Avainsana-arkisto: astronomia

NASA löysi eksoplaneetan jolla on kolme aurinkoa

NASA on löytänyt eksoplaneetan, jolla on kolme aurinkoa taivaalla. Tuleeko Star Wars mieleen jo?

Astronomien mielestä he ovat löytäneet tuntemattoman planeetan, jolla on kolme aurinkoa horisontissa, mutta se ei silti ole mielenkiintoisin asia tässä omituisen uuden maailman taivaassa.

Tieteentekijät löysivät maailman, jolle annettiin nimi LTT 1445Ab, NASAn keräämän Transiting Exoplanet Survey Satelliten (TESS) datan pohjalta.

LTT 1445Ab kiertää vain yhtä kolmesta tähdestä, jotka kaikki ovat punaisia jättiläisiä elämänsä ehtoopuolella, ja systeemi on noin 22,5 valovuoden päässä Maasta.

”Jos seisoisit planeetan pinnalla, siellä on kolme aurinkoa taivaalla, mutta kaksi niistä on aika kaukana ja pienen kokoisia”, sanoo Jennifer Winters, astronomi Harvard-Smithsonian Center for Astrophysicsissa, New Scientistille. ”Ne ovat kuin kaksi pientä, pahaenteistä silmää taivaalla”, raportoi Space.com.

RT America:n Trinity Chavez kertoo lisää.

Tiede

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Kiertääkö avaruusolentojen megastruktuuri avaruuden tähteä?

Keski-ikäisen tähden KIC 8462852, joka on noin 1480 valovuotta Maasta, valokuvio viittaisi siihen, että jonkinlainen monimutkainen materiarakenne kiertää kyseistä tähteä, mikä saa aikaan ajoittaisen tähden kirkastumisen ja himmenemisen. Tämä valoisuuden muutos aiheutuu ”painavien kappaleiden massasta”, sanoo professori Jason Wright Penn State Universitysta.

Hän sanoi Linda Moulton Howelle, että hän ja hänen kollegansa tutkivat kaikkia mahdollisia luonnollisia selityksiä ilmiölle, ja eräs eksoottinen, vaikkakin epätodennäköinen, mahdollisuus on, että se voisi olla ”megastruktuurien parvi”, jonka on rakentanut kehittynyt avaruusolentojen sivilisaatio, keräämään energiaa tähdestä.

Penn Staten tiimin ehdotuksesta SETI on alkanut suunnata Green Bankin radioteleskooppejaan epätavallisen tähden suuntaan ja etsimään sieltä signaaleja.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Valon väläys Jupiterilla hämmentää

Taivastarkkailija onnistui kuvan nappaamisessa saatuaan talteen äärimmäisen harvinaista kuvamateriaalia mystisestä valonvälähdyksestä Jupiterilla, mikä on voinut olla meteorin törmäys.

Teksasilainen astrokuvaaja Ethan Chappel kuvasi uskomattoman näyn kun hän filmasi planeettaa, ja hän sanoi sen tapahtuneen Jupiterin eteläisellä navalla, joka ”näyttää varsin paljon impaktin välähdykseltä”. Kirkkaan pisteen voidaan nähdä ilmaantuvan tyhjästä ennen kuin se nopeasti vaipuu pois, RT raportoi.

”Kun olin katsonut videon ja näin välähdyksen, mielikuvitukseni alkoi juosta lujaa! Heti tunsin tarpeen jakaa tämän niiden kanssa jotka pitäisivät löytöä käyttökelpoisena”, Chappel kertoo ScienceAlertille.

Astronomi Jonti Horner sanoo, että hän ”ei ole koskaan nähnyt mitään tällaista ennen” ja kertoo välähdyksen olevan ”täysin henkeäsalpaava”.

”Monta kertaa nämä asiat jäävät huomiotta ja havaitsematta”, hän selittää. ”Puolet niistä tapahtuu planeetan toisella puolella. Joten paljon on asioita joita jotka estävät meitä näkemästä näitä.”

Vuoden 1998 tutkimus havaitsi, että suurten Jupiterin törmäysten määrä on 2000:sta 8000:n kertaa suurempi kuin törmäysten määrä Maapallolle. Törmäysten kuvaaminen, kuitenkin, on harvinaista. Yksi kuvattiin vuonna 2009 ja toinen jälleen vuonna 2010.

