heidän tarvitse hyväksyä kaikkea mitä te pidätte totena, ollakseen todellisessa todellisuudessa.

He tarvitsevat tukeanne emotionaalisessa puhdistuksessa joka tulee kun joku herää ja alkaa kuoria toksisten uskomusten kerroksia, kauan sisällä pidettyjä ja tuntemattomia negatiivisia emootioita, ja niin paljoa muuta. Te tulette olemaan läsnä heidän tukenaan koska se on jotain jota te olette halunneet nähdä niin pitkän aikaa, ja te jatkatte uusien todennäköisyyksien luomista sille miten nämä massaheräämiset tulevat tapahtumaan. Te tulette tekemään niin koska te olette tietoisia ja tarkoituksellisia luojaolentoja.

Me olemme Arcturuksen Neuvosto, ja me olemme nauttineet yhteydestä kanssanne.” https://www.youtube.com/watch?v=xpL-3VFxtrQ  

Opas Yhden Lakiin, osa 4

Tämä on jatko-osa oppaalle Yhden Lakiin. Tässä osassa on oppaan kuudes osio.

Oppaan ensimmäinen osa on täällä: http://eksopolitiikka.fi/todellista-eksopolitiikkaa/opas-yhden-lakiin/

Toinen osa: http://eksopolitiikka.fi/tietoisuus/opan-yhden-lakiin-osa-2/

Kolmas osa: http://eksopolitiikka.fi/tietoisuus/opas-yhden-lakiin-osa-3/


Kuudes osio — Energiakeskukset ja energian siirrot


36. SEKSUAALIENERGIA

I. MITEN VERHOAMISPROSESSI VAIKUTTI SEKSUAALIENERGIAN SIIRTOON

A. ENNEN VERHOAMISTA (ERILLISYYS TAJUISEN / ALITAJUISEN / YLITAJUISEN MIELEN, KEHON JA HENGEN VÄLILLÄ)

RA: Ennen verhoamista jokainen toiminta oli seksuaalienergian siirtoa. Oli joitain voimakkaita seksuaalienergian siirtoja. Suurin osa oli voimassaan pienentynyt johtuen verhoamisen puutteesta. (B4, 73)

Kolmannessa tiheydessä olennot pyrkivät oppimaan rakkauden tapoja. Jos on mahdotonta olla näkemättä, että kaikki ovat yhtä olemusta, muuttuu paljon vaikeammaksi kehittymättömälle persoonallisuudelle valita vain yksi partneri, ja, täten, initioida itsensä palvelukseen.

On paljon todennäköisempää, että seksuaalienergia hajaantuu satunnaisemmin ilman että siihen liittyy suurta iloa tai suurta surua.

Täten vihreän säteen siirto tapahtui lähes poikkeuksetta seksuaalienergian siirrossa ennen verhoamista, mutta se oli heikempi ja ilman merkittävää kristallisaatiota. (B4, 73)

 

RA: Ennen verhoamista seksuaalinen yhdyntä oli kahden olennon välillä, joilla oli kyky vihreän säteen käyttöön.

TIETOISUUS KAIKESTA LUOJANA ON SE MIKÄ AVAA VIHREÄN SÄTEEN KESKUKSEN.

Täten ei ollut tukoksen mahdollisuutta johtuen kaikkien varmasta tiedosta, että jokainen on Luoja. Energiasiirrot olivat heikkoja johtuen siitä helppoudesta, joilla sellaiset siirrot tapahtuivat. (B4, 82-83)

 

RA: Ennen verhoamisprosessia puuttui lähes täydellisesti tämän seksuaalienergian siirtojen käyttö vihreää sädettä korkeammilla säteillä.

Kolmannessa tiheydessä nähtiin vain vähän merkitystä intensiivisemmillä suhteilla, joita pariutumisprosessissa esiintyy, sillä jokainen toinen itse nähtiin Luojana eikä kukaan toinen itse tuntunut olevan enempää Luoja kuin toinen. (B4, 102)

 

B. VERHOAMISEN JÄLKEEN

RA: Verhoamisen jälkeen vihreän säteen energiasiirto muuttui äärettömän paljon vaikeammaksi johtuen suurista kehon ja sen ilmentymien tuntemattomista alueista (viittaa tukoksiiin?).

Kuitenkin, kun tällainen energiasiirto koettiin, sen oli todennäköisempää tarjota katalyytti siteen muodostamiselle itsen ja toisen itsen välille asianmukaisesti polarisoituneessa kunnossa. Tämä johtui kehon ilmentymien suuresta varjostamisesta tietoiselta mieleltä. (B4, 102)

RA: Verhoamisen jälkeen seksuaalienergian siirrot ja tukokset ovat paljon tehokkaampia kristallisoimaan niitä, jotka etsivät vihreän säteen energiakeskusta. (B4, 73)

 

II. POLARISAATIO TUOTTAA HENKISEN ENERGIASIIRRON

A. SEKSUAALIENERGIA YHDISTÄÄ METAFYYSISEN MAAILMAN FYYSISEEN MAAILMAAN

RA: Seksuaalisen aktiviteetin aikana siirretyt energiat eivät ole, asianmukaisesti puhuen, avaruus-ajasta peräisin. Niissä siirtyy suuri komponentti niinkutsuttua metafyysista energiaa. (B4, 85)

Seksuaalienergia on eräänlainen värähtelysilta avaruus/ajan ja aika/avaruuden välillä. (B4, 112)

 

B. SEKSUAALINEN ILMAISU ALKAA EROSTA JA LIIKKUU KOHTI YKSEYTTÄ

KYSYMYS: Voisitko määritellä seksuaalienergian siirron?

RA: Energiansiirto viittaa potentiaalienergioiden vapauttamiseen yli, sanoisimmeko, potentioidun avaruuden. Seksuaalienergian siirrot tapahtuvat kahden mieli/keho/henki-kompleksin polarisaatioista johtuen, joista kummallakin on toisiinsa nähden potentiaaliero. (B2, 31)

 

C. MAGNEETTINEN VETOVOIMA TEKEE TAHDON KÄYTÖSTÄ TARPEETTOMAN

KYSYMYS: Määrittelisitkö magneettisen vetovoiman?

RA: Kaksineuvoisessa luonteessanne on se mitä kutsutaan polariteetiksi. Tämä napaisuus vaihtelee kunkin yksilön uros/naaras-polariteetin mukaan.

Täten voitte nähdä magnetismin, jossa kaksi olentoa asianmukaisessa tasapainossa, uros/naaras vs. naaras/uros polariteetit, tapaavat ja näin tuntevat vetovoiman jonka polarisoidut voimat saavat aikaan, toinen toiselleen.

TÄMÄ ON KAKSINEUVOISEN MEKANISMIN VAHVUUS: EI VAADITA TAHDON KÄYTTÖÄ PÄÄTTÄÄ TUNTEA VETOVOIMAA SEKSUAALISESTI VASTAKKAISTA NAPAA KOHTAAN. SE TAPAHTUU VÄÄJÄÄMÄTTÖMÄSTI,

ja se antaa energian vapaalle virtaamiselle asianmukaisen reitin. Tämä reitti voi olla tukossa jonkin vääristymän johdosta jotain uskomus-olosuhdetta kohti, joka sanoo olennolle, että tätä vetovoimaa ei haluta. Kuitenkin,

perusmekanismi toimii yhtä yksinkertaisesti kuin toimii, sanoisimmeko, rauta ja magneetti. (B2, 34)

 

III. UROS- JA NAARASOLENTOJEN VÄLINEN ERO

RA: Uros varastoi fyysistä energiaa, naaras varastoi mentaalista ja mentaalis/emotionaalista energiaa.

Kolmannen tiheyden seksuaalienergian siirroissa uros tarjoaa fyysistä energiaa, naaras täten virkistyy, koska tällä on paljon vähemmän fyysistä elinvoimaa. Naaras tarjoaa inspiraatiota, parannusta ja siunausta urokselle, jolla on luonnostaan vähemmän tätä vaikutusta. (B4, 112)

 

RA: Energiasiirroissa naaras kykenee potentioimaan sen mikä voi olla uroksen tietoisen mielen päällä niin, että hän voi tuntea itsensä innostuneeksi.

YLEISEMMÄSSÄ MERKITYKSESSÄ, SE MIKÄ TAVOITTELEE ON UROSPRINSIIPPI. SE MIKÄ ODOTTAA TAVOITTELUA ON NAARASPRINSIIPPI. (B4, 159a>)

 

IV. SEKSUAALIENERGIAN SIIRTOJEN TUKOKSET

A. TUKOSTEN PERIMMÄINEN SYY

KYSYMYS: Ennen verhoamista seksuaalienergian siirto oli aina mahdollinen, mutta se ei ole aina mahdollista verhoamisen jälkeen. Mikä on tukosten pääasiallinen syy? (B4, 109)

RA: Tukoksen juurisyy on kyvyttömyys nähdä toinen itse Luojana, tai toisin ilmaistuna, rakkauden puute. (B4, 110)

 

B. TUKOSTYYPIT

KYSYMYS: Voitko puhua eri tyypin tukoksista, joita esiintyy suvullisen lisääntymisen kompleksissamme?

1. PUNAINEN SÄDE:

RA: Ensimmäinen energiasiirto on punaisen säteen siirto, ja se liittyy suvullisen lisääntymisen järjestelmäänne.

 

2. KELTAINEN JA ORANSSI SÄDE:

(a) VAIN TOINEN VÄRÄHTELEE TÄSSÄ VÄRISSÄ

RA: Oranssin säteen pyrkimyksissä ja keltaisen säteen pyrkimyksissä sukupuoliyhdyntään syntyy tukos jos vain toinen olento värähtelee tällä alueella, ja tällä olennolla on tuolloin lakkaamaton halu tähän toimintaan. Nämä värähtelytasot etsivät vihreän säteen toimintaa. (B2, 30-31)

 

(b) ITSEN TAI TOISEN KOHTELU ESINEENÄ

RA: On mahdollisuus oranssin tai keltaisen säteen energiasiirtoon, mutta tämä on negatiivisesti polarisoitunut, jossa yksi nähdään esineenä toisen itsen sijaan ja toinen näkee itsensä ryöstäjänä tai tilanteen herrana. (B2, 30-31)

 

3. VIHREÄ SÄDE:

(a)PELKO — TAI HALU — OMISTAA, TAI TULLA OMISTETUKSI

RA: Vihreän säteen tapauksessa on kaksi mahdollisuutta. Ensinnäkin, jos molemmat värähtelevät vihreällä, energian siirto on molemmin puolin vahvistava. Naaras ammentaa energiaa olemuksensa ytimestä energiakeskusten avulla. Uros löytää energiakeskuksistaan inspiraation joka tyydyttää ja ruokkii mieli/keho/henki-kompleksin henkistä osaa.

Tämä energiasiirto tukkeutuu jos vain yksi tai molemmat olennot pelkäävät omistamista, tai omistetuksi tulemista, tai haluavat omistaa tai haluavat tulla omistetuiksi. (B2, 30-31)

 

(b) JOS EI TARJOA UNIVERSAALIA RAKKAUTTA

RA: Toinen vihreän säteen mahdollisuus on, kun yksi olento tarjoaa vihreän säteen energiaa ja toinen ei tarjoa vihreän säteen energiaa, ja tämä johtaa tukokseen sille, joka ei ole vihreän säteen energiassa, mikä näin lisää turhautumista tai nälkää; vihreän säteen olento polarisoituu hieman kohti toisten palvelua. (B2, 30-31)

 

4. SININEN SÄDE: HARVINAINEN

RA: Sinisen säteen energiasiirto on jokseenkin harvinainen keskuudessanne tällä hetkellä, mutta se auttaa suurelti johtuen energiasiirroista, jotka liittyvät kykyyn ilmaista itseään ilman varausta tai pelkoa.

 

5. INDIGO-SÄDE: ERITTÄIN HARVINAINEN

RA: Indigo-säteen siirto on äärimmäisen harvinainen kansojenne keskuudessa. Tämä on kehokompleksin sakramentaalinen osuus, jossa voidaan saada aikaan kontakti älykkääseen äärettömyyteen violetin säteen kautta. Näillä kahdella viimeisimmällä tasolla ei voi esiintyä tukoksia johtuen siitä seikasta, että jos molemmat olennot eivät ole valmiita tälle energialle, se ei ole näkyvillä, eikä synny siirtoa eikä tukosta. Se on kuin virranjakaja poistettaisiin tehokkaasta moottorista. (B2, 30-31)

 

V. ONKO MAHDOLLISTA SANOA MINKÄ SÄTEEN ENERGIASIIRTO ON KYSEESSÄ?

A. KYSYMYS: Onko kokemuksen jälkeen keinoa sanoa minkä säteen energiasiirto se oli? (B4, 87)

RA: On vain subjektiivinen mittatikku.

 

B. VIHREÄ: RAKKAUS TEHDÄÄN KOKONAISEKSI

RA: Jos energiat ovat virranneet niin, että rakkaus tehdään kokonaiseksi, on tapahtunut vihreän säteen siirto.

 

C. SININEN: KOMMUNIKAATIO ON HELPOMPAA

Jos on koettu kommunikaation helpottumista ja parantunutta näkökykyä, energia on hienostunut siniseksi säteeksi. (B4, 87)

 

D. INDIGO: TAHTO JA USKO VAHVISTUVAT

Jos polarisoidut olennot havaitsevat, että tahto ja usko ovat vahvistuneet, ei hetkeksi vaan pidemmäksi aikaa, havaitsette indigo-säteen siirron. (B4, 87)

 

E. VIOLETTI: PORTIN AVAAMINEN ÄLYKKÄÄSEEN ÄÄRETTÖMYYTEEN

Me emme voi puhua violetin säteen siirrosta, paitsi huomauttaaksemme että se on portin avaus älykkääseen äärettömyyteen. Todellakin, indigo-säteen siirto on myös tätä, mutta verhoa ei ole vielä nostettu. (B4, 87)

 

VI. SEKSUAALIENERGIOIDEN JAKAMINEN

A. SÄTEIDEN KAUTTA SIIRTÄMINEN VOI TAPAHTUA KUN VIHREÄ SÄDE ON SAAVUTETTU

RA: Vihreän säteen energian siirrossa tullaan suureen kääntöpisteeseen seksuaalisesti sekä toisissa kokemuksen muodoissa. Vihreä säde voidaan kääntää ulospäin, olento näin antaa ottamisen sijasta. Ensimmäinen antaminen vihreän säteen jälkeen on hyväksynnän tai vapauden antaminen, mikä sallii sinisen säteen energiasiirron vastaanottajalle mahdollisuuden tuntea itsensä hyväksytyksi, ja näin vapauttaa toinen itse kokemaan itsensä tämän säteen antajalle. Huomattavaa on, että kun molemmat mieli/keho/henki-kompleksit paritellessaan ovat saavuttaneet vihreän säteen energian siirron, tämän jälkeen on saatavilla muitakin säteitä ilman, että molempien tarvitsee olla edistynyt yhtä pitkälle. Näin sinisen säteen mukaan värähtelevä olento tai indigo-säteen mukaan värähtelevä olento, jonka muiden säteiden värähtelyt ovat kirkkaita, voi jakaa tuota energiaa vihreän säteen toiselle itselle, ja näin toimia katalyyttina jatkuvalle toisen itsen oppimis/opettamiselle. Kunnes toinen itse saavuttaa vihreän säteen, sellaiset energian siirrot säteiden kautta eivät ole sitä ennen mahdollisia. (B2, 40)

 

B. KEHITTÄMINEN JOHTAA KORKEAAN SEKSUAALIMAGIAAN

RA: Me annamme kaksi esimerkkiä. Jokainen alkaa jonkinlaisella tunteella itsestään Luojana tai jollain tavalla maagista persoonallisuutta kutsutaan. Tämä voidaan tehdä tietoisesti tai tiedostamattomasti. Ensinnä, tuo harjoitus josta me puhuimme, nimeltään tulen harjoitus: eli, fyysisen energian siirto, ei sen mikä liittyy syvästi kehokompleksin kombinaatioihin. Näin siirto on hienovarainen ja jokainen siirto on uniikki siinä mitä tarjotaan ja mitä hyväksytään. Tässä kohtaa huomauttaisimme, että tämä on syy sille, että mahdollisia energiasiirtoja on äärettömästi erilaisia.

Toinen energiasiirto josta puhuisimme on seksuaalienergian siirto. Tämä tapahtuu ei-maagisella tasolla kaikilla niillä olennoilla, joiden vihreä säde on aktiivinen. On mahdollista, niinkuin on asian laita tämän instrumentin kanssa joka omistaa itsensä Yhden Äärettömän Luojan palvelukseen, kehittää lisää tätä energian siirtoa. Kun toinen itse myös omistautuu palvelemaan Yhtä Ääretöntä Luojaa, siirto tuplaantuu. Tällöin se määrä seksuaalienergiaa joka siirtyy riippuu ainoastaan polarisoituneen seksuaalienergian luodusta ja vapautetusta määrästä. Tästä eteenpäin on kehityksiä, jotka johtavat korkean seksuaalimagian maailmaan. (B3, 176)

 

VII. SUURI AVAIN = EHDOTON RAKKAUS

RA: Suuri avain siniseen, indigoon, ja viimein, seksuaalienergian siirron suureen päätyyn, violetin energian siirtoon, on se metafyysinen side tai vääristymä, jonka nimi keskuudessanne on ehdoton rakkaus.


SINISEN SÄTEEN ENERGIAN SIIRROSSA TÄMÄN RAKKAUDEN LAATU HIOUTUU
REHELLISEN KOMMUNIKAATION JA SELKEYDEN TULESSA;

TÄMÄ NORMAALISTI VAATII HUOMATTAVIA AIKOJA SAADA AIKAAN.

TÄMÄ ON YKSI TAPA KRISTALLISOIDA SINISEN SÄTEEN KESKUS. (B4, 86-87)

 

VII. TANTRA-JOOGA

RA: Energian siirto ei hyppi vihreän ja sinisen energiakeskuksen välillä vaan se on energian jakamista jokaiselle punaisesta säteestä ylöspäin. Tämä on mitä tehokkainta kun molemmilla olennoilla on orgasmi yhtäaikaisesti.

Kuitenkin se toimii siirtona jos kummallakaan on orgasmi, ja siinä fyysisesti ilmaistun rakkauden tapauksessa pariskunnan välillä, joka ei johda orgasmiin, on jokatapauksessa huomattava määrä siirrettyä energiaa… niin kauan kun molemmat olennot ovat tietoisia potentiaalierosta ja vapauttavat voimansa toisilleen tahdonvoimalla mentaalisesti omistautumalla.

Tällaista voitte havaita harjoitettavan niinkutsuttujen kristittyjen uskonnollisissa Yhden Lain vääristymäjärjestelmissä. (B4,84)

KYSYMYS: Voisitko antaa esimerkin?

RA: Me pohjustamme tätä esimerkkiä muistuttamalla, että jokainen järjestelmä on varsin vääristynyt ja sen opetukset ovat aina puoliksi kadonneet. Kuitenkin, eräs sellainen järjestelmä on nimeltään Tantra-jooga. (B4, 84)

 

IX. SAKRAMENTAALINEN SEKSUAALISUUS

A. INDIGO-SÄTEEN AKTIVOINTI

RA: Motivaatio indigo-säteen värähtelylle on sarkamentaalisen biseksuaalisen lisääntymisaktin luonteen alku. Se on ainutlaatuinen kaikkeudessaan, kokonaisuudessaan, ykseydessään siinä mitä se tarjoaa toiselle itselle. (B2, 40)

RA: Urosprinsiipin tulee saavuttaa ja penetroitua, symbolisen seksuaaliseen tyyliin, naarasprinsiipin sisemmät salaisuudet ennen kuin pyhitetty seksuaalisuus, joka liittyy mielen naarasprinsiippiin, voidaan ottaa käyttöön. (B4, 161)

 

B. NÄE TÄMÄ LUOJANA KOKEMASSA ITSENSÄ

RA: Voitte nähdä tämän toiminnan, kuten kaiken kokemuksellisen toiminnan, Luojana joka kokee Itsensä. (B2, 31)

KYSYMYS: Voisiko tämä olla Luojan Itsensä kokemisen alkumekanismi?

RA: Tämä termi ei ole sopiva. Se on yksi asianmukainen tapa. Kaksineuvoinen Luojan tunteminen Itsenään on saa potentiaalisesti aikaan kaksi etua.

Ensinnäkin vihreän säteen aktivaatiossa on potentiaali suoralle ja yksinkertaiselle analogialle siitä mitä voi nimittää iloksi, jonka henkinen tai metafyysinen luonne on olemassa älykkäänä äärettömyytenä. Tämä on suuri apu olemuksen todellisemman luonteen ymmärtämiseksi.

Toinen potentiaalinen etu on sakramentaalinen ymmärrys tai yhteys älykkään äärettömyyden porttiin, minkä asianmukaisilla valmisteluilla voidaan saada kokemus älykkäästä äärettömyydestä. (B2, 31-32)

RA: Verhoamisen jälkeen oli paljon todennäköisempää että mieli/keho/henki-kompleksipariskunta etsisi korkeampaa energiansiirtoa, mikä näin sallisi Luojan tuntea Itsensä suuressa kauneudessa, juhlallisuudessa ja ihmeellisyydessään.

Kun älykäs äärettömyys on saavutettu tämän toiminnon sakramentaalisella käytöllä, jokainen olento on suuresti polarisoitunut ja parantunut kyvyssään palvella. (B4, 102)

 

X. TÄYDELLINEN YHTEENSULAUTUMINEN

KYSYMYS: Voitko selventää mitä “täydellisen yhteensulautumisen luonne” tarkoittaa?

RA: Koko luomakunta on Yhtä Luojaa, näin jakautuminen fyysisen kehon sukupuoliin on yksinkertaisesti keinotekoinen jako, kaikki asiat nähdään näin yhtä seksuaalisina, mieli, keho, henki, jotka kaikki ovat osa olennon polariteettia.

NÄIN SEKSUAALINEN YHTEENSULAUTUMINEN VOIDAAN NÄHDÄ, ILMAN NIINKUTSUTTUA SUKUPUOLIYHDYNTÄÄ, OLEVAN MIELEN, KEHON JA HENGEN TÄYDELLINEN YHTEENSULAUTTAMINEN SIINÄ MIKÄ TUNTUU JATKUVALTA ILON ORGASMILTA JA TOISEN OLEMUKSESTA ILAHTUMISELTA. (B2, 41-42)

 

XI. VALKOINEN MAGIA

RA: Valkoisen magian sydämessä on kokemus siitä ilosta, joka seuraa Luojaan yhteenliittymisestä. Tämä ilo väistämättä säteilee koko positiivisen adeptin elämänkokemuksen läpi.

Tästä syystä seksuaalimagia ei rajoitu yksinomaan negatiivisesti polarisoituneelle adeptille, vaan sillä on paikkansa korkeassa magiassa kun sitä käytetään mitä harkituimmin, sillä se, kun sitä asianmukaisesti tavoitellaan, liittää yhteen kehon, mielen ja sielun Yhden Äärettömän Luojan kanssa. (B3, 161)

 

XII. HOMOSEKSUAALISUUS

RA: Jos olennolla on ollut raa’asti 65% sen inkarnaatioista vastakkaisen polariteetin seksuaalisessa/biologisessa kehossa verrattuna sen nykyiseen kehokompleksiin, tämä olento on urbaaneilla alueilla haavoittuvainen väliintulolle, ja hänestä saattaa tulla niinkutsuttu homoseksuaali. (B2, 35)

 

XIII. NYKYPÄIVÄN AVIOLIITTO VERSUS PARISUHTEET

RA: Kun kansanne avautuvat vihamielisyyden ja sodan ja ahneuden ja omistamisen käsitteille, nämä ideat suodattuvat mielen puuta pitkin kehokompleksin ilmaisuiksi, joista seksuaalisuus on yksi esimerkki. (B2, 37)

KYSYMYS: Vaikuttuuko koko populaatio jollain tavalla?

RA: Seksuaalisuus kontaminoituu jonkin verranm mikä näkyy suurimmaksi osaksi kulttuurinne eri taipumuksissa vihollissuhteisiin, tai niinkuin te niitä kutsutte, avioliittoihin, sen sijaan että antauduttaisiin vapaasti toiselle Äärettömän Luojan valossa ja rakkaudessa. (B2, 37)

[Huom: Tottakai, tämä on ristiriitainen lausunto. He tarkoittavat, että laillisen sopimuksen pakottaminen kahden olennon välille voi aiheuttaa yhtä paljon katkeroitumista sekä omistamisen, kiinnittymisen ja hallinnan tunnetta.

He eivät, kuitenkaan, kiellä parisuhteita, ja itse asiassa kannustavat niihin. Muistakaa, että vapaa tahto on Yhden Lain pääasiallinen vääristymä, ja sellainen sopimus tekee kaikista tulevista vapaan tahdon päätöksistä lopettaa avioliitto monimutkaisen juridisen painajaisen, puhumattakaan yhteiskunnallisesta ja uskonnollisesta stigmasta.

Eräs mahdollisuus kompromissille on uusittavan sopimuksen avioliitto, jossa vannotut valat tietoisesti uusitaan jokainen vuosipäivä.]

KYSYMYS: Suunnitteliko Logos, ennen verhoamista, luoda satunnaisen seksuaalisen aktiviteetin järjestelmän?

RA: Oli alkuperäisten Logosten aikeena, että olennot pariutuvat keskenään millä tahansa haluamallaan tavalla, mikä saa aikaan suuremman polarisaation. Pitkän tarkkailun jälkeen päätettiin, että polarisaatio kasvaa moninkertaiseksi jos pariutuminen ei ole harkitsematonta. Myöhemmät Logokset ovat säilyttäneet tämän puolueellisuuden

kohti parisuhteita, jotka kuvaavat enemmän kurinalaisempaa persoonallisuuden ominaisuutta ja korkeampia tiheyksiä. Jokaisen olennon vapaa tahto, kuitenkin, on aina tärkein ja voidaan tarjota vain puolueellisuus. (B4, 88)

 

XIV. SEKSUAALIENERGIA NELJÄNNESSÄ TIHEYDESSÄ

RA: Neljännessä tiheydessä on tehty valinta ja verho on nostettu. Positiivisilla polariteeteilla todellinen jakaminen on melkein universaalia,

negatiivisilla polariteeteilla melkein universaalia on todellinen tukos; valloittaja saa orgasmin, valloitettu ei melkein koskaan.(B4, 111)

 

37. CHAKROJEN ROTAATIO JA KITEYTYMINEN

I. PYÖRIVÄTKÖ TAI KRISTALLISOITUVATKO CHAKRAT?

RA: Ensimmäisen kolmen energiakeskuksen kohdalla täydellinen energiakeskuksen avaaminen nopeuttaa pyörimistä. Olennon kehittäessä korkeampia energiakeskuksia, kuitenkin, nämä keskukset sitten alkavat ilmaista luonnettaan muodostamalla kristallirakenteita. Tämä on korkeampi tai tasapainoisempi aktivaation muoto. (B3, 9)

 

II. ERI CHAKROJEN KIDERAKENNE

A. PUNAINEN ENERGIAKESKUS — Se on pyöreän renkaan muotoinen.

B. ORANSSI ENERGIAKESKUS — Se on kukan muotoinen, jossa on kolme terälehteä.

C. KELTAINEN ENERGIAKESKUS — Pyöreä muodoltaan, monikärkinen kuin tähti.

D. VIHREÄ ENERGIAKESKUS — Lotus-muoto, terälehtien määrä riippuu tämän keskuksen vahvuudesta.

E. SININEN ENERGIAKESKUS — Kykenee mahdollisesti 100 terälehteen ja suureen välähtävään kirkkauteen.

F. INDIGO ENERGIAKESKUS — Yleensä kolmiomuotoinen tai kolmilehtinen.

G. VIOLETTI ENERGIAKESKUS — Kaikkein vähiten muuttuva. Siinä on 1000 terälehteä. (B3, 10)

 

III. ENERGIATUKOSTEN AVAAMINEN

RA: Indigo keskus on kaikkein tärkein adeptin työssä. Kuitenkaan se ei voi, oli se miten kiteinen tahansa, korjaantua siten kuin muissa energiakeskuksissa esiintyy tukoksia tai epätasapainoja.

Ne tulee puhdistaa sarjassa (toinen toisensa jälkeen) alkaen punaisesta ylöspäin. (B3, 180)

 

IV. ENERGIAKESKUSTEN KÄYTÖ POSITIIVISILLA JA NEGATIIVISILLA OLENNOILLA

RA: Negatiivinen käyttää kolmea alinta keskusta erillisyyteen ja kontrolliin toisista seksuaalisin keinoin, henkilökohtaisella voimalla ja toimimalla yhteiskunnissanne. Positiivisesti suuntautunut olento muuttaa vahvan punaisen säteen energian vihreän säteen energiansiirroiksi ja säteilyksi sinisessä ja indigossa.

Lisäksi se muuttaa itseyden ja paikan yhteiskunnassa tilanteiksi joissa olento voi sulautua toisiin ja palvella heitä; ja lopulta säteillä sitä muille ilman minkäänlaista odotusta vastalahjasta. (B3, 29)

 

V. KITEYTYMINEN

RA: On hyvä muistaa, että chakrat tai energiakeskukset voivat toimia asianmukaisesti ilman kristallisaatiota. (B4, 83)

KYSYMYS: Olisiko tämä ekvivalenttia suljettuun sähköpiiriin, punainen läpi vihreään, suurella resistanssilla, jossa siirretty energian kokonaismäärä on pieni?

RA: Kiteytymättömät alemmat energiakeskukset eivät voi välittää suurta jännitettä. Kiteytyneet energiakeskukset voivat muuttua varsin huomattaviksi niiden korkean jännitteen ominaisuuksissaan. (B4, 83)

38. SEITSEMÄN CHAKRAA, NIIDEN SÄTEET JA TUKOKSET

I. JUURICHAKRA: PUNAINEN SÄDE, PERUSSÄDE

RA: Punaisen säteen perusenergia — tämä säde on vahvistava perussäde jokaiselle tiheydelle. (B2, 77)

RA: Etelänapa (juurchakra) on se mikä vetää puoleensa. Se vetää puoleensa niitä asioita, jotka ovat siihen magnetisoituneet. Tällä punaisella säteellä, joka on alin energiakeskus fyysisessä kehossa, on ensimmäinen mahdollisuus reagoida mihinkään kokemukseen. Sillä on mahdollisuus toimia ensin, ja näin se liittyy selviytymiseen. Kun se on tasapainotettu ja avattu, etsijälle on avoinna paljon kaikkea. (B2, 128)

RA: Ensimmäinen tasapainotus on Malkuth, eli Maa, värähtelyenergiakompleksi, jota kutsutaan punaisen säteen kompleksiksi. Tämän energian ymmärtäminen ja hyväksyminen on perustavanlaatuista. (B1, 144)

 

II. TUNNEKESKUS TAI HENKILÖKOHTAINEN KESKUS: ORANSSI SÄDE, LIIKE KOHTI KELTAISTA SÄDETTÄ

RA: Seuraava energiakeskuskompleksi, joka voi olla tukossa, on emotionaalinen tai henkilökohtainen kompleksi, joka tunnetaan myös oranssin säteen kolmpleksina. Tämän tukkiutuminen voi esiintyä usein persoonan eksentrisyyksinä tai vääristyminä liittyen ymmärrystä omasta itsestä tai oman itsen hyväksyntää. (B1, 145)

RA: Oranssi säde on se vaikutus tai värähtelykuvio, jossa mieli/keho/henki-kompleksi ilmaisee omaa valtaansa yksilöllisellä tasolla. Valta toisista yksilöistä voidaan nähdä liittyvän oranssiin säteeseen. Näette tämän säteen varsin intensiivisinä kansojenne keskuudessa henkilökohtaisella tasolla. Voitte nähdä tämän säteen kohtelevain toisia epäolentoina, orjina tai karjana, mikä näin ei anna toiselle minkäänlaista statusta. (B2, 38)

 

III. KOLMAS CHAKRA, KELTAINEN SÄDE: ITSETIETOISUUDEN JA MUIDEN KANSSA TOIMIMISEN SÄDE (B2, 92)

A. LIITTYY RYHMIIN

RA: Keltainen säde liittyy olennon suhtautumiseen ryhmiin tai yhteisöihin. Se on vihamielisten tekojen ytimessä, kun yksi ryhmä olentoja tuntee tarpeen ja oikeuden päästä ylivaltaan toisista olentojen ryhmistä, kunnes he ovat taipuneet näiden tahtoon. (B2, 38)

RA: Seksuaalisen kanssakäymisen yleinen luonne, jos keltainen tai oranssi värähtelykuvio on primääri, on tukos ja siitä seuraava kyltymätön nälkä.

Kun kaksi itseä on tässä kuviossa, yksi olento kokee mielihyvää nöyryytyksestä, orjuutuksesta ja sitomisesta, toinen kokee mielihyvää tilanteen hallinnasta ja toisen olennon kontrollista. Tällä tavoin seksuaalienergia koetaan negatiivisessa polarisaatiossa. (B2, 39)

 

B. EGOON LIITTYVÄT TUKOKSET

Kolmas tukos muistuttaa lähiten sitä mitä te nimitätte egoksi. Se on keltaisen säteen tai solar plexus -keskuksen tukos.

Tämän alueen tukokset usein ilmenevät vääristyminä kohti valtaa ja toisten olentojen käyttäytymisen manipulointia, jotka ovat lähipiirissä sekä jotka liittyvät mieli/keho/henki-kompleksiiin.

Niillä, joilla on näiden kolmen energiakeskuksen tukoksia (eli punainen, oranssi ja keltainen), on jatkuvasti vaikeuksia kyvyssään edistää Yhden Lain etsintäänsä. (B1, 145)

 

C. LÖYTYY JOILTAIN KASVEILTA JA ELÄIMILTÄ

KYSYMYS: Mikä on yksinkertaisin olento, jolla on sekä oranssi että keltainen energiakeskus?

RA: Eläin- ja kasviluonteiset olennot, joilla on tarve lisääntyä kaksineuvoisesti ja jotka kokevat tarpeelliseksi riippua jollain tavalla toisista selvitäkseen ja kasvaakseen. (B2, 89)

 

IV. SYDÄNCHAKRA: MYÖTÄTUNNON & KAIKEN ANTEEKSI ANTAVAN RAKKAUDEN VIHREÄ SÄDE (B2, 92)

A. KÄÄNNEKOHTA

RA: Vihreän säteen energiasiirron tapauksessa tullaan seksuaalisesti sekä muissakin kokemuksen muodoissa suureen käännekohtaan. Vihreä säde voi kääntyä ulospäin, ja olento mieluummin antaa kuin vastaanottaa.. (B2, 39)

VIHREÄN SÄTEEN AKTIVITEETTI ON KAIKKEA KOHTAAN MYÖTÄTUNTOINEN RAKKAUS JOKA EI VAADI MITÄÄN VASTALAHJAKSI. (B4, 77)

 

B. PONNAHDUSLAUTA ÄLYKKÄÄSEEN ÄÄRETTÖMYYTEEN

RA: Sydämen keskellä, tai vihreässä säteessä, on keskus josta kolmannen tiheyden olennot voivat ponnahtaa, sanoisimmeko, äärettömään älykkyyteen. Tukokset tällä alueella voivat ilmetä vaikeuksina ilmaista sitä mitä voidaan nimittää universaaliksi rakkaudeksi tai myötätunnoksi. (B1, 145)

 

C. MAHDOLLISIA KORJAUKSIA

RA: Vihreän säteen aktivaatio on aina haavoittuvainen keltaisen tai oranssin säteen omistamiselle. Omistamisen pelko, halu omistaa, pelko omistamiseksi tulemisesta, halu tulla omistetuksi: nämä ovat kaikki vääristymiä jotka voivat aiheuttaa vihreän säteen energiakeskuksen deaktivaatiota. (B2, 43)

Tämän ei nähdä olevan negatiivisen polarisaation luonne, sillä negatiivisesti polarisoitunut olento työskentelee hyvin intensiivisesti keltaisen säteen syvimpien energian manifestaatioiden kanssa, erityisesti manipuloidakseen muita palvelemaan omaa itseään.

Ne, jotka palaavat oranssin säteen tasolle, ja lisätkäämme että heitä on monia planeetallanne tänä aikana, ovat niitä jotka tuntevat todellisen vihreän värin värähtelyt ja, täten, vastaavat hylkäämällä valtiolliset ja yhteskunnalliset aktiviteetit sellaisinaan ja etsivät jälleen itseään. (B2, 88)

 

V. KURKKUCHAKRA: SININEN SÄDE, KOMMUNIKAATIO, OMAN ITSEN SÄTEILEMISEN ENSIMMÄINEN SÄDE HUOLIMATTA MUITTEN TEOISTA

RA: Kun tämä säde on saavutettu, kyky astua siniseen säteeseen saavutetaan välittömästi ja se vain odottaa yksilön vaivannäköä. (B2, 43)

RA: Ensimmäinen vihreän säteen jälkeinen antaminen on hyväksynnän tai vapauden antaminen, ja näin sallitaan sinisen säteen energian vastaanottajan kokea mahdollisuus tuntea itsensä hyväksytyksi, ja näin vapauttaa toinen itse ilmaisemaan itseään säteen antajalle. (B2, 39)

RA: Sinisen energiavirran säde on keskus, joka ensimmäistä kertaa on sekä ulospäin virtaava että sisäänpäin virtaava. Tällä alueella tukoksen kokevilla voi olla vaikeuksia käsittää sen oman identiteetin henki/mieli-komplekseja ja lisäksi voi esiintyä vaikeus ilmaista tällaisia itsen ymmärryksiä.

Tällä alueella tukkeutuneilla olennoilla voi olla vaikeuksia hyväksyä kommunikaatiota muilta mieli/keho/henki-komplekseilta. (B1, 145)

RA: Sinisen säteen olento on yhteisLuoja. (B2, 92)

 

VI. KÄPYRAUHASEN TAI SISÄISEN SILMÄN CHAKRA — INDIGO-SÄDE

RA: INDIGO-SÄDE AVAUTUU AINOASTAAN HUOMATTAVALLA ITSEKURILLA JA HARJOITTAMISELLA, JOKA SUURESTI LIITTYY OMAN ITSEN HYVÄKSYNTÄÄN,

EI AINOASTAAN POLARISOIDUN JA TASAPAINOTETUN ITSEN SUHTEEN VAAN TODELLISENA LUOJANA, ÄÄRETTÖMÄN ARVOKKAANA OLENTONA.

TÄMÄ ALKAA AKTIVOIDA INDIGO-SÄTEEN. (B2, 43)

RA: Indigo-säteen keskusta ruokkii, kuten kaikkia muitakin energiakeskuksia, kokemus — mutta paljon enemmän kuin muita sitä ruokkii se mitä kutsutaan persoonallisuuden piirteiksi. (B3, 160)

RA: INDIGO-SÄDE ON SÄDE JOSSA TIEDOSTETAAN OMA ITSE LUOJANA.

Näin ne, joiden indigo-säteet on aktivoitu, voivat tarjota energiansiirtoja Luojalta Luojalle. (B2, 40)

RA: Indigo-säde, vaikka se onkin arvokas, on säde jonka parissa adepti työskentelee, niinkuin te sitä nimittäisitte. Se on portti älykkääseen äärettömyyteen, joka tuo sieltä älykästä energiaa.

Tämä on energiakeskus, jonka oppeja pidetään salaisina tai okkulttisina, sillä tämä säde on se joka on äärettömiä mahdollisuuksia. Ne jotka parantavat, opettavat tai työskentelevät Luojalle millään tavalla, joka voidaan nähdä tasapainoisena, ovat indigo-säteestä. (B2, 77)

RA: Niillä, kenellä on tukos tässä (indigo-säteen) keskuksessa, voivat kokea älykkään energian sisäänvirtausten vähenemistä johtuen manifestaatioista, jotka ilmenevät arvottomuutena…

Indigo-säteen tasapainottaminen on varsin keskeisen tyyppistä työtä, mikä pyörii henkikompleksin ympärillä, jolla on virtauksensa transformaatioon tai transmutaatioon kolmannesta tiheydestä neljänteen,

joka on energiakeskus, joka vastaanottaa vähiten vääristyneitä rakkauden/valon virtauksia älykkäästä energiasta ja jolla on myös potentiaali olla avain älykkään äärettömyyden porttiin. (B1, 145)

 

VII. KRUUNUCHAKRA: VÄRI = VIOLETTI

KYSYMYS: Kun meditaatiossa on tunne kruunuchakran kohdalla, mitä tapahtuu?

RA: Olento kokee sisäänvirtauksia energiakeskuksessa, jota voidaan käyttää joko:

(1) tämän keskuksen tukoksen avaamiseen

(2) sen virittämiseen sopimaan sen muiden energiakeskusten harmoniaan

(3) tai aktivoimaan portti älykkääseen äärettömyyteen. (B3, 32)

RA: (Violetti energiakeskus) on yksinkertaisesti olennon mielen, kehon ja hengen kokonaisvärähtelykompleksin ilmaisu. Se on niinkuin se tulee olemaan, “epätasapainolla” tai “tasapainolla” ei ole merkitystä tällä energian tasolla, sillä se ottaa ja antaa oman tasapainonsa.

Mikä tahansa vääristymä sitten onkin, muut eivät sitä voi manipuloida ja, täten, sillä ei ole kauhean tärkeä olennon tasapainoa tarkasteltaessa. (B1, 145)

Energian ingressi päättyy indigoon (sisäisen silmän chakra). Violetti säde on lämpömittari tai indikaattori kokonaisuudesta. (B3, 31)

 

39. ERI ENERGIAKEHOT

KYSYMYS: Esoteerisessa kirjallisuudessamme listataan useita kehoja,

eli fyysinen, eetteri, emotionaalinen ja astraali. Onko tämä oikea lukumäärä?

RA: Tähän kysymykseen vastaaminen täydellisesti vaatisi useita tämänkaltaisia sessioita, sillä eri kehojen ja jokaisen kehon vaikutuksen keskinäiset suhteet eri tilanteissa ovat valtaisa tutkimusala.

Kuitenkin, aloittakaamme viittaamalla mieliinne todellisten värien spektri ja käyttämään tätä ymmärrystä tajuamaan eri oktaavinne tiheydet.

Numero seitsemän toistuu makrokosmoksesta mikrokosmokseen rakenteessa ja kokemuksessa. Täten olisi odotettavaa, että olisi seitsemän peruskehoa, jotka olisivat mahdollisesti selvimmin ilmaistu värien avulla, punaisen säteen keho, jne.

Kuitenkin… tämä tulee olemaan hämmentävää, sillä useat opettajanne ovat (mahdollisesti) nimenneet jonkin kehon jollain nimellä ja toisilla on eri nimi. (B2, 114)

[Huom: Toisin sanoen, hämmennystä voi aiheuttaa eri uskontojen kuten hinduismi ja buddhismi käyttämät eroavat nimet samoista energiakehoista.]

 

I. PUNAISEN SÄTEEN KEHO

RA: Punainen säde on kemiallinen kehonne. Kuitenkin, keho ei ole se mikä teillä on puettuna fyysisessä olomuodossa. Se on kehon rakentamaton materiaali, elementaalikeho ilman muotoa. Tämä perusmuodoton materiaalikeho on tärkeä ymmärtää, sillä on olemassa parannuksia, jotka voidaan suorittaa yksinkertaisella ymmärryksellä fyysisessä kehossa läsnä olevista elementeistä. (B2, 114)

[Huom: Kaksi sellaista esimerkkiä voisivat olla hivenainelisäravinteet sekä magnetismin käyttö parantamisessa. Se voi myös liittyä paljon hienovaraisempiin tutkimuksiin siitä miten värähtely vaikuttaa eri alkuaineisiin.]

 

II. ORANSSIN SÄTEEN KEHO

RA: Tämä on fyysinen kehokompleksi. Se ei silti ole se keho jossa te olette, vaan sen sijaan se on keho ilman itsetietoisuutta, keho kohdussa ennen kuin henki/mieli-kompleksi tulee siihen. Tämä keho voi elää ilman mielen ja hengen kompleksien asutusta, mutta harvoin se tekee niin. (B2, 114)

 

III. KELTAISEN SÄTEEN KEHO

RA: (Tämä) on fyysinen kehonne, jonka tiedätte tänä aikana ja jossa koette katalyyttia.

 

IV. VIHREÄN SÄTEEN KEHO

RA: Tämä on kevyempi keho, joka on tiheämmin täynnä elämää. Se on keho, joka nähdään häivähdyksenä kun niinkutsuttua ektoplasmaa käsitellään. Jotkut kutsuvat sitä astraalikehoksi. Toiset kutsuvat sitä eetterikehoksi, mutta tämä nimi ei pidä paikkaansa siinä mielessä, että eetterikeho on kehon portti, jonka avulla älykäs energia kykenee muokkaamaan mieli/keho/henki-kompleksia. (B2, 115)

 

V. SINISEN SÄTEEN KEHO TAI VALOKEHO

RA: Valokehoa eli sinisen säteen kehoa voidaan kutsua myös devakaaniseksi kehoksi. On monia muitakin nimityksiä tälle keholle, erityisesti niinkutsutuissa intialaisissa Sutroissa tai kirjoituksissa, sillä näiden ihmisten joukossa on monia, jotka ovat tutkineet näitä alueita ja ymmärtäneet monent tyyppisiä devakaanisia kehoja. Jokaisessa tiheydessä on monen, monenlaisia kehotyyppejä, aivan kuten teidänkin omassanne. (B2, 115)

RA: Sinisen pääenergian läpäiseminen on aina hieman vaikeaa, sillä se vaatii että ihmisillänne on suuresti selkärankaa; eli, rehellisyyttä. Sininen säde on vapaan kommunikaation säde itsen ja toisen itsen välillä. (B2, 121)

 

VI. INDIGO-SÄTEEN KEHO

RA: Tämä on se mitä me valitsemme kutsua eetterikehoksi. Se on porttikeho. Voitte nähdä tämän kehon ainoastaan valona, kun se muokkaa itseään niinkuin se haluaa. (B2, 116)

RA: Tämä on ensimmäinen keho, joka aktivoituu kuolemassa. Se on “muodostaja” (tai se mitä egyptiläiset kutsuvat nimellä “Ka.”) Tämä keho pysyy siihen asti kunnes mieli/keho/henki-kompleksi on saanut ymmärryksen. Sitten toinen keho (esim. vihreä) aktoivoituu. (B2, 116)

RA: Tämä indigo-keho, joka on älykästä energiaa, kykenee tarjoamaan juuri kuolleelle, niinkuin te sitä nimittäisitte, sielulle perspektiivin ja paikan josta tarkastella juuri ilmennyttä kokemusta. (B2, 117)

 

VII. VIOLETIN SÄTEEN KEHO

RA: Voitte nimittää tätä Buddha-kehoksi tai kehoksi joka on täydellinen. Siinä lepää tunne kokonaisuudesta, joka on äärimmäisen lähellä ykseyttä kaiken sen mikä on kanssa. (B2, 115)

RA: Tämä voidaan nähdä ilmenevän eräänlaisena tunteena jokapäiväisten toimien ja aktiviteettien pyhyydestä. (B2, 121)osi

Project Monarch

Julkaistaan tässä muutama artikkeli tiedustelupalveluista ja niiden roolista yhteiskunnassamme ja tietojen salailussa. Tapani Koivula kirjoitti Suomen UFO-tutkijoiden UFO-raportti -julkaisussa numerolla 22-23 siitä miten Rauni-Leena Luukanen-Kilde oli äärimmäisen paranoidi kaikkea tiedustelutoimintaa liittyvää kohtaan. Tämän artikkelisarjan tarkoituksena kertoa yleisesti siitä miten Rauni-Leenan luulot tiedustelupalveluja kohtaan ovat jossain mielessä faktoihin perustuvia.

Tapani Koivula kirjoitti UFO-raporttijulkaisussa nro. 22-23:

Tapani Kuningaskin huolestui 1990-luvun lopulla Rauni-Leenan salaliittoväitteistä. Rauni-Leena oli mukana elvyttämässä Iso-Syötteen ufoseminaareja vuonna 1997. Muita aktivisteja seminaarissa olivat Suomen Ufotutkijat sekä Helsingin Ufoyhdistys — Interplanetaristit. Kaikkien yllätykseksi Rauni-Leena karkasi seminaarista ennen ufopaneelia, saatuaan selville, että Syötteen hotelli on salaisen palvelun koulutuskeskus… Ja Suomen kaupungeissa katuvaloihin oli muutettu infrapunasäteilijät ihmisen aivotoiminnan hämärtämiseksi. Tapanin aloitteesta erilaisten rajatiedon tilaisuuksien järjestäjät pitivät palaverin Ekbergin kahvilassa Helsingissä. Yritimme tehdä sopimuksen, että sekä Rauni-Leenan että koko rajatiedon suojelemiseksi skeptisiltä toimittajilta Rauni-Leenaa ei kutsuttaisi esitelmöijäksi vähään aikaan. Kokouksessa oli kuitenkin niitä, jotka olivat jo ehtineet kutsua hänet puhujaksi, eivätkä halunneet perua tilaisuutensa yleisömagneettia.

Itse olen aina kannattanut suvaitsevaisuutta ja erilaisten mielipiteiden sallimista. Yllättäen Rauni-Leena oli saanut tietää palaveristamme. Lisäksi hän väitti saaneensa avaruusolennoilta automaattikirjoituksella tiedon, että minä olin salaisen palvelun maksettu agentti. Niinpä hän sanoi ystävyytemme irti. Kun kyseinen automaattikirjoitus oli tullut, paikalla oli ollut Rauni-Leenan paras rajatiedon ystävätär, jonka kanssa ystävyyteni on jatkunut ensi kohtaamisestamme lähtien 1990-luvulta alkaen, ja jatkuu edelleen. Hän oli saanut tarkistaa tekstin, mutta todellisuudessa siinä ei ollut sanaakaan minusta. Myös toisen suomalaisen, erään kontaktihenkilön ja reiki-kouluttajan, Rauni-Leena oli leimannut maksetuksi agentiksi. Täytyy sanoa, että minun oli vaikea ymmärtää hänen jatkamisensa myös Ultrapäivien kassamagneettina. Kun kysyin sitä järjestäjiltä, hekin vetosivat siihen, että ”yleisö haluaa”. Siis esitelmöijiksi valitaan sen mukaan kuin he tuovat rahaa, olivat väitteet kuinka vainoharhaisia ja pelottelevia tahansa? No, en suinkaan hylännyt upeita Ultrapäiviä yhden ristiriidan vuoksi. Viiden vuoden ajan olen järjestänyt Ultrapäivillä ufoiltoja, useimmiten Olli Pajulan kanssa.

(…)

On aikamoinen mysteerio, kuinka vapaasti Rauni-Leena sai toimia sekä Suomessa että ulkomailla hurjine ja pelottavine väitteineen ilman, että sitä suoranaisesti estettiin. Hän tosin joutui samanlaiseen CIA:n uhkailuun, kuten esimerkiksi englantilainen ufotutkija Anthony Dodd. Moni, joka olisi voinut kiistää Rauni-Leenan pahimmat väitteet, vaikeni julkisuudessa. Näitä olivat Tapani Kuninkaan ohella Pekka Suominen ja john E. Mack, jopa James Hurtak. Monet tietysty vetävät tästä sen johtopäätöksen, että minä olen ollut väärässä kritisoidessani Rauni-Leenaa. Itse koen, että kyseiset henkilöt kokivat aiheen liian kiusalliseksi ja mieluummin vaikenivat. Voidaan kyllä hyvällä syyllä kysyä, poikettiinko rehellisen totuuden tieltä, kun suvaitsevaisuuden ja yleisömenestyksen nimissä sallittiin Rauni-Leenan vainoharhaisimmatkin väitteet (1997-2015). Onko IsoSyötteen hotelli Syötekeskus edelleenkin salaisen palvelun koulutuskeskus — koska parvekkeilla on sadeveden poistoreikiä, tai naisten vessojen käsienpesualtaista tulee myrkkykaasuja? Tai minä olen suurvaltojen maksettu agentti?


Kirjoittanut Ron Patton
HUOM! ÄLÄ LUE TÄTÄ jos olet altis triggereille tai mielenrauhasi kärsii negatiivisesta ohjelmoinnista, tai olet sellaisesta toipumassa.

Natsien mielenhallintaa

Hyväuskoisen kansan hienovaraisen, monenmoisilla manipuloiduilla medioilla aivojen pyörittelyn ytimessä sijaitsee eräs kaikkein saatanallisimmista hirmuteoista, jota on koskaan suoritettu ihmisrodun osan niskoille; systemaattisen mielenhallinnan muoto, joka on läpäissyt koko yhteiskunnan jokaisen aspektin yli viidenkymmenen vuoden ajan. Objektiivisesti seuraavan esittämiseksi täytyy tarkastella ihmiskunnan dualistisen luonteen taustalla olevia ideologioita.

Sen filosofisen kysymyksen ratkaiseminen olemmeko me perusluonteeltamme hyviä vai pahoja ratkaisevasti muokkaa kuvaamme todellisuudesta; erityisesti, elämän yhtälön henkistä komponenttia.

Tätä läpikäyntiä tukee USA:n valtion julkistamat dokumentit, henkilöt jotka ennen ovat työskennelleet USA:n tiedusteluyhteisölle, historialliset kirjoitukset, mielenhallinnan asiantuntijatutkijat, mielenterveysalan ammattilaisten tutkimukset sekä haastattelut, jotka on kerätty tahdonvastaisesti erittäin monimutkaiselle traumaperustaiselle mielenhallinnalle altistuneilta henkilöiltä ohjelmassa, joka tunnetaan MONARCH-projektina.

Intensiivisen systemaattisen mielenhallinnan ja/tai rituaalisen hyväksikäytön selviytyjille varoituksen sana: Tässä artikkelissa esiintyy lukusia ’triggereitä’. On täten varsin suositeltavaa ettet lue sitä ellei sinulla ole asianmukaisia tukijärjestelmiä ympärilläsi juuri nyt, tai läpikotaisen integroitu persoona.

Mielenhallinnan lyhyt historia

Muinaisten Egyptin, Kreikan, Intian ja Babylonin mysteeriuskonnot auttoivat luomaan perustan okkultismille, joka tarkoittaa ”salattua tietoa”. Eräs varhaisimmista kirjoituksista joka viittaa okkultismiin on Egyptin Kuolleiden Kirja, kokoelma rituaaleja, jotka kuvaavat menetelmiä kiduttaa ja häiritä (luoda trauma), käyttää taikajuomaa (huumeita) ja loihtia loitsuja (hypnotismi), joilla lopulta saadaan aikaan kokelaan täydellinen orjuus. [1] Nämä ovat olleet keskeisiä ainesosia satanismina tunnetun okkultismin piirissä vuosikaudet. 1200-luvulta lähtien roomalaiskatolinen kirkko kasvatti ja tiivisti valtaansa Euroopassa Inkvisition avulla. Satanismi selvisi tästä ajasta, ja se on syvään juurruttanut itsensä erilaisiin esoteerisiin ryhmiin.

Vuonna 1776 Baijerin jesuiitta nimeltä Adam Weishaupt sai tehtäväkseen Rothschildeilta keskittää mysteeriuskontojen valta-asemaa siksi mikä nykyään tunnetaan nimellä Illuminati, joka tarkoittaa ’Valaistuneita’. Tämä oli voimakkaiden okkulttisten sukujen, salaseurojen ja valtaapitävien vapaamuurariveljeskuntien keskittymä, jonka tarkoitus oli rakentaa viitekehys ’Uudelle Maailmanjärjestykselle’. Ulospäin tämän Utopian tarkoitus oli tuoda onni ihmisrodulle. Kuitenkin heidän allaolevana tavoitteenaan oli asteittain lisätä kontrollia massoista, ja näin muuttua planeetan herroiksi.

Anglosaksinen liitto

1800-luvulle tultaessa Iso-Britannia ja Saksa tunnustettiin Illuminatin kontrollin pääalueiksi. Ei siis ole varmaankaan mitenkään yllätys, että ensimmäinen Käyttäytymistieteen tutkimus keskittyi Englantiin vuonna 1882, kun suurin osa varhaisesta lääketieteen ja psykiatrian tekniikoista liittyi mielenhallintaan Saksan Keisari Wilhelmin Instituutissa. Lontooseen perustettiin Tavistock Institute vuonna 1921 tutkimaan ihmisten ’hajoamispistettä’. Kurt Lewin, saksalainen psykologi, tuli Tavistock Instituten johtoon vuonna 1932, noin samoihin aikoihin kuin Natsi-Saksa kasvatti tutkimustaan neuropsykologiassa, parapsykologiassa ja usean sukupolven okkultismissa.

Kiinnostavaa kyllä, Saksan ja Englannin välillä oli edistyksellistä ajatustenvaihtoa, kaikkein tunnetuimpana eugeniikan alalla: liike joka oli omistautunut ’parantamaan’ ihmisrotua perinnöllisten tekijöiden kontrollin kautta. Pahamaineisen omintakeinen liitto syntyi kahden maan välillä, osittain Order of the Golden Dawnin kautta, salaseuran joka koostui korkeista natsipuolueen jäsenistä ja Britannian aristokratiasta. Korkean tason SS-upseeri Heinrich Himmler oli tiedeprojektin nimeltä Lebersborn johdossa, johon kuului lasten selektiivistä risteyttämistä ja adoptointia, varsin suuria määriä näistä oli kaksosia. [2] Ohjelman tarkoitus oli luoda superrotu (arjalaiset) joilla olisi täydellinen omistautuminen Kolmannen Valtakunnan asialle (Uusi Maailmanjärjestys).

Iso osa alkuvaiheen geenimuuntelusta ja käyttäytymismuutoksista oli tri. Josef Mengelen käsialaa Auschwitzissa, jossa hän kylmästi analysoi traumasiteiden, silmien värjäämisen ja ’parittamisen’ vaikutuksia uhreihinsa. Keskitysleirillä tehtyjen kammottavien kirurgisten kokeiden lisäksi jotkut lapsista altistettiin suurelle määrälle sähköshokkeja. Surullista kyllä monet eivät selvinneet tällaisesta brutaaliudesta.

Samaan aikaan Dachaun vankeja ’aivopestiin’, jotka asetettiin hypnoosiin ja heille annettiin hallusinogeenista meskaliinihuumetta. Sodan aikaan samanlaista käyttäytymistutkimusta johti tri. George Estabrooks Colgate Universityssa. Hän oli mukana armeijassa, CID:ssa, FBI:ssa ja muissa virastoissa. Estabrooks aina välillä ’lipesi’ ja alkoi puhumaan työstään hypno-ohjelmoitujen lähettien ja hypnoottisesti aikaansaatujen sivupersoonien parissa. [3]

Toisen maailmansodan jälkeen USA:n puolustusministeriö pien toi maahan monia huippuluokan natsi- ja Italian fasistitiedemiehiä ja vakoojia Etelä-Amerikan ja Vatikaanin kautta. Koodinimi operaatiolle oli PAPERCLIP. [4] Eräs tunnettu löytö oli saksalainen kenraali Reinhard Gehlen, Hitlerin tiedusteluoäällikkö Venäjää vastaan. Saapuessaan Washington DC:n vuonna 1945 Gehlen tapasi presidentti Trumanin, kenraali William ’Wild Bill’ Donovanin, OSS:n johtajan, ja Allen Dullesin, joka myöhemmin astuisi CIA:n johtoon. Heidän brainstormin-sessioiden tavoitteena oli järjesteää uudelleen amerikkalaiset tiedusteluoperaatiot ja muuttaa ne tehokkaiksi organisaatioiksi. Vaivannäön seurauksena perustettiin Central Intelligence Group vuonna 1946, ja se nimettiin uudelleen Central Intelligence Agencyksi (CIA) vuonna 1947.

Reinhard Gehlenilla oli myös suuri vaikutus NSA:n luomisessa vuoden 1947 National Security Actin pohjalta. Tämä laki otettiin käyttöön suojaamaan lukematonta määrää laittomia valtion toimia kuten salaisia mielenhallintaohjelmia.

Project MKULTRA syntyy

CIA:n ja kansallisen turvallisuusneuvoston luomisen myötä laitettiin käyntiin sarja salaisia aivopesuohjelmia laivastossa syksyllä 1947. Project CHATTER kehitettiin vastaukseksi Neuvostoliiton ’voitoille’ ’totuushuumeiden’ käytössä. Tämä ajattelutapa oli kuitenkin peitetarina ohjelman paljastuessa. Tutkimus keskittyi sellaisten huumeiden identifikaatioon ja testaukseen joita käyttää agenttien rekrytoimiseen ja kuulusteluihin. [5] Projekti virallisesti lopetettiin 1953.

CIA päätti laajentaa toimiaan käyttäytymisen muokkaamiseen Project BLUEBIRDilla, jonka johtaja Allen Dulles hyväksyi vuonna 1950. Sen tavoitteena oli;

  1. löytää keino ehdollistaa henkilökunta jolla estää informaation laiton keruu heiltä tunnetuilla tavoilla,
  2. tutkia henkilön kontrollin mahdollisuutta soveltamalla erityisiä kuulustelutekniikoita,
  3. tutkia muistin parantamista ja
  4. ottaa käyttöön puolustuskeinot estää viraston henkilökunnan vihamielinen kontrolli.

Elokuussa 1951 Project BLUE BIRD uudelleennimettiin Project ARTICHOKEksi, joka arvioi kuulustelutekniikoiden hyökkäyskäyttöä, joihin kuului myös hypnoosi ja huumeet. Ohjelma lakkasi vuonna 1956. Kolme vuotta ennen Project ARTICHOKEn lakkauttamista syntyi Project MKULTRA huhtikuun 13. päivänä 1953. Tämän myötä Richard Helms, keskustiedustelupalvelun varajohtaja (Deputy Director of Central Intelligence, DDCI), aikoi perustaa ”erityistulenaran erikoisrahoitusmekanismin”. [6] Etuliitteen ’MK’ hypoteettinen etymologia voi viitata sanoihin ’Mind Kontrolle.’ Saksan sana ’Kontrolle’ tarkoittaa kontrollia. [7] Lukuisat saksalaiset tohtorit, jotka rekryttiin sodanjälkeisestä natsijoukosta, olivat arvokas apu MKULTRAn kehityksessä. Korrelaatio keskitysleirikokeiden ja lukuisien MKULTRAn aliprojektien välillä on selvä. MKULTRAn alaisuudessa käyttäytymisen kontrolliin käytettiin menetelmiä kuten säteily, sähköshokki, psykologia, psykiatria, sosiologia, antropologia, grafologia, häiritsevät aineet sekä paramilitaariset laitteet ja materiaalit, joista LSD on kaikkein laajimmin käytössä ollut ’materiaali’. Erikoisproseduuri nimeltään MKDELTA luotiin hallitsemaan MKULTRAn käyttöä ulkomailla. MKULTRA/MKDELTAn materiaaleja käytettiin häirintään, maineen tahraamiseen ja vammauttamiseen. [8] 149:stä identifioidusta aliprojektista MKULTRAn alaisuudessa Project MONARCH, joka alunperin käynnistettiin USA:n armeijan alaisuudessa 1960-luvun alkupuolella (vaikka epävirallisesti jo paljon aiemmin), tuntuu olevan tunnetuin ja edelleen salaisuusluokituksella TOP SECRET. [9] MONARCHiin tiivistyi MKSEARCHin aliprojektit kuten SPELLBINDER, joka oli luotu luomaan ’nukkuvia’ murhaajia (eli ”Mantsurian kandidaatteja”), jotka aktivoituisivat heidän vastaanottaessaan avainsanan tai fraasin hypnoottisessa transsissa. Operaatio OFTEN oli tutkimus joka yritti valjastaa okkulttiset voimat käyttöön, ja se oli mahdollisesti eräs useista salaohjelmista, joilla piilotetaan MONARCHin todellinen luonne.

Määritelmä ja kuvaus

Nimi MONARCH ei välttämättä ole määritelty kuninkaallisen aatelisuuden kontekstissa, vaan se viittaa monarkkiperhoseen. Kun henkilö saa trauman sähköshokista, hän tuntee olonsa sekavaksi; aivan kuten hän leijailisi tai haahuilisi kuin perhonen. Tämän kauniin hyönteisen läpikäymässä metamorfoosissa on myös symbolinen merkitys: toukasta kotiloksi (nukkuu, epäaktiivinen) ja siitä perhoseksi (uusi luomus) joka palaa alkupisteeseensä. Sellainen on tämän lajin ainutlaatuinen kehitys.

Okkulttinen symbolismi voi antaa lisävaloa psyyken todelliseen tarkoitukseen. Psyyke on juurisana sekä ’sielulle’ että ’perhoselle’, joka tulee uskomuksesta että ihmissielut muuttuvat perhosiksi etsiessään uutta inkarnaatiota. [10]

Muinaiset mystiset ryhmät kuten gnostilaiset näkivät perhosen korruptoituneen lihan symbolina. ”Kuoleman Enkeli” gnostilaisessa taiteessa on kuvattu murskaavana perhosena. [11] Marionetti on nukke joka on kiinni langoilla ja sitä kontrolloi nuken mestari, täten MONRACH tunnetaan myös nimellä ”Marionettisyndrooma”. Toinen käytetty termi on ”Keisarillinen Ehdollistaminen”, ja jotkut mielenterveysterapeutit tuntevat sen nimellä ”Ehdollistetut Vasteresponssisekvenssit” (Conditioned Stimulus Response Sequences). Project MONARCH voidaan parhaiten kuvata rakenteellisen dissosiaation ja okkulttisen integraation muotona, jossa mieli siilotetaan useisiin persoonallisuuksiin systemaattisessa viitekehyksessä. Tässä prosessissa suoritetaan saatanallinen rituaali, joka yleensä sisältää kabalistista symboliikkaa, ja sen tarkoituksena on kiinnittää tietty demoni tai demonien ryhmä vastaaviin altereihin. Tottakai skeptikot pitävät tätä vain tapana pahentaa traumaa uhrissa ja sivuuttavat irrationaalisen uskomuksen demooniseen hallintaan.

Alterit ja triggerit

Toinen tapa tutkia tätä vääristynyttä kehon ja sielun uhriuttamista on nähdä se monimutkaisena tietokoneohjelmana. Tiedosto (alter) luodaan trauman, toiston ja pakottamisen avulla. Jotta tiedosto aktivoitaisiin (trigger), tarvitaan erityinen salasana tai koodi (vihje tai komento). Ohjelmoija/käsittelijä nimittää uhria ”orjaksi”, joka vuorostaan näkee tämän ”herrana” tai ”jumalana”. Noin 75% uhreista on naisia, sillä heillä on suurempi toleranssi kipuun ja he pyrkivät dissosioitumaan helpommin kuin miehet. Heitä käytetään yleensä salaisiin operaatioihin, prostituutioon ja pornografiaan; lähinnä he ovat mukana viihdeteollisuudessa. Entinen DIA:n liittyvä armeijan upseeri kertoi kirjoittajalle, ”’Isossa kuvassa’ nämä ihmiset [MONARCH-uhrit] tulevat kaikista taustoista, kadun pummeista valkokaulustyöntekijään”. Eläköitynyt CIA-agentti epätarkasti myönsi sellaisten henkilöiden käytön ”kameleontteina”, joiden tarkoitus on soluttautua ryhmään, kerätä informaatiota ja/tai toteuttaa jotain muuta agendaa.

Uhri/selviytyjällä on monia altereita, useita taustaohjelmia, peilejä ja varjoja. Valon puoli (hyvä) on erotettu pimeän puolesta (paha) ja nämä alterit kytkeytyvät toisiinsa mielessä ja pyörivät akselin ympäri.

Eräs keskeinen sisäinen rakenne (joita on monia) systeemissä on kaksoiskierteen muotoinen, joka koostuu seitsemästä tasosta. Jokaisella järjestelmällä on sisäinen ohjelmoija, joka valvoo ”portinvartijaa”, joka sallii pääsyn eri huoneisiin. Muutama sisäinen kuva, joita uhrit ovat useimmiten nähneet, ovat mm. puut, kabalistinen ”elämän puu”, jonka juurijärjestelmä kytkeytyy äärettömyyden luuppeihin, muinaisiin symboleihin ja kirjaimiin, hämähäkinseitteihin, lasin hajoamiseen, maskeihin, linnoihin, sokkeloihin, demoneihin/hirvioihin/avaruusolentoihin, näkinkenkiin, perhosiin, käärmeisiin, kukkiin, tiimalaseihin, kelloihin, robotteihin, komentodiagrammeihin ja/tai piirustuksiin tietokonepiireistä.

Verilinjat ja kaksoisparittaminen

Suurin osa uhri/selviytyjistä tulee monen sukupolven saatanallisista perheistä (verilinjat) ja heitä ohjelmoidaan ”täyttämään tehtävänsä valittuina tai valittuina sukupolvina” (Mengelen käyttönottama termi Auschwitzissa). Jotkut ovat adoptoitu samanlaisiin perheisiin. Toiset tässä neurobiologisessa painajaisessa nähdään ”poisheitettävinä” (ei-verisukua), jotka yleensä tulevat orpokodeista, sijaisperheistä tai seksuaalisesti hyväksikäyttävistä kodeista joilla on pitkä pedofilian historia. Perheenjäsenillä tuntuu myös olevan kytkös valtioon tai armeijan tiedustelupalveluihin.

Monet hyväksikäytettyjen perheet ovat ”pinnalta” katolisia, mormoneja tai karismaattisia kristittyjä peittääkseen kaameat tekonsa (vaikka muitakin uskontoja on mukana).

Uhrit/selviytyjät yleensä vastaavat helpommin jäykkään uskonnolliseen (dogmaattiseen, legalistiseen) hierarkiajärjestelmään, koska se sivuaa heidän perusohjelmointiaan. Auktoriteetti yleensä on kyseenalaistamaton, heidän tahtonsa on ollut subjektiivista ja komentavaa ehdollistamista.

Uhrien/selviytyjien fyysiset ominaisuudet sisältävät usein sähköllä aikaansaatuja naarmuja ja/tai syyliä iholla. Muutamilla voi olla osa kehostaan veitsien, silitysrauhtojen tai neulojen viiltelemä, kehossa voi olla tatuoituja perhosia tai okkulttisia kuvia. Verilinjalaisilla on todenäköisesti vähemmän merkkejä, sillä heidän ihonsa pitä olla ”puhdas ja koskematon”.

Kehittyneen manipuloinnin lopullinen tarkoitus voi kuulostaa epärealistiselta, riippuen tulkinnallisesta ymmärryksestämme näistä fyysisistä ja henkisistä maailmoista. Syvimmät ja pimeimmät alterit verilinjoilla on tarkoitettu uinuviksi kunnes ’Anti-Kristus~’ paljastetaan. Nämä ’Uuden Maailmanjärjestyksen’ alterit oletettavasti sisältävät takaisinkutsuja ja komentoja kouluttaa ja/tai initioida suuri määrä ihmisiä (mahdollisesti klooneja tai ’sieluttomia’), ja näin stimuloida yhteiskunnallisen kontrollin ohjelmia uudella vuosituhannella. Ei-biologinen ’kaksoisparittaminen’ ovat toisenlaisia karmaisevia ominaisuuksia MONARCH-ohjelmoinnissa. Esimerkkinä, kaksi nuorta lasta, toisilleen ei mitään sukua, initioitaisiin seremoniallisesti maagisen ’sielunliityntärituaalin’ avulla niin, että he ovat ’erottamattomasti paritettu’ (mahdollisesti toinen yhteys Mengeleen?). Heillä on olennaisesti omat puoliskonsa ohjelmoinnista, mikä tekee heidät toisistaan riippuviksi. Paranormaalit ilmiöt kuten astraaliprojektio, telepatia, ESP jne. tuntuvat olevan yleisempiä näiden kahden prosessin läpikäyneen tapauksessa.

MONARCH-ohjelmoinnin tasot [12]

ALPHA. Tätä pidetään ’yleisenä’ tai tavallisena ohjelmointina peruspersoonallisuudella; sitä määrittää äärimmäisen kyvykäs muisti sekä merkittävästi lisääntynyt fyysinen voima ja näkökyky. Alfa-ohjelmointi saavutetaan tarkoituksella jakamalla uhrin persoonallisuudet alipersooniksi, joka olennaisesti aiheuttaa vasemman ja oikean aivopuoliskon välistä erkaantumista, mikä mahdollistaa näiden puoliskojen toisiinsa kytkemisen ohjelmoimalla stimuloitavia hermostopolkuja.

BETA. Tämä tunnetaan myös ”seksuaaliohjelmointina”. Tämä ohjelmointi eliminoi kaikki opitut moraaliset käsitykset ja stimuloi primitiivistä seksuaalivaistoa, täysin ilman puutteita. ”Kissa”-alterit tulevat tällä tasolla.

DELTA. Tämä tunnetaan ”tappajaohjelmointina”, joka alunperin on kehitetty erikoisagenteille ja eliittisotilaille (eli Delta Force, First Earth Battalion, Mossad, jne.) salaisiin operaatioihin. Optimaalinen adrenaliinivirtaus ja kontrolloitu aggression taso ovat seurausta tästä. Kohteilla ei ole pelkoa; he ovat erittäin systemaattisia toteuttaessaan ohjeistustaan. Itsetuhoisia tai itsemurhakomentoja on piilossa tällä tasolla.

THETA. Tätä pidetään ”psyykkisenä” ohjelmointina. Verilinjalaiset (ne jotka tulevat usean sukupolven satanistiperheistä) halusivat paremmat telepaattiset kyvyt kuin ei-verilinjalaiset. Johtuen tietyistä rajoitteista, kuitenkin, eri mallisia sähköisen mielenhallinnan järjestelmiä on kehitetty ja otettu käyttöön, mm. biolääketieteellinen telemetrialaite (aivoimplantit), suunnatut mikroaaltoja ja/tai sähkömagneettista säteilyä käyttävät energialaaserit. On raportoitu, että näitä käytetään kehittyneiden tietokoneiden ja satelliittijärjestelmien kanssa.

OMEGA. Tunnetaan myös ”itsetuho-ohjelmointina” ja nimellä ”Code Green”. Käytökseen kuuluu itsetuhoisia taipumuksia ja/tai viiltelyä. Tämä ohjelmointi yleensä aktivoituu kun uhri/selviytyjä aloittaa terapian tai häntä kuulustellaan ja hän muistaa liikaa.

GAMMA. Toinen systeeminsuojelu ”petkutusohjelmoinnilla”. Tämä tuo esiin misinformaatiota ja vääriä suuntia. Tämä taso on kytketty demonologiaan ja se pyrkii uusimaan itsensä myöhempänä aikana jos sitä ei kytketä pois oikein.

Metodit ja komponentit

Prosessi alkaa luomalla dissosiaatio kohteessa, joka yleensä tapahtuu ensimmäisen kuuden vuoden aikana. Tämä saavutetaan yleensä sähköshokeilla ja ajoittain sitä on tehty myös kun lapsi on äitinsä kohdussa. Johtuen sähköshokkien aiheuttamasta vakavasta traumasta, seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja muista metodeista, mieli muodostaa sivupersoonia. Ennen tätä on nimitetty monipersoonaoireyhtymäksi, ja nykyään se tunnetaan dissosiatiivisen identiteettihäiriön nimellä. Se on MONARCH-ohjelmoinnin perusta. Lisäehdollistamista uhrin mieleen saadaan aikaan hypnoosilla, kipu-mielihyvä -vaihdolla, ruoalla, vedellä, unella ja aistideprivaatiolla. Mukana voi olla myös huumeita jotka vaikuttavat aivotoimintaan.

Seuraavassa vaiheessa upotetaan tai annetaan yksityiskohtaisia komentoja tai viestejä tietyille altereille. Tämä saadaan aikaan käyttämällä kehittyneitä headsetteja ja tietokonegeneraattoreita, jotka emittoivat kuultavissa olevia ääniaaltoja ja harmonioita, jotka vaikuttavat RNA:n, mikä vaikuttaa neuronipolkuihin jotka kulkevat alitajuntaan ja tiedostamattomaan mieleen. ”Virtuaalitodellisuuslaitteita” käytetään joskus samaan aikaan harmonisten generaattorien kanssa projisoimaan pulssittaisia valoja ja subliminaalisia visuaaleja. Korkeajännitesähköshokkia käytetään sen jälkeen pyyhkimään muisti.

Ohjelmointia päivitetään toistuvasti visuaalisin, auditorisin ja kirjoitetuin välinein. Jotkut ensimmäisistä ohjelmointiteemoista käyttivät Ozin Velhoa ja Liisaa Ihmemaassa. Molemmat ovat täynnä okkulttista symboliikkaa. Monet uudemmat Disney-elokuvat ja sarjakuvat ovat käytössä kahdenlaisella tavalla: niin että suurin osa kansasta siedätettäisiin näille käsitteille, käytettäisiin subliminaalista ja neurolingvististä ohjelmointia, ja tahallaan rakennettaisiin tiettyjä triggereitä ja avaimia erittäin helposti vaikutettuihin MONARCH-lapsiin. Pääesimerkki siitä miten subliminaalinen ohjelmointi toimii, on katsoa Disneyn Pocahontas-elokuvaa, joka heidän laskujensa mukaan mielenkiintoisesti oli ”kolmaskymmeneskolmas” (skottilaisen vapaamuurariuden korkein aste) animoitu elokuva. Elokuvassa isoäiti Willo on mystinen 400 vuotta vanha puu, joka ohjeistaa Pocahontasta kuuntelemaan sydäntään ja auttaa häntä tajuamaan, että kaikki vastaukset ovat omassa itsessä. Isoäiti Willow jatkuvasti puhuu ”kaksoiskielellä” ja käyttää ”reversaaleja” (eli ”Joskus oikea polku ei ole kaikkein helpoin”; esoteerisesti tarkoittaa: vasemman käden polku, polku joka johtaa tuhoon, on kaikkein helpoin). Illuminatin strukturoidussa MPD-järjestelmässä puu merkitsee druisien okkulttisia voimia. Sisäänrakennettu kuva puun oksista, lehdistä ja juurista on erittäin merkittävä, ja sitä voidaan tulkita negatiivisesti mm.:

  1. Oksia käytetään vihtomaan ritaalipuhdistuksessa
  2. Puu voi saada aikaan suuria säähäiriöitä (esim. myrskyjä) ja se tunnetaan joustavuudestaan ja taipuvaisuudestaan. Uhrit/selviytyjät kuvaavat puun oksien kietovan heidät ympärilleen ilman toivoa pakenemisesta.
  3. Syvä puun juurijärjestelmä saa uhrin/selviytyjän tuntemaan että he uppoavat syvemmälle ja syvemmälle ollessaan transsissa.

Musiikki on keskeisessä asemassa ohjelmoinnissa ääniskaalojen, rytmien ja sanojen kombinaatioiden avulla. Stephen Kingin useissa romaaneissa ja elokuvissa niitä käytetään pahoihin tarkoituksiin, kertovat monet uskottavat lähteet. Eräässä hänen kirjoistaan, Insomnia, on Kingin kuva triggerillä ’ME EMME NUKU KOSKAAN’ (mikä kertoo siitä että jollain on MPD/ DID) kaikkinäkevän silmän alla. Osittainen lista perusohjelmoinnin vahvistamisessa käytetyistä mediasisällöistä on:

Pinokkio, Prinsessa Ruusunen, Lumikki, Kaunotar ja Kulkuri, Aladdin, Pieni Merenneito, Leijonakuningas, E.T., Tähtien Sota, Ghost Busters, Trancers II, Batman, Bewitched, Fantasy Island, Reboot, Tiny Toons, Duck Tails, The Dead Sea Scrolls ja The Tall Book of Make Believe. Muutamissa elokuvissa kuvataan joitain MONARCH-ohjelmoinnin piireitä kuten Hell raiser 3, Raising Cain, Labyrinth, Telefon, Johnny Mneumonic, Point of No Return, The Lawnmower Man ja Closet Land.

Ohjelmoijat ja paikat

On vaikea keksiä sitä kuka tämän saatanallisen projektin ensimmäinen ohjelmoija oli, johtuen suuresta määrästä disinformaatiota ja ”vallassaolijoiden” ristisaastutusta. Ne kaksi joilla oli värikoodinimet olivat tri. Green, juutalainen tohtori tri. Gruenbaum joka oletettavasti teki yhteistyötä natsien kanssa toisen maailmansodan aikaan, ja tri. Josef Mengele, jonka kylmäverinen ja laskelmoitu brutaalius haavoitti Auschwitzistä selviytyneitä ja lisäksi myös lukemattomia muita uhreja ympäri maailman. Mengelen suora mukanaolo kuuluisan keskitysleirin toiminnassa oli epäilyttävästi hyssytelty Nurnbergin oikeudenkäynnissä, ja tämän seurauksena USA tai sen liittolaiset eivät tehneet juuri mitään ottaakseen häntä kiinni. [13] Tutkijoiden sekoittamiseksi hänen sijainnistaan USA:n viranomaiset raportoivat Mengelen olevan uhkaamaton, turvassa Paraguayssa tai Brasiliassa, tai että hän on yksinkertaisesti kuollut (”Kuoleman Enkeli” ihmeellisesti on tuonut hänet takaisin eloon ainakin viisi erillistä kertaa).

Hänen tutkimuksensa tuhansien ihmisten elämien hengellä epäilemättä oli merkittävä bonus Amerikan eduille. Tri. Greenin pseudonyymin lisäksi selviytyjät tunsivat hänet nimillä Vaterchen (iskä), Schoner Josef (kaunis Joseph), David ja Fairchild. Ulkonaisesti komea mies Mengele riisui ihmiset aseista hänen lempeällä ulkokuorellaan, kun taas toisina aikoina hän räjähteli väkivaltaiseen raivoon. [14] Muita piirteitä selviytyjät muistelevat olleen hänen kiiltävät mustat saappaansa hänen kiitäessään edestakaisin sekä hänen Rakastaa/Ei-rakasta -päivänkakkaraleikki. Kun hän repi päivänkakkaralta terälehden, hän pahasti kidutti ja tappoi pienen lapsen toisen lapsen edessä, jota hän oli ohjelmoimassa. Selviytyjät muistavat myös joutuneensa heitetyiksi alastomina häkkeihin apinoiden kanssa, jotka oli opetettu kiusaamaan heitä. Mengele nautti ihmisten tuomisesta eläimen tasolle. Hän myös tahallaan pakotti uhrinsa olemaan itkemättä, huutamatta tai näyttämättä liikaa tunteita.

Jopa tri. Ewen Camerin, joka tunnetaan myös nimellä tri. White, oli entinen Kanadan, Amerikan ja maailman psykiatrialiiton johtaja. Cameronin laaja kokemus ja kredenssit saivat CIA:n pesemään rahaa miljoonittain hänen organisaatioidensa läpi. Organisaatiot kuten Society for the Investigation of Human Ecology, jota Cameron johti armotta. Kokeita tehtiin useissa sijainneissa Montrealissa, suurimmaksi osaksi McGill Universityssa, St Mary’s Hospitalissa ja Allan Memorial Institutessa.

Psykiatrisen tyrannian perinteisten metodien lisäksi, kuten sähköshokkihuumeinjektiot ja lobotomiat, Cameron kehitti ”psyykkisen ajamisen” tekniikan, jossa tietämättömät potilaat pidettiin huumeiden avulla koomassa viikkoja ja heidät altistettiin sähköshokeille, kun sähkökypäriä pidettiin heidän päissään ja toistettuja ääniviestejä annettiin heille eri nopeuksilla. [15] Monet olivat hyväksikäytettyjä lapsia, jotka olivat olleet roomalaiskatolisessa orpokotijärjestelmässä. Ei yllättävästi tri. Cameron on jätetty sopivasti mainitsematta suurimmassa osassa psykiatrian tutkimuslehtiä. Tämä on voinut johtua suurelta osin Project MKULTRAn julkitulosta vuonna 1970, erilaisten oikeusjuttujen kautta jotka kanadalaiset selviytyjät ja heidän perheensä prosessoivat. CIA ja Kanadan valtio sovittelivat oikeudessa niin että heitä ei velvoitettu virallisesti myöntämään mitään rikosta.

Entinen USA:n armeijan everstiluutnantti DIA:n psykologisen sodankäynnin osastolla, Michael Aquino, on viimeisimpiä väitettyjä valtion sponsoroimia sadisteja. Aquino, eksentrinen nero, perusti Setin Temppelin, joka on Anton LaVeyn Saatanan Kirkon sivukonttori. Hänen obsessionsa natsien pakanarituaaleihin ja hänen hypnoottinen ihmisten manipulointinsa teki hänestä kandidaatin ”Mestariohjelmoijaksi”. Aquinolla oli yhteyksiä Presidion tukikohtaan, jossa häntä syytettiin lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Nuorten uhrien vanhempien suruksi kaikki syytteet hylättiin. Koodinimellä ”Malcolm” Aquino kehitti koulutusnauhoja siitä miten luoda MONARCH-orja ja työskenteli yhdessä valtion/tiedustelupalveluiden ja eri rikollisorganisaatioiden ja okkulttisten ryhmien kanssa MONARCH-orjien välityksessä. [16]

Heinrich Mueller oli toinen ohjelmoija, joka käytti koodinimiä ’Tri. Blue’ tai ’Gog.’ Hänellä ilmeisesti oli kaksi poikaa, jotka jatkoivat työtä. Alkuperäinen ’Tri. Black’ oli ilmeisestikin Leo Wheeler, kenraali Earl G. Wheelerin veljenpoika, joka oli komentajana pääesikunnassa Vietnamin sodan aikaan. Wheelerin suojatteihin kuulunut E. Hummel on aktiivinen koillisessa yhdessä W. Bowersin kanssa (Rothschildien verilinjasta).

Muita menneitä ja nykyisiä mestarimanipulaattoreita ovat: tri. Sydney Gottleib, everstiluutnantti John Alexander, Richard Dabney Anderson (USN), tri. James Monroe, tri. John Lilly, kapteeniluutnantti Thomas Narut, tri, William Jennings Bryan, tri. Bernard L. Diamond, tri. Martin T. Orne, tri. Louis J. West, tri. Robert J. Lifton, tri.. Harris Isbel ja eversti Wilson Green. MKULTRAn salassapitämiseksi CLA hajotti aliprojektit erikoistutkimuksen yksiköiksi joita toteutettiin yliopistoissa ja vankiloissa, yksityisissä laboratorioissa ja sairaaloissa. Toki he saivat suuria summia rahaa valtiolta ja erilaisilta rahastoilta.

Joitain nimekkäitä instituutioita, jotka ovat olleet MONARCH-ohjelmoinnissa mukana, olivat/ovat:

Cornell, Duke, Princeton, UCLA, University of Rochester, MIT, Georgetown University Hospital, Maimonides Medical Center, St. Elizabeth’s Hospital (Washington D.C.), Bell Laboratories, Stanford Research Institute, Westinghouse Friendship Laboratories, General Electric, ARCO ja Manking Research Unlimited. ”Lopputuotteet” usein oli/on luotu armeijan laitoksissa ja tukikohdissa, joissa turvallisuus on huippuluokkaa. Tällaisia ohjelmointikeskuksia tai kuolemanrajakokemustraumakeskuksia ovat:

China Lake Naval Weapons Center, The Presidio, Ft. Dietrick, Ft. Campbell, Ft. Lewis, Ft. Hood, Redstone Arsenal, Offutt ilmatukikohta, Patrick ilmatukikohta, McClellan ilmatukikohta, MacGill ilmatukikohta, Kirkland ilmatukikohta, Nellisilmatukikohta, Homestead ilmatukikohta, Grissom ilmatukikohta, Maxwell ilmatukikohta ja Tinker ilmatukikohta.

Muita keskeisiä ohjelmointipaikkoja ovat Langley Research Center, Los Alamos National Laboratories, Tavistock Institute ja alueet Mt. Shastan lähellä Kaliforniassa, Lampe ja Las Vegas.

Tunnettuja nimiä

Ensimmäisiä dokumentoituja MONARCH-tapauksia oli salainen agentti ja tunnettu 1940-luvun tissimalli Candy Jones. Kirja The Control of Candy Jones (Playboy Press) kuvaa hänen 12 kiinnostavaa vuottaan CIA:n agenttina. Jones, jonka syntymänimi on Jessica Wilcox, ilmeisesti sopi psykologiseen profiiliin olemaan eräs ensimmäisistä koehenkilöistä tai ihmiskoekaniineista valtion ”tieteelliselle” MKULTRA-projektille.

Kaikkein tunnetuin MONARCH-tapaus monomaniasta on tullut esiin kirjassa TRANCE Formation of America: The True Life Story of a ClA Slave, jonka on kirjoittanut Cathy O’Brien. Takakannessa kuvataan empaattisesti, ”Cathy O’Brien on ainoa CIA:n MKULTRA-projektin Monarch-mielenhallintaoperaatiosta selvinnyt. Tämä dokumentoitu omaelämänkerta sisältää vakuuttavia kertomuksia O’Brienin kammottavista insestin vuosista sekä lopullisesta Project MONARCHiin mukaantulosta hänen perverssin isänsä kautta. Yhdessä Mark Phillipsin, hänen pelastajansa ja ohjelmointinsa purkajan, kanssa kirjoitettu kirja kertoo mitä uskomattomimmasta salaliittorikoksesta: pakkoprostituutiosta (valkoinen orjuus) maailmanpolitiikan yläkerrostumien kanssa, salaisista tehtävistä ’huumemuulina’ ja kuriirina, sekä countrymusiikkiteollisuuden suhteesta CIA:n laittomaan toimintaan.”

Paul Bonaci on rohkea selviytyjä, joka on kestänyt lähes kaksi vuosikymmentä Project MONARCHin alaista piinaa. Hän on paljastanut vahvoja todisteita laajamittaisista hänen kuntansa/osavaltiotason korruptiosta ja rikoksista ulottuen aina Valkoiseen Taloon asti. [17] Hän on todistanut seksuaalisesti hyväksikäytetyistä miehistä, jotka on valittu Boy’s Townista Nebraskassa ja viety läheiseen Offutin tukikohtaan, jossa hän sanoo heidän alistettavan intensiiviselle MONARCH-ohjelmoinnille, jota johtaa komentaja Bill Plemmons sekä entinen everstiluutnantti Michael Aquino. [18] Läpikotaisesti kiduttaen nuoria poikia mielettömään sekavuustilaan, heitä käytettiin (yhdessä tyttöjen kanssa) pornografiaan ja prostituutioon useiden valtakunnan poliittisten ja taloudellisten vaikuttajien kanssa. Bonnaci muistaa tulleensa kuljetetuksi McClellandin ilmatukikohtaan lastikoneella Kaliforniassa. Muiden epäonnisten nuorten ja teinien kanssa hänet ajettiin eliitin retriittiin Bohemian Groveen. Pahantekijät käyttivät näitä nuoria uhreja säälimättä hyväkseen ja toteuttivat uskomattomia perversioita tyydyttääkseen saatanalliset himonsa. Jotkut uhrit ilmeisesti murhattiin, mikä lisää traumatisoi jo pelkoa täynnä olevia rikkinäisiä lapsia. Tuntematon (nyt kuollut) näyttelijätär, moraalisesti korruptoitunut TV-evankelista, entinen Vihreiden Barettien upseeri ja tunnettu country-western -laulaja ovat vain muutama sellainen, jotka on alistettu MONARCH-hulluudelle. Lee Harvey Oswald, Sirhan-Sirhan, Charlie Manson, John Hinckley Jr., Mark Chapman, David Koresh, Tim McVeigh ja John Salvi ovat muutamista tunnetuista nimistä, joiden vahvasti epäillään olleen MKULTRAn pelinappuloita ja sieltä maineeseen nousseita.

Ohjelmoinnin purkajat ja paljastajat

Tri. Corydon Hammond, Utahin yliopiston psykologi, piti huikean luennon otsikolla ”Hypnoosi monipersoonahäiriössä: Rituaalinen hyväksikäyttö” Fourth Annual Eastern Regional Conference on Abuse and Multiple Personality -konferenssissa kesäkuun 25. 1992 Alexandriassa, Virginiassa. Hän olennaisesti vahvisti odottavan mielenterveysalan ammattilaisyleisön epäilyt siitä miten tietty prosenttiosuus heidän asiakkaistaan on altistettu mielenhallintaohjelmalle intensiivisen systemaattiseen tapaan. Hammond puhui natsiyhteyksistä, armeijasta, CIA:n mielenhallintatutkimuksesta, kreikkalaisista kirjaimista ja väriohjelmoinnista, sekä erityisesti mainitsi Monarch-projektin operatiivisen ehdollistamisen muotona.

Pian hänen esityksensä jälkeen häntä uhattiin kuolemalla. Hän ei halunnut saattaa perhettään vaaraan ja tri. Hammond lopetti asiasta puhumisen, kunnes aivan viime päiviin asti. Mark Phillips, entinen puolustusministeriön sähköalan alihankkija, oli mukana eräissä huippusalaisissa mielenhallinnan toimissa, joita USA:n valtio toteutti. Hänen päällekäyvä tyylinsä, vahva omatuntonsa ja sydämellinen huoli Cathy O’Brienin puolesta, ”presidenttimallista” Project MONARCHin alaisuudessa, sai hänet paljastamaan joitain tämän suuren kusetuksen sisäisiä mekanismeja vuodesta 1991 eteenpäin. Kuten tarina menee, hän auttoi O’Brienia pakenemaan hänen sieppaajiltaan ja kykeni purkamaan hänen ohjelmointinsa vuosien mittaan Alaskassa. Ristiriitainen Phillips on saanut kritiikkiä osakseen niiltä, jotka ovat skeptisiä hänen väitteidensä suhteen. Neworleansilainen terapeutti Valerie Wolf esitteli kaksi hänen asiakastaan presidentin Ihmissäteilykokeita Käsittelevälle Komitealle maaliskuun 15. päivänä 1995 Washington DC:ssa. Huikeassa todistuksessa, jotka nämä kaksi rohkeaa naista esittivät, esiintyi kertomuksia saksalaisista tohtoreista, kidutusta, huumeita, sähköshokkeja, hypnoosia ja raiskauksia, sen lisäksi että heidät altistettiin tuntemattomalle määrälle säteilyä. Sekä Wolf että hänen potilaansa esittivät, että he saivat takaisin muistinsa tästä CIA-ohjelmoinnista ilman regressiota tai hypnoosia. [19] Wolf tällä hetkellä on omistanut suurimman osan ajastaan tällaisista selvinneiden auttamiseksi.

Entinen työvoimalakimies Atlantic Richfield Co.:sta, David E. Rosenbaum, suoritti 9-vuotisen tutkimuksen (1983-1992) koskien väitteitä useiden työntekijöiden fyysisestä kidutuksesta ja pakottavasta ehdollistamisesta ARCOn tehtaalla Monacassa. [20] Hänen asiakkaansa, Jerry L. Dotey ja Ann White, olivat säteilyaltistuksen uhreja; mutta kun Rosenbaum luotasi syvemmältä hänen haastatteluissaan, avautui ”Pandoran lipas”. Huikeimmassa johtopäätöksessään Jerry Dotey ja Ann White olivat todennäköisesti Adolf Hitlerin lapsia, perustuen heidän fyysisen ulkomuotonsa vaikuttavaan samankaltaisuuteen (kasvonpiirteet; luiden rakenne ja koko). Rosenbaum esittää myös, ”Heillä molemmilla oli tunteita siitä että he olisivat kaksosia.” Dotey ja White väittämän mukaan altistettiin monenlaiselle kidutukselle huumeilla aikaansaadulla hypnoosilla, jossa kumpikin kävi läpi ainakin kolme koulutustekniikkaa. Kumpikin uhri koulutettiin vaipumaan hypnoottiseen tilaan tiettyjen aistiärsykkeiden vaikutuksesta, joihin yleensä liittyi ”vihjesana” tai fraasi, ja hänet koulutettiin ”unohtamaan” se mitä hypnoosissa oli tapahtunut. Toistuvasti heidän altistettiin identtisille ärsyke-vastesarjoille, joilla saatiin aikaan lähes automaattinen reaktio tiettyyn statukseen. MKULTRA-veteraanit, tri. Bernard Diamond, tri. Martin Orne ja tri. Josef Mengele toistuvin väliajoin vierailivat ARCO-tehtaalla Rosenbaumin mukaan. Doteyn ja Whiten erikoisehdollistamisen tarkoitus oli luoda keinotekoisesti saksalainen sivupersoona. Rosenbaum, joka on itse juutalainen, on säilyttänyt ystävyyden näihin kahteen huolimatta olosuhteista.

Toisia tunnettuja terapeutteja, jotka ovat olleet mukana purkamassa ohjelmointia, ovat Cynthia Byrtus, Pamela Monday, Steve Ogilvie, Bennett Braun, Jerry Mungadze ja Colin Ross. Jotkut kristityt terapeutit ovat kyenneet eliminoimaan osittain ohjelmoinnin.

Journalistit, jotka ovat käsitelleet aihetta esimerkilliseen tyyliin, ovat Walter Bowart (Operation Mind Control), Jon Rappoport (U.S. Government Mind-Control Experiments on Children) ja Alex Constantine (Psychic Dictatorship In The USA).

Loppusanat

Kaikkein raskauttavin väite tähän päivään mennessä, joka on Project MONARCHin olemassaolosta esitetty, on Anton Chaitkinilta teoksessa The New Federalist.

Kun entinen CIA-johtaja William Colby kysyi häneltä suoraan ”Entäpä monarch?”, hän vastasi vihaisesti ja epäselvästi ”Me lopetimme 1960-luvun ja 70-luvun taitteessa.” Sanottakoon että yhteiskunta, sen kognitiivisen dissonanssin tilassaan, yleensä kieltää tämän monitahoisen salaliiton olemassaolosta kertovat suuret määrät todisteita. Lukuisat Project MONARCHin uhrit/selviytyjät ovat kiireellisen avun tarpeessa. Kuitenkin suuri enemmistö ihmisistä on niin tohkeissaan omista asioistaan, että he eivät kykene näyttämään minkäänlaista aitoa myötätuntoa näitä vakavasti haavoitettuja yksilöitä kohtaan. Apatia on ottanut haltuun massojen mielet, jotka valitsevat elää tämän maailman mukavuuksien keskellä. Todellisuus on näin mennyt relativismin ja itsekkyyden pimentoon.

Vaikka ohjelmoinnin purkamisterapioilla ja uudelleenintegrointiterapioilla on ollut jonkin asteista menestystä, paljon suurempi ongelma pitäisi korjata. Pyhä Raamattu käsittelee tätä sielun pirstaloitumisen ongelmaa (Hesekiel 13:20). Henkinen palautuminen on se mitä todella tarvitaan (Psalmi 23:3) mutta se voi tapahtua vain täysin luottamalla Jeesukseen Kristukseen ainoana tienä pelastukseen (Johannes 3:16, 1 Pietarin 3:18) ja irtipääsyyn demonisesta alistuksesta ja/tai haltuunotosta (Markus 16:17). Todellinen nöyryys Kristuksessa ja Jumalan rakkaus tehokkaasti voittavat saatanan ylpeyden ja vihan.

Tilastollisesti tie parannukseen näillä uskomattomasta irstaudesta selvinneillä on pitkä ja rankka, mutta Jumala on äärimmäinen parantaja ja vain ajan kanssa Hänen voimastaan ja Hänen armostaan nämä siepatut voidaan vapauttaa (Jesaja 61:1).

Viitteet

  1. David L. Carrico, The Egyptian Masonic Satanic Connection, 1992
  2. Walter H. Bowart, Operation Mind Control, Flatland Editions, 1994, p. 216
  3. Martin Cannon, Mind Control and the American Government, Prevailing Winds Research, 1994, p. 19
  4. Linda Hunt, Secret Agenda, St. Martin’s Press, 1991
  5. Final Report of the Select Committee to Study Governmental Operations, U.S. Senate, April 1976, p. 337
  6. Ibid, p. 390
  7. John Marks, The Search For The Manchurian Candidate, Times Books, 1979, pp 60-61
  8. Final Report of the Select Committee to Study Governmental Operations, U.S. Senate, April 1976, p. 391
  9. Mark Phillips and Cathy O’Brien, Project Monarch, 1993
  10. Barbara G. Walker, The Woman’s Dictionary of Symbols and Sacred Objects, Harper Collins, 1988
  11. Marshall Cavendish, Man, Myth and Magic, 1995
  12. Dr. Corydon Hammond, The Greenbaum Speech, 1992; Mark Phillips and Cathy O’Brien, Project Monarch Programming Definitions, 1993
  13. Gerald L. Posner, Mengele: The Complete Story, McGraw-Hill, 1986
  14. Lucette Matalon Lagnado, Dr. Josef Mengele and the Untold Story of the Twins of Auschwitz, Morrow, 1991
  15. Gordon Thomas, Journey into Madness: The True Story of Secret CIA Mind Control and Medical Abuse, Bantam Books, 1989
  16. Cathy O’Brien and Mark Phillips, Trance Formation of America, 1995
  17. John DeCamp, The Franklin Cover-Up, Child Abuse, Satanism and Murder in Nebraska, AWT Inc, 1992
  18. Anton Chaitkin, ’Franklin Witnesses Implicate FBI and U.S. Elites in Torture and Murder of Children’, The New Federalist, 1993
  19. Jon Rappoport, ’CIA Experiments with Mind Control on Children’, Perceptions Magazine, September/October 1995, p. 56
  20. David E. Rosenbaum, Esq., First Draft Overview of Investigation of the Group, 1983-1993

Artikkelin julkaissut PARANOIA: The Conspiracy Reader

Kanavoitua tietoa 5G:stä

Sakari Antero Arcturus kirjoittaa videon kuvauksessa:

Tässä videossa jaan parhaani mukaan olennaisimpia pointteja 5G -teknologiasta joita tuli esiin eräässä pienryhmän meditaatio- ja kanavointisessiossa. Kannustan asiasta puhumaan julkisesti ja ottamaan yhteyttä asioista päättäviin tahoihin.

Voi myös käydä allekirjoittamassa tuon

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/6572

kansalaisaloitteen aiheesta, vaikka rehellisesti epäilen kansalaisaloitteiden voimaa koska eduskunta niistä päättää kuitenkin, mutta ehkä se voi saada jotain muutosta asiaan.

 

 

Lisää linkkejä:

https://5gtieto.fi/

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001853614.html

Stop 5G Finland

5Gspaceappeal.org

5Gappeal.eu

EMFscientist.org

sateileeko.wordpress.com

bioinitiative.org

https://www.emf-portal.org/en

https://betweenrockandhardplace.wordpress.com/

Kansalaisaloitteen tarkoitus on auttaa meitä kaikkia suojelemaan lasten, nuorten ja aikuisten terveyttä, koska langattoman tiedonsiirron säteily on vakava kansanterveysuhka. Siksi pyydämme, että eduskunta ja hallitus alentavat säteilyä ja toimivat siten, että kaikille annetaan aktiivisesti tietoa riskeistä.

Kuva. Radiotaajuisen säteilyn absorboituminen (uppoaminen) päähän ja aivoihin riippuu kännykänkäyttäjän iästä ( Gandhi, Lazzi ja Furse, 1996)

Liite 1 . Kansalaisaloite. Aloite pyytää eduskuntaa ryhtymään toimiin säteilyn alentamiseksi, sillä nykyiset viitearvot 10 W/m2 (ja jopa 200 W/m2) eivät suojaa meitä, varsinkaan lapsia, sillä lapsen keho imee 2-10 kertaa enemmän säteilyä kuin aikuisen. EU:n lait vaativat, että terveyttä on suojattava. Aloitetta tukee myös kansainvälinen 5G-vetoomus EU:lle. Sen on allekirjoittanut yli 250 lääkäriä ja tutkijaa (joista yli 60 professoria) 42 maasta (EU- vetoomuksen allekirjoittajat).
Kansainvälinen 5G-Avaruusvetoomus on vuorostaan kerännyt yli 140 000 henkilön kannatuksen 190 maasta joista yli 1500 lääkäriä ja tutkijaa.

Liite 2. Luettelee kansainvälisesti tunnettuja teollisuudesta riippumattomia tutkijoita, jotka olisivat päteviä ehdottamaan sellaisia säteilyn viitearvoja, jotka todella suojaavat ei vain lasten ja nuorten vaan myös koko väestön terveyttä.

Liite 3Listaa kaupunkeja, alueita ja valtioita, jotka ovat jo ryhtyneet toimiin 5G:n rakentamisen pysäyttämiseksi kunnes teollisuudesta riippumattomat tutkijat ovat varmistaneet, että säteily ei vahingoita meitä.

Kirjoituksia ja videoita:

5G-teknologian esittely – ympäristö- ja terveysriskit. Tutkija, FT Mikko Ahosen kirjoitus.

Maailman terveysjärjestön peittely tulee maapallolle hyvin kalliiksi. Englanninkielinen video (20min) antaa erittäin hyvää tietoa matkapuhelinten, WiFin ja muiden langattoman tiedonsiirron laitteiden riskeistä. Video kertoo selvästi miten rikkaan telealan korruptio on vaikuttanut myös terveysjärjestö WHO:n toimintaan.

Viitearvot eivät suojaa terveyttä! Washington State yliopiston biokemian ja peruslääketieteen emeritusprofessori Martin L Pallin laaja englanninkielinen tiedekatsaus, joka osoittaa maamme sähkömagneettisen säteilyn raja-arvojen perustuvan vääriin väitteisiin.

Allekirjoita kansalaisaloite: tästä
Kirjaudu pankkitunnuksilla tai lataa lomake, jonka allekirjoitat

Tietopankki:

[1] Miller, A. B., Morgan, L. L., Udasin, I., & Davis, D. L. (2018). Cancer epidemiology update, following the 2011 IARC evaluation of radiofrequency electromagnetic fields (Monograph 102). Environmental Research, 167, 673–683.

[2] Carlberg, M., & Hardell, L. (2017). Evaluation of Mobile Phone and Cordless Phone Use and Glioma Risk Using the Bradford Hill Viewpoints from 1965 on Association or Causation. BioMed Research International, 2017, 9218486.

[3] National Toxicology Program (2018). NTP cell phone studies—Experts recommend elevated conclusions (Environmental Factor, April 2018). National Institute of Environmental Health Sciences.

[4] USA:n kongressi (2019). Kuulemistilaisuus 6. helmikuuta 2019, Senaattori Blumenthal 5G:n turvallisuustestauksesta. (Videotallenne)

[5] IARC (2013). WHO International Agency for Research on Cancer (IARC). Radiotaajuinen säteily ryhmään 2B (mahdollisesti syöpää aiheuttava).

[6] Euroopan neuvosto, Council of Europe (2011). The potential dangers of electromagnetic fields and their effect on the environment, Resolution 1815.

[7] STUK (2006). Radiotaajuisten kenttien ja säteilyn vaikutukset.

[8] Investigate Europe – tutkivat journalistit (2019) How much is safe?

[9] Bandara, P., & Carpenter, D. O. (2018). Planetary electromagnetic pollution: It is time to assess its impactThe Lancet Planetary Health2(12), e512–e514.

[10] Professori Martin Blank: International Scientist Appeal on Electromagnetic Fields . 200 tutkijan vetoomus (Videotallenne)

[11] Belyaev, I., Dean, A., Eger, H., Hubmann, G., Jandrisovits, R., Kern, M., … Thill, R. (2016). EUROPAEM EMF Guideline 2016 for the prevention, diagnosis and treatment of EMF-related health problems and illnessesReviews on Environmental Health31(3), 363–397.  (Sisältää suositustasot sähkömagneettisille kentille, s. 380-382)

[12] Eduskunnan Kansalaisinfo 8. lokakuuta 2019: Radiotaajuisen säteilyn terveysvaikutukset(Videotallenteet esityksistä)

Entinen CIA-operatiivi Jim Semivan kommentoi Wilson/Davis-dokumenttia

Kirjoittanut Joe Murgia – @ufojoe11, ufojoe.net

~~~

Tämä tieto on peräisin tutkija Melinda Leslieltä, joka omistaa Sedona UFO Sighting Toursin Arizonassa. Haastattelin häntä ensimmäisen kerran koskien MILAB-ilmiötä 90-luvun lopulla Tampa Public Access Televisionin show’huni “The UfoJoe Show.” Hänen bionsa mukaan Melinda on tutkinut henkilöitä, jotka ovat olleet mukana UFO-”salailussa”, jo yli 28 vuoden ajan.

Koska Melinda ei nauhoittanut haastattelua, kysyin häneltä hänen muistiinpanojensa tarkkuudesta. Hän sanoi minulle, ”Nuo olivat aika tasan tarkkaan suorat lainaukset. Kirjoitin ylös kun hän puhui, ja puhtaaksikirjoitin ne heti puhelun lopettamisen jälkeen.”

Verkkosivujensa mukaan Semivan on yksi perustajajäsenistä, hallituksen jäsen ja varatoiminnanjohtaja “To The Stars Academy of Arts and Sciencessa.” Hän on ollut 25 vuoden ajan urastaan CIA:n operaatiojohdossa. Hän on myös tiedustelumaailman ja CIA-toiminnan konsultti ja työskentelee massatuhoaseita vastaan.

Semivan eläköityi vuonna 2007 25 vuoden uran jälkeen CIA:n salaisessa palvelussa. Hänen eläköitymisensä aikaan hän oli jäsen CIA:n ylemmässä tiedustelussa. Jim palveli ulkomailla ja kotimaassa CIA:lla ylemmän johdon tehtävissä. Hän on saanut CIA:n Career Intelligence Medalin.

Tämä on toinen julkinen kommentti Wilson/Davis-dokumenteista joltain, joka on ollut tekemisissä TTSA:n kanssa. Hal Puthoff, PhD, oli ensimmäinen.

Jos haluat tietää miksi Semivan on kiinnostunut UFO/UAP-aiheesta, suosittelen lukemaan hänen esipuheensa Tom Delongen ja A.J. Hartleyn kirjaan “Sekret Machines: Chasing Shadows.”

Pitäen mielessä hänen CV:nsä, tässä on lainaus siitä mitä pidän tärkeänä hänen esipuheessaan:

“Mitä tulee muodolliseen tähän ilmiöön tutustumiseeni, niinkuin me sen tunnemme nykypäivän kontekstissa, se tuli yllättäen ja yhtäkkiä. En yritä mennä sisään kokemukseen tässä, mutta sanon, että se oli yksi elämän muutostekijöistä sekä minulle että vaimolleni. Kokemus oli samaan aikaan pelottava, hämmentävä, turhauttava ja absurdi. Se oli sekä fyysinen että emotionaalinen, vaikka en osaa päättää oliko siinä lisänä vielä spirituaalinen komponentti. Melkein 30 vuotta myöhemmin, en edelleenkään tiedä mitä kokemuksesta pitäisi ajatella. Sen mitä tiedän, kuitenkin, on että tämä tapaus muutti näkökantani siitä mitä kollektiiviseen todellisuutemme versioon kuuluu.”

Melinda Leslie

Kirjoittanut Melinda Leslie

Minulla oli 43-minuuttinen puhelinkeskustelu Jim Semivanin kanssa koskien Wilson/Davis-dokumentteja. Se oli olennaisesti 43 minuuttia kestävä, harkitun sanamuotoinen epäkiistäminen. Annoin hänelle keskustelumme aikana monia mahdollisuuksia kiistää ne ja niiden sisältö, mutta hän ei koskaan tehnyt niin. Hänen tarinaansa tarkastellessani tuntuu siltä kuin tämä olisi osa sitä samalla tavalla kuin muiden vastaukset, joilta on kysytty samasta aiheesta. Jimin äänensävy, intonaatio ja tarve selittää (överin) läpikotaisesti turvallisuusvalat sekä hänen toistuva ”ei kommenttia” tai ”ei kantaa” selityksensä koko keskustelun ajan kertovat paljon minulle siitä, että he ovat itse asiassa erittäin huolestuneita ja että he ovat kierrelleet sitä kuin kissa kuumaa puuroa. Vaikka en tehnytkään paljoa muistiinpanoja haastiksen aikaan (minun mokani), tässä on se mitä minulla on, jotka ovat eksakteja lainauksia. Nämä eivät ole missään järjestyksessä. Minusta ensimmäsiet ovat tärkeimpiä.

Jim Semivan – JS

Melinda Leslie – ML

JS: “Meidän täytyy sanoa ei kommenttia, johtuen edelleenkin turvallisuusluvista. Valat sitovat meitä. Meillä on nuo valat kuolemaamme saakka.

JS: “Vaikka vain yksi lause dokumentissa olisi salainen, tai käsittelisi jotain joka on salaista, me emme voi kommentoida koko dokumenttia.

JS: “Me olemme ystäviä monien mainittujen henkilöiden kanssa. Me emme halua luoda ongelmia, vaikeuksia heille. (Kertoo omin sanoin) Se olisi nöyryyttävää heille, aiheuttaisi heille murhetta, syntyisi juridisia ongelmia, se olisi kohtalokasta heidän työlleen, asemalleen, projekteilleen.

ML: “Mikä on TTSA:n kanta Wilsonin dokumenttiin?

JS: “Meillä ei ole kantaa. Me emme voi yksinkertaisesti kommentoida johtuen salassapitovalasta, me emme saa vaikka me tietäisimmekin jotain tai haluaisimme sanoa.

ML: “Mikä on TTSA:n toimintasuunnitelma (koskien dokumentteja)

JS: “TTSA:lla ei ole mitään suunnitelmaa. Me katsomme mihin tämä johtaa.

ML: “Kirjoittiko Eric sen?

JS: “Ei kommenttia”

ML: “Nauhoittiko hän sen?”

JS: “En tiedä”

ML: “Mitä Eric sanoi tästä?”

JS: “En ole puhunut hänelle, oletan että Hal on.”

(Annoin Semivanille toistuvasti mahdollisuuden kiistää kaiken, eikä hän tehnyt niin milloinkaan. Yksi esimerkki:)

ML: “Haaskaako ufologia aikaansa?”

JS: (pitkän paussin jälkeen) “Taaskin, ei kommenttia”

 

Artikkelin julkaissut ufojoe.net

Johdatus CSETIn kenttätyöhön

Kirjoittanut lääkäri Joseph Burkes, 1995

Faktat tiskiin; on OK olla jonkin verran huolestunut kun mennään kentälle ensimmäistä kertaa. Kurssin asettaminen avaruusolentojen alukseen luomaan yhteys kansalaisdiplomaattisessa tehtävässä vieraileviin avaruusolentoihin ei ole jotain mitä pääsee tekemään joka päivä elämässään. Se ei ole jotain minkä oppii kotona tai koulussa tai yliopistossa. Ei voi katsoa telkkarista ”tee-se-itse”-videota (toivottavasti tämä muuttuu tulevaisuudessa), eikä kyse ole aktiviteetista joka on vain puhtaan ”intuitiivisesti selvää”, joka johtaa ”kaikki toimii”-tyyppiseen lähestymistapaan.

CSETIn kontaktiprotokollien noudattaminen voi olla äärimmäisen paljon avuksi yksinkertaisesta syystä. Ne todella toimivat! Kymmenet menestyksekkäät Viidennen Asteen Kontaktit on onnistuttu muodostamaan CSETIn Työryhmissä Pohjois-Amerikassa ja Englannissa noudattamalla näitä periaatteita, ja niin me pyydämme teitä seuraamaan esimerkkiämme ja katsomaan voisitteko tuoda oman kokemuksenne tähän kasvavaan kokemusten joukkoon. Muistattehan, että nämä protokollat eivät ole kiveen hakattuja. Ne ovat kehittyneet jatkuvasti ja ne kaikki perustuvat siihen, että pyritään saamaan yhteys. Ilman muuta ne jatkavat kehittymistään, toivottavasti teidän kontribuutioillanne. Kuten CSETIn johto on painottanut, tässä hommassa ei ole todellisia asiantuntijoita. Ei ole tieteenalan professoreita suurissa yliopistoissa opettamassa ”Lautastutkimusta”, jotka olisivat saatavilla vastaamaan kysymyksiin jos teillä on kysyttävää. Ottaen huomioon nykyisen yhteiskunnallisen kieltäymyksen määrän avaruusolentojen läsnäolosta, todennäköisesti et ole saamassa suurta määrää rahoitusta tämän aiheen tutkimukseen. Siitä huolimatta saatat hämmästyä miten menestyksekkäästi voi saada yhteyden heti tämän harjoittamisen aloittamisen jälkeen (tämä kenttätyöläinen ainakin hämmästyi), ja voit aloittaa homman minimivarustuksella yhdistettynä oikeanlaiseen asenteeseen. Käydään läpi ensimmäinen askel, joka on ryhmän muodostaminen, mutta osana tuota keskustelua meidän tulisi käydä läpi se miten alkuvaiheen CSETI-tutkimustiimit ovat järjestäytyneet. Jos sinulla on jo joukko ystäviä jotka tuntevat toisensa hyvin ja ovat valmiita lähtemään kentälle, saatat skipata tämän CSETIn historiikin ja mennä seuraavaan kohtaan “Pelko ja sen käsittely”.

CSETIn työryhmät on muodostettu monin eri tavoin. Ensimmäiset yritykset tehdä toistuvaa kenttätyötä tapahtuivat Pohjois-Carolinassa, jossa CSETIn kansainvälinen johtaja Steven Greer asui. Hän meni kentälle useiden paikallisten tukijoidensa kanssa vuonna 1991. Siellä Appalakian vuoristossa saivat alkunsa nämä kontaktiprotokollat, perustuen hänen aiempiin tutkimuksiinsa. Tämän alkuvaiheen jälkeen tri. Greer teki kolmen vuoden työn, johon kuului kymmeniä luentoja ja työpajoja Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, joilla fasilitoida muiden CSETI-työryhmien perustamista. Koulutusprosessi sisälsi yleensä julkisen luennon perjantai-iltana ja sen jälkeen kokopäiväisen työpajan seuraavana päivänä. Niissä kuvattiin Center for the Study of Extraterrestrial Intelligencen toimintaperiaatteet. (Yksityiskohtaisempi kuvaus näistä perusperiaatteista löytyy Tri. Greerin monografista.) Lisäksi työpajoihin osallistuneille opetettiin ohjattuja meditaatiotekniikoita, jotka muodostavat perustan Koherentille Ajatusten Sekvensoinnille (Coherent Thought Sequencing, CTS). Kenttätyön protokollat käytiin myös läpi, jotta CSETIn jäsenet voisivat aloittaa CE-5 -tutkimuksensa samana iltana kuin työpaja pidettiin. Tähtitaivaan alla tri. Greer demonstroi miten kontaktiprotokollilla saatiin joskus aikaan uskomattomia tuloksia. Useammin kuin ei nähtiin havaintoja anomaalisista valoista, jotka hämmästyttivät monia mukanaolijoita, ja erään kerran oli eräs todella historiallinen tapaus.

Se tapahtui maaliskuun 15. päivänä 1992 kokopäiväisen CSETIn työpajan jälkeen Gulf Breezessa, Floridassa, kun neljä avaruusolentojen alusta oli interaktiossa 50 osallistujan kanssa 15 minuutin ajan. (Yksityiskohtaisempi kuvaus löytyy täydellisestä reportaasista tri. Greerin monografista.) Tämä häikäisevä tapaus kuvattiin useilla kotivideokameroilla. Niistä näkyy miten kolme alusta, jotka näkyivät kiikareissa levyinä, rikkoivat löyhän muodostelmansa ja ottivat tasasivuisen kolmion muodon. Tämä liike tehtiin vastauksena CSETIn valotyöhön, joka koostuu kolmioiden piirtämisestä taivaalle voimakkailla signaalilampuilla. Videot antoivat CSETIlle dramaattista dokumentaatiota, mikä auttoi rekrytoimaan lisää jäseniä ryhmiin. (Tämän työryhmän koordinaattori, tri. Joe Burkes Los Angelesin CSETI-kontaktiryhmästä, liittyi CE-5 -aloitteeseen koska hän vakuuttui näistä videoista.)

Huolimatta alkuvaiheen innostuksesta, joka seurasi tästä kenttätyöstä, työryhmillä oli vaikeuksia organisoitua itse tekemään toistuvaa kenttätyötä. Usein ryhmät koostuivat ihmisistä, jotka tapasivat ensimmäistä kertaa työpajassa, ja heidän piti käydä läpi monimutkainen sosialisaation ja kouluttautumisen prosessi ennen kuin he saattoivat työskennellä tehokkaasti tiiminä. Pieni määrä huikeita poikkeuksia kuitenkin löytyy. Näissä tapauksissa tiimit muodostuivat ryhmistä, jotka olivat tehneet jo kontaktityötä omalla tahollaan, ja he tulivat CSETIin vasta sen jälkeen kun he olivat jo saaneet aikaan tehokkaan ja positiivisen työsuhteen keskenään. Näillä valmiilla ryhmillä oli paljon suurempi todennäköisyys onnistumiselle kuin niillä ryhmillä, jotka koostuivat alunperin toisilleen tuntemattomista ihmisistä, tai mahdollisista tutkijoista jotka tiesivät toisensa vain nimeltä.

Tri. Greerin alkuvaiheen organisointitoimien seurauksena, johon kuului kymmeniä luentoja ja työpajoja vuosina 1991-1994, ainoastaan puolet alkuvaiheen ryhmistä kykenivät tekemään kontaktityötä pysyvämmin. Vaikka jokainen kontaktiryhmän muodostamisen onnistuminen ja epäonnistuminen voidaankin analysoida jokaisen ryhmän historian perusteella, useita oppitunteja saatiin tästä kokemusten sarjasta. Seuraavat ehdotukset tarjotaan siinä toivossa, että ne auttaisivat maksimoimaan menestyksekkään CE-5 Työryhmän muodostamisen.

Liiketapaamiset ovat tärkeässä esittelyroolissa uudelle CE-5 -tiimille. Ensimmäisten muutaman tapaamisen aikana, sen lisäksi että käydään läpi perusprotokollat, mahdolliset kenttätyöläiset joutuvat jakamaan joitain yksityiskohtia itsestään, erityisesti koskien sitä miksi heitä kiinnostaa kontaktityö. Työryhmän koordinaattori saattaa haluta panna muistiin tämän tärkeän informaation, sillä mitä paremmin työryhmän koordinaattori tuntee tiiminsä, sitä paremmin hän kykenee vetämään kenttätyötä. Tutkijoiksi hiukoilevien motivaatioita tulee tarkastella huolellisesti, ja aina pitää mielessä CSETIn ideaali saada aikaan molempia tahoja hyödyttävä, rauhallinen suhde minkä tahansa ja kaikkien Maapallolla vierailevien avaruusolentosivilisaatioiden kanssa. Ne, jotka ilmaisevat pelkoon perustuvia oletuksia vierailijoiden aikeista, voivat tarvita erikoisapua ja tukea muulta ryhmältä. Työryhmän koordinaattori, jolla on suurin vastuu tiimin yhtenäisyyden ylläpidossa, todennäköisesti on aktiivisessa roolissa näissä alkuvaiheen keskusteluissa. Tulisi aina tunnustaa, että CE-5 -kontaktityö ei ole kaikkia varten, ja työryhmät ovat pääosin tutkimusryhmiä, jotka keskittyvät tekemään toistuvaa kenttätyötä, jolla tutkia Maan ulkopuolista älyä ja Maassa vierailevia aluksia. Me emme ole tukiryhmä niille, jotka uskovat olevansa kontaktihenkilöitä, “abduktoituja” tai sellaiseksi kaipailevia.

Lyhyiden liiketapaamisten jälkeen ehdotan, että tiimin tulisi välittömästi mennä kentälle. Suosituksena on kolmesta neljään ulkoilukertaa ensimmäisessä kuussa, ja se voi auttaa rakentamaan sellaisen yhtenäisyyden ja toveruuden, joka on tarpeellista menestyksekkäälle tiimille. Älä ylläty jos tiimin kokoonpano muuttuu huomattavasti ensimmäisen parin kerran aikana. Odotus on, että ehkäpä 50% niistä, jotka tulevat työryhmään tai alkuvaiheen tapaamisiin, jättäytyvät pois. Joillekin se on yksinkertaisesti niin, että kenttätyöstä fantasiointi on houkuttelevampaa kuin oikeasti sen tekeminen. Jotkut henkilöt haluavat vain puhua UFOista, sen sijaan että tekisivät jotain niiden eteen. Loppujen lopuksi, yöllä valvominen huonossa säässä, jonkin niinkin oudon, ihmeellisen ja kummallisen asian tekeminen kuin avaruusolentojen aluksen vektorointi, voi olla liian vaikeaa sohvaperunoille. Toisille mahdollisille kenttätyöläisille ongelmat voivat olla henkilöiden välisiä. Ollaan rehellisiä, kaikki eivät ole tiimipelaajia. UFO-alalla on enemmän kuin riittävästi outolintuja, joilla ei välttämättä ole sosiaalisia taitoja joilla työskennellä tehokkaasti ryhmässä. Mitä tasapainoisempi ja vakaampi henkilö on sen suhteen, että hänellä on tulonlähteet ja perheen tuki tehdä CSETI-tutkimusta, sekä riittävästi vapaa-aikaa omistaa tälle tärkeälle työlle, sitä todennäköisemmin hän pysyy ryhmässä. Kenttätyön sivuuttaminen alkuvaiheessa ja keskustelutyyppiseen toimintaan jääminen ryhmän muodostusvaiheessa on ollut fataalia useille työryhmille, jotka eivät vain kyenneet muotoutumaan. Kun heidät altistetaan lakkaamattomalta näyttävälle sarjalle teoreettisia keskusteluja, mahdolliset CSETI-tutkijat, jotka olisivat innokkaita lähtemään kentälle, ymmärrettävästi menettävät kiinnostuksensa. Tämä tapahtuu valitettavasti liian usein UFO-yhteisössä, jossa jatkuvasti spekuloidaan sen sijaan että esitettäisiin raakoja faktoja, jotka perustuvat tieteelliselle tutkimukselle. CSETI on käynnistänyt CE-5 -aloitteen korjaamaan tämän surullisen tilanteen. Näin kenttätyölle voidaan saada monipuolinen aikataulu heti ryhmän muodostuksen alkuvaiheessa, ja se auttaa erottelemaan suupaltit tekijöistä ja samaan aikaan antaa tärkeitä kokemuksia ja tieteellistä tutkimusta CSETIn kasvavaan tietokantaan. Ei mitenkään yllättävästi äänekkäimmät suupaltit voivat yksinkertaisesti jättäytyä ulos kun kenttätyön aktiivista aikataulua aletaan toteuttaa ja tiimin identiteetti muotoutuu kaikkein motivoituneimpien tutkijoiden ympärille.

Nyt hyvät naiset ja herrat, on aika puhua suuresta CSETIn työn ja mahdollisesti koko lentävien lautasten alan möröstä, ja se on nimeltään “pelkojen käsittely”. (Saattaa olla avuksi käydä läpi tri. Greerin artikkelit otsikoilla “The Case for Non-Hostility” sekä “A Harvest of Fear”. Ne ovat numeroilla X ja XI hänen monograafissaan. Editoitu versio abduktioilmiötä koskevasta artikkelista voi myös auttaa asettamaan tämän aiheen laajempaan perspektiiviin.)

Kuten teini-ikäiset tyttäreni ja poikani saattaisivat ilmaista CSETIn lähestymistavan avaruusolentojen pelkäämisen ongelmaan, “Hei chillaa, kaikki ookoo”. Käännökseni ja kommenttini tähän yleiseen neuvoon on seuraava: On ookoo olla jonkin verran vastahakoinen kun lähdetään kentälle ensimmäistä kertaa. Avaruusaluksen vektorointi tulee olemaan uutta suurimmalle osalle teitä jotka luette tätä manuaalia. Ensimmäisissä liike/ryhmätapaamisissa saatte jonkinlaisen idean siitä missä jokainen henkilö on pelkojensa kanssa. Meidän tulisi kaikkien olla tietoisia siitä seikasta, että muitten ihmisten sosiaaliset kasvot eivät useinkaan heijastele heidän todellisia tunteitaan. Toisin sanoe saatatte joutua olemaan enemmän huolissanne niistä mahdollisista tutkijoista, jotka vaikuttavat minimoivan pelkonsa, niiden sijaan jotka ovat avoimempia keskustelulle. Macho, joka hakkaa rintaansa ja kovaan ääneen esittää “Ei hätiä! Tulee olemaan iisi piisi”, saattaa vain peitellä suurta ahdistusta. Hollywoodin sosialisoivaa tyyppiä oleva saattaisi julistaa, “Beibi meitsi hoitaa tän. Me vaan kutsutaan ETIä ja syödään yhdessä ja sitten on bileet”, saattavat oikeasti pelätä vierailijoita. Vastakkaisella puolella samaa kolikkoa ovat ne, jotka eivät vain tunnu lakkaavan huolehtimasta siitä mitkä saattaisivat olla ETIen “todelliset aikeet”. Sellaisille henkilöille olisi ehkä hyvä jättäytyä kenttäytyöstä siihen asti kunnes he voivat hyvällä omatunnolla perustaa toimintansa CSETIn oletuksiin koskien avaruusolentojen väkivallattomuutta. Jos kenttätyön tekijä todella ei kykene hyväksymään sitä, että avaruusolentoja voi lähestyä, siloin he eivät kykene antamaan omaa panostaan kauhean positiivisin tavoin.

Meidän tulisi pyrkiä pitää mielessä, että ei ole olemassa absoluuttista standardia sille mikä määrittelee pelkoa olevan liikaa CE-5 -tiimin muodostamisessa. Suurin osa siitä riippuu ryhmän kokonaiskuvasta. Jotkut yksilöt ryhmässä saattavat joutua käsittelemään tätä ongelmaa enemmän kuin toiset. Koordinaattorin vastuulla on olla herkkä jokaisen yksilön tarpeille vastata pelkokysymykseen niin, että mahdolliset CSETI-tutkijat lähestyvät ryhmän normia ja kykenevät menestyksellä integroitumaan kenttätyötoimintaan.

Ryhmäkeskustelujen tulisi painottaa CSETI-periaatetta, että ellei selvästi ole toisin osoitettu, ilman epäilyksen häivääkään, me oletamme että avaruusolennot eivät ole millään tavalla vihamielisiä. Selvästikin joidenkin ryhmien tulee käsitellä tätä ongelmaa enemmän kuin toisten, mutta jos mahdolliset tutkijat eivät kykene hyväksymään oletusta ei-vihamielisyydestä, silloin he todennäköisesti jättäytyvät pois työryhmästä omin neuvoin. Jos he pysyvät työryhmässä, mutta eivät kykene osallistumaan täysin kaikkiin toimiin pelkojen takia, silloin heitä tulisi rohkaista jäämään pois. Liika avaruusolentojen pelko ilmenee liiketapaamisissa useilla tavoilla. Kuten yllä on mainittu, se voi ilmetä henkilön jatkuvana kysymyksen “mitkä avaruusolentojen todelliset aikeet ovat?” esittämisenä. Toisella puolella samaa kolikkoa pelkäävä henkilö saattaa pysyä omituisen hiljaa vaikka näyttääkin äärimmäisen mukavalta keskusteluissa avaruusolentojen motiiveist. On avuliasta huomauttaa, että avaruusolentojen näkökantilta tänne väkivaltaiselle planeetalle katselu saattaa antaa heille hyvän syyn kyseenalaistaa sen mitkä meidän todelliset aikeemme voivat olla heitä kohtaan. Onhan UFO-kirjallisuudessa kuvattu useita tapauksia joissa ihmiset ovat hyökänneet heidän kimppuunsa. Monet avaruusolentojen pahantahtoisiksi toimiksi raportoidut asiat eivät ole muuta kuin yksittäisten ihmisten projisoimaa vihamielisyyttä.

Työryhmä ja erityisesti sen koordinaattori tulisi olla tietoinen siitä, että joskus mahdolliset CSETI-tutkijat saattavat peitellä todellista agendaansa. He saattavat osallistua kenttätyöhön, mutta vain houkutellakseen vain tiettyä valitsemaansa avaruusolentojen ryhmittymää. Mytologia “pahoista harmaista, ihmisiä abduktoivista avaruusolennoista” on niin juurtunut lentävien lautasten faneihin, että CE-5 -työryhmä voi pitää sellaisia ennakkoluuloisia käsitteitä työryhmän toimintaa häiritsevinä. Painottamalla CSETIn perusperiaatetta, että toivotetaan tervetulleiksi kaikki Maapallolla vierailevat avaruusolennot, toivottavasti nämä negatiiviset asenteet voidaan kumota ja ne mahdolliset jäsenet, jotka todella eivät voi päästä liioista peloistaan yli, saavat viestin ja jäävät pois ryhmästä. Jos he eivät jää pois omin nokkineen, heidät tulee taivutella jättäytymään pois koska sellaiset pelkoon perustuvat ja ennakkoluuloiset mielipiteet vaarantavat koko tiimin työskentelyn. Joskus ylitsepääsemätön pelko saattaa nousta pintaan hienovaraisemmin. Työryhmän kuumottunut jäsen saattaa ottaa osaa liiketapaamiseen, mutta jää pois suurimmasta osasta kenttätyötä. Tällaisessa tilanteessa ryhmän ykseyttä ja kurinalaisuutta tulisi vahvistaa painottamalla kaikkien täydellisen osallistumisen tärkeyttä. Avaruusolentoihin kansalaisdiplomaattisen aloitteen saamisen tärkeys ei ole kevyttä hommaa. Niille, jotka ovat halukkaita tarttumaan haasteeseen, mahdollisuudet onnistua ovat suuret, mutta ne, jotka eivät täysin osallistu joko pelon tai omistautumisen puutten vuoksi, saattavat haitata tai jopa pilata kaikkein omistautuneimpien jäsenten työtä.

Kyse on oikeasti vain luottamuksen rakentamisesta. Jos tiimin jäsenet eivät ansaitse toistensa luottamusta kollektiivisilla tekemisillään yhdessä toteuttaen CE-5 -aloitteen protokollia, on todennäköistä että he eivät kykene ansaitsemaan avaruusolentojen luottamusta ja jatkuvaa yhteistyötä, jotka epäilemättä tarkkailevat tekemisiämme. Kamppailu saada aikaan ja ylläpitää ykseys CSETIn CE-5 -tiimissä on erittäin käytännöllisin tavoin heijastusta siitä millä tavoilla rakennamme suhteen avaruusolentoihin. Tämä kamppailu, saada aikaan ykseys, on mahdollisesti mikrokosmos siitä tavasta jolla ihmiskunta joutuu opettelemaan tekemään yhteistyötä tietoisten ja älykkäiden olentojen planeettana, joka voi sitten liittyä suurempaan ja valistuneempaan planeettainväliseen yhteisöön.

Seuraavassa osiossa Shari Adamiak, [tuolloinen] CSETIn työryhmien vetäjä, kuvaa vakiintunutta ohjeistusta ja koulutusta kenttätyölle. Perus CSETIn kolmiovalo, äänet ja tietoisuus on hänen CE-5 -tiiminsä kehittämiä. Hänen sinnikkäät ponnistelunsa Denverin alueella ovat olleet inspiraatio kaikille myöhemmille CSETI-työryhmille. Hänen tietonsa ja kokemuksensa ovat elintärkeitä resursseja CSETIn missiolle. Hän on sekä auttanut muita kontaktiryhmiä ottamaan haltuun protokollat että työskennellyt läheisesti CSETIn kansainvälisen johtajan tri. Steven Greerin kanssa muodostaessaan nopean tutkimuksen tiimejä (Rapid Mobilization Investigative Team, RMIT). Tämä työryhmä ilman maantieteellisiä rajoja on onnistunut fasilitoimaan Viidennen Asteen Yhteyksiä ympäri maailman.

 

Artikkelin julkaissut CSETI Working Group Training Manual

Miksi teemme yhteistyötä median kanssa?

Kirjoittanut Ed Komarek

tammikuu 30, 2008
ExopoliticsBlogSpot -verkkosivulta

Jonkin verran debattia on ollut viimeaikoina UFO/ET-yhteisössä kokonaisuutena ja eksopolitiikassa erityisesti koskien yhteistyötä valtavirran median kanssa, joka näennäisesti vetämää UFO/ET-paljastusprosessia. Jotkut uskovat, että heidän tulee tyynnytellä avaruusolentokulmaa, jotta mentäisiin massamedian paljastuksen tai propagandatoiminnan mukana, joka olisi alkuvaiheen askel kohti eksopoliittisen todellisuuden julkista tunnustamista.

Toiset taas uskovat yhteistyön massamedian kanssa olevan samanlaista kuin yhteistyö valloittajamahdin kanssa, ja että yhteistyö ainoastaan vahvistaa valloittajan asemaa ja heikentää vastarintaliikettä. Minulle muistutetaan toisen maailmansodan ajan Ranskasta, jossa vastarintaliike ja natsit tekivät yhteistyötä. Jotkut ranskalaiset päättivät tehdä yhteistyötä natsien kanssa ja he hyväksyivät valloittajat todellisuutena joka oli jäämässä sinne, ja päättivät tehdä yhteistyötä helpottaakseen kärsimyksiään valloituksen aikana. Toiset ranskalaiset argumentoivat vastaan ja loivat vastarinnan joka lopulta vapautti heidän maansa natsien tyrannialta.

Useiden viime kuukausien aikana tuntuu tapahtuneen siirtymä taktiikassa jolla valtavirran uutisten ja viihteen propagandistit puhuvat UFOista ja avaruusolennoista. He edistävät avoimempaa hyväksyntää sille että UFOt ovat kuin ovatkin totta ja että ne ovat vain tuntemattomia.

Tämä olisi muutos propagandapolitiikkaan, joka on otettu käyttöön valtion korkeimmilla tahoilla ja jota tukee valtiota käsissään pitävät erityisintressit. Nämä uudet kehityskulut rohkaisevat ihmisiä alalla tekemään yhteistyötä kaikkien niiden kanssa, jotka ylläpitävät UFO/ET-salailua, siinä toivossa että tämä olisi ensiaskel kohti lopullista paljastusta.

Propagandalehdistön taktiikan muuttaminen suorasta kieltämisestä ja naurunalaiseksi tekemisestä hyväntahtoisempaan UFOjen hyväksyntään on jatkamassa ja laajentamassa keskustelua yhteistyön tekemisen puoltajien ja vastustajien välillä. On todellakin askel oikeaan suuntaan kun suurin osa massamediasta tuntuu vähentävän teksteissään salaliitoista puhuvaa kielenkäyttöä ja termejä kuten UFO-sekopää, uskovaiset, amatöörit, salaliittoilijat, todisteiden puute, uskottavuuden puute jne. Propagandapeli tulee liikkumaan kieltämisestä spinnaamiseen, jossa valloittajat jatkavat vallassa pysymistä ja saavat lisää valtaa kun yhteistyön tekijöitä tulee lisää mukaan.

Monet kansasta ovat nyt tulleet tietoisiksi ja ymmärtävät, että erikoisedut ovat saaneet salaisen hallinnan maailman valtioista, valtavirran mediasta ja rahoituksesta. Tätä salaista eliittijoukkoa voisi myös hyvällä syyllä nimittää valloittajavallaksi. Vieläkin häiritsevämpää ja kuitenkin vaikeampaa kansalle on ymmärtää niitä raportteja, joita nyt nousee esiin salaisista liitoista ja sopimuksista avaruusolentojen ja salaisten eliittifaktioiden välillä.

Ilmeisesti salaisia liittoja on tehty enemmän kuin yhden avaruusolentojen rodun kanssa, jotka operoivat samalla tavalla suljettujen ovien takana.

Mikäli yllä esitetty on todella totta, silloin voimme sanoa että nyt on tapahtumassa salainen ja peitelty vallankaappaus meille vielä tuntemattomien Maan ulkopuolisten voimien laskuun, meidän kotikutoisten elitistiemme meidät pettämänä. Tämä olisi todella korkeimman asteen valtiopetos mikä asettaa koko ihmiskunnan alttiiksi orjuudelle ja valloitukselle.

Monet miettivät miten kamppailla tällaista edistynyttä teknologista ja psykologista hyökkäystä vastaan. Onneksi on toivoa, sillä universumi tuntuu olevan täynnä evolutionaarisia kilpailun ja yhteistyön prosesseja, jotka voivat esiintyä yhtä lukemattomin tavoin kuin meillä Maapallolla. Olen ottanut asiakseni identifioida ja keskittyä niihin Maan ulkopuolisiin rotuihin, jotka suosivat yhteistyötä mieluummin kuin kilpailua ja petomaisuutta. Olen tietoinen petomaisista Maan ulkopuolisista roduista ja heidän maanpetturimaisista autokraattiliitoistaan. Kuitenkin tunnen toivoa ja pelastuksen löytyvän yhteistyöstä eettisten rotujen kanssa, erityisesti taivaallisten ihmisten, joiden kanssa meillä tuntuu olevan paljon yhteistä.

Paras minkä voin sanoa on, että jotkut taivaalliset ihmiset, samat joista puhutaan muinaisissa lännen ja idän teksteissä, eivät ole mukana eivätkä osallistu ihmiskunnan salaiseen orjuuttamiseen. Ehkäpä uskonnolliset ihmiset saavat ensimmäisenä vihiä käynnissä olevasta kulkusuunnasta, sillä Raamattu mainitsee kamppailun taivaallisten älyjen, sekä petomaisten että yhteistyötä tekevien, välillä.

Lopun aikojen saapuessa petomaiset sekä paljastetaan että lyödään.

Ongelma on, että Raamattu on kirjoitettu tuhansia vuosia sitten ja avaruusolentojen todellisuus nähtiin tuolloin primitiivisemmin kuin modernina tiedeaikanamme. Raamattu tuntuu osuneen oikeaan mutta nyt se tarvitsee päivitystä päästäkseen modernien tieteellisten löydösten tasolle. Entisaikojen taivaallinen sotajoukko voisi nykyään kuvautua paremmin termillä modernien aikojen avaruusolennot. Aivan kuten ennenkin, kamppailu hyväntahtoisten ja pahantahtoisten avaruusolentorotujen välillä jatkuu kun ihmiskunnan kohtalo pysyy tasapainossa.

Jokaisen meistä on tehtävä yksilöllinen päätös joko tehdä yhteistyötä tai antautua orwellilaisen valloituksen kohteeksi.

Meidän tulee tuota varten ymmärtää sitä ympäristöä jossa toimimme, ja valita sen mukaan. Yhteistyön tekemisen julkisen paljastusprosessin kanssa, jota vetää valloittajamahti, ja sen miten omat tekomme vaikuttavat välillä on veteen piirretty viiva. UFO/ET-paljastuksen ja sen liittyvän spinin edetessä me joudumme jatkuvasti tarkkailemaan tilannetta ja muuttamaan tekojamme sen mukaan.

 

Artikkelin julkaissut Biblioteca Pleyades

Katsaus Majestic-12 ryhmän projektien henkilöstöhallintoon

 

 

 

Michael Sallan esitys 4th Annual UFO Crash Retrieval Conferencessa marraskuun 10. 2006, Las Vegas, Nevada [1]

Johdanto

Todisteet Maahan törmänneistä UFOista, jotka ovat tulleet Maan ulkopuolelta, ja niiden salaisesta noutamisesta eritoistiimien avulla, joihin kuuluu armeijan ja valtion henkilökuntaa, ovat laajat ja vakuuttavat. Todisteita ovat keränneet UFO-törmäystutkimuksen pioneerit kuten Leonard Stringfield, ja sittemmin tri. Robert Wood sekä Ryan Wood. [2] Erittäin salaisten prosessien ymmärtäminen törmänneiden UFOjen noutamiseksi on saanut huomattavasti huomiota, kun julkisuuteen ilmestyi Special Operations Manual – SOM1-01 vuonna 1994. [3] SOM1-01 tarjoaa tärkeän analyyttisen viitekehyksen ymmärtää ja vastata kysymyksiin salaisista proseduureista, joita käytetään törmänneiden UFOjen paikallistamiseen, eristämiseen ja haltuunottoon. Merkittävää kyllä, SOM1-01 kuvasi salaisen valtion entiteetin, joka on luotu hallinnoimaan törmäysoperaatioita. Tämä tunnetaan nimellä Majestic-12, joka on syntynyt “Majestic 12 Operationista”, jonka presidentti Truman loi syyskuun 24. päivä 1947. [4]

SOM-01:n lisäksi on useiden sisäpiiriläisten todistuksia, jotka ovat osallistuneet UFO-nouto-operaatioon tai osallistuneet useisiin erittäin salaisiin avaruusolentoprojekteihin. Keskityn näissä kahteen sisäpiiriläiseen, Clifford Stone ja Dan Sherman, joiden todistukset tarjoavat tärkeitä oivalluksia ‘pimeiden projectien’ luonteesta, jotka on suunniteltu helpottamaan UFO-törmäysnoutoja, sekä proseduureja joita henkilökunnan rekrytoinnissa käytetään projekteihin, jotka koskettavat Maan ulkopuolisia asioita.

Tässä tutkielmassa käytän sekä SOM1-01:a että sisäpiiriläisten Stone ja Sherman todistuksia kuvaamaan UFO-törmäysnoudoissa käytettyjä pääproseduureja; ja identifioimaan niitä elementtejä joilla henkilökuntaa salassa hallinnoidaan kun heitä rekrytoidaan Maan ulkopuolisia asioita koskeviin projekteihin. Asetan Stonen todistuksen vastakkain SOM1-01:n todisteiden kanssa, jotta paremmin ymmärtäisin sitä miten SOM1-01:a sovelletaan käytännössä, ja jotta pohjustettaisiin Stonen todistusta siitä miten hän oli salaa töissä UFO-törmäysnouto-operaatioissa telepaattina. Käytän myös Shermanin todistusta koskien hänen pestiään “intuitiivisena viestijänä” toisessa avaruusolentoprojektissa todistamaan Stonen väitteet koskien salaista koulutusta ja UFO-törmäysnoutotehtäviä. Lopuksi esitän 10 periaatetta Stonen ja Shermanin todistuksista joilla ymmärtää sitä miten henkilöitä rekrytään, koulutetaan ja hallinnoidaan Majestic-12:n avaruusolentoprojekteissa yleisesti, sekä erityisesti törmäysnouto-operaatioissa.

Vuoden 1954 SOM1-01 -dokumentin autenttisuus

Jatkuvasti on keskustelua siitä onko SOM1-01 aito dokumentti. Eräs lähtökohta on analysoida sitä historiallisena dokumenttina, jota voidaan autentikoida vertaamalla muihin 1950-luvun dokumenttien keskeisiin elementteihin ja identifioida mahdolliset anakronismit. Idea on, että jos kyetään näyttämään että SOM1-01 luotiin vuonna 1954 ilman mitään modernia anakronismia, silloin on äärimmäisen epätodennäköistä että sen esiintulo 40 vuotta myöhemmin olisi modernin huijarin tekosia. Todennäköisempää olisi, että se on aito dokumentti, joka on vuodettu valtion tai armeijan henkilökuntaan liittyvistä syistä, kun he ovat tyytymättömiä virallisen Maan ulkopuolisen presenssin paljastuksen tahtiin. Sekä tri. Robert Wood että Ryan Wood ottavat tämän tulokulman. He ovat esittäneet useita uskottavia argumentteja SOM1-01:n autenttisuudesta. [5] Heidän mielestään siitä puuttuu modernit anakronismit, eivätkä he ole löytäneet yhtään todisteita sen puolesta että se olisi väärennös. Viimeisimmässä kirjassaan Top Secret/Majic, Stanton Friedman on samaa mieltä Woordien analyysin kanssa, ja ehdottaa että SOM1-01 olisi autenttinen vuoden 1954 dokumentti. Friedman uskoo, että nyt on aika analysoida sitä verrattuna muihin vuodettuihin “Majestic-dokumentteihin” jotta lopullisesti määritettäisiin sen aitous. [6]

Vastakkaisen tulokulman on ottanut UFO-tutkija Jan Aldrich, entinen USA:n armeijan adjutantti. Aldrich huomauttaa merkittävistä eroista perinteisistä armeijan manuaaleista, jotka kirjoitetaan tarkkaan tyyliin erojen eliminoimiseksi. Vuonna 1996 Aldrich identifioi 50 virhettä SOM1-01:ssa jotka hänen mielestään kertoivat juuri sellaisesta ”lepsuilusta” joita väärissä dokumenteissa on. [7] Hän spekuloi sivuuttavasti, että SOM1-01:n oli tuottanut “ilmavoimien märkäkorvakersantti, joka oli saanut koulutusta armeijan tiedustelusta” yhdessä joidenkin ystävien kanssa jotka leikkasivat ja liimasivat armeijan manuaaleista. [8]

Täten hän tulee päätelmään, että on erittäin epätodennäköistä, että SOM1-01 on aito. Aldrichin mielestä sellaiset virheet eivät ole todisteita väärennöksestä, vaan todisteita merkittävästä poikkeamisesta normaalista proseduurista jolla tuollaisia manuaaleja luodaan. Sellainen poikkeama voi olla sellaista “lepsua” ladontaa ja virheitä jotka (entiset) armeijan ammattilaiset, jotka ovat asiantuntevasti muita dokumentteja luonnostelleet, huomaisivat. Poikkeamat SOM1-01:n ja standardimanuaalien välillä voidaan selittää erittäin salaisilla turvallisuusproseduureilla, jotka on luotu sekä UFO-törmäysnoutojen hallintaan että luomaan manuaaleja kuten SOM1-01 itse. Tulen esittämään, että on olemassa perinteiselle armeijalle rinnakkainen organisaatio, joka lainaa armeijan henkilökuntaa erilaisiin ad hoc -tehtäviin joita salainen SOM1-01:ssa mainittu ryhmä — Majestic-12 — valvoo. SOM1-01 kuvaa ryhmän historiaa seuraavasti:

4. Operation Majestic 12 perustettiin supersalaisella presidentin käskyllä 24. syyskuuta 1947 puolustusministeri James V. Forrestalin ja tutkimuskomitean puheenjohtaja tri. Vannevar Bushin suosituksesta. Operaatiot toteutetaan huippusalaisesti. Majestic-12 ryhmä on suoraan vastuussa ainoastaan USA:n presidentille.

Dokumentit kuten Eisenhowerin briiffaus, Trumanin muistio ja Cutler-Twining muistio vahvistavat, että Majestic-12 [tai MJ-12] ryhmä luotiin presidentin käskyllä osana erittäin salaista valtion toimeenpanoelintä, joka rekrytoi laajasti armeijasta, mutta joka ei itsessään ole armeijan osasto. [9] Majestic-12 ryhmä on laajan valtio-armeija-korporaatioverkoson keskellä ja on mukana salaisissa toimissa yhteisprojekteissa koskien Maan ulkopuolisia teknologioita ja Maan ulkopuolisia elämänmuotoja. Tärkein näistä salatoimista on valvoa Maan ulkopuolelta tulleiden, törmänneiden UFOjen paikallistamista, noutamista ja takaisinmallintamista. Tämä laaja salaisten organisaatioiden ja projektien verkosto voidaan kuvata toiseksi Manhattan-projektiksi. Manhattan II:sta rahoittaa sarja salaisia mekanismeja, jotka ovat luonteeltaan perustuslain ulkopuolella, ja niiden arvioidaan olevan yli biljoona dollaria vuosittain. [10]

SOM1-01:n kaltaisten manuaalien kehittäminen ei välttämättä ole armeijan ammattilaisten rutiininomainen tuote. Sen sijaan tällaisia manuaaleja todennäköisesti tuottavat armeijan henkilöt, jotka on otettu mukaan MJ-12:n salaisiin projekteihin ad hoc -perusteella johtuen heidän kyvyistään, jotka sitten palaavat takaisin normaaliin palvelukseensa. Näin voidaan tarjota Aldrichille SOM1-01:n luomisesta tietoisempi spekulaatio. SOM1-01 todennäköisesti on syntynyt ‘vanhemman kersantin’ ja muiden tarpeellisten turvallisuusluokitusten omaavien yksilöiden kynästä, joilla on kokemusta UFO-törmäysnoudoista, kun heidän yläpuoliset Majesti-12:n tahot ovat heitä pyytäneet valmistelemaan törmäysnoutomanuaalin käyttäen olemassaolevia armeijan manuaaleja pohjana.

Tämä selitys ottaa huomioon ne useat SOM1-01:sta löydetyt erot kun sitä vertaillaan normaaliin standardimanuaaliin armeijassa, mutta se ei kumoa SOM1-01:n autenttisuutta valtion manuaalina vuodelta 1954. Jos tämä on asian laita, silloin SOM1-01:sta löydetyt erot voidaan selittää sillä omalaatuisella tavalla jolla tällaisia dokumentteja luodaan. Tämä selitys tarjoaa vastauksen SOM1-01:n aitousongelmaan, jonka Woodien tiimi ja Friedman ovat vahvistaneet; vaikka se sisältääkin useita Aldrichin ja muiden identifioimia eroja. Lyhyesti, erot SOM1-01:ssa viittaavat siihen, että se on aito salaisen järjestelmän luoma dokumentti, eikä todiste modernista väärennöksestä. Käytän SOM1-01:a referenssityökaluna auttamaan sisäpiiriläisen, Clifford Stone, todistuksen vahvistamisessa, joka väittää osallistuneensa omakätisesti UFO-törmäysnouto-operaatioon ja Project Moon Dustiin.

Clifford Stonen väitteet koskien UFOjen törmäysnouto-operaatioita

Vääpeli Clifford Stone palveli USA:n armeijassa 22 vuoden ajan vuodesta 1969 vuoteen 1990. Hän väittää, että hänet rekrytoitiin eliitti-UFO-törmäysnoutojoukkoon johtuen hänen luonnollisesta telepatiakyvystään kommunikoida Maan ulkopuolisille biologisille olennoille (extraterrestrial biological entities, EBEs). [11]

Hän väittää, että USA:n armeija iski häneen silmänsä lapsena ja ilmavoimien kapteeni kävi hänen luonaan viikottain, joka rohkaisi Stonea seuraamaan kiinnostustaan UFOja kohtaan, ja lopulta vaikutti hänen uravalintaansa. Armeijaan liittymishetkellä Stone päätyi varsin epätyypilliselle uralle erittäin salaisessa projektissa, jonka hän oppi myöhemmin tuntemaan nimellä Project Moon Dust. [12]

Stone sanoo, että hänelle aluksi annettiin koulutusta ydinaseista, biologisesta ja kemiallisesta sodankäynnistä Fort MacCallumissa Alabamassa; ja sitten hänelle annettiin normaaleja toimeksiantoja kunnes hänet kutsuttiin toteuttamaan UFO-törmäysnoutoja käskystä. Mystinen ‘Eversti’ oli henkilö, joka valvoi Stonea hänen suorittaessaan salaisia tehtäviään. Stone väittääm, että kun hänet pantiin noutamaan UFOja, hänet tyypillisesti komennettiin komennukselle palvelemaan kolmesta päivästä viikkoon, mutta joissain kansainvälisissä tapauksissa saattoi kestää kauemmin, kuukauden ollessa pisin aika. Hänen palvelustodistuksensa viittaa ainoastaan tavallisiin tehtäviin typistina; eikä hänellä ole mitään mainintaa saamastaan koulutuksesta tai komennuksista osana UFO-noutotiimiä. Stone kuvaa myös miten hänen aikeensa eläköityä armeijasta vuonna 1989 (20 palvelusvuoden jälkeen) koki vastarintaa ‘Everstin’ taholta, joka sanoi että hänen noutopalveluksiaan kaivattiin edelleen.

Jotain tukea Stonen väitteille UFO-noutoprojekteissa työskentelystä tarjoaa laaja Stonen löytämä dokumentaatio joka kertoo salaisista UFO-noutotiimeistä liittyen Project Moon Dustiin ja törmäysnouto-operaatioista eri maissa. [13]

Stone alkoi 1970-luvun lopulla käyttää tietopyyntöjä paljastamaan tietoa Project Moon Dustista, joka oli luotu noutamaan UFOjen palasia. Lisäksi Stonen palvelusta karakterisoi hänen päättäväisyytensä paljastaa UFO-informaatiota vaikka se oli erittäin epätavallista jollekin joka oli täyspäiväisesti palveluksessa. Hänen tekojaan ei katsottu hyvällä ja jopa vastustettiin armeijan johdon taholta. Hänen tietopyyntönsä johtivat rangaistuksiin kuten sensuuriin, esapekkaan, siirtoon ulkomaiseen amerikkalaistukikohtaan sekä kyvyttömyyteen edistyä pidemmälle uralla kuin vääpeli. Stonen konflikti armeijan upseerien kanssa hänen tietopyynnöistään sekä Project Moon Dustia koskevasta dokumentaatiosta ovat todistusaineistoa hänen väitteistään siitä, että hänet oli salaa rekrytoitu salaiseen UFO-noutotiimiin ilman hänen ylempiensä tietoa.

Stonen tietopyyntöjen käyttö oli tärkeää, koska tämä on laillinen dokumentti, jota käyttää henkilö joka haluaa paljastaa tämänluonteiset aktiviteetit ilman laittomasti salaisen tiedon vuotamista. Stonen tietopyyntötutkimus johti tunnustukseen UFO-tutkijoiden kuten majuri Kevin Randlen taholta, joka kuvasi hänen “pioneerityötään;” [14] sekä Stanton Friedmanilta joka kuvasi häntä “omistautuneeksi tutkijaksi” joka toi julkisuuteen “useita valtion dokumentteja, joista monet ennenjulkaisemattomia.” [15]

Sekä Randle että Friedman tämän jälkeen etäännyttivät itsensä Stonesta kun hän julkisesti ilmoitti työskennelleensä UFO-törmäysnoutotiimissä, eikä hänellä ollut dokumenttia jolla vahvistaa tätä. Stonen väitteiden tukemiseksi tutkin nyt niitä suhteessa SOM1-01:n ja etsin yhtäläisyyksiä koskien proseduureja ja käytänteitä. Jos Stonen väitteet ovat yhdenmukaiset SOM1-01:n kanssa, silloin se auttaa vahvistamaan hänen todistuksensa. Lisäksi sellainen yhdenmukaisuus auttaisi identifioimaan turvallisuusprosesseja joita käytettiin henkilöstön rekrytoinnissa salaisiin UFO-törmäysnoutoprojekteihin.

Clifford Stonen UFO-noutoväitteiden vertailu SOM1-01:n

Stone väitti, että hän oli osa erittäin salaista, kehittynyttä törmäysnoutotiimiä, joka tutkisi alueen biologisen tai radioaktiivisen kontaminaation varalta. Tämä yhdistettiin hänen kaikkein tärkeimpään tehtäväänsä, joka oli olla telepaattisessa yhteydessä mikäli kommunikaatiota vaadittaisiin törmäyspaikalta löydetyn EBEn kanssa.

Stone väiti, että näitä operaatioita johti henkilö jolla oli siviilivaatteet, jonka sotilasarvoa ei koskaan kerrottu mutta jota nimitettiin ’Everstiksi’ johtuen hänen tavastaan ottaa nouto-operaatiot johtoonsa ja vetää briiffauksia. Tämä vaikuttaa omituiselta ottaen huomioon armeijan henkilöstöä sisältävien operaatioiden tavan olla armeijan oman henkilökunnan johtamia, sotilasarvon mukaisesti. Kuitenkin tämä ‘Eversti’ ja muu salainen tiimi johon Stone rekryttiin oli eräs “Erikoistiimeistä”, joita SOM1-01 kuvaa seuraavasti:

4.a. Tieteellistä tutkimusta varten kaiken materiaalin ja laitteiston noutaminen, joka on tuntematonta tai Maan ulkopuolista alkuperää, joka saattaa olla saatavilla… 4.b. Tieteellistä tutkimusta varten kaikkien olentojen ja niiden jäänteiden noutaminen, jotka ovat alkuperältään Maan ulkopuolelta, jotka saattavat olla saatavilla… 4.c. Erikoistiimien perustaminen ylläolevien operaatioiden suorittamiseksi. Nämä erikoistiimit eivät vaadi mitään univormuja niiden tunnistamiseksi, joista kävisi ilmi sotilasarvo, sillä heillä on “Huippuprioriteetti” UFO-törmäysnoutokohteissa: 24d. OPNAC-tiimin henkilöstölle annetaan huippuprioriteetti kaikkina aikoina huolimatta heidän sotilasarvostaan tai statuksestaan. Kenelläkään ei ole auktoriteettia tulla väliin OPNAC-tiimin suorittaessa tehtäviään Yhdysvaltain Presidentin erikoiskäskystä.

Lisäksi Stone väittää, että hän joskus matkasi ulkomaille suorittamaan törmäysnoutoja, joita ‘Eversti’ veti. Tämä on yhdenmukaista Stonen ulkomaankomennusten kanssa, sekä seuraavan SOM1-01:n kohdan kanssa:

4.e. Salaisten operaatioiden perustaminen ja hallinta, jotka tullaan toteuttamaan yhdessä Keskustiedustelun kanssa avittamaan USA:n puolesta Maan ulkopuolisen teknologian ja olentojen noutamista, joka voi tapahtua ulkovaltojen alueella tai joka voi joutua ulkovaltojen käsiin.

Stonen todistus hänen ‘erikoistiimistä’, jota johtaa siviili joka ottaa törmäysnouto-operaation johtoonsa huolimatta mahdollisuudesta korkean arvonimen armeijan henkilökunnalle paikalla, on yhdenmukainen SOM1-01:n kanssa.

Stone lisäksi väitti, että ‘Eversti’ antoi hänen lukea kolmen tuuman paksuisen kirjasen jossa oli informaatiota 57 tunnetusta Maan ulkopuolisesta biologisen olennon tyypistä (EBE):

Tuo informaatio oli peräisin pienestä julkaisusta joka heillä oli, jota henkilö jota nimitän Everstiksi aina kantoi mukanaan… se oli pieni kirjanen jota hän kantoi, itse asiassa pieni paksu kirjanen, muistikirjan tapainen. Mutta sen tarkoitus oli kirjata eri lajit niin, että he voisivat antaa niille parhaan tyyppistä ensiapua kun he tunnistaisivat mikä laji oli kyseessä. [16]

Stone väittää, että hän näki Heinz 57:n ”EBE Guidebookin” vuonna 1979 ensikertaa, ja hän sanoi että se sisälsi paljon informaatiota jokaisesta EBE-ryhmästä koskien niiden fysiologiaa, ruokavaatimuksia ja lääketieteellistä informaatiota. Hän väittää, että hän saattoi lukea ohjekirjaa noutotiimissä palvellessaan vuoteen 1989 asti. Stone sanoo, että ohjekirjaa käytettiin silloin jos EBE tarvitsisi ensiapua kun se löydetään törmäyspaikalta. Me voimme nyt verrata hänen väitteitään SOM1-01:n kohtaan:

24. b. OPNAC-tiimin terveydenhoitohenkilöstö hoitaa loukkaantuneet tai haavoittuneet olennot. Jos henkilöstöä ei ole heti saatavilla, ensiapua antaa lääkintäsotilaat paikalla. Koska EBE:n biologisista toiminnoista ei ole paljoakaan tietoa, apu rajoittuu verenvuodon lopettamiseen, haavojen ja ruumiinosien sitomiseen. Minkäänlaisia lääkeaineita ei saa antaa, sillä Maan lääkkeiden vaikutuksia ei-ihmisiin ei ole mahdollista ennustaa.

Stonen todistus on yhdenmukainen SOM1-01:ssa kuvatun ensiavun kanssa. Osana noutotiimiä Stonen “tarvitsee tietää” milloin ensiapua saa antaa loukkaantuneille EBE:lle. Stonen todistus kuitenkin viittaa siihen, että tieto EBE-fysiologiasta on huomattavasti lisääntynyt sitten vuoden 1954, jolloin mitään lääkkeitä ei saanut antaa.

Vuoteen 1979 mennessä oli tuotu saataville lääketieteellinen manuaali siitä mitä aineita sai ja ei saanut antaa. Tämä viittaa siihen, että 25 vuotta SOM1-01:n julkaisun jälkeen on saatu suuri määrä tietoa EBE-fysiologiasta. Tämä on yhdenmukaista sen kanssa miten paljon törmäysnouto-operaatioita on arvioitu tapahtuneen vuosien mittaan ja miten paljon tietoa niistä on arvioitu saaduksi.

Kesäkuussa 2005 tekemässäni Stonen haastattelussa hän kuvaa koodisanaa, jonka hän sai kun hän jätti normaalit tehtävänsä nouto-operaatiolle lähteäkseen:

Koodisana oli “kenraali lähettää terveisensä”. En tiedä oliko kenraali mukana vaiko ei sillä en koskaan nähnyt kenraalia. Minulle sanottiin että “pakkaa lähtöä varten”, ota DA-50 -kassisi, kaikki laitteesi pakataan ja suutele vaimoa ja lapsia ja sitten mentiin. Koskaan ei tiennyt näkikö heitä enää. Siellä tapahtui onnettomuuksia joista ihmisiä ei palannut. [17]

Tämä paljastaa sen miten noutotoimet tehtiin ilman hänen ylempien tietoa. Mitä heihin tuli, Stone kutsuttiin toteuttamaan palveluksia tai koulutusta, ja sitten hän palasi takaisiin normaaleihin tehtäviinsä. Seuraava lainaus kuvaa Stonelle annettua turvaluokitusta kun hänet kutsuttiin tehtävään.

Aina kun tarvitsin turvaluokitusta, minulla oli mikä tahansa tarvittava luokitus tehdä mitä tahansa he halusivatkaan minun tekevän. Minulle kerrottiin jälkikäteen ja kirjoitin salassapitosopimuksen, mutta sen ei pitäisi toimia tuolla tavalla. Sen pitäis toimia niin, että he antavat sen kertaluonteisena “tarpeeseen tietää” ja se loppuu siihen, poislukien varsinaisen luokituksen saaminen ja tehtävään briiffauksen saaminen. [18]

Me voimme arvioida Stonen väitteitä koskien tehtävään kutsua salaisella kodilla ja tilapäisen turvaluokituksen saamista SOM1-01:n mukaan: “Armeijan henkilökunnan kontakti EBE:n kanssa, jolla ei ole MJ-12 tai OPNAC-turvaluokitusta rajoittuu täysin tarpeellisiin toimiin joilla varmistetaan, että OPNAC-tiimi saattaa EBEn tutkittavaksi.” [19]

Tämä tukee Stonen väitteitä turvaluokituksen kertaluonteisuudesta, jossa hänelle ei annettu MJ-12:n korkeaa turvaluokitusta. Koodien käyttö Stonen kutsumiseksi salaisiin tehtäviinsä tarkoittaisi “absoluuttisen huippusalaisuuden” säilyttämistä niin kuin kohta 4.f SOM1-01:ssa vaatii: “Kaikkia yllä esitettyjä operaatioita koskien tulee säilyttää absoluuttinen huippusalaisus.” Stonen viittaus “varsinaisen turvaluokituksen saamiseen ja tehtävään briiffauksen saamiseen” tarkoittaa koulutuksen saattamista lopun siinä mitä hän kuvaa “kouluksi:”

Minä en tiennyt missä se oli, mitä siellä opetettiin. Tapasin joitain ihmisiä jotka sinne menivät ja minusta he olivat pelottavia. Se oli ikään kuin, tiedätkö, jopa palveluksessa olevat ihmiset olisivat saavuttamattomissa. Tarkoitan, se oli kuin “asemasi elämässä on matalampi kuin minun koska minä tiedän salaisuuksia joita kukan muu ei tiedä.” Sitä on vaikea selittää, mutta niissä ihmisissä oli jotain pahaenteistä kun he tulivat koulusta takaisin. [20]

“Koulu” oli jotain niille, joita kiinnosti sitoutua työskentelemään MJ-12:n kanssa syvemmin ja kokea urakehitystä jota salatyö ei voisi antaa.

Lopuksi Stone väittää, että hänen ensimmäisen nouto-operaation aikaan Project Moon Dustissa vuonna 1969 hänelle annettiin tehtäväksi suojella siepattua EBEä. EBE paljasti Stonelle telepaattisen kommunikaation muodossa, että se aikoi paeta. Stone väittää, että EBE olisi tuhottu turvallisuussyistä jos se sellaista yrittäisi. EBEn turvallisuuden suojelemiseksi Stone päätti auttaa EBEä pakenemaan. Tämä huikea väite siitä, että Maan ulkopuolisia olentoja voitaisin tuhota turvallisuussyistä saa vahvistusta SOM1-01:n osiosta:

24.c. Käsiteltäessä mitä tahansa Maan ulkopuolista biologista olentoa, turvallisuus on kaikkein tärkeintä. Kaikki muut pohdinnat ovat toisarvoisia. Vaikka on suotavaa ylläpitää minkä tahansa olennon fyysistä hyvinvointia, EBE-elämän menettämisen mahdolisuutta pidetään hyväksyttävnä jos tuon elämän säilyttämisen olosuhteet tai viivästykset millään tavoin uhkavat operaation turvallisuutta.

Kuten monien tietovuotajien tapauksessa, jotka paljastavat salaista tietoa UFOista, aina esiintyy kalabaliikkia ristiriidoista Stonen todistuksessa, todisteiden puutteesta varmentaa hänen koulutuksensa ja palveluksensa salaisissa projekteissa. Stone väittää, että hänen salaiset koulutuksensa ja tehtävänsä törmäysnouto-operaatioissa eivät jääneet talteen hänen palvelustietoihinsa. Tämä kirjaamatta jättäminen palvelustietoihin on yhdenmukainen “absoluuttisen huippusalaisuuden” säilyttämisen kanssa, kuten kohdassa 4.f kuvataan SOM1-01:ssa. Koulutuksen ja palvelustietojen puhdistus törmäysnoutotiimeistä olisi keino säilyttää näissä operaatioissa vaadittu ‘absoluuttinen salaisuus’. Minkään viitteen puuttuminen EBE:n liittyvistä projekteista toistaa saman mikä tapahtui Dan Shermanille. Sherman väittää, että hänen salainen koulutuksensa telepaattiseen viestintään EBE:jen kanssa sekä hänen varsinainen palveluksensa tässä ei tallennettu mihinkään hänen palvelustietoihinsa. Tutkin nyt Shermanin taustaa ja esitän keinon asettaa se Stonen tarinan rinnalle vertailtavaksi, kun pidetään mielessä dokumentaation puuttuminen jolla varmentaa Stonen väitteet.

Dan Sherman ja Project Preserve Destiny

Dan Sherman palveli USA:n ilmavoimissa 12 vuoden ajan (1982-1994) ja hän sai useita palkintoja, mm. Commendation Medal ja Achievement Medal. Hänet rekrytoitiin salaiseen ohjelmaan, ”Project Preserve Destiny” (PPD), jota toteutettiin NSA:n alaisuudessa. [21]

Shermanista tuli “intuitiivinen viestijä” EBEille. Olennaisesti Sherman opiskelisi miten telepaattisesti lähestyä EBEä ja antaa tämä informaatio turvalliseen tietokonejärjestelmään hänen NSA-isännilleen. Shermanin koulutus PPD:ssä toteutettiin samaan aikaan kun koulutus tavallista armeijan uraa varten elektronisessa tiedustelussa (ELINT), joka itsessään myös oli salainen. Merkittävää kyllä, Sherman kertoi, että hän sopi tehtävään sillä häneltä oli havaittu varhaisessa lapsuudessa kyky kommunikoida EBE:jen kanssa. Hän väittää, että hänen halunsa liittyä ilmavoimiin sai lisäpontta majuri Robertsilta, joka oli läheisessä Bealen ilmatukikohdassa, joka tasaiseen tahtiin vieraili Shermanin kotona kun hän oli 10-11 vuotias ja puhui Shermanille siitä miten hienoa ilmavoimien elämä on.

Sherman kuvasi miten hänen ELINT-koulutuksensa toimi peitteenä hänen osallistumiselleen PPD:hen. Hänen kirjassaan Above Black Sherman paljastaa miten hänet rekrytoitiin ja koulutettiin samaan aikaan kuin hänen normaali ELINT-koulutuksensa tapahtui. Hän kuvaa koulutuskokemusta seuraavasti:

Muistan ELINT-koulutuksen olevan hauskaa koska minulla oli paljon ihmisiä ympärilläni joiden kanssa olla tekemisissä…. Ensimmäistä päivää PPD-koulutuksessa ei, millään tavalla, voida kuvata hauskaksi. Minun toisena PPD-päivänäni olin jo aivan kurkkuani myöden täynnä sitä enkä halunnut enää mennä sinne. Kaikki uutuudentunne siitä että voi olla “intuitiivinen viestijä” oli rapissut pois. [22]

Kun hänet myöhemmin siirrettiin NSA:n, Sherman työskenteli erityisesti suunniteltujen tietokoneiden avulla joilla hän kykeni tekemään sekä normaalin ELINT-työnsä että toimimaan intuitiivisena viestijänä EBEille. Shermanin koulutuksesta vastuussa olevat, sekä hänen myöhemmästä salaisesta työstään NSA:ssa, olivat upseereita kapteenin arvolla, jotka eivät toimineet normaalin armeijan komentoketjun alaisuudessa, ei ilmavoimissa eikä NSA:ssa. Vastuuorganisaatio oli ilmeisesti rinnakkaisjärjestelmä, joka toimi NSA:n kautta mutta ei ollut osa sitä. Hän työskenteli PPD:lle lähes kolme vuotta.

Hän sanoi, että kun hän pyysi lähteä PPD:stä, pyyntö evättiin, ja hänelle sanottiin että hänet pakolla listattaisiin uudelleen vastoin hänen tahtoaan. Sherman väittää, että hän oli niin vihainen ja päättänyt lähteä, että hän kehitteli strategian joka johtaisi hänen lähtöönsä: “Kaikki jolla on tarve päästä pois armeijasta voivat käyttää tätä metodia, mutta en suosittele sitä… Kuitenkin tiesin että se olisi ainoa metodi jota voisin käyttää, joka täydellisesti sulkisi minut PPD:n komentoketjusta.” [23]

Shermanin armeijan palvelustiedot eivät kerro hänen koulutuksestaan intuitiivisena viestijänä taikka hänen työstään telepaattisena rajapintana EBEjen kanssa. Eikä mitään tietoja löydy niistä upseereista, joille hän raportoi intuitiivisen viestijän työstään. Shermanin kokemus upseereista tarjoaa riippumattoman keinon vahvistaa Clifford Stonen todistus. 7 elementtiä taulukossa 1 (alla) ovat molempien todistuksissa. Ne viittaavat siihen, että heidät on rekrytoitu projekteihin, joita Majestic-12 ryhmä valvoo. MJ-12 loi järjestelmän jolla rekrytoida henkilöstöä, joka olisi tehokas pitämään asiat salassa.

Shermanin sisäpiiriläispaljastus tarjoaa tärkeää tukea Stonen väitteille siitä, että hän on työskennellyt UFO-törmäysnoutotiimeissä. Yhdistettynä useisiin SOM1-01:n yhdenmukaisuuksiin, Stonen erittäin spesifeihin tietopyyntöihin Project Moon Dustista, hänen pitkään palvelusaikaansa, voidaan todeta että Stonen todistus on erittäin todennäköisesti tarkka kuvaus hänen kokemuksistaan työskennellessään UFO-törmäysnoutotiimeissä. Taulukko 1 vertailua Clifford Stonen ja Dan Shermanin kokemuksista

Dan Sherman (Project Preserve Destiny) Clifford Stone (Project Moon Dust)
Rekrytoitu lapsuuden aikana havaittujen telepaattisten kykyjen perusteella; Rekrytoitu lapsuuden aikana havaittujen telepaattisten kykyjen perusteella;
Majuri Roberts inspiroi liittymään ilmavoimiin, joka toistuvasti puhui hänelle 10-11 ikäisenä Ilmavoimien kapteeni inspiroi liittymään ilmavoimiin, joka vieraili heidän kotonaan viikottain
PPD tehtäviä valvoo kapteenit normaalin komentoketjun ulkopuolella Törmäysnoutoja valvoo siviili (Eversti) normaalin komentoketjun ulkopuolella
Salainen koulutus tapahtui ilman normaalin armeijan komentajien tietoa Salainen koulutus tapahtui ilman normaalin armeijan komentajien tietoa
Työtä tehtiin ilman normaalien armeijan komentajien tietoa siitä, että hän suoritti tehtäviä salaiselle virastolle ilmavoimien/NSA:n alaisuudessa Työtä tehtiin ilman normaalien armeijan komentajien tietoa siitä, että hän suoritti tehtäviä salaiselle virastolle armeijan alaisuudessa
Palvelustiedoissa ei ole merkintää koulutuksesta tai palveluksesta jossa hän on ollut kommunikoimassa EBEjen kanssa Palvelustiedoissa ei ole merkintää koulutuksesta tai palveluksesta jossa hän on ollut noutamassa törmänneitä UFOja
Koki suuria vaikeuksia lähteä PPD:stä johtuen verrattaen harvoista ihmisistä jotka hänet olisi voinut korvata Koki suuria vaikeuksia eläköityä armeijasta johtuen ‘Everstin’ huomautuksesta että hänen palveluksiaan edelleen kaivataan

Johtopäätös: MJ-12 ryhmän käyttämien proseduurien identifiointi projekteissa & UFO-törmäysnoudoissa

Samankaltaisuudet Stonen ja Shermanin sisäpiirin todistuksissa viittaavat yhteisiin proseduureihin, joita käytetään rekrytoimaan, kouluttamaan ja ottamaan palvelukseen henkilöitä MJ-12 ryhmän projekteihin, jotka liittyvät Maan ulkopuolisiin teknologioihin ja/tai EBEihin. MJ-12 ryhmän henkilöstön proseduurit ovat ilmeisesti pääosin suunnattu täydellisen salaisuuden säilyttämiseen minimoimalla asiattomien paljastusten impakti, joita MJ-12 ryhmän projekteihin rekrytoidut tekevät. Turvallisuusproseduurit, jotka voidaan identfioida Stonen ja Shermanin todistuksista, vaikuttavat yleisiltä erilaisiin MJ-12 ryhmän projekteihin, mm. UFO-törmäysnoutoihin ja/tai EBE:hin liittyviin aktiviteetteihin. Ylläoleva analyysi heidän todistuksistaan ja niiden jälkeiset turvallisuusproseduurit ovat käytössä henkilöstönhallinnossa MJ-12 salaisissa operaatioissa.  Taulukko 2. MJ-12 ryhmän henkilöstön turvaproseduurit salaisiin operaatioihin

nro Henkilöstönhallintaproseduurit
1 Henkilöillä havaitaan lapsuudessa ainutlaatuisia kykyjä (esim. telepaattinen viestintä) jota voidaan käyttää MJ-12 ryhmän projekteissa, ja näitä kehitetään tiettyjä tehtäviä varten, kuten telepaattisena rajapintana toimiminen, UFO-törmäysnoutoihin;
2 Henkilöitä rohkaistaan liittymään tiettyyn armeijan haaraan ja ryhtymään perinteiselle uralle, joka tarjoaa riittävän peitetarinan MJ-12 ryhmän projekteille;
3 Henkilöihin ottaa yhteyden normaalin armeijan komentoketjun ulkopuolinen upseeri ja heidät rekrytoidaan MJ-12 ryhmän projektiin.
4 Koulutus tapahtuu normaalin palveluksen lisäksi ilman armeijan johdon tietoa.
5 MJ-12 ryhmän palvelukseen siirtyminen ja sen suorittaminen tapahtuu ilman normaalien armeijan johdon tietoa.
6 Turvaluokitukset MJ-12 ryhmän projekteille annetaan ad hoc -pohjalta, ellei yksilö suorita lisäkoulutusta tai sitoudu projektiin muuten.
7 Henkilöiltä evätään tiedonsaanti ja/tai ystävyyssuhteiden muodostaminen muiden MJ-12 ryhmän projekteissa mukana olleiden kanssa.
8 Armeijan palvelustiedot eivät sisällä mainintaa henkilön koulutuksesta, toiminnasta, palkinnoista tai turvaluokituksista, jotka MJ-12 ryhmän projekteihin liittyvät.
9 Paperityön tai tietoisuuden puuttuminen normaalilta armeijan johdolta MJ-12 ryhmän projekteihin osallistumisesta jättää henkilöt MJ-12 ryhmän manipulaation vaaraan.
10 Merkittävästi nähdään vaivaa vakuutella henkilöt sitoutumaan enemmän MJ-12 ryhmän projekteihin kouluttamalla enemmän ja olemalla päästämättä heitä pois MJ-12 ryhmän palveluksesta.

Yllä olevat turvallisuusproseduurit paljastavat MJ-12 ryhmän kehittämän systeemin jolla rekrytoida, kouluttaa ja ottaa palvelukseen henkilöitä salaisiin projekteihin kuten Maan ulkopuolista teknologiaa ja/tai EBE-kommunikaatiota käsitteleviin UFO-törmäysnoutoihin. “MJ-12 Group Personnel Security Procedures for Black Operations” ei jätä mitään paperidokumentteja jälkeensä, se minimoi MJ-12 ryhmän projekteista tietoisten ihmisten määrän eikä se tarjoa mitään keinoa henkilöstölle varmentaa väitteitään koskien koulutusta ja palvelusta MJ-12 ryhmän projekteissa. Lisäksi rekrytoiduilla on suuri paine pysyä lojaaleina salaisten projektiensa valvojille. Lopuksi, paljon nähdään vaivaa pitää MJ-12 ryhmän projektit erillisinä armeijan normaalista toiminnasta.

On erittäin epätodennäköistä, että jotain yllämainittujen kymmenen periaatteen kanssa samanlaista olisi käytetty SOM1-01:n luomiseen. Tämä selittäisi havaitut erot SOM1-01:ssa kun sitä verrataan armeijan manuaaleihin. SOM1-01:n erot ovat todennäköisesti seurausta ad hoc tavasta jolla törmäysnoudoista jotain tietävät on pantu hommiin tuottamaan SOM1-01. Sen luojat, turvallisuussyistä, eivät kyenneet jakamaan manuaalia muiden armeijan ammattilaisten kanssa mahdollisten erojen korjaamiseksi, mikä on normaali osa armeijan manuaalin luonnostelua.

Kymmenen turvallisuusproseduuria yllä näyttävät olevan USA:n armeijan useimpien salaisten projektien ohjeistuksen ulkopuolella. Tunnistamattomat salaiset projektit (Unacknowledged Waived Special Access Programs, SAPit) [tai Controlled Access Programs jos puhutaan tiedusteluyhteisöstä] raportoidaan ainoastaan puolustus- tai tiedustelukomiteoiden johtajille USA:n kongressissa suullisesti. [24] Mitään dokumentteja tai kirjoitettuja tietoja ei anneta kongressille, sillä SAPit virallisesti eivät ole olemassa. Eikä henkilöhtö, joka osallistuu sellaisiin ohjelmiin, saa lupaa pitää kirjaa heidän osallistumisestaan SAPiin armeijan tai viraston tiedoissa.

Kuitenkin keskeinen ero SAPien ja MJ-12 ryhmän projekteissa on, että jälkimmäiset ovat tapahtuneet normaalin USA:n armeijan ja/tai tiedusteluyhteisön komentoketjun ulkopuolella. Tämä viittaa siihen, että on olemassa rinnakkaisjärjestelmä, joka noutaa armeijan henkilökuntaa MJ-12 ryhmän projekteihin kun heitä tarvitaan, ilman tavallisen johdon tietoa.

Todisteita rinnakkaisjärjestelmän salaisten projektien olemassaolosta normaalin komentoketjun ulkopuolella on esitetty vara-amiraali Tom Wilsonin tapauksessa, joka oli J-2, pääesikunnan tiedustelujohtaja. Vuonna 1997 tri. Steven Greer ja entinen astronautti tri. Edgar Mitchell pitivät yksityisen tapaamisen amiraali Wilsonin kanssa salaisista Maan ulkopuolisiin asioihin liittyvistä projekteista. Greer väitti, että hänelle oli annettu “salainen dokumentti jossa oli lista koodinimistä ja projektien nimistä, jotka käsittelivät Maan ulkopuolisia asioita.” [25]

Kun Wilson tarkasti olivatko projektit olemassa, häneltä evättiin pääsy. Greerin mukaan:   Kun amiraali Wilson identifioi tämän ryhmän, hän sanoi kontaktihenkilölle tässä supersalaisessa hommassa: “Haluan tietää tästä projektista.” Ja hänelle sanottiin, “Herra amiraali, teillä ei ole tarvetta saada tietää. Me emme voi kertoa teille.” Kuvittele nyt olevasi amiraali, J-2, pääesikunnan tiedustelujohtaja Pentagonissa, ja sinulle sanotaan “Me emme aio kertoa teille”? No, hän oli järkyttynyt ja vihainen. [26]

Rinnakkaisjärjestelmän käyttäminen armeijan henkilöstön avulla sen omiin tarkoituksiin on ollut epäilyksenä jo jonkin aikaa, kuten senaattori Daniel Inouyen kommenteista käy ilmi vuoden 1987 senaatin Iran-Contra kuulemisessa:

“There exists a shadowy Government with its own Air Force, its own Navy, it’s own fundraising mechanism, and the ability to pursue its own ideas of the national interest, free from all checks and balances, and free from the law itself.”

Ottaen huomioon Stonen ja Shermanin todisteet, ja niitä tukevat todisteet kuten amiraali Wilsonin kokemus, voidaan todeta että MJ-12 erityisryhmän projektit ovat normaalin USA:n armeijan komentoketjun kontrollin ulkopuolella.

MJ-12 ryhmää voidaan pitää valtion toimeenpanoelimelle rinnakkaisena haarana, joka pyörittää laajaa verkostoa projekteja, joihin kuuluu armeijasta rekrytoitua henkilöstöä samalla kun pidetään yllä poikkeuksellisen korkeita turvallisuustasoja. Tämä yhdistettynä SOM1-01:n sisältöön, Clifford Stonen ja Dan Shermanin todistukset tarjoavat yleiskuvan niistä proseduureista joilla hallinnoidaan UFO-törmäysnoudoissa ja muissa MJ-12 ryhmän projekteissa mukana ollutta henkilöstöä. SOM1-01, Stonen ja Shermanin todistukset tarjoavat selvän näkemyksen siitä miten UFO-törmäysnouto-operaatiot on toteutettu yli viiden vuosikymmenen ajan ja menestyksellä pidetty salassa.  ***

Kirjoittajasta: Michael E. Salla, PhD., on kirjoittanut teoksen Exopolitics: Political Implications of the Extraterrestrial Presence (Dandelion Books, 2004) ja hän on sivuston www.Exopolitics.Org perustaja. Hänellä on a tohtorintutkinto University of Queenslandista, Australiasta. Hän on perustanut Exoopolitics Instituten.


Endnotes

[1] Aiempi versio tästä on julkaistu 4th Annual UFO Crash Retrieval Conference Proceedingsissa (Wood & Wood Enterprises, 2007) 11-21

[2] Kts. Ryan Wood, Majic Eyes Only (Wood & Wood Enterprises, 2006); ja Leonid Stringfield, Status Reports 1-VII. Saatavilla: http://www.www.nicap.org/bios/stringfield.htm

[3] Uudelleenjulkaistu The Majestic Documentsissa (Wood & Wood Enterprises, 1998) 133-86; saatavilla myös: http://209.132.68.98/pdf/som101_part1.pdf .

[4] The Truman memo on saatavilla: http://209.132.68.98/pdf/truman_forrestal.pdf . Virallinen vuoden 1954 dokumentti,  Cutler Twining memo, viittaa solmittuun tapaamiseen MJ-12 Special Studies Projectissa: http://209.132.68.98/pdf/cutler_twining.pdf .

[5] Kts. Robert Wood, “The Authenticity of the Special Operations Manual,” teoksessa Majic Eyes Only, 264-67.

[6] Stanton Friedman, Top Secret/MAJIC (Marlowe and Company, 2005) 161-66.

[7] Jan Aldrich, “Special Operations Manuel 1-01,” Parts 2 & 3, http://www.virtuallystrange.net/ufo/updates/1996/dec/m18-003.shtml, http://www.virtuallystrange.net/ufo/updates/1996/dec/m18-008.shtml

[8] Jan Aldrich, “Special Operations Manuel 1-01,” Part 4, http://www.virtuallystrange.net/ufo/updates/1996/dec/m19-004.shtml [9] Keskustelua dokumenttien autenttisuudesta: Stanton Friedman, Top Secret/MAJIC, 56-102,

[10] Kts. Michael Salla, “The Black Budget Report,” available online at: http://exopolitics.org/Report-Black-Budget.htm .

[11] Clifford Stonen ajatukset on tiivistetty haastattelussa jonka tein hänen kanssaan heinäkuussa 2005, joka julkaistiin Exopolitics Journalissa. Nämä ovat saatavilla: http://exopoliticsjournal.com/Journal-vol-1-1-Stone-pt-1.pdf & http://exopoliticsjournal.com/Journal-vol-1-2-Stone-pt-2.pdf .

[12] Hän tarjoaa todisteita Project Moondustista kirjassaan: Clifford Stone, UFOs Are Real: Extraterrestrial Encounters Documented by the U.S. Government (SPI Books, 1997).

[13] Tämä dokumentaatio on saatavilla kahdessa kirjassa, UFOs are Real & UFO’s: Let the Evidence Speak for Itself (C. Stone, 1991).

[14] Kevin Randle, Project Moondust: Beyond Roswell- Exposing the Government’s Continuing Covert UFO Investigations and Cover-Ups (Avon Books, 1998) 151.

[15] Friedman lainaus on  otettu Stonelta, UFO’s Are Real, xii.

[16] Osa 2 haastattelussa heinäkuulta 2005 Clifford Stonen kanssa, http://exopoliticsjournal.com/Journal-vol-1-2-Stone-pt-2.pdf .

[17] Osa 1 haastattelussa heinäkuulta 2005 Clifford Stonen kanssa, http://exopoliticsjournal.com/Journal-vol-1-1-Stone-pt-1.pdf .

[18] Osa 1 haastattelussa heinäkuulta 2005 Clifford Stonen kanssa, http://exopoliticsjournal.com/Journal-vol-1-1-Stone-pt-1.pdf .

[19] Osio 23.b. SOM1-01 .

[20] Osa 2 haastattelussa heinäkuulta 2005 Clifford Stonen kanssa, http://exopoliticsjournal.com/Journal-vol-1-2-Stone-pt-2.pdf .

[21] Sherman kuvaa kokemuksiaan ja esittää osan palvelustiedoistaan teoksessa Above Black: Project Preserve Destiny – Insider Account of Alien Contact and Government Cover-Up (One Team Publishing, 1998).

[22] Sherman, Above Black, 49.

[23] Sherman, Above Black, 140.

[24] Luokittelujärjestelmästä, kts. Report of the Commission on Protecting and Reducing Government Secrecy: 1997. Saatavilla: http://www.access.gpo.gov/congress/commissions/secrecy/index.html

[25] Steven Greer, Hidden Truth, Forbidden Knowledge (Crossing Point Inc., 2006) 158.

[26] Steven Greer, Hidden Truth, Forbidden Knowledge, 158.   Artikkelin julkaissut Exopolitics Journal

Tilannearvio: Kyllä, meillä on maahantulleiden UFOjen romuja

Artikkelin kirjoittanut Bryce Zabel

New York Timesin jahdatessa maahansyöksyneitä lautasia ja Trumpin tehdessä virallisia lausuntoja, Roswell pysyy edelleen UFO-salailun perisyntinä.

Nautitaan hetki siitä mitä tässä kuvassa tapahtuu. Tässä on majuri Jesse Marcel Roswellin armeijan ilmatukikohdassa heinäkuussa 1947. Hän tietää, että jotain uskomatonta tapahtuu hänen kuntansa ulkopuolella, koska hän on nähnyt törmäyspaikan hänen omin silmin ja koskettanut romua hänen omin käsin. Lähes päivän ajan Marcelille on ollut henkeäsalpaavaa tietää, että maailma tulee muuttumaan dramaattisesti, jotain minkä hän tietää koska hänen esimiehensä tuntuvat yrittävän päästä samalle tasolle Amerikan kansalaisten kanssa.

Majuri Jesse Marcel | A.D. After Disclosure

Sitten seuraavana päivänä ovi lyötiin naaman edestä kiinni kovaa. Politiikkana oli nyt kieltäymys ja pilkkaaminen, ja se tuli suoraan Washington DC:sta. Mikä pahempaa, Marcel valittiin visuaaliseksi sanansaattajaksi, joka ottaa kaiken vastaan, sanoo anteeksi, meidän mokamme, pelkkä säähavaintopallo, täällä ei ole mitään nähtävää.

Tässä valokuvassa Marcel tajuaa, että tänä yksittäisenä hetkenä ihmiskunnan historiassa hänen roolinsa on olla narri joka mokasi, joku niin tyhmä ettei osaa sanoa eroa hänen oman tukikohtansa säähavaintopallon ja avaruudesta tulleen lentävän lautasen välillä.

Tämä oli juuri se miten Jesse Marcel sai kasvoilleen hirvi-ajovaloissa -ilmeensä tässä ikimuistoisessa valokuvassa. Hän ottaa kaikkein eeppisimmän iskun itselleen. Shakespeare ei olisi voinut kirjoittaa siitä paremmin.

Kun näyttämö on valmis, mennään sitten uutisiin…

Roswell nykypäivänä | Jared Zabel

Huhu kiertää yhä sofistikoituneempia ja asioista enemmän perillä olevia UFO-piirejä siitä, että New York Timesilla on toimittajia kiertämässä ja soittelemassa puheluja koskien maahansyöksyneiden tunnistamattomien lentävien esineiden noutoja Amerikan maaperältä.

Mietitään hetki mitä se voisi tarkoittaa, mikäli tämä osoittautuu todeksi. Se tarkoittaisi sitä, että kansakunnan kaikkein kuuluisin sanomalehti saattaa olla sanomassa sitä, että meillä on hallussamme materiaalia maahansyöksyistä ja että teknologia ei ole meidän omaamme (USA), eikä niiden muidenkaan (Kiina, Venäjä) ja että se tulee toisesta lähteestä.

New York Times

Miksi ihmeessä kunnioitetut journalistit kuten Ralph Blumenthal ja Leslie Keane, jotka työskentelevät New York Timesille, haluavat jahdata ikuisuuden vanhaa törmänneiden lautasten uutisankkaa?

Ensiksikin, koska aina on ollut anekdoottitodisteita ja keskeisten ihmisten silminnäkijätodistuksia. Se ei vain ole ollut pitävää näyttöä jota todistus vaatisi. Se, plus että olisit aika ulalla journalistina ettet koskaan pääsisi takaisin. Ja tuo kaikki on saattanut olla totta aivan viime vuoteen asti.

Silloin Luis Elizondo, joka pyöritti valtion AATIP:ia, kehittyneiden ilmailmiöiden tunnistusohjelmaa, sanoi ääneen sen mitä me kaikki ajattelimme. Puhuessaan Foxilla Tucker Carlsonin kanssa hän sanoi, että Yhdysvalloilla on oikea fyysinen romu. Entinen armeijan tiedustelupalvelun mies Elizondo lopetti valtion UFO-ohjelmassa elääkseen aktivistina ja edistääkseen uudenlaista ajattelua ja läpinäkyvyyttä.

Carlson: Uskotko, perustuen vuosikymmenien palvelusaikaasi USA:n valtiolla, että USA:n valtiolla on hallussaan materiaalia näistä aluksista?

Elizondo: Kyllä.

Carlson: Onko USA:n valtiolla mielestäsi UFOn palasia hallussaan juuri nyt?

Elizondo: Valitan, Tucker, minun täytyy todella pitää salassapitosopimuksestani kiinni, enkä voi syventyä aiheeseen enempää.

Koko aihe tihkuu mahdollisuutta nopealle UFO-paljastukselle ja muutokselle, joka on alkutekijöissään. Tässä on hieno muistutus siitä kuka sanoi mitä romusta UAP-tutkimusyhteisön Danny Silvalta.

On mahdollista, että uudet otsikon New York Timesissa tulevat olemaan se potku persuksille, joka laittaa UFO-paljastuksen käyntiin.

Samalla kun odottelemme, tsekataan mitä Donald Trumpilla on sanottavanaan Roswellista.

Donald Trump Jr. kysyi juhannuksen 2020 isänpäivähaastattelussa isältään toistuvasti Roswellista. On silti hieman hämmentävää kuulla istuvalta USA:n presidentiltä tämän myöntävän tietävänsä Roswellista, ja sanovan “En kerro sinulle mitä tiedän siitä, mutta se on kaikki erittäin kiinnostavaa.” Tuntuu siltä, kuin tämä kaikki merkitsisi jotain.


Se pakollinen kysymys

Nopea kertaus Roswellin perusteista —

Heinäkuun alussa 1947 armeijan johto Roswellin ilmatukikohdassa laittoi ulos lehdistötiedotteenIn early July of 1947, the military brass at the Roswell Army Air Base put out a press release joka oli niin suorasanainen, että paikallislehti otsikoi sen ”RAAF sieppasi lentävän lautasen ranchillaan Roswellin alueella.” Tässä on kyseinen lehti.

Roswell Daily Record

Seuraavana päivänä samat henkilöt sanoivat, että kaikki nämä koulutetut armeijan henkilöt, joihin USA luotti ydinaseiden hallinnoinnissa, olivat erehtyneet ja identifioineet väärin säähavaintopallon, jotain mitä heillä tapahtuu päivittäin. Tässä on otsikko:

Roswell Daily Record

Mitä jos valtio kertoi vahingossa totuuden ensimmäisenä päivänä?

Tämä on selvästikin kysymys, johon pitää etsiä vastausta varovaisesti. Aloitan siitä mitä me tiedämme. Me tiedämme, että Roswellin ilmatukikohta julkaisi tiedotteen, jossa sanottiin että he olivat saaneet haltuunsa lentävän lautasen ja että seuraavana päivänä he peruivat kaiken ja sanoivat löytäneensä vain säähavaintopallon. Se on hämärää käyttäytymistä, mutta se ei ole näyttöä mistään.

Me tiedämme, että vuosien mittaan Yhdysvaltain armeija on eri otteisiin ilmoittanut, että Roswell oli lentävä lautanen, säähavaintopallo, testilennolta peräisin olevia testinukkeja taikka salainen Mogul-pallo, jolla vakoillaan Neuvostoliiton ydinasekyvykkyyksiä. Nämä ovat vain virallisia yrityksiä selittää asia. Muut kiinnostuneet ovat kehitelleet tarinoita natsien Mengelen lautasista, Neuvostoliiton lautasista ja perkeleen tekosista. Aihe on selvästikin ollut avoin tulkinnalle jo vuosikymmenten ajan.

Sitten järkyttävä vastalause kaikelle, esiintyy yksittäinen toinen tapaus. Roswell oli eksoottista teknologiaa. Meillä on hylkyjä ja ruumiita. Me emme puhu Fight Clubista.

Roswell nykyään | Jared Zabel

Tuolla tarinalla on satoja silminnäkijöitä, jotka ovat nähneet samat faktat. Jotkut olivat nähneet omin silmin romun ja jopa ruumiiden noudot, ja useat kertomukset ovat paljastuneet ihmisten kuolinvuoteilla. Monta muuta silminnäkijää oli perheenjäseniä, jotka saivat tietää salaisuudesta heidän isiltään ja aviomiehiltään, jotka olivat pitäneet asiaa omana tietonaan vuosikymmenet. Oli myös kymmeniä, jotka todistivat erittäin tiukkoja turvatoimia ja materiaalin kuljetusta maahansyöksyn jälkitunnelmissa.

Tiedän tämän, koska työskentelin kahden huippututkijan — Don Schmitt ja edesmennyt Stanton Friedman — kanssa ja olen käyttänyt kymmeniä tunteja heidän tutkimustensa läpikäyntiin. Stan oli mies, joka löysi Jesse Marcelin vuonna 1978 ja Don oli energeettinen nuori tutkija, joka kilpaili Stanin kanssa katkerasti 1990-luvulla. Heidän kilpajuoksun lopettamisen jälkeen heistä tuli ystävät. Kuten Don on aina kysynyt:

Olisko satoja ihmisiä listattuna sellaisessa jättiläismäisessä projektissa, jossa suojellaan pelkän säähavaintopallon palasia, joka näytettiin kansalle myöhemmässä lehdistötilaisuudessa?

Nuo ihmiset eivät olleet samaa mieltä kaikista yksityiskohdista, eivätkä he olleet kaikki nähneet sitä omin silmin, mutta kaikki kertoivat samaa erittäin mukaansatempaavaa tarinaa periaatteessa samasta asiasta.

Siihen liittyy myrskyn aikaan tapahtunut onnettomuus, pelastuspyrkimys jolla arvioida ja siirtää palasia aluksesta ja sekä kirjaimelliset että symboliset siivousponnistelut, jotka mahdollisesti saivat yhden elävän ja neljä kuollutta haltuunsa. Ruumiit, alus ja hylky siirrettiin Wright-Pattersonin ilmatukikohtaan ja muihin paikkoihin käskystä.

Näkemäni todistukset tulevat miehiltä ja naisilta, jotka olivat siellä, tukikohdassa, kentällä, sairaaloissa ja hautaustoimistoissa, lentämässä lastia ja vartioimassa sitä tarkasti tasolla, jollaista ei oltu koskaan koettu. Niitä on monia.

Yksikään silminnäkijä ei ole astunut esiin ja sanonut, ”no, tiedätkö, en koskaan halunnut puhua siitä näinä vuosina mutta se todella oli säähavaintopallo.”

Uskon sitä Roswellin tarinaa, jonka suurin osa silminnäkijöistä ja toisen käden todistajista on kertonut. Jotkut yksityiskohdat voivat tuntua heikoilta, niinkuin mikä tahansa muisto josta on mennyt näin kauan aikaa. Erityisesti sellainen, jota on vähätelty vuosia asiantuntijoiden ja psykologisten operaatioiden taholta, sekä valtiolla että sen ulkopuolella.

Tässä saattaa olla epämukava määrä kohinaa, mutta minulle signaali kuuluu kovaa ja kirkkaasti.

 

Roswell nykyään | Jared Zabel

Media on tehnyt huonoa työtä tarinan käsittelyssä vuosien mittaan, haluten käsitellä ihmisiä avaruusolentojen puvuissa Roswellin UFO-festivaaleilla mieluummin kuin oikeasti tutkia asiaa ja haastatella silminnäkijöitä.

Roswellin koko tarinaa todennäköisesti ei tulla kuulemaan vuosiin. Kun se kuullaan, tarina saa ansaitsemansa kunnioituksen. Tuon ajan historioitsijat ja lukijat ihmettelevät miten niin vakava aihe saatettiin lakaista maton alle niin pitkäksi aikaa. Se tuntuu hullulta.

On epätodennäköistä, että New York Times tulee raportoimaan Roswellin tarinasta, joka on niin vääristynyt disinformaatiosta, väärinkäytöksistä, silminnäkijöiden ahdistelusta, salailusta, kieltämisestä ja pilkkaamisesta, että monille asia tuntuu epävakaalta ja epäluotettavalta. Heille on parempi mennä tuoreemman kohteen kimppuun, ehkä jonkin vähemmän tunnetun. Roswell, kuten osoittautuu, on tuskin ollut ainoa törmäys. Nämä siivettömät alukset eivät tipu taivaalta joka päivä, mutta niitä on ollut muutamia siellä täällä ympäri maailmaa.

Joten Times tulee käsittelemään helpompia kohteita aluksi.  Päätoimittajat pakottavat toimittajat hankkimaan lähteitä huolellisesti. Heidän etsimänsä on vain pala materiaalia UFO-hylystä, tai itse alus. He haluavat saada tietää kuka sen sai haltuunsa, mitä he tekivät sillä, mitä he ovat oppineet siitä ja missä se on nykyään.

Kun he saavat tietää, että tämä on tapahtunut aiemminkin, Roswellin tarina on nopeasti menossa tutkintaan ja sitten tulossa julki. Siinä kohtaa homma jatkuu eri säännöillä.

Ihmiset, valmistautukaa.

Artikkelin julkaissut medium.com

Kirja: Exempt from Disclosure

Arvostelu kirjasta Exempt From Disclosure: The Disturbing Case About the UFO Coverup, 2nd Ed., kirjoittanut Robert M. Collins yhdessä Richard C. Dotyn ja Timothy S. Cooperin kanssa (Peregrine Communications, 2006) ISBN 0-9766426-3-8.

Exempt from Disclosure on avulias pyrkimyskuvata koko UFO-ilmiö 1940-luvulta tähän päivään perustuen useiden henkilöiden paljastuksiin, jotka ovat olleet mukana epävirallisen tutkimusryhmän toiminnassa, joka tunnetaan nimellä ‘Aviary’. Aviary oli ryhmä entisiä ja vielä palveluksessa olevia viranomaisia, tieteentekijöitä, armeijan henkilökuntaa ja TV-tuottajia eri armeijan haaroista ja korporaatioista, jotka alkoivat kokoustaa vuonna 1986 keskustellakseen UFO-ilmiöstä. Aviary pyrki parsimaan kasaan kaikkein uskottavinta saatavilla olevaa informaatiota UFO-ilmiöstä yhdenmukaiseksi kuvioksi. Kirjan Exempt from Disclosure pääkirjoittaja ja kaksi avustavaa kirjoittajaa olivat kaikki Aviaryn jäseniä, ja he ammentavat kokemuksistaan ja tiedoistaan, jotka heille karttuivat omien suorien kokemustensa ja muitte tarinoiden kautta niiltä jotka olivat mukana salaisissa projekteissa. Collins ym. kuvaavat UFO-historian tavalla, joka on tarkoitettu johdannoksi kaikille niille, jotka haluavat saada kuvan erittäin salaisista ylempien virkamiesten ja armeijan haarojen toimista UFO-asiassa.

Lukiessa kirjaa Exempt from Disclosure pääsee matkalle ymmärtämään UFO-ilmiötä epävirallisen tutkimusryhmän näkövinkkelistä, jolla on ollut pääsy eri tasoiseen salaiseen tietoon siilotetuissa ohjelmissa, ja jotka ovat halukkaita kertomaan tästä informaatiosta toisilleen parsiakseen kasaan suuremman UFO-palapelin. Erityisesti, Exempt from Disclosure kuvaa sen pääkirjoittajan Robert Collinsin työtä, joka on eläköitynyt ilmavoimien tiedustelu-upseeri Wright Pattersonin ilmatukikohdasta, UFO-ilmiön salaisen historian kokonaiskuvan saamiseksi yhdenmukaisesti ja systemaattisesti.

Tämä kirjan toinen painos (huom. tällä hetkellä viides painos) parantaa ensimmäistä painosta jossa ei ollut hakemistoa, ja jossa oli useita kirjoitusvirheitä. Lisäksi siihen on lisätty ja sieltä poistettu materiaalia, joka heijastelee käynnissä olevaa dialogia pääkirjoittajan Robert Collinsin ja avustavan kirjoittajan Richard Dotyn välillä. Ensimmäinen painos tarjosi häikäisevän määrän informaatiota keskeisistä henkilöistä ja heidän suhteistaan UFOihin. Collins esitti informaatiota Allen Dullesin, James Jesus Angletonin ja Richard Helmsin rooleista UFO-tiedon salaamisessa. Jokaista käydään läpi kappaleissa, ja tri. Robert Woodin haastattelu (katso Exopolitics Journal 1:3 [156-59]) kuvaa sitä tärkeyttä, joka tällä tiedolla näistä tiedustelu-upseereista on, jota ei koskaan ole kansalle kerrottu.

Keskeistä tiedon julkistamiselle on näiden kirjoittajien, sekä Aviaryn yleisesti, sotilastiedustelutausta. Suurin merkitys on Richard Dotyn kappaleella, joka palveli ilmavoimien erikoistutkimusosaston erikoisagenttina, jonka vastuulla UFO-tutkimukset olivat (1978-1988). Doty kuvaa hänen pääsyään salaiseen informaatioon tänä aikana, ja tarjoaa suoran todistuksen salaisista UFO-projekteista. Ensimmäiset kolme kappaletta antavat paljon faktuaalista ja dokumentteihin perustuvaa informaatiota Dullesista, Angletonista ja Helmsista, kun taas Dotyn kappale ja sen jälkeiset kappaleet paljastavat ensikäden informaatiota. Tämä antaa kirjan kappaleelle tärkeyttä sen kokonaiskontribuutiossa ja lisää sen vakuuttavuutta.

Doty oli ensimmäisen painoksen toinen kirjoittaja, mutta toisessa painoksessa hänet mainitaan avustavana kirjoittajan. Tämä näyttää tapahtuneen Dotyn taholta hänen pyrkiessä etäännyttämään itsensä ensimmäisessä painoksessa esitetyistä omista paljastuksistaan ja salaisista dokumenteista, sekä hänen myöhemmistä julkisista lausunnoistaan jotka herättivät jonkin verran huomiota. Kaikkein nimekkäin näistä oli ensimmäisen painoksen uskomaton tarina, jossa hän kuvasi olleensa fyysisesti läsnä haastateltaessa Maan ulkopuolista olentoa. Doty myöhemmin veti sanomisiaan takaisin ja väitti nähneensä viereisessä huoneessa tehdyn haastattelun videokonferenssin avulla (s. 143-44). Collins huomauttaa, että Dotyn uusi kanta ei sovi kirjassa esitettyyn tarinaan. Collinsin mukaan Doty katui paljastaneensa kokemuksiaan, mikä näin selittää hänen myöhemmät puheen pyörtämisensä.

Toinen haloo syntyi kun Doty väitti, että hän oli saanut tutkinnon oikeustieteestä ja suorittanut asianajajakokeen New Mexicossa (s. 91). Tämä oli kuumaksi käyneen internetkeskustelun aihe, kun saatiin selville että hän ei päässyt läpi New Mexicon asianajajan kokeesta. Myöhemmin Collins esitti, että hän oli väärin todennut Dotyn päässeen läpi kokeesta New Mexicossa, mutta että Doty oli kuitenkin saanut oikeustieteen tutkintonsa. Tähän päivään asti ei ole voitu osoittaa, että Doty olisi saanut oikeustieteen tutkintoa tai mitään muutakaan tutkintoa. Lisäksi hän ei korjannut ensimmäisessä painoksessa esitettyä asiaa puhuessaan yksikön ensimmäisessä persoonassa hänen koulutustaustastaan. Tämä viittaa siihen, että Doty oli kuvannut koulutustaustaansa väärin Collinsille. Kuitenkin Dotyn ammatillinen pätevyys entisenä erikoisagenttina ja New Mexicon osavaltion sotilaana voidaan varmentaa. Sellaiset epäjohdonmukaisuudet eivät tee hyvää Dotyn uskottavuudelle todistajana ja todellakin varjostavat hieman Dotyn väitteitä kirjassa. Ottaen huomioon hänen tärkeän roolinsa kirjassa, on syytä pohtia Dotyn uskottavuutta UFO-informaation lähteenä.

Doty aloitti palveluksensa erikoisagenttina ilmavoimien erikoistutkimusosastolla vuonna 1978 ja oli tärkeässä roolissa luvan saaneissa sumutusohjelmissa. Kaikkein tunnetuimpia hänen ansioitaan oli johtaa UFO-tutkija Paul Bennewitzia ja Linda Moulton Howea harhaan heidän UFO-tutkimuspyrkimyksissään. Sellaisessa sumutusohjelmassa Doty pyrki lähestymään UFO-tutkijaa ja antamaan tälle väärää informaatiota. Tavoite oli johtaa tutkijoita harhaan pois arkaluonteisesta UFO-informaatiosta ja lopulta pilkata heitä tai tehdä heistä tehottomia. Tämä on tapahtunut Bennewitzin ja Howen kohdalla, ja todennäköisesti on tapahtunut myös muiden nimettömien tutkijoiden kohdalla. Kirjassa Exempt from Disclosure Doty ilmeisesti puhdistaa omatuntonsa ja paljastaa omat suorat kokemuksensa alkaen vuodesta 1968 hänen aloittaessaan asepalveluksensa ja kouluttautuessaan ilmavoimien sotilaspoliisiksi. Dotyn paljastukset hänen alkuvaiheen komennuksesta Indian Springsissa jossa hän näki hangaarin täynnä UFOja, sekä myöhemmät kokemuksensa EBEjen ja UFOjen kanssa ovat huikeita. Keskeinen kysymys on: “miten hyvin Doty pitää kiinni totuudesta.”

Area 51 – Groom Lake, Nevada

Avustavana kirjoittajana Doty näyttää paljastavan erittäin salaiseen UFO-informaatioon liittyviä henkilökohtaisia kokemuksiaan epäjohdonmukaisesti, samalla kun hän tuo esiin kysymyksen omasta uskottavuudestaan silminnäkijänä hänen myöhemmällä sanojensa pyörtämisellä.

Kaikkein merkittävin muutos ensimmäiseen painokseen on Collinsin selvä siirtyminen pois käyttämästä (tri) Dan Burischin materiaalia. Ensimmäisessä painoksessa Collins ja Doty (toisena kirjoittajana) käyttivät Burischia tietolähteenä hänen ollessaan salaisessa projektissa Area 51:n läheisellä S-4 -alueella, jossa työskenneltiin EBEn nimeltä J-Rod kanssa ‘puhtaassa pallossa’. Burischin kollega Marcia McDowell tarjosi informaatiota yksityiskohtaisten piirrosten muodossa S-4:sta ja ‘puhtaan pallon’ sijainnista, joita käytettiin ensimmäisessä painoksessa (s. 188-89). McDowell myös tarjosi informaatiota mystisistä Miehistä Mustissa (Men In Black), jotka kohtasivat hänet kun hän alkoi paljastaa informaatiota Dan Burischista (s. 118-20). Kaikki tämä informaatio on poistettu toisesta painoksesta. Syy käy ilmi entisten DIA:n agenttien Gene Lakesin ja Paul McGovernin todistuksesta, jotka väittävät työskennelleensä S-4:llä ja joilla oli pääsy salaiseen UFO-informaatioon. He väittävät etteivät he koskaan löytäneet vankina ollutta EBEa tai puhdasta palloa (182-84). Erityisesti Lakes väittää olleensa turvallisuuspäällikkö Area 51:ssä, jolla oli pääsy henkilöstön tietoihin. Vaikka hän kykeni varmentamaan, että Bob Lazar oli työskennellyt Area 51:ssä, hän ei koskaan nähnyt mitään todisteita siitä että Burisch olisi työskennellyt S-4:ssä, ja tulee McGovernin kanssa päätelmään siitä, että Burischin tarina on huttua. Perustuen Lakesin ja McGovenin todistuksiin ja todisteiden puutteisiin ‘puhtaasta pallosta’ S-4:ssä, Collins päätti ottaa Burischin materiaalin pois.

Sekä Lakes että McGovern tulivat ensin julkisuuteen DIA:n anonyymien lähteiden vuotamien tietojen myötä. Tietolähteet väittivät, että heillä on informaatiota avaruusolentojen vaihdantaohjelmasta. Ohjelma tunnetaan sittemmin nimellä Project Serpo tai Project Crystal Knight. Entiset DIA:n työntekijät kuvasivat yksityiskohtia projektista, johon kuului jopa 12 työntekijää, jotka matkustivat planeetalle nimeltä Serpo Zeta Reticulumin tähdistöön avaruusolentojen kutsumina. Collins ottaa mukaan informaatiota koskien Project Serpoa hänen viimeisimmässä kirjan osiossaan. Serpo-tiedot muuttuvat merkittäviksi, koska Doty kuvaa planeetan nimeltä Sieu Zeta Reticulumissa sen avaruusolennon kodiksi, jonka hän haastattelussa näki (s. 143-44). Doty tarjoaa siis jotain varmennusta Project Serpoa koskettavasta materiaalista ja samalla varmentaa sen, että Gene Lakes itse asiassa työskenteli DIA:lle Area 51:ssä ja S-4:ssä. Joten Lakes tärkeällä tavalla tukee väitteitä Project Serposta ja samalla tulee debunkanneeksi Dan Burischin tapauksen McGovernin kanssa, joka on myös DIA:n virkamies. Nämä entiset DIA-virkamiehet ovat sitä mitä he ovat suurelta osin Dotyn todistuksen ja hänen uskottavuutensa pohjalta tietolähteenä.

Lopputiivistelmänä, Exempt from Disclosure kuvaa pääkirjoittajan pyrkimyksiä parsia kasaan ja saada selko useista hänelle esitetyistä todistuksista, jotka useat henkilöt ovat hänelle esittäneet alkaen Aviary-ryhmän työstä vuodelta 1986. Kirjan yksityiskohtaiset diagrammit EBEjen fysiologiasta, pohdinnat Majestic-12 kontrolliryhmästä, kartta S-4:stä ja Allen Dullesin, James Jesus Angletonin sekä Richard Helmsin tiedustelutaustat ovat kaikki hyvin kuvaavia suhteessa UFO-informaatioon. Collins on pätevä tutkija, joka työskentelee systemaattisesti materiaalin kanssa jolla on paljon validiteettia ja tärkeyttä UFO-tutkimuksessa. Valitettavasti Richard Dotyn maailmanmaine ensimmäisessä ja toisessa painoksessa sekä epäjohdonmukaisuudet hänen kokemuksistaan ja koulutustaustastaan tuovat mukaan epävarmuuden elementin kirjan kokonaistarkkuuteen. Vaikka se vaikuttaakin kirjan kokonaisuskottavuuteen, se ei vähennä kirjan tärkeyttä systemaattisen kahden vuosikymmenen aikana kerätyn tiedon esittäjänä, joka on peräisin Aviary-‘tutkimusryhmässä’ ja tiedusteluyhteisössä mukana olleilta keskeisiltä henkilöiltä. Exempt from Disclosuressa on paljon sellaista mikä auttaa tutkijoita ymmärtämään eräitä keskeisiä pelureita UFOjen salatussa historiassa, ja se maalaa yhdenmukaisen kuvan UFO-toiminnasta ja olennoista, jotka useimmille ovat edelleen mysteeri. Tämä on kirja joka tulee lisätä jokaisen vakavasti UFOja ja eksopolitiikkaa tutkivan kirjahyllyyn.

***

Arvostelija: Michael E. Salla, PhD. www.exopolitics.org

  Artikkelin julkaissut Exopolitics Journal

Eksopolitiikka, UFOt, Paranormaalit ilmiöt, Tietoisuus

HTML Snippets Powered By : XYZScripts.com
Seo wordpress plugin by www.seowizard.org.