Avainsana-arkisto: historia

Järisyttävintä todistusaineistoa avaruusolentojen vierailusta maanpäällä

Jo pelkät sanat aiheuttavat minulle kylmiä väreitä: muinaiset avaruusolennot. Kun Erich von Däniken julkaisi 1970-luvun alussa Jumalten vaunut, hän kutsui niitä ”muinaisiksi astronauteiksi” – nimitys, joka on yhtä karmiva. Apollo-operaatiot olivat vielä käynnissä, ja kuva astronauteista oli tuoreessa muistissa. Olisivatko muinaiset muukalaisolennot voineet saapua Maahan kaukaisessa menneisyydessä? Olisivatko ne käyttäneet avaruuspukuja, kuten omat astronauttimme?

ancient aliens space helmet

Jos ne todella vierailivat planeetallamme vuosituhansia sitten: miksi ne olivat täällä? Mitä avaruusolennot tekivät ollessaan Maassa?

ancient alien in spaceshipTutkijat ovat käyttäneet paljon aikaa sen selvittämiseen, kävivätkö he luonamme niin monta vuosituhatta sitten. Suosittu televisio-ohjelma Ancient Aliens on hyvästä tarkoituksestaan huolimatta sotkenut veden etsiessään showmateriaalia – tarvitsimmeko todella jakson, jossa kysytään, sekaantuivatko avaruusolennot Yhdysvaltain sisällissotaan? (Älkää viitsikö, kaverit. Olette poissa reservaatista.)

Vaikka emme ehkä koskaan voi olla varmoja siitä, että meillä on ollut maan ulkopuolisia vierailijoita tuhansia vuosia sitten, ehkäpä jos he ovat tulleet, he ovat saattaneet jättää meille nykyihmisille joitakin johtolankoja. Katsotaanpa joitakin selkeimpiä – ja hätkähdyttävimpiä – todisteita muinaisten avaruusolentojen olemassaolosta maapallolla.

Muinaiset avaruusolennot vierailivat Dogon-heimon luona?

Afrikkalainen heimo tiesi asioita, jotka tiede keksi vasta myöhemmin

Dogon-heimo ja Siriuksen mysteeri ovat sen verran uskomattomia, että olemme käsitelleet niitä muualla.

Tämä afrikkalainen heimo on tiennyt tuhansia vuosia kaikenlaisia yksityiskohtia Sirius-tähdestä, jotka ovat periytyneet pyhältä mieheltä pyhälle miehelle. Kyse on yksityiskohdista, kuten siitä, että Siriuksella on seurantatähti (”Sirius B”) ja että se kiertää päätähteä (”Sirius A”) 50 vuoden välein. Asia on näin: se on täysin totta — mutta nykyaikaiset tiedemiehet eivät tienneet näitä asioita Siriuksesta ennen 1800-luvun puoliväliä. Dogonit tiesivät sen tuhat vuotta sitten. Dogonit tiesivät myös, että Siriuksella on toinenkin seurantatähti, ja tiedemiehet löysivät sen (”Sirius C”) vasta 1990-luvulla.

Miten dogonit saivat tämän tieteellisen tiedon Sirius B:stä? Jos heiltä kysyy, he kertovat, että heimon luona vieraili nommos, sammakkoeläinten kaltainen rotu, joka tuli Siriuksen tähtijärjestelmästä äänekkäässä ”arkissa”, joka pyöri ja piiskasi tuulta laskeutuessaan. Nommot, muinainen muukalaisrotu, kertoivat dogoneille heidän kotiplaneetastaan ja sen tähtijoukosta.

Skeptikot keksivät mielellään syitä, miksi kaikki tämä ei voi olla totta. Länsimaalaiset ovat varmaan käyneet kertomassa heille Siriuksesta, eräs kieltäjä sanoi. Se ei kuitenkaan ole mahdollista: dogoneilla on tuhansia vuosia vanhoja esineitä, jotka kuvaavat Siriusta ja sen kumppaneita. Kenenkään ei olisi pitänyt tietää näitä asioita niin kauan sitten, mutta dogonit tiesivät.

Tämä lyhyt video selittää hyvin dogonien muinaisen tiedon. (Minulla ei ole aavistustakaan, miksi kertoja lausuu Siriuksen ”SIGH-ree-us”, mutta voimme antaa hänelle anteeksi.)

Profeetta Hesekiel kuvaa kohtaamistaan muinaisen UFOn kanssa raamatussa

Pyhät tekstit kertovat avaruusolennon kohtaamisesta?

Kysy Erich von Dänikeniltä, muinaisten avaruusolentojen etsimisen uranuurtajalta, ja hän kertoo, että hänen suosikkitodisteensa ovat Vanhassa testamentissa. Se on tarina Hesekielistä ja hänen oudosta kohtaamisestaan UFOjen kanssa.

Hesekiel oli profeetta, joka asui maanpaossa muiden heprealaisten kanssa maassa, jota he kutsuivat Babyloniksi. Profeettana oleminen oli tuohon aikaan korkealentoinen tehtävä, mutta Hesekielin elämä muuttui vielä oudommaksi — oudommaksi kuin vain kaveri, joka sai erityisiä viestejä maailmankaikkeuden luojalta.

Ezekiel encounters ancient aliens
Profeetta Hesekiel kohtasi UFOn 2500 vuotta sitten

Kolmantenakymmentenä vuotena, viidentenä päivänä neljännessä kuussa, kuin minä olin vankein seassa Kebarin virran tykönä, aukenivat taivaat ja minä näin Jumalan näyt. Viidentenä päivänä kuussa, viidennellä vuodella, sittekuin Jojakin, Juudan kuningas oli viety vankina pois, Tapahtui Herran sana Hesekielille, papin Busin pojalle, Kaldean maassa, Kebarin virran tykönä; siellä tuli Herran käsi hänen päällensä. Ja minä näin, ja katso, siellä tuli rajutuuli pohjan puolesta, suuren pilven kanssa, täynnänsä tulta, niin että se kuumotti kaikki ympärinsä, ja tulen keskeltä oli se sangen kirkas. Ja siinä keskellä oli niinkuin neljä eläintä, ja tämä oli heidän muotonsa: he olivat ihmisen muotoiset. Ja kullakin heillä oli neljät kasvot, ja kullakin neljä siipeä.

Hesekiel 1:1-6

Jotkut ihmiset lukevat tämän ja ajattelevat: kaveri käytti huumeita. Toiset (polvi-isku-skeptikot) sanovat: ”Voi, se on vain lisää raamatullista hölynpölyä”. Hurskaat ihmiset saattavat sanoa, että Hesekiel näki enkeleitä.

Ehkä.

Entä jos Hesekiel todella näki jotain, eikä tiennyt, mitä se oli tai miten selittää se? Jos hän todella kohtasi muinaisia avaruusolentoja, miten hän kuvailisi niitä? Luultavasti hän kuvailisi niitä juuri niin kuin hän teki.

Seuraavaksi Hesekiel kuvailee konetta, jolla olento oli saapunut paikalle, konetta, joka laskeutui tuulenpuuskassa.

Ezekiel confronts the great wheels of the ancient aliens
Ezekiel confronts the great wheels within
wheels. Did he meet ancient aliens?

Kuin minä näin nämät eläimet: katso, niin seisoivat siellä yhdet rattaat maan päällä, neljän eläimen tykönä, ja olivat näköänsä niinkuin neljät rattaat. Ja ne rattaat olivat teostansa niinkuin yksi turkos, ja olivat kaikki neljä yhden muotoiset; ja ne olivat näköänsä ja tekoansa niinkuin yhdet rattaat olisivat olleet toisestansa sisällä. Kuin yksi heistä meni, niin menivät kaikki neljä, ja ei erinneet toinen toisestansa. Niiden pyörät ja korkeus oli sangen ihmeellinen, ja ne olivat täynnä silmiä kaikki ympäri neljää ratasta. Ja kuin eläimet kävivät, niin kulkivat myös rattaat heitä myöten; ja kuin eläimet ylensivät itsensä maasta, niin ylensivät myös rattaat itsensä.

Hesekiel 1:15-19

Eikö tuo kuulosta sinusta avaruusalukselta? Miksi 500 vuotta eKr. elänyt mies kirjoittaisi kuvauksen, joka kuulostaa niin paljon avaruusaluksen laskeutumiselta ja liikkumiselta? Tämä ei varmasti ollut vain sattumaa. Muistakaa: Hesekiel oli hartaasti uskonnollinen, ja hän tulkitsi hämmästyttäviä tapahtumia Jumalan merkeiksi. Jos olentoja ilmestyi, hän oletti niiden olevan enkeleitä. Mutta ehkä ne olivat muinaisia avaruusolentoja.

Entä niiden teknologia? Hesekiel kuvasi muukalaisalusta, jolla oli kehittynyt ohjattavuus.

Tarina koneesta, jossa oli pyörät pyörien sisällä, teki suuren vaikutuksen NASA-insinööri Joe Blumrichiin. Pyörä, joka voi liikkua mihin tahansa suuntaan ilman, että sitä tarvitsee kääntää – se kuulosti sellaiselta, jota planeetan tutkimusajoneuvo voisi käyttää. Hän keksi pyörän, joka perustui Hesekielin kuvaukseen, ja kutsui sitä ”omni-pyöräksi”. Joe sai siitä Yhdysvaltain patentin vuonna 1972. Nykyään omni-pyöriä käytetään rutiininomaisesti robottiajoneuvoissa. Blumrich kirjoitti myös suositun kirjan The Spaceships of Ezekiel, jossa hän selitti, että aloitettuaan aikomuksen kumota ajatuksen hän oli tullut vakuuttuneeksi siitä, että Hesekiel oli todella kirjoittanut kohtaamisesta muinaisten avaruusolentojen kanssa.

“Ne jotka tulivat taivaasta Maahan”

Maailman vanhin sivilisaatio jätti merkinnän avaruusolentokontaktista

Muinaiset sumerilaiset elivät 5000 vuotta sitten nykyisen Irakin alueella. He jättivät jälkeensä ihmiskunnan ensimmäiset kirjoitukset, kirjat, jotka ovat vanhempia kuin Raamattu ja hindujen Veda.

Sumerilaiset kirjoittivat paljon Anunnakeista, joiden nimi tarkoittaa ”niitä, jotka tulivat taivaasta maan päälle”. Nykyaikaiset tutkijat ovat olettaneet, että tarinat Annunakista olivat vain myyttejä sumerilaisista jumalista – mutta tarinat itsessään kuulostavat enemmänkin kertomuksilta muinaisista avaruusolennoista.

Kirjoitusten mukaan Annunakit tulivat Maahan aurinkokuntamme kadonneelta planeetalta, jonka kiertorata on niin laaja, että se harvoin lähestyy meitä. He kutsuivat planeettaa Nibiruksi.

Muinaisten muukalaisten johtajat olivat nimeltään Enki ja Enlil. He tulivat tänne etsimään kultaa, mineraalia, jota he tarvitsivat, mutta jota heillä ei ollut tarpeeksi. Kaivoksia perustettiin Sumeriin, mutta myös Afrikkaan. Vusamazulu Credo Mutwa, zulujen vanhin ja Zulu Shaman: Dreams, Prophecies, and Mysteries -kirjan kirjoittaja sanoo, että muinaiset heimoperinteet kertovat ”tähdistä tulleista vierailijoista”, jotka louhivat kultaa.

Kun Anunnakit olivat louhineet jonkin aikaa, he tajusivat, että paikallisista humanoideista — Homo Erectuksesta, esi-isistämme — saattaisi olla hyödyllisiä orjia, jos he voisivat tehdä heistä älykkäämpiä. Parannettuaan proto-ihmisiä, luultavasti DNA:n muokkauksen avulla, he onnistuivat luomaan hybridirodun: osittain Anunnakit, osittain varhaisihmiset. Nämä uudet olennot, joita kutsuttiin adamuiksi, olivat ensimmäiset oikeat ihmiset. He olivat myös uusia orjia, jotka työskentelivät kultakaivoksissa.

ancient aliens?
Muinainen sumerialainen sylinterisinetti kertoo tarkan kartan
aurinkokunnastamme

Hybridiesi-isämme eivät kuitenkaan kestäneet tätä tilannetta pitkään, luultavasti siksi, että nämä äskettäin luodut olennot olivat aivan liian älykkäitä. Kuka haluaa olla orja? Lopulta he nousivat ja kapinoivat, ja lopulta muodostui uusi Adamu-yhteiskunta, joka piti yllä levotonta aselepoa Anunnakien kanssa.

Sumerilaiset kirjasivat tämän historian sen jälkeen, kun he olivat keksineet kirjoituksen. He tekivät myös kaiverruksia ja taidetta Anunnakeista sekä heiltä saamastaan tiedosta – esimerkiksi muinaisessa sumerilaisessa sinetissä on kuvattu sumerilaisia ”jumalia” sekä tarkka esitys aurinkokunnastamme, jossa on 11 planeettaa. Planeetoilla on oikeat mittasuhteet (Jupiter on suurin, sitten Saturnus ja niin edelleen), ja kuvaukseen sisältyy myös asteroidivyö. Muistakaa, että nykyaikainen tiede löysi Uranuksen ja Neptunuksen vasta viimeisten 150 vuoden aikana ja että tiedemiehet sanovat vasta nyt, että on olemassa painovoimatodisteita ”kadonneesta” planeetasta, jolla on outo, pitkänomainen rata. Onko todella 11 planeettaa? Voi olla niinkin.

Sumerilaisissa taideteoksissa Anunnakien jäsenillä on aina siivet. Oliko heillä todella siivet? Vaikuttaa epätodennäköiseltä – monet tutkijat uskovat, että siipien tarkoituksena on osoittaa, että Anunnakit pystyivät lentämään, kuten laivoilla. Taideteoksessa esiintyy muitakin outoja ja paljonpuhuvia asioita: jumalatar Ishtarin symboli, joka edusti käsitettä ”elämä”, muistuttaa hämmästyttävän paljon DNA:n kietoutunutta kaksoiskierrettä. Voisiko se olla enemmän kuin sattumaa?

Olemme suhtautuneet aika kriittisesti Ancient Aliens -sarjaan, mutta tämä katkelma varhaisesta jaksosta selittää kaiken tämän aika hyvin (alla). Pidämme myös kovasti tästä dokumentista, joka kertoo Anunnakista ja Nibiru-planeetasta.

Muinaiset avaruusolennot sotivat Intian taivaalla

Hindujen pyhät Veda-kirjat kuvasivat kohtaamisia avaruusolentojen kanssa

On vahvaa näyttöä siitä, että muinaiset avaruusolennot ovat vierailleet muualla maapallolla. Esimerkiksi Intiassa muinaiset pyhät kirjat, jotka tunnetaan nimellä Veda, kertovat avaruusalusten välisestä avaruussodasta ja taistelusta taivaalla. Alusten kuvaukset ovat merkillisiä – käännettynä on vaikea kuvitella, että niissä kuvattiin mitään muuta kuin avaruusaluksia.

Vedan mukaan ”Vimanan vartalo on tehtävä vahvaksi ja kestäväksi, kuin suuri lentävä lintu kevyestä materiaalista.” ”Vimanan vartalon on oltava vahva ja kestävä. Sen sisälle on laitettava elohopeamoottori ja sen alla oleva rautainen lämmityslaite. Elohopeassa piilevän voiman avulla, joka saa käyttövoimana toimivan pyörremyrskyn liikkeelle, sen sisällä istuva ihminen voi matkustaa taivaalla suuren matkan. Vimanan liikkeet ovat sellaiset, että se voi nousta ja laskeutua pystysuoraan, liikkua vinosti eteen- ja taaksepäin. Koneiden avulla ihminen voi lentää ilmassa ja taivaalliset olennot voivat laskeutua maan päälle.”

Veda-tekstien avaruusaluksia

Ei, tuo ei ole avaruusalus, jota he kuvaavat. Ei mitenkään.

“Viisikymmentä vuotta kestänyt tämän muinaisen teoksen tutkiminen on vakuuttanut minut siitä, että muilla planeetoilla on eläviä olentoja ja että ne ovat vierailleet Maassa jo 4000 vuotta eKr. sitten. On vain valtava määrä kiehtovaa tietoa lentävistä koneista, jopa fantastisista scifi-aseista, joita löytyy Vedojen, intialaisten eeposten ja muiden muinaisten sanskritinkielisten tekstien käännöksistä.” Tuossa puhuu tohtori Vijaya Raghavan; hän oli Intian Madrasin yliopiston sanskriitin laitoksen johtaja (nyt eläkkeellä). Hänen työnsä, jos se ei ole ilmeistä, oli tutkia Vedoja; hänen johtopäätöksensä oli, että niissä kuvattiin todellisia tapahtumia, joissa avaruusolennot tulivat Maahan.

Muissa Vedojen osissa on kuvaus jostakin, joka voi olla vain ydinräjähdys.

“Nopealla ja voimakkaalla Vimanallaan lentävä Gurkha heitti Vrishien ja Andhakan kolmea kaupunkia vastaan yhden ainoan ammuksen, joka oli ladattu kaikella maailmankaikkeuden voimalla. Hehkuva savu- ja tulipatsas, joka loisti kuin kymmenen tuhatta aurinkoa, nousi kaikessa loistossaan. Se oli tuntematon ase, Rautainen Ukkospilvi, jättiläismäinen kuoleman sanansaattaja, joka tuhosi koko vrishnis- ja andhakas-rodun.”

Mitä mieltä olemme siitä? Vain muinaista mielikuvitusta, joka sattuu kuulostamaan täsmälleen ydintuholta? Toki, te kieltäjät ja skeptikot, toki. Olette luultavasti oikeassa. Se on muinaista hölynpölyä. Eikö niin?

 

Paracasin pitkien kallojen DNA-testien tulokset julki: Kalloissa suomalaista perimää

Tutkijoilla on nyt DNA:ta kahden eri muinaisen perulaisesta kansasta, joiden esi-isät osoittautuivat tulleen, ainain osittain, Euroopasta ja paljon ennen kuin espanjalaiset saapuivat 1500-luvulla. Tämä tarkoittaa, että ihmisten liikkumisen historia Etelä-Amerikassa tarvitsee käydä läpi ja kirjoittaa uusiksi.

nephilim-hybrid-nephilim-dna-test


Brien Foerster jatkaa tutkimuksiaan Paracasin pitkien kallojen mysteerin parissa.

Nyt hänen tiiminsä kertoo meille lisää kiehtovia yksityiskohtia Paracasin kalloista uusien DNA-testien tulosten saavuttua.

Aiemmin Brien Foerster selitti, että 2000 vuotta sitten kuolleen vauvan kallon DNA-testin tulokset kertoivat sen perimän kuuluvan haploryhmään U2e1.

Tämä on tyypillinen proto-germaanien ja proto-balttislaavisten kansojen ryhmä, mikä tarkoittaa, että heidän esi-isänsä eivät kulkeneet Beringin salmen yli niinkuin tutkijat väittävät. Nämä tulokset herättävät enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Toinen DNA-testeihin toimitettu Paracasin kallo säilyi yksityisessä kokoelmassa Yhdysvalloissa, ja amerikkalainen lääkäri vei sen Perusta joskus 1930-luvulla, selittää Brien Foerster artikkelissaan.

Kallo kerättiin talteen Perusta ennen kuin Perun hallitus päätti kieltää kaikkien kolumbialaista aikakautta edeltävien tavaroiden maastaviennin.

Kallo saatiin La Oroyan alueelta, joka sijaitsee Limasta itään. Brien Foerster selittää, että tämän kallon alkuperä on tuntematon. Testien mukaan kallon omistaja on kuollut arviolta 850 vuotta sitten.



Osoittautuu, että laajempi T2-haploryhmä löytyy Euroopasta ja joiltain Lähi-Idän alueilta, mutta ei Itä-Aasiasta. Tämä on huomionarvoista, koska tutkijoilla on nyt DNA:ta kahdesta eri muinaisesta perulaisesta ihmisestä, jonka perimän osoitetaan tulevan ainakin osittain Euroopasta ja paljon espanjalaisten Amerikkaan saapumista aikaisemmin.


mtDNA-T2-map (1)


Nämä kiinnostavat yksityiskohdat osoittavat jälleen kerran, että valtavirran historia on epätäydellistä ja siitä puuttuu paljon yksityiskohtia.

Brien Foerster lisäksi selittää, että erityisesti T2b-haploryhmä voidaan jäljittää nykyisille Brittein saarille ja joihinkin Baltian maihin ja osiin Skandinaviaa (myös Suomeen!!! toim. huom).


a58ddfd1032c9d4b9f7514d0eb4a14bd


Tämä tarkoittaa, että ihmisten liikkeet Etelä-Amerikkaan pitää tutkia ja niiden historia pitää kirjoittaa uusiksi.

Yllämainitut DNA-testit tehtiin ihmisten luujääneistä, jotka ovat asuneet alueella tuhansia vuosia sitten, mutta espanjalaiset eivät saavuttaneet Perua ennen kuin vasta vuonna 1532.

Kiinnostava kallo sai nimen Cleopatra johtuen sen epätavallisesta muodosta ja punaisten hiuksien jäämistä.

Äiti-DNA näytti, että näytteessä oli H1-jäämiä, joita tavataan Länsi-Euroopan maista Baskimaassa, Iberian niemimaalla ja osissa Pohjois-Afrikkaa.

Tutkijoiden mukaan kaikki ennen Kolumbusta Amerikassa asuneet uskotaan kuuluneen haploryhmiin A, B, C, D ja mahdollisesti X, mutta kaikki yllä olevat kolme DNA-tulosta selvästi kertovat muuta, mikä vihjaa eurooppalaiseen perimään kauan ennen Kolumbuksen saapumista Amerikkaan, erityisesti ennen heidän vierailuaan Perussa ja muissa lähialueilla.

Brien Foerster lisäksi esittää, että teorioiden mukaan H1 oli dominantti haploryhmä Euroopan megaliittikulttuureissa joskus 5000 e.Kr., kunnes proto-kelttikulttuuri saapui alueelle joskus vuonna 2000 e.Kr.

Brien Foerster kysyy mitä jos H1-megaliittien rakentajat lähtivät Euroopasta ja jotenkin pääsivät Amerikkaan ja Peruun merta pitkin tuhansia vuosia sitten?


Ru-Map


Brien Foerster näytti meille, että 18-22 kuukautta vanhalla Paracasin ‘kuninkaallisella’ vauvalla oli jäänteitä vaaleasta ja punaisesta tukasta, hänen äitilinjan perimän haploryhmä oli U2e1, jota löytyy Euroopan mantereelta eikä Etelä-Amerikasta.

Nämä olivat ensimmäisiä viitteitä siitä, että kalloissa on jotain omituista.

Lisäkokeet paljastivat kiinnostavia tietoja. Kun Brien Foerster sai  ‘La Oroyan kallon’ tulokset, siitä kävi myös ilmi T2b-halporyhmä, joka on toinen indikaattori eurooppalaisesta perimästä.

Paracasin Cleopatralle tehdyt testit paljastivat kiinnostavia tuloksia H1-haploryhmästä, josta löytyy jäämiä Länsi-Euroopan maista, Baskimaan kansalta, Iberiasta ja osista Pohjois-Amerikkaa.

Neljännet testitulokset saatiin kallosta, joka löytyi samasta haudasta kuin yllämainittu 18-22 kuukautinen vauva.

Tuloksista käy ilmi H2a-haploryhmä, jota esiintyy Itä-Euroopassa, joissain päin Länsi-Eurooppaa ja Kaukasuksen alueella nykypäivän Krimillä.

Brien Foerster esittää että ainoat halporyhmät, jotka ovat saavuttaneet Amerikan mantereen, erityisesti Etelä-Amerikan ennen espanjalaisia konkistadoreja, ovat A, B, C ja D.

Neljässä DNA-näytteessa kuitenkin selvästi on viitteitä toisenlaisesta historiasta. Ne kertovat, että hyvin todennäköisesti tuhansia vuosia ennen espanjalaisia, kansat vaelsivat Euroopasta Kaukasukselle, ja sitä kautta Amerikkaan.

Brien Foerster kirjoittaa, että H2a-haploryhmää esiintyy pääosin Kaspian merellä, pohjoisella Mustalla merellä ja Skandinaviassa.

Brien esittää, että yli 2000 vuotta vanhoja pitkulaisia kalloja on löydetty Ranskasta, Itävallasta, Unkarista, Saksasta ja Englannista, ja että niiden alkuperä on todennäköisimmin Kaukasuksen alueella.


Sarmatians. Two deformed human skulls. Probably dated in the 3rd century BC. Kerch Historical and Archaeological Museum. Autonomous Republic of Crimea. Ukraine. Notice their similarity to the Paracas skulls found half way around the world in Peru.
Kaksi pitkää ihmiskalloa. Todennäköisesti 3. vuosisadalta ennen ajanlaskun alkua.  Kerchin arkeologinen museo. Krimin tasavalta. Ukraina. Huomaa näiden samankaltaisuus Paracasin kalloihin nähden, jotka on löydetty Perusta.

Foerster lisäksi esittäää, että H2a-haploryhmän ylätason ryhmä H2 tarkoittaa, että on todennäköistä, että nämä ovat alunperin Kaspian meren alueelta, ja tämä seikka näyttää tukevan Armenian ja Krimin yhteyksiä.