Video törmäyksestä löytyy Chappelin tililtä https://twitter.com/ChappelAstro

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

UFO-bongari löysi rakennuksia Venuksesta

NASAn julkaistaessa tuhansia kuvia Venuksen pinnasta, ei kestänyt kauaakaan kun skarpit UFO-bongarit löysivät anomalioita lentämässä planeetan pinnalta, joka on toiseksi lähimpänä aurinkoa. Vaikka jotkut voisivat pitää Venusta asuinkelvottomana paikkana, löydetyt oletetut keinotekoiset rakenteet voivat muuttaa sitä millaisena me pidämme asioita.

venus structures

Tubettaja ja UFO-bongari mundodesconocito latasi videon,  joka paljastaa omituisia rakenteita, jotka hänen mielestään ovat kolossaalisia avaruusolentojen kaupunkeja. Hänen väitteensä perustuvat NASAn tekemään läpikotaiseen valokuva-analyysiin Venus-tehtävästä heidän Magellan-luotaimellaan, joka toimi 80- ja 90-luvuilla. Luotain tarjosi arvokkaita kuvia planeetan pinnasta.

Korostaakseen muodostelmia, jotka hänen mielestään ovat keinotekoisia, hän teki 3D-mallin niistä, jotta hän voisi parantaa visuaalista kokemusta. Muut pian tajusivat etteivät nämä ole tulivuoria eivätkä asteroidien jättämiä törmäyskraatereita.

Magellan-luotain, joka lähetettiin Venukseen, joka toimi 80- ja 90-luvuilla, keräsi suuren määrän kuvia jotka viimein NASA on julkaissut. Niissä näkyy suuria kaupunkeja, keinotekoisia rakenteita ja kaikenlaisia elementtejä jotka tuntuvat muistuttavan rakennuksia…. joissa on jonkinlainen avaruusolentojen rotu, joka on asunut tai asuttanut aurinkokuntamme toista planeettaa auringosta”, mies kirjoitti. “Seuraavalla videolla me näytämme nuo rakennukset jotka olemme löytäneet ja niiden tulkinnan kolmessa ulottuvuudessa.

Voisivatko nämä rakennukset olla sittenkin keinotekoisia, vai löytyykö niille rationaalisempi selitys? Ymmärtääksemme onko hän oikeassa, meidän tulee tarkastella lähemmin tätä planeettaa.

Venus on toisiksi lähin planeetta aurinkoa. Sillä on samanlainen rakenne ja koko kuin Maalla, ja sen tiheä ilmakehä sitoo lämpöä äärimmäisyyksiin menneessä kasvihuoneilmiössä. Pysyvä pilvikerros pitää lämmön sisällä, mikä johtaa 480 celsius-asteen lämpötiloihin. Tämä lämpö on tarpeeksi suuri, että lyijy sulaa, mikä tekee siitä myös kuumimman planeetan aurinkokunnassamme.

Venuksen pinta koostuu pääosin tulivuorista ja vuorista, ja sen korkein huippu yltää 11 kilometriin planeetan pinnasta. Sillä on retrogradinen pyörimisliike, ja se pyörii toisinpäin muihin planeettoihin verrattuna, mikä tarkoittaa että aurinko nousee siellä lännestä ja laskee itään.

Hassua kyllä, johtuen hitaasta pyörimisliikkeestä, päiväsykli Venuksella vastaa 117 päivää Maassa, mikä tekee päivästä pidemmän kuin koko vuodesta. Yksi Venuksen kierto auringon ympäri on 225 Maan päivää, ja koko sykli kestää 234 päivää. Tässä kohtaa voi kuulostaa siltä kuin Venuksella ei olisi mitään mahkuja ylläpitää elämää pinnallaan, mutta tähän liittyy enemmän asioita.

Venus Express oli luotain, jonka ESA lähetti tutkimaan Venusta vuodesta 2006 vuoden 2014 loppuun kunnes sen polttoaine loppui. Tuossa kohtaa luotain tippui planeetan pohjoisnavalle. Se kohtasi -157 celsius-asteen keskilämpötiloja. Se on kylmempää kuin missään Maapallolla. Nämä havainnot paljastavat planeetan ilmakehästä paljon alunperin luultua mielenkiintoisempia seikkoja.

Noin 80% Venuksen pinnasta on sileän volkaanisen pinnan peitossa, mutta laavavirroista kertovan todistusaineiston puuttuessa mikä tahansa näkyvä caldera pysyy mysteerinä. Toiset tutkimukset ovat esittäneet, että miljardeja vuosia sitten Venuksen ilmakehä oli kuten Maan, ja että pinnalla oli hyvin paljon nestemäistä vettä.

Vaikka ei ole epäilystäkään siitä, että olosuhteet pinnalla ovat liian uhkaavat elämälle, on spekulaatioita mahdollisuudesta, että elämänmuotoja voisi olla jossain Venuksen ylemmän pilvikerroksen kohdalla, 51 kilometrin korkeudessa pinnasta, jossa lämpötilat ovat 30 ja 80 celsius-asteen välillä.

Joten Mundodesconociton oletus on kelpo sittenkin? Onko siellä keinotekoisia rakenteita Venuksen pinnalla, Maata lähimmällä planeetalla?

Pitäen mielessä ESAn Express-luotaimen uudet löydökset, jossa niinkin helvetillisellä planeetalla kuin Venus on jäisiä lämpötiloja, jotain muitakin yllätyksiä varmasti vain odottaa löytäjäänsä. Planeetalla on paljon omituisia elementtejä, jotka ylittävät ymmärryksemme tällä hetkellä, mikä tarkoittaa sitä että paljon olisi opittavaa kivisestä pilvien peittämästä Venuksesta.

On silti pieni sauma sille, että nuo rakennukset ovat luonteeltaan keinotekoisia. NASA ei todennäköisesti paljastaisi kokonaisen keinotekoisen kaupungin olemassaoloa näin lähellä Maata, jos sellainen olisi olemassa. Kuitenkin, paljon on tilaa spekulaatiolle, joten paras filtteröidä informaatiota ja muodostaa itse omat mielipiteensä. Totuus on tuolla jossain.

Tutkijoiden käyttämä Venuksen kartta löytyy  TÄÄLTÄ.

 

Artikkelin julkaissut UFOHOLIC

Rakennuksia Ceresin etelänavalla

Havaintopäivämäärä: kesäkuu 1, 2019
Havaintopaikka: Ceresin etelänapa
Lähde: https://astrogeology.usgs.gov/search/map/Ceres/Dawn/DLR/FramingCamera/Ceres_Dawn_FC_DLR_global_59ppd_Feb2016

En löytänyt vain yhtä  vaan satoja Ceresin pinnalta. Etelänapa on täynnänsä rakennuksia. Yritin parhaani löytää ja raportoida kaikkein selkeimmät rakennukset. Kerron pohjoisnavasta huomenna. Tämä video on 18 minuuttia pitkä ja uusia rakennuksia näkyy joka minuutilla, joten toivottavasti et pitkästy. Ceresillä on ollut elämää paljon ennen ihmisten kehittymistä Maassa. Ehkäpä täällä on muinaisia esi-isiämme, ja he asettivat ihmiset Maahan kokeeksi joka sallisi heidän tarkkailla meidän toimintaamme, ja oppia heidän omasta evoluutiostaan näin.

Scott C. Waring

 

Artikkelin julkaissut ET Data Base

Visualisaatio auringonpurkauksen koko syklistä

Me tiedämme, että auringonpurkaukset voivat häiritä radiokommunikaatiota, globaaleja paikannusjärjestelmiä ja vaikuttaa lentoliikenteeseen sekä astronauttien ja kommunikaatiosatelliittien turvallisuuteen.

Tiedemiesryhmittymä on, ensimmäistä kertaa, käyttänyt yksittäistä tietokonemallia simuloimaan koko auringonpurkauksen sykliä, lähtien alkuvaiheen energian kerääntymisestä tuhansia kilometreja auringon pinnan alla siihen kun takkuiset magneettiviivat syntyvät, ja lopulliseen energian kirkkaaseen purkautumiseen…

Huikea visualisaatio mallista näyttää magneettiviivojen lonkerot auringonpilkkujen ympärillä, jotka syntyvät auringon pinnalla ja räjähtävät kirkkaaseen, moniväriseen väläykseen.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Maan ohittaneella asteroidilla omituisen näköinen kuu

Tammikuun 7. päivänä 2019 Maapallon läheinen asteroidi 2016 AZ8 lensi Maan ja Kuun muodostaman systeemin ohi vain 2,8 miljoonan kilometrin päästä.

Astronomit jättimäisellä Arecibon radioteleskoopilla Puerto Ricossa luotasivat avaruuskiveä sen lähestyessä. Käyttäen radioaaltopulsseja 2380 megahertsin taajuudella he havaitsivat, että 2016 AZ8:lla on kuu.

Kuva: Oletettavasti kappale asteroidin yllä on pieni kuu, vai onko se jokin avaruusolentojen ohjastama laite?
Kuva: Oletettavasti kappale asteroidin yllä on pieni kuu, vai onko se jokin avaruusolentojen ohjastama laite?

Tutkatiimi sanoo, että sen ympärys on lähes pyöreä, ja sen läpimitta on 430 metria, ja asteroidin kuu on enemmän pitkulainen, kuin sikari, 180 metria pituudeltaan.

Tammikuun 8. päivänä 2019 asteroidi 2019 AS5 lensi Maan ohi ainoastaan 8600 km etäisyydellä maanpinnasta.

Huolimatta siitä, että tämä asteroidi oli lähempänä planeettaamme kuin monet satelliitit, se havaittiin vasta 9 tuntia sen ohilennon jälkeen Mt. Lemmon Survey -teleskoopilla Arizonassa.

Kuviossa näkyy 2019 AS5 GPS-satelliittien ja muiden geosynkronisten satelliittien sisäpuolella.

SpaceWeatherin mukaan, jos 1:stä 2:n metriin leveä avaruuskivi olisi osunut Maahan (ja tämä melkein teki niin), se olisi saanut aikaan kirkkaan tulipallon ja äänivallin rikkoutumisen sekä pirstaloituneita meteoreja maahan — mutta ei mitään vakavampaa.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

NASA, Harvard ja Pentagon ottavat kaikki UFOt vakavasti nykyään

Tutkimus esittää, että elämä avaruudessa ei välttämättä esiinny muodoissa joista me tajuaisimme mitään. Itse asiassa, se lähes varmasti tulisi olla varsin eri muodossa kuin mitä me olemme tähän asti nähneet, jotta se voisi selvitä avaruusmatkailusta. Colombano laajensi väitteen koskemaan teknologiaa, jota tarvitaan ulkoavaruudessa matkailuun.

“Ottaen huomioon se, että teknologinen kehitys sivilisaatiossamme on alkanut vasta noin 10 tuhatta vuotta sitten ja on kiihtynyt tieteellisten menetelmien avulla viimeisen 500 vuoden aikana, me voimme arvella, että meillä on todellinen ongelma teknologisen evoluution ennustamisessa edes seuraavien tuhannen vuoden ajalle, puhumattakaan 6 miljoonaa kertaa tuo aika”, Colombano kirjoittaa avaruusolentojen käyttämästä teknologiasta.

Koska tutkimus on saanut huomiota, hän on yrittänyt saada tilit selvitettyä analyysistaan; hän on selittänyt että hänen todellinen tarkoituksensa oli saada ihmiset ottamaan hieman vakavammin maapallolla vierailleet avaruusolennot kuin kulttuuri tällä hetkellä sallii.

“Perspektiivini oli yksinkertaisesti se, että tunnistamattomien lentävien esineiden ilmiö tulisi olla vakavan ja riippumattoman tutkimuksen kohteena, vaikka jonkin avaruusolentojen teknologian identifioinnin todennäköisyys olisikin erittäin pieni”,  hän selittää.

UFOille ja avaruuden elämälle omistautuneissa yksittäisissä internetin onkaloissa, jotka aina tuntuvat käsittelevän myös salaliittoja, mikään Colombanon väitteistä ei ole uutta tai alkuperäistä. Ideat avaruuden elämästä joka ei ole hiilipohjaista, että niillä on teknologiaa jota emme pysty edes kuvittelemaan, että ne voisivat vierailla planeetallamme ovat kaikki vanhoja lauluja. Jos rehellisiä ollaan, edes se että nimekäs NASAn tiedemies otti asian uudelleen puheeksi ei välttämättä ole tarpeeksi todella höyhenien pöyhimiseksi, mutta Colombanon työn ajoitus on auttanut saamaan lisää huomiota.

Hänen tutkimuksensa “New Assumptions to Guide SETI Research” julkaistiin sen jälkeen kun sarja huomattavia artikkeleja jälleen toi UFOt, tai UAP:t niinkuin niitä nykyään kutsutaan (Unexplained Aerial Phenomena), takaisin kulttuurisanastoon. Ensimmäinen oli New York Timesin etusivun juttu Pentagonin korvamerkitsemästä 22 miljoonasta dollarista Advanced Aviation Threat Identification Programille, joka oli omistettu erityisesti USA:n armeijahenkilöstön tekemien UFO-havaintojen tutkimiseen. Pentagonin tutkimien havaintojen joukossa on nyt kuuluisa “Nimitzin tapaus”, jossa USA:n laivaston F/A-18 Super Hornetit menivät useaan otteeseen sekaisin torjuessaan UFOja USS Nimitzin ilmatilassa.

Voit katsoa videon hävittäjien lennosta:

Tämä paljastus tapahtui aikana jolloin tehtiin vaikuttavia tieteellisiä löytöjä liittyen eksoplaneettoihin, joista jotkut tieteentekijöiden mukaan voisivat mahdollisesti sisältää elämää, sekä ainakin kaksi erillistä Harvardin tutkimusta joissa puhutaan mahdollisuudesta elämään avaruudessa, sekä niin kehittyneeseen teknologiaan, että me ihmiset emme ymmärrä sitä mitä se voisi edes olla.

Nopeiden radiopurskeiden (Fast Radio Bursts, FRBs) sarja on tallennettu kaukaisesta galaksista, ja se on johtanut debattiin tiedemiesten keskuudessa selityksestä ilmiölle. Suuret määrät energiaa vapautuu jokaisella purskeella. Tähän mennessä yksikään selitys ei ole tehnyt oikeutta purskeille, joidenkin mielestä ne ovat vain massiivisen voimanlähteen sivutuote, jota voitaisiin käyttää siirtämään aluksia suuria matkoja käyttäen valopurjeteknologian kehittynyttä versiota.

Toinen Harvardin julkaisema tutkimus viime kuussa oli sitä mieltä, että sikarin muotoinen kappale (nimeltään ‘Oumuamua) joka tuli aurinkokuntaamme syväavaruudesta viime vuonna voi itse asiassa olla keinotekoinen.

Artistin näkemys Oumuamuasta Wikimediassa
Artistin näkemys Oumuamuasta Wikimediassa

“‘Oumuamua voi olla täysin toimintakykyinen luotain, joka on tarkoituksella lähetetty Maapallon läheisyyteen toisesta sivilisaatiosta” paperi esittää, viitaten taivaankappaleen ilmeiseen kiihtyvyyteen sen poistuessa aurinkokunnasta ja pitäen tätä todisteena väitteelle. Jonkin verran kiihtyvyyttä voidaan odottaa kun taivaankappaleet sinkoutuvat naapurustoomme ja pyörivät auringon ympäri, ‘Oumuamualla oli ”liikaa” kiihtyvyyttä… joka tahtoisi sanoa että se työnsi itsensä liikkeelle ainakin jossain määrin — niin että gravitaation apu ja kaasujen tai vesihöyryn päästäminen ei sallisi tuollaista liikettä, edes komeetalle.

Joten asiantuntijat NASAn, Harvardin ja jopa Pentagonin tunnistekorteilla kaikki olettavat avoimemman ja interaktiivisemman kannan avaruusolentojen vierailulle Maapallolla.

 

Artikkelin julkaissut NewsRep

 

Useat tiedemiehet: Kuu on ontto ja keinotekoisesti tehty

Ei ole poissa mahdollisuuksien rajoista, että näiden vierailujen jälkeisiä artefakteja on edelleen olemassa, tai että jonkinlaista tukikohtaa ylläpidetään (mahdollisesti automatiikalla) aurinkokunnassamme, jolla tuetaan myöhempien tutkimusmatkojen jatkuvuutta. Johtuen sääolosuhteista ja havaituksi tulemisen mahdollisuudesta, sekä Maapallon asukkaiden väliintulosta, olisi suotavaa että sellaista tukikohtaa ei pystytettäisi Maan pinnalle. Kuu tuntuu olevan järkeenkäypä vaihtoehto. Tulevat avaruuslentojen ottamat korkean resoluution kuvat Kuun pinnasta — erityisesti Kuun toiselta puolelta — saattavat kertoa näistä mahdollisuuksista. —Carl Sagan

Kuusta ollaan kiistelty erittäin pitkän aikaa. Meillä on tietovuotoja, tutkimusta ja informaatiota erittäin uskottavista lähteistä jotka ovat, vuosikymmenten ajan, kertoneet kansalle kuinka Kuu ei ole sitä mitä me sen kuvittelemme olevan, ja että avaruusolennoilla on siellä toimintaa.

Eräs esimerkki tällaisesta todistajasta on eversti Ross Dedrickson, joka oli vastuussa ydinaseiden inventaariosta. Hänellä oli pitkä ura USA:n atomienergiakomissiossa, ja voit lukea hänen muistokirjoituksensa täältä.

Vähän ennen hänen kuolemaansa Dedrickson kertoi maailmalle että USA yritti räjäyttää ydinaseita Kuussa tieteen ja mittausten nimissä, ja että tämä projekti tyssäsi avaruusolentojen väliintuloon, jotka eivät antaisi meidän räjäyttää ydinasetta avaruudessa. Kiinnostavia kommentteja lausuttiin, sillä hän on yksi sadoista korkea-arvoisista armeijan upseereista jotka ovat viitanneet sellaisiin asioihin, ja meillä on myös ollut ilmavoimien ydinasekeskuksen julkiseksi tekemä raportti kesäkuulta 1959, joka näyttää miten vakavasti he harkitsivat suunnitelmaa. Raportti on nimeltään Project A119.

Me tiedämme varmasti, että USA halusi tutkia aseiden toimintaa avaruudessa, ja jos he niin menivät tekemään, me tiedämme myös että meille ei koskaan kerrottu siitä, samaan tapaan kuin testaus jatkui täällä planeettamme pinnalla.

Meillä on myös kaukokatselijoita STARGATE-ohjelmasta jotka ovat nähneet omituisia rakenteita ja humanoideja Kuussa, kuten Ingo Swann (kirjassaan nimeltä Penetration: The Question of Extraterrestrial and Human Telepathy), esimerkiksi. Hän ei ollut ainoa ohjelmasta joka niin teki. Minulla on ollut henkilökohtainen keskustelu tri. Paul Smithin kanssa, eläköityneen armeijan veteraanin joka käytti vuosikymmenen tuossa ohjelmassa, hän myös kertoi minulle että jotain omituista on käynnissä Kuussa. Monet tuosta ohjelmasta ovat olleet erittäin avoimia avaruusolentojen presenssistä.

Olemme julkaisseet useita artikkeleja tästä ja voit lukea lisää kaukokatseluohjelmasta täältä.  Monet sisäpiiriläiset ovat myös puhuneet omituisista rakennuksista kuussa, ja siitä on tullut niin ilmiselvää että jotkut akateemikot yrittävät tehdä kaikkensa suunnatakseen huomion siihen. Esimerkiksi jokin aika sitten Journal of Space Explorationissa julkaistussa tutkimuksessa puhutaan Kuun pimeällä puolella olevista piirteistä, jotka esiintyvät Paracelsus C -kraaterissa. Tutkimuksen otsikko “Image Analysis of Unusual Structures on the Far Side of the Moon in the Crater Paracelsus C,” väittää että nämä piirteet saattavat olla keinotekoisia, mikä tarkoittaa että joku muu kuin ihminen on ne sinne asettanut.

Eikä kyse ole vain Kuusta, fyysikko University of Tennessee Space Institutesta, tri. Horace Crater, jokin aika sitten julkaisi tutkimuksen The Journal of Space Explorationissa joka, NASAn Viking -kuvien lisäksi, vihjailee ”vahvasti pinnalla oleviin keinotekoisiin interventioihin”.

Mutta tämä artikkeli ei puhu nyt siitä mitä Kuussa on, tämä puhuu siitä mikä Kuu oikeasti on.

Mikä Kuu on?

Ehkäpä omituisin kaikista anomalioista ovat ne viitteet siitä, että Kuu olisi ontto. Kuukivien tutkimus viittaa siihen, että Kuun sisäpuoli eroaa Maapallon manttelista monin tavoin, mikä viittaisi siihen että Kuussa on joko pieni ydin tai ei sellaista ollenkaan. Vuoden 1962 tutkimus sai selville, että Kuun sisäpuoli on paljon vähemmän tiheä kuin sen ulkopuoli.
— Jim Marrs, kirjassaan Our Occulted History: Do the Global Elite Conceal Ancient Aliens?

Onko Kuu ontto? Monet intellektuaalit mielet tuntuvat ajattelevan niin, mutta huolimatta kaikesta puheesta nämä teoriat ovat silti valtavirralle varsin tuntemattomia. Massamedia haluaa puskea omia teorioitaan ja opettaa niitä faktana.

Ehkäpä syy sille miksi USA ei ole paljastanut artefakteja kuusta on se että se mitä meillä on jo tutkimusten perusteella kuukivistä selvitetty, on että Kuun sisäpuoli on paljon erilaisempi verrattuna Maan vastaavaan, joka viittaa erittäin pieneen ytimeen tai sen olemassaolemattomuuteen.

Vuonna 1963 Gordon MacDonald, NASAn tiedemies, julkaisi tutkimuksen joka totesi, ”Todellakin, näyttäisi siltä että Kuu on enemmän ontto kuin homogeeninen pallo”.

Sean C. Solomonin mukaan, ”Kuunkiertokokeet paransivat tietämystämme Kuun gravitaatiokentästä… mikä viittaisisi siihen pelottavaan mahdollisuuteen, että Kuu voi olla ontto”. (Our Occulted History)

Solomon on Lamont-Doherty Earth Observatoryn johtaja Columbia Universityssa. Hän on myös NASAn Merkuriukseen tähtäävän MESSENGER-tehtävän päätutkija.

Tässä on Solomonin tutkimus aiheesta, joka on julkaistu vuonna 2014. Siinä puhutaan siitä miten vuosikymmenien datan hankinnan jälkeen heillä ei siltikään ole ideaa Kuun ytimestä tai siitä mistä se koostuu. Monia teorioita on, mm. nestemäinen ydin.

Marrs syventyy aiheeseen kirjassaan:

“Kaikkein hämmästyttävintä evidenssiä siitä että Kuu voisi olla ontto saatiin marraskuun 20. päivä 1969 kun Apollo 12:n miehistä, palattuaan komentoalukseensa, lähetti kuumoduulin (LM) nousuun jolloin se törmäsi takaisin Kuuhun. Tämä sai aikaan keinotekoisen kuunjäristyksen. LM osui pintaan noin 40 mailia Apollo 12:n laskeutumispaikasta, jossa superherkät seismiset laitteet tallensivat jotain yhtä aikaa odottamatonta ja hämmästyttävää — kuu kaikui kuin kello yli tunnin ajan. Frank Press MIT:sta sanoi, ”Kukaan meistä ei ole nähnyt mitään tuon kaltaista Maapallolla. Kaikkien meidän kokemus on että se oli varsin epätavallinen tilanne. Että tuo varsin pieni osuma…. tuotti signaalin joka kesti 30 minuuttia on kokemusmaailmamme tuolla puolen.”

Miten Kuu päätyi nykyiseen sijaintiinsa?

Perinteinen viisaus sanoo meille että kyllä, Kuu on voinut saada alkunsa muualla ja jossain kohtaa se alkoi kiertää planeettaamme. Se kertoo meille, että Kuu muodostui avaruudessa olevasta romusta kappaleen törmätessä Maapalloon, kun taas toinen teoria sanoo että Maapallon on kaapannut Kuun sen gravitaatiovoimalla kun Kuu haahuili aurinkokunnassamme.

Nykyiset teoriat hyväksytään faktoina, vaikka ei ole minkäänlaista todistusaineistoa näille hypoteeseille, Isaac Asimovin mukaan.

Se on liian suuri ollakseen Maapallon kaappaama. Sellaisen kaappauksen mahdollisuuden toteutuminen ja Kuun ajautuminen tämän seurauksena lähes ympyrämäiselle kiertoradalle Maan ympärille ovat yksinkertaisesti liian pieniä todennäköisyyksiltään ollakseen uskottavia tapahtumia.

Asimov painottaa myös, että

Me emme voi muuta kuin tulla lopputulemaan että Kuun, oikeastaan, ei kuuluisi olla tuolla. Fakta on, että kyseessä on sellainen onnenpotku joka on melkein liian hieno hyväksyttäväksi.

Eräät Neuvostoliiton tiedeakatemian jäsenet (Vasin ja Scherbakov, 1970), julkaisivat artikkelin otsikolla ”Onko kuu Maan ulkopuolisen älyn luomus?” Tämä artikkeli tarjosi toisen selityksen sille miten Kuu on saattanut syntyä. Tämä tuntui olevan parempi hypoteesi koska on itse asiassa huomattavan paljon todisteita siitä että jotain epäilyttävää on käynnissä Kuussa.

On helpompaa selittää Kuun olemassa olemattomuus kuin sen olemassaolo –NASAn tiedemies Robin Brett

Paras selitys Kuusta on havaintovirhe, Kuu ei ole olemassa –Irwin Shapiro, Harvard Astrophysicist

Mieti… Kuu on lähes täydellisen pyöreä. Mitä tulee sen alkuperään, se osoittaa aina samaan suuntaan Maata kohti.

Kuten Marrs huomauttaa,

Tämä kiertorata on erityisen omituinen ottaen huomioon, että Kuun massakeskipiste sijaitsee mailin verran lähempänä Maata kuin sen geometrinen keskipiste. Pelkästään tämä seikka yksistään tulisi tuottaa epävakaan, heiluvan kiertoradan, paljon samaan tapaan kuin pallo joka ei pyöri suoraa viivaa pitkin.

Olivatko sumerilaiset oikeilla jäljillä?

Monet tällä alalla ovat kiinnostuneita kreikkalaisesta ja muinaisesta sumerilaisesta tarustosta. Otetaan esimerkiksi vaikkapa Apollo 12:n astronautti Al Worden, joka kommentoi kiinnostavalla tavalla sumerilaisia sekä avaruusolentoja täällä.

1960-luvun lopulla Planetary Science Instituten vanhempi tiedemies William Kenneth Harmann sanoi uskovansa Kuun olevan seurausta Marsin kokoisen planeetan törmäyksestä Maan kanssa. Tämä tunnetaan nimellä Big Whack -teoria, ja se vastaa tarinaa joka Sumerian tableteissa on.

Usean tulkinnan mukaan, joista kaikkein tunnetuin on Zacharia Sitchinin tulkinta, yli 4 miljardia vuotta sitten maailma nimeltä Tiamat kiersi Marsin ja Jupiterin välistä avaruutta. Nibiru, planeetta joka oletettavasti saapuu aurinkokuntaan kerran 3600 vuodessa, sai aikaan Tiamatin hajoamisen gravitaatiovoimien vaikutuksesta. Tiamat hajosi kahtia kun Nibiru osui siihen, mikä myös töytäisi isoa osaa Marsista.

Tämä on kiinnostavaa, koska tiedemiehet ovat vahvistaneet Marsin olleen ennen vesimaailma, Maan kaltainen planeetta. Marsissa olleesta elämästä on myös paljon todisteita. Planeetta on ilmeisesti kokenut suuren mullistuksen. Tiedemiesten hypoteesi on, että törmäyksestä seurasi ilmastonmuutos, kun iso osa Tiamatia muuttui Maapalloksi.

Mutta takaisin Kuuhun!

“On tärkeää muistaa, että jonkin täytyi asettaa Kuu lähelle sen nykyistä kiertorataa Maan ympäri. Kun Apollo-avaruusalus kiertää Maan 90 minuutin välein 100 mailin korkeudella, sen nopeus täytyy olla arviolta 18 mailia tunnissa pysyäkseen kiertoradalla, joten jonkin on täytynyt antaa Kuulle sen massan ja etäisyyden vaatima nopeus… Pointti — ja tämä varsin harvoin tajutaan Kuun alkuperästä — on se että on äärimmäisen epätodennäköistä että mikään kappale olisi vain saanut vahingossa oikean kombinaation tekijöitä jolla se pysyy kiertoradalla. ’Jonkin’ on ollut pakko asettaa Kuu sen korkeudelle, sen kurssille ja sen nopeudelle. Kysymys kuuluu: mikä tuo ’jokin’ oli?” — Marrs

On vaikeaa uskoa, että tarkka stationaarinen kiertorata Kuulle on yksinkertaisesti sattumaa…

“Onko myös sattumaa että Kuu on juuri oikealla etäisyydellä Maasta peittääkseen täysin auringon sen pimennyksen aikana? Vaikka Kuun läpimitta on vain 2160 mailia vs. auringon jättiläismäiset 864 000 mailia, se on kuitenkin oikeassa kohtaa blokkaamasa kaiken paitsi auringon liekehtivän koronan sen liikkuessa Maan ja auringon välillä. — Marrs

Asimovin mukaan,

“Ei ole astronomista syytä sille miksi Kuu ja aurinko osuvat niin hyvin yhteen. Se on mitä puhtain sattuma, ja vain Maa kaikista planeetoista on tällä tapaa siunattu.”

Kaiken tämän todistusaineiston ilmestyessä kertomaan avaruusolennoista Kuussa avaruusalusteoria, jonka yllämainitut Michael Vasin ja Alexander Scherbakov esittivät, on ehkä kaikista järkeenkäyvin.

Marrsin mukaan,

Avaruusalus-Kuu -teoria voi osua lähemmäksi kuin mikään muu sen sovittaessa yhteen Kuun alkuperästä ja kiertoradasta aiheutuvat ristiriidat. Kuitenkin sellainen tarkastelu on näemmä koulutetttujen ja rationaalisten ihmisten keskustelun ulkopuolella. Perinteisen Kuun alkuperää tutkivan tieteen kehäpäätelmä menee jotenkin näin: Me tiedämme että avaruusolennot eivät ole olemassa, mutta me tiedämme että Kuu on olemassa ja on ollut koko ihmiskunnan historian ajan mainittu jossain. Me ihmiset emme luoneet sitä emmekä asettaneet Maan kiertolaiseksi, sen on täytynyt olla avaruusolennot. Mutta koska me tiedämme että avaruusolennot eivät ole olemassa, me kutsumme sitä yksinkertaisesti anomaliaksi ja emme julkisesti puhu siitä mitään.


Lähteet:

Our Occulted HistoryDo The Global Elite Conceal Ancient Aliens?  — Jim Marrs

 

Artikkelin julkaissut Collective Evolution

NASAn astronomit: Oumuamua on avaruusolentojen alus

Lokakuussa 2017 tiedemiehet havaitsivat omituisen sikarinmuotoisen tähtienvälisen kappaleen saapuvan aurinkokuntaamme uskomattomalla nopeudella. Sitten se yhtäkkiä kiihdytti ja pakeni aurinkokunnastamme 196,000 mailin tuntinopeudella.

Kappale nimeltään Oumuamua, joka on johdettu Hawaiin kielen sanasta joka tarkoittaa viestintuojaa, on yli 400 metriä pitkä ja noin 40 metriä leveä.

Nyt kiinnostava uusi tutkimus on tullut ulos Harvard-Smithsonian Center for Astrophysicsin tähtitieteilijöiden kynästä, joka tarjoaa selityksen Oumuamualle: se saattaakin olla kevyt purje jota säteilynpaine auringosta vie eteenpäin.

Kun Oumuamua saapui aurinkokuntaamme lokakuussa 2017, NASA havaitsi odottamattoman sykäyksen nopeudessa ja siirtymän kulkusuunnassa sen ohittaessaan sisemmän aurinkokunnan.

NASA tuli siihen tulokseen, että Oumuamuan täytyy olla erittäin pitkulainen johtuen sen dramaattisista variaatioista kirkkaudessa kun se matkaa avaruuden halki. Lisäksi he tulivat siihen tulokseen, että tuuletusaukot sen pinnalla emittoivat kaasuja, mikä antaa kappaleelle lisävauhtia. Tämän tutkijat havaitsivat mitatessaan kappaleen paikkaa sen kiitäessään ohi vuonna 2017.

Kuva: NASA — Kaasupurkauksia vaiko… Oumuamuan raketit?

 

Harvardin tiedemiehet ovat jo varmistunet asiasta: Oumuamuan alkuperä on ulkoavaruudessa. Onko kyseessä avaruusolentojen alus joka kelluu romun keskellä tähtien välisessä avaruudessa ja joka tutkii avaruutta täälläpäin galaksia?

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot