Avainsana-arkisto: eksopolitiikka

Pentagonin loputon rahareikä

Kirjoittanut Matt Taibbi

Kun puolustusministeriö reputti ensimmäisen sille koskaan tehdyn tilintarkastuksen, eräs valtion suurimmista mysteereistä tuli julki: Minne menee se puolustusministeriön $700 miljardin vuosibudjetti?

Eläköitynyt ilmavoimien auditoija — kutsukaamme häntä Andyksi — kertoo tarinan siitä mitä tapahtui Ogdenin ilmatukikohdassa, Utahissa. Joskus vuoden 2001 alussa tukikohdan inventaariossa meni jotain pieleen. Andyn mielestä kyseessä oli vain yksinkertainen tietokannan tietojen syötön virhe. ”Joku tilasi viisi kappaletta jotain”, hän sanoo, ”ja tilauksen loppusumma oli 999,000”. Hän nauraa. “Se oli todennäköisesti jotain minkä tietokone laittaa sinne oletuksena. Jos laittaa tilauksen osalle väärin, ja sieltä tulee ysejä joka kenttään.” Kukaan ei toimittanut suurta kasaa varaosia. Mutta väärä transaktio — paperien kulkureitti varaston haamutilaukselle jota ei koskaan tehty — alkoi kuitenkin liikkua ilmavoimien sisäisen tilinpidon järjestelmissä. Junioritason logistiikkaupseeri huomasi sen ennen kuin se lähti pois talosta. Andy muistaa tapauksen, koska hän piti, muistona, heinäkuun 28. päivänä 2001 lähetetyn sähköpostin itsellään joka kiersi aiheesta ilmavoimien kirjanpitomaailmassa. Sähköpostissa puhuttiin väärintehdyn tilauksen dollarimäärästä.
Halusin informoida teitä kaikkia [Ogdenin] massiivisesta kirjanpidon korjauksesta keskiviikkona tällä viikolla. Se ei ole niin paha kuin me aluksi mietimme ($8.5 biljoonaa [englannin trillion]). Siitä tuli . . . $3.9 biljoonaa alkuperäisen luullun $8.5 biljoonan sijaan.

Kuva: Victor Juhasz / Rolling Stone

Ilmavoimat, jolla oli 85 miljardin dollarin budjetti tuona vuonna, sai aikaan yhdellä kerralla kirjanpitovirheen, joka oli yli kolmanneksen koko USA:n bruttokansantuotteesta, joka oli vähän päälle $10 biljoonaa vuonna 2001. Kukaan ei menettänyt rahaa. Se oli vain virhe paperilla, sellainen mikä huomattiin.

“Jopa ilmavoimat huomaavat biljoonan dollarin virheen”, Andy sanoo nauraen. “Jos se olisi ollut miljardi, se olisi ehkä mennyt läpi”.

Vuosia myöhemmin Andy seurasi vierestä kun toinen suuri kirjanpito-ongelma hiipi armeijan byrokratiaan. Ilmavoimat muuttivat erästä taloudellisen raportoinnin järjestelmäänsä, ja muutoksen jälkeen palvelu näytti negatiivista lukua koko varastolle — kaikki lähtien moottorien akseleista laskutelineisiin oli lähetetty jonnekin.

Ilmavoimat kuumottui, koska lähetteissä ei voi olla negatiivista numeroa. Ilmavoimien kirjanpitäjät menivät takaisin toimistolle ja yrittivät korjata virheensä. Niin tekemällä he jotenkin päätyivät lisäämään $4 miljardia lisää arvoa ilmavoimien varaosien varaston kokoon yksittäisen kuukauden aikana.

Tämä epäilyttävä numero on edelleen siellä. Voit nähdä yhtäkkisen piikin ilmavoimien käyttöpääomarahaston jäätyneissä varaosaluvuissa. Se oli $23.2 miljardia vuonna 2015, $23.3 miljardia vuonna 2016, $24.4 mrd vuonna 2017, ja sitten yhtäkkiä $28.8 mrd syyskuussa 2018.

Se ei tarkoita, että rahaa olisi kadonnut tai varastettu. Se tarkoittaa, kuitenkin, ilmavoimissa sitä että heillä oli pienempi varasto käsillään kuin he luulivat.

Nyt eläkkeellä oleva Andy joskus vierailee läheisessä kirjastossa, joka käyttää RFID-tarroja, mikä mahdollistaa kirjojen sijainnin merkitsemisen muistiin.

Samaan aikaan ilmavoimat, jonka vuosibudjetti on $156 miljardia, ei edelleenkään aina käytä sarjanumeroita. Sillä ei ole ideaa siitä miten paljon mitäkin sillä on itsellään minä tahansa hetkenä. Ydinaseet ovat poikkeus, ja niitä on alettu elektronisesti merkitä kahden peräkkäisen hämmästyttävän virheen jälkeen vuosina 2006 ja 2007. Ensimmäisessä ilmavoimat vahingossa latasi kuusi ydinasetta B-52:n ja lennätti ne vahingossa maan toiselle puolelle henkilöstön tietämättä. Toisessa huoltojoukot lähettivät ydinkärkiä vahingossa Taiwaniin, kun sieltä oltiin tilattu helikopterien akkuja.
“Minkälainen organisaatio”, Andy kysyy, “ei pidä kirjaa $20 miljardin varastosta?”

Huolimatta siitä, että kyseessä on veronmaksajien suurin investointi — yli $700 miljardia vuosittain — puolustusministeriö on pysynyt organisaatioiden mustana laatikkona koko sen historian ajan. Se on hylkinyt vuosikymmenten ajan virallisia tutkimuksia, viimeisin auditointi on ollut tekeillä jo 30 vuotta, lähinnä sekoittamalla kirjanpitonsa niin hulluksi että sitä solmua ei enää saada auki.

Petosten, varkauksien, ylenmäärin tuotetun tavaran, sopimusrikkomusten ja muiden väärinkäytösten lisäksi Pentagonin suurin ongelma on sen kirjanpidossa. Se on maailman suurin väärien lukujen tuottaja, nerokas byrokratian puolustusjärjestelmä joka piilottaa kaikki muut rotanpesät alleen. Tässä on moderni amerikkalainen Gordionin solmu.

Viime vuoden lopussa puolustusministeriö viimein sai auditoinnin päätökseen. 400 miljoonan dollarin hinnalla, yli 1200 auditoijaa hyökkäsivät sotatalouden rahoituksen viidakkoon, mutta palasivat takaisin hävinneinä. He eivät päässeen Pentagonin ohitse. Heillä ei ollut tarjota mitään mielipidettä, selittää miten armeijan satojen akronyymien kirjanpitosiilot olivat liian epäloogisia jotta niihin oltaisiin päästy käsiksi.

Auditoinnin viimeinen osuus oli yksi maailman suurimmista oman perseen pelastusprojekteista koskaan, joka tunnetaan myös pyrkimyksenä antaa USA:n valtiolle puhtaat paperit valtiontalouden tilasta. 29 vuotta sitten, vuonna 1990, kongressi oli käskenyt kaikkia valtion laitoksia alkaa tuottamaan auditoituja tilinpäätöksiä. Toiset tottelivat. Puolustus kieltäytyi lähtemästä mukaan.

Vaadittiin Herkuleksen voimat 20 vuoden ajan siirtää Pentagon pois sen tinkimättömästä alkupaikastaan. Vuonna 2011 se viimeinkin suostui olemaan valmis vuonna 2017, mikä muuttui vuodeksi 2018, jolloin puolustusministeriö viimein totteli lain kohtaa joka määräsi “oikea-aikaiset toimintaraportit”.

Viime marraskuun 15. päivä, kun auditoinnista ilmoitettiin, varapuolustusministeri Patrick Shanahan sanoi että tästä ei tarvitse huolehtia, koska “me emme koskaan odottaneetkaan pääsevän läpi”. Kun toimittaja kysyi miksi veronmaksajien pitäisi jatkaa Pentagonille rahan lappaamista $700 miljardia vuodessa jos se ei kykene edes “saamaan omaa pesää järjestykseen ja laskemaan laivoja tai rakennuksia oikein”, Shanahan sutkautti, “Me laskemme laivat oikein.”

Tämä oli sisäpiirin vitsi. Vitsi kuuluu, että Pentagon ei ole niin hyvä laskemaan rakennuksia. Muutama vuosi sitten, itse asiassa, se myönsi kadottaneensa tiedot “478 rakennuksesta”,  39 Black Hawk -helikopterin lisäksi (joiden täysin aseistetut versiot maksavat noin $21 miljoonaa kappale).

Se ei tarkoittanut sitä, että 478 rakennusta olisi kadonnut. Mutta ne katosivat valtion kirjoista jossain kohtaa. Pentagonin byrokratia on suunniteltu käyttämään rahaa nopeasti ja tiputtamaan sotilaat ja materiaali kentälle nopeasti, mutta sillä ei ole luotettavaa metodia kirjata transaktioita. Se suunnittelee stealth-droneja ja hiljaa kulkevia sukellusveneitä, mutta ei edelleenkään ole ottanut käyttöön viivakoodeja varastonhallinnassa. Jotkut sen kirjanpito-ohjelmista käyttivät muinaista COBOL-kieltä, joka oli uusinta uutta vuonna 1959.

“Nämä systeemit”, kuten eräs senaatin työntekijä asian esittää, “ei ole suunniteltu auditoitaviksi.”

Jos ja kun puolustusarvio koskaan saadaan aikaan, todennäköisesti löydämme kasan Enroneita, joilla tappiot ja velvoitteet on piilotettu Enronin kaltaisilla erikoisyrityksillä, jossa varat systemaattisesti on yliarvioitu, kongressin hyväksymät rahat hommaa X varten väärin ohjattu ohjelmaan Y, sopimustyöntekijöille maksettu kahteen kertaan, osia ostettu kahdesti, korjauksia tehty turhaan ja suurin kuluin, ja niin edelleen.

Enron sen koko ytimessä oli kirjanpitosokkelo joka systemaattisesti piilotti tappiot ja paisutteli voittoja saadakseen sijoittajien rahaa sisään jatkuvalla syötöllä. Pentagon on eksponentiaalisesti suurempi finanssibyrokratia, jonka merkkinä toimii veronmaksaja. Tottakai, vähemmän avoimesti rikollisena skeemana armeija silti tuottaa Enronin kokoisia tappioita säännöllisesti, ja tämä on ainoastaan mahdollista johtuen sen kirjanpidosta, joka on pitkään siedetty petos.

Me olemme nähneet jo viitteitä. Kuuluisa F-35 Joint Strike -hävittäjäohjelma on nyt ennustettu maksavan veronmaksajille $1.5 biljoonaa, arviolta sen verran mitä syydimme koko Irakin sotaan. Ylibudjetoinnit ja petokset tuosta ohjelmasta yksinään odotetaan maksavan veronmaksajille noin 100 kertaa sen verran mitä Obama pisti haisemaan paljon parjattuun Solyndran aurinkoenergia-diiliin.

Samaan aikaan puolustusministeriö muutama vuosi sitten sai tietää $125 miljardin hallinnollisesta hukasta, paise joka itsessään on hieman alle kaksi kertaa $74 miljardin Enronin konkurssin hinta. Tarkastajat löysivät ”väheintään” $6 miljardista $8 miljardiin hukkaa Irakin kampanjassa, ja sanoivat $15 miljardia Afganistanin teatteriin menneitä rahoja olevan ainoastaan ”osa” kokonaistappioista.

Jokainen armeijan huippubidjetti on Enroninkaltainen kirjanpitokikka. Kongressi vuonna 2011 sääti budjetinhallintalain (Budget Control Act), joka asettaa katon puolustusmäärärahoille arviolta noin 54 prosenttiin harkinnanvaraisista menoista. Lähes heti se alkoi käyttää niinkutsuttuja Merentakaisia Kontingenssioperaatioita (Overseas Contingency Operations, OCO), jättiläismäistä kakkostiliä jota voidaan kasvattaa ilman rajaa.

Täten tätä vuotta varten Pentagon on turvannut $617 miljardia ”perus” budjettirahaa, jonka se panee budjetinhallintalain mukaisiin teknisiin vaatimuksiin. Mutta se on saanut myös $69 miljardia OCO-rahaa, jota joskus nimitetään ”sotarahoitukseksi”, kiertoilmaisu avoimelle vaitiolorahastolle. (Ei-puolustukseen menevät varat myös menevät yli rajojen, mutta tyypillisesti todellisiin hätätilanteisiin kuten hurrikaanien tuhoihin.) Lisää tähän vielä VA ($83 mrd), kotimaan turvallisuus ($46 mrd), kansallinen ydinturvarahasto ($21.9 mrd) ja arviolta $19 mrd lisää OCO-rahaa ISIStä vastaan suoritettuihin operaatioihin, jotka menevät valtiolle ja DHS:lle, sekä varsinaiset puolustusmenot jotka ovat yli $855 miljardia. Ja tuo on vasta se mitä me tiedämme (muut ohjelmat kuten CIAn dronet ovat osa salaisia ”mustan budjetin” juttuja).

Äärimmäisen ironian puuskassa auditoijien petosten etsintä on itsessään muuttunut petokseksi. Aiemmin 90- ja 2000-luvuilla puolustusministeriö käytti miljardeja palkkaamaan yksityisiä firmoja valmistelemaan viimeistä vuotta. Monissa tapauksissa nuo ulkopuoliset kirjanpitäjät yksinkertaisesti toistivat samat suositukset, jotka oltiin jo annettu ja jätetty toteuttamatta aikaisempien auditoijien kuten puolustusylitarkastajan vuorolla.

Viime vuoden kohun jälkeen aselajit kuluttavat nyt yhä enemmän ulkopuoliseen neuvontaan valmistellessaan tulevaa epäonnistumista. Pelkästään ilmavoimat antoivat Deloittelle $800 miljoonaa auttaakseen heitä tulevassa ”auditointiin valmistautumisessa”. Laivasto vastasi omalla $980 miljoonan auditointivalmiussopimuksella neljän yrityksen kanssa (Deloitte, Booz Allen Hamilton, Accenture ja KPMG).

Toisin sanoen, veronmaksajat maksavat järkyttäviä summia yksityisille tilintarkastusfirmoille siitä, että ne kirjoittavat raportteja siitä miten aiemmat suositukset jätettiin täyttämättä.

Se on Catch-22 -tarina maasta, joka on jäänyt jumiin ikuiseen vältettävissä olevan rahoituskatastrofin sykliin. Joka kerta kun me yritämme paikata vuotoa, me päädymme takaisin siihen mistä aloitimme, aloittaen yhä suuremmalla epäonnistumista kuvaavalla summalla.

Esimerkiksi osa siitä mikä inspiroi alkuperäisiä tutkimuksia puolustusmäärärahoihin oli kuuluisat tarinat 1980-luvulta ja 90-luvun alusta siitä miten armeija veloitti $640 vessan istuimista, $436 vasarasta jne. Johtava tutkija oli nuori Iowan senaattori Chuck Grassley, joka oli niin päättäväinen kuulemaan tällaisia tarinoita armeijan sisäpiiriläiseltä Franklin C. “Chuck” Spinneylta — eräs ensimmäisistä armeijan analyytikoista, joka tuli julki haaskattujen rahojen ja petosten kanssa — että vuonna 1983 Grassley ajoi Pentagoniin oranssilla Chevettellä häntä näkemään.

Puolustusministeriö kielsi Grassleya tapaamasta Spinneya. Grassley sai hänet todistamaan Valkoisessa Talossa kuusi viikkoa myöhemmin.

“Seuraavana maanantaina hänen kuvansa oli Timen kannessa,” Grassley muistaa. Maaliskuun 1983 kansiteksti kysyi haaskataanko miljardeja?

With the deadline looming to pass a spending bill to fund the government by week's end, Senate Judiciary Committee Chairman Chuck Grassley, R-Iowa, and other senators gather for weekly strategy meetings on Capitol Hill in WashingtonCongress Budget Battle, Washington, USA - 05 Dec 2017

“Kauan sen jälkeen kun lähden senaatista, [Pentagonin kulut] tulevat olemaan sama ongelma,” sanoo senaattori Chuck Grassley, R-Iowa. Kuva: J Scott Applewhite/AP/REX/Shutterstock

Se tuntui läpimurrolta. Spinneyn tarinat haaskatuista rahoista muuttuivat symboliksi joka herätti sekä vasemmiston että oikeiston mielikuvituksen, jotka kumpikin näkivät siinä oman visioinsa valtiosta täysin villiintyneenä.

Mutta 35 vuotta myöhemmin Chuck Grassley, nyt 85, edelleen lähettää kirjeitä Pentagoniin heidän ylihinnoitelluista varaosistaan, ainoastaan tällä kertaa suuremman määrän nollia kanssa. Iowalainen viime vuonna kysyi miksi me maksoimme yli $10,000 kappaleelta 3D-printatusta lentokoneen vessan kannesta, tai $56,000 25 lämmitettävästä juomamukista joiden kappalehinta on rapeat $1,280 (ilmeisesti aiemmat $693 kahvimukit on päivitetty, joiden kahva meni rikki liian helposti). Puolustusministeriö on sen jälkeen väittänyt korjanneensa nämä ongelmat.

Kun häneltä on kysytty onko häntä harmittanut että sama stoori jatkuu vuosikymmeniä myöhemmin, Grassley sanoo ”Todellakin”. Hän pysähtyy. ”Ja pitkän aikaa sen jälkeen kun olen jättänyt senaatin, sama ongelma on todennäköisesti edelleen”.

Kolme vuosikymmentä vääntöä saada avattua Pentagonin kirjanpito, eikä siltikään ole selvää edistytäänkö hommassa, vai olemmeko me kuluttaneet vain miljardeja pysyäksemme samassa pisteessä, eräässä kaikkein kalliimmista vitseistä minkä mikään valtio on koskaan kertonut itselleen. “Kun kaikki on mysteeriä,” Grassley sanoo, “minkään ei koskaan tarvitse ratketa.”

TÄMÄ ALKOI vahingossa.
“Ainoa syy sille miksi auditointi tapahtuu,” sanoo Sheila Weinberg, toimitusjohtaja tarkkailuryhmä Truth in Accountingissa, “on koska kirjanpitäjä joutui kongressin eteen.”

Vuonna 1985 töykeä italialais-albanialainen nimeltään Joe Dio-Guardi pyrki republikaanien riveistä parlamenttiin New Yorkin 20. vaalipiirissä.

DioGuardi oli maahanmuuttajakauppiaan poika. Ennen Fordhamin jesuiittakouluun menoa hänen koulutuksensa tapahtui isänsä kaupan käytävillä. ”Minulle opetettiin varastointia”, DioGuardi sanoo nykypäivänä. “Sitä oppii asioiden arvon jos joutuu jahtaamaan jotain pitkin Bronxin katuja kun he varastavat laatikon.”

Teinivuosinaan hän meni tarjoilijaksi Westchesterin country clubeille. Hän katseli kun kokit varastivat pihvejä keittiöstä jokaisen vuoden päätteeksi, tietäen että “nämä rikkaat…. jos olisi vajetta, he vain alaskirjaisivat sen vuoden lopussa.”

Pöytien pyyhkijästä seuraavana hän käytti 22 vuotta kirjanpitäjänä Arthur Andersenilla, syventyen mm. New York Cityn rahamaailman romahtamiseen 70-luvulla. Hän muistaa kaupungin silti listanneen rakennukset, jotka olivat palaneet matalaksi, edelleen omaisuuseriksi.  “Opin paljon julkisen ja yksityisen puolen kirjanpidon eroista,” hän muistelee.

80-luvun puolivälissä hän pyrki kongressiin republikaanien puolueesta Westchesterin vaalipiiristä. Sitä pidettiin varmana sinisenä alueena, jossa demokraateilla oli varma enemmistö. Hän kutsuu itseään “vahingossa kongressiedustajaksi,” koska “jos puolueeni olisi tiennyt minun voittavan, he eivät olisi päästäneet minua ehdokkaaksi. Olin uhrilammas.”

Mutta puolueidenvälisessä kisassa hän voitti, osittain esittelemällä göbeb työväenluokkaista etnistä taustaansa, toitottaen hänen kirjanpitosuosituksiaan, ja huudellen hänen molempia puolueita suosivia teemoja korruption siivoamisesta. Hän lupasi ”valaista pimeät fiskaaliset nurkat” liittovaltion byrokratiasta.

Washingtonissa DioGuardia kammoksutti liittovaltion ”hämäystaktiikka” budjetoinnissa. Hän kertoi kanssarepublikaaneilleen kongressin käyttämistä tekniikoista, joilla yksityisen puolen kaverit ”joutuisivat vankilaan”.

“Joey the Waiter,” joka on nykyään 78, silti on sama kovia puhuva newyorkilainen persoona kuin hän oli kandidaattina. On niin helppoa nauraa kuvitellen miten hänen itsepintainen bronxilainen olemuksensa otettiin vastaan enemmän yläluokkaisten ja teeskenteleväisempien kollegoiden keskuudessa tuolloin. Se selittäisi sen miksi hänet ensin sivuutettiin kun hän alkoi kirjoittaa lainsäädäntöä jolla pakottaa valtio käymään läpi tietynlaisen auditoinnin, joka on pakollinen yksityisellä puolella.

Mutta kun 80-luvun velkakriisi puski Amerikan rahoituskriisiin, ”fiskaalisesta vastuullisuudesta” tuli uusi poliittinen lentävä lause. Välittömästi “Joey the Waiterilla” oli kysyntää. ”Yhtäkkiä kaikki olivat että ’Missä se laki on minkä DioGuardi kirjoitti?'”, hän muistelee.

Hän löysi monenlaisia liittolaisia muutamasta demokraatista, senaattori John Glenn ja edusta John Conyers. Yhdessä he saivat aikaan lain mikä lopulta sai nimen “Chief Financial Officers Act of 1990.

Lainsäädäntö pakotti valtion virastot nimeämään CFO:n, toteuttamaan tilintarkastuksia ja luomaan ”modernia liittovaltiollista rahoituksenhallintastruktuuria”. 23 virastoa, puolustuksesta työministeriöön ja sisäministeriöön, pakotettiin aloittamaan ”virastonmittaisen vuosittaisen tarkastetun tilinpäätöksen” lähettämisen vuoteen 1994 mennessä.

Vaikka oli olemassa sääntöjä vuosien varrella, jotka olivat vaatineet erilaisia rahoitusta koskevien raporttien luomista, mitään  täysimittaista tilintarkastusta ei oltu koskaan yritetty. Uskomatonta kyllä, kirjanpitoperspektiivistä, USA:n valtio oli pysynyt suhteellisen neitseellisenä alueena vuosisatoja.

Niin kauas taaksepäin kuin vuonna 1787, perustuslaki vaati, että ”säännöllinen lausunto ja tilinteko kaikista julkisten varojen tuloista ja menoista tulee julkaista ajoittain.” Mutta yksikään riippumaton tutkija ei ollut koskaan käynyt läpi valtion kirjanpitoa. 80-luvun loppua kohden ja 90-luvulla satoja miljardeja verodollareita oli kulutettu vuosittain, ja kukaan ei tiennyt mihin. DioGuardille tilanne oli järkyttävä.

“Se on jatkuva periaate historiassa, Mediceistä nykypäivään”, sanoo DioGuardi. “Jos kukaan ei vahtaa rahoja, tulee konkursseja.”

CFO-laki ainakin otti käyttöön idean, että jonkun oli tarkoitus olla vahtimassa. Vuoteen 1997 mennessä kabinettitason ministeriöt kuten työ-, maatalous- ja kauppa- ja teollisuusministeriö lähettivät tilinpäätöksiä. Ensimmäisenä vuonna vain kuusi pääsi läpi. Muutaman vuoden päästä kuitenkin suurin osa oli lain puitteissa ok. Vuoteen 2013 mennessä puolustusministeriö oli ainoa liittovaltion virasto, joka ei ollut lähettänyt tilinpäätöstä.

Eräs pääsyy armeijan kurittomuuteen oli, että sillä ei ollut mitään numeroita mitä lähettää. Pentagon joka vuosi työllistää kirjanpidollisen purkkaviritelmän jonka ei pitäisi olla sen selkeämpi siviileille tässä kohtaa vuotta, koska se on samankaltainen kuin noin kuusi prosenttia amerikkalaisista, jotka eivät maksa veroja vuosittain.

Veronmaksajat jotka luulevat, että heille ollaan velkaa lyhennyksiä, mutta joilla ei ole kuitteja näyttää kuluista, joskus heittävät karkean arvion, joka perustuu heidän aiemman vuoden lyhennyksiin. Sitten he lähettävät veroilmoituksensa täynnä arvailuja, ”tökättynä” siihen näyttämään siltä kuin lyhennykset olisi laskettu rehellisen oikein.

Pentagon tekee periaatteessa samoin, ainoastaan galaktisessa mittakaavassa. Jokaisen vuoden lopussa se lähettää ”budjettitäytäntöönpanopyynnön”, joka sisältää täydelliset kuukausittaiset lausunnot sen vuoden kuluista.

Valkoinen Talo sitten ottaa nämä numerot ja käyttää niitä ennustaessaan puolustusmäärärahoja seuraavalle vuodelle. Presidentti lähettää tuon budjetin kongressille, joka silloin oikeuttaa rahat. Lähes poikkeuksetta Pentagon päätyy saamaan korotuksen. Vuodelle 2019 Donald Trump lähetti budjetin joka pyysi $716 miljardia, eli $82 miljardia enemmän kuin puolustusministeriö oli saanut aikaisempana tilikautena.

Systeemi on järkeenkäypä, paitsi yhden ongelman suhteen: Pentagonin lähettämät tilinpidon luvut ovat feikattuja.

Puolustusministeriö, suurimmaksi osaksi, ei tiedä miten paljon se tuhlaa. Sillä on käsitys joistain asioista, kuten armeijan palkoista, mutta muualla sillä ei ole mitään käryä. Mikään sen palveluista — laivasto, ilmavoimat, maavoimat, rannikkojääkärit — ei käytä samaa järjestelmää kirjaamaan transaktioita tai monitoroimaan varastoja.  Jokaisella palvelulla on omat operaationsa ja hallinnointibudjettinsa, oma palkanmaksujärjestelmänsä, omat tutkimusmäärärahansa ja niin edelleen. Se on erillisten budjettien imperiumi.

Sen sijaan että käytettäisiin yhtä integroitua kirjanpitojärjestelmää, joka pitäisi kirjaa globaalista rahoituskuvasta kaikkina aikoina, Pentagon on rakentanut byrokratian toisensa päälle, jota se nimittää Maanpuolustuksen Rahoitus- ja Kirjanpitopalveluksi (Defense Finance and Accounting Service, DFAS). Tämän on luonut senaikainen puolustusministeri Dick Cheney vuonna 1991. DFAS vastaa rahoitusraporttien keräämisestä ympäri imperiumin joka kuun lopulla. DFAS on kuin tribuuni, joka matkaa hevosen selässä kuukauden lopulla, keräten pergamenttikasoja jokaisesta linnasta.

Vuonna 2013 Reuters julkaisi brutaalin paljastuksen siitä miten DFAS:n kirjanpitäjät tekivät hullua kierrostaan jokaisen kuun lopussa yrittäen parsia kasaan transaktioita, joilla tuhlailu oikeutettaisiin. Mutta tuhannet tapaukset joka kuukausi jättivät puuttumaan kaikki merkinnät kirjoissa. ”Meillä ei ollut yksityiskohtia”, eräs kirjanpitäjä selitti.

Asioiden monimutkaistamiseksi se, että rahaa allokoidaan armeijan eri aikatauluissa. Jos kongressi antaa laivastolle $53 miljardia operaatioihin ja ylläpitoon, niinkuin se teki viime vuonna, palvelun odotetaan kuluttavan kaikki tuo raha. Sellaiset kulut — palkanlaskenta on toinen — ovat nimeltään ”yhden vuoden rahaa”. Samaan aikaan tutkimus- ja kehityspuoli saattaa olla ”kahden vuoden rahaa” ja alihankinta saattaa olla ”viiden vuoden rahaa”.

Aerial View of the Pentagon from a commercial airliner taking-off from Reagan National Airport outside Washington, DC.Aerial Views of the Pentagon, Washington DC, USA - 17 Feb 2017

Monia tapauksia on ollut, joissa viranomaiset ovat käyttäneet hyväkseen Pentagonin järjestelmää vuosien mittaan. Siviiliministeri kavaltsi ilmavoimilta $1.4 miljoonaa vuosikymmenen ajan ennen kuin kukaan edes huomasi. Kuva: REX/Shutterstock

Jos Pentagon ei käytä kaikkia rahojaan tasan tarkkaan sitä määrää kuin kongressi sanoo, että se voi käyttää, siihen mennessä kun kongressi määrää — jos se ei käytä kaikkea yhden vuoden rahojaan yhdessä vuodessa, kaikki sen viiden vuoden rahat viidessä vuodessa jne. — armeijan on tarkoitus antaa käyttämättömät rahat takaisin kongressille.

Mutta armeija ei oikeastaan koskaan ole ajoissa, ja jatkuvasti sekoittaa sen rahapotteja. Grassley 90-luvun lopulla havaitsi, että armeija käytti tietokoneella sopimustöidenhallintapalveluiden mekanisointiohjelmaa nimeltä MOCAS (Mechanization of Contract Administration Services) tämän sekoittamisen nopeuttamiseksi. Aina kun Pentagonilla oli laskuja maksettavana, sen sijaan että se olisi vetänyt rahat oikealta tililtä, MOCAS joskus yritti käyttää ”vanhaa rahaa”, eli mitä tahansa rahaa joka oli menossa vanhaksi.

Kaikille valtion virastoille on laitonta käyttää rahaa, joka on annettu toiseen tarkoitukseen eri ohjelmaan. Mutta armeija — joko hauskasti tai kauheasti, riippuen perspektiivistäsi — loi ohjelman, joka algoritmisesti tuotti sellaisia lain rikkomuksia.  Ne eivät olleet mitään pieniä rikkeitä: Grassley on taistellut vuosia sellaisia automaattimaksuja vastaan, ja sanoo että byrokraatit käyttävät niitä ”välttelemään budjettikohdennusrikkeistä säätävää Antideficiency Actia — joka on rikos.” Viime vuonna auditointi havaitsi, että kyseinen laki oli yksi viidestä laista, joita virasto on rikkonut.

MOCAS on silti olemassa, mutta on epäselvää miten tai onko sitä päivitetty. Joka tapauksessa maanpuolustukselta puuttuu edelleen tallenteet, joista näkyy että se on maksanut oikeille ohjelmille oikeilta tileiltä. Siitä pelosta, että jouduttaisiin maksamaan rahaa takaisin, puolustusministeriö on komentanut sen kirjanpitäjiä saamaan luvut täsmäämään.

Nuo DFAS:n kirjanpitäjät Reutersin paljastuksessa saivat käskyn ylemmiltään, että jos he eivät löytäisi laskuja tai sopimuksia, joilla todistaa eri että yhden, kahden ja viiden vuoden rahat ovat on kulutettu oikeaan aikaan, heidän tulisi suorittaa ”todeksi osoittamattomia muutostöitä”, eli valehdella.

Kirjanpitäjät systemaattisesti ”tökkäsivät” vääriä numeroita kirjoihin saadakseen tase mätsäämään valtionkonttorilta saatuihin rahoihin. Nämä korjaukset ovat ”kirjanpidon tositteiden korjauksia” eli ”tökkäyksiä”.

Tämän seurauksena vuoden lopun tilinpäätösluvut näyttävät siltä kuin ne sopisivat kongressin aikeisiin. Tosiasiassa tuhansia tökkäyksiä täynnä oleva tilinpäätös on fiktiota, systemaattisen kirjanpitorikoksen muoto, jota kongressi hiljaksiin on suvainnut vuosikymmenet.

Väärien lukujen systeemi on niin pitkäikäinen käytäntö, että sille on annettu lukuisia tylsältä kuulostavia nimiä. Hatusta heitettyjen lukujen niminä näkee sellaisia kuin kongressin johtaman GAOn ”taseen pakkokirjaukset”, puolustusvoimain ylitarkastajan ”ei riittävästi tuetut korjaukset” sekä Pentagonin oman yleiscontrollerin ”kirjanpitotositteet” eli ”väliaikaiset korjaukset”. Valkoisessa Talossa kaikki puhuu ”tökkäyksistä”.

Tökkäyksille on viaton selitys, vaikka jopa kaikkein parhaat selitykset ovat silti edelleen epäpätevyyttä. Esimerkiksi, jos laivasto ostaa helikopterin maavoimilta (joka on kaikkien pyörivien siipialusten monitoroinnista vastaava ”laitteen haltija”), se ilmaantuu kuluksi molempien palveluntuottajien kirjoihin. Vaikka raha on käytetty vain kerran, sekä maavoimat että laivasto raportoivat sen kuluna.

Sen sijaan että kumottaisiin tällaiset työpaikan epäjohdonmukaisuudet, joka on se mitä tapahtuisi missä tahansa donitsimyymäläketjussa, puolustusministeriö ei koskaan vaivautunut korjaamaan sen kirjanpitosääntöjä.  Satpkem eri akronyymijärjestelmien kanssa yksi ainoa virhe saattaa saada aikaan väärät numerot, jotka ylittävät transaktion alkuperäisen arvon.

Tämä antelias selitys ylitarkastajan julkistamille uutisille vuonna 2016 näytti, että maavoimat — jonka vuosibudjetti on $122 miljardia — tuotti kirjanpitotökkäyksiä 54 kertaa tuon määrän, kokonaiset $6.5 biljoonaa (engl. trillion), pelkästään vuonna 2015.

Kun siviilianalyytikot näkevät nämä numerot, he aina ensin olettavat niiden olevan kirjoitusvirheitä, koska yksikään yritys ei kykenisi selviämään sellaisesta jättiläismäisestä kirjanpitosotkusta.

“Kun näin tuon luvun 6.5 biljoonaa ensimmäisen kerran, luulin että se on virhe”, sanoo Michiganin yliopiston professori Mark Skidmore, joka vuonna 2017 johti tutkimusta joka löysi $21 biljoonan verran tökkäyksiä 17 vuoden aikaväliltä. “Luulin että se olisi mahdollisesti 6 miljardia. Mutta se oli oikeasti 6 biljoonaa.”

Kun tarinat vuosivat julkisuuteen, massiivisista luvuista (joita suurimmaksi osaksi ei edes käsitetty) tuli puheenaihe sosiaalisessa mediassa. Uusi kongressiedustaja Alexandria Ocasio-Cortez, esimerkiksi, lainasi Skidmoren tutkimusta ja twiittasi, että Pentagon ”olisi jo voinut rahoittaa” kaksi kolmasosaa $32 biljoonan terveydenhuoltoalan paketin hintalapusta.

Ocasio-Cortez ei ollut aivan oikeassa. $21 biljoonan luku ei tarkoita, että sitä määrää rahaa haaskataan, tai että se olisi sveitsiläisellä pankkitilillä jossain. Pentagon ei edes saanut niin paljoa rahaa tuona aikana.

Lisäksi, jotkut tökkäykset ovat ylöspäinkorjauksia ja jotkut alaspäin. Jos nämä netotaan — jota kukaan ei ole koittanut — kirjanpitoreiän koko voi olla pienempi.

Kuitenkin, Andyn ja muiden mukaan $21 biljoonan luku saattaa jättää huomiotta kirjanpitovirheet järjestelmässä, sillä jotkut tökkäyksistä on sekä automatisoitu että jäänyt tunnistamatta. Se mikä on selvää on, että kaikkialla läsnäoleva tökkiminen ja huonojen lukujen määrä Pentagonin kirjanpidossa on niin massiivinen, että kestää ikuisuus selvittää tuo solmu.

Kaikki tämä on vaikeaa hahmottaa, mutta keskeistä on, että kun epäilyttävä numero tulee esiin jossain kohtaa armeijan useista kirjanpidollisista siiloista, sitä tyypillisesti ei tutkita, vaan se yksinkertaisesti tilkitään paperilla ja lähetetään eteenpäin. Yksityisessä yrityksessä, jos varaston luvut yhtäkkiä piikkaavat miljardeilla yhdessä kuussa, auditoijat tulevat sankoin joukoin selvittelemään ongelmaa.

Armeijasta ei voida sanoa samaa. Tämä oli yksi niistä seikoista, jonka auditoijat havaitsivat viime vuonna, että Pentagonilta puuttui ”käytännöt ja proseduurit varmistaa urakoitsijoilla hallussa oleva valtion omaisuus”. Tämä on hieno tapa ilmaista, että Pentagon ei lähetä tutkijoita varmistamaan, että Lockheed-Martinilla tai Boeingilla tai kenellä tahansa muulla on oikeasti ne osat joita ne sanovat korjaavansa tai huoltavansa.

Tämä lopulta on auditoinnin tulos. Meillä ei ole minkäänlaista kuvaa siitä mitä haaskausta tai väärinkäytöksiä voi noiden tökkäysten alla olla, vaikka meillä on idea.

Kuitenkin, me tiedämme että Pentagonin kirjanpito on niin täynnä huonoa dataa, että väärinkäytösten löytäminen reaaliajassa on käytännössä mahdotonta. Tähän lisää vielä  vuosikymmenten leikkaukset Pentagonin rikostutkimusosaston henkilöstössä ja siinä on jo avoin kutsu rikolliselle toiminnalle. Laskuja voidaan systemaattisesti paisuttaa vuosikymmenten ajan eikä ketään saisi tietää. Kuten ilmavoimien kirjanpitäjä Andy sen ilmaisee, systeemi on ”turtunut petokseen”.

JOS KYSYT kongressin työntekijöiltä miksi tökkäysjärjestelmää suvaitaan, he vain kohauttavat olkapäitään. Kongressilla on todella vain kaksi tapaa vastata kun puolustusministeriö rikkoo lakia. Valitut virkamiehet voivat huutaa ja kritisoida Pentagonia, tai vetää pois rahat. Ensimmäinen ei ole kauhean tehokasta, ja jälkimmäinen on tähän mennessä osoittautunut poliittisesti mahdottomaksi.

“Yksikään toinen liittovaltion virasto ei pääsisi tällä tavalla pälkähästä”, kuvaa eräs senaatin työntekijä.

Armeijalle on toistuvasti sanottu että lopettavat tökkimisen ja kehittävät rationaalisemman kirjanpitojärjestelmän. Tapausksessa toisensa jälkeen uudistukset vain pahentavat ongelmia.

Eräs ensimmäisistä korjauksista kohdistettiin kuuluisaan vessaninstuin- ja vasaraongelmaan. GAO julkaisi vuonna 1992 raportin, joka haukkui armeijan pystyyn ”huonosta kulujen ennakoinnista” ja ehdotti muutoksia. Lopputulos oli sellaisen olennon kuin ”pääasiallinen toimittaja” keksiminen, periaatteessa välimies jolla on valta asettaa hinnat ja valita aliurakoitsijat.

Tämä järjestelmä inflatoi hintoja. Vuoteen 2004 mennessä maanpuolustus kulutti vuosittain $7.4 miljardia pääasiallisen toimittajan ostoihin, sen jälkeen kun se oli kuluttanut $2.3 miljardia vuonna 2002.

Sanomalehdet saivat vihiä tästä ja vuonna 2005 raportoivat, että armeija ostelee nyt 85 senttiä maksavia jääpalamuotteja pääasiallisilta toimittajilta 20 dollarin kappalehintaan. Kuukauden sisällä raahattiin C-5 -lentokoneen jääkaappi edustajainhuoneen kuulusteluun ja laivaston amiraali nimeltään Keith Lippert joutui Kalifornian Duncan Hunterin tentattavaksi ja selittämään miksi hän oli ostanut yhdeksän jääkaappia pääasialliselta toimittajalta hintaan $32,642.

Vuosien mittaan tämä kuvio on toistanut itseään. Yritys standardoida armeijan palkkakulut ja henkilöstötietojen tallennus, nimeltään DIMHRS, vei 12 vuotta ja maksoi yli $1 miljardia ennen kuin se heitettiin menemään. Vuonna 2005 ilmavoimat lähti ostoksille ja aikoi hankkia tietojärjestelmän Oraclelta, nimeltään Expeditionary Combat Support System. Kesti 7 vuotta ja yli $1 miljardia ennen kuin se heitettiin roskiin. John McCain vitsaili ECSS:stä, “Ainakin he saivat vessan istuimet. Tästä he eivät saaneet mitään.”

Sama homma pyöri armeijan lupauksissa ”auditointivalmiutta” koskien. Pentagon alunperin sanoi, että se olisi valmis auditoitavaksi vuonna 1997. Kun päivämäärä ohitettiin käsiä heilauttamalla, Pentagonin viranomaiset tekivät sarjan urheita lupauksia.

Vuonna 2003 puolustusvoimain controller Dov Zakheim kertoi parlamentin budjettikomitealle, ”Me odotamme pitävämme puhtaan auditoinnin vuoteen 2007 mennessä.” Pian tuon lupauksen kieltämisen jälkeen, hän sanoi, ”Mitä syvemmälle kaivoimme…. sitä enemmän vaikeuksia tuli vastaan.”

Vuonna 2005 Pentagon alkoi tukea sen suullisia lupauksia raporteilla nimeltään Taloudenparannus- ja Auditointivalmiussuunnitelma (Financial Improvement and Audit Readiness plan, FIAR). Tämä raportti periaatteessa kertoi joka vuosi, että olemme päässeet lähemmäksi tämän ongelman ratkaisua. Joitain lainauksia:

Joulukuu 2005: “Edistystä on saatu aikaan.” Syyskuu 2006: “Edistystä on saatu aikaan.” Syyskuu 2007: “Edistystä on saatu aikaan useilla alueilla.” Maaliskuu 2008: “Huomattavaa edistystä on saatu aikaan.” Maaliskuu 2009: “Merkittävää edistystä on saatu aikaan, mutta paljon on vielä tehtävää.”

President Donald Trump speaks at a hanger rally at Al Asad Air Base, Iraq, . President Donald Trump, who is visiting Iraq, says he has 'no plans at all' to remove US troops from the countryTrump Iraq - 26 Dec 2018

Presidenti Donald Trump puhuu hangaaritukitilaisuudessa Al Asadin ilmatukikohdassa, Irakissa. Kuva: Andrew Harnik/AP/REX/Shutterstock

Pentagon oli yrittänyt saada laitoksen laajuista auditointia aikaan jo vuonna 1996. 2000-luvun puoliväliin tultaessa ehkäpä 100 tilintarkastajaa puolustusministeriön tarkastuslaitokselta, sekä yli sata muuta eri palveluiden osastoilta vuosittain yrittivät luoda yksittäisen tilinpäätöksen, huolimatta lähes täydellisestä auditoitavan informaation puutteesta. He tekivät muutaman avuliaan suosituksen, mutta eivät pääseen puusta pitkään ennen kuin totesivat, että tilintarkastus ei ollut mahdollinen.

“Me yritämme tehdä kanakeittoa kananpaskasta”, sanoi tilintarkastaja surullisesti nauraen.

Lähes 15 vuoden jälkeen tällaisia harjoitteita, Grassley muuttui niin vihaiseksi, että hän esitteli lakimuutoksen, joka kielsi Pentagonin yrittää itse tarkastaa omia tilejään kunnes se kykenisi tekemään jotain hyödyllistä. Lakimuutos meni läpi ja elää  Osiossa 1003 vuode 2010 National Defense Authorization Actia.

Vuoden 2010 lakimuutos komensi Pentagonia myös olemaan oikeasti valmis vuoteen 2017 mennessä. “Se oli ‘Aloitetaan alusta ja tehdään homma loppuun’” sanoo Grassley.

Grassleyn lakimuutos lopettu satojen tilintarkastajien vuosittaisen liikehdinnän, mutta ei lopettanut tilintarkastuksia kokonaan. Kaksi kilpailevaa lakia — CFO Act ja vuoden 2010 NDAA — loivat kirjaimellisesti Catch-22 -tilanteen, jossa molempien tilaamat palvelut ja tilaamatta jättämät palvelut lain mukaan velvoittivat heidän saattamaan tilintarkastuksen itse loppuun.

Aselajit yrittivät kuluttaa tiensä ulos ongelmasta. Uskomatonta kyllä, ne alkoivat kilpailla siitä miten paljon ne voisivat kuluttaa tilintarkastusvalmiuteen tähtäävään ohjelmaan. Vuonna 1997 maavoimat tunki ainakin $4 miljardia globaaliin taistelutukijärjestelmään (Global Combat Support System), josta Center for Public Integrity sanoi sen olleen suunniteltu sentralisoimaan kymmenisen erilaista vanhentunutta kirjanpitojärjestelmää. Pienempi rannikkojääkärit kehitti oman systeeminsä samalla nimellä, ja maksoi $1 miljardia.

GAO vuonna 2009 julkaisi raportin, jossa valiteltiin $6 miljardin olleen mennyt jo auditointivalmiuteen. GAOn mukaan otti niin paljon rahaa saada Pentagon pisteeseen jossa se voisi tarkasti seurata määrärahoja.

Vuonna 2011 silloinen maanpuolustuksen pääkirjanpitäjä Robert Hale tunnusti kongressille, ”Me emme täysin ymmärrä puolustusministeriössä mitä täytyy tehdä päästäkseen asepalveluksen tilintarkastuksesta läpi, koska me emme ole koskaan tehneet sellaista.”

Käännös: Huolimatta siitä, että 60 tuhatta rahoitusalan työntekijää oli töissä 21 vuotta miettimässä tilinpäätöksen tekoa, Hale myönsi että yksikään ei ollut  hypännyt syvään päätyyn: “Ei voi oppia uimaan rannalla seisomalla.”

Rannoista puhuttaessa Hale sanoi toivoneensa käyttävänsä rannikkojääkäreitä kirjanpidon ”sillanpäänä”, koska se oli edellä muita aselajeja tilintarkastuskelpoisuudessa. Mutta vuoden 2011 rannikkojääkärien ”kokeilutarkastus” päättyi katastrofiin. Ylitarkastaja havaitsi, ettei hän kyennyt selittämään $2 miljardin menoja. Kuulostaa pahemmalta kun miettii että heillä oli auditoitavanaan vain $4 miljardin edestä rannikkojääkärien budjettia.

Rannikkojääkärit skarppasivat. Vuonna 2014 Pentagon ilmoitti, että jääkärit pääsivät läpi vuoden 2012 tilintarkastuksesta. Tilanne oli niin suurenmoinen, että he muistivat tilaisuutta Pentagonin sankarikäytävällä. Silloinen puolustusministeri Chuck Hagel sai framille oman plakaatin ”puhtaista” papereista. Hagel, puolustusvoimain vakaa yhteistyökumppani, loisti sanoessaan, ”Me emme käytä paljoa aikaa megafonilla huuteluun omista saavutuksistamme…. me teemme hommat niinkuin pitää.”

Mutta sana alkoi kiertää, että rannikkojääkärien tilintarkastus oli huijaus. ”Se oli älyllinen harjoite kusetuksessa ja huijauksessa”, sanoo Grassley, jonka tiimi oli kaiken keskellä koittaessaan saada ylitarkastajan tiimiä tutkimaan tuloksia uudelleen. Vuoden sisään ylitarkastaja veti takaisin hyväksyntänsä. ”Mielipiteemme vuoden 2012 rannikkojääkärien arvioinnista”, hän ilmoitti, ”on ettei ole luotettava.”

Mikä vielä nihkeämpää, silloin paljastui, että ylitarkastajan toimisto lähetti sähköposteja pitkin ketjua painostaen tilintarkastajia hyväksymään ulkopuolisen tilintarkastusfirman, jolla oli jo tilillään valheellisia rannikkojääkärien tilintarkastuksia. Tämän olisi pitänyt olla punainen lippu eläköityneen armeijan tilintarkastajan Jack Armstrongin mukaan.

“Mikset haluaisi treenata erittäin tarkkaa silmää kun sinulla on jo ollut epäluuloja heidän työnsä laadusta?” sanoo Armstrong.

Sen aikainen puolustusministeriön kirjanpitäjä Mike McCord filosofoi rannikkojääkärien fiaskosta. ”Se on oppimiskokemus”, hän sanoi.

Kaikkien näiden väärien alkujen jälkeen pian kävi selväksi, että ainoa tapa saada Pentagon oikeasti korjaamaan itsensä olisi se, että kongressi lakkaisi lähettämästä rahaa. Vuodesta 2012 alkaen, sekä edustajainhuoneen että senaatin lainsäätäjien jälkeen tulleet, joihin lukeutui mm. Tom Coburn, R-Okla.; Barbara Lee, D-Calif.; Ron Wyden, D-Ore.; Rand Paul, R-Ky.; Bernie Sanders, I-Vt.; ja John McCain, R-Ariz., yrittivät ottaa käyttöön lainmuutoksia, joilla leikattaisiin Pentagonin rahoitusta jos se ei korjaisi hommiaan.

“Yhtäkään niistä ei säädetty laiksi”, sanoo Mandy Smithberger Project on Government Oversightista.

Iso ongelma on kampanjoiden rahoitusuudistus. Kysy Valkoisen Talon työntekijöiltä miksi on vaikeaa saada läpi mitään lakia joka edes miettii rahoituksen vetämistä Pentagonilta, ja he sanovat, että vastaasi hyökkää molempien puolueiden joukko juutalaisia jotka ovat syynänneet puolustusalan kampanjakontribuutioita, kiitos heidän asemansa komiteoissa kuten asevoimakomitea tai määrärahakomitea.

“Et voi saada Pentagonia ottamaan tilintarkastusta vakavasti ennenkuin uhkaat lopettaa rahoituksen, ja et voi lopettaa rahoitusta ilman kampanjarahoituksen uudestamista,” sanoo eräs Valkoisen Talon työntekijä.

Valitettavasti vuosittainen tilintarkastus on luonut nyt toisarvoisen rahavirran tilintarkastusfirmoille, jotka ovat muodollisesti astuneet lopullisesti mukaan tunnettujen puolustusvoimain alihankintafirmojen joukkoon, kuten Lockheed Martin, General Dynamics, Boeing ja Raytheon.

Raha virtaa nyt kahteen suuntaan. Eräs estimaatti asettaa vuosittaiset kirjanpitokulut noin miljardiin: $400 miljoonaa vuodessa tilintarkastusfirmoille kuten Ernst & Young,  ja arviolta $600 miljoonaa firmoille kuten Deloitte korjaamaan tilintarkastuksessa ilmenneet virheet.

Pentagon voi pitää kirjanpitäjiä kiireisinä ikuisesti yksinkertaisesti tekemällä taksonomista työtä, jossa kuvataan Pentagonin epäauditoitavuutta. Puolustusministeriö työllistää 3 miljoonaa ihmistä, sillä on 280 laivaa, lähes 16 tuhatta lentokonetta ja 585 tuhatta ”laitosta” ainakin 80 maassa. Olet kuullut käsitteestä ”too big to fail” — puolustusministeriön universumi on liian suuri laskettavaksi. ”Mahdotonta… Me emme voi tehdä sitä… Se on liian suuri”, eräs raivostunut viranomainen purnasi.

“He sanovat meille, että homma tulee muuttumaan vielä pahemmaksi ennen kuin se voi muuttua paremmaksi”, on se miten eräs Valkoisen Talon työntekijä asian esittää.

Jos tilintarkastajat lopulta saavat selkoa kaikesta heidän työstään, se on sen arvoista. Mutta he saattavat yhtä helposti vain jatkaa hivuttautumista kohti määräystenmukaisuutta ikuisesti. ”Miljardilla dollarilla vuodessa”, sanoo Grassley, ”pitäisi nähdä edistystä.”

Huhtikuussa 2016 USA:n ylikirjanpitäjä Gene Dodaro todisti senaatin edessä, että Pentagon oli hassannut yli $10 miljardia sen kirjanpitojärjestelmiensä modernisointiin. Nuo yritykset, hän sanoi, ”eivät olleet tuottaneet positiivisia tuloksia.”

Kaksi vuotta myöhemmin senaattorit Grassley ja Sanders, sekä lisäksi Wyden ja muita, kysyivät Dodarolta kirjeessä miksi ei oltu saatu yhtään edistystä aikaan noiden systeemien käyttöön ottamiseksi. ”Aiotteko saada sen valmiiksi minun elinaikanani?” erään Valkoisen Talon työntekijän on sanottu tivanneen kokouksessa Dodaron kanssa. Hän ei saanut minkäänlaista vastausta.

Sanders viime vuonna esitteli lakimuutoksen, jolla Pentagonilta kaapattaisiin edes 0.5% sen rahoituksesta ennen kuin se pääsee läpi (ei teettää, vaan pääsee läpi) tilintarkastuksesta. Hän epäonnistui, mutta aikoo jatkaa yrittämistä. Hänen tiimilleen Pentagonin tilintarkastusongelma liittyy yhtä paljon vääriin yhteiskunnallisiin prioriteetteihin kuin hukkaan ja huonoon hallinnointiin.

“Toistuvasti meille on sanottu että meillä ei ole varaa taata terveydenhuoltoa oikeutena, tehdä julkisista yliopistoista maksuttomia ja vakavasti puuttua mihin tahansa työväenluokan tarpeeseen”, Sanders sanoo. “Mitä tulee massiiviseen hukkaan, petokseen ja väärinkäytöksiin Pentagonissa, hiljaisuus on käsinkosketeltava.”

Sekä Sanders että Grassley ovat taistelleet Pentagonin tuulimyllyä vastaan vuosikymmeniä, vastakkaisista päistä puoluepoliittista kenttää. Grassleylla tuntuu tietynlainen väsymys.

Kun häneltä kysyttiin miten paljon on saatu aikaan luotaessa toimivaa kirjanpitojärjestelmää Pentagoniin, hän sanoo “Minun tasollani minun täytyy sanoa että ei yhtään.” Hän pysähtyy. “Perustuen siihen miten hommat ovat menneet tähän asti, tuntuu siltä kuin he eivät haluaisi korjata sitä.”

Kaikki tämä summaa tämän pulman. Republikaanien haaskahaukka kuten Grassley voivottelee Pentagonin kyvyttömyyttä/haluttomuutta toteuttaa moderni, korporaatiotyylinen, yhtenäinen kirjanpitojärjestelmä, ja hän on vakuuttunut, että tilintarkastus ei mene koskaan läpi ennen kuin sellainen kehitetään.

Sillä aikaa edistysmieliset kuten Sanders, joka on halukas pienentämään Pentagonin tuhlausta osana yleistä kansallisten prioriteettien uudelleenmäärittelyä, voivottelee kongressin kyvyttömyyttä/haluttomuutta ottaa oikeita askelia, joita tarvittaisiin määräystenmukaisuuden pakottamiseksi. Kampanjatukisysteemi, joka pitää keskeiset komiteat vankinaan, mahdollisesti lukitsee tämän ongelman paikalleen, kunnes tuo osa ongelmaa uudistetaan.

Molemmilla senaattoreilla, valitettavasti, on oikeutetut huolet. Todellisen tilintarkastuksen estävä tuplaeste — yksi logistinen, toinen poliittinen — on syy siihen miksi niin harvat Valkoisessa Talossa tuntevat itsensä itsevarmoiksi siitä, että päästään kuiville hommassa pitkään aikaan. Kuten eräs Valkoisen Talon työntekijä homman esittää, ”Puolustusministeriö rakastaa löytää epätehokkuuksia. Se vain tarkoittaa sitä, että voidaan käyttää enemmän rahaa.” Hän lisää, ”Joka vuosi he tietävät, että he saavat $700 miljoonaa. Se ei tule muuttumaan.”

Kunnes joku saattaa voimaan lain, joka oikeasti vaikuttaaa johonkin, joka oikeasti uhkaa leikata armeijan määrärahoja, kaikkein todennäköisin tulevaisuus on se jossa puolustusministeriö jatkaa tilintarkastusten tekoa ja niiden reputtamista massiivisilla kustannuksilla ikuisesti. Parhaimmillaankin, joka vuosi me saatamme päästä lopputulemaan kuten tämä vuoden 2018 tilintarkastus,  Pentagonin ylitarkastajalta. ”Kaikkein tärkein lopputulema… ei ollut yleisön mielipide”, ylitarkastaja kirjoitti, ”vaan että… puolustusministeriö edistyy.”

On mahdotonta korostaa liikaa ongelman suuruutta, jonka puolustusministeriön tilintarkastuksen junnaaminen aiheuttaa. Se seikka, että ministeriö ei voi päästä tilintarkastusta läpi, tarkoittaa että koko valtio on samassa veneessä. Kunnes Pentagon pääsee läpi, koko USA vuosittain saa niinkutsutun ”avoimen lausunnon” sen rahoituksesta, joka tarkoittaa kirjanpitäjien kielellä ”keskeneräistä”.

DioGuardi, joka saattoi tämän kaiken liikkeelle 30 vuotta sitten, sanoo että yksikään pörssiyhtiö ei voisi laskea liikkeelle velkakirjaa pääsemättä ensin tilintarkastuksesta läpi. Mutta USA laskee liikkeelle satoja miljardeja velkakirjoissa, huolimatta ammottavasta reiästä sen kirjanpidossa, joka on saatu aikaan loppumattomalla ratkaisemattomalla ongelmalla puolustusministeriössä. ”Kirjanpidon mielessä”, hän sanoo, ”se on kauhutarina”.

“Ernst & Young syö heidät elävältä”, sanoo Andy. ”Se on niin paljon pahempaa kuin mitä ihmiset kuvittelevat.”

Vähän yli 50 vuotta sitten Dwight Eisenhower piti kuuluisan jäähyväispuheensa, jossa hän varoitti ”sotateollisen kompleksin” vallasta. Entinen sota-ajan komentaja valitteli ”ikuisen suuren luokan sotateollisuuden” luomista, ja sanoi että ”vääriin käsiin joutuneen vallan tuhoisan nousun potentiaali on olemassa ja pysyy”.

Eisenhowerin varoitusta juhlitaan vasemmiston keskuudessa varoituksena sodanlietsojien poliittisen vallan murskaamisena, mutta kuten me nyt näemme, se ennusti myös fiskaalisten konservatiivien painajaismaista tulevaisuudenvisiota. Armeijasta on tullut pysäyttämätön mekanismi veronmaksajien varoja imuroidessaan ja käyttäessään niitä kaikkein tehottomimmalla mahdollisella tavalla. Koulut rapistuvat, sairaalat ja synnytyssairaalat suljetaan ympäri maata, mutta sotavoimat täyttävät varastot joissain ohjelmissa ”1000 vuoden varustuksilla”, kuten eräs laivaston logistiikkaupseeri asian esitti.

Se on äärimmäinen esimerkki amerikkalaisen poliittisen systeemin muuttumattomuudesta. Jopa silloinkin on kun asiasta on molempien puoluekentän laitojen konsensus, ja lakeja on saatu ajettua läpi, ja molempien rahat on allokoitu muutosta varten ja virastoja on luotu tätä varten — jos ongelma on tarpeeksi suuri, aika vääristyy kohti korruptiota, ja kaaos elää aina pidempään kuin reformit. Eisenhower ei olisi voinut ennustaa sitä miten oikeassa hän oli.

Artikkelin julkaissut Rolling Stone

Bernie Sanders lupaa paljastaa UFOt mikäli hänestä tulee presidentti

Muuttuvatko avaruusolennot vuode 2020 vaalien teemaksi?

Presidenttiehdokas Bernie Sanders (I-VT) sanoo, että hän on valmis paljastamaan kaikki valtiolla olevat tiedot tiunnistamattomista lentävistä esineistä (UFOista) — mutta vain jos hän voittaa, ja pääosin koska hänen vaimonsa, Jane, on niin pyytänyt.

”No, sanon teille, vaimoni vaatii että te saatte tietää”, Sanders kertoi podcast-juontaja Joe Roganille tiistaina (elokuun 8.) Fox News kirjoittaa, ja hän jopa lupasi että ilmoittaisi löydöksistään samaisessa podcastissa. (Voit katsoa koko podcastin täältä.)

Rogan kysyi oliko Jane ”UFO-hullu”, jonka Sanders kielsi. Jane, kuitenkin, on painostanut ehdokasta siitä mitä informaatiota hänellä saattaisi olla jo nyt, senaattorina. ”Hän sanoo, Bernie, ’Mitä on käynnissä [että] tiedätkö siitä mitään? Onko sinulla mitään pääsyä mihinkään?'” Sanders sanoi.

On kuitenkin epäselvää aikovatko republikaanit puskea tämän asian vaaliteemaksi. Kesäkuussa presidentti Trump — joka aikoo pyrkiä uudestaan republikaanien joukosta vuonna 2020 — kertoi ABC Newsin George Stephanopoulosille  että hän on myös saanut briiffauksen viimeaikaisista armeijan pilottien havainnoista. ”Minulla oli yksi lyhyt briiffi liittyen tähän”, hän sanoi. ”Mutta ihmiset sanovat että he ovat nähneet UFOja. Uskonko niihin? En erityisemmin.”

Vaikka tämä debatti vaikuttaa 1950- ja 1960-lukujen uusinnalta koskien Project Blue Bookia, kuuluisaa ilmavoimien tutkimusohjelmaa UFOista joka lakkautettiin vuonna 1970 todisteiden puutteessa, sillä on myös uudemmat juuret.

Aiemmin tänä vuonna New York Times raportoi että pilotit USA:n laivastossa näkivät nopeasti lentäviä UFOja useita kertaa itärannikolla vuosina 2014 ja 2015. Mutta raportit näistä laitteista eivät välttämättä kerro mistään Maan ulkopuolisesta, asiantuntijat varoittavat.

Esimerkki: havainnot tapahtuivat pian sen jälkeen kun tutkajärjestelmät päivitettiin suihkukoneissa. ”Kaikki Microsoftin tuotteita käyttävät tietävät, että aina kun päivität teknisen tuotteen, sen kanssa on aina ongelmia”, sanoo Seth Shostak, vanhempi SETIn astronomi Mountain Viewissa, Kaliforniassa, kertoi Space.comille.

Mutta on ollut niin paljon vouhkausta tuosta aiheesta kesäkuussa, että puolustusministeriö briiffasi Mark Warneria (D-Va), Senaatin tiedustelukomitean varapuheenjohtajaa, näistä kohtaamisista — kahden muun senaattorin kanssa, Politico raportoi. Mutta ilmeisesti motivaatio pyörii turvallisuuden ympärillä enemmän kuin vierailijoiden etsimisessä.

”Jos laivaston pilotit kohtaavat selittämättömiä asioita ilmassa, se on turvallisuusuhka jonka senaattori haluaa tulevan tutkituksi”, Warnerin edustaja Rachel Cohen sanoi lausunnossa Politicolle.

Kun odotamme puolueen kantoja avaruusolentoihin vuodelle 2020, pitää muistaa että tämä ei ole ensimmäinen kerta kun tästä on puhuttu demokraattien riveissä presidentin vaalien aikaan. Vuonna 2016 Hillary Clinton lupasi New Hampshiren Conway Daily Sun Newsille, että hän ”selvittäisi” UFO.ilmiön. Hän lisäsi, että Maassa on saattanut jo käydä avaruusolentoja, mutta että ”me emme voi sanoa varmaksi”.

Kuitenkin on epäselvää miten vakavasti Clinton puhui lehdelle

 

Artikkelin julkaissut Educating Humanity

Kit Greenin ilmavoimien ”UFO-mentori”

Kirjoittanut Keith Basterfield

Kit Greenin haastattelu heinäkuussa 2019

Elokuun 24. päivänä 2019 amerikkalainen tutkija Richard Dolan julkaisi laajan haastattelun jonka hän oli tehnyt toukokuussa 2019 tohtori Christopher ’Kit’ Canfield Greenista. Eräs kohta haastattelussa kiinnosti minua. Se kuuluu seuraavasti:

”Läpi 1980-luvun, kun hän oli edelleen CIA:n tiedusteluvirkamies, eräs Greenin tutuista ’oli juuri saanut potkut, äärimmäisen kokenut vanhempi lennoston upseeri’. Hän myös sattui olemaan vanhempi lääkäri. Ilmavoimissa tämän miehen työhön kuului olla yhteyshenkilönä ’salaisessa miehitetyssä avaruusohjelmassa.’ Hän jätti ilmavoimat ja meni töihin yksityiselle puolelle, ’kuten he kaikki tekevät’. Hänen salainen työnsä kosketti ’avaruusohjelman eri puolia’.

”Vuonna 1982 Green palkkasi tämän henkilön CIA:n tiedelautakuntaan. Vuoden tai kahden sisään (”vuonna 1983, 84,”) mies kertoi Greenille, että ’tarinat avaruusolentojen tunkeiluista, haltuunotoista ja informaatiosta [ovat] totta’. Lisäksi hän aikoi saada Greenille valtuutuksen relevantteihin ohjelmiin. Eräs keskeinen syy oli se, että ohjelmista puuttui luvansaanut lääkäri. Green oli innostunut tästä mahdollisuudesta.”

Kuitenkaan valtuutusta ei koskaan kuulunut. ”Jopa Greenin eläköitymisen aikaan CIA:sta, kun hän työskenteli General Motorsilla, hänen eläköitynyt ilmavoimien kollegansa jatkoi hänelle sanomista siitä, että Green saisi valtuutuksen ’ohjelmiin jotka liittyivät avaruusolentoihin ja UFOihin’. Silti valtuutusta ei koskaan saatu.”

Toisessa kohtaa samassa haastattelussa Dolan paljasti, että tämä henkilö oli kuollut vuonna 1997. Kit Green ei kertonut henkilön nimeä.

Kuka hän oli?

Ottaen huomioon sen määrän tietoja joita Green kertoi Dolanille hänen tutustaan, mietin olisiko mahdollista selvittää tämän henkilön nimi?

Ensinnäkin konsultoin Melbournen kollegaani Paul Deania, joka on tällä alalla kokenut henkilö. Paul ehdotti, että kokeilisinerästä ilmavoimien sivustoa jossa on nykyisten ja entisten ilmavoimien johtajien biografiat. Tämä osoittautui hyödylliseksi.

Käytin avainsanahakuja löytämään henkilöitä, jotka olivat kuolleet vuonna 1997. Heitä oli aika monta. Luin jokaisen kuolleen biografian, joka oli aikamoinen homma. Onneksi oli yksi, ja vain yksi, lääkäri ryhmässä. Tämä oli prikaatin kenraali Donald D Flickinger.

https://www.af.mil/About-Us/Biographies/Display/Article/107079/brigadier-general-don-d-flickinger/

 

Flickinger

Usean internet-lähteen varmistamana saatiin Flickingeristä selville seuraavaa.

* Hän oli käynyt lääkiksen Stanfordissa

* Ollessaan ilmavoimien palveluksessa, hän oli vastuussa ”ihmisfaktoreiden” hoidosta kun ensimmäistä ihmistä vietiin avaruuteen

Hän oli bioastronautiikan ja biotieteiden johtaja

Hän lähti ilmavoimista vuonna 1961

Ilmavoimien jälkeen hän oli konsulttina NASAlle ja muille virastoille, mm. CIA:lle

Hän kuoli 23. helmikuuta 1997.

Hänen biografiansa yksityiskohdat ovat linjassa Greenin Dolanille antamien tietojen kanssa.

CIA-yhteyshenkilö

Virallinen CIAn tarina ”Developing the U2” kuvaa miten silloinen eversti Donald D Flickinger toimi lääketieteellisenä neuvonantajana CIA:n Project AQUATONEssa yli vuosikymmenen. Osaaminen jonka hän sai luodessaan U2-pilottien lentovaatteet tulivat käyttöön kun USA:n astronauttien käyttämiä suojapukuja suunniteltiin.

Haku paljasti, että useat CIA:n sisäiset dokumentit, kuten tämä, sekä tämä, ja muut mainitsevat Flickingerin työn.

En ole löytänyt virallisia dokumentteja, jotka olisivat kertoneet että Flickinger olisi ollut palkattu CIA:n tiedelautakuntaan.

Flickinger ja UFOt

Onko olemassa todisteita siitä että Kit Greenin mentori olisi puhunut hänelle siitä miten ”tarinat avaruusolentojen tunkeiluista, haltuunotoista ja informaatiosta [ovat] totta”?

Internet-haku käyttäen relevantteja hakusanoja tähän mennessä ei ole kyenyt paljastamaan mitään Flickingerin kiinnostuksesta UFOihin. Ehkäpä blogin skarpit lukijat kykenevät löytämään jotain.

 

Artikkelin julkaissut UFOs Scientific Research

Kit Green ja ”avaruusolentojen ruumiinavausten” tutkimus

Kirjoittanut Keith Basterfield

Kit Green

Entinen kanssabloggaajani Pauline Wilson ja minä olemme pitkään seuranneet tohtori Christopher ’Kit’ Canfield Greenin kiinnostuksia, hänen julkaistuja kertomuksiaan sekä ammatillista kehitystä. Blogin lukijoille, jotka eivät häntä tunne, tohtori Greenista kerrotaan seuraavissa blogipostauksissa: 1. huhtikuuta 20183. huhtikuuta 20189. huhtikuuta 2018;  13. joulukuuta 2018; klikkaa vain näitä päivämääriä.

Richard Dolan

Elokuun 24. päivänä 2019, amerikkalainen tutkija Richard Dolan julkaisi pitkän artikkelin perustuen pitkään haastatteluun Kit Greenista. Artikkeli puhuu mm. seuraavista aiheista:

Davis Wilsonin dokumentti

* Avaruusolentojen ruumiinavausdokumentti

Kuitenkin tämän bloggauksen aiheena on tarkastella niitä prosesseja, joiden avullla Kit Green on saanut kiinnostuksensa ”avaruusolentojen ruumiinavauksista” sekä siitä mitä hän on lopulta sanonut näistä ilmiöistä.

Jacques Valleen päiväkirjat

Kesäkuussa 1985 amerikkalainen lääkäri Richard Niemtzow puhui Jacques Valleelle Niemtzowin unista liittyen siihen ”kun ensimmäinen raportti avaruusolentojen ruumiinavauksesta ilmestyi lääketieteen julkaisuun”. [Vallee, ”Forbidden Science 3” (FS:V3) päiväkirjamerkintä päivämäärällä 23.6.1985.] Lisäksi tuohon aikaan Green ja Niemtzow keskustelivat Leonard Stringfieldin työstä.

Kirjassa ”FS:V3″ päiväkirjamerkintä päivältä 11.12.1988, Vallee kirjoittaa:

”Kaksi päivää New Yorkissa… ja uusi keskustelu Kitin kanssa, joka on löytänyt lääkärin, jonka väitetään olleen mukana oikeassa avaruusolentojen ruumiinavauksessa… Kuten Fred Beckman, Kit on myös nähnyt Cover-Up -dokumentin ja häntä innosti sen pätkä avaruusolentojen fysiologiasta.”

Jälleen kirjassa ”FS:V3”, toisessa päiväkirjamerkinnässä päivämäärällä 29.1.1989, kerrotaan Greenin kiinnostuksesta tohtoriin jonka väitetään tehneen aito avaruusolennon ruumiinavaus. Kuitenkin saamme tietää, että tohtori, nimeltään Crowley, Kalifornian Lancasterista, ei ollut mukana ruumiinavauksessa, vaan oli kirurgi jota oltiin pyydetty käymään läpi raportteja ruumiinavauksesta.

Viimeinen lainaukseni samasta kirjasta on päiväkirjamerkintä päivämäärällä 5.7.1989, jossa Vallee kysyy Greeniltä, ”Muuten, et koskaan kertonut minulle mikä sai sinut kiinnostuneeksi näistä avaruusolentojen ruumiinavaukseen liittyvistä huhuista alunperin”. Green vastaa, ”Se menee 70-luvulle, kun ensimmäinen väitetty ruumiinavauskuva julkaistiin, kaikki ne Len Stringfieldin jutut.”

Dolanin haastattelu

Richard Dolanin haastattelussa elokuun 24. päivänä 2019 Kit Green sanoo, että vaikka hän oli edelleen CIA:lla (lähti pois vuonna 1985), hän oli yhteyksissä ”jokin aika sitten eläköityneeseen, äärimmäisen korkea-arvoiseen kenraaliin USA:n ilmavoimista”. Tämä henkilö oli myös kokenut lääkäri.

Vuonna 1982 Green palkkasi tämän (nimettömän) henkilön CIA:lle tiedelautakuntaan. Joskus vuosina 1983/84 tämä henkilö sanoi että ”nämä tarinat avaruusolentojen tunkeiluista, haltuunotoista ja informaatiosta [ovat] totta”. Green huomautti, että tämä henkilö yritti saada Greenin mukaan relevantteihin ohjelmiin, mutta hän epäonnistui.

Vuosina 1987/88 Green kutsuttiin Pentagoniin ja häntä briiffattiin arkaluontoisessa, lokeroidussa informaatiolaitoksessa. Univermupukeinen upseeri näytti hänelle kirjoitettuja analyyseja väitetyistä avaruusolentojen ruumiista, ja lisäksi valokuvia.

Myöhemmin Dolanin haastattelussa Green kertoo, että 1980- ja 1990-lukujen läpi hän näki noin tusinan videota, alunperin VHS-nauhalla, sitten CD:llä ja DVD:llä, jotka näyttivät oletettuja avaruusolentojen ruumiinavauksia. Toisin kuin vuosien 1987/88 Pentagonin briiffi, nämä videot saapuivat hänen kotiovelleen, tai postilaatikkoon. Myöhemmin hänellä oli mahdollisuus nähdä Santillin ruumiinavausfilmi.

Kiinnostavaa kyllä en löydä mitään mainintaa Pentagonin briiffistä enkä tusinan videon saapumisesta Valleen päiväkirjoista.

Mitä Green lopulta kertoi?

Haastattelun lopussa Green sanoo:

”Minulla ei ole mitään dataa mitä voisin saada erittäin kehittyneestä ohjelmasta joka sai alkunsa 20-30 vuotta sitten. Ei mitään. Nolla. Minulla ei ole materiaalisia vaikutuksia, ei mitään dataa väitetyistä abduktioista, ei mitään dataa väitetyistä MILABeista, ei mitään dataa epigenetiikasta, ei mitään mitä ei voitaisi kusetuksella tahallaan saada aikaan huipputiedemiesten avulla. Tämä on nyt se missä olen. ”

Ylläoleva lause perustuu vuoden 1992 lainaukseen Greeniltä, jota Jacques Vallee lainasi kirjassa Forbidden Science 4” päiväkirjamerkinnässä päivämäärällä 10.4.1992:

”En kuitenkaan ole nähnyt mitään biologista joka olisi epätavallista.”

Lopputiivistelmä

Huolimatta pitkäaikaisesta kiinnostuksesta avaruusolentojen ruumiinavauksiin, sitten 1980-luvun, Greenin nykyinen lopputulema on, että hänellä ei ole mitään todistusaineistoa mitä voitaisiin liittää ”erittäin kehittyneen ohjelman materiaaliin, joka aloitettiin 20-30 vuotta sitten”.

 

Artikkelin julkaissut UFOs Scientific Research

Avaruusolentojen ruumiinavauksesta kertova muistio julki

Kirjoittanut Keith Basterfield

Olen tarkastellut National Institute for Discovery Sciencea, (NIDS) jonka lasvegasilainen liikemies Robert Bigelow loi 1990-luvulla; kuten raportoitiin Jacque Valleen uusimmassa kirjassaForbidden Science 4 Tämä tarjosi paljon hyviä oivalluksia siitä miten NIDS operoi.

Johdanto

Kesäkuun 4. päivänä 2019 ilmestyi dokumentti imgur.comiin joka esittää entisen NIDS-työntekijän tri Eric Davisin muistiota, joka on osoitettu Bob Bigelowille päivämäärällä 23.3.2001. Hajautan 11-sivuisen muistion ympäri tätä postausta, joten lukijoilla on alkuperäinen dokumentti luettavanaan.

Muistio on nimeltään Kit Greenin ammatillinen arvio ’avaruusolennon ruumiinavauksesta (Roswellin tapauksesta kuvatulla) filmillä/videolla’ sekä muuta aiheeseen liittyvää tietoa.” 

Briiffaukset

Muistion tekstissä on informaatiota useista briiffauksista joihin Green otti osaa:

”Briiffaus #2: Epävirallinen Pentagonin tiedotustilaisuus n. 1987/88. Kitin lähdettyä CIA:sta hänet pyysi univormupukuinen henkilö Pentagoniin. Tämä henkilö näytti Kitille kuvia ja raportteja avaruusolennon ruumiinavauksesta. Valokuvat avaruusolennon ruumiista, jotka Kit näki, olivat yhdenmukaisia vuoden 1995 Santillin filmin kanssa. Kitiä pyydettiin ammatillisesti arvioimaan hänelle esitetty materiaali tässä kyseisessä briiffauksessa.”

”Briiffaus #3: Virallinen CIA:n tiedotustilaisuus n. vuosina 1991/92. Kitin työskenneltyä General Motorsilla hänet kutsuttiin CIA:lle. CIA kaipasi hänen lääketieteellistä patologian asiantuntijuuttaan tutkimaan ja analysoimaan joitain ruumiinavausraportteja. Näiden raporttien luonne jäi ylimalkaiseksi briiffauksen aikana, mutta Kit odotti näiden olevan raportteja avaruusolennon ruumiinavauksesta joita hän näki briiffauksessa #2. Mutta sitten mitään ei tapahtunut tämän briiffauksen jälkeen ja Kit jäi pyörittelemään peukaloitaan.”

Vallee

Dokumentti imgur.comissa sisältää sähköpostidataa päivämäärällä 5.8.1999 Greeniltä Puthoffille, ja siinä lukee mm.

”Kyllä, olen lukenut ruumiinavausraportit… ajattelin että olisin puhunut sinun ja Jacquesin kanssa San Diegossa syksyllä 1988.”

Mietin olisikohan ”Jacques” tässä Jacques Vallee, ja jos kyllä, olisko Vallee maininnut mitään avaruusolentojen ruumiinavauksista kummassakaan kirjassa, Forbidden Science 3 tai Forbidden Science 4?

Kirjasta ”Forbidden Science: Volume Three.”

23.6.1985

Koskien Richard Niemtzowia. ”Hänen ambitionsa on olla ensimmäinen lääkäri, joka selvittää avaruusolentojen olemassaolon, ja hän uneksii päivästä jolloin ensimmäinen avaruusolentojen ruumiinavarusraportti ilmestyy lääkärien tiedejulkaisuun. Hän on ollut yhteydessä Leonard Stringfieldiin, joka on luvannut esitellä hänet tohtorille, joka on tehnyt sellaisen ruumiinavauksen, ja hän mainitsi keskustelusta Kitille joka suuttui siitä mitä hän piti naiivina hyväksymisenä väitteelle: ’Sano Stringfieldille että jättää koko homman!’, Kit kertoi Richardille.”

4.12.1988

Koskien ”Cover-Up” -TV-ohjelmaa ja Fred Beckmania. ”Hän on puhunut pitkään puhelimessa Hal Puthoffin kanssa, jonka on kerrottu vihjanneen että hänen korkea-arvoiset kontaktinsa olivat vakuuttuneita valokuvien aitoudesta.”

29.1.1989

Valle puhuu Kit Greenille. ”Miten menee tutkimuksen kanssa koskien väitettyjä ruumiinavauksia… Lääkäri josta kuulit?”

Green: ”Osoittautuu, että kyseessä oleva lääkäri on olemassa; hänet todellakin valtio palkkasi konsulttihommiin, mutta hän ei koskaan tehnyt yhtään ruumiinavausta. Hän ainoastaan kävi läpi eräitä tuloksia, joiden väitettiin olevan yhdenmukaisia raporttien kanssa, jotka menevät Leonard Stringfieldin aikoihin asti, ja joissa sanotaan että avaruusolennoilla oli kaksi kelluvaa kylkiluuta rinnoissaan. Hän on kirurgi jolla on kaikki kulkuluvat. Hän käytti kuukauden eräässä erittäin salaisessa projektissa. Nyt minun tiimini yrittää selvittää saako hän kuukausipalkkaa valtionkonttorista.”

15.2.1989

Koskien Richard Niemtzowia. ”Kun keskustelu kääntyi mahdollisuuteen, että USA piilottelisi avaruusolentoja jääkaapissaan, oli yllättävää havaita hänen olevan valmis uskomaan dokumentoimattomia anatomisia kuvauksia, joita Stringfield on levitellyt.

Richard vakuuttaa minulle, että hän joskus oli puhelimessa tohtorin kanssa, joka oli tehnyt avaruusolennolle ruumiinavauksen. Tottakai ’puhelimessa olo’ ei tarkoita mitään: kuten Kit kertoi minulle, kyseinen tohtori ei ollut tehnyt ruumiinavausta, vaan häntä oltiin pyydetty arvioimaan väitettyjä tuloksia, mikä on varsin eri asia.”

15.4.1989

Vallee tapaa Greenin. ”Tohtori joka sanoi käyneensä läpi avaruusolentojen ruumiinavausten dataa oli tri Crowley, kirurgi joka elää Los Angelesin lähellä Lancasterissa. Mutta osoittautuu, että hän ei saa palkkaa valtiolta, sittenkään. Jälleen kerran, kuka valehtelee?”

13.6.1989

Vallee: ”Olen saanut kiinni Len Stringfieldin, joka on tutkinut ’kuollutta avaruusolentoa’ tapauksen lähtökohtana 12 vuotta. Hän on varmistanut minulle, että vuosina 1978-79 hän oli yhteydessä kahteen tohtoriin, joiden väitetään tehneen ruumiinavauksia, mutta hän ei saa heiltä mitään tietoja enää. ’He ovat eläkkeellä eivätkä he yksinkertaisesti puhu’, hän sanoi minulle.”

5.7.1989

Vallee puhuu Kit Greenille. ”Muuten, kysyin häneltä ’et koskaan kertonut mikä sai sinut kiinnostuneeksi näistä huhuista avaruusolentojen ruumiista alunperinkään.'”

’Se menee 70-luvulle asti’, hän vastaa. ’Kun ensimmäiset kuvat väitetystä ruumiinavauksesta tulivat ulos, kaikki ne Len Stringfieldin jutut.’

Kuvissa näkyi ruumiita arkunkaltaisissa laatikoissa, joissa oli piuhoja ja putkia työnnetty ruumiisiin, huono vitsi.”

30.7.1989

Vallee ja Niemtzow puhuvat Valerie Ransonesta, joka mainittiin Kit Greenin kanssa käydyssä keskustelussa, jossa Niemtzow mainitsi Ransonen.

Niemtzow: ”’Kun paljastin Kitille, lounaalla, että tiesin hänen mukanaolostaan, hän käytännössä tukehtui lounaaseensa. Hän kertoi minulle ettei koskaan saa mainita hänen nimeänsä ikinä enää ravintolassa. Olen saanut nähdä samanlaisen reaktion ainoastaan kahdesti koko aikana kuin olen tuntenut hänet.’

’Anna kun arvaan: toinen kerta liittyi Len Stringfieldiin ja tohtoriin joka oli tehnyt ruumiinavauksen, ehdotin.’

’Tismalleen.'”

9.10.1989

Valle kirjoittaa: ”Lancasterilaisesta Tri William Crowleysta ei ole mitään uutta, jonka on väitetty tehneen ruumiinavaus avaruusolentojen ruumiille. Kit huomauttaa jälleen kerran, että mies ei ole patologi, täten hän ei ole voinut tehdä sellaisia operaatioita itse, muutenkaan, mutta häneltä on saatettu pyytää neuvoa thorax-kirurgina jolla on ilmavoimien turvaluokitus. Ruumiinavauksien on sanottu tapahtuneen Guggenheim-säätiön kellarissa New York Cityssa.”

”Forbidden Science: Volume Four.”


 

26.8.1990

Vallee kirjoittaa: ”Tänään mies nimeltä Armen Victorian soitti Englannista… Soittaja…. alkoi käydä läpi listaa aiheista joihin kuului mm. avaruusolentojen ruumiinavaukset, eri tohtoreita (hän mainitsi Crowleyn)…”

10.4.1992

Kit Green sanoo: ”Ja kuitenkaan en ole nähnyt mitään biologista mikä olisi epätavallista.”

26.2.1994

Vallee puhuu Robert Emeneggerin kanssa. Vallee: ”Mainitsin absurdin uuden kehityskulun Hynekin todistamista ruumiinavauksista. Lisää disinfoa, me olimme samaa mieltä, jota Washingtonista pusketaan. ’Jotain tuollaista tapahtui myös minulle’, hän sanoi, ’minulla oli kokous eversti Phil Corson kanssa…. vuonna 1947 kolme asiaa kävi hänen pöydällään: huono valokuva ruumiinavauksesta, joka näytti avaruusolennolta….'”

17.1.1995

Vallee kirjoittaa: ”Viestit internetissä levittävät uutta meemiä Englannista. Sen aloitti kolme päivää sitten Reg Presley, laulaja rock-yhtyeessä The Troggs: hän väittää, että on löydetty videonauha, missä näkyy avaruusolennon ruumiinavaus Roswellissa. Hän sanoo, että tällaisia nauhoja oli 15 kpl, yhteensä 150 minuuttia kuvamateriaalia, vuodelta 1947. Media ei usko tuota. Videonauhoja ei oltu keksitty vuonna 1947.”

13.3.1995

Huhuja Fred Beckmanista, että kun hän oli Brasiliassa, ”siellä oleva armeija näytti hänelle joitain filmejä avaruusolentojen ruumiinavauksista… heidän mielestään näit samat filmit jotka tulivat esiin Englannissa…” Valleen mielestä huhut olivat vitsi.

7.10.1995

Vallee oli Omega Communications -konferenssissa. ”Näin…Stanton Friedmanin… Hän selvensi avaruusolentojen ruumiinavausfilmiä, ottaen sen juuri sellaisena kuin se on, vaikka tottakai ei ole mitään filmiä vaan pelkkä video.”

3.2.1996

Vallee oli NIDSin tiedelautakunnan kokouksessa Las Vegasissa. ”Toisin sanoen, me työskentelemme vain sen parissa minkä parissa me olemme päättäneet niin tehdä; me emme jätä tekemättä kaikkea vain sen takia että joku hyökkää esiin videon kanssa avaruusolentojen ruumiinavauksesta…”

1.4.1996

Hal Puthoff ja John Alexander haastattelevat Phil Corsoa. ”Corso väittää, että hänelle annettiin… erilaisia ruumiinavaus-raportteja Walter Reedin sairaalassa.”

3.5.1996

Vallee haastattelee Corsoa. Corso sanoo ”Meillä oli ruumiinavausraportteja Walter Reedista.”

”Mitä niissä luki?”

”Olennolla oli suomuinen iho. Niiden aivoissa on kaksi otsalohkoa. Muuten, ruumiinavausvideolla aivoissa oli nämä ylimääräiset lohkot. Ja tupla-silmäluomet. …”

”Mitä muuta?” John kysyi.

”Niillä oli surkastuneet sukupuolielimet.”

13.1.1997

Vallee kirjoittaa: ”Eversti Corso soitti minulle kotiin tänä aamuna… hän vaikutti huolestuneelta niistä analyyseista mitä hän näki Walter Reed -sairaalasta, että ne olivat erittäin pinnallisia ja ’eivät vain tuntuneet oikeilta’.”

7.7.1998

Vallee: ”Kun kuulin… että uusi televisio-ohjelma pian kuvaisi yksityiskohtaisesti ’KGB:n avaruusolentojen ruumiinavauksia’, minun teki mieli oksentaa.”

Omat kommenttini

1. Koskien Green/Puthoff-emailia, päivämäärällä 5.8.1999, viittaus ”Jacquesiin” ja ”1988 syksyyn”. En löydä mitään yksityiskohtia Valleen päiväkirjasta tuolta aikaväliltä.

2. Samoin, en löytänyt mitään mainintaa vuosien 1987/88 Kit Greenin briiffauksesta koskien ”avaruusolentojen ruumiinavausvalokuvia ja -raportteja jne.” Valleen päiväkirjoista.

3. Lisäksi, en löytänyt mitään viittauksia päiväkirjoista Kit Greenin CIA-briiffiin vuosina 1991/92.

4. Molemmissa kirjoissa 3 ja 4 on erilaisia viittauksia joissa Kit Green ja Vallee puhuvat avaruusolentojen ruumiinavauksista, mutta mikään ei tunnu mätsäävän muistion yksityiskohtiin.

5. Yhteenvetona, Valleen päiväkirjat ovat hiljaa Kit Greenin briiffauksista, kuten vuonna 2001 puhuttiin, Eric Davis sanoi Bob Bigelowille NIDSin muistiossa, joka on julkaistu jokin aika sitten.

Päivitys: 6.7.2019

Muutama tuntematon nimi mainitaan tässä dokumentissa, joten kaivoin hieman tietoja siitä keitä he ovat.

1. Jim Westwood

Löysin viittauksen James Westwoodiin Valleen ”Forbidden Science: Volume Four”issa sivulla 438, päiväkirjamerkinnässä päivämäärällä 1.1.1999. Vallee kirjoittaa:

Bob suuttui vieläkin enemmän, kun hän tajusi että Bob Wood oli analysoinut MJ-12 -dokumentteja, mutta Wood oli ehdottanut että NIDS sponsoroisi hänen asiaansa, ja hänet tyrmättiin. Itse asiassa, Hal palkkasi James Westwoodin, feikki-neuvostoliittolaisia dokumentteja tunnistaneen entisen CIA:n asiantuntijan, joka oli luonut samanlaisia feikkejä disinformaatiota varten. Hän maksoi tälle mukaantulosta Bob Woodin projektiin. ’Jimin lausunto oli, että Eisenhowerin briiffausdokumentti, UFO-salailun kivijalka-argumentti, oli täynnä amerikkalaisen disinformaatiofeikkidokumentin merkkejä, jonka tarkoitus oli puijata KGB:ta.'”

2. Bill McGarity

Neljännessä kappaleessa dokumentin toisella sivulla mainitaan Bill McGarity, joka olisi ottanut yhteyttä Phillip Mantleen ruumiinavausfilmin tiimoilta, joten kuka olikaan McGarity? Samassa kappaleessa sanotaan, että ”…ja Bill McGarity kun Bill tuli luoksemme vierailulle kesäkuussa 2000.”

Löysin verkkosivun jolla oli Thomas W McGarityn CV, joka työskenteli (ainakin tammikuuhun 1998 asti) Los Alamos National Laboratoryssa.

Syy miksi mielestäni tämä on oikea Bill McGarity, on että John Alexander, NIDSin työntekijä, työskenteli laboratoriossa myös sen jälkeen kun hän jätti puolustusministeriön.

3. Kristin B Zimmerman

Dokumentin sivulla 10 on email, #4, päivämäärällä 5.8.1999, joka mainitsee Kristin B Zimmermanin. Kuka hän on? Lisäksi, sivulla 11 sähköposti päivämäärällä 1.8.1999, joka on Hal Puthoffilta Kit Greenille, alkaa ”Kit, Kristin.”

OSivulla 293 Valleen ”Forbidden Science: Volume Four”issa hän mainitsee ”Kristinin” olevan Kit Greenin elämänkumppani, ja mainitsee myös, että hän työskentelee General Motorsilla, samassa yrityksessä jossa Kit työskenteli. Lisäksi sivulla 325 Vallee mainitsee, että Kristin ja Kit olivat naimisissa tammikuussa 1998.

Internet-haku nimellä Kristin B Zimmerman tuotti seuraavaa infoa. Kristin B Zimmerman työskenteli General Motorsilla tutkimuspuolella vuosina 1993-1997, insinöörityössä ja designissa. Vuonna 1999 hän perusti Med:For Inc.:n, insinöörimekaniikan ja oikeuslääketieteen konsulttiyrityksen (Kit Greenosaamisalaa).

Päivitys 15.7.2019

Amerikkalainen tutkija Richard Dolan ohjeisti viestissä hänen verkkosivuillaan, että hän oli ollut yhteydessä tri. ”Kit” Christopher Greeniin. Dolan sanoo:

”Yksi asia, joka mielestäni on erittäin tärkeää, on että en usko että tri. Green vastustaisi kun sanon, että hän ’absoluuttisesti’ myöntää tämän 11-sivuisen ’avaruusolentojen ruumiinavaus’-sähköpostin aitouden, joka vuodettiin kesäkuussa…. toinen huomionarvoinen seikka on tällä hetkellä, että hän painokkaasti EI usko, että Santillin filmillä oleva olento on avaruusolento.”

Todellinen syy Irakin sotaan: Tähtiportti Nibirulle

SADDAMin massatuhoaseet olivat joskus syy George W. Bushin hyökkäykselle Irakiin vuonna 2003.

Mutta noita aseita ei koskaan lopullisesti löydetty — ja kyseenalaiset toisen Persianlahden sodan pönkittämiset riesasivat sekä Bushin että hänen Britannian vastineen Tony Blairin mainetta siitä lähtien.

Miksi nämä kaksi miestä, jotka olivat niin keskittyneitä poliittiseen maineeseen ja perintöönsä, aloittaisivat niin vaarallisen operaation niin epäluotettavissa olosuhteissa?

Eräs australialainen tieteentekijä luulee tietävänsä vastauksen.

Tri. Michael E. Salla uskoo, että ”hämärä asiakirja” jota Bush ja Blair käyttivät Irakiin tunkeutumiselle vuonna 2003 oli peite villimmälle, jopa vielä uskomattomammalle motiiville.

saddam aliens stargate

Salla väittää, että avaruusolennot, jotka hän sanoo tulevan mystisestä kymmenennestä aurinkokuntamme planeetasta nimeltä Nibiru, ovat pitkään olleet yhteydessä irakilaisiin ja iranilaisiin. Tutkimuksessa nimeltä ”Eksopoliittiset perspektiivit ennaltaehkäisevälle sodalle Irakia vastaan” hän sanoo, että on olemassa todisteita pitkäaikaisesta avaruusolentojen mukanaolosta alueella, joka ulottuu aivan Sumerian sivilisaation alkuaikoihin, joka muinoin vallitsi vehreitä alueita Eufrat-virran rannoilla.

“Bushin hallinto tunnusti, että Husseinilla oli erittäin, erittäin arvokasta ja relevanttia informaatiota koskien planeettamme muinaishistoriaa.” — Tri Michael E. Salla

Hän lainaa historioitsija Zecharia Sitchinin väitteitä ”Nephilim”:stä, noin 200 avaruusolennon ryhmittymästä joka kapinoi heidän esimiehiään, ”Elohim”, vastaan, ja jotka olivat interaktiossa — mahdollisesti jopa loivat — Maapallon varhaisen sivilisaation.

Nämä väitteet ovat keskeisiä sille idealle, että Nibiru on erittäin eksentrinen kiertoradaltaan, joka saapuu Maapallon lähellä vain tiettyinä aikoina — kiertorata liikkuu jossain Marsin ja Jupiterin välillä, mutta suurimman osan ajasta se viettää elliptisellä radallaan aurinkokunnan pimeydessä.

Nibiru-hypoteesia osittain tukee astronomien Chad Trujillo ja Scott Sheppard työ, jotka vuonna 2014 esittivät mahdollisuuden suurelle planetaariselle kappaleelle luimuilla aurinkokuntamme reunoilla.

Heidän hypoteesinsa ei kuitenkaan mahdollista sitä, että yli Maapallon kokoinen planeetta voisi haahuilla asteroidivyöhykkeeseen.

Kuitenkin, Salla on varma siitä että kaksi avaruusolentojen ryhmää, joita hän kollektiivisesti kutsuu nimellä Annukai, säännöllisesti vierailisi ihmiskunnan luona 3600-vuotisessa syklissä, joka menee yksiin planeetan Maapallon kanssa lähestymisen kanssa. Eräillä näistä missioista, vuonna 1991, hän sanoo, USA:n ilmavoimat vahingossa ampui alas Annukai-aluksen F-16 -hävittäjällä Persianlahden sodassa. UFO jonka USA:n valtio haluaa kovasti itselleen.

Salla teoretisoi, että tehtävänä oli aktivoida ”tähtiportti”, joka on piilossa Irakissa, mahdollisesti Enzun ”Mustan Zigguratin” alla, joka joskus oli pahamaineisen sumerilaisen noidan Gimil-ishbin pesäpaikka. ”Se on vähän kuin välitön avaruus-aika -matkustuksen tapa jossa ihmiset välittömästi teleportataan paikasta toiseen”, hän selittää. Jos tähtiportti oltaisiin saatu päälle, Salla kirjoittaa, se antaisi Saddamille pääsyn Nibiruun ja kehittyneisiin Annukain aseisiin.

Ja juuri tämä tähtiportin uhka, Sallan mukaan, oli se joka sai USA:n ja Britannian luonnostelemaan ”hämärän asiakirjan” peitteeksi planeettainväliselle sodalle.

”Bushin hallinto tunnusti, että Husseinilla oli erittäin, erittäin arvokasta ja relevanttia informaatiota koskien planeettamme muinaishistoriaa”, Salla väittää. ”Joko teknologiaa tai tekstejä, jotka periaatteessa vahvistavat tämän, ja hän aikoi julkaista tämän tiedon kaikille kansoille.” ”Mielestäni se oli iso syy siihen miksi Bushin hallinto meni Irakiin, estääkseen Husseinia paljastamasta tätä informaatiota ja myös saadakseen sen haltuun itselleen.”

Salla sanoo, että muut vallat ovat omien tiimiensä kanssa etsineet tähtiporttia. Hän sanoo: “Hussein kontrolloi maata eteläisessä Irakissa, ja sallii Saksan johtaa kaivauksia Urukissa, kun taas USA:n johtama koalitio kontrolloi ilmatilaa ja tarkkailee tilannetta.“

Bushin hallinto haluaa kontrolloida Irakin maaperää saadakseen Urukin kaivaukset haltuunsa, kaivaa sieltä esiin tähtiportti ja läheisesti tarkkailla sitä. Tätä vastoin Hussein haluaa löytää ja aktivoida tähtiportin hänen omaksi kunniakseen ja oletettavasti koko ihmiskunnan hyödyksi.”

Mutta, tottakai, kuukauden mittainen Operation Iraqi Freedomin salamasota tarkoitti näiden kaivausten loppua, sekä loppua Sallan hypoteettiselle avaruuskäytävälle Nibirun ja Maan välillä.  Oliko se koskaan olemassa? Niistä harvoista ihmisistä jotka olivat sellaisessa asemassa että he olisivat voineet sanoa varmaksi, suurin osa oli häviäjien puolella ja nyt kuolleita. Voittajat — Bush ja Blair — erittäin epätodennäköisesti koskaan vahvistavat sellaisen planeettainvälisen peittelyn olemassaoloa.

 

Artikkelin julkaissut Daily Star

Fiktio on ainoa tapa kertoa totuus

Tämä on Richard Thiemen esitelmä DEF CONissa otsikolla Fiktio on ainoa tapa kertoa totuus: Elämän dynamiikka kansallisessa turvallisuudessa


Yli vuosikymmen sitten ystävä NSA:ssa kertoi Richard Thiemelle, että hän voisi ottaa kantaa keskeisiin ongelmiin, jotka olivat tulleet esiin kontekstissa ”eettiset pohdinnat tiedustelualan tai turvallisuusalan ammattilaisille”, mutta ainoastaan kirjoittamalla fiktiota. ”Se on ainoa tapa jolla voit kertoa totuuden”, hän sanoi.

Esityksen kalvot täällä: https://defcon.org/images/defcon-22/d…

Kolmen tusinaa novelleja ja yhden työn alla olevan romaanin (FOAM) jälkeen eräs lopputulos on ”Mind Games”, joka julkaistiin vuonna 2010. Se on kokoelma tarinoita, jotka valaisevat ”yhteisymmärrykseen perustumattomia todellisuuksia”: hakkerien maailma; tiedustelupalvelujen maailma; kohtaamiset älykkään elämänmuotojen kanssa; syvemmät tietoisuuden tilat.

Jokin aika sitten julkaistu tieteellinen Timothy Melleyn tutkimus “The Covert Sphere” dokumentoi tiedustelualan kasvun ja vaikutusvallan sitten toisen maailmansodan, joka on saanut aikaan juuri sellaisen todellisuuden josta NSA:n veteraani puhuu. Paljon siitä mitä ”ulkopuoliset” uskovat kommunikoidun romaaneissa, elokuvissa ja televisio-ohjelmissa. Mutta jopa tiedustelualan ”sisäpiiriläiset” luottavat niihin lähteisiin, sillä osastoinnilla rakennetut siilot estävät suuren kuvan saamisen.

Thieme kysyi NSA:n historioitsijalta mitkä historialliset tapahtumat sallittiin käydä keskustelussa läpi järkevällä odotuksella siitä, että heidän sanansa kuvaisivat samoja yksityiskohtia. “Kaikki vuoteen 1945 asti”, historioitsija sanoi nauraen — mutta hän ei vääntänyt vitsiä.

Pointti meni perille.

Tämä mielenkiintoinen esitys valaisee Möbiuksen nauhaa jolla kaikki me kävelemme päästäksemme läpi turvallisuus- ja tiedustelumaailman labyrintista jossa me asumme pakosta, kaikki meistä joskus ja jotkut meistä koko ajan. Se paljastaa miksi ”postmodernismi” ei ole teeskentelyä vaan tarpeellinen modernin elämän ehto. Se ottaa kantaa NSA:n tiedusteluanalyytikon sanoihin, joka vastasi erääseen Thiemen tarinoista sanoen ”Suurin osa tästä ei ole fiktiota, mutta sinun pitää tietää mikä osa on avain koodiin.” Tämä esitys ei tarjoa avainta, mutta se tarjoaa avaimen avaimeen. Se myös helpottaa kaikesta minkä olet kuullut — olipa se sitten käytävillä tai alustalla — tässä konferenssissa. Ja jossain tuolla ulkona on ”todellinen maailma”.

“Mikään ei ole sitä miltä näyttää”.

Bio: http://www.thiemeworks.com/about/fu

USA:n laivasto paljastaa salaisen avaruusohjelman patenttien avulla

Erään hakemuksen uskoo Philip J. Bonzell, pääpatenttitarkastaja USA:n patenttitoimistolla, esittävän keksintöä “Alukseksi joka käyttää inertiaalista massanpienennysjärjestelmää”, mitä hän piti niin tieteellisesti epäkelpona ja jostain muusta maailmasta kotoisin olevana, että hän hylkäsi sen marraskuun 28. päivä 2017.

Hylkäys johti heti laivaston lakimiehen valitukseen, joka löi pöytään kirjeen joulukuun 15. päivältä 2015. Kirjeen on kirjoittanut tohtori James Sheehy, johtava teknologiaupseeri laivastossa. Sheehy huomautti, että Pais oli laivaston palveluksessa, ja että hän tällä hetkellä työskenteli tehdäkseen vallankumouksellisesta työntövoimajärjestelmästä sopivaa ilmassa ja meressä kulkevaan hybridikoneeseen, joka hakemuksessa kuvattiin.

Intertiaalista massanvähennyslaitetta käyttävän aluksen piirustukset

Sheehy lisäksi huomautti, että Kiina oli vakavissaan tutkimassa samanlaisia teknologioita, ja että laivasto kohtaisi suuria kustannuksia mikäli patenttia ei hyväksyttäisi:

2…. Tri. Pais saa tällä hetkellä rahoitusta NAWCADilta [Naval Air War Center Aircraft Division] suunnitellakseen testilaitteen, jolla demonstroida korkean sähkömagneettisen kenttäenergian ja virtausarvojen saavuttamista…. Hänellä on vuosi projektista mennyt, ja hän on jo aloittanut sarjan kokeita joilla suunnitella ja demonstroida kehittynyttä korkeaenergistä työntövoimajärjestelmää.

3… Onnistunut sellaisen lopputuloksen realisaatio esittää, että tämä patentti dokumentoi tulevaisuuden mahdollisuudet ja siirtää työntövoimateknologian pois kaasudynaamisista systeemeistä kenttäinduktioon perustuviin hybridialuksiin, jotka kykenevät kulkemaan veden alla…

5. Perustuen alustaviin löydöksiin esitän, että tästä tulee todellisuutta. Kiina investoi jo merkittävästi tälle alueelle ja haluaisin, että patentti pidetään meillä sen sijaan että maksaisimme ikuisesti tämän vallankumouksellisen teknologian käyttämisestä.

Bonzell päätti pyörtää päätöksensä ja hänelle annettiin patentti joulukuun 4. päivä 2018. Paisilla on muita patentteja, mm.  “Korkeataajuusgravitaatioaaltogeneraattori”(2019),  “Pietsosähköinen huoneen lämpötilassa toimiva suprajohde” (2019) ja “Sähkömagneettisten kenttien generaattori sekä metodi tuottaa sähkömagneettisia kenttiä” (2018).

Laivaston nimissä Paisille annetuissa neljässä patentissa on varsin vähän tietoja hänen taustoistaan. Yksityiskohtaisessa artikkelissa otsikolla “Dokumentit kertovat laivaston UFO-patentin läpimenosta varoittamalla Kiinan samankaltaisista edistysaskelista” kirjoittajat Brett Tingly ja Tyler Rogoway syventyivät Paisin taustoihin ja löysivät seuraavaa:

Vain vähän informaatiota voidaan löytää Salvatore Cezar Paisista; hänellä ei ole käytännössä minkäänlaista läsnäoloa verkossa. Se mitä tiedetään on, että hän sai tohtorintutkinnon kone- ja ilmailutekniikasta Case Western Reserve Universitysta vuonna 1999 ja että hän tällä hetkellä työskentelee ilmailuinsinöörinä NAWCADilla Patuxent Riverin tukikohdassa Marylandissa — laivaston ykköstestitukikohdassa. Pais on julkaissut useita artikkeleita ja esittänyt tutkimuksia American Institute of Aeronautics and Astronauticsin konferensseissa vuosien mittaan, kuvaten hänen työtään sähkömagneettisen työntövoiman, vallankumouksellisen huoneenlämmössä toimivan suprajohteen ja hänen tohtoriväitöskirjansa aiheiden parissa: “Kuplageneraatio heikennetyn painovoiman alaisuudessa sekä myötä- että vastavirtauskonfiguraatioille”.

Eräs Tinglyn ja Rogowayn keskeisistä havainnoista oli, että yksikään patenttihakemus ei ollut tarkoitettu salaiseksi, vaikka laivastolla olisi hyvin ollut mahdollisuus salata ne jos ne olisivat halunneet pitää nämä itsellään kansallisen turvallisuuden nimissä. Sen sijaan Paisin hakemus sivuutti teknologian salassapidon mahdollisuuden, kuten käy ilmi hänen hakemuksestaan otsikolla “Alus joka käyttää inertiaalista massanvähennyslaitetta” jossa vaihtoehto “Pyyntö jättää julkaisematta” (Request not to publish) ei ole ruksattu.

Tingly ja Rogoway spekuloivat laivaston aikeilla:

Jos tällainen työntövoimateknologia on niin vallankumouksellinen ja jos laivasto todellakin haluaisi pitää teknologian poissa muitten näpeistä, silloin on erikoista miksi he ovat päättäneet jättää patentin julkiseksi. Ehkäpä laivasto signaloi vihollisilleen, että se myös on tietoinen tästä vallankumouksesta kyvykkyydestä ja siitä kenelle se kuuluu.

Ottaen huomioon sen, mitä me tiedämme USA:n laivaston ja ilmavoimien kehittämistä salaisista avaruusohjelmista, elektromagneettisia työntövoimajärjestelmiä on käytetty vuosikymmeniä aluksissa, jotka toimivat sekä avaruudessa että veden alla. Tämän takia tri. Pais ei valinnut pitää patenttihakemusta salassa, koska vanhemmat laivaston upseerit ovat päättäneet että on tullut aika paljastaa kehittyneet elektromagneettiset työntövoimateknologiat, jotka ovat olleet jo pitkään käytössä, sen sijaan että kehitettäisiin uusia innovatiivisia tulevaisuuden juttuja.

Järjestämällä erään tieteentekijänsä julkisesti hakemaan pantenttia vallankumouksellisille työntövoimateknologioille, sekä vielä tulla väliin silloin kun patentti hylättiin, oli käänteentekevä tapahtumien kulku. USA:n laivasto liikkuu eteenpäin paljastusprosessissa ja käyttää USA:n patenttijärjestelmää mekanismina herätellä tieteellistä yhteisöä ja kansaa vallankumouksellisiin elektromagneettista fysiikkaa hyödyntäviin teknologioihin.

Se mikä tuo vielä lisäuskottavuutta tälle päätelmälle on laivaston rooli Tic Tac UFO-videoiden julkaisussa, jotka sattuivat Tyynellä valtamerellä ja Atlantilla vuosina 2004 ja 2014, sekä vanhan perinteen muuttaminen joka nyt sallii pilottien antaa haastatteluja kohtaamisista.

Tingly ja Rogoway lisäksi spekuloivat niistä huomattavista samankaltaisuuksista, joita tri. Paisin patentissa olevan aluksen ja Tic Tac -havaintojen välillä on:

Normaalisti olisin samaa mieltä muiden kanssa, että nämä patentit ovat todennäköisesti vain laivasto joka varmistaa että jos tai milloin tämä teknologia tulee saataville, USA kykenee kontrolloimaan sitä. Kuitenkin, nämä eivät ole normaaleja aikoja mitä elämme. Kiitos To the Stars Academyn (TTSA), puolustusministeriön, sekä medialle kokoanisuutena, meille kerrotaan nyt että laivaston pilotit ovat havainnoineet aluksia jotka käyttäytyvät tasan tarkkaan kuten patenteissa kuvatut alukset, sekä jotkut pilottien näiden anomaalisten alusten visuaalisista kuvauksista tuntuvat hämmästyttävän samanlaisilta kuin Paisin patentin piirustukset.

Samankaltaisuudet Paisin patenttihakemuksessa ja Tic Tac UFO-havainnoissa selvästi rohkaisevat spekuloimaan sillä, että Paisin ehdottamat teknologiat ovat jo käytössä, ja tämä on se mitä laivaston pilotit todistivat. Kannattaa toistaa se että Sheehy tunnusti hänen vetoomuskirjeessään tukevansa Paisia, ja että kiinalaiset olivat jo investoineet tällaisiin vallankumouksellisiin teknologioihin.

Todellakin, Tingly ja Rogoway spekuloivat että laivasto saattaisi olla leikkimässä hippaa kiinalaisen avaruusohjelman kanssa, joka voi olla kehittyneempi tällaisissa teknologioissa:

Niin huomattavia kuin samankaltaisuudet hybridialusten väitettyjen kyvykkyyksien ja laivaston kuvaamien esineiden välillä ovatkin, ei siltikään ole tiedossa liittyvätkö nämä patentit käynnissä oleviin UFO-paljastuksiin…. Mahdollisesti muutamat palaset kuvamateriaalia, jotka ovat vuotaneet julkisuuteen viimeisten vuosien aikana, jotka väittävät näyttävänsä kehittyneitä aluksia, voisivat olla laivaston tapa alitajuisesti vihjailla, että tämä konsepti oikeasti toimii ja sitä testataan joko amerikkalaisten tai kiinalaisten kentällä. Se seikka, että Sheehy niin vahvasti nojaa kiinalaisten uhkaan viimeisessä kohdassa kirjettään, tuntuu viittaavan siihen että laivasto voi olla jo leikkimässä hippaa maallisen vihollisen kanssa.

Syvästi epäilen mitään hippaleikkejä. Tingly ja Rogoway eivät tunnu olevan tietoisia niistä monista sisäpiiriläisistä, jotka ovat astuneet esiin paljastamaan hätkähdyttäviä tietojaan USA:n takaisinmallinnusohjelmista, joihin liittyy kaapattu lentävä lautanen niinkin kaukaa historiasta kuin 1940-luvulta.

Viimeaikaiset tapahtumat Bob Lazarin ja Amiraali Thomas Wilsonin tapauksissa, jotka molemmat kuvaavat takaisinmallinnusohjelmia kaapatuista avaruusolentojen teknologioista 1980- ja 1990-luvuilta, kertoo siitä miten paljon julkinen tietoisuus on kasvanut koskien näitä ohjelmia.

Tingly ja Rogoway eivät tunnu myöskään olevan tietoisia laivaston ja ilmavoimien kehittäneen samanaikaisesti avaruusohjelmia käyttäen kehittyneitä sähkömagneettisia teknologioita, jotka ovat peräisin heidän takaisinmallinnusponnisteluistaan. Viimeisimmässä kirjassani US Air Force Secret Space Program: Shifting Extraterrestrial Alliances & Space Force tarjotaan historiallisia dokumentteja ja todistajanlausuntoja, jotka kuvaavat näiden rinnakkaisten ohjelmien alkuperän, sekä salaa kehitetyt ilmailuteknologiat.

On myös paljon syitä optimismiin siitä, että tohtori Paisin patentit olisivat virallisesti luvan kanssa toteutettava USA:n laivaston paljastusprosessi, jossa nämä aiemmin salassa pidetyt teknologiat halutaan tehdä julkisiksi. Sähkömagneettisten teknologioiden vallankumouksellinen potentiaali ilmailualalle on suunnaton. Me olemme kaikenlaisten nopeiden kehityskulkujen partaalla ilmailualalla, mitä tulee energian varastointiin ja työntövoimaan, joista on myös tullut normi telekommunikaatioteollisuudessa, kiitos Mooren lain.

Kirjoittanut Michael E. Salla, Ph.D.

Artikkelin julkaissut Humans Are Free

Kongressiedustaja Walker ja UAP:t

Kirjoittanut Keith Basterfield

USA:n kongressiedustaja Mark Walker oli jokin aika sitten Foxin toimittajan Tucker Carlsonin haastattelussa UAP:sta. Haastattelu lähetettiin Foxin ”Tucker Carlson Tonight”-ohjelmassa 26.7.2019. Koska haastattelussa oli monia kiinnostavia yksityiskohtia, haluan tässä esittää puhtaaksikirjoitukseni haastattelusta blogin lukijoille.

Puhtaaksikirjoitus

TC – No, vuosikymmenten kiistämisen ja salailun, sekä ihan puhtaan valehtelun jälkeen, Amerikan puolustusvoimat viimeinkin myöntää jotain siitä mitä se tietää UFOista. Laivasto on myöntänyt, että sen pilotit kohtaavat tunnistamattomia aluksia niin usein, että he ovat joutuneet luonnostelemaan uudet ohjeet raportoinnille, jotta pilotit voivat kertoa näistä asioista. On helppoa pitää tätä hauskana, mutta se on myös tavallaan pelottavaa kun sitä miettii.

Meidän valtava, hyvin rahoitettu järjestelmämme näkee nämä asiat taivaalla, joita he eivät voi selittää; tekevän asioita joita he eivät ymmärrä. Tulisiko meidän olla huolissamme?

Kongressiedustaja Mark Walker on republikaani, hän edustaa Pohjois-Carolinan osavaltiota, ja hän juuri lähetti kirjeen USA:n laivastoministerille Richard Spencerille koskien armeijan UFO-tutkimuksia. Me puhuimme kongressiedustajan kanssa. Hänellä oli tällaista sanottavaa.

TC – Tulisiko meidän olla huolissamme?

MW – No, me olemme huolissamme. Terrorismin ja vastatiedustelun valiokunnan jäsenenä meillä on kysymyksiä. Tämä kaikki liittyy nyt siihen mitä jotkut uudet infrapunatutkajärjestelmät, joita asennamme uusiin koneisiimme, ovat havainnoineet tuolla. Me kutsumme niitä Tunnistamattomiksi Ilmauhkiksi (Unidentified Aerial Threats), jotain mitä me tutkimme nyt, UAP:t niin kuin me niitä kutsumme. Me haluamme tietää ja siksi meille on tärkeää tutkia tätä.

TC – Joten tämä on ollut käynnissä aika pitkään. On paljon dataa, jonka valtio on kerännyt tästä, suurin osa siitä on mielestäni salaista. Täytyy olla olemassa teorioita siitä mitä nämä esineet ovat, mitä nämä alukset ovat. Mikä on kaikkein uskottavin teoria mielestäsi?

MW – No, me emme tiedä varmaksi, selvästikään. Sen mitä me tiedämme on; kysymys johon me haluamme vastauksen. Onko tämä jonkin toisen maan puolustusmekanismi? Me tiedämme, että Kiina tutkii yliääniohjuksia. Se on 25 tuhannen kilometrin päässä, tai kääntääkseni meidän kielelle, Washingtoniin missä olen tällä hetkellä pääsy Los Angelesista sillä kestää tulla 9 minuuttia. Me emme tiedä voidaanko niihin kiinnittää ydinkärkiä. Onko se jotain tuollaista, vai onko se jotain muuta. Me emme tiedä. Mutta mielestäni se on jotain jota meidän tulee tutkia, ja siksi olemme kirjelmöineet laivastoministerille.

TC – Onko olemassa viitteitä siitä, että olisitte tietoisia siitä että nämä havainnot ovat ulkovaltojen aluksia? Venäläisiä tai kiinalaisia lentokoneita?

MW – Me emme tiedä. Meillä ei ole todisteita tuollaisen tukemiseen. Me emme tiedä että olisi mitään mikä matkaa tuolla nopeudella, yliäänen nopeudella 4 tai 5 machia, en nyt halua mennä liian tekniseksi tässä.

Se on jotain minkä me haluamme saada selville. Onko se jonkin toisen maan puolustusjärjestelmä, joka on paljon kehittyneempi, vai onko se jotain muuta? Me emme yritä pelotella ihmisiä, mutta AATIP, joka periaatteessa oli ohjelma jolla valtio monitoroi tätä, lakkautettiin vuonna 2017. Joten osa kysymystäni on, Tucker, onko se todella lakkautettu; kulutammeko edelleen resursseja; vai onko olemassa muutakin dokumentaatiota siitä, että tämä ohjelma pyörii edelleen? Se on jotain mikä meidän tulee tietää. Vaikka se olisi pelkästään puolustustarkoituksiin.

TC – Me puhuimme valtion työntekijän kanssa, joka on työskennellyt tämän aiheen parissa, joka sanoi että USA:n valtiolla on törmänneestä aluksesta peräisin olevaa romua. Tiedätkö mitään tästä?

MW – Me emme tedä, mutta se on yksi neljästä kysymyksestä, joita me kysymme. Onko todisteita piilossa jossain; en halua taaskaan olla liian kuumottava. Mutta jos on todisteita, uskon että on tärkeää ihmisille, erityisesti minun asemassani Terrorismin ja vastatiedustelun valiokunnan jäsenenä. Meidän tulee saada tietää tästä.

TC – Tottakai, ja nämä ovat kaikki ihan legitiimejä kysymyksiä. Toivottavasti teitä ei kiusata tai pilkata niiden kysymisestä. Toivottavasti tulette takaisin kertomaan meille mitkä vastaukset olivat.

MW – Odotamme tätä; kun me saamme tietää, tulemme takaisin. Kiitos Tucker.

Kommenttini

1. Walker sanoo, että ei ole todisteita tukemaan väitteitä siitä, että esineet olisivat venäläisiä tai kiinalaisia lentokoneita.

2. Hän sanoo, että esineet kykenevät lentämään yliäänennopeudella.

3. Itse asiassa, hän sanoo ”…tai jotain muuta…” ja ”…vai onko se jotain muuta?” kahdessa kohtaa haastattelussa, viitaten siihen että kyseessä ei ole venäläiset tai kiinalaiset.

4. Carlson mainitsee valtion työntekijän [Elizondo -KB] sanoneen, että USA:n valtiolla olisi romua eräästä törmänneestä aluksesta. Kun Walkerilta kysyttiin ”Tiedätkö mitään tästä?” Walker ei vastaa suoraan ”kyllä” tai ”ei” vaan ”Me emme tiedä” ja sitten hän jatkaa sanomalla että se on kysymys jota he kysyvät.

5. Odotan Walkerin paluuta ohjelmaan, kun hän kertoo laivastoministerin vastaukset.

Päivitys: 5. elokuuta 2019

29.7.2019 kongressiedustaja Walkerin virallisella valtion sivulla on mediakeskuksessa artikkeli ylläolevasta. Siellä oli myös kopio kirjeestä kokonaisuudessaan.

Lyhyt johdatus Sandia-vuorten avaruusolentoihin

Sandia-vuorten alla Albuquerquen itäosassa, New Mexicossa (USA), sijaitsee avaruusolentojen tilat, joita hallinnoi Tähtikansa nimeltä P’nti Zeta Reticuli II -järjestelmästä. Sandia-vuorten informaatiokompleksi on 2 mailia syvällä maan alla, ja se on otettu käyttöön muinaisen tunnelijärjestelmän kohdalle, joka siellä on ollut jo tätä aiemmin. P’nti:t ovat hallinnoineet tätä tukikohtaa jo 15 tuhannen vuoden ajan, ja se toimii informaatiokeskuksena avaruusolennoille, jotka saapuvat Maapallolle joka puolelta galaksia vierailemaan planeettamme pohjoiselle ja läntiselle pallonpuoliskolle. Se on yksi neljästä maahan rakennetusta tukikohdasta, joita he hallinnoivat; myös merissä on neljä vedenalaista tukikohtaa.

P’ntien kotimaailma on P’ntl (lausutaan p’n-tell). Se on viides planeetta, joka kiertää kahden auringon Zeta Reticulin järjestelmää, noin 40 valovuoden päässä Maasta. Se on myös merellinen planeetta, ja hieman suurempi kuin Maapallo. Sillä on suhteellisesti suurempi määrä makeaa vettä järvissä kuin merissä on suolavettä.

Reticuli-tähdistön alueella on useita kansoja, jotka näyttävät samoilta. Niiden päät ovat suuret, silmät tummat ja kehotyyppi on hoikka. P’ntit ovat lyhyimpiä näistä, jotka vierailevat planeetallamme, arviolta noin 130-senttisiä. He ovat luonnostaan yöeläjiä. Heidän silmissään on luomet, joista yksi on samanlainen kuin meillä, ja toinen on silmän päältä vetäytyvä linssi, joka toimii valon suodattimena ja suojaavana pintana. Heidän iiriksensä ovat meitä suuremmat, ja ne ovat sinisen, vihreän, ruskean, kultaisen ja violetin värisiä. Heidän retinat kykenevät prosessoimaan visuaalista informaatiota Maapallon ihmisten silmiä paremmin. Heidän yönäkönsä on loistava ja lähes täydellinen värinäkö. Kommunikaatio heidän kanssaan on lähes 100% teleppaattista, ja siihen kuuluu muutamia käsiliikkeitä. P’nti-kansaa pidetään ”neutraalina” Tähtikansojen keskuudessa.

Monet Tähtikansat, jotka vierailevat Maapallolla, kertovat että me elämme eräässä kaikkein kauniimmista vesiplaneetoista tässä galaksin osassa. Kun heiltä kysytään miksi he ovat täällä, heidän ensimmäinen vastauksensa on, ”Kaikki liittyy veteen!” ja selittävät, että 75% Maan ulkopuolisista vierailijoista ei tule vierailemaan ihmisten luona. Sen sijaan, he tulevat koska meillä on yltäkylläisesti vettä täällä, he tulevat tutkimaan meriämme ja kommunikoimaan veden alla asuvien älykkäiden lajien kanssa.

P’ntien mukaan Maapallon virallinen Ensikontakti on suunniteltu syksylle 2021, ja tällä hetkellä on 32 Tähtikansaa jotka haluavat osallistua juhlistamaan tätä julkista tilaisuutta. He informoivat meitä, että suuria ilmastoon liittyviä muutoksia on tällä hetkellä käynnissä. Dramaattisten planeetallamme tapahtuvien muutosten keskellä KAIKKI nämä tähtienväliset/intergalaktiset kansat ovat tietoisia, että aika on loppumassa Maapallon ihmisiltä, ja me tulemme tarvitsemaan apua (jälleen kerran). He haluavat esittäytyä meille, ennen kuin tilanne muuttuu kriittiseksi.

Tämän prosessin helpottamiseksi, ja koska monet Tähtikansat kommunikoivat telepatialla, joulukuussa 2017 P’nti:t pyysivät aloittelijan opasta julkaistavaksi verkossa, jonka avulla me voisimme parantaa telepaattisia kykyjämme. Telepathy 101 -opas on saatavilla verkosta eri kielillä:

Documents

Yksityiset kansalaiset ympäri maailman, jotka ovat tutkineet sitä ja soveltaneet sen oppeja, vastaanottavat nyt henkilökohtaisesti CE5-proseduurin mukaisia yhteyksia avaruusolennoilta, ja raportoivat takaisin todisteita tästä (joita löytyy myös verkkosivuilta).

Sandia-vuorten tyhmä on ollut yhteydessä myös maailmanlaajuisesti sosiaalisen median kautta Twitterissä vuodesta 2015, kun he pyysivät tällaista tiliä avattavan heille. Ryhmän jäsenet Sandia-vuorten asemalla käyttävät Twitteriä käyttäjänimellä @sandiawisdom, ja he vastaavat kysymyksiin kahden paikallisen telepaattisen tulkin, Su Walkerin ja Rev. White Otterin, kautta. CE5-tapahtumien pitämisen käsikirja on myös heidän käsialaansa, joka on kirjoitettu P’ntien tarjoaman tiedon pohjalta.

He ovat kertoneet itsestään 48 tuhannen twiitin verran, ja näitä on mahdollista käydä läpi ja etsiä tietoa myös sivuilla  officialfirstcontact.com.

 

Artikkelin julkaissut Official First Contact