Toivottakaamme avaruusolennot tervetulleiksi Ummaan

Onko kaikkien muslimien uskonnollinen velvollisuus yrittää käännyttää avaruusolennot uskoon kun he laskeutuvat keskuuteemme?

Artikkelin julkaissut MEL Magazine

Tällä hetkellä on varsin hyväksyttyä, että niistä lähes 1 miljoonasta Facebook-käyttäjästä jotka sanoivat osallistuvansa “Storm Area 51, They Can’t Stop All of Us”-tapahtumaan, suurin osa pelkästään trollaili puolustusministeriötä eikä heillä ollut aikomustakaan vakavasti matkustaa Nevadan erämaahan vapauttamaan vangittuja avaruusolentoja. Mutta tämä ei silti estänyt yhtä ryhmää — eli muslimiteinejä — pohtimasta heidän uskonnollisia velvollisuuksiaan jos osoittautuisi, että USA:n valtio olisi pitänyt kellareissaan Maan ulkopuolisia elämänmuotoja kaikki nämä vuodet.

 

Okei, tämä oli käytännössä vitsi, kun suurin osa muslimiteineistä twiittaili yllä esitetyn kaltaista juttua. Tämä sanoo minulle, että he eläytyivät meemin mukana. “Se Area 51 -meemi oli hauska, ja näin amerikkalaisten muslimiystävieni vitsailevan asiasta, joten halusin mennä myös itse mukaan”, selittää 17-vuotias Khalil Mohamed. Siltikään se ei estänyt esittämästä mitään mielenkiintoista teologista kysymyksenasettelua tämän lisäksi. Tai kuten Mohamed asian esitti, jos osoittautuisi, että nämä avaruusolennot seuraisivat toisenlaista henkistä polkua, “olisi muslimien velvollisuus tuoda heidät Islamin pariin. Koska (Jumala) on kaiken hallitsija. Ei ainoastaan Maan vaan jokaisen Galaksin ja universumin myös. Joten vaikka vitsailin, siinä oli myös hieman vakavuutta mukana.”

Hän jatkaa, “Koraanista ja Haditheista (Profeetta Muhammedin sanomiset) löytyy kohtia, jotka sanovat että jokainen olento Maan päällä on muslimi, ei ainostaan ihmiset. Joten jos kasvit voivat olla muslimeja, ja eläimet voivat olla muslimeja (Jumalan silmissä), eivätkö silloin myös avaruusolennot?”

Kysymys avaruusolennoista on ollut pitkään uskonnollisen ajattelun komponentti, erityisesti kristillisten doktriinien. Niinkin varhain kuin 1200-luvulla, teologit kuten Tuomas Akvinolainen kävivät keskustelua kehittyvän astronomian tieteen kanssa ja kysyivät Jumalan voimista Maan ulkopuolella, ja vuonna 1891 Paavi Leo XIII perusti Specola Vaticanan, eli Vatikaanin Observatorion, sillä perusteella että oli jokaisen kristityn velvollisuus levittää Jumalan sanaa kaikkiin ihmisen tiedossa oleviin kolkkiin. (Latinalainen sanakirja, jonka Vatikaani julkaisi, sisälsi myös akronyymin RIV, res inexplicata volantes, mikä tarkoittaa selittämätöntä lentävää esinettä (UFO).)

Hieman tuoreempana kristilliset liikkeet kuten eksoteologia ovat koetelleet teologista doktriinia Maan ulkopuolisesta elämästä, yrittäen esittää sen miten usko voisi kukoistaa ja päästä yli inhimillisen jumalanpalvonnan rajoitteista. Esimerkiksi kristityt teologit kuten Ted Peters, jonka ajattelu muodostaa paljolti kristillisen transhumanistiliikkeen ajatukset, joissa esitetään uskonnon lopulta ilmenevän ei-fyysisissä avaruuksissa (kuten virtuaalitodellisuudet), uskoo että Maan ulkopuolinen elämä esittäisi “Jumalan vision laajentumista.”

“Kristittyjen tulisi odottaa oppivansa uusia asioita Jumalasta kohdatessaan avaruusolennot” Peters kirjoittaa hänen vuoden 2014 kirjassaan UFOs: God’s Chariots?: Spirituality, Ancient Aliens and Religious Yearnings in the Age of Extraterrestrials. Hän lisää, “Kenen tahansa teologin tulisi tutkia uudestaan tarkkaan sitä miksi me uskomme inhimilliseen arvokkuuteen Maassa, ja millä tavoin me voimme oppia laajentamaan tuota uskomusta. Teologien tulisi kyetä pääsemään yli heidän ajattelutavastaan ja muuttua Astroteologeiksi.”

Islamin tekstejä on varsin vähän kun puhutaan elämästä Maan ulkopuolella. Tämä ei tarkoita, etteikö käsite olisi mahdollinen uskon piirissä. Itse asiassa eräs kaikkein tunnetuimmista islamilaisen teologian konsepteista on jinn — yliluonnolliset henget, jotka voivat antaa ihmisille voimia ja korruptoida heidän uskonsa sekä moraalinsa. Lisäksi torontolainen imaami Shabir Ally vuonna 2013 otti kantaa kysymykseen tulisiko Islamin olla yhteensopiva Maan ulkopuolisen elämän kanssa webinaarissa, jossa hän sanoi:

“Koraani on avoin idealle, että on olemassa monia Maapalloja. Jumalan merkkejä Taivaissa ja Maassa ovat hänen luomuksensa. Tämä ei tarkoita ainoastaan ihmisiä; se tarkoittaa kaikkia eläimiä ja hyönteisiä myös. Ja tämä myös voi viitata toisenlaisiin älykkäisiin elämänmuotoihin. Se ei tarkoita, että vain ihmiset on luotu, ja jos muunlaista elämää on olemassa, me tiedämme että Jumala ei hylkää luomuksiaan. Tämä tarkoittaisi, että Jumala on kommunikoinut Islamin koko hänen luomakuntaansa.”

Useimmat imaamit, joihin otin yhteyttä tästä aiheesta, joko löivät luurin korvaan, tai kaunopuheisemmin sanoiviat minulle, että tämä ei ole heidän asiantuntemuksen alaansa (ennen kuin he löivät luurin korvaan). Eräs imaami (lontoolainen Jaffer Suleiman) kuitenkin oli halukas puhumaan kanssani (hetken ainakin). “Eräs asia, joka on jätettävä taaksemme, on oletus siitä että ‘avaruusolennot’ itse eivät olisi muslimeja”, Suleiman selittää. “Mieti sitä mitä muslimi tarkoittaa Maalle. Ihmisinä meillä on eri tavat ymmärtää Jumala, Islam, se miten me palvelemme ja jopa uskomme. Mutta me emme viittaa muun uskoisiin ihmisiin, tai uskottomiin ihmisiin, ‘tuntemattomina.’”

Hän lisää, että vaikka keskustelu Maan ulkopuolisesta elämästä ei olekaan useimpien imaamien asialistan kärkipäässä, he voivat tarjota tavan keskustella islamilaisesta velvollisuudesta — sekä Maalle itselleen että muslimiyhteisölle laajemmalti. “Kuvittele jos avaruusolennot saapuisivat Maahan huomenna, ja oleta nyt että he hyväksyisivät Islamin. Muslimeilla on velvollisuus tarjota tilaa heille uskontonsa harjoittamiseen ja olla Jumalaa lähellä. Joten keskustelu avaruusolennoista, olettaen että he ovat olemassa ja he tietävät että me olemme täällä, tarkoittaa että osa ‘kääntymisen’ prosessia edellyttää sen, että me siivoamme Maapallomme ja teemme siitä asuttavan. Se tarkoittaa myös, että me teemme Islamista avoimemman ja demokraattisemman — tai ainakin sallimme näiden avaruusolentojen olla osa globaalia ummaa (yhteisö) ja antaa heidän liittyä seuraamme palvomaan Luojaamme.”

Kiinnostavaa kyllä, Suleiman esittää että velvollisuus käännyttää avaruusolennot Islamiin ei ole niin tärkeä kuin muslimiyhteisöjen velvollisuus varmistaa, että vieraat ja ulkopuoliset otetaan vastaan. “Tulivatpa avaruusolennot sitten Maahan, menimmepä me sitten heidän planeetalleen, mitä tahansa tulevaisuudessa tapahtuukaan, muslimit joutuvat johtamaan esimerkillään ja ottamaan kaikki vastaan yhteisöissään”, hän sanoo.

Hän lisää nauraen, “Yksi iso haaste on — ainakin muslimeille — joka aiheuttaa hieman keskustelua: Kukaan ei tiedä mihin suuntaan rukoilla!”

Artikkelin julkaissut MEL Magazine

Tässä on Amerikan Tohtori Kuolema

Stephen KinzerPoisoner In Chief: Sidney Gottlieb and the CIA Search for Mind Control, September 2019, Henry Holt & Co., 368 pages

Vuoden 1962 filmisovituksessa Richard Condonin The Manchurian Candidatesta, saatanallinen pohjoiskorealainen tohtori nimeltä Yen Lo sanoo ylikersantti Raymond Shaw’lle että “viettää hiukan aikaa pasianssin kanssa.” Nämä triggerisanat, joiden mukana näytettiin ruutukuningatar-pelikortti, saavat velton sotilaan nousemaan ja käskystä brutaalisti tappamaan kaksi hänen omaa toveriaan, jotka istuivat vieressä, jotka molemmat näyttivät olevan samassa transsissa kuin Raymond.

Myöhemmin selviää, että kyseessä ei ollutkaan uni vaan Shaw oli ohjelmoitu oikeassa elämässä yksityiskohtaisella mielenhallinnalla, jota oli suoritettu ennen hänen lähettämistään kotimaahan USA:han kommunistipuolueen nukkumasolun agenttina, jota hänen oma äitinsä johti. “Hänen aivonsa on sekä pesty, niinkuin sanotaan, että myös puhdistettu”, julistaa tri. Lo hymyssä suin.

(Kuva © Ted Streshinsky/CORBIS/Corbis / Getty Images). Oikealla Sidney Gottlieb todistaa kongressin edessä 1970-luvulla.

Filmi julkaistiin kun maa oli pahassa kylmän sodan ahdistuksessa. Idea siitä, että kommunistit olivat pitkällä henkilöiden aivopesussa ja ohjelmoinnissa ihmisaseiksi, ei ollut tietenkään uusi. Se oli vain löytämässä tiensä yhä vain paranoidimpaan populaarikulttuuriin. Mutta se mitä amerikkalaiset eivät tienneet oli, että heidän oma valtionsa oli vastuussa noista tarinoista peitteenä heidän omille aivopesukokeilleen, jotka puksuttivat eteenpäin tavarajunan tahtiin.

Vuonna 1953 Allen Dulles kertoi ryhmälle Princetonin alumneja, että USA oli paljon jäljessä venäläisiä ja pohjoiskorealaisia “aivosodankäynnissä”. Hän varoitti mielenhallinnan etumatkan kasvamisesta, koska “meillä lännessä… ei ole ihmiskoekaniineja joilla kokeilla näitä poikkeuksellisia tekniikoita.”

Tämä oli henkeäsalpaavan suuri vale. Usean vuoden ajan hänen johtama CIA oli jo tehnyt äärimmäisiä kokeita niistä tietämättömille “ihmiskoekaniineille” salaisissa kohteissa Ranskassa, Saksassa ja Etelä-Koreassa. Pian hänen Princetonin kavereille kyynisen maanittelun välittämisensä jälkeen hän hyväksyi MKULTRA:n, kaikkein laittomimman ja moraalisesti korruptoituneimman tiedusteluohjelman Amerikan historiassa (ainakin mistä me olemme tietoisia). Siinä CIA testasi kuvottavan laajalti erilaisia tuohon aikaan laillisia huumeita, sähköshokkeja, aistideprivaatiota ja muita äärimmäisiä tekniikoita näistä mitään aavistamattomilla sieluilla ympäri Yhdysvaltoja — “turvataloissa”, vankiloissa, psykiatrisissa sairaaloissa, lääkärien vastaanotolla — jopa CIA:n omalla toimistolla. Ihmisiä kuoli, tuli hulluksi tai vaipui vegetatiiviseen tilaan, usein täysin tietämättä siitä mitä heille tapahtui.

Teoksessa Poisoner in Chief, joka juuri julkaistiin, toimittaja ja kirjailija Stephen Kinzer tekee tri. Sidney Gottliebista Yhdysvaltain kylmän sodan voittamisen, sen vääristyneen moraalisen kompassin ja äärimmäisen laista piittaamattomuuden pakkomielteisen ilmentymän. Vuodesta 1951 1960-luvun lopulle Dullesin suojeluksessa Gottlieb oli pääpeluri maanisessa tehtävässä etsiä täydellinen huume, jolla tuhota/kontrolloida/uudelleenohjelmoida ihmismieli. Hän uskoi, vaikka ei koskaan kyennyt sitä osoittamaan, että tuo huume oli LSD.

Gottlieb oli myös päätiedemies CIA-ohjelmassa, joka kehitti myrkkyjä joilla salamurhata maailman johtajat (epäonnistuneisiin yrityksiin kuuluu Kuuban Fidel Castro ja Kongon pääministeri Patrice Lumumba), testasi ilmaan ruiskutettavia bakteereja ja tappavia kaasuja ja kehitteli äärimmäisiä kidutustekniikoita. Häntä on nimitetty Tohtori Kuolemaksi, Washingtonin “viralliseksi myrkyttäjäksi” ja hulluksi tiedemieheksi. Mutta “Sidney Gottlieb” ei koskaan tullut tunnetuksi, suurimmaksi osaksi koska hän ei koskaan joutunut vastuuseen rikoksistaan. Kiitos Deep Staten politiikan, rajoittavien lakien, hyvän lakimiehen ja masentavan heikkojen kongressin tutkijoiden, Gottlieb vei pahimmat salaisuudet mukanaan hautaan vuonna 1999.

“The Manchurian Candidate” (1962, Universal Artists)

Koostaen olemassaolevaa tutkimusta, uusia esilletulleita dokumentteja ja tuoreita haastatteluja, Kinzer asettaa Amerikan Imperiumin takaisin mikroskoopin alle. Se ei ole kaunista — mutta se on opettavaista.

“Maailmanparantaminen tarjoaa äärimmäisen oikeutuksen epämoraalisille toimille. Patriotismi on kaikkein viettelevin noista tavoitteista”, Kinzer töksäyttää yrittäessään kuvata Gottliebin ja Dullesin toiminnan, sekä myös Gottliebin lähimmän toverin ja salaliittoilijan Richard Helmsin kontekstia, joka palveli CIA-päällikkönä Dullesin jälkeen ja MKULTRAn loppuvuosina.

“Jotkut tekevät asioita, jotka he tietävät olevan väärin, mutta heidän mielestään hyvistä syistä”, Kinzer jatkaa. “Kukaan muu Gottliebin sukupolvesta, kuitenkaan, ei ollut saanut hallinnolta valtaa tehdä niin monia asioita, jotka olivat niin perustavalla ja kammottavalla tavalla väärin. Yksikään muu amerikkalainen — ainakaan sellainen josta me olisimme tietoisia — ei ole omannut sellaista kammottavaa elämän ja kuoleman valtaa pysyessään samalla niin täysin näkymättömissä.”

Kun materiaalia on käsillä niin paljon, Poisoner in Chief on tuskanhuutojen paraati. Mutta siihen mennessä kun irvokas ruljanssi on hiljennyt, kaksi suurta teemaa jää mietittäväksi.

Ensinnäkin, Gottlieb ei syntynyt mistään toisen maailmansodan jälkeisen moraalisen oikeutuksen tyhjiön alkulimasta. Vaikka Amerikka oli tuomassa julkista hyvettään näytille Nürnbergin oikeudenkäynnissä, armeija sen Joint Intelligence Objectives Agencyn alaisuudessa liehitteli natsitiedemiehiä, jotka olivat olleet mukana mitä groteskeimmissa ihmiskokeissa, joita kuvitella saattaa sodan aikana. Heidän asiantuntemuksensa biologisessa sodankäynnissä ja psykoaktiivissa huumeissa oli erittäin arvokasta. Amerikkalaisten piti varmistaa, että kommarit eivät saisi heitä käsiinsä ensin.

Joten Operation Paperclipin alaisuudessa armeija “valkaisi” heidän CV:nsä ja toi nämä herrat usean muun sadan kolmannen valtakunnan riveissä palvelleen tiedemiehen, insinöörin ja teknikon mukana maahan. Vankilan sijaan heille annettiin mukava nimettömyys Washingtonin lähiössä Yhdysvaltain hallitukselle työskennellen.

Niille, joiden rikoksia ei saatu niin helposti pyyhittyä, armeija löysi tavan tehdä yhteistyötä meren takaa vieläkin vähemmän kontrolloitavissa olevassa ympäristössä. Kuten Kurt Blome, natsitiedemies joka tahallaan infektoi vankeja kuolettavilla viruksilla, mm. rutolla, Auschwitzin keskitysleirillä ja muissa paikoissa. Nürnbergin piinapenkistä pelastamisen jälkeen viranomaiset hiljaksiin istuttivat hänet Euroopan tiedustelukeskukseen Oberurseliin, Länsi-Saksaan — joka tunnettiin toisella nimellä “Camp King” — tekemään lisää kokeita, mutta nyt jenkkien leivissä.

Sama kävi japanilaiselle tiedemiehelle Shiro Ishille, jonka tiedetään olleen vastuussa 10 tuhannen ihmisen kuolemasta hänen Mantsurian kompleksissaan nimeltä Yksikkö 731 sodan aikaan. Hänen kalmaisiin toimiinsa kuului kaikki mahdollinen koehenkilöiden hitaasti hiillostamisesta sähköllä raajojen amputointiin ja ihmisten leikkelyyn elävältä heidän kuolemaansa tarkkailtaessa. Yhdessä kohtaa hän usutti riviin alastomia kiinalaisnaisia ja lapsia nähdäkseen miten pitkään he elävät sen jälkeen, kun heitä on pistetty sirpaleella perseeseen. Hän myös tuotti tonneja pernaruttoa, jota myöhemmin käytettiin tappamaan tuhansia kiinalaissiviilejä.

Mutta sen sijaan, että tämä hirviö oltaisiin tuotu oikeuden eteen, amerikkalaisagentit antoivat Ishille ja hänen japanilaistovereilleen koskemattomuuden ja saivat kaikki hänen tutkimuksensa siitä miten toksinit vaikuttavat kehoon — mm. kaikki kudosnäytteet niiltä ihmisiltä, joiden sisäelimet leikeltiin kehosta heidän ollessaan edelleen hengissä. “Tiedemiehet Camp Detrickissa (Marylandissa) ilahtuivat”, Kinzer kirjoittaa.

“Näin tuhansien elävien vankien leikkelystä vastannut mies… vältti rangaistuksen”, hän lisää, huomauttaen että Ishi ja hänen alaisensa jäivät töihin Yhdysvaltain vankikeskuksiin Itä-Aasiaan, jossa he “auttoivat amerikkalaisia kehittämään ja toteuttamaan kokeita ihmiskoehenkilöillä, mitä ei olisi voinut laillisesti toteuttaa Yhdysvalloissa.”

Toiseksi Kinzer näyttää miten helppoa Amerikan hallinnon viranomaisille oli ottaa käyttöön entisten sota-ajan vihollisten armoton asenne ihmiskokeisiin, tehden niitä ilman valvontaa ilmeisen fanaattiseen tyyliin ilman seuraamuksia. Aikana jolloin monet amerikkalaiset katselivat lähiöihin etsiessään “Leave it to Beaveria”, Gottlieb palkkasi ihmisiä kuten George White, suoraan “The Sweet Smell of Successista”.

White oli “kovanaamainen huumekyttä joka eli leveästi rikoksen ja huumeiden maailman rajamailla”, kirjoittaa Kinzer. Vuonna 1953 hän alkoi perustaa “turvataloja” New Yorkiin ja San Franciscoon, jossa hän käytti maksettuja laitapuolenkulkijoita ja huumattuja prostituoituja myrkyttääkseen pahaa-aavistamattomia kohteita yhä suuremilla määrillä LSD:tä “juhlissa”, kun CIA väijyi toimintaa läpinäkyvästä peilistä, joiden taakse oli laitettu kamerat.

Sillä aikaa Gottlieb jakeli tonneja rahaa ja LSD:tä lääkäreille kuten Harris Isbell addiktiotutkimuskeskuksessa Lexingtonissa, Kentuckyssa. “Virallisesti tämä keskus oli sairaala, mutta se toimi enemmän vankilan tapaan”, kirjoitaa Kizner. “Useimmat vangit olivat afroamerikkalaisia yhteiskunnan laitamilta. He tuskin valittaisivat väärinkäytöksistä.”

Ja väärin heitä käytettiin, kuten suurinta osaa CIA:n rahoittamien vankilaohjelmien koehenkilöistä. Jos heille sanottiin, että he olivat osa koetta (sopimus oli tyypillisesti vaihdantaa, kuten hyvän käytöksen pisteitä tai hyvälaatuista heroiinia), heille ei kerrottu minkälaisia huumeita heille annetiin tai miten paljon. Monet kokeista sisälsivät koehenkilöiden myrkyttämistä yhä suuremmalla ja suuremmalla määrällä LSD:tä pitkiä aikoja. Gottlieb halusi nähdä missä kohtaa mieli alkaisi tuhoutua. “Hän oli tyytyväinen kun hänellä oli varma lähde ‘uhrattavia’ ympäri USA:ta”, Kinzer huomauttaa.

Varmasti hänen koehenkilöt CIA-kuulustelupaikoissa merten takana olivat “uhrattavia”. Kinzer esittää useita tapauksia joissa ulkomaalaiset vangit, joita yleensä epäiltiin vakoojiksi, saivat massiivisia määriä eri huumeita “että nähtäisin voitaisinko heidän mieliään muuttaa”. Toisille annettiin sähköshokkeja. Heidät myöhemmin tapettiin, “ja heidän rumiinsa poltettiin”.

Oli myös satunnaiselta vaikutavia tragedioita. Kuten taideopiskelija Stanley Glickman, jonka Gottliebin uskotaan huumanneen henkilökohtaisesti kahvilassa Pariisissa vuonna 1952, ja sitten hänet vietiin sairaalaan jossa tehtiin lisää “kokeita”. Se oli “hänen tuottavan elämänsä loppu”, kirjoittaa Kinzer. Glickman kuoli yksin ja mielisairaana New York Cityssa useita vuosikymmeniä myöhemmin. Tai Frank Olson, joka “putosi tai hyppäsi” manhattanilaisesta hotellista sen jälkeen, kun hänelle oltiin pahaa-aavistamattomasti annettu LSD:tä Gottliebin pitämällä “retriitillä” viikkoa aiemmin. Vaikka hänen perheensä yritti, he eivät koskaan saaneet yhdistettyä hänen omituista kuolemaansa Gottliebiin tai valtioon.

“Kellopeliappelsiini” (Warner Bros./1971)

Kinzer näyttää, että joskus paranoia syntyy ihan oikeasta syystä — että Isoveli sekä valvoo että lähes 20 vuoden ajan on huumannut ja tehnyt kokeita baktereilla ja muilla toksiineilla pahaa-aavistamattomille amerikkalaisille kuin nämä olisivat laboratoriorottia. Ja että Gottlieb, Dulles ja Helms eivät olleet minkään ylivilkkaan mielikuvituksen tuotteita. He olivat erittäin kunnioitettuja ja korkean aseman miehiä, joilla oli takanaan yhteensä 105 vuotta palvelusta valtiolle. He olivat itse systeemi.

Joten miten meidän tulisi ottaa tämä nykypäivänä? Me voimme aloittaa tunustamalla, että tarkoitus pyhittää aina keinot, koska valtio aina haluaa päästä pälkähästä. Ja me elämme edelleen näiden vaikutusten kanssa. Kidutustekniikat, jotka on otettu käyttöön 1950-luvulla, esimerkiksi, myöhemmin tulivat esiin Vietnamin Phoenix-ohjelman sysimustilla vesillä, ja paljon tuoreemmalti Abu Ghraibin vankilassa.

Todellakin, Punaisen Kauhun ja luoja tietää vaikka minkä muun täyttämät, näiden niinkutsutun “Suurimman Sukupolven” päät pommittivat maailmaa niinkuin Amerikka olisi omistanut sen. Ehkäpä se niin tekikin. Amerikan Imperiumilla oli monet kasvot kylmän sodan aikaan, ja kiitos Kinzerin, Sidney Gottlieb on eräs jota ei pidä unhoittaman.

  Artikkelin julkaissut The American Conservative

Kuinka kommunikoida avaruusolennoille etäältä

Avaruusolennoille viestiminen: ”Todennäköisyydet ovat hyvät kontaktin saamiselle”, sanoo tri Eamonn Ansbro julkisessa luennossaan Dublinin Trinity Collegessa maanantai-iltana.

Viimeiset 17 vuotta, sen jälkeen kun hän perusti Boyleen Roscommonin maakuntaan Irlantiin hänen Kingsland-observatorionsa,  Eamonn Ansbro on etsinyt maapallon ulkopuolista elämää.

Se on harrastus jota on helppo pilkata. Avaruusolennot yleisen mielipiteen mukaan ovat vihreitä, niiden pää on tylppä ja ne lentävän lautasilla. Ihmiset jotka heitä etsivät joutuvat pilkan kohteeksi.

Kuitenkin viime vuosina on löydetty tuhansia eksoplaneettoja — tähtiä kiertäviä planeettoja — ja tämä on tehnyt maapallon ulkopuolisen älyn etsinnästä (SETI, search for extraterrestrial intelligence) vakavaa toimintaa.

Ongelma on, että me emme tiedä onko maapallon ulkopuolista älyä olemassa vai ei, ja jos se onkin olemassa, me emme tiedä miten se kommunikoi.

Suurin este on välimatkat. Jopa valonnopeudella (250,000km sekunnissa) lähimmälle tähdelle, Alpha Centauriin, lähetetty viesti veisi yhdeksän vuotta sinne ja takaisin.

Tri. Ansbro puhuu valoa nopeamman kommunikaation puolesta, mahdollisen löydön joka muuttaisi Albert Einsteinin määrittelemiä fysiikan lakeja.

“Se on mahdollista”, hän sanoo. “Tästä on ollut teoreettisia malleja. Tämän parissa on tehty työtä muutama vuosi sen mahdolliseksi osoittamiseksi. Tällä hetkellä valonnopeus on rajoite.”

Maan ulkopuolinen äly

Hän spekuloi, että vaikka ihmiset käyttävät neliulotteista teknologaa (eli radiokommunikaatiota), hän uskoo Maan ulkopuolisen älyn käyttävän jotain paljon kehittyneempää, kvanttisuperluminaalista kommunikaatiota (QSC) joka on viisiulotteista. Analogian avulla esitettynä ihmisolennot voivat olla amplitudimoduloiduilla taajuuksilla (AM) ja avaruusolennot voivat olla taajuusmoduloituja (FM).

Tri. Ansbro myöntää, että ei ole varmuutta siitä että Maan ulkopuolella olisi älyä. “SETI-tiede on edelleen astrobiologian [Maan ulkopuoleisen elämän käsitteen] kaukainen haara”, hän sanoo.

“Meillä ei ole samanlaista historiallista taustaa kuin muilla tieteillä, ja me joudumme tekemään useita oletuksia. Se on todella korkean riskin projekti.”

Mutta todisteiden puute ei tarkoita todistetta niiden puuttumisesta. Ihmiskunta on vasta varsin viimeaikoina saanut käyttöönsä työkalut joilla edes aloittaa etsintä. Uusia teleskooppeja kehitetään, jotka etsivät hiilijalanjälkiä elämästä eksoplaneettojen ilmakehässä.

Astronomy Irelandin luennolla tri. Ansbro selittää viimeisintä ajattelua Maan ulkopuolisen elämän mahdollisuudesta.

“Todennäköisyydet ovat varsin hyvät kontaktille”, hän sanoo. “Äärimmäinen testi tulee Maan ulkopuolisten biosfäärien tutkimisesta.

“Ne mitkä meille ovat äärimmäisiä planeettoja, esim. satojen kilometrien syvät meret täyttävät planeetan pinnan tai paljon kivisemmät planeetat kuin Maa äärimmäisellä painovoimalla, ekstrapolaatiomme ovat suuntaa-antavia. Kuitenkin me voimme kuvitella elämää suuresti vaihtelevissa elinolosuhteissa, huomattavasti suuremmalla vaihtelulla kuin mitä tiedämme Maapallosta.”

Artikkelin julkaissut Irish Times

Lauantaimeditaatio 14.9.2019

TÄMÄN PUHTAAKSIKIRJOITUKSEN SISÄLLÖSTÄ: Tämä telepaattinen kanavointi on kerätty viikottaisista meditaatioista, jotka on pidetty Rock Creek Research & Development Laboratoriesissa sekä L/L Researchilla. Se tarjotaan siinä toivossa, että se on sinulle avuksi. Kuten Liiton olennot aina sanovat, käytäthän omaa harkintaasi tämän materiaalin arvioimiseen. Jos jokin on totta sinulle, hyvä. Jos jokin ei ole totta, jätä se taaksesi, sillä ei Liitto emmekä me halua olla kenellekään haitaksi.

Lauantaimeditaatio

Syyskuu 14, 2019

(Jim kanavoi)

Olen Q’uo, ja tervehdimme jokaista teitä rakkaudessa ja valossa tänä iltapäivänä. Me olemme mitä tyytyväisimpiä kun meitä pyydetään liittymään etsinnän piiriinne tänä päivänä. Me olemme tietoisia siitä, että monille teistä täällä ei ole kanavointiprosessi tuttu, joten me aloitamme sillä että että sanomme teille ettemme me ole lopullisia auktoriteetteja. Me olemme teidän veljiämme ja sisariamme jotka kävelevät samaa polkua kuin te. Me olemme kulkeneet, sanoisimmeko, muutaman askeleen edemmäs tätä polkua, ja se on palveluksemme muita kohtaan joka liikuttaa vie meitä eteenpäin tällä polulla niin kuin se vie teitäkin. Näin teidän pyyntönne meille liittyä etsinnän piiriinne antaa meille mahdollisuuden palvella teitä, ja jos tekisitte meille pienen palveluksen, me voisimme palvella teitä paremmin: se on, että kun me vastaamme kysymyksiinne, mikä tahansa sana tai ajatus joka ei resonoi tai ole harmoniassa kanssanne, jättäkää se sivuun ilman toista ajatusta, sillä me emme halua olla esteitä poluillanne millään muotoa. Ottakaa ne sanat ja ajatukset, joilla on teille merkitystä ja käyttäkää niitä halutessanne. Jos te teette meille tämän palveluksen, me voimme puhua teille vapaasti.

Nyt me kysyisimme jos teillä on meille jokin kysymys jolla aloittaa.

Jess: Minulla on kysymys. Kiitos. Tämä kysymys on sekä minulta itseltäni sekä eräältä kenestä olet kuullut aiemmin nimeltään Kyle. Kyle ja minä olemme työskennelleet yhdessä muiden kanssa etätyönä eri maantieteellisissä sijainneissa, sillä me suuresti haluamme virittää, säätää ja valmistella itsemme kanavointia varten, tai tukeaksemme kanavoituja viestejä Liitolta. Voisitko kommentoida sitä miten tähän prosessiin vaikuttaa se olemmeko henkilökohtaisesti läsnä vaiko eri paikoissa? Onko mahdollista onnistuneesti kanavoida viestejä Liitolta enemmän kuin yhdessä sijainnissa?

Q’uo: Olen Q’uo, ja olen tietoinen kysymyksestäsi, sisareni. Me tarkastelemme tätä kysymystä hieman epäröiden, sillä ei ole toiveenamme tulla olentojen vapaan tahdon väliin neuvomalla tietyssä tilanteessa. Näin me olemme jonkin verran yleisluontoisia esityksessämme. Se on parhaan tietomme mukaan hyvin tehty työ pysyä jossain tietyssä yhdessä ja samassa tilanteessa tai sijainnissa, kun pyritte palvelemaan toisia tarjoamalla itsellenne kanavointiprosessin avulla tietoa lähteistä kuten me olemme.

Kuitenkin tämä ei ole yksinkertainen tilanne johon osallistua, sillä on olemassa erilaisia olentoja, joiden kanssa saattaa saada yhteyden sisätasoilla meditatiivisessa tilassa, joka lähestyy niinkutsuttua transsitilaa. Jotkut ovat henkilökohtaisia oppaita, joihin pääsee käsiksi ja joita voi kanavoida olennosta toiseen eri sijainneissa, sillä henkilökohtainen opas on se energian ja informaation lähde, jota te voisitte nimittää paikalliseksi, tai Maan piiriin kuuluvaksi.

Olosuhteet sellaiselle tilanteelle ovat erilaiset sellaisille kuin me olemme, jotka olemme muiden kokemuksen tasojen natiiveja ja vierailemme pallollanne, sanoisimmeko, teidänkaltaisten olentojen kutsuvieraina. Tässä hetkessä olisi paljon vaikeampaa, sanoisimmeko, kyetä pääsemään käsiksi ja prosessoimaan informaatiota, jota me tarjoamme, jos olisi monta erilaista lokaatiota, enemmän kuin yksi.

Tämä voi myös muuttua jos olennot, jotka ottavat kanavointiprosessiin osaa, ovat tässä prosessissa pitkällä, niin että he voivat ylittää ajan ja tilan lokaalit rajat ja kyetä havaitsemaan ajan ja tilan puolien ykseyden omassa kanavointiprosessissaan. Me toivomme, että tämä on riittävästi informaatiota, joka antaa teille joitain viitteitä tilanteestanne.

Onko vielä muita kysymyksiä tällä kertaa?

Jess: Ei, kiitos.

Q’uo: Olen Q’uo ja me kiitämme sinua, sisareni. Onko muita kysymyksiä tällä kertaa?

Gary: Q’uo, minulla on kysymys punaisesta säteestä. Onko sen läpivirtaus mahdollista mennä tukkoon, sanotaanko vaikka pelosta, tai lähinnä uhasta selviytymiselle?