Tämän takia on uskottavaa ja todennäköistä, että R2a-haploryhmään kuuluvaa perimää sisältäneen kallon henkilö olisi matkannut Paracasiin Perusta ehkäpä Intian tai Tyynen valtameren poikki joskus 2000-3000 vuotta sitten.

Brien Foerster nostaa esiin useita kysymyksiä, jotka haastavat historiankirjoitusta. Hän kyseenalaistaa Romaniasta löydettyjen pitkien kallojen luonteen, jotka ovat 2000 vuotta vanhoja, ja sen  että nämä ihmiset olisivat lähteneet Krimiltä ja levittäytyneet muualle päin Eurooppaa.

Historia siten kuin me sen tunnemme on muuttumassa hiljalleen.

Muista vierailla myös Brien Foersterin verkkosivuilla www.hiddenincatours.com ja katso neljän perulaisen kallon tarina Watchers 10:sta täältä.

Pidennetyistä kalloista saa lisää tietoa myös kirjasta, jonka saa täältä.

 

Artikkelin julkaissut Ancient Code

Paracasin pitkät kallot kirjoittavat historian uudelleen

Tutkijat ovat saaneet selville, että mystiset kallot ovat ainakin 2000 vuotta vanhoja, ja niissä on eurooppalaista ja Lähi-Idän perimää.

“Jos nämä tulokset pitävät paikkansa, Amerikan kansojen historia on paljon monimutkaisempi, kuin aiemmin meille on kerrottu, sanoo Brien Foerster.

Monet ovat pitäneet kuuluisia Paracasin kalloja puuttuvana linkkinä ihmiskunnan alkuperässä.

Aina niiden löytämisestä lähtien, syvältä Paracasin niemimaan autiomaasta Perun lounaisosista, jonka teki perulainen arkeologi Julio Tello vuonna 1928, Paracasin kallot ovat aiheuttaneet hämmennystä tieeyhteisössä.

Kaivausten aikaan Tello löysi monimutkaisen ja hienostuneen hautausmaan, josta löytyi koko historian muuttavia luurankoja.


Elongated skulls on display at Museo Regional de Ica
Pitkulaiset kallot esillä Museo Regional de Icassa. Kuva: Wikimedia 

Vuonna 2014 Paracasin kallot tekivät historiaa, kun niiden alustavat geenitestit saivat selville, että niissä on mitokondrio-DNA:ta “mutaatioilla, joita ei tähän asti tunneta löytyvän yhdeltäkään ihmiseltä, kädelliseltä tai eläimeltä.”

Kallojen ympärillä pyörivä mysteeri ei laantunut vuonna 2014. Sen jälkeen saatiin valmiiksi uusi DNA-testi. Kuten monet odottivat, uudesta testistä kävi ilmi ristiriitaisia tuloksia.

Tutkijat saivat selville, että kallojen historia on ainakin 2000 vuotta vanha, ja niiden alkuperä on Euroopassa ja Lähi-Idässä.

Tämä fakta muuttaa jälleen kerran kaiken sen mitä me tiedämme Amerikan historiasta ja siitä miten Amerikan manner kansoittui.


Are the PAracas skulls the result of artifical head binding? Or is it possible that they belonged to an ancient species lost to history? Image Credit: Marcia Moore / Ciamar Studio
Ovatko PAracasin kallot keinotekoisen päähineen käytön seurausta? Vai kuuluiko se lajille, joka on kadonnut muinaishistoriassamme? Kuva: Marcia Moore / Ciamar Studio

Mitä ovat Paracasin kallot?

Vaikka monien mielestä Paracasin kallot ovat keinotekoisen kallonmuokkauksen tulosta, laboratiotulokset kertovat eri tarinaa.

Vaikka kallonpidennystapauksia tunnetaan historiasta, jotka on saatu aikaan erikoisilla päähineillä tai kallon tasoituksella, Paracasin kallot ovat poikkeus.

Keinotekoinen kallon pidentäminen saavutettiin sitomalla päähän kaksi puukappaletta kankaalla.

Vaikka tätä on tehty tuhansia vuosia sitten ja eri kulttuurien piireissä ympäri maailman, Paracasin kallot ovat paljon monimutkaisempia.

Vaikka kallonpidennyt muuttaa kallon muotoa, se ei muuta EIKÄ VOI muuttaa mitään muita ihmiskallon piirteitä.

LA Marzulli puhui Ancient Originsille Paracasin kalloista. Hän kuvaa miten ne eroavat tavallisesta ihmiskallosta:

“On mahdollisuus, että kalloja on pidetty puukappaleella, mutta syy sille miksi en usko niin tehdyn on, että kallon niska-aukon asento on kohti kallon takaosaa. Normaali niska-aukko olisi lähempänä leukaluuta….”

Haastattelussa Marzulli puhuu arkeologista, joka oli kirjoittanut tutkielman niska-aukon sijaintitutkimuksesta yli 1000 kallossa.

“Hän sanoo, että Paracasin kalloissa niska-aukon asento on täysin erilainen kuin normaalilla ihmisellä. Se on myös pienempi, mikä tukee teoriaa, että tämä ei ole keinotekoista kallonpidennystä, vaan geneettistä.”

Paracasin kalloista puuttuu sagittaalinen sauma

„Normaalissa ihmiskallossa pitäisi olla sauma, joka kulkee otsalevyltä… selvästi yli päälaen, joka erottaa takaraivolevyt toisistaan — kaksi erillistä levyä — ja yhdistyy niskalevyyn”, Marzulli sanoo. “Paracasin kalloja on monia, joista sagittaali puuttuu kokonaan“.

Vaikka sagittaalisen sauman puuttuminen voidaankin yhdistää kraniosynostoosi-nimiseen sairauteen, Marzulli sanoo, että sellaisesta sairaudesta ei ole viitteitä Paracasin kalloissa.

Kiinnostavat tulokset Paracasin kalloja koskien ovat saaneet monet ympäri maailman spekuloimaan, että sen lisäksi, että Paracasin kallot olivat luonnollisesti pitkulaisia, ne ovat kuuluneet myös muinaiselle lajille, joka on ollut olemassa Maapallolla tuhansia vuosia sitten.

Laboratorioraporteista kerrotaan LA Marzullin kirjassa Nephilim Hybrids.

 

Artikkelin julkaissut Ancient Code

Myös egyptiläisillä oli Liiton Arkki

Mitä näette tässä kuvassa?

Se on 1100-luvun englantilaisesta raamatusta, jota säilytetään Bodleian Library Oxfordissa.

Kun ihmiset katsovat sitä, he yleensä näkevät Daavidin (alla) soittamassa luuttua, voitokkaasti tanssien Liiton Arkin edustalla, kun sitä kannetaan Jerusalemiin suurten juhlallisuuksien keskellä.

Tätä kuvaa katsoessa siitä paljastuu jotain muutakin.

Arkin oikeassa reunassa on tyylitelty pilari. Sen vasemmassa reunassa on siivekäs ’mato’ tai käärme. Yhdessä ne ovat hyvän ja pahan tiedon puu ja käärme.

Olen varsin utelias tietämään mitä nämä ylimääräiset ’laitteet’ kuvassa ovat. Raamatussa ei puhuta pylväästä ja käärmeestä Liiton Arkista puhuttaessa. Juutalaisessa taiteessa ei näytetä pylvästä Arkin päällä. Eikä sitä yhdistetä käärmeeseen. Tässä ne ovat kuitenkin päivänselvästi.

Tämä ei ole yksittäistapaus. Tässä kuuluisassa 1100-luvun kuvassa Winchester-raamatusta tuntematon taiteilija, nimeltään ’Hyppäävän hahmon mestari’, kuvasi Yahweh’n, israelilaisten Jumalan, käärmeen kaltaiseksi, joka on mukana Arkin juhlinnassa Daavidin kuvassa.

Yahweh’n pää kiertyy pylvään ympärille.

Hänen ruumiinsa on käärmeen ruumis.

Heprealaiset profeetat kumartuvat Yahweh’n edessä, jonka pää kiertyy pylvään ympärille.

Yahweh’n ruumis on käärmeen ruumis.

Kun sekä kristityt että juutalaiset adoptoivat pyhiä symboleita ympäröivistä Egyptistä ja Sumeriasta, selitys käärmeelle ja pylväälle juhlinnan keskellä löytyy vertaamalla niitä näiden symbolien ilmestymiseen näihin kulttuureihin.

E.A, perimmäinen luojajumala ja viisas muinaisen Sumerian olento (nykyisessä Irakissa), esimerkiksi, kuvattiin parrakkaana käärmemiehenä, joka leijaili pylväänsä vierellä.

E.A., parrakas käärmemies leijailee pilarinsa vierellä ja välittää salaisuutensa tähdistä papille.

E.A. on Eedenin ’käärmeen’ prototyyppi.

Egyptissä E.A sopii täydellisesti parrakkaaseen käärmemies Thothiin ja hänen pylvääseensä.

Egyptiläinen viisas, Thoth, parrakkaana käärmemiehenä.

Hänen pylvästään kantavat leijonat vasemmassa nurkassa.

Os-Iriksen arkku tai pylväs seuraavassa kuvassa sopii myös tähän kuvioon. Tämä laite (’astia’, ’arkki’) piteli ’Osiriksen päätä’.

Hänen ’päänsä’, joka on hänen sielunsa symboli, häntä itseään symboloi käärme, riippuu pylväästä.

Palanen Osiriksen hieroglyfiä.

Tässä hieroglyfissä näemme kuvan, joka näyttää olevan rakenne, jolla on katto ja korkeeat seinät (tai antennit), jotka ulottuvat katonrajan yli.

Tämä on ’pyhäkön’ symboli muinaisessa Ala-Egyptissä. Tämän symbolin vierellä ovat kaksi TET- (suomenkielen sanan tuki monikko on melkein suoraan tämä ilmaisu, ’tuet’) pylvästä , joita kutsutaan myös djed -pilareiksi.

Arkeologit eivät ole vielä löytäneet varsinaista egyptiläistä rakennetta, joka muistuttaisi pyhäkön hieroglyfiä. Se muistuttaa WC-pöntön ja raamatun Liiton Arkin lisäksi, myös mahdollisesti funktioltaan, shittim-laatikkoa tai valtaistuinta, jossa säilytettiin tai josta jaettiin mannaa (’jumalten ruokaa’), ja jonka päällä istui tai ulosti Yahweh, käärme.

Kun käärmepylväs yhdistetään  ’Arkin’ tai pyhäkön hieroglyfiin, ne yhdessä muodostavat Osiriksen Pylvään, jonka egyptiläiset tuntevat Tikapuina Taivaaseen.

Näemme selvästi egyptiläisistä kuvauksista alla, että käärmepilari  lepäsi alustalla, joka muistuttaa kultaista työkalua, jota israelilaiset kutsuivat Liiton Arkiksi.

Egyptiläiset kutsuivat kahta kivitaulua nimellä Shuti  jotka löytyvät myös tämän hieroglyfin yläosasta . Shutit ovat safiiritauluja, jotka Mooses toi mukanaan Siinain vuorelta (joka on metafora Elämän puulle).

Kivet ovat itse asiassa ääniä (engl. stone = kivi, tone = äänensävy), taajuuksia , värähtelyjä, kelloja tai renkaita . Nämä äänensävyt ovat ne salaiset kivet, jotka Jeremia piilotti  Nebukadnessarilta. Jeremia vei ne Irlantiin, Taran muistomerkille. Siellä ne antavat Arkille voimaa.

Nämä kuviot kertovat paljon Liiton Arkin puuttuvien palasten luonteesta ja kapasiteetista.

Työkalu kokonaisuudessaan on antenni, joka emittoi parantavia värähtelyjä tai ääniä.

Kaksi ’kerubia’ pitelee pylvästä, jossa on Osiriksen ’pää’ .

Huomaa Arkki sen vieressä . ’Pää’ on Alkemistien kuollut pää .

Thoth pystyttämässä Rauhan Pylvästä . Huomaa, että se lepää Arkin päällä.

Kaksi ’kerubia’ kasvot vastakkain aivan kuin ne tekevät Moosekselle rakennetussa Arkissa.

Kadonneen Arkin metsästäjät.

Arkkia verrataan usein Nooan Arkkiin, purjeveneeseen (Arko).

Arkki ja sen pylväs kohtaavat tässä Denderah’n kuvauksessa. Niinkuin arkilla tai purjeveneellä on masto, oli myös pystysuora kiinnike, joka toimi Liiton Arkin huippukohtana.

Ehdotan kokonaiseksi Liiton Arkiksi seuraavaa;

Raamattu kutsuu jumalatarta ja hänen pylvästään nimellä  Asherah tai As-Tara, jumalatar, jota kuningas Salomo palvoi (I Kuning. 11:5):

Ja nijn waelsi Salomo Astharothin Zidonerein jumalan perän, ja Milchomin Ammoniterein jumalan perän.

As-Tara muistuttaa öljyä (tai basteria), koska Jaakobin tarina kertoo meille mitä se oikeasti on. Basteri tuottaa tähtimäistä (aster tai As-Tara) Christos-öljyä, eksoottista ’hedelmää’ nimeltään ’Siniset Omenat’ tai ’Atlantiksen Siniset Kivet’, joilla on suuria voimia Maapallolla.

Mooses sai nämä kivet ensimmäisellä Siinai-vuoren käynnillään.

Osiriksen arkku

Osiriksen arkku tai pylväs oli falloksen muotoinen ja se oli noin 12 metriä pitkä.

Se tehtiin ikivihreästä tai elävästä akaasiapuusta (shittim), kuten Liiton Arkkikin, ja se koristeltiin kullalla (mahdollisesti palladiumilla). Se tunnetaan myös nimellä ”Tikapuut Taivaaseen”,  ”Osiriksen Selkäranka” ja Meroen Pilari. Se sisälsi Osiriksen ’pään’.

Alusta tai pedestaali, jolla pylväs lepää, muistuttaa muodoltaan, ja mahdollisesti myös toiminnaltaan, raamatun Liiton Arkkia.

Tämä design perustuu egyptiläiseen alkuperäisdesigniin.

Täysi Arkki, jossa pylväs on kiinnitetty.

Laite on arviolta 15-55 metriä korkea.

Arkin dimensiot on kerrottu toisessa Mooseksen kirjassa, ja

ne esittävät miniversiota alkuperäisestä Egyptiläisestä.

Tämä vihreänkultainen pilari tai neula asetetaan kultaisen laatikon ja sen kapporetin, Armonistuimen, päälle.

Herra sanoi (2. Moos. 25:22): Ja sieldä minä sinulle todistan ja puhuttelen sinua, nimittäin Armonistuimesta, cahden Cherubimin wälildä, jotca owat todistuxen Arkin päällä: caikista mitä minä sinun käsken sanoa Israelin lapsille.


Liiton Arkki tuotti öljyä, jota esseneläiset myöhemmin kutsuivat nimellä

CHRESTOS tai CHRISTOS.

Tässä Winchester-raamatun kuvassa

Herra seisoo kahden kerubin välissä Liiton Arkilla (Liiton symboli)

vihreä Elämän Puu jalkojensa välissä.

Tämä vihreänkultainen pilari tai neula asetetaan kultaisen laatikon ja sen kapporetin, Armonistuimen, päälle. Herra sanoi (2. Moos. 25:22):

Ja sieldä minä sinulle todistan ja puhuttelen sinua, nimittäin Armonistuimesta, cahden Cherubimin wälildä, jotca owat todistuxen Arkin päällä: caikista mitä minä sinun käsken sanoa Israelin lapsille.

Huomaa kaksi kerubia  kasvot kohti pilaria.

Shuti (shitti) -kivitaulut.

Tämä pylväs sopii Jaakobin tarinaan, joka otti kiven ja pystytti sen pylvääksi.

Tällä kivellä oli seitsemän tähteä eli silmää. Nämä ovat seitsemän lamppua kultaisessa menorassa ja Jeesuksen pitelemän sauvan seitsemän tähteä Ilmestyskirjassa. Seitsemän tähteä voivat olla myös nuotteja tai äänensävyjä.

Juutalaiset, jotka sen kuljettivat, Arkin mukana, Jerusalemiin, pitivät kiviä suuressa arvossa myöhempinä aikoina.

Huolimatta Herran käskystä kolmannessa Mooseksen kirjassa,

”Ei teidän pidä tekemän teillen epäjumalita eli cuwia, eikä myös padzaita , eikä mös yhtän merckikiwe paneman teidän maallan, cumartaxen nijtä: sillä minä olen HERra teidän Jumalan.”

Heprealaiset jatkuvasti tavoittelivat pylvästä, joskus Yahweh’n pyynnöstä (jonka persoonallisuus heitteli hyväntahtoisen ja pahantahtoisen välillä, mikä viittaa joko kahtiajakautuneeseen mieleen tai heprealaisten kirjoittajien kahden erillisen jumalan yhdistämiseen yhdeksi).

Neljännessä Mooseksen kirjassa Minä Olen sanoi Moosekselle,

”Nijn sanoi HERra Mosexelle: tee sinulles kärme ja nosta se merkixi ylös : ja tapahtu että se joca purtu on, ja cadzo sen päälle, nijn hän elä.

Ja Moses teki waskikärmen, ja nosti sen merkixi ylös, että jos jocu kärmeildä purtin, ja cadzatti sen waskikärmen päälle, nijn hän jäi elämän.

Kuten Arkkikin, tämä pylväs ’katosi’.

Pylväs ja Salomon temppeli

Tämän pylvään läsnäolo selittäisi Salomon temppelin suuret mysteerit:

Salomon ensimmäisen temppelin (950 e.Kr.) ja Jeesuksen aikaan rakennetun Salomon toisen temppelin (n. 20 e.Kr. – 70) väliset uskomattomat eriävyydet

Yksi näistä on ensimmäisen temppelin sisäänkäyntihallin korkeus, 30 kyynärää (I kuning 6:2).

Toisessa (joka on rakennettu Jeesuksen aikaan) on massiivinen 120 kyynärän korkuinen sisäänkäyntihalli (II Aik 3:4), arviolta yhtä korkea kuin 22-kerroksinen rakennus. Tämän suuren eroavaisuuden selittämiseksi raamatuntutkijat ovat raapineet päätään vuosisatoja.

Tällä tavalla tutkijat ovat selvittäneet eroavuudet:

  1. Eroavaisuus jätetään huomiotta — tämä on kaikkein suosituin tapa ”selittää” Raamatun ongelmat.
  2. Aikakirjan kirjoittaja (mahdollisesti profeetta Ezra) oli profeetallisen uhmakkuuden vaikutuksen alaisena ja liioitteli kuistin korkeutta paisuttaakseen juutalaisten kansallista egoa.
  3. Tekstissä on kirjoitusvirhe. Kirjoittaja meinasi kirjoittaa 20 kyynärää mutta kirjoittikin 120 sen sijaan.

Näistä selityksistä mikään ei pääse läpi ”pokerinaamatestiä”.

Jäljelle jää neljäs selitys. Ehkäpä sisäänkäyntihalli oli oikeasti 120 kyynärää korkea.

Jos niin, uskon yllä esitetyn ratkaisevan tämän eroavaisuuden. Korkea sisäänkäyntihalli ei ollut tyhjää tilaa. Halli oli suunniteltu täydellisen Arkin säilytyspaikaksi, antennille jonka koko on jossain 12 ja 27 metrin välillä eri tarinoiden mukaan, ja on saattanut olla jopa 20 kerroksen korkuinen.

Juutalainen legenda tukee päätelmääni.

Salomon toisen temppelin pyhättöön asetettu kivi oli tarkoitus olla kivipaasi tai antenni, , Jaakob perusti Beetelin. Liiton Arkin piti levätä tämän kiven päällä toisessa temppelissä. Näin pylväs ja Arkki liitettiin yhteen.

Arkin ryövääjät pitävät alkuperäisiä Temppeliritareita kunnianarvossa. Todisteiden mukaan yhdeksän ranskalaista ritaria löysivät Arkin Salomon temppelistä Jerusalemista ja kantoivat sen, tai sen kopion, sekä pyhän tiedon sen mukana Ranskaan vuonna 1128.

Sisteriläiset arkkitehdit, jotka käyttivät sitä vihkimään katedraalien ajan, hyödynsivät temppeliritarien löytämää salaista tietoa. Vuosina 1130-1200 aloitettiin 57:n goottilaisen valon talon rakennustyöt Ranskassa.

Chartresin katedraalin kaiverruksessa sanotaan, että Arkkia ’kannettiin’ sieltä tai sinne 1200-luvulla.

Tutkijat spekuloivat, että mitä se sitten olikaan mitä temppeliritarit  löysivät Salomon temppelistä, joko vahingossa tai tarkoituksella, liittyi joko suoraan tai epäsuorasti Liiton Arkkiin.

Sekä jotain muuta, jonkin suuren salaisuuden, jonka ainoastaan muutama korkea-arvoinen henkilö tietää.

Vaikka temppeliritarit olisivatkin löytäneet kaikki tallenteet, kaikki tieto ja kaikki todisteet tuhottiin. Tästä voidaan päätellä, että kyseessä oli jotain muuta kuin kultakimpale, jotain niin fantastista, että edes kidutuksella sitä ei saatu temppeliritareilta paljastettua.

Jotkut väittivät temppeliritarien suojelleen Jeesuksen salaisuuksia. Tämä spekulaatio palauttaa meidät Christos-öljyn pariin ja ymmärrykseen Arkin ja pylvään muodostaman morttelin vuodattamasta öljystä tai aineesta. Eräässä kutkuttavassa heprealaistarinassa, jonka Manly P. Hall on kertonut, kun Aatami oli lähestymässä elämänsä loppua, hän lähetti Setin Eedenin puutarhaan hakemaan Armoöljyä, jonka Jumala oli luvannut ihmisille.

Tämä öljy — tai aine — oli enkelin hallussa, joka vartioi Eedenin puutarhaa. Kun Seth pääsi puutarhan portille, enkeli päästi hänet Eedenin puutarhaan. Eedenin keskellä Set näki suuren Puun (Arkin ja pylvään), jonka oksat ulottuivat Taivaaseen.

Puu oli ristin muotoinen, ja se seisoi helvetin laidalla. Valitettavasti enkeli kielsi Setiltä Armoöljyn. Sen sijaan hän antoi Setille kolme siementä Elämän Puusta.

Kun Set palasi kotiin, Aatami oli niin riemuissaan, että hän kuoli kolme päivää myöhemmin, ja siemenet haudattiin hänen suuhunsa säilöttynä, niinkuin enkeli oli neuvonut. Siemenistä kasvoi puu, joka absorboi Aatamin veren.

Ennen tulvaa Nooa kaivoi Puun ylös (ja mahdollisesti myös sen siemenet) talteen Arkkiin. Tulvan jälkeen hän hautasi Aatamin kallon Golgatanvuorelle, jonne Jeesus myöhemmin ristiinnaulittiin.

Elämän kolmikon  legendaa mukaillen, Aatami  antoi myös Puun oksan , egyptiläiseltä nimeltään Elämän Avain, Eenokille. (Tämä Elämän Avain oli itse asiassa kiviä, ääniä, taajuuksia , värähtelyjä, kelloja tai renkaita .)

Eenok antoi sen lapsenlapselleen, Nooalle, tulvan sankarille, joka myös otti sen mukaansa Arkkiin. Sitten tämä on annettu sukulinjassa eteenpäin Shemille, Nooan pojalle, sukupolvelta toiselle, kunnes Abraham sai sen haltuunsa.

Abraham lapsenlapsella Jaakobilla se oli myös, niinkuin oli myös hänen lapsenlapsella Joosefilla, joka toi sen mukanaan Egyptiin, jossa hän nousi faaraon hovissa korkeaan asemaan.

Siellä Elämän Avain — sormus — pysyi Egyptin kuninkaiden aarteena, kunnes se annettiin Mooseksen haltuun.

Myöhemmin, vaikka tämä ei olekaan tiedossa, Jeesus sai Elämän Avaimen, ja sen avulla hän teki monia ihmeitä.

Assyrialainen pylvään ja käärmeen yhdistelmä.


Saksan kristityt gnostilaiset käyttivät tätä samaa teemaa heidän lyödessään tämän taalerin 1500-luvulla.

He liittivät Daavidin jälkeläisen Jeesuksen ristiinnaulitsemisen käärmepylvääseen.

Kerimelon eli ’Valon Kivi’ kantaa Jeesuksen kasvoja.

Napoleonin armeija löysi sen Egyptistä vuonna 1798,

sata vuotta ennen kuin samat kasvot ’ilmestyivät’ Turinin käärinliinasta otettuun ensimmäiseen valokuvaan.

Kirjassani Ark of the Christos totesin, että tärkeä temppeliritarien salaisuuksien säilö on St. Denis’n luostari Pariisissa, Valojen Kaupungissa.

Tämä ’valon korurasia’ sijaitsee muutaman kilometriä Pariisin ytimen Ile de Citien pohjoispuolella. St. Denis’stä löytyy säkenöivä Arkki-pylvään esitys.

St. Denis’n luostari saa nimensä Denis’tä, joka oli Pariisin ensimmäinen piispa ja Ranskan suojeluspyhimys. Vuonna 250 hänet pidätettiin ja hänen päänsä hakattiin irti kahden muun kanssa. Legendan mukaan hän otti ’kuolleen päänsä’ mukaansa ja enkelin ohjeistuksen mukaisesti kantoi sen kuuden kilometrin päähän paikkaan nimeltä Catulla, nykyisen luostarin sijaintipaikkaan, jossa hän kaatui jaloilleen ja jonne hänet haudattiin.

Irtonainen pää pistää silmääni. Alkemistit kutsuvat temppeliritarien salaisuuksia ’kuolleeksi pääksi’ .

Denis’n ’kuolleen pään’ johdosta tämä paikka huokuu yliluonnollista energiaa. St. Denis’n fiilis on samanlainen kuin Irlannin Tarassa, salaisessa ’Illin eli Ari-kuninkaiden laaksossa”, sekä Etelä-Ranskassa, jossa Kataarit (eli Ca-Tarat tai Catulat) elivät.

Näiden paikkojen maaperä on täynnä elämän energiaa. St. Denis’sa sanotaan tapahtuvan ihmeitä. Ranskalaiset kuninkaat on kruunattu ja koulutettu siellä ja haudattu sinne.

Denis’n takana on Dionysus-Adonis, rustiikkinen viinin jumala, joka keksi viinin ja esitteli sen muille. Dion on sama kuin D’ION, D’Ioanh, D’Jonah ja D’Oannes, Babylonian kalajumalan nimi. Se tarkoittaa myös kyyhkyä (engl. ’Dove’), Afroditen, rakkauden jumalattaren symbolia (AMOR Ranskassa), ja myös Pyhää Henkeä.

Dion, Pyhä Henki tai Ysus-Adoniksen (Isis-Aton) ’Valo’, oli Kristuksen prototyyppi, joka tapettiin kahden kaverin kanssa (’Pääkallonpaikalla’), jonka ruumis revittiin palasiksi ja kannibalisoitiin. Pääkallon symboli, , on temppeliritarien salaisuuden symboli.

Luostarin on perustanut frankkien Dagobert 600-luvulla Denis’n kunniaksi, yhdessä hänen legendaaristen kumppanien Rusticus & Eleutherius kanssa.

Kuningas Dagobert II, sekä Merovingien dynastia josta hän on peräisin, on romanttisesti mytologisoitu paikallislegendoissa ja modernissa Graalin historiankirjoituksessa, jotka pitävät heitä oletetun Kristuksen verilinjan jatkajina. He ovat Meroveen jälkeläisiä, joka on ”merihirviö” jota kuvattiin puoliksi ihmiseksi ja puoliksi kalaksi.

Temppeliritarien aikaan vuonna 1137, Ranskan kuninkaallinen luostari, jossa ranskalaisia kuninkaita oli koulutettu ja jonne heidät on haudattu, rappeutui. St. Bernard piti sitä ”saatanan synagoogana” ja ”Vulcanuksen työpajana”.

Vool oli Su-Merian jumala E.A, joka sanoi nimensä olevan  VOOL tai ”Vul”, roomalaisten vulgääri alkemisti Vul-can ja Tubal Kain, heprealaisten ’seppä’ tai ’shamaani’.

E.A esitettiin mer(u)-miehenä, eli puoliksi ihmisenä ja puoliksi kalana.

Hän on Merovee.

E.A:n papit pitelevät Valon Pylvästä.

Kataarien vesileima MR-vaasille ja ristiinnaulitsemisen ristille,

risti joka on pystyssä härän päästä, jota pitkin käärme nousee ja joka sylkee kolme Elämän Siementä.

Etelä-Ranskan kataarit, jotka vaihtoivat salaisuuksia temppeliritarien ja irlantilaisten kanssa, kutsuivat E.A:n valopylvästä AMORiksi eli rakkaudeksi, jonka juurisana on MR, joka tarkoittaa ’kirkasta valoa’.

Meru (josta tulee Moriah ja Mero-vingi) in nimi Atlantiksen keskipilarille. Kreikkalaiset nimittivät atlantislaisia nimellä  Meropes tämän pylvään kunniaksi. MR on nimi, joka on annettu Arkki-Pylvään vuodattamalle öljylle/aineelle.

Mer-Opit ovat Ofiitteja, ’Käärmeestä syntyneitä’ E.A:n lapsia, jotka esitetään puoliksi ihmisenä, puoliksi kalana tai puoliksi ihmisenä ja puoliksi käärmeenä. Rooman kirkko opettaa, että M R = Maria Redemptrix, ja Maria on ”Taivaan Portti” eli ”Arkki”.

Tästä käärmeestä tuli Merovingit.

E.A-jumalan kallo, , on sama kuin temppeliritarien aarre. Sen salaisuudet olivat, ja saattavat edelleen olla, kätkettyinä St. Denis’n.

Luostari esittää apotti Sugerin tekoja, joka visioi kirkosta uuden valaistuneen kristinuskon keskusta. Hänen kolmessa kirjassaan, jotka kertovat kirkon rakentamisesta ja pyhittämisestä, apotti esitti kolmetoista erillistä merkintää, joissa juhlistettiin Pyhää Valoa.

Eräässä näissä merkinnöissä, läntisen julkisivun kultaiseen oveen kaiverretussa jakeessa sanotaan:

”Kirkas on jalo työ, tämä jalosti loistava työ valaisee mieltä, niin että se voi kulkea todellisten valojen kautta Todelliseen Valoon, jossa Kristus on todellinen ovi.”

Sellaisista sanoista Suger kehitteli lux continua –teoriaansa, jatkuvan valon teoriaa.

Hänen tavoitteenaan oli tuoda Jumalan Todellinen Valo maailmalle, muinaisten egyptiläisten ’Päivänvaloon Tulo’.

St. Denis, Paris.

Medaljonki St. Denis’n ikkunassa Pariisissa.

Pylväs ja Arkki ovat Leijonan, Härän, Ihmisen ja Kotkan ympäröimiä.

St. Denis’n katedraalin ikkunassa oleva medaljonki esittää Liiton Arkkia, jota kannetaan neljän pyörän päällä, riemuvaunuissa. Arkin sisällä näkyy Aaronin sauva ja Lain eli Tooran kääröt . Vesi symboloi Chrestos-öljyä.

Arkin kosteista syvyyksistä nousee suuri pylväs, jota Isä Jumala itse pitelee. Pyörien lähellä näkyy neljän evankelistan merkit, leijona, härkä, ihminen ha kotka, jotka ovat symbolisten vaunujen (elementit) rajat.

Arkki selvästi voidaan nähdä olevan Ristin jalustalla. Arkki, jonka yläpuolella on Risti, on nimeltään Aminadabin Vaunut, Laulujen Laulun voittoisat kärryt, joita neljän evankelistan tulee vetää perässään Maan ääriin.

Ranskalainen 1200-luvun Laulujen Laulun kommentaattori Honorius Augustodunensis selittää, että Aminadab (badamina väärinpäin) vaunussa esittää ristiinnaulitsemista.

Minun mielestäni tämä symbolinen vaunu eli Arkki on sama kuin Osiriksen Pylväs. Se on Christoksen Arkki.

Ristiriitainen asiakirja liittää temppeliritarien perustamisen tähän Arkkiin. Asiakirjan alkupuoliskon sanotaan olevan kirjoitettu kreikaksi vuonna 1154, ja siinä väitetään alkuperäisten temppeliritarien komentajien olleen gnostisen kristinuskon vihkimyksen saaneita patriarkka Theokleteksen alaisuudessa, joka oli nimittänyt Hugo Paynsilaisen (temppeliritarien perustajan) seuraajaksi Pyhän Johanneksen apostoliseksi seuraajaksi.

M. Mathers ja Eliphas Levi olivat vakuuttuneita siitä, että Johanniittojen kirkko voisi kytkeytyä salaiseen muinaiseen kristittyjen lahkoon nimeltä Mandelaiset, Johannes Kastajan seuraajat, jotka elivät Irakissa.

Nämä gnostilaiset opettivat doktriinia, jonka Johannes Kastaja oli tuntenut, jota he pitivät Jeesuksen vihkimyksenantajana ja jonka avulla heidän mystinen doktriininsa ja missionsa välitettiin rakkauden apostoli Johannekselle.

Manden veljeskunnan symboleihin (myös tunnetaan Johanneksen Viisaina ja Johanneksen Kristittyinä) kuului parrakkaan miehen katkaistu pää, joka muistutti ensimmäisen opettajan marttyyriudesta, jonka minä olen tulkinnut olevan Liiton Arkin symboli.

Sanskriitinkielen sana Gnosikselle eli viisaudelle on Jnana, joka lisättäessa ’ai’ muuttuu Jain:ksi,  ja lisättäessä  ’o’ siitä tulee Jon-ana eli J’Oanna. Tämä antaa vihjeen kaikkiin Johanneksen mysteereihin, mm. ’rakkauden apostoli’ Johannes, se joka oli Kristuksen kaikkein läheisin opetuslapsi, johon Jeesus nojasi viimeisellä aterialla, joka ei koskaan tuntenut kuolemaa.

Kristuksen sanotaan välittäneet tälle Johannekselle salainen vihkimys, jonka initiaattinimi oli Lazarus. Hän toi Pyhän Graalin ”yläkertaan” viimeisellä aterialla.

Temppeliritarien ’Johannekset’ näyttävät olevan jatkoa Jainille.

He säilyttivät alkuperäisen suullisen perinteen. Näiden tekstien sisältö vaikuttaa olevan suurimmaksi osaksi kadonnut, kuitenkin niistä on olemassa palasia, joissa kerrotaan huikeista ideoista: miten matkata kaukomaihin maagisesti, miten suorittaa ihmeitä, miten transformoida kasvit ja eläimet (geneettisesti?) ja miten lentää ilmassa.

Jainismin perustaja (n. 500-luvulla e.Kr.) oli Jina, toiselta nimeltään Mahavira (Suuri Sankari), jota hänen seuraajansa pitivät viimeisenä monista tirthamkaroista (”pelastajat” tai ”sillan etsijät”), joiden esimerkkiä seuraamalla voisi päästä irti uudestisyntymisen kierrosta yhden elämän aikana.

Jainakaiverruksen yksityiskohdissa näkyy pylväs kärryissä.

Jen-pylväs, joka syntyy Arkista pyörien päällä.

Jen, etymologisesti, on ”ihmisolennon” ja ”kakkosen” yhdistelmä.

Se käännetään eri tavoin hyvyydeksi ja rakkaudeksi. (Gen tarkoittaa Maya-kielellä rakkautta.) Jen, kirjoittaa Huston Smith, oli hyveiden hyve Kungfutsen elämäntavassa.

”Se oli ylevää, jopa transsendentaalista täydellisyyttä, jollaista hän ei ollut koskaan nähnyt täysin ruumiillistuneena.”

Jen liittyy ihmiskykyjen näyttämiseen kaikkein parhaimmillaan. Nämä kyvyt ovat nimeltään siddha.

”Se on niin ylevä hyve”, kirjoittaa Smith, ”että siitä puhuttaessa voi vain olla varovainen”. Jaloille se on kalliimpi kuin itse elämä.”

Jenin henkilöitymä on luonteeltaan äärimmäisen hyvä: suurpiirteinen, epäitsekäs, empaattinen ja suurisydäminen. He ovat katkaisseet egonsa.

Kuten olen toisaalla maininnut ja kommentoin Ark Cabal -uutiskirjeessä, täydellinen Arkki on arkkityypillinen design, jolle ihmiskeho eli bodhi, Siddhartan valaistumisen puu, Buddha, perustuu.

*Täydellinen Arkki–Pilari asetettuna ihmiskehon päälle,

ihmis-bodhi, eli valaistumisen puu.

Chakrajärjestelmän kanssa päällekkäin laitettuna me voimme nähdä, että Liiton Arkki, kultainen säiliö jossa Jumalan Tauluja säilytettiin, vastaa kehon solar plexuksen aluetta.

Sen valossa miten se vastaa omaa mystistä kehoamme, pidän kaikkein kiehtovimpana, että Osiriksen pylvään sanotaan olevan kullalla koristeltu, mistä sen nimitys ”kultainen kukka” on peräisin.

Kun tämä kultainen kukka (ihmiskeho) ’kukkii’, tapahtuu ihmeellisiä asioita. Se emittoi äänen, nuotin tai elämän oskillaation .

Vagus-hermo (pneumogastrinen hermo) vie tämän aivoihin, ja siitä tulee ”Elämän Puun hedelmä” käpylisäkkeessä. Käpy on sen paikan nimi, jossa Jaakob näki Jumalan kasvotusten.

Pneuma on sielun ja mahalaukun feminiininen nimitys, kreikankielen sanasta gastros, mahalaukku. Nimi Vagus tarkoittaa ”valoa”. Se on valosauva, joka toimii kanavana Chrestos-valolle, ja se kuljettaa sen selkäytimeen.

Tämä chakra on suoraan yhteydessä henkilön tunne-elämään. Tämä on kiinnostavaa, sillä solar plexus vastaa sympateettista järjestelmää, joka kontrolloi epäorgaanisen ja orgaanin aineksen muuttamista psyykkisiksi energioiksi.

Sanonta ”me olemme sitä mitä me syömme” pätee tässä.

Tämän chakran aktivointi mahdollistaa ruumiistapoistumiskokemukset ja parantavat kyvyt.

On kiinnostavaa, että Israelin 12 heimoa tunnetaan myös 12:na horoskooppimerkkinä (”ympyrä”). Fysiologiasta puhuttaessa ne viittaavat solar plexukseen ja 12 voimaan, jotka ovat keskittyneinä sinne, kuten näkyy alla esitetystä alkemisesta piirroksesta.

Jeesuksen tunnetuimpia sanomisia oli

”Minä olen maailman valo.”

Englanninkielen ”maailmaa” tarkoittava sana world tulee ”pyörän” pyörimistä tarkoittavasta sanasta whirl.

Tässä kuvassa solar plexusta kuvataan pyörivänä vorteksina.

Solar plexus pyörivänä vorteksina.

Alkemistisen piirroksen ornamentaaliset reunukset sisältävät eläinten, mineraalien ja kasvien nimiä munanmuotoisessa kuplassa.

Niiden vastaavuus ihmiskehon osiin näkyy katkoviivoina. Tämä kuva voisi olla Atlas, koska hänet näytetään pitelemässä maailmaa ympärillään. Se kertoo maailman henkisestä energiasta, joka pyörii spiraalimaisesti solar plexuksen ympärillä.

Tämä on Liiton Arkin puuttuva palanen.

Kaikkein tärkeimpänä, se on puuttuva palanen meistä itsestämme. Oma tehtävämme Arkin parissa on löytää tämä puuttuva palanen ja sen mysteerit ja sallia henkisten kehojemme kukoistaa….

 

Artikkelin julkaissut Biblioteca Pleyades

Jättiläisten salattu historia

Brad Olsen on tutkinut jättiläisiä kirjoissaan, jotka kertovat matkoista ympäri maailman, joilla hän on esinyt epätavallisia artifakteja.

Hän on saanut tietää, että vaikka jättiläisluurankojen löydöistä hautapaikoilta puhuttiinkin laajalti 1800-luvun loppupuolella sanomalehdissä, aihe siivottiin piakkoin pois näkyviltä vuosisadan vaihteessa.

Sadan vuoden aikana tahot kuten Smithsonian Institute ovat ottaneet hautapaikat haltuunsa, hiljentäneet arkeologit ja laskeneet mysteerin verhon jättiläisluurankojen löytöpaikkojen tiedoille.

Tässä Exopolitics Todayn haastattelussa tri. Michael Salla haastattelee Olsenia koskien kertomuksia jättiläisistä muinaissivilisaatioista (mm. Sumeriasta) kertovissa teksteissä, nykypäivän jättiläisluurankojen kaivuupaikkojen salaamisesta sekä siitä miksi Smithsonian Institute on salannut asian.

Olsen selittää erot jättiläisten elinten koossa ja vastaa kysymykseen siitä ovatko avaruusolentovierailijat kuten Anunnakit luoneet erikokoisia jättiläisiä avataroiksi heidän tähtisiemenilleen.

Lopuksi Olsen ottaa kantaa tuoreisiin väitteisiin siitä, että eläviä jättiläisiä löytyisi staasitilasta ympäri maailman, ja että olisi olemassa mahdollisuus sille, että ne heräisivät piakkoin.

Hän ja tri Salla keskustelevat ihmisten menneiden aikojen jättiläismetsästyksen aiheuttamista ongelmista sekä todennäköisyydestä sille, että jättiläiset yrittäisivät saada ihmiskunnan takaisin kontrolliinsa tai auttaa meitä pääsemään uuteen kultaiseen aikaan.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Mikä aiheutti ydinsäteilyä Marsiin 180 miljoonaa vuotta sitten?

Marsissa oli muinoin ihmissivilisaatio, ja he ovat saattaneet tuhoutua ydinsodassa.

Mikä muutti Marsin?

Haastattelussa John E. Brandenburg, kirjan “Death on Mars” kirjoittaja .

  •  Planeetanlaajuisen ydintuhon havaitseminen
  • Kepler Aerospacen konsultti
  • “Näyttöä suurista R-prosessitapahtumista Marsin menneisyydessä”
  • Vain kaksi tunnettua R-prosessitapahtumaa: supernova tai ydinräjähdys
  • Hypoteesina oli, että Marsissa sattui kaksi ydinräjähdystä
  • Antarktikselta löytynyt Mars-meteoriitti EETA79001 viittasi siihen, että tapahtumat ovat sattuneet 180 miljoonaa vuotta sitten
  • “Mars koki ydinholokaustin… miljardeja megatonneja”
  • “Enemmän näyttöä siitä, että Marsin pintaa pommitettiin”
  • “Argon 40:a on yltäkylläisesti Marsin pinnalla… sitä pommitettiin neutroneilla”
  • “Raportoin DIA:lle…. he halusivat, että tämä julkistetaan”
  • MASINT – mittaus ja merkkijälkitiedustelu on signaalin (pieniin) erityisominaisuuksiin perustuva teknisen tiedustelun alalaji

Fyysikko tri John Brandenburg sanoo, että Marsin pinnalla tapahtuneista kahdesta ydinräjähdyksestä on todisteita. Nämä mitä ilmeisimmin tuhosivat kaksi Marsin eliölajia:  cydonialaiset ja utopialaiset.

Marsin ilmakehässä olevien ydinisotooppien sekä ohuen kerroksen havaitseminen, jossa on alkuaineita kuten uraania, toriumia ja radioaktiivista kaliumia, ovat todisteita näistä aiemmin tapahtuneista räjähdyksistä.

Brandenburgin mukaan todisteet ydinräjähdyshyökkäyksistä ovat edelleen nähtävissä. NASAn kuvissa näkyy kirjaimellisesti satoja rakennuksia, jotka ovat raunioina.

Hän sanoo, että lisäksi Mars on joskus ollut ilmastoltaan Maan kaltainen koti kasville ja eläimille sekä kahdelle muinaiselle humanoidisivilisaatiolle, Cydonialle ja Utopialle, joilla on ollut samankaltainen teknologian taso kuin muinaisilla egyptiläisillä Maan päällä.

Voidaan olettaa, että ydinsodan puhjettua Marissa siitä selvinneet marsilaiset muuttivat Maapallolle ja rakensivat pyramidit ja sfinksin kuvaamaan Marsin yhteiskunnan piirteitä.

Videolla käsitellään myös NASAn Artemis-kuuraketin laukaisua marraskuun 16. päivä Floridan Cape Canaveralista.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Ihmisfenotyypin geenimuokkaus alkoi 400 000 vuotta sitten

Peter Moon puhuu matkastaan Romaniaan, jossa hän teki tutkimusta Transylvania Rising -kirjasarjaansa varten. Haastattelussa hän keskittyy puhumaan siitä mitä hän löysi luolasta Cioclovinassa, mikä hänen mukaansa on selvää näyttöä siitä, että luolassa on aikareaktori. Hän uskoo, että luola on erityisen merkityksellinen 20 vuoden planetaarisessa biorytmissa, josta on puhuttu myös Montauk-projektin yhteydessä, joka seuraavaksi esiintyy vuonna 2023.

Haastattelun jälkipuoliskolla Moon keskittyy sarjan kuudenteen kirjaan Forgotten Genesis, jossa ihmiskunnan geneettinen alkuperä paljastetaan. Moon käsittelee sitä miten sarjan päähenkilö Radu Cinamar pääsee käsiksi holografisiin tallenteisiin, jota auttaa ihmiskunnan alkuperän ymmärryksessä olennot, jotka ovat peräisin maanalaisesta sivilisaatiosta nimeltään Apellos.

Moon kertoo Cinamarin informaatiosta koskien kahta ihmisgenotyyppiä, joiden avulla siriuslaiset voivat inkarnoitua Maapallolle, ja heitä palvelevasta työläisrodusta.

Ensimmäinen genotyyppi on nimeltään E N L, ja sillä on avaruusolentojen geenejä ja näin paremmat psyykkiset ja mentaaliset kyvyt. Toinen genotyyppi E N K olisi robustimpi ja paremmin sopiva Maapallon olosuhteisiin. Moon puhuu siitä miten siriuslainen geenitieteilijä Tenekau (eli Enki) on vastuussa kahden ihmisgenotyypin luomisesta, joita sitten sekoitettaisiin keskenään ja luotaisiin pitkäikäinen hybridilaji, josta puhutaan muinaisissa teksteissä kuten luettelossa Sumerin kuninkaista sekä Manethon Egyptin historia.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Presidenttien ja ennustusten omituiset tapaukset

Joskus paranormaalit ilmiöt voivat esiintyä jopa yhteiskunnan korkeimmilla tasoilla ja maailman vaikutusvaltaisimpien ihmisten elämässä. Yhdysvaltain presidenteillä on pitkät perinteet siitä, että heidän ympärillään on outoja ilmiöitä, ei vain poliittisesti vaan myös selittämättömän maailman osalta. Tässä tarkastelemme joitakin tapauksia, jotka koskevat presidenttejä ja outoja ennustuksia ja profetioita, jotka viittaavat ymmärryksemme ylittäviin voimiin.

Ehkä tunnetuin tarina presidentistä ja profetiasta liittyy Yhdysvaltain ensimmäiseen presidenttiin George Washingtoniin. Vuonna 1877 Washington oli Valley Forgessa, noin 20 mailia Britannian miehittämästä Philadelphiasta luoteeseen, hävittyään joukon taisteluita ja kahakoita brittijoukkoja vastaan vapaussodan aikana. He olivat vetäytyneet sinne toipumaan ja pitämään silmällä brittejä, jotka olivat juuri vallanneet heiltä Philadelphian. Olosuhteet olivat hirvittävät: pureva kylmyys, vähenevät tarvikkeet, tautien, altistumisen ja nälän aiheuttama sairaus, eikä apua näkynyt juuri lainkaan. Kun miehet kuolivat ja nääntyivät nälkään siellä jäisessä kylmässä, moraali oli niin alhaalla kuin se vain saattoi olla, ja eräs väsynyt ja lamaantunut sotilas kirjoitti kirjeessään Valley Forgen tilanteesta sekä tuskasta ja toivottomuudesta:

Leirissä on jo muutaman päivän ajan ollut lähes nälänhätä. Osa armeijasta on ollut viikon ilman minkäänlaista lihaa, ja loput kolme tai neljä päivää. Alastomina ja nälkäisinä emme voi tarpeeksi ihailla sotilaiden vertaansa vailla olevaa kärsivällisyyttä ja uskollisuutta, etteivät he ole kärsimyksensä vuoksi ennen tätä kiihottuneet yleiseen kapinaan tai hajoamiseen. Yksittäisissä tapauksissa on kuitenkin ilmennyt voimakkaita tyytymättömyyden merkkejä, ja vain ponnekkaimmat ponnistelut kaikkialla voivat pitkään estää näin järkyttävän katastrofin.

Nykyiset kärsimyksemme eivät ole kaikki. Mitään helpotusta ei ole tiedossa. Kaikki New Jerseyn, Pensylvanian, Delawaren ja Marylandin osavaltioissa olevat varastot ja kaikki välittömät lisätarvikkeet, joita ne näyttävät pystyvän tarjoamaan, eivät riitä ylläpitämään armeijaa yli kuukautta pidempään, jos sitäkään. Itäpuolella on tehty hyvin vähän ja eteläpuolella yhtä vähän; ja mitä meillä on oikeus odottaa niiltä alueilta, se on väistämättä hyvin kaukana, ja se on todellakin epävarmempaa kuin voisi toivoa. Kun edellä mainitut varastot loppuvat, millainen kauhea kriisi siitä seuraa, jollei Manner-Euroopan kaikkea energiaa käytetä oikea-aikaisen ratkaisun aikaansaamiseksi?

George Washington Valley Forgessa

 

Tämän maanpäällisen helvetin aikana Anthony Sherman, joka väitti olleensa George Washingtonin avustaja, väitti kuulleensa oudon keskustelun presidentin ja erään hänen armeijansa upseerin välillä. Washingtonin tiedettiin tuohon aikaan menevän yksin metsään etsimään lohtua ja rukoilemaan, ja näyttää siltä, että tuona päivänä hänen rukouksiinsa vastattiin. Sherman väitti, että Washington oli palannut yhdeltä metsäretkeltään, ja tällä kertaa hän oli vaikuttanut sekavalta ja järkyttyneeltä, ollut melko sekavassa tilassa, kasvot tavallista kalpeammat, mennyt majapaikkaansa ja pysynyt siellä yksinään suurimman osan päivästä. Kun hän vihdoin tuli ulos, hän kutsui jonkun upseereistaan, Sherman seisoi vieressä ja kertoi, mitä tuona päivänä oli tapahtunut metsässä. Väitetään, että Washington sanoi tapahtuneesta näin:

Tänä iltapäivänä, kun istuin tämän pöydän ääressä valmistelemassa lähetystä, jokin tuntui häiritsevän minua. Kun katsoin ylös, näin vastapäätäni seisovan ainutlaatuisen kauniin naisen. Olin niin hämmästynyt, sillä olin antanut tiukat määräykset olla häiritsemättä, että kesti hetken, ennen kuin keksin kielen kysyä hänen läsnäolonsa syytä. Toistin kysymykseni toisen, kolmannen ja jopa neljännen kerran, mutta en saanut salaperäiseltä vierailijaltani muuta vastausta kuin hänen silmiensä lievän kohotuksen. Tähän mennessä tunsin outojen tuntemusten leviävän minussa. Olisin halunnut nousta, mutta edessäni seisovan olennon kiinnitetty katse teki tahdonilmaisun mahdottomaksi. Yritin vielä kerran puhutella häntä, mutta kieleni oli käynyt hyödyttömäksi, aivan kuin se olisi halvaantunut.

Uusi vaikutus, salaperäinen, voimakas ja vastustamaton, valtasi minut. Pystyin vain tuijottamaan tuntematonta vierastani vakaana ja tyhjänä. Vähitellen ympäröivä ilmapiiri näytti siltä kuin se olisi täyttynyt aistimuksista ja muuttunut valoisaksi. Kaikki ympärilläni tuntui harvinaistuvan, ja salaperäinen vierailija itse muuttui ilmavammaksi ja silti aiempaa selvemmin näkökenttääni. Aloin nyt tuntea olevani kuolemaisillani tai pikemminkin kokea tuntemuksia, joiden olen joskus kuvitellut liittyvän hajoamiseen. En ajatellut, en järkeillyt, en liikkunut; kaikki oli yhtä mahdotonta. Olin vain tietoinen siitä, että tuijotin kumppanianiani kiintyneesti ja tyhjänä. Pian kuulin äänen sanovan: ”Tasavallan poika, katso ja opi”, kun samaan aikaan vierailijani ojensi kätensä itään, näin nyt raskaan valkoisen höyryn nousevan jossakin etäisyydellä kerta toisensa jälkeen. Tämä haihtui vähitellen, ja katselin outoa maisemaa. Edessäni olivat levittäytyneet yhdeksi laajaksi tasangoksi kaikki maailman maat – Eurooppa, Aasia, Afrikka ja Amerikka. Näin Euroopan ja Amerikan välissä Atlantin aallot, ja Aasian ja Amerikan välissä oli Tyynimeri.

”Tasavallan poika”, sanoi sama salaperäinen ääni kuin ennenkin, ”katso ja opi”. Sillä hetkellä näin tumman, varjoisen, enkelin kaltaisen olennon seisovan tai pikemminkin leijuvan ilmassa Euroopan ja Amerikan välissä. Hän kouraisi vettä merestä kumpaankin kämmeneen ja ripotteli oikealla kädellään vettä Amerikkaan, kun taas vasemmalla kädellään hän heitti vettä Eurooppaan. Välittömästi näistä maista nousi pilvi, joka yhdistyi keskellä valtamerta. Hetken aikaa se pysyi paikallaan ja liikkui sitten hitaasti länteen päin, kunnes se kietoi Amerikan hämäriin taitteisiinsa. Terävät salamat välähtivät sen läpi aina välillä, ja kuulin Amerikan kansan tukahdutettuja huokauksia ja huutoja.

Toisenkin kerran enkeli kouraisi vettä merestä ja ripotteli sitä, kuten ennenkin. Sitten tumma pilvi vetäytyi takaisin mereen, jonka kohoaviin aaltoihin se vajosi näkyvistä. Kolmannen kerran kuulin salaperäisen äänen sanovan: ”Tasavallan poika, katso ja opi.” Heitin katseeni Amerikkaan ja näin kylien ja kaupunkien syntyvän toinen toisensa jälkeen, kunnes koko maa Atlantilta Tyynellemerelle oli täynnä niitä.

Kuulin jälleen salaperäisen äänen sanovan: ”Tasavallan poika, vuosisadan loppu on tulossa, katso ja opi.” Tällöin tumma varjoenkeli käänsi kasvonsa etelään, ja näin Afrikasta käsin pahaenteisen aaveen lähestyvän maatamme. Se liehui hitaasti jälkimmäisen jokaisen kaupungin ja kaupungin yllä. Asukkaat asettuivat pian taisteluasetelmaan toisiaan vastaan. Kun jatkoin katsomista, näin kirkkaan enkelin, jonka otsalla lepäsi valon kruunu, johon oli piirretty sana ”Union”, ja joka kantoi Amerikan lippua, jonka hän asetti jakautuneen kansakunnan väliin ja sanoi: ”Muistakaa, että olette veljiä.” Välittömästi asukkaat, jotka heittivät pois aseensa, tulivat jälleen kerran ystäviksi ja yhdistyivät kansallisen lipun ympärille.

Ja taas kuulin salaperäisen äänen sanovan: ”Tasavallan poika, katso ja opi.” Tällöin tumma, varjoinen enkeli laittoi torven suuhunsa ja puhalsi kolme erillistä puhallusta, ja hän otti merestä vettä ja ripotteli sitä Eurooppaan, Aasiaan ja Afrikkaan. Silloin silmäni näkivät pelottavan kohtauksen: Jokaisesta näistä maista nousi paksuja, mustia pilviä, jotka pian yhdistyivät yhdeksi. Tämän massan läpi loisti tummanpunainen valo, jonka kautta näin laumoittain aseistettuja miehiä, jotka pilven mukana kulkien marssivat maata pitkin ja purjehtivat meriteitse Amerikkaan. Maamme oli tämän pilvimassan ympäröimä, ja näin näiden valtavien armeijoiden tuhoavan koko maakunnan ja polttavan kylät, kaupungit ja kaupungit, joita näin syntyvän. Kun korvani kuuntelivat tykkien jyrinää, miekkojen kilahtelua ja miljoonien kuolemaan johtavassa taistelussa olevien huutoja ja kiljuntaa, kuulin jälleen salaperäisen äänen sanovan: ”Tasavallan poika, katso ja opi.” Kun ääni oli vaiennut, pimeä varjoenkeli asetti trumpetin jälleen kerran suulleen ja puhalsi pitkän ja pelottavan puhalluksen. ”Välittömästi yläpuoleltani loisti valoa kuin tuhannen auringon valo, ja se lävisti ja hajotti sirpaleiksi tumman pilven, joka peitti Amerikan. Samalla hetkellä enkeli, jonka päässä yhä loisti sana Union ja joka kantoi toisessa kädessään kansallislippuamme ja toisessa miekkaansa, laskeutui taivaasta valkoisten henkien legioonien saattelemana. Nämä liittyivät välittömästi Amerikan asukkaiden joukkoon, jotka, kuten huomasin, olivat lähes lyötyjä, mutta jotka rohkaistuivat heti uudelleen, sulkivat rikkinäiset rivinsä ja aloittivat taistelun uudelleen.

Jälleen kerran, keskellä konfliktin pelottavaa melua, kuulin salaperäisen äänen sanovan: ”Tasavallan poika, katso ja opi.” Kun ääni hiljeni, varjoenkeli kastoi viimeisen kerran vettä merestä ja ripotteli sitä Amerikan päälle. Välittömästi synkkä pilvi vyöryi takaisin, yhdessä sen mukanaan tuomien armeijoiden kanssa, ja maan asukkaat jäivät voittajiksi! Sitten näin jälleen kerran kylien, kaupunkien ja taajamien syntyvän sinne, missä olin nähnyt ne ennenkin, samalla kun kirkas enkeli istutti tuomansa taivaansinisen lipun niiden keskelle ja huusi kovalla äänellä: ”Niin kauan kuin tähdet pysyvät ja taivaat laskevat kastetta maan päälle, niin kauan unioni kestää.” Ja ottaen otsaltaan kruunun, jossa näkyi sana ”Unioni”, hän asetti sen lippujalan päälle samalla, kun kansa polvistuneena sanoi: ”Aamen”.

Kohtaus alkoi välittömästi hämärtyä ja haihtua, ja lopulta näin vain nousevan, kiemurtelevan höyryn, jonka olin ensin nähnyt. Kun tämäkin katosi, huomasin jälleen katsovani salaperäistä vierailijaa, joka samalla äänellä, jonka olin kuullut aiemmin, sanoi: ”Tasavallan poika, se, mitä olet nähnyt, tulkitaan näin: Tasavaltaa kohtaa kolme suurta vaaraa. Kolmas niistä on kaikkein pelottavin, mutta tässä suurimmassa konfliktissa koko maailma yhdessä ei voi voittaa sitä. Jokainen tasavallan lapsi oppikoon elämään Jumalansa, maansa ja unionin puolesta.” Näillä sanoilla näky katosi, ja minä nousin istuimeltani ja tunsin, että olin nähnyt näyn, jossa minulle oli näytetty Yhdysvaltojen synty, kehitys ja kohtalo.

Kohtasiko George Washington todella enkelin ja saiko hän nämä profeetalliset näyt? Se on suosittu tarina, mutta useimmat vakavasti otettavat historioitsijat ovat jo pitkään torjuneet sen. Yksi ongelmista on se, että kertomuksen kirjoitti Philadelphiasta kotoisin oleva toimittaja Charles Alexander, joka julkaisi The Soldier’s Casket -lehteä, joka oli sisällissodan veteraaneille suunnattu aikakauslehti, ja joka oli varsin tunnettu siitä, että hän kirjoitti viihdyttäviä tarinoita erilaisista kuuluisista henkilöistä, joilla oli selvänäkijän tai profeetallisia unia, kuten Abraham Lincolnista, Odysseus S. Grantista ja monista muista. Hän harrasti myös yliluonnollisia tarinoita, kuten tarinoita sotilaista, jotka olivat saaneet outoja voimia, ja jopa brittiläisessä armeijassa olleesta riivaajattaresta, joka oli loikannut Konfederaation puolelle, ja jokainen artikkeli tuntui fantastisemmalta kuin edellinen. Vaikka näitä tarinoita julkaistiin rutiininomaisesti laillisissa sanomalehdissä ja ne esitettiin todellisina kertomuksina, nykyään uskotaan, että suurin osa niistä, elleivät jopa kaikki, olivat pelkkää fiktiota, jonka Alexander oli keksinyt hiljaisina uutispäivinä, kuten tuon ajan sanomalehdissä oli varsin tavallista. Alexander väitti, että Sherman oli ensin tullut hänen luokseen ja kertonut hänelle tarinan, joten on epäselvää, oliko Shermania edes koskaan oikeasti olemassa. Alexander ei koskaan nimenomaisesti sanonut, että tarina Washingtonista ja enkelistä oli kuvitteellinen tai valheellinen, mutta se vaikuttaa todennäköiseltä. Tapasiko Washington todella enkelin Valley Forgessa? Sitä ei voi tietää varmasti.

George Washington

 

Presidentti Abraham Lincolnilla oli tiettävästi useita profeetallisia näkyjä omasta kuolemastaan. Yhden niistä kertoi Ward Hill Lamon -niminen mies, joka oli Lincolnin entinen lakimieskumppani, ystävä ja joskus myös henkivartija. Lamonin mukaan Lincoln oli uskoutunut hänelle hyvin oudosta unesta, jonka hän oli nähnyt joitakin päiviä aiemmin ja jossa hän oli nähnyt oman kuolemansa. Lamon saneli, mitä Lincoln kertoi hänelle, ja hänen mukaansa presidentti sanoi:

Noin kymmenen päivää sitten jäin eläkkeelle hyvin myöhään. Aloin pian nähdä unta. Ympärilläni tuntui olevan kuoleman kaltainen hiljaisuus. Sitten kuulin vaimeaa nyyhkytystä, aivan kuin useat ihmiset itkivät. Luulin, että nousin sängystäni ja vaelsin alakertaan. Saavuin itäiseen huoneeseen. Edessäni oli katafalkki, jonka päällä lepäsi hautajaisvaatteisiin kääritty ruumis. Sen ympärille oli sijoitettu sotilaita, jotka toimivat vartijoina, ja ympärillä oli ihmisjoukko, joista toiset tuijottivat surullisesti ruumista, jonka kasvot olivat peitossa, toiset itkivät säälittävästi. ’Kuka on kuollut Valkoisessa talossa?’ Kysyin yhdeltä sotilaista. ’Presidentti’, oli hänen vastauksensa. ’Salamurhaaja tappoi hänet.’

Muutama päivä sen jälkeen, kun hän oli kertonut Lamonille tämän tarinan, 14. huhtikuuta 1865 etelävaltioiden kannattaja John Wilkes Booth ampui Lincolnia takaraivoon, kun hän katseli Our American Cousinia Ford’s Theaterissa, ja hän kuoli seuraavana päivänä. Ei voida vahvistaa, että Lincoln todella kertoi tämän Lamonille, ja Lamon kertoi tarinan vasta 20 vuotta presidentin kuoleman jälkeen, mutta se on silti karmiva tarina, ja Lincolnin tiedettiin olevan kiinnostunut unien tulkinnasta ja uskovan, että unilla oli salaperäinen voima kertoa tulevaisuudesta, joten se sopii tavallaan asiaan. Lincoln väitti saaneensa presidenttikautensa aikana monia outoja unia, joiden hän uskoi olevan luonteeltaan ennustavia. Kaiken kummallisuutta lisää se, että Lincolnin väitetään myös kertoneen henkivartijalleen William H. Crookille, että hän näki näitä unia kolmena yönä peräkkäin, ja poistuessaan Valkoisesta talosta sillä kohtalokkaalla matkalla Ford-teatteriin hän väitetysti sanoi Crookille ”Hyvästi” hänelle ominaisen ”Hyvää yötä” sijasta. Pelottavaa.

Abraham Lincoln

 

Oli tarina totta tai ei, tämä ei ollut ainoa kerta, kun presidentti Lincolnin väitettiin ennustaneen oman kuolemansa. Ehkä vielä oudompaa oli se, että Lincoln kohtasi jotain aivan paranormaalia omana vaalipäivänään. Juuri vaalipäivänään vuonna 1860, juuri sen jälkeen kun hänelle oli kerrottu, että hän oli nyt Yhdysvaltain presidentti, Lincoln oli ilmeisesti istunut kotona sohvalla, kun hän katsoi täyspitkään peiliin ja näki itsensä siinä seisomassa, vain oudosti kahdella kasvoilla, joista toinen oli toista kalpeampi ja lähes kuoleman kalpeana. Hätääntyneenä ja hieman levottomana Lincoln oli sitten noussut seisomaan lähestyäkseen peiliä, ja ilmestys oli saman tien kadonnut. Melko hämmentynyt presidentti oli istuutunut takaisin sohvalle, mutta hänen oma, karmiva kaksikasvoinen kasvonsa oli jälleen ilmestynyt peiliin.

Tapaus häiritsi Lincolnia, joka kertoi siitä vaimolleen Mary Todd Lincolnille. Muutamaa päivää myöhemmin salaperäinen kaksoisolento peilissä ilmestyi uudelleen, ja Lincolnin vaimo tuli yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että se oli enne tulevista pahoista asioista ja että se kaikki tarkoitti, että Lincoln valittaisiin toiselle kaudelle, mutta hän ei eläisi sitä loppuun. Aavemaisesta tapauksesta kirjoitti kirjassaan Noah Brooks, joka väitti kuulleensa sen omakohtaisesti Lincolnilta itseltään ja joka kirjoitti siitä kirjassaan Washington in Lincoln’s Time (1895). Presidentti Abraham Lincoln todellakin kuolisi kuukauden kuluttua toisesta virkakaudestaan, aivan kuten hänen vaimonsa oli ennustanut ja pelännyt.

Tämä kuulostaa siltä, että hän näki oman kaksoisolentonsa, mikä ei tarujen mukaan ole koskaan hyvä asia. Sana doppelgänger on alun perin peräisin saksankielisestä sanonnasta, joka tarkoittaa ”kaksoisolentoa”, ja sen sijaan, että se tarkoittaisi henkilöä, joka vain muistuttaa hämmästyttävän paljon toista, sanan alkuperä on syvällä outojen, pahaenteisten ja yliluonnollisten ilmiöiden maailmassa. Doppelgänger-ilmiötä kiertävät myytit ja legendat ovat moninaisia. Joissakin perinteissä niitä pidettiin varjoyksilöinä, aavekaksosina, jotka seuraavat omistajiaan ja joita meillä kaikilla on, vaikkakin ne harvoin ilmoittavat itsestään. Näiden varjo-olentojen sanottiin usein olevan ilkeitä huonon onnen, vastoinkäymisten, sairauksien, katastrofien ja kuoleman enteitä, eikä koskaan pidetty hyvänä asiana, jos joku näkee oman kaksoisolentonsa. Toisissa perinteissä kaksoisolento on yliluonnollinen olento, kuten henki tai demoni, joka ottaa henkilön muodon salaperäisiä tarkoituksia varten, ja toisissa tarinoissa se kuvataan henkilön hengen fyysiseksi ilmentymäksi, eräänlaiseksi jatkeeksi, joka on saanut muodon fyysisessä maailmassa. Näkikö Lincoln siis omansa, ja tekikö se häneen synkän taikansa? Kuka tietää?

Seuraava tarinamme alkaa 56-vuotiaasta saksalaisesta naisesta nimeltä Ollie Burgadine, 14 lapsen äidistä Mariposasta, Illinoisin osavaltiosta, joka väitetysti näki vuonna 1903 näyn enkelistä, joka oli tullut hänen luokseen kertomaan, että silloinen presidentti Theodore Roosevelt kuolisi ”räjähtämällä”. Hän lähetti tuolloin sähkeen Valkoiseen taloon varoittaakseen heitä, mutta ei saanut vastausta, luultavasti siksi, että häntä pidettiin hulluna. Seuraavana vuonna 1904 hän oli viettänyt aikaa siskonsa kanssa Baltimoressa, kun sama enkeli vieraili jälleen. Tällä kertaa enkeli näytti olevan vihainen hänelle siitä, ettei hän ollut pyrkinyt kiireellisemmin varoittamaan presidenttiä tämän tulevasta tuomiosta, joten tällä kertaa enkeli pakotti hänet fyysisesti menemään Valkoiseen taloon. Elokuun 1. päivänä 1904 Burgadine marssi Valkoiseen taloon kertomaan asiasta presidentille, ja hänet pidätettiin välittömästi. The Cincinnati Enquirer -lehden raportissa tapauksesta lukee:

Washington, elokuu. 1 Toinen ”kummajainen”, joka on vieraillut Valkoisessa talossa sen jälkeen, kun presidentti palasi viime torstaina, vieraili tänään yli 50-vuotiaan saksalaisen rouva Burgadinen muodossa. Hän kertoi kotinsa olevan Mariposassa Illinoisissa, mutta hän oli viettänyt jonkin aikaa sisarensa luona Baltimoressa.

”Olen tullut varoittamaan presidenttiä”, hän kertoi Valkoisen talon toimistossa, ”että hänen henkensä on vaarassa. Olen nähnyt näyn, jossa enkeli ilmestyi minulle ja käski minua varoittamaan presidenttiä. En saanut enkeliltä selville, mitä presidentille aiotaan tehdä, mutta tiedän, ettei häntä aiota ampua. Enkeli antoi ymmärtää, että hänet aiotaan räjäyttää. Sähkäilin presidentille vuosi sitten, että jos hän menisi Chicagoon, hänet tapettaisiin, mutta hän lähti kuitenkin. Henki on ilmestynyt minulle uudelleen, vihaisempana kuin koskaan aikaisemmin, ja varoitti minua, että minun on ilmoitettava presidentille vaarasta.”

Etsivä kertoi rouva Burgadinelle, että presidentillä oli valtiovarainministeriössä toimisto, jossa kuunneltiin juuri tällaisia varoituksia, ja että hän veisi rouvan asianmukaisten virkamiesten luo. Hän saattoi hänet valtiovarainministeriön salaisen palvelun toimistoon, ja nainen oli tyytyväinen tietäessään, että hänen varoituksensa oli kerrottu ihmisille, jotka välittäisivät sen heti presidentille. Rouva Burgadine kertoi olevansa 14 lapsen äiti, ja hänellä oli mukanaan valokuva perheestä.

Hänen on täytynyt estää katastrofi tai enkeli oli väärässä, sillä Roosevelt ei koskaan räjähtänyt, vaan kuoli keuhkoveritulppaan 6. tammikuuta 1919. Minusta tässä tarinassa ei ole niinkään outoa se, että enkeli tuli tämän satunnaisen henkilön taloon varoittamaan presidentin kuolemasta, vaan pikemminkin se, että Valkoisessa talossa oli toimisto, joka oli perustettu nimenomaan kuuntelemaan tällaisia varoituksia. Tarkoittaako tämä profeetallisia varoituksia vai vain varoituksia yleensä? Artikkelista ei oikein käy selväksi. Kaikki nämä tapaukset antavat eräänlaisen ainutlaatuisen lisän näille suurille miehille, mutta on vaikea tietää, onko mikään niistä totta. Onko tässä kaikessa jotakin perää vai ovatko nämä vain tarinoita, jotka on rakennettu näiden historian henkilöiden ympärille? Se kaikki on aika pirun outo joukko historiallisia kummallisuuksia, olipa kyseessä mikä tahansa tapaus.

 

Artikkelin julkaissut Mysterious Universe

Ihmiskokeet lääketieteessä, osa 2

Tämä on toinen osa historiikista, joka käsittelee ihmiskokeita lääketieteessä. Ensimmäinen osa: [LINKKI]


(1966)

CIA jatkaa MKULTRA-suunnitelmiaan aloittamalla Project MKSEARCHin kehittääkseen ja testatakseen tapoja käyttää biologisia, kemiallisia ja radioaktiivisia materiaaleja tiedusteluoperaatioissa, sekä kehittääkseen ja testatakseen huumeita, jotka kykenevät tuottamaan ennustettavia muutoksia ihmisen käyttäytymiseen ja fysiologiaan (Goliszek).

Tri. Henry Beecher kirjoittaa ”Kaikkien ihmisolentojen hyvinvointi, terveys ja jopa varsinainen tai potentiaalinen elämä, syntynyt tai syntymätön, riippuu ihmiskokeiden tekemisen jatkamisesta. Sen täytyy jatkua; se tulee jatkumaan. ’Ihmiskunnan tutkimus kohdistuu ihmiseen'” hänen ihmiskokeita käsittelevässä tekstissään Research and the Individual (”Human Experimentation: Before the Nazi Era and After”).

Yhdysvaltain armeija tiputtaa hehkulamppuja täynnä Bacillus subtilista eri tuuletuskanaviin New York Cityn metrojärjestelmässä, ja altistaa yli miljoona siviiliä bakteerille (Goliszek).

National Commission for the Protection of Research Subjects julkaisee omat tutkimuskäytänteensä ihmiskoehenkilöillä, mikä lopulta johtaa institutionaalisten valvontalautakuntien perustamiseen (IRB:t) (Sharav).

(1967)

Pennsylvanian yliopiston professori Albert Kligman jatkaa Dow Chemical Companyn sponsoroimaa dioksiinitutkimusta ilman yhtiön tietoa tutkimuksesta tai suostumusta siihen. Hän kasvattaa kymmenen vangin iholle antamaa dioksiiniannosta 7500 mikrogrammaan, mikä on 468-kertainen annos, jonka Dowin edustaja Gerald K. Rowe on valtuuttanut hänet antamaan. Tämän seurauksena vangit saavat aknen, joka kehittyy tulehtuneiksi ihovaivoiksi (Kaye).

CIA asettaa FDA:n päämajan juomaveteen Washington DC:ssa kemikaalia tutkiakseen onko juomavettä mahdollista terästää LSD:llä ja muilla aineilla (Cockburn and St. Clair, eds.).

Journal of Clinical Investigationissa julkaistussa tutkimuksessa tutkijat ruiskuttavat raskaana oleviin naisiin radioaktiivista kortisolia nähdäkseen siirtyykö radioaktiivinen materiaali istukan läpi sikiöön ja vaikuttaako se raskauteen (Goliszek).

Yhdysvaltain armeija maksaa professori Kligmanille, jotta hän annostelisi rakkoja aiheuttavia kemikaaleja Holmesburgin vankilan vankien kasvoihin ja selkään, jotta (Kligmanin omin sanoin) ”voitaisiin selvittää miten iho suojaa itseään krooniselta myrkkykemikaalialtistukselta, niinkutsutussa kovettumisprosessissa”. Tällä tiedolla on sekä hyökkäys- että puolustussovelluksia armeijalle (Kaye).

CIA ja Edgewood Arsenal Research Laboratories aloittavat laajan ohjelman, jossa kehitetään ihmisen käyttäytymiseen vaikuttavia lääkeaineita. Sen osaohjelmat ovat Project OFTEN — eläin- ja ihmiskoehenkilöiden käyttäytymiseen vaikuttavien lääkeaineiden toksikologia ja leviäminen — sekä Project CHICKWIT, jossa kerätään Euroopan ja Aasian lääkekehitystietoa (Goliszek).

Professori Kligman kehittää Retin-A:n aknelääkkeeksi (ja lopulta myös ryppyvoiteeksi), minkä johdosta hänestä tulee miljonääri (Kaye).

Tutkijat lamauttavat 64 vankia Kaliforniassa hermoihin ja lihaksiin vaikuttavalla succinylkoliini-aineella, joka aiheuttaa hengityksen lamaantumista pintahengitykseksi ja se tuntuu samalta kuin hukkuisi. Kun viisi vankia kieltäytyy osallistumasta lääketieteelliseen kokeeseen, vankilan erikoislautakunta antaa tutkijoille injektoida vankeihin ainetta vastoin heidän tahtoaan (Greger).

(1968)

San Antonion ja eteläisen Teksasin Planned Parenthood sekä Southwest Foundation for Research and Education aloittavat suun kautta annettavan ehkäisylääkkeen tutkimukset 70:llä köyhällä meksikolaisamerikkalaisella naisella, jossa puolelle naisista annetaan ehkäisylääkettä ja puolelle placeboa. Kun tutkimuksen tulokset julkaistaan muutaman vuoden päästä, se herättää meksikolaisamerikkalaisissa kovan kalabaliikin (Sharav, Sauter).

(1969)

Presidentti Nixon lakkauttaa Yhdysvaltain hyökkäysbioaseohjelman, johon kuuluu myös Fort Detrickissä tehdyt ihmiskokeet. Tähän mennessä kymmenet tuhannet siviilit ja sotilaat ovat tietämättään ja tietoisesti olleet mukana kokeissa, joissa on testattu vaarallisia biologisia taudinaiheuttajia (Goliszek).

Yhdysvaltain armeija suorittaa kokeen DTC Test 69-12, joka on avoimesti tehty VX- ja sariinikaasukoe armeijan Edgewood Arsenalissa Marylandissa, jossa armeijan henkilöstöä todennäköisesti altistui aineille (Goliszek, Martin).

Kokeellisia huumeita testataan henkisesti vajaisiin lapsiin Milledgevillessa, Georgiassa, ilman minkäänlaista instituution antamaa lupaa (Sharav).

Tri. Donald MacArthur, Yhdysvaltain puolustusministeriön tutkimuksen ja teknologian apulaisjohtaja, pyytää kongressilta $10 miljoonaa synteettisen biologisen taudinaiheuttajan kehittämiseen, joka olisi vastustuskykyinen ”immunologisille ja terapeuttisille prosesseille, joista me olemme riippuvaisia pysyäksemme suhteellisen vapaina tartuntataudeista” (Cockburn and St. Clair, eds.).

Tuomari Sam Steinfieldin niskoittelu tapauksessa Strunk v. Strunk, 445 S.W.2d 145 oli ensimmäinen kerta, kun tuomari on koskaan ehdottanut, että Nürnbergin säännöstöä sovellettaisiin amerikkalaisiin oikeusjuttuihin (Sharav).

(1970)

Vuosi hänen tekemänsä pyynnön jälkeen, joka esitettiin lakiesityksessä H.R. 15090, tri. MacArthur saa rahoitusta tutkimukseen aloittaa CIA:n valvoma mykoplasmatutkimus Fort Detrickin erikoisoperaatiodivisioonassa ja toivottavasti luoda synteettinen immuunipuolustuksen lamauttava ainesosa. Jotkut asiantuntijat uskovat, että tämä tutkimus on saattanut sattumalta luoda HIV:n, AIDSia aiheuttavan viruksen (Goliszek).

National Institutes of Healthin (NIH) käskystä, joka sponsoroi myös Tuskegee-koetta, Johns Hopkins Universitym ilmaisen päivähoidon ohjelma kerää verinäytteitä 7000:lta afroamerikkalaiselta lapselta. Ohjelma kertoo vanhemmille, että he selvittivät oliko lapsilla anemia, mutta oikeasti he selvittivät oliko lapsilla ylimääräistä Y-kromosomia (XYY), jonka uskotaan altistavan biologisesti rikoksille. Ohjelman johtaja Digamber Borganokar teki tämän ilman Johns Hopkins Universityn lupaa (Greger, Merritte, et al.).

(1971)

Presidentti Nixon muuntaa Fort Detrickin hyökkäykseen käytettävien bioaseiden tutkimuslaboratoriosta Frederick Cancer Research and Development Centeriksi, joka nykyään tunnetaan nimellä National Cancer Institute, Frederickissa. Syöpätutkimuksen lisäksi siellä tutkitaan virologiaa, immunologiaa ja retroviruksia (mukaanlukien HIV). Lisäksi paikasta on tullut Yhdysvaltain armeijan lääketieteellisen tutkimusinstituutin kotipaikka, jossa tutkitaan lääkkeitä, rokotteita ja vastatoimia biologiseen sodankäyntiin. Näin Fort Detrick ei siirrykään kauhean kauaksi biosodankäynnin menneisyydestään (Goliszek).

Stanfordin yliopisto tekee Stanfordin vankilakokeen ryhmälle yliopisto-opiskelijoita oppiakseen enemmän vankien psykologiasta. Joillekin opiskelijoille annetaan vanginvartijan rooli, toiset saavat vangin roolin. Vain kuuden päivän jälkeen kaksiviikkoinen koe jouduttiin keskeyttämään sen osallistujille aiheuttamien psykologisten vaikutusten takia. ”Vartijat” olivat alkaneet käyttäytyä sadistisesti, kun taas ”vangit” ilmensivät masennuksen ja psykologisen stressin oireita (University of New Hampshire).

Artikkeli otsikolla ”Viral Infections in Man Associated with Acquired Immunological Deficiency States” julkaistiin Federation Proceedings –julkaisussa. Tohtori MacArthur ja Fort Detrickin erikoisoperaatiodivisioona olivat tässä vaiheessa tehneet vuoden verran mykoplasmatutkimusta luodakseen synteettisen immuniteettia heikentävän taudinaiheuttajan, mikä jälleen kerran viittaa siihen, että tutkijat olisivat keksineet HIV:n (Goliszek).

(1972)

Yhdysvaltain ilmavoimien sponsoroimassa tutkimuksessa tri. Amedeo Marrazzi antaa LSD:tä mielisairaalan potilaille Missourin yliopiston psykiatrisessa instituutissa ja Minnesotan yliopistollisessa sairaalassa tutkiakseen ”egon vahvuutta” (Barker).

(1973)

Ad Hoc -neuvonantajapaneeli jättää loppuraporttinsa Tuskegeen tippuritutkimuksesta. Raportissa lukee ”Yhteiskunnalla ei ole enää varaa jättää yksilön oikeuksien ja tieteellisen kehityksen välistä tasapainottelua tiedeyhteisön tehtäväksi” (Sharav).

(1974)

Kongressi saattaa voimaan National Research Actin, jolla perustetaan biolääketieteellisen ja käyttäytymistutkimuksen koehenkilöitä suojeleva kansallinen komissio, ja viimein saadaan asetettua säännöt lasten ihmiskokelle (Breslow).

(1975)

Terveyden, opetuksen ja hyvinvoinnin ministeriö antaa NIH:n ihmiskoehenkilöiden suojelua käsitteleville säännöille (1966) lainvoimaisen aseman. Otsikko 45, ”The Common Rule”, virallisesti perustaa institutionaaliset arviointilautakunnat (IRB:t) (Sharav).

(1977)

Kennedyn kuuleminen aloitti prosessin kohti Executive Order 12333:a, joka kieltää tiedustelupalvelujen kokeilut ihmisillä ilman heidän informoitua suostumustaan (Merritte, et al.).

Yhdysvaltain hallitus pyytää virallisesti anteeksi ja antaa $400,000 Jeanne Connellille, ainoalle selviytyjälle eversti Warrenin plutoniuminjektiokokeista Stron Memorial Hospitalissa, sekä muiden koehenkilöiden perheille (Burton Report).

National Urban League pitää kansallisen konferenssin ihmisillä tehtävistä kokeista, jossa ilmoitetaan ”Me emme halua tappaa tiedettä, mutta me emme halua, että tiede tappaa, ruhjoo tai hyväksikäyttää meitä” (Sharav) (toim. huom. koronarokotteen olisi pitänyt noudattaa tätä!).

(1978)

CDC aloittaa kokeellisen B-hepatiittirokotteen rokotekokeet New Yorkissa. CDC:n mainos, jolla etsittiin koehenkilöitä, erityisesti pyydettiin seksuaalisesti kevytkenkäisiä homomiehiä. Professori Wolf Szmuness Columbia University School of Public Healthista oli kehittänyt rokotteen infektioseerumin hepatiittitartunnan saaneilta homoseksuaaleilta kerätystä veriseerumista, jota oli sitten annettu simpansseille, ainoalle eläimelle johon B-hepatiitti tarttuu, mikä johti teoriaan siitä, että HIV olisi saanut alkunsa simpansseilla ennen siirtymistään ihmisiin tämän rokotteen avulla. Muutama kuukausi sen jälkeen, kun 1083 homoseksuaalia miestä oli saanut rokotteen, New Yorkin lääkärit alkoivat havaita Kaposin sarkoomatapauksia, Mycoplasma penetransista sekä uudenlaista herpesvirusvarianttia nuorilla amerikkalaismiehillä, mutta myöhemmin nämä tultaisiin tuntemaan AIDSiin liittyvinä yleisinä opportunistisina sairauksina (Goliszek).

(1979)

Biolääketieteellisen ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen koehenkilöiden suojelua käsittelevä kansallinen komissio (National Commission for the Protection of Human Subjects of Biomedical and Behavioral Research) julkaisee Belmont-raportin, jossa luodaan perustus ihmisillä tehtäville kokeille tutkimuksessa. Belmont-raportti määrää, että tutkijat joutuvat noudattamaan kolmea perusperiaatetta: 1. Kunnioittaa koehenkilöitä autonomisina persoonina ja suojella niitä, joilla on rajallinen kapasiteetti itsenäisyyteen (kuten lapset), 2. Älä vahingoita ketään, 3. Valitse koehenkilöt oikeudenmukaisesti — varmistetaan etteivät tietyt ihmisryhmät joudu kohteiksi sen takia, että he ovat helposti lähestyttäviä tai helposti manipuloitavissa, vaan sen sijaan syistä, jotka suoraan liittyvät tehtäviin kokeisiin (Berdon).

(1980)

Tutkimus paljastaa, että leukemiaa esiintyy paljon niiden 18 000 sotilaan keskuudessa, jotka osallistuivat vuoden 1957 Operaatio Plumbbobiin.

Vuosia myöhemmin HIV:n varalta testattujen verinäytteiden mukaan 20 prosenttia kaikista vuoden 1978 hepatiitti B -rokotekokeiluun osallistuneista newyorkilaisista homoseksuaalisista miehistä on tässä vaiheessa HIV-positiivisia (Goliszek).

Amerikkalaiset lääkärit antavat kokeellisia hormoniruiskuja sadoille Miamin ja Puerto Ricon vankileireille vangituille haitilaismiehille, mikä aiheuttaa miehille gynekomastian, jossa miehille kehittyy täysikokoiset rinnat (Cockburn ja St. Clair, toim.).

CDC jatkaa vuoden 1978 hepatiitti B -rokotekokeilua Los Angelesissa, San Franciscossa, Chicagossa, St. Louisissa ja Denverissä, ja pelkästään San Franciscossa siihen osallistuu yli 7 000 homoseksuaalista miestä (Goliszek).

FDA kieltää vankilavankien käytön lääkekokeissa, mikä johtaa lääkekokeilukeskusten perustamiseen (Sharav).

Ensimmäinen AIDS-tapaus ilmenee San Franciscossa (Goliszek).

(1981)

(1981 – 1993) Seattlessa sijaitseva Genetic Systems Corporation aloittaa meneillään olevan lääketieteellisen kokeen nimeltä Protocol No. 126, jossa Seattlessa sijaitsevan Fred Hutchinsonin syöpätutkimuskeskuksen syöpäpotilaille annetaan luuydinsiirtoja, jotka sisältävät kahdeksan Genetic Systemsin valmistamaa kokeellista proteiinia, tavanomaisten luuydinsiirtojen sijaan. 19 koehenkilöä kuolee komplikaatioihin, jotka liittyvät suoraan kokeelliseen hoitoon (Goliszek).

Duken yliopistossa suoritettu syväsukelluskoe aiheuttaa koehenkilölle Leonard Whitlockille pysyvän aivovaurion (Sharav).

CDC myöntää, että AIDS-niminen tauti on olemassa, ja vahvistaa 26 tautitapausta — kaikki aiemmin terveillä homoseksuaaleilla, jotka asuivat New Yorkissa, San Franciscossa ja Los Angelesissa – ja tukee jälleen kerran spekulaatiota, jonka mukaan aids on peräisin vuosien 1978 ja 1980 hepatiitti B -kokeista (Goliszek).

(1982)

Kolmekymmentä prosenttia CDC:n hepatiitti B -rokotekokeessa käytetyistä koehenkilöistä on tässä vaiheessa HIV-positiivisia (Goliszek).

(1984)

SFBC:n vaiheen I tutkimusklinikka perustetaan Miamiin, Flacoon. Vuoteen 2005 mennessä siitä tuli Pohjois-Amerikan suurin kokeellisten lääkkeiden testauskeskus, jolla on keskuksia Miamissa ja Montrealissa ja jossa tehdään kliinisiä tutkimuksia vaiheesta I vaiheeseen IV (Drug Development-Technology.com).

(1985)

Entinen Yhdysvaltain armeijan kersantti yrittää haastaa armeijan oikeuteen, koska se oli käyttänyt häneen huumeita ilman hänen suostumustaan tai edes tietämättään asiassa Yhdysvallat vastaan Stanley, 483 U.S. 669. Tuomari Antonin Scalia kirjoittaa päätöksen, joka vapauttaa Yhdysvaltain armeijan kaikesta vastuusta menneistä, nykyisistä tai tulevista lääketieteellisistä kokeista ilman tietoon perustuvaa suostumusta (Merritte ym.).

(1987)

Philadelphiassa asuva Doris Jackson saa tietää, että tutkijat ovat poistaneet hänen poikansa aivot post mortem lääketieteellistä tutkimusta varten. Myöhemmin hän saa tietää, että Pennsylvanian osavaltiossa on käytössä ”implisiittisen suostumuksen” doktriini, joka tarkoittaa, että ellei potilas allekirjoita asiakirjaa, jossa toisin ilmoitetaan, suostumus elinten poistamiseen on automaattisesti implisiittinen (Merritte ym.).

(1988)

Yhdysvaltain oikeusministeriö maksaa yhdeksälle kanadalaiselle CIA:n ja tohtori Cameronin ”psyykkisen ajamisen” kokeista (1957-1964) selviytyneelle 750 000 dollaria tuomioistuimen ulkopuolisena sovintona, jotta MKULTRAa ei tutkittaisi enempää (Goliszek).

(1988 – 2001) New Yorkin kaupungin lastensuojeluhallinto alkaa sallia noin kahdessa tusinassa lastenkodissa asuvien sijaislasten käyttämisen National Institutes of Healthin (NIH) rahoittamissa kokeellisissa AIDS-lääkekokeissa. Nämä lapset – yhteensä 465 ohjelman loppuun mennessä – kokevat vakavia sivuvaikutuksia, kuten kävelykyvyttömyyttä, ripulia, oksentelua, turvonneita niveliä ja kouristuksia. Lastenkodin työntekijät eivät ole tietoisia siitä, että he antavat HIV-tartunnan saaneille lapsille kokeellisia lääkkeitä tavanomaisten AIDS-hoitojen sijaan (New York City ACS, Doran).

(1990)

Yhdysvallat lähettää Persianlahdelle Persianlahden sotaan (”Aavikkomyrsky”) 1,7 miljoonaa varusmiestä, joista 22 prosenttia on afroamerikkalaisia. Yli 400 000 sotilasta määrätään ottamaan kokeellista hermomyrkkyä sisältävää pyridostigmiini-nimistä lääkettä, jonka myöhemmin uskotaan olevan syy Persianlahden sodan oireyhtymään – oireet vaihtelevat ihosairauksista, neurologisista häiriöistä, pidätyskyvyttömyydestä, hallitsemattomasta kuolaamisesta ja näköongelmista – jotka vaikuttavat Persianlahden sodan veteraaneihin (Goliszek; Merritte, et al.).

CDC ja Kaiser Pharmaceuticals of Southern California ruiskuttavat Los Angelesissa 1 500 puolivuotiaalle mustalle ja latinalaisamerikkalaiselle vauvalle ”kokeellista” tuhkarokkorokotetta, jota ei ole koskaan hyväksytty käytettäväksi Yhdysvalloissa. Riskiä lisää se, että alle vuoden ikäisillä lapsilla ei välttämättä ole riittävästi myeliiniä hermojensa ympärillä, jolloin hermojen kehitys saattaa heikentyä rokotteen vaikutuksesta. CDC myöntää myöhemmin, että vanhemmille ei koskaan kerrottu, että heidän lapsiinsa ruiskutettava rokote oli kokeellinen (Goliszek).

FDA sallii Yhdysvaltain puolustusministeriön poiketa Nürnbergin säännöstöstä ja käyttää hyväksymättömiä lääkkeitä ja rokotteita operaatio Desert Shieldissä (Sharav).

(1991)

Los Angeles Times -lehden 27. toukokuuta ilmestyneessä numerossa entinen Yhdysvaltain laivaston radio-operaattori Richard Jenkins kirjoittaa, että hän kärsii leukemiasta, kroonisesta väsymyksestä sekä munuais- ja maksasairaudesta, jotka ovat seurausta säteilyaltistuksesta, jonka hän sai vuoden 1958 operaatio Hardtackissa (Goliszek).

Osallistuessaan UCLA:n tutkimukseen, jossa skitsofreniaa sairastavien henkilöiden lääkitys lopetetaan, Tony LaMadrid tekee itsemurhan (Sharav).

(1992)

Columbian yliopiston New Yorkin osavaltion psykiatrian instituutti ja Mount Sinain lääketieteellinen tiedekunta antavat 100 miehelle – enimmäkseen afroamerikkalaisille ja latinalaisamerikkalaisille, jotka ovat 6-10-vuotiaita ja kaikki nuorisorikollisten pikkuveljiä – 10 milligrammaa fenfluramiinia (fen-fen) painokiloa kohden testatakseen teoriaa, jonka mukaan alhainen serotoniinitaso liittyy väkivaltaiseen tai aggressiiviseen käyttäytymiseen. Osallistujien vanhemmat saivat kukin 125 dollaria, mukaan lukien 25 dollarin Toys ’R’ Us -lahjakortin (Goliszek).

(1993)

Connecticutissa sijaitsevan West Haven VA:n tutkijat antavat 27 skitsofreniaa sairastavalle – 12 sairaalahoidossa olevalle ja 15 toimivalle vapaaehtoiselle – MCPP-nimistä kemikaalia, joka lisää merkittävästi heidän psykoottisia oireitaan ja, kuten tutkijat toteavat, vaikuttaa negatiivisesti koehenkilöihin pitkällä aikavälillä (”Testimony of Adil E. Shamoo, Ph.D.”).

(1994)

New Yorkin VA-sairaalassa tehdyssä kaksoissokkokokeessa tutkijat ottivat 23 skitsofreniaa sairastavaa potilasta pois lääkityksestään keskimäärin 30 päivän ajaksi. Sen jälkeen he antavat 17:lle heistä 0,5 mg/kg amfetamiinia ja kuudelle lumelääkettä kontrollina, minkä jälkeen he tekevät PET-kuvauksia Brookhavenin laboratorioissa. Tutkijoiden mukaan kokeen tarkoituksena oli ”arvioida erityisesti aineenvaihdunnallisia vaikutuksia henkilöillä, joilla oli eriasteisia amfetamiinin aiheuttamia psykoottisia pahenemisvaiheita” (”Testimony of Adil E. Shamoo, Ph.D.”).

Albuquerque Tribunen toimittaja Eileen Welsome saa Pulitzer-palkinnon tutkivasta raportoinnistaan eversti Warrenin plutoniumkokeista potilailla Strong Memorial -sairaalassa vuonna 1945 (Burton Report).

Liittovaltion rahoittamassa kokeessa New Yorkin VA Medical Centerissä tutkijat antavat skitsofreniaa sairastaville veteraaneille amfetamiinia, vaikka keskushermostoa stimuloivat aineet pahentavat psykoottisia oireita 40 prosentilla skitsofreenikoista (”Testimony of Adil E. Shamoo, Ph.D.”).

Bronx VA Medical Centerin tutkijat rekrytoivat 28 skitsofreniaa sairastavaa veteraania, jotka toimivat yhteiskunnassa, ja antoivat heille L-dopa-valmistetta psykoottisen relapsin aiheuttamiseksi tarkoituksellisesti (”Testimony of Adil E. Shamoo, Ph.D.”).

Presidentti Clinton nimittää ihmisten säteilykokeita käsittelevän neuvoa-antavan toimikunnan (ACHRE), joka lopulta paljastaa kylmän sodan aikana tehdyt hirvittävät kokeet ACHRE-raportissaan.

(1995)

19-vuotias Rochesterin yliopiston opiskelija Nicole Wan kuolee osallistuttuaan MIT:n sponsoroimaan kokeeseen, jossa testataan ilmansaasteiden kemikaaleja ihmisiin. Kokeessa maksetaan 150 dollaria koehenkilöille (Sharav).

Maaliskuun 15. päivänä presidentin asettamassa ihmisten säteilykokeiden neuvoa-antavassa komiteassa (ACHRE) entiset koehenkilöt, mukaan lukien ne, joita käytettiin kokeissa lapsena, antavat valaehtoisia todistuksia, joissa he kertovat, että heitä on käytetty säteilykokeissa ja/tai aivopesty, hypnotisoitu, huumattu, psykologisesti kidutettu, uhkailtu ja jopa raiskattu CIA:n kokeiden aikana. Näihin valaehtoisiin lausuntoihin kuuluvat mm:

  • Christina DeNicolan lausunto siitä, että Tucsonissa, Arizonassa, vuosina 1966-1976 ”tohtori B” suoritti mielenhallintakokeita käyttäen huumeita, posthypnoottisia injektioita ja draamaa sekä säteilytyskokeita hänen kaulaansa, kurkkuunsa, rintaansa ja kohtuunsa. Hän oli vain nelivuotias, kun kokeet aloitettiin.
  • Claudia Mullenin todistus siitä, että tohtori Sidney Gottlieb (joka tunnetaan MKULTRAsta) käytti kemikaaleja, säteilyä, hypnoosia, huumeita, eristämistä vesialtaisiin, univajetta, sähköiskuja, aivopesua sekä emotionaalista, seksuaalista ja sanallista hyväksikäyttöä osana mielenhallintakokeita, joiden perimmäisenä tavoitteena oli tehdä hänestä, joka oli tuolloin vasta lapsi, ”täydellinen vakooja”. Hän kertoo neuvoa-antavalle komitealle, että tutkijat perustelivat hyväksikäyttöä kertomalla hänelle, että hän palveli maataan ”rohkeassa pyrkimyksessä taistella kommunismia vastaan”.
  • Suzanne Starrin lausunto, jonka mukaan ”armeijasta eläkkeelle jäänyt lääkäri hankki Coloradon vuorilta lapsia kokeita varten”. Hän sanoo olleensa yksi näistä lapsista ja joutuneensa kokeiden uhriksi, joihin kuului ympäristön riistämistä pakotettuun psykoosiin asti, spin-ohjelmointia, injektioita, raiskauksia ja usein toistuvia sähköshokki- ja mielenhallintaistuntoja. ”Olen taistellut itsetuhoisia ohjelmoituja viestejä vastaan tappaakseni itseni, ja tiedän, mikä ohjelmoitu viesti on, enkä toimi niiden mukaan”, hän kertoo neuvoa-antavalle komitealle kokeiden pitkäaikaisista vaikutuksista, jotka ovat jatkuneet vielä aikuisuudessakin (Goliszek).

Presidentti Clinton pyytää julkisesti anteeksi niiltä tuhansilta ihmisiltä, jotka joutuivat MKULTRA:n ja muiden mielenhallintaohjelmien uhreiksi (Sharav).

Tohtori Daniel P. van Kammenin tutkimuksessa ”Behavioral vs. Biochemical Prediction of Clinical Stability Following Haloperidol Withdrawal in Schizophrenia” tutkijat rekrytoivat 88 veteraania, joiden lääkitys oli vakauttanut heidän toimintakykynsä yhteiskunnassa, ja panivat heidät sairaalahoitoon kahdeksaksi tai kymmeneksi viikoksi. Tänä aikana tutkijat lopettavat veteraaneille niiden lääkkeiden antamisen, joiden avulla he voivat elää yhteiskunnassa, ja palauttavat heidät kahden tai neljän viikon mittaiselle Haldol-vakioannokselle. Sitten veteraanit ”pestään”, heille tehdään lannepunktio ja heidät asetetaan kuuden viikon tarkkailuun, jotta nähdään, ketkä heistä uusiutuvat ja kärsivät jälleen oireisesta skitsofreniasta. 50 prosentilla heistä tämä tapahtuu (”Testimony of Adil E. Shamoo, Ph.D.”).

Presidentti Clinton nimittää kansallisen bioetiikan neuvoa-antavan komitean (Sharav).

New Yorkin osavaltion korkeimman oikeuden tuomari Edward Greenfield katsoo, että vanhemmilla ei ole oikeutta vapaaehtoisesti luovuttaa kehitysvammaisia lapsiaan muihin kuin terapeuttisiin lääketieteellisiin tutkimuksiin ja että ketään kehitysvammaista henkilöä ei voida käyttää lääketieteellisessä kokeessa ilman tietoon perustuvaa suostumusta (Sharav).

(1996)

Marylandin yliopiston professori Adil E. Shamoo ja Citizens for Responsible Care and Research -järjestö lähettävät Yhdysvaltain senaatin hallituksen asioiden komitealle kirjallisen lausunnon veteraanien epäeettisestä käytöstä lääketieteellisessä tutkimuksessa: ”Tämäntyyppistä tutkimusta tehdään koko maassa lääketieteellisissä keskuksissa ja veteraanisairaaloissa, joita tuetaan kymmenillä miljoonilla veronmaksajien rahoilla. Nämä kokeet ovat riskialttiita ja väärinkäytöksiä, jotka aiheuttavat fyysistä ja psyykkistä haittaa kaikkein haavoittuvimmille ryhmille ja lisäksi heikentävät yhteiskuntamme perusihmisarvoja. Todennäköisesti kymmeniä tuhansia potilaita altistetaan tällaisille kokeille” (”Testimony of Adil E. Shamoo, Ph.D.”).

Puolustusministeriö myöntää, että Persianlahden sodan sotilaat altistuivat kemiallisille aineille, mutta 33 prosenttia Persianlahden sodan oireyhtymään sairastuneista sotilashenkilöistä ei koskaan poistunut Yhdysvalloista sodan aikana, mikä tekee tyhjäksi yleisen käsityksen, jonka mukaan oireet johtuvat altistumisesta Irakin kemiallisille aseille (Merritte, et al.).

Liittovaltion rahoittamassa kokeessa West Haven VA:ssa Connecticutissa Yalen yliopiston tutkijat antavat skitsofreniaa sairastaville veteraaneille amfetamiinia, vaikka keskushermostoa stimuloivat aineet pahentavat psykoottisia oireita 40 prosentilla skitsofreniaa sairastavista (”Testimony of Adil E. Shamoo, Ph.D.”).

Presidentti Clinton esittää virallisen anteeksipyynnön Tuskegee-syfilistutkimukseen osallistuneille henkilöille ja heidän perheilleen (Sharav).

(1997)

Paljastaakseen epäeettiset lääketieteelliset kokeet, jotka aiheuttavat skitsofreniapotilaiden psykoosin uusiutumisen, Boston Globe julkaisee neliosaisen sarjan ”Doing Harm: Research on the Mentally Ill” (Sharav).

Tutkijat antavat 26 veteraanille VA-sairaalassa Yohimbine-nimistä kemikaalia, joka aiheuttaa tarkoituksella traumaperäisen stressihäiriön (”Testimony of Adil E. Shamoo, Ph.D.”).

Luodakseen ”psykoosimallin” Cincinnatin yliopiston tutkijat antavat 16 skitsofreniapotilaalle Cincinnatin VA:ssa amfetamiinia, jotta he saisivat aikaan toistuvia psykoosikohtauksia ja tuottaisivat lopulta ”käyttäytymisen herkistymistä” (Sharav).

Kansallisen mielenterveyslaitoksen (NIMH) tutkijat antavat skitsofreniaa sairastaville veteraaneille amfetamiinia, vaikka keskushermostoa stimuloivat aineet pahentavat psykoottisia oireita 40 prosentilla skitsofreniaa sairastavista (”Testimony of Adil E. Shamoo, Ph.D.”).

Yhdysvaltain hallituksen rahoittamassa kokeessa tutkijat pidättävät HIV-positiivisilta afroamerikkalaisilta raskaana olevilta naisilta lääkehoidon ja antavat heille plaseboa aids-lääkityksen sijasta (Sharav).

Tutkijat antoivat amfetamiinia 13 skitsofreniapotilaalle New Yorkin VA-sairaalassa vuonna 1994 järjestetyn amfetamiinihaasteen uusintana. Tämän seurauksena potilaat kokevat psykoosia, harhaluuloja ja hallusinaatioita. Tutkijat väittävät, että heillä on tietoinen suostumus (”Testimony of Adil E. Shamoo, Ph.D.”).

Syyskuun 18. päivänä uhreja, jotka ovat joutuneet epäeettisten lääketieteellisten kokeiden uhreiksi suurimmissa yhdysvaltalaisissa tutkimuskeskuksissa, mukaan lukien National Institutes of Mental Health (NIMH), todistavat kansallisen bioetiikan neuvoa-antavan komitean (National Bioethics Advisory Committee) edessä (Sharav).

(1999)

Filosofian tohtori Adil E. Shamoo todistaa aiheesta ”Ihmisten epäeettinen käyttö riskialttiissa tutkimuskokeissa” Yhdysvaltain edustajainhuoneen veteraaniasioita käsittelevässä valiokunnassa, jossa hän varoittaa edustajainhuonetta amerikkalaisten veteraanien käytöstä VA-sairaaloissa koekaniineina ja vaatii kansallisia uudistuksia (”Testimony of Adil E. Shamoo, Ph.D.”).

Pennsylvanian yliopiston lääkärit ruiskuttavat 18-vuotiaalle Jesse Gelsingerille kokeellista geeniterapiaa osana FDA:n hyväksymää kliinistä tutkimusta. Hän kuolee neljä päivää myöhemmin, ja hänen isänsä epäilee, ettei hänelle kerrottu täysin kokeen riskeistä (Goliszek).

Yhdeksän kuukauden ikäinen Gage Stevens kuolee Pittsburghin lastensairaalassa kliinisen tutkimuksen aikana, jossa tutkittiin Propulsidin tehoa lasten happorefluksitautien hoitoon (Sharav).

(2000)

Puolustusministeriö aloittaa projektia 112, myös SHADia, koskevien asiakirjojen salassapidon poistamisen sekä niiden veteraanien paikantamisen ja avustamisen, jotka altistuivat eläville myrkyille ja kemiallisille aineille projektin 112 yhteydessä. Monet heistä ovat jo kuolleet (Goliszek).

Presidentti Clinton hyväksyy Energy Employees Occupational Illness Compensation Act -lain, joka korvaa energiaministeriön työntekijöille, jotka uhrasivat terveytensä Yhdysvaltojen ydinpuolustuksen rakentamiseksi (Sharav).

Yhdysvaltain ilmavoimat ja rakettivalmistaja Lockheed Martin sponsoroivat Loma Lindan yliopiston tutkimusta, jossa 100 kalifornialaiselle maksetaan 1 000 dollaria siitä, että he syövät annoksen perkloraattia – joka on rakettipolttoaineen myrkyllinen ainesosa, joka aiheuttaa syöpää, vahingoittaa kilpirauhasta ja haittaa lasten ja sikiöiden normaalia kehitystä – joka päivä kuuden kuukauden ajan. Koehenkilöiden syömä annos on 83 kertaa suurempi kuin Kalifornian osavaltion asettama turvallinen perkloraattiannos, sillä Kalifornian osavaltiossa on perkloraattia osassa juomavettä. Tämä Loma Lindan tutkimus on ensimmäinen laajamittainen tutkimus, jossa käytetään ihmisiä testaamaan veden epäpuhtauksien haitallisia vaikutuksia, ja se on Environmental Working Groupin tutkimusjohtajan Richard Wilesin mukaan ”luonnostaan epäeettinen” (Goliszek, Envirnomental Working Group).

(2001)

Terve 27-vuotias Ellen Roche kuolee haasteellisessa tutkimuksessa Johns Hopkinsin yliopistossa Marylandissa (Sharav).

FDA myöntää verkkosivuillaan, että sen politiikka terveiden lasten ottamisesta mukaan ihmiskokeisiin ”on johtanut kasvavaan määrään ehdotuksia turvallisuutta ja farmakokinetiikkaa koskeviksi tutkimuksiksi, mukaan lukien tutkimukset lapsilla, joilla ei ole sitä sairautta, johon lääke on tarkoitettu” (Goliszek).

Elaine Holden-Able kuolee tupakkateollisuuden rahoittamassa Alzheimer-kokeessa Case Western Universityssä Clevelandissa juotuaan lasillisen appelsiinimehua, joka sisältää liuotettua ravintolisää (Sharav).

Pennsylvanialainen radiologi Scott Scheer kuolee munuaisten vajaatoimintaan, vaikeaan anemiaan ja mahdollisesti lupukseen – kaikki johtuivat verenpainelääkkeistä, joita hän käytti osana viisivuotista kliinistä tutkimusta. Hänen kuolemansa jälkeen hänen perheensä nostaa kanteen Main Line Hospitals -sairaalan Institutional Review Board of Main Line Hospitals -nimistä sairaalaa vastaan, joka valvoi tutkimusta, sekä kahta lääkäriä vastaan. Terveys- ja terveysministeriön alaisen liittovaltion tutkimussuojeluviraston tutkijat päättelevät myöhemmin 20. joulukuuta 2002 Scheerin vanhimmalle tyttärelle lähettämässään kirjeessä seuraavaa: ”Isällesi ei ilmeisesti kerrottu hydralatsiinin aiheuttaman lupuksen riskistä … OHRP havaitsi, että tietyistä odottamattomista ongelmista, joihin liittyi koehenkilöihin tai muihin henkilöihin kohdistuvia riskejä, ei raportoitu viipymättä asianmukaisille laitoksen virkamiehille.” (Willen and Evans, ”Doctor Who Died in Drug Test Was Betrayed by System He Trusted.”)

Asiassa Higgins ja Grimes v. Kennedy Krieger Institute Marylandin vetoomustuomioistuin tekee käänteentekevän päätöksen lasten käyttämisestä koehenkilöinä ja kieltää ei-terapeuttiset kokeet lapsilla ”yksittäisen lapsen edun” perusteella (Sharav).

(2002)

Presidentti George W. Bush allekirjoittaa Best Pharmaceuticals for Children Actin (BPCA), joka tarjoaa lääkeyrityksille kuuden kuukauden yksinoikeuden vastineeksi kliinisten lääkekokeiden suorittamisesta lapsilla. Tämä lisää luonnollisesti koehenkilöinä käytettävien lasten määrää (Hammer Breslow).

(2003)

Kaksivuotias Michael Daddio Delawaresta kuolee sydämen vajaatoimintaan. Hänen kuoltuaan hänen vanhempansa saavat tietää, että lääkärit olivat tehneet hänelle kokeellisen leikkauksen, kun hän oli viiden kuukauden ikäinen, sen sijaan, että olisivat käyttäneet vakiintunutta kirurgista menetelmää hänen synnynnäisen sydänvikansa korjaamiseksi, kuten vanhemmille oli kerrottu. Vakiintuneen menetelmän onnistumisprosentti on 90-95 prosenttia, kun taas Daddio-vauvalle suoritetun menetelmän keksijä sai myöhemmin potkut sairaalastaan vuonna 2004 (Willen and Evans, ”Parents of Babies Who Died in Delaware Tests Weren’t Warned”).

(2004)

BBC:n dokumenttielokuvassaan ”Guinea Pig Kids” ja BBC Newsin samannimisessä artikkelissa toimittaja Jamie Doran paljastaa, että New Yorkin sijaishuoltojärjestelmään osallistuneet lapset olivat tietämättään koehenkilöitä AIDS-lääkkeiden kokeellisissa lääkekokeiluissa vuodesta 1988 aina hänen mukaansa nykyhetkeen asti (Doran).

(2005)

Vastauksena BBC:n dokumenttielokuvaan ja artikkeliin ”Guinea Pig Kids” New York Cityn lastensuojeluhallinto (ACS) lähettää 22. huhtikuuta lehdistötiedotteen, jossa myönnetään, että sijaishuoltolapsia on käytetty kokeellisissa AIDS-lääkekokeiluissa, mutta todetaan, että viimeinen kokeilu tehtiin vuonna 2001, joten kokeilut eivät jatku, kuten BBC:n toimittaja Jamie Doran väittää. ACS antaa omiin tietoihinsa perustuvia tietoja lääkekokeiden laajuudesta ja tilastoista ja antaa Vera Institute of Justicen tehtäväksi tehdä ”riippumattoman katsauksen ACS:n politiikasta ja käytännöistä, jotka koskevat sijaishuollossa olevien HIV-positiivisten lasten ottamista mukaan kliinisiin lääkekokeisiin 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla” (New York City ACS).

Vastineeksi American Chemical Society -järjestöltä saadusta 2 miljoonan dollarin tuesta EPA ehdottaa Children’s Health Environmental Exposure Research Study (CHEERS) -tutkimusta, jonka tarkoituksena on selvittää, miten imeväisikäiset ja kolmevuotiaat lapset nielevät, hengittävät ja imevät kemikaaleja altistamalla näille myrkyille Flacon Duvalin piirikunnan köyhältä, pääasiassa mustaihoisten asuttamalta alueelta kotoisin olevia lapsia. Aktivistiryhmien painostuksen, kielteisen mediajulkisuuden ja kahden demokraattisen senaattorin painostuksen vuoksi EPA päättää lopulta luopua tutkimuksesta 8. huhtikuuta 2005 (Organic Consumers Association).

Bloomberg julkaisee sarjan raportteja, joiden mukaan SFBC, aikansa suurin kokeellinen lääketestauskeskus, käyttää hyväkseen maahanmuuttajia ja muita pienituloisia koehenkilöitä ja tekee testejä, joiden uskottavuus on rajallinen, koska sekä FDA:n että SFBC:n omia testausohjeita on rikottu (Bloomberg).

Lähdeviitteet

Alliance for Human Research Protection. ”’Monster Experiment’ Taught Orphans to Stutter.”. June 11, 2001.

Barker, Allen. ”The Cold War Experiments.” Mind Control.

Berdon, Victoria. ”Codes of Medical and Human Experimentation Ethics.” The Least of My Brothers.

Brinker, Wendy. ”James Marion Sims: Father Butcher.” Seed Show.

Burton Report. ”Human Experimentation, Plutonium and Col. Stafford Warren.”

Cockburn, Alexander and Jeffrey St. Clair, eds. ”Germ War: The U.S. Record.” Counter Punch.

”Donald Ewan [sic] Cameron.” Wikipedia.

Doran, Jamie. ”Guinea Pig Kids.” BBC News. 30 Nov. 2004.

Drug Development-Technology.com. ”SFBC.”

Elliston, Jon. ”MKULTRA: CIA Mind Control.” Dossier: Paranormal Government.

Environmental Working Group. ”U.S.: Lockheed Martin’s Tests on Humans.” CorpWatch.

Global Security. Chemical Corps. 2005.

Goliszek, Andrew. In the Name of Science. New York: St. Martin’s, 2003.

Greger, Michael, M.D. Heart Failure: Diary of a Third Year Medical Student.

Griffiths, Joel and Chris Bryson. ”Toxic Secrets: Fluoride and the Atom Bomb.” Nexus Magazine 5:3. Apr. – May 1998.

Hammer Breslow, Lauren. ”The Best Pharmaceuticals for Children Act of 2002: The Rise of the Voluntary Incentive Structure and Congressional Refusal to Require Pediatric Testing.” Harvard Journal of Legislation Vol. 40.

”Human Experimentation: Before the Nazi Era and After.” Micah Books.

Kaye, Jonathan. ”Retin-A’s Wrinkled Past.” Mind Control. Orig. pub. Penn History Review Spring 1997.

”Manhattan Project: Oak Ridge.” World Socialist Web Site. Oct. 18, 2002.

Meiklejohn, Gordon N., M.D. ”Commission on Influenza.” Histories of the Commissions. Ed. Theodore E. Woodward, M.D. The Armed Forced Epidemiological Board. 1994.

Merritte, LaTasha, et al.. ”The Banality of Evil: Human Medical Experimentation in the United States.” The Public Law Online Journal. Spring 1999.

Milgram, Stanley. ”Milgram Experiment.” Wikipedia. 2006.

New York City Administration of Children’s Services. Press release. 22 Apr. 2005.

”Operation Plumbbob.” Wikipedia. 2005.

”Operation Whitecoat.” Religion and Ethics (Episode no. 708). Oct. 24, 2003.

Organic Consumers Association. ”EPA and Chemical Industry to Study the Effects of Known Toxic Chemicals on Children”. 12 Apr. 2005.

Pacchioli, David. Subjected to Science. Mar. 1996.

”Placebo Effect.” Encyclopedia of Alternative Medicine. 2006.

”Project Paperclip.” Wikipedia. 2005.

”Reviews and Notes: History of Medicine: Subjected to Science: Human Experimentation in America before the Second World War.” Annals of Internal Medicine 123:2. July 15, 1995.

Sharav, Vera Hassner. ”Human Experiments: A Chronology of Human Rsearch.” Alliance for Human Research Protection.

Sauter, Daniel. Guide to MS 83 [Planned Parenthood of San Antonio and South Central Texas Records, 1931 – 1999]. University of Texas Library. Apr. 2001.

”Testimony of Adil E. Shamoo, Ph.D.” News from the Joint Hearing on Suspension of Medical Research at West Los Angeles and Sepulveda VA Medical Facilities and Informed Consent and Patient Safety in VA Medical Research. 21 Apr. 1999.

University of New Hampshire. ”Chronology of Cases Involving Unethical Treatment of Human Subjects.” Responsible Conduct of Research.

University of Virginia Health System Health Sciences Library. ”Bad Blood: The Tuskegee Syphilis Study.” 2004.

U.S. Department of Energy. ”Chapter 8: Postwar TBI-Effects Experimentation: Continued Reliance on Sick Patients in Place of Healthy ”Normals.” Advisory Committee on Human Radiation Experiments (ACHRE) Final Report.

Veterans Health Administration. Project 112/Project SHAD. May 26, 2005.

Willen, Liz and David Evans. ”Doctor Who Died in Drug Test Was Betrayed by System He Trusted.” Bloomberg. Nov. 2, 2005.

—. ”Parents of Babies Who Died in Delaware Tests Weren’t Warned.” Bloomberg. Nov. 2, 2005.

 

Artikkelin julkaissut Natural News

Ihmiskokeet lääketieteessä

Health Rangerin alkusanat: Yhdysvallat väittää olevansa maailman johtaja lääketieteessä. Mutta länsimaisella lääketieteellä on pimeä puolensa, jota harva haluaa tunnustaa: Karmeat lääketieteen ihmiskokeet, joita on tehty köyhillä ihmisillä ja heidän lapsillaan tieteellisen edistyksen nimissä. Monet näistä lääketieteen kokeista on tehty ihmisillä heidän tietämättään, ja useimmat on tehty osana liikevoiton tavoittelua juuri hyväksytystä lääkkeestä tai lääketieteellisestä teknologiasta.

Lääketieteen kokeet nykypäivänä jatkuvat amerikkalaisilla ja heidän lapsillaan. Lähtien psykiatrien keksimillä fiktiivisillä sairauksilla diagnosoitujen lasten massalääkitsemisestä aina FDA:n hyväksymiin massamarkkinoituihin lääkkeisiin, joita ei ole testattu mitenkään legitiimisti, populaatio tällä hetkellä on käsittämättömän lääketieteellisten kokeiden määrän kohteena. Nykypäivänä lähes 50% amerikkalaisista syö ainakin yhtä reseptilääkettä ja lähes 20% kouluikäisistä lapsista on Ritalinin kaltaisten amfetamiinijohdannaisten tai Prozacin kaltaisten masennuslääkkeiden vaikutuksen alaisena. Tämä massalääkitseminen on kaikin tavoin suuri ihmiskoe, joka on käynnissä tällä hetkellä.

Mutta jotta voisimme todella ymmärtää miten tämä massakokeilu on päässyt tähän tilanteeseen, on tarkasteltava perinteisen lääketieteen karmaisevaa historiaa, jossa ihmisiä käytetään hyväksi julmasti lääketieteen kokeissa.

VAROITUS: Se mitä nyt luet on todella karmeaa. Tätä American Medical Associationista tai lääkefirmoista kertovaa tietoa ei kerrota iltauutisissa. Sinulle ei opeteta totuutta länsimaisesta lääketieteestä koulussa, tai edes yliopistossa. Tämä on länsimaisen lääketieteen pimeä historia, ja luotto voi mennä aika herkästi lääkeyrityksiin tätä lukiessa. Tämä tieto on esitetty tässä viihdekäyttöön, sekä varoituksena ihmisille siitä mitä meille tai lapsillemme voi käydä ellemme saa Big Pharman ja modernin psykiatrian toimintaa kuriin.

Seuraavan aikajanan on koostanut Dani Veracity.

Länsimaisen lääketieteen ihmiskokeiden todellinen historia

Ihmiskokeet — eli, ihmisolentojen altistaminen tieteellisille kokeille, jotka ovat joskus julmia, joskus kivuliaita, joskus kuolettavia ja aina riski — on iso osa sitä historiaa Amerikassa, josta ei kuule historian tai tieteen oppikirjoissa. Yhdysvallat on epäilemättä vastuussa suuresta määrästä tieteellisiä läpimurtoja. Nämä edistysaskeleet, erityisesti lääketieteen alalla, ovat muuttaneet miljardien ihmisten elämää ympäri maailman — joskus parempaan, niinkuin malarialääkettä keksiessä, joskus huonompaan (esim. kouluikäisten lasten ”psykiatrinen” huumaaminen).

Kuitenkin, nämä läpimurtotapaukset tulevat suuren hintalapun kanssa: Tämän edistyksen mahdollistaneet kokeet ovat käyttäneet hyväksi ihmisolentoja. Viimeisen kahden vuosisadan aikana jotkut näistä koehenkilöistä ovat saaneet heidän henkiselle ja fyysiselle terveydelle aiheutuneista vahingoista korvauksia, mutta useimmat eivät ole. Monet ovat menettäneet henkensä johtuen kokeista, joihin he ovat usein tahtomattaan ja joskus pahaa-aavistamattaan osallistuneet, ja tokikaan he eivät voi saada korvausta kaikkein heille tärkeimmän asian menettämisestä: oman terveytensä.

Kun tätä listaa läpi lukee, saa kuulla tarinoita vastasyntyneiden piikittämisestä radioaktiivisilla aineilla, henkisesti sairaiden ihmisten asettamisesta jättiläismäisiin jääkaappeihin, armeijan henkilöstön altistamisesta kemiallisille aseille saman valtionhallinnon toimesta, joita nämä ovat palvelleet, sekä tarkoituksellisesta hepatiitin tartuttamisesta henkisesti jälkeenjääneille lapsille. Nämä tarinat ovat faktoja, eivät fiktiota: jokaiselle kertomukselle, huolimatta siitä miten karmea, on esitetty tukeva linkki tai lähdeviite.

Nämä tarinat ansaitsevat tulla kuulluksi, koska ihmiskokeet jatkuvat edelleen tänäkin päivänä. Syyt näille kokeille saattavat olla erilaiset, mutta yleensä ihmiskoekaniinit ovat samoista ryhmistä: vähemmistöjen edustajat, köyhät ja vähäosaiset. Nämä ovat elämiä, joita me uhraamme lääke”tieteen” nimissä.

(1833)

Tri. William Beaumont, sotilaskirurgi, toimii vatsalaukun lääketieteen pioneerina tutkimalla potilasta, jota on ammuttu haulikolla vatsaan. Hän kirjoittaa ihmisillä tehtyjen lääketieteellisten kokeiden moraalisen koodin, ja esittää kokeiden tekemisen tärkeyden, mutta myös listaa vaatimukset sille, että ihmiskoehenkilöiden tulee antaa vapaasta tahdostaan informoitu suostumus ja heidän tulee voida päättää koe silloin kun he haluavat. Beaumontin koodisto listaa luvan antamiskeinoksi verbaalisen suostumuksen, eikä niinkään allekirjoitetun suostumuksen (Berdon).

(1845)

(1845 – 1849) J. Marion Sims, jota myöhemmin tituleerattiin ”gynekologian isäksi”, tekee lääketieteellisiä kokeita afrikkalaisilla naisorjilla ilman nukutusta. Nämä naiset kuolevat yleensä infektioon heti leikkauksen jälkeen. Koska hän uskoo, että vastasyntyneiden kallonluiden liikkuminen pitkittyneiden synnytysten aikana aiheuttaa trismusta, hän käyttää myös suutarin nuijaa, terävää työkalua, jolla suutarit tekevät reikiä nahkaan, harjoitellakseen orjaäideille syntyneiden vauvojen kallonluiden liikuttamista (Brinker).

(1895)

Newyorkilainen lastenlääkäri Henry Heiman infektoi 4-vuotiaan pojan, jota hän nimittää ”idiootiksi jolla on krooninen epilepsia”, tippurilla lääketieteellisessä kokeessa (”Human Experimentation: Before the Nazi Era and After”).

(1896)

Tri. Arthur Wentworth ottaa Bostonin lastensairaalasta 29 lasta koekaniineiksi, joille hän tekee selkäydinpunktion. Hän halusi kokeilla onko toimenpide vahingollinen (Sharav).

(1900)

Yhdysvaltain armeijan Filippiineillä työskentelevät lääkärit infektoivat viisi filippiiniläistä vankia rutolla ja jättävät ruokkimatta heitä asianmukaisesti tuottaakseen 29 vangille beriberin; neljä koehenkilöä kuolee (Merritte, et al.; Cockburn and St. Clair, eds.).

Amerikan lääkintöjohtajan pyynnöstä tri. Walter Reed menee Kuubaan ja käyttää 22:a espanjalaista maahanmuuttajatyöläistä osoittaakseen, että keltakuume leviää hyttysenpuremista. Teollaan hän käyttää ensimmäisenä terveitä koehenkilöitä, mutta lisäksi hän myös ottaa käyttöön kirjallisen informoidun suostumuksen antamisen käytännön koehenkilöillä. Tässä tutkimuksessa tri. Reed selvästi kertoo koehenkilöille, että vaikka hän tekee kaikkensa heitä auttaakseen, he saattavat myös kuolla kokeen johdosta. Hän maksaa heille $100 kullassa osallistumisesta, plus $100 lisää jos he saavat keltakuumeen (Berdon, Sharav).

(1906)

Harvardilaisprofessori tri. Richard Strong tartuttaa vangeille koleran tutkiakseen tautia, 13 heistä kuolee. Hän maksaa korvauksena taudista selvinneille sikareita ja tupakkaa. Nürnbergin oikeudenkäynneissä natsitohtorit siteeraavat tätä tutkimusta oikeuttaakseen omat lääketieteelliset kokeensa (Greger, Sharav).

(1911)

Tri. Hideyo Noguchi Rockefeller Institute for Medical Researchilta julkaisee dataa koskien epäaktiivisen kupan injektoimista 146:lle sairaalapotilaalle ja normaaleille lapsille tarkoituksenaan kehittää ihokoe kuppaan. Vuonna 1913 useat näiden lasten vanhemmista haastavat Noguchin oikeuteen kupan antamisesta heidän lapsilleen (”Reviews and Notes: History of Medicine: Subjected to Science: Human Experimentation in America before the Second World War”).

(1913)

Kokeiden tekijät ”testaavat” 15 lasta Philadelphiassa St. Vincent’s Housen lastenkodissa tuberkuliinilla, mikä johtaa pysyvään sokeuteen joillain lapsilla. Vaikka Pennsylvanian edustajainhuoneen arkistoissa tapauksesta onkin tietoja, tutkijoista ei rangaista kokeista (”Human Experimentation: Before the Nazi Era and After”).

(1915)

Tri. Joseph Goldberger, Yhdysvaltain terveysviranomaisten käskystä, tuottaa pellagran, vammauttavan keskushermostoon vaikuttavan sairauden, 12:lle mississippiläiselle vangille yrittäessään löytää lääkettä sairauteen. Eräs koehenkilö myöhemmin sanoo, että hän on käynyt läpi ”tuhat helvettiä”. Vuonna 1935 miljoonien kuoltua sairauteen, Yhdysvaltain terveysviranomaisten johtaja vihdoin myöntää, että viranomaiset olivat jo jonkin aikaa tienneet, että sairaus aiheutuu niasiinin puutteesta, mutta he eivät tehneet mitään koska se suurimmaksi osaksi oli köyhien afroamerikkalaisten sairaus. Nürnbergin oikeudenkäynneissä natsitohtorit siteeraavat tätä tutkimusta oikeuttaakseen omat lääketieteelliset kokeensa keskitysleirivangeilla (Greger; Cockburn and St. Clair, eds.).

(1918)

Vastauksena saksalaisten kemiallisten aseiden käyttöön ensimmäisessä maailmansodassa presidentti Wilson perustaa Chemical Warfare Servicen (CWS) osaksi Yhdysvaltain armeijaa. 24 vuotta myöhemmin vuonna 1942, CWS aloittaa kokeet sinappikaasulla ja lewisiitillä yli 4 tuhannella sotilaalla (Global Security, Goliszek).

(1919)

(1919 – 1922) Tutkijat tekevät kiveksensiirtokokeita kalifornialaisen San Quentinin osavaltiovankilan vangeilla. He siirtävät elävien vankien vatsalaukkuihin ja kivespusseihin teloitettujen vankien ja vuohien kiveksiä (Greger).

(1931)

Cornelius Rhoads, Rockefeller Institute for Medical Researchin patologi, tahallaan antaa syövän ihmiskoehenkilöille Puerto Ricossa syöpäsoluilla; heistä 13 kuolee. Vaikka puertoricolainen lääkäri myöhemmin saakin selville, että Rhoads tarkoituksella oli peitellyt joitain kokeittensa yksityiskohtia ja Rhoads itse oli antanut kirjallisen lausunnon sanoen uskovansa kaikkien puertoricolaisten tapetuksi tulemisen tarpeeseen, hän myöhemmin perustaa Yhdysvaltain armeijan biologisen sodankäynnin laitokset Marylandiin, Utahiin ja Panamaan. Hänet nimitetään Yhdysvaltain atomienergiakomissioon, jossa hän aloittaa säteilytyskokeet amerikkalaisilla sotilailla ja sairaalan siviilipotilailla (Sharav; Cockburn and St. Clair, eds.).

(1931 – 1933) Illinoisin Elginin osavaltiosairaalan mielisairaat potilaat saavat radium-266-ruiskeen kokeellisena hoitomuotona mielisairauteen (Goliszek).

(1932)

(1932-1972) Yhdysvaltain terveysviranomaiset Alabaman Tuskegeessa diagnosoivat 400:lla köyhällä, mustalla sadonkorjaajalla kupan, mutta eivät koskaan kerro heille sairaudesta tai hoida heitä; sen sijaan tutkijat käyttävät heitä ihmiskoekaniineina ja tarkkailevat oireita ja taudin etenemistä. Lopulta kaikki kuolevat kuppaan eivätkä heidän perheensä saa tietää, että heitä oltaisiin voitu hoitaa (Goliszek, University of Virginia Health System Health Sciences Library).

(1937)

Cornellin yliopiston lääketieteellisen tutkijat julkaisevat angiinalääketutkimuksen, joka käyttää sekä placeboa että sokkokoeasetelmaa ihmiskoehenkilöihin. He saavat selville, että placeboa saaneet koehenkilöt paranivat sairaudesta paremmin kuin oikeaa lääkettä saaneet. Tämä on ensimmäinen USA:ssa julkaistu placebovaikutustutkimus (”Placebo Effect”).

(1939)

Testatakseen teoriaansa änkytyksen syistä, kuuluisa puhepatologi tri. Wendell Johnson tekee kuuluisan ”hirviökokeensa” 22:lle lapselle Iowan sotilasorpokodissa Davenportissa. Tri. Johnson ja hänen kandioppilaansa laittavat lapset intensiivisen psykologisen paineen alle, minkä johdosta lasten puhe muuttuu normaalista änkytykseksi. Tuohon aikaan jotkut kandeista varoittivat tri. Johnsonia, että ”toisen maailmansodan jälkimainingeissa tarkkailijat saattavat verrata niitä natsien ihmiskokeisiin, mikä voisi tuhota hänen uran” (Alliance for Human Research Protection).

(1941)

Tri. William C. Black tartuttaa 12 kuukautta vanhaan vauvaan herpeksen lääketieteellisessä kokeessa. Journal of Experimental Medicinen päätoimittaja Francis Payton Rous kutsuu sitä ”vallan väärinkäytöksi, henkilöoikeuksien rikkomukseksi, anteeksiantamattomaksi johtuen siitä aiheutuneesta sairaudesta, jolla on seuraamuksia tieteelle” (Sharav).

Vuonna 1941 julkaistussa Archives of Pediatricsin artikkelissa kuvataan Vincentin angiinan vakavan iensairauden lääketieteellisiä kokeita, joissa lääkärit antoivat sairauden sairailta lapsilta terveille lapsille vanupuikoilla (Goliszek).

Tohtorit Francis & Salk sekä muut tutkijat Michiganin yliopistossa ruiskuttavat suuria määriä villiä influenssavirusta suoraan ”vapaaehtoisten” koehenkilöiden nenäreikiin Michiganin mielisairaaloissa. Koehenkilöt saivat influenssan erittäin lyhyen ajan päästä (Meiklejohn).

Tutkijat antavat 800:lle köyhälle raskaana olevalle naiselle Vanderbiltin yliopiston neuvolaklinikalla ”cocktaileja”, joissa on radioaktiivista rautaa, määrittääkseen raskaana olevien naisten rautavaatimukset (Pacchioli).

(1942)

Yhdysvallat perustaa Fort Detrickin, 92:n eekkerin laitoksen, jossa on töissä lähes 500 tieteentekijää biologisten aseiden parissa ja kehittämässä niille puolustuskeinoja. Fort Detrickin päätavoitteisiin kuuluu tutkia välittyvätkö sairaudet hengityksen, nielemisen tai ihon läpi absorboitumisen kautta; tottakai nämä biologisen sodankäynnin kokeet nojaavat vahvasti ihmiskoekaniinien käyttöön (Goliszek).

Yhdysvaltain maa- ja merivoimien lääkärit tartuttavat 400:lle vangille Chicagossa malarian tutkiakseen sairautta ja toivovansa kehittävän siihen hoidon. Vangeille kerrotaan, että he auttavat sodankäynnissä, mutta ei sitä että heille tartutetaan malaria. Nürnbergin oikeudenkäynneissä oikeudenkäynneissä natsitohtorit siteeraavat tätä tutkimusta oikeuttaakseen omat lääketieteelliset kokeensa (Cockburn and St. Clair, eds.).

Kemiallisen sodankäynnin osasto aloittaa sinappikaasu- ja lewisiittikokeet 4000 sotilaalla. Jotkut koehenkilöistä eivät tajua olevansa vapaaehtoisina kemiallisen altistumisen kokeille, niinkuin kävi 17-vuotiaalle Nathan Schnurmanille, joka vuonna 1944 luuli olevansa vapaaehtoisena kokeilemassa ”Yhdysvaltain laivaston kesävaatteita” (Goliszek).

Laivaston sponsoroimissa kokeissa Harvardin biokemisti Edward Cohn injektoi 64:lle vangille Massachusettsin osavaltion vankilassa lehmän verta (Sharav).

Merck Pharmaceuticalin hallituksen puheenjohtaja George Merck nimitetään War Research Servicen (WRS) johtoon, viraston jonka tehtävä on valvoa biologisen sodankäynnin ohjelman perustamista (Goliszek).

(1943)

Tutkiakseen ”kylmien lämpötilojen vaikutusta mielisairauksiin”, tutkijat Cincinnatin yliopistollisessa sairaalassa pitivät 16:a mielisairasta potilasta pakastimessa 120 tunnin ajan -1 celsiusasteen (30 Fahrenheitia) lämpötilassa (Sharav).

(1944)

Manhattan Projektissa, joka lopulta saisi kehitettyä atomipommin, tutkijat injektoivat 4.7 mikrogrammaa plutoniumia sotilaisiin Oak Ridgen laitoksella, 20 mailia Tennesseen Knoxvillesta länteen (”Manhattan Project: Oak Ridge”).

Kapteeni A. W. Frisch, kokenut mikrobiologi, aloittaa kokeet Michiganin osavaltion vankilan neljällä vapaaehtoisella, rokottaen vankeja hepatiitti-infektoiduilla aineilla, jotka on saatu Pohjois-Afrikasta. Yksi vangeista kuolee; kaksi muuta saavat hepatiitin mutta elävät; neljäs saa oireita mutta ei saa tautia (Meiklejohn).

Minnesotan ja Chicagon yliopistojen laboratoriotyöntekijät injektoivat ihmiskoehenkilöihin fosfori-32:a nähdäkseen miten se vaikuttaa hemoglobiiniaineenvaihduntaan (Goliszek).

(1944 – 1946) Kehittääkseen lääkkeen malariaan, joka hidasti liittoutuneiden voittoa toisessa maailmansodassa, Chicagon yliopiston lääketieteellisen professori tri. Alf Alving Illinoisin osavaltiosairaalassa tartuttaa psykoosipotilaisiin malarian verensiirroilla ja sitten kokeilee erilaisilla hoidoilla parantaa heitä (Sharav).

Lääkintäyksikön kapteeni antaa huhtikuussa 1944 muistion eversti Stanford Warrenille, Manhattan Projectin lääkintöosaston johtajalle, jossa ilmaistaan huolet atomipommin fluorikomponenttien vaikutuksesta keskushermostoon, ja pyydetään eläinkoetutkimuksia tehtäväksi näiden vaikutusten selvittämiseksi: ”Kliiniset todisteet näyttävät, että uraaniheksafluoridi voi vaikuttaa keskushermostoon varsin merkittävällä tavalla… Vaikuttaa siltä, että F [fluorikomponentti] eikä niinkään T [uraani] on kausaalitekijä… Koska työ näiden aineiden parissa on olennaista, on tarpeen tietää etukäteen mitä vaikutuksia niille altistuminen saattaa tuottaa.” Manhattan Project aloitti seuraavana vuonna ihmiskokeet tutkiakseen fluoridivaikutuksia (Griffiths and Bryson).

Manhattan Projectin lääkintätiimi, jota johtaa nyt kuuluisa Rochesterin yliopiston radiologi, eversti Safford Warren, injektoi plutoniumia suoraan potilaisiin yliopiston Strong Memorial -opetussairaalassa (Burton Report).

(1945)

Manhattan Project jatkuu, tutkijat injektoivat plutoniumia kolmeen potilaaseen Chicagon yliopiston Billings Hospitalissa (Sharav).

Yhdysvaltain ulkoministeriö, sotilastiedustelu ja CIA aloittavat Operation Paperclipin ja tarjoavat natsitieteilijöille koskemattomuutta ja salaidentiteettejä vaihdossa työstä huippusalaisissa aerodynamiikan ja kemiallisten aseiden projekteissa Yhdysvaltain leivissä (”Project Paperclip”).

Tutkijat tartuttavat 800 vankiin Atlantassa malarian tutkiakseen tautia (Sharav).

(1945 – 1955) New Yorkin Newburghissa Manhattan Projectiin kytköksissä olevat tutkijat aloittavat laajimmat tutkimukset koskaan juomaveden fluoraamisen terveysvaikutuksista (Griffiths and Bryson).

(1946)

Kenraali Douglas MacArthur solmii salaisen sopimuksen japanilaisen lääkärin tri. Shiro Ishiin kanssa. Ishii luovuttaa 10 tuhatta sivua informaatiota, jota on kerätty ihmiskokeita tekemällä, vastineeksi hän saa syytesuojan karmaisevista kokeista, joita hän on tehnyt kiinalaisille, venäläisille ja amerikkalaisille sotavangeille. Hän on mm. tehnyt tajuissaan oleville ihmisille vivisektioita (Goliszek, Sharav).

Mies- ja naiskoehenkilöt Chicagon Argonne National Laboratoriesilla saavat suonensisäisessä injektiossa arsenikki-76:a niin, että tutkijat voivat tutkia miten ihmiskeho absorboi, kuljettaa ja ulostaa arsenikkia (Goliszek).

Jatkona Newburgin vuoden 1945 tutkimukselle, Manhattan Project antaa toimeksi Rochesterin yliopistolle tutkia fluorin vaikutuksia eläimiin ja ihmisiin projektissa, jonka koodinimi on ”Program F.” New Yorkin osavaltion terveysviranomaisten avulla Program F:n tutkijat salaa keräävät ja analysoivat veri- ja kudosnäytteitä newburgilaisilta asukkailta. Tutkimuksia sponsoroi atomienergiakomissio ja ne tehdään Rochesterin yliopiston lääketieteellisen Strong Memorial Hospitalissa (Griffiths and Bryson).

(1946 – 1947) Rochesterin yliopiston tutkijat injektoivat neljälle mies- ja kahdelle naiskoehenkilölle uraani-234:ää ja uraani-235:a annoksina, jotka vaihtelevat välillä 6.4-70.7 mikrogrammaa per yksi elopainokilo tutkiakseen sitä miten paljon uraania he kykenisivät sietämään ennen munuaisvaurioita (Goliszek).

Chicagon metallurgisen laboratorion kuusi miestyöntekijää saavat juodakseen vettä, joka on kontaminoitu plutonium-239:lla, jotta tutkijat voisivat oppia miten plutonium absorboituu ruoansulatuksen kautta (Goliszek).

Tutkijat alkavat käyttää potilaita virginialaisissa sairaaloissa koekaniineina ihmiskokeisiin. Kokeet on välkysti sanailtu ”havainnoinniksi” lääketieteellisissä tutkimusraporteissa, jotta vältettäisiin negatiiviset konnotaatiot ja julkisuus (Sharav).

Amerikan kansa saa viimeinkin lukea bioasekokeista, joita tehdään Fort Detrickissa, sotaministeriön julkaisemasta raportista (Goliszek).

(1946 – 1953) Yhdysvaltain atomienergiakomissio sponsoroi tutkimuksia, joissa tutkijat Harvardin lääketieteellisestä, Massachusettsin yleissairaalasta sekä Bostonin lääketieteellisestä syöttävät Fernandin osavaltiokoulun henkisesti jälkeenjääneille potilaille Quaker Oatsin aamiaismuroja, joita on terästetty radioaktiivisilla jäljitysaineilla, joka aamu niin, että ravintotieteilijät voisivat tutkia sitä miten säilöntäaineet kulkeutuvat kehossa ja estävätkö ne vitamiinien ja hivenaineiden imeytymistä. Myöhemmin MIT:n tutkijat tekevät saman kokeet Wrenthamin osavaltiokoulussa (Sharav, Goliszek).

Ihmiskoehenkilöille annetaan yhdestä neljään injektiota arsenikki-76:a Chicagon lääketieteellisessä. Tutkijat ottavat kudosnäytteitä koehenkilöiltä ennen ja jälkeen injektioiden (Goliszek).

(1947)

Eversti E.E. Kirkpatrick atomienergiakomissiosta (AEC) kirjoittaa huippusalaiseen dokumenttiin (707075) päivämäärällä 8. tammikuuta, että ”tiettyjä radioaktiivisia aineita valmistellaan annettavaksi suonensisäisesti ihmiskoehenkilöille sopimuksen mukaisesti” (Goliszek).

Salaisessa AEC-dokumentissa päivämäärällä 17. huhtikuuta lukee, ”On toivottavaa, että mitään dokumentteja ei julkaistaisi, jotka viittaavat ihmisillä tehtyihin kokeisiin. Tällä saattaa olla negatiivinen vaikutus kansan mielipiteeseen tai se voi johtaa oikeusjuttuihin”. Dokumentti paljastaa, että Yhdysvaltain hallinto oli tietoinen ydinkokeiden terveysriskeistä armeijan henkilöstölle ja lähellä olleille siviileille kokeiden aikaan (Goliszek).

CIA alkaa tutkia LSD:n potentiaalia asekäytössä käyttämällä ihmiskoehenkilöitä armeijan sekä siviilien joukosta ilman heidän suostumustaan tai edes tietoaan kokeista. Lopulta nämä LSD-kokeet kehittyvät MKULTRA-ohjelmaksi vuonna 1953 (Sharav).

(1947 – 1953) Yhdysvaltain laivasto aloittaa Project Chatterin identifioidakseen ja testatakseen niinkutsuttuja ”totuusseerumeja”, kuten niitä joita esim. neuvostovakoojat ovat käyttäneet kuulusteluihin. Meskaliini ja keskushermostoon lamauttavasti vaikuttava skopolamiini olivat monien aineiden joukossa, joita testattiin ihmiskoehenkilöihin (Goliszek).

(1948)

New Yorkin Newburghin asukkaille tehtyjen salaisten kokeiden perusteella Project F:n tutkijat julkaisevat Journal of the American Dental Associationin elokuun 1948 numerossa raportin, jossa kuvataan fluoridin terveysvaaroja. Yhdysvaltain atomienergiakomissio nopeasti sensuroi sen ”kansallisen turvallisuuden” syillä (Griffiths and Bryson).

(1950)

(1950 – 1953) CIA sekä Office of Scientific Intelligence aloittavat Project Bluebirdin (joka uudelleennimetään Project Artichokeksi vuonna 1951) etsiäkseen keinoja ”puristaa” tietoja irti CIA-agenteilta, kontrolloidakseen henkilöitä ”erikoisilla kuulustelutekniikoilla”, ”parantaakseen muistia” ja käyttääkseen ”epätavallisia tekniikoita, mm. hypnoosia ja huumeita” hyökkäyskeinoina (Goliszek).

(1950 – 1953) Yhdysvaltain armeija päästää ilmoille kemiallisia kaasupilviä kuudessa amerikkalaisessa ja kanadalaisessa kaupungissa. Kanadan Winnipegissä kaasut ovat erittäin myrkyllistä kadmiumia, ja asukkaat saavat tämän jälkeen paljon hengitystiesairauksia (Cockburn and St. Clair, eds.).

Määrittääkseen miten herkkä amerikkalaiskaupunki on biologiselle hyökkäykselle, Yhdysvaltain laivasto ruiskuttaa Bacillus globigii -bakteeripilven aluksista San Fransiscon rannikolta. Ympäri kaupunkia on asetettu tarkkailulaitteita infektion mittaamiseksi, ja kahdeksan tuhatta sanfransiscolaista hengittää yli viisi tuhatta bakteeripartikkelia, ja monet heistä saavat keuhkokuumeen kaltaisia oireita (Goliszek).

Tri. Joseph Strokes Pennsylvanian yliopistosta tartuttaa 200 naisvangille hepatiitin viruksella tutkiakseen tautia (Sharav).

Clevelandin kaupunginsairaalan lääkärit tutkivat muutoksia aivojen verenkierrossa ruiskuttamalla koehenkilöihin selkäydinpuudutusta, asettamalla neuloja heidän kaulasuoniinsa ja rannevaltimoihinsa, kallistamalla heidän päätään alaspäin ja mittaamalla heidän verenpaineensa sen jälkeen, kun massiivinen verenhukka on aiheuttanut halvaantumisen ja pyörtymisen. Tämä koe tehdään usein useita kertoja samalle koehenkilölle (Goliszek).

Tri. D. Ewen Cameron, joka myöhemmin tulee kuuluisaksi MKULTRAsta hänen vuosina 1957-1964 kanadalaisilla tekemillään kokeilla, julkaisee artikkelin British Journal of Physical Medicinessa, jossa hän kuvaa kokeita joissa skitsofreniapotilaat Manitoban Brandon Mental Hospitalissa makaavat alasti 15-200 wattisten lämpölamppujen alla jopa kahdeksan tuntia päivässä. Hänen toiseen kokeeseensa kuuluu mielenterveyspotilaiden laittaminen sähköiseen häkkiin, joka lämmittää heidän kehonsa lämpötilaa 39.4 celsius-asteeseen (103 F), ja aiheuttaa kooman antamalla potilaille suuria injektioita insuliinia (Goliszek).

(1951)

Yhdysvaltain laivaston Project Bluebird uudelleennimetään Project Artichokeksi ja se aloittaa ihmiskokeet LSD:n, natriumpentothalin ja hypnoosin tehokkuuden testaamiseksi kuulustelukäytössä, mikä on yksi Project Bluebirdin tavoitteista (1950) (Goliszek).

Yhdysvaltain armeija salaa kontaminoi Norfolkin laivaston varusvarastokeskuksen Virginiassa sekä Washington DC:n kansallisen lentokentän bakteerikannalla, joka on valittu sen perusteella, että sen uskotaan tarttuvan afroamerikkalaisiin helpommin kuin valkoihoisiin. Koe aiheuttaa ruokamyrkytyksen, hengitysongelmia ja verenmyrkytyksen (Cockburn and St. Clair, eds.).

(1951 – 1952) Tutkijat panttaavat insuliinia diabeetikolta kahden päivän ajan tarkkaillakseen diabeteksen vaikutuksia; jotkut koehenkilöt vajoavat diabeettiseen koomaan (Goliszek).

(1951 – 1956) Ilmavoimien ilmalääkintäkoulun (Air Force’s School of Aviation Medicine, SAM) toimeksiannosta, Teksasin yliopiston Anderson Cancer Center Houstonissa aloittaa tutkimukset säteilyn vaikutuksesta syöpäpotilaisiin — monet näistä ovat vähemmistöjen tai alkuperäiskansojen edustajia — määrittääkseen säteilyn kyvyn hoitaa syöpää ja selvittääkseen säteilyn pitkäaikaisvaikutuksia piloteille, jotka lentävät ydinkäyttöisillä lentokoneilla. Tutkimus kestää vuoteen 1956 asti, mukana on 263 syöpäpotilasta. Vuodesta 1953 eteenpäin koehenkilöiltä vaaditaan allekirjoitus lomakkeeseen, mutta siltikään tutkimus ei täytä suostumuksen antamisohjeita, jotka on kirjattu samana vuonna ilmestyneeseen Wilsonin muistioon. TBI-tutkimukset jatkuvat neljässä eri instituutiossa — Baylorin yliopiston lääkis, Memorial Sloan-Kettering Institute for Cancer Research, U.S. Naval Hospital Bethesdassa ja Cincinnatin yliopiston lääkis — aina vuoteen 1971 asti (U.S. Department of Energy, Goliszek).

Amerikan, Kanadan ja Britannian armeija ja tiedustelu-upseerit keräävät pienen ryhmän nimekkäitä psykologeja salaiseen tapaamiseen Ritz-Carlton Hotelliin Montrealissa, aiheena on kommunistien ”ajatuksen kontrollointitekniikat.” He ehdottavat huippusalaista tutkimusohjelmaa käyttäytymisen muokkauksesta — siinä käytettäisiin huumeita, hypnoosia, sähköshokkeja ja lobotomiaa ihmiskoekaniineihin (Barker).

(1952)

Armeijan tieteentekijät käyttävät Dugwayn ampuma-aluetta — joka sijaitsee 87 mailia Utahin Salt Lake Citysta lounaaseen — sarjassa kokeita määrittääkseen miten Brucella suis ja Brucella melitensis leviävät ihmispopulaatioissa. Nykypäivänä, yli puoli vuosisataa myöhemmin, jotkut asiantuntijat väittävät, että meillä on kaikilla kehoissamme näitä taudinaiheuttajia näiden kokeiden seurauksena (Goliszek).

Amerikkalaisen puolustusteollisuuden sponsoroimassa kokeessa Henry Blauer kuolee sen jälkeen, kun häneen ruiskutetaan meskaliinia Columbian yliopiston New York State Psychiatric Institutessa (Sharav).

Kuuluisassa Sloan-Ketterin Institutessa Chester M. Southam ruiskuttaa eläviä syöpäsoluja vankeihin Ohion osavaltiovankilassa tutkiakseen taudin etenemistä. Puolet vangeista tässä National Institutes of Healthin (NIH) sponsoroimassa tutkimuksessa ovat mustia, mikä herättää epäilyksiä rotuperustaisesta kokeesta joka on Tuskegeehen verrattavissa, joka oli myös NIH:n sponsoroima tutkimus (Merritte, et al.).

(1953)

(1953 – 1970) CIA aloittaa MKNAOMI-projektin ”varastoidakseen tappavia ja toimintakyvyttömäksi tekeviä materiaaleja, kehittääkseen kojeita näiden materiaalien levittämiseksi, ja tehdäkseen kokeita tietyillä huumeilla eläimiin ja ihmisiin.” Osana MKNAOMIa CIA ja armeijan bioaselaboratorion Special Operations Division Fort Detrickissa kehittävät kaksi vaihtoehtoa itsemurhapilleriksi standardille syaniditabletille, joita annetaan CIA-agenteille ja U-2 -piloteille. CIA-agentit ja U-2 -pilotit on tarkoitettu ottamaan näitä pillereitä kun he ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa he (ja kaikki informaatio joka heillä on tiedossaan) ovat vihollisen käsissä. He myös kehittävät ”mikrobiorokotteen” — laitteen jota agentit voivat käyttää ampumaan pieniä nuolia, jotka on pinnoitettu taudinaiheuttajilla, jotka pysyvät käyttökelpoisina viikkoja tai jopa kuukausia. Nämä nuolet voidaan ampua vaatteiden läpi, eikä niitä voi havaita ruumiinavauksessa. Lopulta 1960-luvun lopulla MKNAOMI mahdollistaa CIA:n varastoida biologisia myrkkyjä — tarttuvia viruksia, lamauttavaa äyriäistoksiinia, tappavaa botuliinia, käärmeen myrkkyä ja vakavia ihosairauksia aiheuttavaa Mircosporum gypseum –taudinaiheuttajaa. Kaikkien näiden ”kojeiden” kehittäminen vaatii tottakai ihmiskokeita (Goliszek).

(1953 – 1974) CIA-johtaja Allen Dulles valtuuttaa MKULTRA-ohjelman tuottamaan ja tekemään kokeita huumeilla ja biologisilla taudinaiheuttajilla, joita CIA voisi käyttää mielenhallintaan ja käyttäytymisen muokkaukseen. MKULTRAsta myöhemmin tulee tunnettu sen LSD-kokeista, joita tehtiin usein vangeille tai bordellien pitäjille, joita CIA perusti ja pyöritti. Bordellikokeet tunnettiin nimellä ”Operation Midnight Climax”. Niissä bordelliin oli pystytetty kaksisuuntainen peili niin, että CIA-agentit kykenivät tarkkailemaan LSD:n vaikutuksia seksuaalikäyttäytymiseen. Ironista kyllä, valtion henkilöille joskus sujautettiin LSD:tä juomaan ohjelmassa, mikä johti LSD-psykoosin aiheuttamaan itsemurhaan tri. Frank Olsonin tapauksessa, josta epäsuorasti oli vastuussa MKULTRA-johtaja tri. Sidney Gottlieb.

Biologista sodankäyntiä: tri. Frank Olsonin tapaus

Kaikista sadoista MKULTRAssa käytetyistä ihmiskoekaniineista ainoastaan 14 sai koskaan tietää olleensa mukana ohjelmassa ja ainoastaan yksi sai korvauksia ($15 tuhatta). Useimmat MKULTRA-tiedostot lopulta tuhottiin vuonna 1973 (Elliston; Merritte, et al.; Barker).

Yhdysvaltain atomienergiakomission (AEC) sponsoroi joditutkimuksia Iowan yliopistossa. Ensimmäisessä tutkimuksessa tutkijat antavat raskaana olevalle naiselle 100-200 mikrocurien annoksen jodi-131:a, ja sitten tutkivat naisten abortoituja sikiöitä saadakseen tietää missä vaiheessa ja miten paljon radioaktiivinen jodi siirtyy istukasta sikiöön. Toisessa tutkimuksessa tutkijat antavat 12 poika- ja 13 tyttövauvalle, jotka ovat alle 36 tuntia vanhoja ja painavat 2,5-3,9 kiloa, jodi-131:a joko suullisesti tai lihasruiskeena. Myöhemmin jodikonsentraatiot mitattiin vauvojen kilpirauhasista (Goliszek).

Puolustusministeri Charles Wilson antaa Wilson-muistion, huippusalaisen dokumentin jossa Nürnbergin koodisto otetaan käyttöön osana puolustusministeriön ihmiskoekäytäntöä. Wilsonin muistio vaatii vapaaehtoista, kirjallista suostumusta ihmiskoehenkilöltä sen jälkeen kun hänelle on kerrottu ”kokeen luonteesta, kestosta ja tarkoituksesta; käytetyistä menetelmistä; kaikista rasitteista ja vaaroista, joita voidaan kohtuullisesti odottaa; sekä vaikutuksista hänen terveyteen tai henkilöön, joita saattaa mahdollisesti kokeeseen osallistumisesta aiheutua.” Siinä myös vaaditaan, että lääkärit käyttävät kokeellisia menetelmiä vasta sitten, kun muut menetelmät ovat epäonnistuneet (Berdon).

AEC-tutkimuksessa tutkijat syöttävät 28:lle terveelle lapselle Nebraskan yliopiston lääketieteellisessä jodi-131:a maharuokintaletkulla ja sitten mittaavat jodikonsentraatiot lasten kilpirauhasista 24 tuntia myöhemmin (Goliszek).

(1953 – 1957) 11 potilasta Massachusettsin yleissairaalassa Bostonissa saavat ruiskeena uraania osana Manhattan Projectia (Sharav).

AEC-sponsoroimassa tutkimuksessa Tennesseen yliopistossa tutkijat ruiskuttavat terveisiin 2-3 päivää vanhoihin vastasyntyneisiin arviolta 60 radia jodi-131:a (Goliszek).

Vastasyntynyt Daniel Burton sokeutuu kun lääkärit Brooklyn Doctors Hospitalissa tekevät kokeellisen happihoidon keskosten retinopatiaan, keskosten silmäsairauteen. Lääkärit antavat kokeellisen hoidon huolimatta aiemmista tutkimuksista, jotka näyttävät, että korkeat happitasot aiheuttavat sokeutta. Todistus tapauksessa Burton v. Brooklyn Doctors Hospital (452 N.Y.S.2d875) myöhemmin paljastaa, että tutkijat jatkoivat Burtonille ja muille keskosille ylimääräisen hapen antamista, jopa silloinkin kun heidän silmänsä olivat turvonneet vaarallisen paljon (Goliszek, Sharav).

CIA aloittaa Project MKDELTAn tutkiakseen biokemikaalien käyttöä ”häirintään, mustamaalaamiseen ja toimintakyvyttömäksi tekemiseen” (Goliszek).

Vuoden 1953 artikkeli Clinical Sciencessa kuvaa lääketieteellisiä kokeita, joissa tutkijat tarkoituksella tuottavat kantaridiinilla rakkoja 41 8-14v lapsen vatsaan tutkiakseen miten vakavasti aine ärsyttää ihoa (Goliszek).

AEC tekee sarjan kenttäkokeita nimellä ”Green Run”, jossa pudotetaan jodi-131:a ja ksenon-133:a Hanfordissa, Washingtonissa 500 tuhannen eekkerin alueelle, jossa on kolme pientä kuntaa (Hanford, White Bluffs ja Richland) Columbia-joen varrella (Sharav).

AEC:n sponsoroimassa tutkimuksessa selvitetään vaikuttaako radioaktiivinen jodi keskosiin eri tavalla kuin ajallaan syntyneisiin vauvoihin. Tutkijat detroitilaisessa Harperin sairaalassa antavat suullisesti jodi-131:a 65:lle vauvalle (keskosia ja ajallaan syntyneitä), jotka painavat 0,95-2,49kg (Goliszek).

(1954)

CIA aloittaa Project QKHILLTOP-tutkimukset selvittääkseen Kiinan kommunistipuolueen aivopesutekniikoita ja soveltaakseen niitä CIA:n omiin kuulustelumenetelmiin. Useimmat asiantuntijat spekuloivat, että Cornellin yliopiston lääketieteellisen ihmisekologiatutkimukset olivat Project QKHILLTOPin varhaisia kokeita (Goliszek).

(1954 – 1975) Yhdysvaltain ilmavoimien lääkintäupseerit Fort Detrickin kemiallisen sodankäynnin biologisessa laboratoriossa aloittavat Operation Whitecoatin — kokeet joissa ihmiskoekaniineja altistetaan hepatiitti A:lle, rutolle, keltakuumeelle, Venetsuelan hevosenkefaliitille, Rift Valleyn kuumeelle, riisitaudille ja sisäelinmikrobeille. Näihin koehenkilöihin kuuluu 2300 adventistikirkon sotilashenkilöä, jotka valitsevat ryhtyä ihmiskoekaniineiksi mieluummin kuin tappaa ketään taistelukentällä. Ainoastaan kaksi 2300:sta sanovat saaneensa pitkäaikaisia lääketieteellisiä komplikaatioita tutkimukseen osallistumisesta (”Operation Whitecoat”.)

Yleismuistiossa yliopistotutkijoille, jotka ovat sopimustyöntekijöitä armeijalle, Yhdysvaltain armeijan lääkintöjohtaja antaa ohjeistukset ihmiskokeita varten — mm. kirjallinen, informoitu suostumus — niinkuin turvaluokitellussa Wilsonin muistiossa luki (Goliszek).

(1955)

Yhdysvaltain armeijan sponsoroimissa kokeissa Tulanen yliopistossa mielisairaille potilaille annetaan LSD:tä ja muita huumeita, ja heidän aivokäyriään mitataan ohimoille kiinnitetyillä elektrodeilla (Barker, ”The Cold War Experiments”).

(1955 – 1957) Tutkiakseen sitä miten kylmä sää vaikuttaa ihmisen fysiologiaan, tutkijat antavat yhteensä 200 annosta jodi-131:a, radioaktiivista jäljitysainetta joka kerääntyy melkein heti kilpirauhasiin, 85:lle terveelle eskimolle ja 17:lle athapascalaiselle intiaanille, jotka elävät Alaskassa. He tutkivat jäljitysaineen leviämistä kehossa koehenkilöiden verestä, kilpirauhasnäytteistä, virtsasta ja sylkinäytteistä. Kielimuurin takia kukaan ei kerro koehenkilöille mitä heille tehdään, joten he eivät ole voineet antaa informoitua suostumustaan (Goliszek).

(1955 – 1965) CIA:n Project QKHILLTOPin mielenhallintakokeiden seurauksena Cornellin neurologit Harold Wolff ja Lawrence Hinkle perustavat Society for the Investigation of Human Ecologyn (joka myöhemmin uudelleennimetään Human Ecology Fundiksi) tutkimaan ”ihmisen suhdetta hänen sosiaaliseen ympäristöönsä siten kuin hän sen näkee” (Goliszek).

(1956)

(1956 – 1957) Yhdysvaltain armeijan salassa toimivat biologisten aseiden tutkijat päästävät hyttysiä, joihin on tartutettu dengue- ja keltakuumetta, Georgian Savannahiin ja Floridan Avon Parkiin testatakseen hyttysten kykyä kantaa sairautta. Jokaisen kokeen jälkeen armeijan agentit esiintyvät terveysviranomaisina ja mittaavat uhrien vaikutukset ja ottavat kuvia pahaa-aavistamattomista koehenkilöistä. Nämä kokeet johtavat moniin kuumeisiin, hengitystieoireisiin, raskauden keskeytymisiin, aivokalvontulehduksiin ja lavantautiin kaupunkien asukkailla, sekä useisiin kuolemantapauksiin (Cockburn and St. Clair, eds.).

(1957)

Yhdysvaltain armeija suorittaa Operation Plumbbobin Nevadan koealueella, 65 mailia Las Vegasista luoteeseen. Operation Pumbbob koostuu 29:sta ydinkokeesta, jotka tuottavat niin paljon säteilyä, että sen odotetaan johtavan 32 tuhanteen kilpirauhasen syöpätapaukseen alueella asuvien siviilien keskuudessa. 18 tuhatta sotilasta osallistuu Operation Pumbbobin Desert Rock VII:n ja VIII:n, jotka on suunniteltu selvittämään miten keskivertosotilaan fysiikka ja henkinen puoli reagoi ydinräjäytykseen taistelukentällä (”Operation Plumbbob”, Goliszek).

(1957 – 1964) CIA maksaa MKULTRAn nimissä McGillin yliopiston psykiatrian laitoksen perustajalle tri. D. Ewen Cameronille $69 tuhatta LSD-kokeiden sekä mahdollisesti tappavien kokeiden tekemisestä kanadalaisille, joita hoidetaan lievistä oireista kuten synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja ahdistuksesta Allan Memorial Institutessa, jossa sijaitsee myös montrealilaisen Royal Victoria Hospitalin psykiatrian osasto. CIA rohkaisee tohtori Cameronia tutkimaan hänen ”psyykkisen pakon” konseptia, jossa hulluutta hoidetaan pyyhkimällä muisti kokonaan ja kirjoittamaan psyyke uudelleen. Nämä ”pakkokokeet” sisältävät ihmiskoehenkilöiden asettamista vegetatiiviseen tilaan jopa kolmen kuukauden ajaksi huumeilla, sähköshokeilla ja aistideprivaatiolla. Koehenkilöille soitetaan nauhalta joko suhinaa tai yksinkertaisia itseään toistavia lauseita viikkojen tai kuukausien ajan, jotta psyyke ”uudelleenkirjoitettaisiin” tai ”pyyhittäisiin”. Tri. Cameron antaa ihmiskoekaniineille myös lamaannuttavia huumeita ja vahvoja sähköshokkeja 30-40 kertaa hänen kokeissaan. Useimmat Cameronin koekaniinit kärsivät hänen työnsä seurauksena pysyvistä vammoista (Goliszek, ”Donald Ewan Cameron”).

Tutkiakseen sitä miten veri virtaa lasten aivoissa, tutkijat Philadelphian lastensairaalassa tekevät seuraavia kokeita terveillä 3-11v lapsilla: he tunkevat neuloja lasten reisivaltimoon ja kaulalaskimoon, ja laskevat verta alaspäin aivoista. Sitten he pakottavat lasten hengittämään erikoiskaasua kasvonaamiosta. Tutkimuksen Journal of Clinical Investigationissa julkaistussa artikkelissa tutkijat huomauttavat, että kokeen tehdäkseen heidän piti vyöttää jotkut lapset kiinni levyihin (Goliszek).

(1958)

Arviolta 300 laivaston sotilasta altistuu säteilylle kun laivaston sotalaiva Mansfield räjäyttää 30 ydinpommia Tyynen valtameren saarten lähellä Operation Hardtackissa (Goliszek).

Atomienergiakomissio AEC pudottaa radioaktiivista materiaalia Point Hopeen Alaskassa, inupiatien asuinalueelle, kenttäkokeessa nimeltä ”Project Chariot” (Sharav).

(1961)

Vastauksena Nürnbergin oikeudenkäynteihin, yalelainen psykologi Stanley Milgram tekee kuuluisan tottelevaisuustutkimuksensa vastatakseen kysymykseen ”Voisiko olla, että (Adolf) Eichmann ja hänen miljoona rikoskumppaniaan holokaustissa tottelivat vain käskyjä? Voisimmeko me kaikki olla rikoskumppaneita?” Mieskoehenkilöille, iältään 20-40 vuotta, kaikenlaisilla koulutustaustoilla, annetaan käsky antaa ”oppijoille” sähköshokkeja jokaisesta väärästä vastauksesta, jonka oppija antaa vastauksena sanaparikysymykseen. Todellisuudessa oppijat ovat näyytelijöitä, eivätkä he saa sähköshokkeja, mutta se mikä on merkitsevää on, että koehenkilöt eivät tätä tiedä. Hämmästyttävästi he jatkoivat käskyjen noudattamista ja sähköshokkien antamista, joiden voimakkuus kasvoi suuremmaksi, jopa silloinkin kun näyttelijät ilmensivät selvää fyysistä kipua (”Milgram Experiment”).

(1962)

Tutkijat Laurel Children’s Centerissa Marylandissa tekevät kokeita akneantibiooteilla lapsille, ja jatkoivat kokeiden tekoa senkin jälkeen kun puolet nuorista koehenkilöistä saivat vakavia maksavaurioita kokeellisesta lääkkeestä (Goliszek). Yhdysvaltain armeijan Deseretin koekeskus aloittaa Project 112:n. Siihen kuuluu SHAD (Shipboard Hazard and Defense), jossa laivaston ja maavoimien henkilöstöä altistetaan toksiineille ja kemiallisille myrkyille laivaston laivojen haavoittuvaisuuden kemiallisille ja biologisille aseille määrittämiseksi. Maavoimien henkilöstö ei ole koekaniineina; kokeiden suorittamine altistaa heidät. Monet osallistujista valittivat negatiivisista terveysvaikutuksista tuolloin, ja vuosikymmeniä myöhemmin kärsivät vakavista terveysongelmista altistumisen takia (Goliszek, Veterans Health Administration).

FDA alkaa vaatia, että uudet lääkkeet käyvät läpi kolmet kliiniset ihmiskokeet ennen lääkkeen hyväksyntää. Vuosina 1962-1980 lääkeyhtiöt noudattavat tätä vaatimusta suorittamalla vangeille ensimmäisen vaiheen kokeita, joissa määritetään lääkkeen toksisuus, antamalla heille pieniä rahasummia palkkioksi (Sharav).

(1963)

Chester M. Southam, joka injektoi Ohion osavaltiovankilan vankeihin eläviä syöpäsoluja vuonna 1952, tekee saman 22 seniilille afroamerikkalaiselle potilaalle Brooklyn juutalaisessa kroonisten sairauksien sairaalassa seuratakseen immunologisia vasteita. Southam sanoo potilaille, että he saavat ”joitain soluja”, mutta jättää mainitsematta niiden olevan syöpäsoluja. Hän väittää, että hän ei saa potilailta informoitua suostumusta, koska hän ei halua pelotella heitä kertomalla heille mitä hän tekee, mutta siitä huolimatta hetkellisesti hän menettää lääkärinlupansa sen takia. Ironista kyllä, hänestä lopulta tulee American Cancer Societyn johtaja (Greger, Merritte, et al.).

Tutkijat Washingtonin yliopistossa säteilyttävät 232:n vangin kiveksiä selvittääkseen säteilyn vaikutuksia kivesten toimintaan. Kun vangit lähtevät vankilasta ja saavat lapsia, ainakin neljän heistä lapsilla oli synnynnäinen sairaus. Tarkka luku ei ole tiedossa, koska tutkijat eivät seuranneet miehiä nähdäkseen kokeen pitkäaikaisia vaikutuksia (Goliszek).

National Institutes of Healthin (NIH) sponsoroimassa tutkimuksessa tutkija istuttaa simpanssin munuaisen ihmiseen. Koe epäonnistuu (Sharav).

(1963 – 1966) New York Universityn tutkija Saul Krugman lupaa henkisesti jälkeenjääneiden lasten vanhemmille paikan Willowbrookin osavaltiokoulusta New Yorkin Staten Islandilta, joka on tällaisten lasten laitos, vaihdossa allekirjoituksista papereihin, joissa annetaan suostumus toimille, jotka on vanhemmille esitetty ”rokotuksina”. Todellisuudessa toimet ovat lapsien tarkoituksellista hepatiittiviruksella tartuttamista ruokkimalla heitä tinktuuralla, joka on tehty hepatiittiin sairastuneiden potilaiden ulosteista. Näin Krugman voi tutkia hepatiittiviruksen leviämistä ja hepatiittirokotteen tehokkuutta (Hammer Breslow).

(1963 – 1971) Johtava endokrinologi tri. Carl Heller antaa 67:lle vangille Oregonin osavaltiovankilassa Salemissa $5 kuukaudessa ja $25 jokaisesta kiveskudosnäytteestä, jos hän saa suorittaa tehdä vangeille kokeita, joissa heidän kiveksiään säteilytetään. Jos he ottavat vasektomian tutkimuksen loputtua, vangit saavat ylimääräisen $100 (Sharav, Goliszek).

Tutkijat ruiskuttavat radioaktiivista tymidiiniä yli sadan Oregonin osavaltiovankilan vankiin tutkiakseen vaikuttaako steroidihormoneille altistuminen sperman tuotantoon (Greger).

Pediatrics-julkaisussa julkaistussa tutkimuksessa Kalifornian yliopiston lastenlääketieteen osaston tutkijat käyttävät 113:a vastasyntynyttä, iältään yhdestä tunnista kolmeen päivään, kokeissa tutkiakseen verenpaineen ja verenkierron muutoksia. Eräässä tutkimuksessa lääkärit tunkevat katetrin vastasyntyneen napaan ja heidän aorttaansa, ja sitten upottavat vastasyntyneiden jalat jääveteen ja mittaavat aortan painetta. Toisessa kokeessa tohtorit vyöttävät 50 vastasyntynyttä ympärileikkauspöytään, kääntävät pöydän niin, että kaikki veri valuu vauvojen päähän ja sitten mittaavat heidän verenpaineensa (Goliszek).

(1964)

(1964 – 1968) Yhdysvaltain armeija maksaa $386,486 (suurin summa koskaan, joka on ihmiskokeista maksettu) Pennsylvanian yliopiston professoreille Albert Kligman ja Herbert W. Copelan, jotta he tekisivät lääketieteellisiä kokeita 320:lla vangilla Holmesburgin vankilassa määrittääkseen seitsemän tajuntaa muuttavan huumeen vaikutukset. Tutkijoiden tavoitteena on määrittää pienin toimiva annos jokaiselle huumeelle, jotta voitaisiin tehdä toimintakyvyttömäksi 50 prosenttia mistä tahansa populaatiosta (MED-50). Vaikka professorit Kligman ja Copelan väittävät, että he eivät ole tietoisia mistään tajuntaan vaikuttavien huumeiden pitkäaikaisvaikutuksista vangeihin, dokumentit sanovat myöhemmin toista (Kaye).

(1964 – 1967) Dow Chemical Company maksaa professori Kligmanille $10,000 tutkiakseen miten dioksiini — erittäin myrkyllinen, karsinogeeninen Agent Orangen ainesosa — sekä muut rikkakasvimyrkyt vaikuttavat ihmisten ihoon, koska kemikaalitehtaan työntekijät ovat saaneet aknen kaltaisen klooriaknen ja yhtiö haluaisi tietää ovatko käsitellyt kemikaalit syynä tähän. Tutkimuksessa professori Kligman laittaa dioksiinia 60 Dow-työntekijän iholle, ja hän pettyy kun vangeille ei tulekaan klooriaknen oireita. Vuosina 1980 ja 1981 tässä tutkimuksessa käytetyt ihmiskoekaniinit kävivät oikeusprosesseihin Kligmania vastaan heille aiheutuneista komplikaatioista, mm. perhosreuman ja psykologisten kärsimysten takia (Kaye).

(1965)

Puolustusministeriö käyttää kumipukuisia ihmiskoekaniineja, joilla on M9A1-maskit, 35:ssä kokeessa lähellä Alabaman Fort Greelyä Elk Hunt -kokeissa, jotka on suunniteltu mittaamaan VX-hermomyrkkyaineen määrää VX:n saastuttamien alueiden läpi kulkevien tai saastuneisiin ajoneuvoihin koskettavien ihmisten vaatteissa sekä näiltä alueilta nousevan VX-höyryn määrää. Kokeiden jälkeen koehenkilöt dekontaminoitiin kuumalla höyryllä ja paineistetulla kylmällä vedellä (Goliszek).

”Big Tom”-kokeessa puolustusministeriö ruiskuttaa Hawaiin Oahulle, joka on kaikkein tiheimmin asuttu saari, Bacillus globigiia simuloidakseen saarijoukon päälle tapahtuvaa hyökkäystä. Bacillus globigii aiheuttaa ihmisten immuunijärjestelmän heikkenemistä, mutta tämä ei ollut tiedossa tieteentekijöille tuohon aikaan (Goliszek, Martin).

 

Artikkelin julkaissut Natural News