Project Woodpecker

Tulsa Worldissa (1-11-94) oli pieni artikkeli otsikolla ”Aseiden suunnittelijat voittivat salaisen palkinnon”.

Siinä luki:

”Lawrence Livermoren kansallinen laboratorio sai palkinnon. Henkilökunta on hyvin ylpeä. Palkinto on esillä. Mutta he eivät voi sanoa, mistä kunnia tuli. Se on salaisuus. Sen 21-jäseninen ”Project Woodpecker” -ryhmä sai tunnustusta. Se voitti tiedusteluyhteisön sinettimitalin.

Se on CIA:n ja NSA:n myöntämä palkinto. Palkintoperusteluissa sanotaan, että palkinto myönnettiin monimutkaisten ongelmien ratkaisemisesta.”

PROJECT WOODPECKER

Se liittyy ”elektronisyklotroniresonanssilämmitysmenetelmään”, jota nyt käytetään Maan magneettikentän muuttamiseen — jotta:

  • muokattaisiin säätä

  • aiheutettaisiin maanjäristyksiä ja aktivoitaisiin tulivuoria

  • levitettäisiin viruksia

  • luotaisiin ”sähkömagneettinen pulssi”

  • muokattaisiin populaation käyttäytymistä

HAARP (High Frequency Active Auroral Research Program) -lähetinpaikka, joka sijaitsee Gakonan koillispuolella Alaskassa, on riittävän suuri kattamaan suurimman osan pohjoisesta pallonpuoliskosta. Se on kuitenkin vain yksi monista muista vastaavista paikoista (joista osa tunnetaan nimellä ”Ionospheric Research Instruments”), jotka ovat hajallaan eri puolilla maailmaa.

Ja monet niistä täällä Yhdysvalloissa pystyvät liittymään paljon pienempiin GWEN (Ground Wave Emergency Network) kauko-ohjattaviin lähetinpaikkoihin, joita on rakennettu eri puolille Yhdysvaltoja ruudukkokuvioon, ja niiden antennit on sijoitettu noin 200 mailin välein.

Alkuperäisen tutkimuksen ”elektroni-syklotroni-resonanssilämmitysmenetelmästä” teki Nikola Tesla, ja myöhemmin sitä laajensivat paitsi neuvostoliittolaiset tiedemiehet myös yhdysvaltalaiset tiedemiehet, kuten Bernard J. Eastland — tiedemies, joka liittyi ARCO:hon (Atlantic Richfield Oil Co.).

ARCO on perinteisesti ollut CFR:n (Council on Foreign Relations) jäsenten hallinnassa.

Eastland, joka oli ”keulakuva”, asuu nykyään Teksasissa.

  • Hän siirsi patenttioikeudet APTI, Inc:lle (eli ARCO Power Technologies Industry, Inc:lle) 1980-luvun lopulla, joka oli ARCO:n Los Angelesissa, Kaliforniassa sijaitseva tytäryhtiö.

  • APTI, Inc. myytiin sitten 10. kesäkuuta 1994 ”E-Systemsille”, joka yritys on vuosien mittaan ollut CIA:n valvonnassa ja vaikutusvallan alaisena.

  • Huhtikuun 3. päivänä 1995 ”E-Systems” myytiin edelleen suuremmalle Raytheonille.

Yhdysvallat ja Neuvostoliitto aloittivat ensimmäisen kerran salaisen yhteistyön säämuokkauksen alalla noin vuonna 1971. Heinäkuun 4. päivänä 1976 neuvostoliittolaiset alkoivat tuottaa voimakkaita sähkömagneettisia lähetyksiä, joita länsimaiset radioamatöörit kutsuivat ”venäläiseksi tikaksi”.

Kesäkuun 18. päivänä 1977 Yhdysvaltain hallituksesta tuli virallisesti Neuvostoliiton salainen yhteistyökumppani näissä operaatioissa lähettämällä Neuvostoliitolle kehittynyttä tieteellistä materiaalia ja laitteita lisätutkimusta ja -kehitystä varten.

Venäjän Woodpecker-signaali

.

Yhdysvaltain operaatioiden salainen koodinimi oli Project Woodpecker.

Kalifornian Livermoressa sijaitseva Lawrence Livermoren kansallinen laboratorio oli ja on edelleen hankkeen kehittämisen tärkein tutkimuskeskus Yhdysvalloissa. Hankkeen salainen rahoitus kanavoitiin CIA:n ja NSA:n kautta. Puolustusministeriö ja NASA ovat luonnollisesti tehneet yhteistyötä hankkeessa sen alkuvaiheista lähtien.

10. tammikuuta 1985 jätettiin virallisesti rekisteriin patentti nro 4,686,605, jonka nimi on ”Menetelmä ja laite Maan ilmakehän, ionosfäärin ja/tai magnetosfäärin alueen muuttamiseksi”. Patentti hyväksyttiin 11. elokuuta 1987. Tämä patentti selittää ja kuvaa ”elektroni-syklotroni-resonanssilämmitysmenetelmää”, jota kaksi supervaltaa käyttää tällä hetkellä salaa ja yhteistyössä auttaakseen toteuttamaan himoitun UUDEN MAAILMANJÄRJESTYKSEN, joka on ”yhden maailman hallitus”.

Vuonna 1993 tutkijat ilmoittivat löytäneensä (ehkä jo vuonna 1985) ennennäkemättömän verkoston jokia, joista osa virtaa tuhansia kilometrejä maanpinnan yläpuolella ja jotka kuljettavat yhtä paljon vettä höyryn muodossa kuin Amazon-joki. Ilmeisesti nämä kapeat atmosfääristen jokien virtaukset ovat ohimeneviä, mutta milloin tahansa niitä on ilmakehässä ainakin muutama, tyypillisesti noin viisi jokaisella pallonpuoliskolla.

Pisin niistä on noin 4800 mailia pitkä. Ne ovat yleensä noin 150 mailia leveitä (suurin niistä on lähes 500 mailia leveä) ja noin mailin syvyisiä, ja noin 364 miljoonaa kiloa höyryä virtaa tietyn paikan ohi joka sekunti — mikä on verrattavissa Amazon-joen keskimääräiseen virtaamaan. Nämä ilmakehän joet virtaavat korkeintaan 1,9 mailin korkeudella maan pinnasta, mikä tekee niistä helposti matalapaineisten sääsolujen tavoitettavissa olevia.

Yleensä ilmakehän virrat suuntautuvat kohti napoja, mutta matkalla ne voivat harhautua maapallon suihkuvirran vaikutuksesta. Niiden virtaus on peräisin päiväntasaajalta. Nämä höyryjoet joutuvat joskus matalapainejärjestelmien imemiksi, ja ne ovat suurimpia lähteitä massiivisille vesivirroille, joita sataa myrskyistä ja taivaanjoen vastineisiin maalla.

Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton tiedemiehet ”jäljittävät” nyt yhteistyössä näitä ilmakehän jokia, jotta niitä voitaisiin käyttää Woodpecker-projektin salaisissa toimissa.

Jotta voisi täysin ymmärtää, miten salaliittolaiset pystyvät käyttämään suuritehoisia radiolähetyksiä maanjäristysten ja/tai tulivuorten laukaisemiseen, on oltava jonkin verran tietoa

”sympaattisen värähtelyresonanssin periaatteesta”.

Von Nostrandin SCIENTIFIC ENCYCLOPEDIA (seitsemäs painos) määritteli RESONANSSIN:

”Jokaisella fysikaalisella systeemillä (eli kaikilla kappaleilla, rakenteilla, väliaineilla jne.) on yksi tai useampi LUONNOLLINEN (tai perus-) VÄRÄHTELYTAJUUS, joka on ominaista systeemille itselleen ja joka määräytyy systeemiin liittyvien vakioiden mukaan. Jos tällaiselle systeemille annetaan impulsseja, joilla on jokin mielivaltainen taajuus, se välttämättä värähtelee tuolla taajuudella, vaikka se ei olisikaan yksi sen LUONNOLLISISTA taajuuksista.”

Nämä ”pakotetut värähtelyt” voivat olla hyvin heikkoja, mutta jos vaikutuksen kohteena olevaa taajuutta muutetaan, vaste muuttuu nopeasti voimakkaammaksi aina, kun lähestytään jotakin LUONNOLLISTA (eli perustaajuutta tai perustaajuuden harmonista) taajuutta.

Sen amplitudi kasvaa usein moninkertaiseksi, kun saavutetaan täsmällinen synkronismi (eli se on luonnollisen taajuuden harmoninen). Tämä vaikutus tunnetaan nimellä RESONANSSI. Suurin värähtely saadaan aikaan järjestelmässä sen LUONNOLLISELLA tai PERUSTAVOIMAKKUUDELLA (tai sen harmonisella taajuudella).

Maan LUONNOLLINEN (tai perus-) taajuus, jota joskus kutsutaan myös Schumann-resonanssiksi, on noin 10 Hz.

Tämä näyttää olevan galaksimme resonanssitaajuus, joten kaikkien galaksissamme olevien kappaleiden, rakenteiden, väliaineiden jne. havaitaan olevan resonanssissa joko tällä luonnollisella taajuudella tai noin 10 Hz:n taajuudella tai sen harmonisella taajuudella.

Maanjäristysten tai tulivuorten laukaisemisessa juju on maan vaipan ainutlaatuisen resonanssitaajuuden määrittämisessä kyseisessä erityisessä pisteessä (tai kohteessa!) Maapallolla.

Kun salaliittoilijat toteavat tämän, he voivat päästää ELF-kantajataajuuden maan läpi ja sitten ASETTAA ”kohdealueen” harmonisen taajuuden sen PÄÄLLE käyttämällä toista lähetinsarjaa.

Tätä voitaisiin kutsua ”valikoivaksi kohdentamiseksi”. Tietenkin salaliittolaiset ovat myös ennalta päättäneet, että kohdealueelle on kertynyt tarpeeksi stressiä, jotta se on ”kypsä” aktivoitavaksi.

Tällä ELF-radioaaltojen käyttöjärjestelmällä on monia muita sovelluksia.

Sitä käytetään:

  • laukaisemaan maanjäristyksiä ja tulivuoria keinotekoisesti

  • kehittämään korkean ja matalan paineen sääsoluja, joita käytetään suihkuvirtausten ohjaukseen

  • siirtämään ja säilömään mikroskooppisia asioita kuten viruksia ja kemiallisia taudinaiheuttajia

  • luomaan ”sähkömagneettinen pulssi” (EMP)

Ymmärtääksemme miten ne tekevät sen, on tunnettava ainakin jonkin verran Maan magneettikenttää.

Maan magneettikenttä koostuu atomeista, jotka pyörivät magneettikentän keskipisteenä toimivan magneettikenttälinjan ympärillä. Atomit koostuvat negatiivisesti varautuneista elektroneista ja positiivisesti varautuneista protoneista. Jos katsoisit Maapallon poikkileikkausta päiväntasaajalta, näkisit keskellä kiinteän ytimen, jota ympäröi nestemäinen sulan raudan kerros, jota puolestaan ympäröivät kiinteä vaippa ja kuori.

Nestekerroksen sisällä on useita jatkuvasti kiertäviä rautavirtauksia, joita kutsutaan konvektiokennoiksi ja jotka toimivat kuin soikeat kuljetinhihnat.

Ytimestä tulevan lämmön vaikutuksesta aine nousee näissä soluissa kohti vaippaa, jossa se jäähtyy ja vajoaa takaisin alas, kunnes lämpö työntää sen jälleen ylös. Geologit uskovat, että näiden solujen muodostuttua Maapallon historian alkuvaiheessa galaksin läpäisevä heikko magneettikenttä synnytti niissä sähkövirran, joka puolestaan synnytti Maapallon ”magneettikentän”.

Jotta ymmärtäisit, miten Maapallomme magneettikentän linjat toimivat, sinun on ymmärrettävä perusperiaate siitä, miten yksinkertainen ”magneetti” toimii. Ja tapa, jolla useimmat meistä oppivat sen aikaisempina kouluvuosinamme, oli VÄÄRIN VÄÄRIN VÄÄRIN VÄÄRIN! On olemassa ”vanha käsitys” ja ”uusi käsitys” magnetismin laeista.

”Uudessa käsityksessä” huomaatte, että on olemassa ”NEGATIIVISESTI VARATTU POHJOIS-MAGNEETTINEN NAPA ja POSITIIVISESTI VARATTU ETELÄ-MAGNEETTINEN NAPA”. (Piirrä se paperille).

Atomi lähtee eteläisestä magneettinavasta pyörimään oikealle (tai myötäpäivään). Sen jälkeen se sukeltaa maanpinnalle (päiväntasaajalle) ja muuttaa pyörimistä (tai vaihesuhdetta) 180 astetta. Kun se poistuu Maapallon magneettiselta ekvaattorilta, se kulkee vasemmalle (tai vastapäivään) kiertyneenä ja palaa takaisin Maapallolle pohjoisella magneettinavalla.

Negatiivisesti varautuneet elektronit ja positiivisesti varautuneet protonit kulkevat kierteisiä polkuja kenttälinjan ympäri, mutta ne pyörivät tietyllä gyromagneettisella tai ”Syklotronitaajuudella” vastakkaisiin suuntiin. Maapallon magneettikenttäviivoja pitkin tapahtuu siis lineaarista liikettä.

Näin ollen voidaan nähdä, että tämä muutos elektronien ja protonien välisessä faasisuhteessa luo erilaisen magneettisen energiapotentiaalin pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla.

Vertailun vuoksi voidaan todeta, että matalapaineisten sääsolujen tuulet kiertävät pohjoisella pallonpuoliskolla vastapäivään, mutta eteläisellä pallonpuoliskolla ne kiertävät myötäpäivään.

Kun vierekkäin olevia maan magneettikenttäviivoja ”muutetaan” nopeuttamalla yhden viivan negatiivisesti varattujen elektronien virtausta, magneettikentän voimakkuus yhdistyy muodostaen suuremman ja voimakkaamman kentän. Jos elektronien virtaus yhden linjan ympärillä käännetään tai hidastetaan, minkä tahansa kahden linjan välinen magneettikentän voimakkuus voidaan saada vastakkain ja se pyrkii kumoamaan tai vähentämään magneettikentän voimakkuutta.

Painovoima kyseisessä paikassa voidaan siis saada kasvamaan tai vähenemään.

Maan magneettikentän linjojen läpäisemä ilmakehä koostuu erilaisista molekyyleistä, joiden alkuaineilla on eri energiatasot ja jotka pyörivät eri taajuuksilla.

Suhteellisen tuoreissa löydöksissä on todettu, että Maan magneettikenttälinjojen varrella on luonnossa esiintyviä säteilyvöitä (joita kutsutaan joskus Van Allenin vöiksi), joihin on jäänyt loukkuun ionisoituneita hiukkasia, jotka pomppivat tai värähtelevät edestakaisin tietyllä syklotronitaajuudella niin sanottujen magneettisten peilipintojen välillä.

Salaliittolaiset ovat myös havainneet, että he voivat keinotekoisesti lisätä varattujen hiukkasten tiheyttä näissä säteilyvyöhykkeissä ja jopa luoda säteilyvyöhykkeen sinne, missä sitä ei ole ollut, ruiskuttamalla suuria kaasupilviä — kuten litiumia, bariumia, vetyä jne. — kiertävistä satelliiteista tai maasta laukaistuista raketeista. Nämä ruiskutetut kaasut ionisoituvat Auringon ultraviolettivalon vaikutuksesta ja ruiskuttamalla ne tietyllä kriittisellä nopeudella.

Menettely tehostuu, kun ne ruiskutetaan niin sanottujen ”suurten vuorovesivoimien” aikana — kuten uuden — tai täysikuun aikaan. Ja kun Kuu on perihelissä ja/tai kun se on päiväntasaajan yläpuolella. Myös silloin, kun Aurinko suuntaa suuria auringonpurkauksia ja/tai koronapurkauksia kohti Maata.

Käyttämällä erittäin suuritehoisia radiolähettimiä, jotka lähettävät ”viritettyä” ympyräpolarisoitua ELF-radiotaaltoa valittuja Maan magneettikentän linjoja pitkin tai niiden suuntaisesti, tuon säteilyvyöhykkeen sisällä olevat varatut elektronit ”kiihottuvat” tai ”kuumenevat”. Tämä saa varatut hiukkaset liikkumaan ”höyhenenä” ulospäin peilatuista rajoistaan. Kuumennetun nousevan plasman poikittaisvirtaus korvautuu uudella plasmalla säteilyvyöhykkeen sisällä.

Edellä mainitussa patentissa todetaan, että kohdesäteilyvyöhykkeen lämpötilaa voidaan nostaa sadoilla asteilla, mikä muuten riittää aiheuttamaan ilman hehkun tai revontulia. Tämä saattaa olla ainoa tapa, jolla voitte tietää, että tällaisia salaisia operaatioita suoritetaan.

Tästä pommituksesta saattaa syntyä myös ääntä.

Jatketaan: Näin syntyneiden liikkuvien hiukkasten liike-energia on samaa suuruusluokkaa kuin stratosfäärituulten koko liike-energia, jonka tiedetään olevan olemassa. Nämä lämpötilan ja tuulen muutokset yläilmoissa synnyttävät korkea- ja/tai matalapaineisia sääsoluja, jotka voivat muuttaa maapallon suihkuvirtojen kulkureittejä.

Käyttämällä useita lähettimiä nämä sääsolut voidaan saada liikkumaan tai leijumaan valittujen paikkojen yläpuolella maapallolla, jolloin joillakin alueilla syntyy kaatosateista vahingollista kosteutta, kun taas toisilla alueilla syntyy tuhoisia kuivuuskausia.

Kun sähkömagneettinen energia yhtäkkiä vapautetaan (vähentämällä maan magneettikentän voimakkuutta kyseisellä maan magneettikentän linjalla), matalapaineinen solu ja sen nouseva ilmapilvi voidaan saada romahtamaan – ja siten heittää pois kyseisessä solussa olleet voimakkaat tuulet ja kosteus.

Paikallisessa televisiossa näkyvät säätiedottajat kutsuvat tätä mikropurkaukseksi. Nämä vahingolliset hurrikaanin vahvuiset tuulet olisivat ”suoraviivaisia tuulia”.

Kun kohteen säteilyvyöhykkeen viitattu pommitus on erittäin voimakas, negatiivisesti varautuneet elektronit ja positiivisesti varautuneet protonit voidaan saada väkisin erottumaan toisistaan. Tämä aiheuttaa maata vahingoittavan sähkömagneettisen pulssin, joka muistuttaa salamaa.

Tämä EMP kytkeytyy pinta-antenneihin ja voimansiirtolinjoihin, mikä tuhoaa herkkiä elektronisia laitteita. Näin voidaan aiheuttaa sähkökatkoksia valikoiduissa kohteissa.

Tämä on periaatteessa parasta mitä voin selittää teille tämän tekniikan kyvystä maailmanvalloitukseen. Anteeksi, että lukeminen kesti niin kauan.

Mutta kuten näette, se ei ole helppoa…

 

Artikkelin julkaissut Biblioteca Pleyades

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.