Q’uo: Olen Q’uo ja olen tietoinen kysymyksestäsi, veljeni. Normaalisti punainen säde on säde jolla ei ole vaihtelevan luonteista ilmaisua. Se tarkoittaa, että normaalisti sen olemassaolon laatu on kiinteä, ja se koskettaa olennon selviytymistä ja olentojen lisääntymistä. Kuitenkin, on kuitenkin todellakin mahdollista tukkia punainen säde jomman kumman sen perusluonteen ilmaisuissa. Tukos on kaikkein yleisimmin saavutettu olennolla sen tietoisessa luonteessa jossa olento näkisi oman fyysisen tai mentaalikompleksinsa uhatuiksi. Tämä pelkotietoisuus, sitten, voi todellakin tukkia punaisen säteen tavalla joka estää pranan, rakkauden ja valon liikkumisen Yhdeltä Luojalta, sen energiakeskusten läpi.

Onko vielä toista kysymystä, veljeni?

Gary: Entäpä sitten sellaisen olennon tapauksessa, joka tekee itsemurhan. Ovatko he tukkineet punaisen energiakeskuksensa?

Q’uo: Olen Q’uo ja olen tietoinen kysymyksestäsi, veljeni. Sellainen olento tuntisi eräänlaista pelkoa elävänä olemisesta, peläten sen kokemuksessa tapahtuvia seuraamuksia, jotka ovat mitä häiritsevimmällä tavalla koskettaneet olentoa, jonkin jakson verran mitä te kutsutte ajaksi. Täten olento olisi, sanoisimmeko, sen omien epäonnistumisen pelkojen ajama, tai pelon siitä ettei kykene jatkamaan kasvavan katalyytin prosessointia omassa elämänkaavassaan, sellainen tukkisi kaikki energiakeskukset kerralla, sillä tämänkaltainen kokemus sisältää tämän olennon varsinaisen henkisen luonteen. Täten punainen säde menisi ensiksi tukkoon, sitten muut siitä eteenpäin vuorotellen.

Onko vielä muuta kysymystä, veljeni?

Gary: Vielä yksi kysymys liittyen punaiseen säteeseen, ja sitten siirrän vuoron muulle piirille jos jollain muulla on kysymys. Ra-kontaktissa kysyjä kysyy energiakeskuksen tasapainottamisesta, ja Ra aloittaa — Ra liikkuu energiakeskusten läpi alkaen punaisesta säteestä, sitten sanoo: “Ensimmäinen tasapainotus on Malkuth eli Maan energiavärähtelykompleksi, nimeltään punaisen säteen kompleksi, ja tämän energian ymmärtäminen ja hyväksyntä on perustavanlaatuista.” Voisiko avata tätä mitä Ra tarkoittaa sanomalla “tämän energian ymmärtäminen ja hyväksyntä on perustavanlaatuista?”

Q’uo: Olen Q’uo ja olen tietoinen kysymyksestäsi, veljeni. Malkuth on Maan taso, jossa henkiset energiat syötetään mieli/keho/henkikompleksiin ensin punaisen säteen läpi, jotta tämä elementaalikeho, joka on muodoton, voisi energisoitua tavalla mikä sallii sillä olla olemus Maan tasoilla. Punaisen säteen potentioitu luonne tänä aikana, sitten, aktivoituu niin, että se muuttuu niinkutsutuksi perustaksi, jolle loput energiakeskusten toiminnat voidaan pohjata. Se on kaikelle muulle toiminnalle ja älylle perustavanlaatuista, joka emanoituu ylempiin energiakeskuksiin.

Onko vielä toista kysymystä tällä kertaa?

Zach: Minulla on kysymys, Q’uo. Voisitko syventyä punaisen säteen vetovoiman oikeaan käyttöön ja tarkoitukseen positiivisesti polarisoituneiden olentojen kesken?

Q’uo: Olen Q’uo ja olen tietoinen kysymyksestäsi, veljeni. Punaisen säteen aktivaatio on sellainen mikä tapahtuu kahden olennon välillä, jotka seksuaalisesti polarisoituvat tavalla joka on, sanoisimmeko, saatavilla näiden välistä toimintaa, tai leikkiä, varten. Tämä tarkoittaa, että vetovoima on se mikä löytää napavastinparinsa, oli olento biologisesti sitten maskuliininen tai feminiininen. Fyysinen vetovoima menee jokaisen olennon yksilöllisen ja ainutlaatuisen luonteen mukaan. Tämä toimii ilman tietoista kontrollia. Tämä toimii tarkemmin ilmaistuna tiedostamattomana heijastuksena jokaisen olennon seksuaalisen polaarisuuden perusluonteesta.

Näin on olemassa, tämän vetovoiman seurauksena, eräänlainen perusluonteinen kumppanuus joka muuttuu pohjaksi johon lisätään muita elementtejä, kun kahden olennon välinen toiminta alkaa ja jatkuu. Täten jokaiselle olennolle tarjotaan mahdollisuus palvella toista, tavalla tai toisella, kun se alkaa intensiivisenä seksuaalisena vetovoimana johon lisätään punaisen ja oranssin säteen yksittäinen olemus, mikä liikkuu eteenpäin keltaiseen säteeseen asti, joka sijoittaa olennon ideaalisesti pariutuneiden ryhmään. Kuitenkin tämä tapahtuu aina jokaisen olennon vapaasta tahdosta, jolla se myös sitä käsittelee. Näin kahden olennon välisen suhteen arvon energisoinnin ja edistämisen peruskuvio on sellainen, joka on punaisen säteen kiihdyttämistä seuraava eteenpäin vievä voima.

Onko vielä toista kysymystä, veljeni?

Zach: Ei, Q’uo. Kiitos.

Q’uo: Olen Q’uo ja me kiitämme sinua veljeni. Onko vielä toista kysymystä tällä kertaa?

Forest: Minulla on kysymys, Q’uo, ja se ei mitenkään liity punaiseen säteeseen. Ehkäpä laajempi tämän aiheen kysymys on meidän vuotemme 2012, kun monet Maan asukkaat odottivat niinkutsuttuja “Maya-ennustuksia”, jotka olisivat johtaneet sielujen massasadonkorjuuseen. On ymmärrykseni, että ihmiskunta ei ollut valmis tuon tapahtumiseen tuona aikana. On myös ymmärrykseni, että tuolloin meille lähetettiin useampi pallo suojelemaan Maata, kokonaisuudessaan, sellaiselta läpikotaiselta sadonkorjuulta.

Joten kysymykseni on kahtaanlainen. Ensinnäkin, onko ymmärrykseni oikein? Toiseksi, loiko kollektiivinen ihmiskunnan tietoisuus nuo pallot, vai lähettikö ne Yksi Ääretön Luoja, vai olivatko ne Liiton lähettämiä riippumatta Yhdestä Äärettömästä Luojasta. Kiitos.

Q’uo: Olen Q’uo ja olen tietoinen kysymyksestäsi, veljeni. Ensinnäkin, transformaation energiat, jotka olivat tuolloin laajalti havaittu vuotena 2012 olivat saatavilla usealla olemisen tasolla. Nämä energiat oli mahdollista manifestoida, ei ainoastaan sisäisillä tasoilla, joilla ne todella tulivat manifestoiduiksi, vaan myös ulkoisilla kolmannen tiheyden illusion tasoillanne.

Monet ennustukset ja kanavoinnit, sanoisimmeko, keskittyivät näihin energioihin monilla surullisilla tavoilla; jotkut kuvasivat niitä yhdellä tavalla, toiset toisella. Ja tämä on odotettavissa kun on eri tyyppisiä kanavia eri kyvyillä havaita sitä mikä on olemassa sisemmillä tasoilla mahdollisuuksien/todennäköisyyksien pyörteinä. Aina on monia eri tapoja joilla mikä tahansa profetoitu potentiaali voidaan havaita, tai myöskin ilmentää, sillä kun toiminta tapahtuu yhdellä planeetan tietoisuuden tasolla, tapahtuu usein muutos mahdollisuuksien/todennäköisyyksien pyörteissä.

Transformaation teot eivät olleet niinkään massatietoisuutta ulkoisella tasolla, jota oltaisiin koettu, vaan eräänlainen sisäinen transformatiivinen kokemus eri totuuden etsijöille, kuten voitte nimittää heitä, joka olisi, kun herkistytään kosmisista lähteistä virtaaville värähtelyille, käyttänyt näitä värähtelyjä tavalla, jota olisitte voineet nimittää “kundalinin nousuksi” niin, että olisi ollut, niiden keskuudessa jotka olivat valmiita, transformatiivinen kokemus joka olisi sallinut ilmaista enemmän tätä kosmista energiaa heidän elämänkaavoissaan. Tätä voisi verrata ihmiskunnan massatietoisuuden hedelmöittämiseksi niin, että Yksi Ääretön Luoja, joka on olemassa jokaisessa olennossa ja luomakunnan hippusessa löytäisi täydellisemmän olemuksensa ilmentymän Maapallon tietoisuuden ryhmämielessä.

Tämän koki, todellakin, moni jotka olivat saatavilla sellaisille energian muutoksille. Kuitenkin, ne jotka odottivat näkevänsä sielujen massasiirtymän korkeampiin todellisuuksiin tuona hetkenä käyttivät sellaista informaatiota, jonka eri kanavat ja kontaktit ympäri planeettaanne olivat vähemmän täydellisesti havainneet.

Onko vielä toinen kysymys, veljeni?

Forest: Joten se minulle kuulostaa kuin hedelmöitykseltä, niinkuin sitä nimititte, sellaisten henkilöiden kohdalla jotka alkaisivat nostaa värähtelytasoaan, mikä tuolloin tapahtui, ja sen seurauksena, onko nyt meidän vuodeksi 2019 nimittämämme vuosi, joka on vastuussa tänä hetkenä kolmannen tiheyden Maan historiasta, kolmannen tiheyden illuusion historiassamme täysin ennenkokematon aika?

Q’uo: Olen Q’uo ja kiitämme kysymyksestäsi, ja tiivistyksestäsi, joka, meidän arvioiden mukaan oli varsin oikein. Näiden energioiden planetaarinen jatko ympäröi nyt palloanne, sillä kosmisen luonteen kello on alkanut lyödä vieläkin pakottavammalla tavalla, kutsuakseen sellaisia transformaatioita jotka ovat mahdollisia yksilöille tänä aikana. Pallollanne kohtaavat positiivinen ja negatiivinen polariteetti niin, että on paljon epätietoisuutta, paljon epäilystä, paljon vaikeuksia, ja paljon odotusta siitä mitä tulee tapahtumaan ilman selkeää havaintoa siitä, miten nämä kosmiset virtaukset tulevat vaikuttamaan olentoihin ja planeettaanne itsessään. Planeettanne on tehnyt siirtmän neljänteen rakkauden ja ymmärryksen tiheyteen ja sen populaation sato korjataan hitaasti positiivisessa ja negatiivisessa merkityksessä, niin että jokainen olento joka nyt läpäisee niinkutsutun kuoleman siirtymän saa tarjouksen mahdollisuudesta kulkea läpi valon portaalista, jossa valo käynnistää olennon kyvyn sietää neljännen tiheyden värähtelyjen impaktia, mitä mittaa jokaisen olennon energiakeskusten violetti säde.

Näin siirtymä neljänteen tiheyteen on käynnissä ja tulee jatkumaan tuntemattoman jakson aikaanne, sillä on, kuten olemme sanoneetm paljon sekaannusta planeetallanne tänä aikana. Kuitenkin, me ehdottaisimme jokaiselle totuuden etsijälle, että he lähettäisivät rakkautta ja valoa planeetallenne ja sen populaatiolle. Tuo rakkaus ja valo toimii resonanssin avulla jokaisen olennon sisällä olevan Yhden Luojan rakkauden ja valon kanssa niin, että mikä tahansa mahdollisuus olennolla onkin positiiviselle sadonkorjuulle tehostuu tämän resonanssivaikutuksen ansiosta.

Näin olentojen kuten te meditoidessa ja lähettäessä rakkautta ja valoa planeetan populaatiolle, te parannatte mahdollisuutta tälle sadonkorjuulle tulla valmiiksi ja tulla jokaisen olennon havaitsemaksi planeetallanne. Tämä on suuri toivo Yhden Äärettömän Luojan Palveluksessa Olevalle Planeettojen Liitolle. Kuitenkin, me, niinkuin tekin, seisomme sivustakatsojina tälle näytelmälle. Lopulta näytelmä pääsee loppukohtaukseensa, ja Yksi Luoja löytyy kaikesta.

Onko vielä toista kysymystä tällä kertaa?

Forest: Siinä kaikki, kiitos.

Q’uo: Olen Q’uo, ja jälleen kerran me kiitämme sinua, veljeni. Onko toista kysymystä tällä kertaa?

Rachel: Q’uo, on ymmärrykseni, että me luomme polun neljänteen tiheyteen hedelmöityksen keinoin. Luulen, että siinä havaintotavassa siitä miten kannan rakkautta ja valoa pitkin päivää, ja siinä tavassa miten elän, minä näen joskus asioita tapahtuvan kuin elokuvassa itseni ulkopuolella. Jos niin minä kysyn, siitä mitä sinä sanot, ja tavasta jolla voimme tulla yhteen kollektiiveiksi ja meditoida maailman puolesta, tuommeko me heidät lähemmäksi violettia valoa, joka minulle on osa meitä, suurimmalle osalle meistä. Onko se jotain, joka minulle tarkoittaa että meitä kaikkia kutsutaan tänään tänne tuntemaan meidät toisemme, työskentelemään värähtelyn korkeamman ymmärryksen puolesta ja siitä mitä me voimme tehdä sen yhdessä?

Q’uo: Olen Q’uo ja olen tietoinen kysymyksestäsi, sisareni. Todellakin jokainen olento tässä etsijöiden piirissä sekä niin monessa muussa samanmielisten, samankehoisten ja samanhenkisten parissa pitää sisällään kyvyn saada yhteys siihen rakkauden ja valon laatuun jokaisessa olennossa, joka on Yhtä Ääretöntä Luojaa, ja lähettää tuota rakkautta ja valoa planeetan kansalle tavalla, joka voi inspiroida useampia etsimään totuutta, niinkuin sitä kutsuisitte. Tämän totuuden etsintä on sen etsintää mikä on kaiken luodun ykseyttä, joka ilmaistaan avoimen sydämen kautta joka tuntee ehdottoman rakkauden koko luomakuntaa kohtaan. Jokainen olento, jokaisessa luomakunnan hippusessa, näkee itsensä toisena itsenä, näkee itsensä Luojana, näkee kaiken luomakunnan täydellisyyden tässä kolmannen tiheyden illuusiossa.

Näin jokainen hetki, jokainen päivä, jokainen vuorokausi, jonka koette tätä rakkautta ja valoa ja lähetätte sitä eteenpäin koko planeetalle, on mahdollisuus laajentaa sadonkorjuun loppuunsaattamisen mahdollisuutta positiivisesti ja negatiivisesti orientoituneissa merkityksissä, niin että tämä planeetta voi tarjota sen omasta olemuksestaan hedelmää Yhdelle Luojalle neljännen tiheyden rakkauden ja ymmärryksen tasolla.

Onko vielä toista kysymystä tällä kertaa?

Rachel: Ei, kiitos.

Q’uo: Olen Q’uo. Me kiitämme sinua, sisareni. Onko vielä toista kysymystä tällä kertaa?

Gary: Q’uo, on ymmärryksemme että jokainen uusi sukupolvi, joka syntyy Maahan, tulee ilmaisemaan kykyjään ja ymmärrystään joka ylittää konsensustodellisuuden rajat ja asteittain vie meidät kohti neljättä tiheyttä. Kun uusi sukupolvi on lapsuusvaiheessa, miten me aikuiset autamme inspiroimaan näitä lapsia ja autamme heitä tunnistamaan ja kehittämään lahjojaan?

Q’uo: Olen Q’uo olen tietoinen kysymyksestäsi, veljeni. Ensinnäkin me ehdottaisimme, että jokainen henkilö näkee jokaisen uuden lapsen ei pelkästään kolmannen tiheyden äidin ja isän lapsena, vaan Yhden Äärettömän Luojan lapsena, sillä oikeasti se on jokaisen lapsen ja jokaisen muun olennon luonne tällä planeetalla. Kun näette jokaisen lapsen Luojan lapsena, katsokaa sitten miten kaikessa olevaa Luojaa voidaan ymmärtää ja opettaa tälle lapselle tapana inspiroida päivittäin ja tunnustaa ett Luoja on olemassa kaikessa. Löytäkää tapa jolla voitte jakaa rakkauttanne Yhtä Luojaa kohtaan tämän lapsen kanssa toistuvasti, aivan niin kuin opitte aritmetiikkaa ja lukemista koulujärjestelmässänne, opettakaa heille kaiken luomakunnan ykseyttä, opettakaa heille ehdotonta rakkautta koko luomakuntaa kohtaan, opettakaa heille totuuden valoa kaikessa luomakunnassa, opettakaa heille kaikkien olentojen toisiinsa kytkeytymistä yhdessä luomakunnassa, ja erityisimmin tänä aikana planeetallanne mitä kutsutte Maaksi.

Tehkää tästä jokaisen lapsen koulutuksen perusta, ja silloin jokainen lapsi on rikas siinä tiedossaan joka hänellä on. Sillä me olemme kaikki yhtä: me olemme yhtä jokaisen lapsen kanssa, me olemme yhtä toisiemme kanssa, me olemme yhtä isässä, me olemme yhtä äidissä, me olemme yhtä planeetalla — me olemme yhtä.

Onko vielä toista kysymystä, veljeni?

Gary: Paljon kiitoksia. Ei enää siitä, ei.

Q’uo: Olen Q’uo ja me kiitämme sinua, veljeni. Onko viimeistä kysymystä tällä kertaa?

Gary: Q’uo, Ra kuvaa kollektiivisen mielen saastuneisuutta, ja he sanovat erityisesti, “Täten on jotain, sanoisimmeko, jopa seksuaalista saastetta, mikä esiintyy eniten omassa kulttuurissanne erilaisina taipumuksina vihollissuhteisiin, tai, niinkuin te niitä nimitätte, avioliittoihin, sen sijaan että annettaisiin vapaasti toiselle Äärettömän Luojan rakkaudessa ja valossa”

Voitko kuvata eroa avioliiton, siten kuin se käytännössä koetaan tällä planeetalla, sekä vapaan antamisen välillä, mitä Ra kuvaa?

Q’uo: Olen Q’uo ja me uskomme, että ymmärrämme kysymyksesi, veljeni. Korjaathan meitä jos emme ole oikeassa. Saastuneisuus, joka on ollut olemassa kaukaisista ajoista asti planeetallanne seksuaalienergian siirroissa naimisissa olevan pariskunnan kesken on negatiivisesti suuntautuneiden olentojen tuote, sillä he toivovat kylvävänsä erillisyyden siementä tämän planeetan populaatioon. Tämän tyyppiset erillisyyden siemenet, sitten, ovat jatkaneet kasvamistaan planeettanne historian ajan niin, että seksuaalienergian siirrot ovat surkastuneet, tai saastuneet, niinkuin Ra sanoi, niin että se nähdään monilla eri tavoin olevan haluttavaa, arvokasta, myytävää, kontrolloitavaa, likaista, sellaista mitä tulisi välttää. Täten on ollut vuosituhansien ajan hämmennystä tämän tyyppisistä seksuaalienergian siirroista.

Avioliitot, täten, niiden välillä jotka tähän seksuaalienergian siirtoon osallistuvat, ovat käsittäneet eri laatujen sekoittumisen joka on arvioitu olevan osa tuollaista seksuaalienergian siirtoa. On harvoja, jotka ovat kyenneet katsomaan tällaisten epäröimisen ja ellotuksen laatujen läpi, jotka ovat nähneet että on, tällaisessa energiansiirrossa, ykseyden täydellinen kauneus, pyhä pimeys ja valon sauva, joka liikkuu tavalla jolla luoda mahdollisuus elämän synnylle Yhdestä Äärettömästä Luojasta tähän kolmannen tiheyden illuusioon, ja näin herättää molemmat olennot mahdollisuudella palvella tätä uutta olentoa. Olivatpa olennot sitten samaa biologista luonnetta, tämä saman tyypin seksuaalienergian siirto voi myös olla tarjous kullekin olennolle luoda side tavalla joka on mitä pyhin sen olevaisuuden perustassaan, niin että tarjotaan myös jokaiselle olennolle palvelua toisille jonka pariskunta voi kokea ja ilmaista päivittäisissä toimissaan, mikä tekee pyhäksi jokaisen teon johon jokainen olento ryhtyy, mikä ilmaisee Yhtä Luojaa, rakkautta, valoa, ykseyttä. Aina on olemassa mahdollisuus nähdä saastaisuuden läpi niin, että löytyy puhtautta kaiken saastan tuolta puolen, kaiken hämmennyksen tuolta puolen, kaiken epäilyn tuolta puolen. Sillä jokainen teistä sisältää Yhden Luojan jonka yhteyteen pääsee ja joka voidaan kokea ja ilmaista puhtaassa merkityksessä jokaisessa olemuksenne piirteessä, teidän liikkuessanne ylöspäin energiakeskuksia, ja ilmaistessanne jokaisen energiakeskuksen laatua tavalla jolla energian vaihdanta on puhdasta ja täydellistä ja henkilökohtaista.

Nyt me jälleen kerran kiittäisimme jokaista teistä kutsuessanne läsnäoloamme teidän etsijöiden piirin pariin tänään. Te tunnette meidät nimellä Q’uo. Me poistumme tämän instrumentin ja ryhmän luota. Me jätämme jokaisen teistä siihen tilaan jossa teidät löysimme, Yhden Äärettömän Luojan rakkauteen ja valoon. Kulkekaa rauhassa ja voimassa, ilossa ja ylistäen kaikkea, sillä kaikki on yhtä. Adonai vasu borrogus

Miksi yli 40v vanha Churchin komitean raportti pitäisi edelleen kiinnostaa

Artikkeli on julkaistu vuonna 2016

Nykyään jos menet Twitteriin, voit löytää NSA:n twiittailemasta sen sitoutumisesta kierrättämiseen, tai CIA:n vitsailemasta siitä ettei se edelleenkään tiedä missä Tupac on. Miksi nämä ennen niin karmaisevat vakoilulafkat ovat niin innokkaita luomaan meille ystävällisen kuvan? Vastaus voidaan jäljittää vuosien 1975-76 Churchin komiteaan, joka muutti ikuisesti sen tavan miten amerikkalaiset näkevät tiedustelupalvelut, joiden piti palvella heitä.

Viime viikolla tuli täyteen 40 vuotta siitä kun Churchin komitean loppuraportti julkaistiin. Voit lukea raportin täältä. Watergaten jälkimainingeissa tammikuussa 1975 perustettu komitea perustettiin hieman sen jälkeen kun tutkiva journalisti Seymour Hersh oli paljastanut CIA:n roolin sekä ulkovaltojen hallitusten jallittamisessa että Yhdysvaltain kansalaisten vakoilussa. Komitea vietti 16 kuukautta käyden läpi salaisia ja julkisia dokumentteja ja grillaten satoja vastatiedustelu-upseereja, CIA-johtajia, FBI:n johtoa ja muita viranomaisia valaistakseen sitä laajuutta, jolla tiedusteluyhteisö on sikaillut aiempina vuosikymmeninä.

Tuloksena oli ennennäkemätön silmäys hämäräperäiseen amerikkalaisen tiedustelun maailmaan, mikä ikuisesti muutti kansan käsitystä Yhdysvaltain eri tiedustelupalveluista. Tämä piti erityisen paljon paikkansa NSA:n tapauksessa, jonka rooli ja jopa olemassaolo oli vähän tunnettu kansan keskuudessa ennen komitean paljastuksia.

Tärkeintä oli se mitä komitea oikeasti paljasti. Sen loppuraportti, joka julkaistiin huhtikuun 26. päivä 1976, luetteli huikean laajasti tiedusteluyhteisön laittomuutta ja väärinkäytöksiä, jotka olivat toistaan seuranneiden presidenttien alaisuudessa kääntäneet valtansa yhä enemmän itse kansalaisia vastaan. Virastot kuten CIA ja FBI näyttivät toimivan hallituksena omin nokkineen, luikerrellen lakirajoitteiden ohi niiden pyörittäessä ohjelmia, joista äänillä valitut edustajat, jopa presidentti, pidettiin pimennossa.

Suurin osa Churchin komitean paljastuksista tuntuu keskittyvän muutamaan nyt tunnettuun ohjelmaan, jotka ovat muuttuneet ikonisiksi virastojen rikkomuksiksi. Oli FBI:N COINTELPRO, 1960- ja 70-lukujen yhteiskunnallisia liikkeitä vastaan perustettu salainen toimintaohjelma, jonka kohteena olivat kotimaan yhteiskunnallista ja poliittista järjestystä uhkaavat ryhmät. Ohjelma urheasti yritti disruptoida ja tuhota yhteiskunnallisia liikkeitä kuten Mustat Pantterit ja Students for a Democratic Society. Se myös vehkeili omituisia juonia kuten FBI:n ehdottama suunnitelma iskeä painotaloihin aineella, joka “jäljitteli kuvottavimman tuoksuista paskan katkua”. Raportin mukaan ainakin 18 prosenttia ohjelman kohteista oli puhujia, opettajia, kirjoittajia ja tapaamisia tai rauhanomaisia mielenosoituksia, eikä niinkään rikollinen toiminta.

Sitten oli FBI:n oikeudeton salakuunteluhojelma, NSA:n oikeudeton sähkeiden ja muiden kansainvälisten viestien keruuohjelma sekä CIA:n ja FBI:n postin avaamisohjelmat, jotka avasivat, valokuvasivat ja tallensivat erään kerran yli 215 000 postilähetystä. Monet näistä ohjelmista olivat sisäsiittoisia ja jakoivat informaatiota eri tiedusteluvirastoille ja valtion laitoksille.

Vähemmän tunnettuja nykyään ovat ohjelmat kuten armeijan kotimaan mielenosoitusryhmien valvonta, tietojen pito ainakin 100 tuhannesta amerikkalaisesta lähtien Jesse Jacksonista Joan Baeziin ja Arlo Guthrieen, tai FBI:n “pidätyslista”, FBI:n pitämä lista ulkomaalaisista ja oman maan kansalaisista, jotka pidätettäisiin välittömästi mikäli sota syttyisi. Ehkäpä kaikkein shokeeraavin oli Huston Plan, jossa raportti peräänkuulutti “kansakunnan korkeimman poliittisen hahmon sallivan laittomuudet tiedusteluyhteissä” — lähinnä joustaen amerikkalaisten valvontaa sääntelevistä laeista ja sallia virastojen murtautua kohteiden koteihin, muun muassa. Nixon lyhyesti salli nämä toimet, kunnes J. Edgar Hoover vakuutti presidentin muuttamaan mieltään siinä pelossa, että toimet paljastuisivat ja hän joutuisi henkilökohtaisesti bussin alle.

Komitean laajamittaiset paljastukset saivat aikaan tiedustelupalvelujen toimintatapojen muutoksen. Vuonna 1978 kongressi hyväksyi Foreign Intelligence Surveillance Actin (FISA), joka loi salaisen tuomioistuimen jolla antaa lupia kotimaan vakoiluun. FISA-oikeusistuinta pidetään komitean suurena perintönä, joka on luonut paljon kaivattua valvontaa maan tiedusteluvirastoja kohtaan, jotka ovat härskisti leikkineet amerikkalaisten kansalaisoikeuksilla.

Todellisuudessa konkreettinen komitean perintö on paljon epäselvempi. FISA-oikeutta ei nykyään pidetä kauhean paljoa kumileimasinta ihmeellisempänä, ja se on evännyt vain 0.3 prosenttia sille tehdyistä valvontapyynnöistä viimeisen 33 vuoden aikana. Jopa silloinkin, aina kun piti käydä ristiriitaisimpaan Snowdenia edeltäneeseen valvontaan — Bushin hallinnon 9/11-salakuuntelu — valtio yksinkertaisesti vain sivuutti oikeusistuimen. Ei ainoastaan tuo, vaan jos yhtään mitään niin kotimaan valvonta on lisääntynyt komitean saadessa työnsä päätökseen. NSA nykyään kerää ja tallentaa lukemattomien amerikkalaisten viestintätiedot, jotka ovat paljon intiimimpiä ja paljastavampia kuin mistä komitea puhui 4 vuosikymmentä sitten. Hetki sitten korkein oikeus antoi FBI:lle luvan hakkeroida mahdollisesti miljoonia tietokoneita yksittäisellä luvalla. Ja nämä ovat ainoastaan asioita joista me olemme kuulleet.

Miten komitean perintöä tulisi sitten tarkastella? Mitkä ovat sen saavutukset valtiotason valvonnan lisäksi?

Churchin komitean todellinen arvo on niissä läksyissä, joita me voimme opiskella sen löydöksistä. Enemmän kuin minkään valtion politiikan käytännön vaikutukset tai se miten amerikkalaisten mielikuva tiedustelusta on muuttunut, kyse on sen kaukonäköisistä varoituksista koskien deep staten valtaa, joka on sen kaikkein pitkäikäisin perintö.

Kansallisen turvallisuuden valta melkein aina kääntyy omia kansalaisia vastaan

Monet Churchin komitean raportissa kuvatut ohjelmat alkoivat yrityksinä selättää ulkomaista aiheutuvat uhat. Kuitenkaan ei kestänyt kauaakaan kun romahtavien yhteiskunnallisten olosuhteiden ja projektin käsiinleviämisen yhteisvaikutus — lähinnä protestiliikkeiden ja terroristitekojen kasvu — sai tiedusteluvirastot kääntämään kaiken näkevän silmänsä sisäänpäin.

“Epäselviin termeihin kuten ‘vallankumouksellinen toiminta’, ‘kansalliset intressit’, ‘kotimaan turvallisuus’ ja ‘kansallinen turvalisuus’ luotettiin sähköisesti valvottaessa monia henkilöitä, jotka eivät olleet tehneet mitään rikollista ja jotka kaikkien objektiivisten mittareiden mukaan eivät olleet mikään uhka Yhdysvaltain turvallisuudelle”, raportti esittää FBI:n oikeudettomasta salakuunteluohjelmasta.

Komitea tunnusti näiden ohjelmien suuren potentiaalin väärinkäytöksille, varoittaen että “NSA:n teknologiset kyvyt… voisivat kääntyä amerikkalaisia itseään vastaan suuresti vaikuttaen kansalaisvapauteen.” Tämän näkökannan epätodennäköinen kannattaja oli Tom Huston, entinen Valkoisen talon avustaja, joka vuonna 1970 oli painostanut Nixonia hyväksymään Huston Planin, mikä olisi antanut lisää valvontaoikeuksia eri tiedusteluvirastoille (hän ei tiennyt, että jotkut näistä virastoista olivat salaa käyttäneet sellaisia oikeuksia jo vuosia). Viisi vuotta myöhemmin, tämä oli hänen kantansa:

Riski oli, että ihmiset saataisiin herkistettyä poliittisille mietinnöille kansallisen turvallisuuden mietintöjen sijaan…. siirtyä lapsesta pommin kanssa lapseen kyltin kanssa, ja lapsesta kyltin kanssa lapseen autonpuskuritarran kanssa. Ja tätä vain jatkettiin ja jatkettiin.

Komiteaa on tässä patistettu tätä seuranneiden tapausten myötä, lähtien NYPD:n rauhallisten muslimiyhteisön vakoilusta suuriin määriin korkean teknologian sodankäyntiin tarkoitettua laitteistoa, jota on annettu paikallisille poliisiasemille.

Millään tavalla systeeminvastaiset ovat todennäköisiä kohteita

Standardipuolustus valtion valvonnalle on, että “jos sinulla ei ole mitään salattavaa, sinulla ei ole mitään pelättävää.” Useimmille tämä on helppo kanta, ottaen huomioon että kokonaisuutena suurin osa ihmisistä ei ole valtion valvonnan kohteita. Churchin komitean loppuraportissa valtarakenteita kyseenalaistavat, tai edes yksinkertaisella tavalla valtanormeista poikkeavat ovat niitä, jotka nähdään todennäköisesti vihollisina.

Olipa kyseessä sitten FBI, CIA, NSA tai armeija, eri komitean tietoonsa saamat kotimaan vastatiedusteluohjelmat pyrkivät yleensä käytännössä valvomaan samoja kohteita. He olivat “Uuden Vasemmiston” jäseniä — jota FBI ei kyennyt määrittelemään, paitsi “enemmän tai vähemmän asenteena” — eri kommunististen ja sosialististen puolueiden jäseniä, kotimaan niskoittelijoita ja sodan vastaisia mielenosoittajia. Vaikka ohjelmat kohdistettiin myös valkoisen ylivallan ryhmiin kuten KKK, he olivat paljon enemmän kiinnostuneita yhä vain militantimman vasemmiston jäsenistä, joiden he epäilivät toimivan ulkovallan vaikutuksen alaisina.

Näiden laajojen leimojen takia valtion vastatiedusteluohjelmien kohteet päätyivät kattamaan tieteentekijät, Neuvostoliittoa tutkivat akateemikot kuten John Steinbeck ja kaksi sananvapauden kannattakaa, jotka puolustivat “klassisen nelikirjaimisen sanan käyttöä”, koska se “näytti ilmiselvää keskisormea hyveellisyydelle ja yleiselle moraalisuudelle.” Siihen kuului jopa jotain niinkin pikkumaista kuin opiskelijalehtien painostaminen muuttamaan niiden sisältöä.

Kuitenkin siviilioikeuksien ja yksityisyyden jatkuvasti ollessa vain valkoisten, keskiluokkaisten ongelmana, nämä ohjelmat keskittyivät kansalaisoikeusryhmiin ja “mustien nationalistisiin vihapuheryhmiin” (joihin FBI:n mielestä kuului Martin Luther Kingin Southern Christian Leadership Conference ja “suurin osa mustien ryhmistä”).

Useimmat nykypäivänä tietävät FBI:n Martin Luther Kingin niskaan hönkäilevästä ahdistelusta, jonka komitea sai selville. Siihen kuului kaikki mahdollinen Kingin vakoilusta myllykirjeiden lähettämiseen hänelle ja hänen nimensä mustamaalaamiseen hänen tukijoiden silmissä. Mutta tämä oli vain jäävuoren huippu. FBI laittomasti salakuunteli Malcolm X:ää, Huey Newtonia ja muita “mustia ekstremistijohtajia” sekä puertoricolaista nationalistiryhmää ja Palestiinaa kannattavia organisaatiota. Sen tavoitteena oli “neutralisoida” rauhanomaiset kansalaisoikeusryhmät kuten Student Nonviolent Coordinating Committee ja CORE, samalla kun armeija vakoili ja piti tiedostoja aktivisteista kuten Julian Bond ja Walter Fauntroy.

Black Lives Matter -liikkeen edistyessä ja organisaatioiden kuten BYP 100 ja maahanmuuttajaoikeuksia ajavien ryhmien jatkaessa valtaapitävien haastamista, on hyödyksi muistaa, että tiedustelupalvelut ovat perinteisesti nähneet ei-valkoiset kapinalliset erityisen uhkaavina ja heidän huomionsa arvoisina. (Journalistit ovat paljastaneet että nämä liikkeet ovat joutuneet viime vuosina valtion viranomaisten tarkan valvonnan kohteiksi.)

Valvonta on uhka vapaalle lehdistölle

Huolimatta tuoreesta vapaan lehdistön suitsutuksesta, presidentti Obama on ollut suurelta osin vihamielinen journalismin roolia kohtaan nykypäivän Yhdysvalloissa. Hän on käynyt tietovuotajien ja sisäpiiriläisten kimppuun pahemmin kuin kukaan muu Nixonin jälkeen, ja hän on jopa käyttänyt USA:n turvallisuusviranomaista lehdistön edustajia vastaan. Ja nyt Trumpin nousun myötä ihmiset ovat alkaneet miettiä mitä lehdistön vapaus tarkoittaisi paranoidin, lehdistöä vihaavan öykkärin alaisuudessa, jolla on kaikki modernin valvontavaltion voimat käytössään.

Churchin komitean löydökset antavat meille jotain viitteitä. Komitean loppuraportin mukaan lähes 30 amerikkalaista joutui FBI:n salakuunteluun vuosina 1960-1972 osana salaisen informaation tietovuotajien etsintää. Näistä seitsemän oli journalisteja. Nixon oli vastuussa 17:sta salakuuntelusta, sen jälkeen kun New York Times julkaisi raportin hallinnon Kamputsean salapommituksesta. Nixon jopa salakuunteli omaa puheidensa kirjoittajaa sen jälkeen, kun hän suostui kertomaan toimittajalle taustoja sosiaalitukireformia käsitelleestä puheesta.

Olisi virhe pitää tätä käytöstä vain Nixonille tyypillisenä. Kennedy seurasi Newsweekin toimittajaa sen jälkeen, kun tämä kirjoitti artikkelin, joka hallinnon mukaan perustui salaiseen tiedustelutietoon, kun taas Johnsonin valtakunnansyyttäjä salakuunteli kommunismin vastaisen uutiskirjeen päätoimittajaa samasta rikkeestä.

Läksy on selvä: kun annetaan kyky tutkia vuotoja väijymällä lehdistöä, valassaolijat käyttävät sitä.

Sota ja taistelufiilis kasvattavat väärinkäytösten todennäköisyyttä

Churchin komitean löydökset tekivät selväksi, että Yhdysvaltain pystyttävä valvontasysteemi ja sen väärinkäytön taustalla oleva mentaliteetti ei olisi voinut olla olemassa ilman Yhdysvaltain ikuisen sodan politiikkaa.

William C. Sullivan, FBI:n johtajan entinen assistentti, kertoi komitealle FBI:n kotimaan ryhmien vastaisiin ohjelmiin liittyen: “Me olemme käyttäneet (näitä tekniikoita) neuvostoagentteja vastaan… (Samat menetelmät) tuotiin kotiin mitään organisaatiota vastaan, joita me vastustimme.” Kuten raportti sen sano, “mikä toimii yhtä vihollista vastaan, toimii toista vihollista vastaan.”

Sullivan selitti, että viraston välinpitämättömyys lakia kohtaan oli perintöä “sotapsykologiasta” 1940-luvulta, jolloin “laillisuus ei ollut mikään kysymys.” Hän täsmentää:

Sitten tuli kylmä sota. Me ajoimme samaa asiaa Korean sodassa, ja kylmä sota jatkui, sitten Vietnamin sota. Me emme koskaan vapauttanet itseämme siitä psykologiasta, jolla meidät oltiin indoktrinoitu, juuri Pearl Harborin jälkeen.

Kun vanha valta näytti romahtavan kotona, tämä loi räjähdysherkän sekoituksen. Vaikka amerikkalaiset näkevät terrorismin eräänä pahimmista uhista heidän elämäntyylilleen nykyään, terrori-iskujen määrä USA:ssa nykyään kalpenee verrattaessa sitä 1970-lukuun, kun sodanvastaiset, uskonnolliset ja kansallismieliset organisaatiot toteuttivat kymmenittäin pommi-iskuja ja hyökkäyksiä poliisia vastaan.

Kun tämä yhdistetään protestiliikkeiden kasvuun ja niiden lisääntyneeseen radikalismiin sekä sarjaan mellakoita 1970-luvulla, on selvää että valtion viranomaiset alkoivat nähdä siviilipopulaation vihollisena. “Varmasti sadat, mahdollisesti tuhannet amerikkalaiset — jotka suurin osa olivat alle 3-kymppisiä — olivat päättäneet tuhota yhteiskuntamme”, lukee paperissa, joka on tuotettu presidentille vuonna 1970. FBI-johtaja Clarence M. Kelley sanoi komitealle, että “sarja tilanteita on tapahtunut menneisyydessä ja tulee tapahtuman tulevaisuudessa kun valtio on erkaantunut sen perinteisestä roolista…. ja kun se ottaa askelia joita tarvitaan välittömään uhkaan vastaamiseen ihmiselämälle tai omaisuudelle.”

Sellaiset asenteet tuottavat yhtälailla radikaaleja toimia. Armeija on oikeuttanut laittoman kotimaan valvontaohjelmansa sillä perusteella, että se “tarvitsi sellaista informaatiota 1960-luvun lopulla, joka mahdollistaisi sen valmistautua tilanteisiin joissa se kutsuttaisiin tukahduttamaan kansan väkivaltaisuudet.” Hänen keskustellessaan Nixonin kanssa mahdollisuudesta antaa lupa “salamyhkäiselle sisääntulolle”, Tom Huston myönsi, että se oli “selvästi laitonta: sitä voidaan verrata asuntomurtoon” mutta että “se on myös mitä hedelmällisin työkalu.”

Vaikka yhteiskunnan romahtamisen todennäköisyys ei olekaan 1970-luvun vertainen, se mikä on tärkeämpää on mielikuva. Yhdysvaltain hallitus on jo rakentanut vuosittain yli $1 biljoonan arvoisen kansallisen turvallisuuden valtion yhden terroristi-iskun jälkeen, kun islamofobia on kasvussa kiitos jatkuvan varoittelun terroristien soluttautumisesta ja nukkuvista soluista, mikä saattaa tavalliset muslimit “vihollisena” näkemisen vaaraan. Niin kauan kuin “terrorismin vastainen sota” jatkuu, niin kauan jatkuu myös väärinkäytösten potentiaali.

Kun puhutaan Churchin komitean havaitsemista laittomuuksista tiedusteluyhteisössä, on houkutus nähdä sellaiset asiat tapahtuneen vain kerran ja pitää niitä nyt mahdottomina. Kuitenkin väärinkäytökset, joista me tiedämme jo — oli kyse sitten FBI:n nuorten muslimimiesten vangitsemisesta, Obaman hallinnon erääseen Fox Newsin toimittajaan kohdistamasta valvonnasta tai NSA:n työntekijöiden nakukuvien levittämisestä ja rakkauselämän kiinnostusten vakoilusta — osoittavat että Churchin komitean pelot neljä vuosikymmentä sitten ovat yhtä relevantteja tänä päivänä. Jokaista pelottaa Donald Trumpin muuttuminen seuraavaksi Hitleriksi. Miksi emme ole huolissamme siitä, että tiedusteluyhteisö palaa vanhojen jekkujensa pariin?

Artikkelin julkaissut In These Times

Muinainen temppeli Marsissa kertoo uskonnosta

Havaintopäivämäärä: helmikuu 4, 2020

Havaintopaikka: Mars

Valokuvalähde: http://gigapan.com/galleries/13463/gigapans/202057

Löysin tämän temppelin Marsin kukkulalta Gigapan-kuvasta. Tämä temppeli on puoliksi hautautunut, mutta silti näkyvissä on ovi ja se on katsojan suuntaan. Seinien kulmat ovat edelleen hyvin säilyneet ja helposti nähtävillä. Monumenttien asettaminen vuorille ja kukkuloille on aina ollut uskonnollisesti, kulttuurillisesti ja historiallisesti merkittävää. Tämä vaikuttaa temppeliltä. Ehkäpä uskonto antaa kaikille lajeille tietynlaisen tarkoituksen ja turvallisuudentunteen.

Scott C. Waring

  Artikkelin julkaissut ET Data Base

Toim. huom. Courtney Brownin kaukokatselukirjassa Cosmic Voyage puhutaan tästä samasta aiheesta. Siinä kaukokatselun avulla ollaan selvitetty, että Marsissa asuvilla on yhteiskunnassaan eräänlaiset kaksi luokkaa. Ylempi luokka on hallitsijaluokka joka ei tavallaan usko mihinkään, ja alempi luokka on uskovaiset, johon kuuluu myös papisto heidän ”hallitsijoinaan”. Courtneyn yhdistys tekee edelleen kaukokatselutyötä:

Shokkilöytö: ’muinainen pyramidi Kuussa’

Avaruuskuvia läpikäynyt UFO-bongari etsi todisteita avaruusolennoista, ja hän sanoo löytäneensä ”pyramidinkaltaisen rakenteen” Kuun pinnalta.

Niinkutsuttu UFOjen metsästäjä Mark Sawalha sanoo löytäneensä pyramidin NASAn kuvasta Eudoxus-kraaterista.

Hän paljasti löydöksensä Youtube-videolla otsikolla ”Pyramidi Kuussa”.

Hän kertoi Express.co.uk:lle, ”Tässä on pyramidilta näyttävä kappale keskellä Eudoxus-kraateria NASAn Kuuta kiertävän satelliitin (Lunar Reconnaissance Orbiter, LROC) kuvissa Kuusta.

”Kun aloin tutkia tätä suurta LROC-karttaa, löysin pyramidilta näyttävän kappaleen Eudoxus-kraaterista. Kanssabongarini ovat myös löytäneet muita kappaleita samasta kuvasta.”

Sawalhan aiempiin löydöksiin kuuluu mahdollisia avaruusolentojen aluksia, kuutioita ja muita rakennuksia Kuussa, ja jopa rakennuksia Venuksessa.

Pyramid-Moon

Mark Sawalha väittää löytäneensä pyramidin Kuusta.

Astronaut Edwin Aldrin walks by the footpad of Apollo 11.
Astronautti Edwin Aldrin kävelee Apollo 11:n jalustan viertä.

Jotkut salaliittoteoreetikot väittävät Kuussa olevan avaruusolentoja, ja että se on syy miksi NASA ei ole lähettänyt Kuuhun uutta miehitettyä tehtävää 1970-luvun Apollojen jälkeen.

Heidän mielestään löydökset kuten pyramidit ja muut anomaliat voivat olla muinaisten avaruusolentojen sivilisaatioiden rakentamia, samaan tapaan kuin pyramidit ja muut rakenteet Maassa.

Anomalioiden metsästäjät ovat löytäneet myös pyramideja Marsista ja muualta Kuusta.

Eräs suosittu, mutta kaukaa haettu, salaliittoteoria väittää, että pyramidit rakentaneet esi-isämme kohtasivat korkeammalla kehitysasteella olevia avaruusolentoja, jotka auttoivat heitä rakentamaan ne.

Kuitenkin skeptikot ja NASA sanovat pyramidien ja muiden löydösten olevaan pareidolian vaikutusta — psykologinen ilmiö jossa aivot kuvittelevat silmien näkevän jotain tuttua muodoissa ja kuvioissa.

Tämä tarkoittaisi, että uusi ”pyramidi Kuussa” onkin vain hassun muotoinen kivi.

UFO-Moon

Scott Brando näyttää miten pyramidia ei ole toisessa kuvassa samasta kraaterista.

UFO-huijausten paljastaja Scott Brando kertoi Express.oc.uk:lle että kraaterissa ei ole pyramidia.

Hänellä on debunkkaussivusto ufoofinterest.org.

Brando sanoo, että videolla käytetty kuva oli huonompilaatuinen kuin jotkut muut saatavilla olevat, ja että kyseessä on vain optinen illuusio.

Hän tarjosi linkin parempilaatuiseen kuvaan samasta osasta Kuuta, eikä pyramidia näkynyt samassa kraaterissa.

 

Artikkelin julkaissut express.co.uk

Four pillars

NSA:n vakoilun illusionaarinen tutkinta

NSA:n vakoilua on “tutkittu” illuusionaarisesti kolme kertaa

Sen jälkeen kun National Security Agencyn vakoilusta saatiin varmuus, on pidetty kolme eri “tutkimusta”. Yhden on tehnyt yksityisyys- ja siviilioikeuksien valvontalautakunta (Privacy and Civil Liberties Oversight Board, PCLOB), toisen tiedustelujohtaja kenraali James Clapper ja kolmannen senaatin tiedustelukomitea, muodolliselta nimeltään Senate Select Committee on Intelligence (SSCI).

Kaikki kolme tutkimusta ovat riittämättömiä, koska ne eivät kykene saamaan selville kaikkia yksityiskohtia, joita tarvitaan lopettamaan valtion Patriot Actin pykälän 215 ja Foreign Intelligence Surveillance Actin pykälän rikkomukset. PCLOB voi ainoastaan anoa — ei vaatia — dokumentteja NSA:lta ja se joutuu luottamaan omaan goodwilliinsa, samalla kun kenraali Clapperin vetämät tutkimukset hoitelee mies, joka on sekä valehdellut kongressille että on myös vakoilutoiminnan valvoja. Ja senaatin tiedustelukomitea — joka alunperin on suunniteltu tehokkaasti valvomaan tiedusteluyhteisöä — on epäonnistunut kerta toisensa jälkeen. Tarvitaan uusi, riippumaton kongressin komitea, joka uppoutuu täysin vakoiluun.

PCLOB voimaton saamaan dokumentteja

PCLOB luotiin 9/11 komission suosituksesta varmistamaan, että siviilioikeudet ja yksityisyys otettaisiin huomioon valtion valvonta- ja vakoilukäytännöissä ja -politiikassa.

Mutta se lässähti. Vuodesta 2008 vuoteen 2013 lautakunta on ollut ilman puheenjohtajaa ja kykenemätön palkkaamaan henkilöstöä tekemään mitään hommia. Vasta vuoden 2013 paljastusten jälkeen presidentti pyysi lautakuntaa aloittamaan tutkimukset NSA:n epäperustuslaillisesta vakoilusta. Ja kuitenkin lautakunnan ollessa koolla se on kykenemätön toteuttamaan tehtäväänsä, koska sillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin perustaa analyysinsa huolellisesti luonnosteltuihin tiedusteluyhteisön tekemiin lausuntoihin.

Kuten me selitimme, lautakunnan tulee nojata NSA:n johtajan, kenraali Keith Alexanderin, ja kenraali Clapperin goodwilliin — kaksi miestä, jotka toistuvasti ovat sanoneet että NSA ei kerää tietoa amerikkalaisista.

Jotta voitaisiin tehdä täysi tutkimus, PCLOB tarvitsee pääsyn kaikkiin relevantteihin NSA:n, FBI:n ja DOJ:n tietoihin. Mutta PCLOB ei voi saada todistuksia tai dokumentteja koska kongressi ei ole antanut sille samoja valtuuksia kuin kongressin komitealle tai riippumattomalle virastolle. Tämä on iso ongelma. Jos NSA ei anna dokumentteja kongressille, silloin se ei anna niitä myöskään PCLOB:lle.

Clapperin tutkimusta johti valehtelija

Presidentti Obama ilmoitti toisesta tutkimuksesta lehdistötilaisuudessa. Presidentti halusi luoda “riippumattoman” iskuryhmän, jossa olisi “ulkopuolisia asiantuntijoita”, jotka varmistaisivat “ettei mitään väärinkäytöksiä ole tapahtunut siinä miten näitä valvontateknologioita käytetään.” Vajaa kaksi päivää myöhemmin Valkoinen talo julkaisi lehdistötiedotteen, jossa iloitettiin iskuryhmän vetäjänä toimivan kenraali Clapper, ja joka myös raportoisi hänelle. Mikä oli vieläkin pahempaa: iskuryhmä ei saisi tehtäväkseen etsiä väärinkäytöksiä. Sen käskettiin keskittyä ainoastaan siihen miten “suojella kansallista turvallisuutta ja edistää ulkopoliittisia päämääriä.” Ja juuri tämän artikkelin ilmestymisviikolla ABC News raportoi iskuryhmän olevan täynnä Washingtonin sisäpiiriläisiä — ei “ulkopuolisia asiantuntijoita”. Eräs heistä on esimerkiksi ajanut Department of Homeland Securitylle oikeuksia skannata kaikki internetliikenne USA:han ja sieltä ulos. Ja toinen, vaikka hän on tunnettu oikeustieteen tutkija sääntelyasioissa, on kirjoittanut tutkielman siitä miten valtio voisi soluttautua verkossa toimiviin ryhmiin ja aktivistien joukkoon.

Yksi ainoa hyvä valinta oli Valkoisen talon nimittämä Peter Swire iskuryhmään. Swire on Georgia Techin professori ja on palvellut Valkoisen talon ensimmäisenä turvallisuusviranomaisena. Hän on allekirjoittanut lausunnon Electronic Privacy Information Centerin tapauksessa NSA:n vakoilua vastaan, sanoen että NSA:n puhelutietojen metadataohjelma on laiton Patriot Actin 215 pykälän mukaan. Tästä huolimatta kenraali Clapperin vetämien sisäpiiriläisten iskuryhmä — joka ei saa etsiä väärinkäytöksiä — ei koskaan tule pääsemään perustuslaittoman vakoilun juurille.

Senaatin tiedustelukomitea on jo epäonnistunut

Viimeisin “tutkimus” on “selonteko”, jota johtaa tiedusteluyhteisöä valvova senaatin tiedustelukomitea. Mutta kerta toisensa jälkeen komitea on epäonnistunut edes auttavasti esittämään minkäänlaista valvontaa. Ensinnäkin komitean puheenjohtaja senaattori Dianne Feinstein ja korkein jäsen senaattori Saxy Chambliss ovat NSA:n ja sen vakoilutoiminnan lobbaamia puolestapuhujia. He ovat molemmat oikeuttaneet vakoilun, sysänneet sivuun kaikki valitukset ja kiistäneet kaikki NSA:n tekemät rikkomukset.

Tiedusteluyhteisön puolustamisen lisäksi komitean johto on täysin epäonnistunut valvonnassa — juurikin se syy sille miksi Churchin komitea senaatin tiedustelukomitean on perustanut alunperinkin. Kuten on paljastettu, senaattori Feinstein ei saanut nähdä tai hänelle ei edes kerrottu tuhansista NSA:n auditoinnin selvittämistä vakoiluohjelmien rikkeistä. Tämä on suoraan ristiriidassa hänen lausuntoonsa ylistää “robustia” tiedustelukomitean valvontaa. Viimeisenä komitea on taipuvainen salailuun ja suljettujen ovien takana kokoustamiseen: senaatin tiedustelukomitea on tavannut vuonna 2013 julkisesti ainoastaan kahdesti. Selvää on, että tiedustelukomitea ei kykene suorittamaan sen valvovaa roolia, ja tarvitaan tuoreita silmiä suojelemaan amerikkalaisia NSA:n väärinkäytöksiltä.

Uusi Churchin komitea

Kaikki kolme näistä tutkimuksista on tuomittu epäonnistumaan. Tarvitaan uusi, erikoinen tutkimuskomitea, joka käy läpi näitä NSA:n rikkomuksia, sen vakoilua, sen juridista oikeutusta ja sitä miksi tiedustelukomitea ei kykene suitsimaan vakoilua. Lyhyesti, me tarvitsemme nykyajan Churchin komitean. Kongressin on aika ottaa ote sen valvontakyvystä. Amerikan kansalle tulee antaa enemmän tietoa NSA:n epäperustuslaillisista toimista ja NSA tulee asettaa vastuuseen.

Sano kongressiedustajallesi nyt että liittyy mukaan talkoisiin.

  Artikkelin julkaissut Popular Resistance

Pilotit näkivät UFOn Irlannin yllä ja kommunikoivat lennonjohdolle

Tämä UFO-havainto Irlannin yllä tapahtui kaksi vuotta sitten. Kelaa kohtaan 5:05 jos haluat kuulla vain keskustelun pilottien ja lennonjohdon välillä.

Keskustelu pilottien ja lennonjohdon välillä.

BAW94: Shannon, Speedbird 94?
EISN itäinen: Kuuluu.
BAW94: Onko liikkeellä sotilaskoneita nyt?
EISN itäinen: Mitään ei näy ykkösessä tai kakkosessa.
BAW94: Okei, se liikkui niin nopeasti ja mietin mikä se oli. Kiitos.
EISN itäinen: Teidän vierellä?
BAW94: Se tuli esiin vasemmaltamme ja sitten nopeasti kaarsi pohjoiseen. Me näimme kirkkaan valon ja sitten se katosi nopealla vauhdilla. Me mietimme mikä se oli. Meidän mielestämme se ei ollut törmäyskurssilla. Me vain mietimme mikä se voisi olla.
IBK1768: …Meteori tai jokin muu kappale joka tulee esiin uudelleen. Näytti olevan useita kappaleita kulkevan samaa reittiä ja erittäin kirkkaita.
EISN läntinen: Okei, selvä. Oliko niille jokin suunta minne ne liikkuivat?
IBK1768: (Vastausta ei kuulu)
VIR76X: Virgin 76 näki myös kello 11 suunnassa kaksi kirkasta valoa.
EISN läntinen: Roger, selvä, kiitos.
IBK1768: Hyvä että jokin muukin näki.
VIR76X: Joo, kiinnostava tuo. Shannon, Virgin 76, me näimme 2 kirkasta valoa kello 11:ssa. Näyttivät kiitävän oikealle.
EISN läntinen: Okei, me välitämme tiedon nyt, kiitos.
EISN itäinen: Speedbird 94, Shannon?
BAW94: 94, kuuluu.
EISN itäinen: Okei, tiedoksenne että toinen lentokone on myös raportoinut saman havainnon. Joten me menemme katsomaan tilanteen.
BAW94: Se oli astronominen.
EISN itäinen: Roger, kiitos.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot