Hehkuva UFO Meksikon tulivuorella

Havaintopäivämäärä: tammikuun 13, 2019
Havaintopaikka: Popocatepetl, Mexico

Youtube-käyttäjä Kate Martin2016 bongasi tämän UFOn, kun hän oli katselemassa tulivuoren livelähetystä. Kesken lähetyksen tämä hehkuva UFO tuli yhtäkkiä esiin hänen yllätyksekseen. Tämä UFO pysähtyy ja leijailee tulivuoren aukon yllä hetken ja sen jälkeen kiitää pois. Tämä tulivuori on kuuluisa UFO-havainnoistaan viime vuosien aikana. Henkilökohtaisesti olen myös nauhoittanut aiemmin noin kymmenen videota lentävistä esineistä tulivuoren suulla.

UFO nähtävästi leijaili tulivuoren vasemmalla reunalla, jossa uskon sen poimineen lastia tai matkustajia avaruusolentojen tukikohdasta, joka sijaitsee 4-6km tulivuoren alla. Paikalliset ovat myös raportoineet nähneensä UFOja ja jopa avaruusolentoja vuorella, joten tämä video ei sinänsä yllätä, mutta on loistavaa todistusaineistoa avaruusolentojen läsnäolosta vuorella.

Scott C. Waring

Silminnäkijä kertoo:

Minulla ei ole käsitystä tämän jutun oikeasta koosta, joten jos haluat antaa arvion, kommentoithan tähän. Tämä voi olla mitä tahansa UFOsta hyönteiseen. Kiinnostavaa kyllä miten se on paikallaan, sitten kiitää pois samaan suuntaan mistä se tulikin. En tiedä…. olen nähnyt hyönteisiä filmillä, mutta tämä tuntuu varsin isolta.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Daily

Valkoinen UFO Etelä-Koreassa

Havaintopäivämäärä: tammikuun 16, 2019
Havaintopaikka: Busan, Etelä-Korea

Silminnäkijä kuvasi tämän videon Etelä-Koreassa. Valkoinen kaksoisovaali-UFO leijaili 3,5 miljoonan asukkaan Busanin kaupungin yllä. Henkilö oli ajamassa ja ikkuna oli alhaalla, joten kuva ei ole heijaustus lasista. Se on hyvä.

Tämä UFO tuntuu olevan lähellä kukkulan huippua, aivan kuin se tarkkailisi jotain. Lisäksi tämä UFO näyttää olevan kallellaan ja erittäin valkoinen, kuin pilvi, mutta ilman savua. Perustuen kallistuskulmaan, väriin ja kokoon sanoisin etä tämä on oikea UFO.

Scott C. Waring

Silminnäkijä kirjoittaa:

Pitkän aikaa olen kaivannut näkyväni UFOn!! Tänään viimeinkin näin jotain, mutta jotain outoa.

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Daily

Pikakiitäjä ohittaa satelliitin

Helmikuun 14. päivänä 2019 Wilbur Allen kuvasi omituisen punertavan valojuovan, joka matkaa avaruuden halki.

Ottaen huomioon esineen nopeuden, voi olla että taivastarkkailija on filmannut pikakiitäjän.

Pikakiitäjä (Fastwalker) on koodinimi, jonka Pohjois-Amerikan ilmapuolustus on antanut UFOille jotka liikkuvat ja muuttavat suuntaansa suurella nopeudella.

Joskus pikakiitäjiä on kuvattu puolustustukiohjelman (Defense Support Program, DSP) satelliitilla, kuten tapahtui toukokuun 5. päivänä 1984 kun DSP-satelliitti kuvasti pikakiitäjän sen matkatessa 35400 kilometrin tuntinopeudella.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Maan ohittaneella asteroidilla omituisen näköinen kuu

Tammikuun 7. päivänä 2019 Maapallon läheinen asteroidi 2016 AZ8 lensi Maan ja Kuun muodostaman systeemin ohi vain 2,8 miljoonan kilometrin päästä.

Astronomit jättimäisellä Arecibon radioteleskoopilla Puerto Ricossa luotasivat avaruuskiveä sen lähestyessä. Käyttäen radioaaltopulsseja 2380 megahertsin taajuudella he havaitsivat, että 2016 AZ8:lla on kuu.

Kuva: Oletettavasti kappale asteroidin yllä on pieni kuu, vai onko se jokin avaruusolentojen ohjastama laite?
Kuva: Oletettavasti kappale asteroidin yllä on pieni kuu, vai onko se jokin avaruusolentojen ohjastama laite?

Tutkatiimi sanoo, että sen ympärys on lähes pyöreä, ja sen läpimitta on 430 metria, ja asteroidin kuu on enemmän pitkulainen, kuin sikari, 180 metria pituudeltaan.

Tammikuun 8. päivänä 2019 asteroidi 2019 AS5 lensi Maan ohi ainoastaan 8600 km etäisyydellä maanpinnasta.

Huolimatta siitä, että tämä asteroidi oli lähempänä planeettaamme kuin monet satelliitit, se havaittiin vasta 9 tuntia sen ohilennon jälkeen Mt. Lemmon Survey -teleskoopilla Arizonassa.

Kuviossa näkyy 2019 AS5 GPS-satelliittien ja muiden geosynkronisten satelliittien sisäpuolella.

SpaceWeatherin mukaan, jos 1:stä 2:n metriin leveä avaruuskivi olisi osunut Maahan (ja tämä melkein teki niin), se olisi saanut aikaan kirkkaan tulipallon ja äänivallin rikkoutumisen sekä pirstaloituneita meteoreja maahan — mutta ei mitään vakavampaa.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Mystinen nero patentoi UFOn 40-luvulla

Alexander Weygers loi useita yksityiskohtaisia piirroksia aluksesta nimeltä ”Discopter”, pystysuoraan nouseva alus joka näyttää paljon siltä joka saa myöhemmin nimen ”lentävä lautanen”, sekä muita piirroksia amerikkalaisista kaupungeista, erityisesti San Franciscosta ja Chicagosta.

Hän lähetti nämä yksityiskohtaiset piirostukset jokaiseen USA:n armeijan haaraan, ja hänelle lopulta kerrottiin että heitä kiinnosti käsite ja aluksen design, mutta että he eivät tuohon aikaan olleet valmiita koska sotatoimet menivät kaiken edelle.

Kuitenkin hän patentoi ”Discopterin” design tammikuussa 1944, ja se toimi prototyyppina muille samanlaisille aluksille joita on kehitetty siitä lähtien.

Ashlee Vance vierailee taidekauppiaan luona, jonka kiinnostus Weygersiä kohtaan on kehittynyt pakkomielteeksi.

 
Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

CIA:n dokumentti paljastaa: Massiiviset napojen siirtymät ovat syklisiä

Ben Davidson, Space Weather Newsin perustaja, aloitti kuusiosaisen Maapallon katastrofisykli-videosarjansa  puhumalla 57-sivuisesta kirjasesta nimellä ”Aatamin ja Eevan tarina”, jonka on kirjoittanut ”Chan Thomas”. Tämän dokumentin on CIA tehnyt salaisesta julkiseksi jossain kohtaa sen vuoden 1963 julkaisun jälkeen, joka on julkaistu ainakin kesäkuun 23. päivänä 2013 CIAn verkkosivuilla. Thomasin analyysi syklisistä napasiirtymistä oli erilainen verrattuna siihen mitä tuohon aikaan muuten on esitetty esim. Charles Hapgoodin mullistavassa kirjassa The Earth’s Shifting Crust (1958).

Davidsonin mukaan Thomas oli enemmän oikeassa selityksineen siitä miten napasiirtymä tapahtuu, mikä johti siihen että CIA salasi Thomasin kirjan. The Adam and Eve Story tuli ulos vuonna 1963 Emerson Housella, ja uudelleen julkaistiin vuonna 1993 Bengal Tiger Pressin kautta. Ei ole selvää milloin ja miten CIA on salannut Thomasin kirjan, mutta CIA valitsi julkistaa siivotun version vuonna 2013, mikä on merkittävää.

Tässä ensimmäisessä osassa videosarjaa Davidson asettaa vastakkain Hapgoodin haahuilevan navan hypoteesin CIA:n hiljentämän Thomasin kirjan kuvauksen kanssa. Hapgood kirjoitti jopa 40 asteen napasiirtymästä, joka voisi toistua aina noin 5000 vuoden välein kirjassaan, jossa aiemmat geografiset navat siirtyisivät Maan pinnalla maankuoren liikkeiden vaikutuksesta.

Thomas taas kirjoitti massiivisista 90 asteen napasiirtymistä, jotka siirtäisivät molemmat navat tropiikkiin päivässä, sitten takaisin alkuperäisiin asemiinsa seuraavaa sykliä varten:

Navat siirtyisivät lähes ekvaattorille vajaassa päivässä, ja kaikki menee päin helvettiä. Ilmakehä ja meret eivät siirry kuoren mukana, ne vain jatkavat pyörimistään lännestä itään — ja ekvaattorilla nopeus on 1000 mailia tunnissa. Joten kun kuoret siirtyvät päiväntasaajalle liikkuvien napojen mukana, tuulet ja meret liikkuvat itäänpäin, puhaltaen Maan pintaa yli äänen nopeuksilla, upottaen mantereet mailien syvyyteen vesimassoilla….

Voit siis, täten, nähdä että jääkaudet eivät synny jään etenemisestä tai vetäytymisestä; kyse on yksinkertaisesti eri Maan alueista jotka ovat napa-alueina tiettyinä aikoina, eri ajan hetkistä, ja muutokset voivat olla nopeitakin. [The Adam and Eve Story, s.13-14]

Thomas tarjoaa taulukon joka kuvaa miten pohjoisnapa, esimerkiksi, liikkuisi edestakaisin pohjoisella pallonpuoliskolla sen jälkeen kun se on kokenut melkein 90 asteen kallistuman.

The Adam and Eve Story, s. 17.

Thomasin johtopäätös syklisistä napasiirtymistä melkein 90 asteen liikkeissä, jotka flippaavat navat edestakaisin vuosituhannen aikana on Davidsonin mielestä keskeinen syy sille, miksi CIA salasi Thomasin kirjan. Jos pohjois- ja etelänavat flippaisivat edestakaisin 90 asteen muutoksin, ei olisi paljoakaan todisteita aiemmista napasiirtymistä koska se hautautuisi suurten jäämassojen alle.

Tämä vie meidät paleomagnetismin tieteenalan pariin — tutkimuskohteena on se miten Maan magneettikenttä näkyy kivissä, mineraaleissa ja arkeologisissa materiaaleissa — jota on käytetty määrittämään Maan magneettisten napojen historiallisia liikkeitä.

Davidson siteeraa useita tiedeartikkeleja jotka tutkivat paleomagneettista dataa tulivuorialueilta. Arvossa pidetty tutkimus vuodelta 1985 otsikolla “True polar wander: An analysis of Cenozoic and Mesozoic paleomagnetic poles” havaitsi, että ”napa liikkui 22 astetta + tao 10 astetta viimeisen 180 miljoonan vuoden aikana.” Tämä on paljon vähemmän kuin 40 astetta vaelteleva napa Hapgoodin esittämässä hypoteesissa noin 5000 vuoden aikana.

Vuoden 2001 tutkimus otsikolla “Stability of the Earth with respect to the spin axis for the last 130 million years” tuli tulokseen, että “keskimäärin ajan yli pyörimisakselin sijainti on vaihdellut alle  ˜5° 130 miljoonan vuoden aikana, mikä viittaisi siihen että manttelin massan heterogeenisyydet eivät ole muuttuneet tarpeeksi nopeasti saadakseen aikaan TPW: [todellinen napaheilunta, True Polar Wander].” Davidson siteeraa näitä ja vuoden 2018 tutkimusta keskeisenä tieteellisenä todistusaineistona joka kumoaa Hapgoodin vaeltelevan navan hypoteesin.

Kuitenkin, kuten Davidson osoitti, tieteellinen data palemagneettisista tutkimuksista ei ota kantaa Thomasin teoriaan edestakaisin flippailevista navoista, joka näin antaa kuvan siitä että navat eivät olisi liikkuneet miljoonien vuosien aikana tutkijoiden väärin esittäessä seuraavaa:

Kaikki näiden väärien teorioiden musertamisen eteen tehty työ käyttää hyväkseen näitä viallisia tutkimuksia, erityisesti pitkän ajan keskiarvosijainti, eikä mikään ota kantaa ping pong -siirtymän ongelmaan jossa aikakeskiarvo siirtymälle olisi sama miljoonien vuosien yli kuin nopeissa siirtymissä.

Davidson menee niin pitkälle, että hän ehdottaa Hapgoodin, joka työskenteli CIA:n edeltäjälle Office of Strategic Servicesille toisen maailmansodan aikaan, tehneen “limited hangoutin” hänen vuoden 1958 kirjallaan saadakseen edes vähän totuutta julki, mutta teki niin siten että hän joutuisi jossain vaiheessa naurunalaiseksi.

Davidson siteerasi vuoden 1994 kirjaa World in Peril joskus muinoin salatusta informaatiosta, jonka on esittänyt napa-alueiden tutkimusmatkailija majuri Maynart White, joka kertoi pojalleen Kenille (kirjan kirjoittaja) salaisesta Pentagonin tapaamisesta vuonna 1948 jossa syklisen napasiirtymän todistusaineiston piilottamisesta keskusteltiin:

Eräässä tieteellisessä tapaamisessa, johon Majuri White osallistui Pentagonissa vuonna 1948, tiedemiehet keskustelivat kansalle kertomisen suotavuudesta liittyen napojen flippausilmiöön. Yksikään tiedemies ei halunnut pantata informaatiota kansalta, mutta toisaalta, he eivät myöskään päässeet yksimielisyyteen siitä miten julkistaa tämä tieto. Tieto tästä ilmiöstä, joidenkin mielestä, voisi itsessään tuhota yhteiskuntajärjestyksen. Heidän pelkonsa olivat tuolloin perusteettomia, 1950-luvun alussa, informaatio flippausilmiöstä julkaistiin sekä sanomalehtikolumnissa että lehtiartikkelissa, mutta yllättävää kyllä se ei tuottanut juurikaan vastetta nurkkakuntaisen pökerryksissä olevaksi tai skeptiseksi oletetulta kansalta.

Ottaen huomioon sen määrän tieteellistä dataa jonka Davidson on esittänyt katastrofisyklisarjassaan, on selvää että 90 asteen fyysinen napasiirtymä on historiankirjoissa, ja tetä tämä tuli valtion viranomaisten tietoon vuonna 1948.

Tämä vie meidät kriittiseen kysymykseen: ”Mikä laukaisee geofyysisen napasiirtymän?”

Hapgood, Albert Einsteinin lisäksi, joka kirjoitti esipuheen Hapgoodin vuoden 1958 kirjaan, uskoi että jään kertyminen pohjois- ja etelänavalle laukaisisi maankuoren siirtymän (geofyysinen napasiirtymä). Einstein selitti laukaisumekanismin näin:

Napa-alueella on käynnissä jatkuva jään liike, mikä ei jakaudu symmetrisesti tämän navan ympärille. Maan rotaatioakseli toimii näiden epäsymmetrisesti jakautuneiden massojen suhteen, ja tuottaa sentrifugisen liikemäärän joka siirtyy Maan jäykkää kuorta pitkin. Jatkuvasti kasvava sentrifuginen liikeemäärä tällä tavoin, kun se on saavuttanut tietyn pisteen, saa aikaan Maan kuoren liikkeen planeetan pinnalla, ja tämä siirtää napa-alueita kohti päiväntasaajaa.

Davidson esittää sarjan ensimmäisessä osassa, että Einstein lopulta lopetti Hapgoodin myötäilemisen kun hän tajusi, että jään määrä navoilla ei riitä laukaisemaan maankuoren siirtymää niin kuin hän oli aiemmin Hapgoodin datan pohjalta väittänyt.

Hapgoodin vastineeksi Thomas uskoi selityksen olevan, että jotain tapahtuu Maan sisässä joka laukaisee siirtymän. Thomas kirjoitti:

… kerran muutamassa tuhannessa vuodessa neutraali materia pääsee 860 mailin [1385 km] säteellä olevan sisäytimen ulkopuolelle 1300 mailia [2092 km] paksuun ulkoytimeen, ja silloin tapahtuu kirjaimellinen ydinräjähdys Maan sisässä. Räjähdys korkeaenergisen ulkoytimen kerroksessa häiritsee täysin sähkö- ja magneettirakennetta sekä sulassa ulkoytimessä että ulommalla 60 mailin sulalla kerroksella. Lopulta jäätikköjen annetaan vetää Maan kuori sisuksen ympäriltä, ja matalat sulat kerrokset voitelevat siirtymää koko matkan. [The Adam and Eve Story, p.14]

Thomas vertaa ”neutraalia materiaa” joka pakenee Maan sisäytimestä plasmaan joka purkautuu auringosta, sillä nämä perustuvat hänen mukaansa samaan universaaliin periaatteeseen joka havaitaan atomeissa ja galakseissa. Lisäksi Thomas esittää, että laukaisumekanisi auringon välähdykselle tai mikronovalle on samankaltainen kuin mikä laukaisee Maan sisäytimen energia-aaltojen vapauttamisen joka lopulta siirtää sekä magneettisia että fyysisiä napoja niinkin paljon kuin 90 astetta, sykleissä.

Kirjassa World in Peril laukaisumekanismia kuvataan magneettikentän flippaamisena, kuten Davidson siteeraa:

Toistokokeilla määritettiin että magneettisen navan lähestyessä geografista napaa, magneettinen napa jossain kohtaa kiihdyttäisi sen konvergenssinopeutta niin kuin se vetäytyisi kohti geografista napaa keskipakoisvoimalla ja hyppäisi samaan tahtiin; mutta sen sijaan että navat osuisivat kohdalleen, magneettinen napa nopeasti ”flippaisi” geografisen navan ympärillä, ja että nämä pyörisivät kohti päiväntasaajaa kuin keskipaikoisvoiman ansiosta, ja päätyisivät asemaan jossa kaksi akselia oletetaan olevan arviolta 89 asteen kulmassa. Tämän napojen ”flippaamisen” tapahduttua akselit alkaisivat hiljalleen vetäytyä toisiaan kohti pitkän ajan kuluessa.

Majuri Whiten yksikön saaman julkiseksi tehdyn informaation mukaan magneettinen napaflippi laukaisisi maankuoren siirtymän mikä johtaa melkein 90 asteen geofyysisten napojen siirtymään, kuten on selitetty World in Perilin kuvauksessa:

World in Peril … tarjoaa selityksen, joka perustuu yksikön löydöksiin, Pentagonin tiedemiesten määrityksiin planeettamme evoluutiosta esihistoriasta, ja miten toinen Maata muokkaava katastrofi on lähestymässä! Nyt me voimme ymmärtää miksi mammutit ja mastodontit, joita löytyy napapiirin ikijäästä, ovat välittömästi jäätyneet vaikka heidän suussaan ja vatsassaan on subtrooppisia kasveja. World in Peril voi olla ainoa kirja joka tarkasti kuvaa tämän laukaisumekanismin ilmiölle, jota tiedemiehet ovat tutkineet jo parisataa vuotta, ja mitä se tarkoittaa.

On tärkeää painottaa laukaisumekanismin täydentävää luonnetta, joka Thomasin The Adam and Eve Storyssa ja Whiten World in Perilissa esiintyy.

White olennaisesti kuvasi sisäisiä geologisia prosesseja, joilla magneettisten napojen kääntyminen johtaisi maankuoren liikkeisiin, niin että kahdet napaparit (magneettinen ja geofyysinen) osuisivat päällekkäin lyhyen aikaa päiväntasaajan vastapuolilla. Magneettiset navat sitten hitaasti siirtyisivät uuden geofyysisen pohjoisen ja eteläisen navan suuntiin, kunnes sykli toistuisi aiempien geofyysisten napojen siirtyessä  takaisin entisiin paikkoihinsa.

Jokin tuntematon tapahtuma Maan sisässä laukaisisi sekä magneettisten napojen siirtymän että maankuoren siirtymän Whiten saamien tietojen mukaan, ja tämän tiedon tiedusteluviranomaiset ovat meiltä salanneet.

Thomasin kirja selittää sisäiset laukaisumekanismit napasiirtymille. Hänen kuvaamansa neutraali materia voidaan periaatteessa ymmärtää mikronovan tai auringonpurkausten emittoitumisen kaltaisena ilmiönä Maapallon sisemmästä ytimestä. Tämän seurauksena mikä tahansa todiste Maan sisäosan luomisesta yhtään mitään auringon toiminnalle analogista on tärkeä vihje napasiirtymien ilmenemisestä lähitulevaisuudessa.

Davidsonin kuusiosainen sarja esittää hyvin yhteyden syklisten mikronovien ja historiallisten melkein 90 asteen napasiirtymien välillä, jotka tapahtuvat edestakaisen heilunnan kaltaisesti, mikä saa navat tällä hetkellä näyttämään siltä kuin niiden asema olisi ollut miljoonia vuosia sama, niinkuin paleomagneettiset tutkimukset ovat väärin perustein väittäneet.

Lisäksi koska hän painottaa Thomasin ja Whiten esittämää informaatiota sisäisten geologisten tapahtumien aikaansaamasta maankuoren siirtymästä, eikä niinkään ulkoisia tekijöitä kuten jään kertymistä navoille,  tämä johtaa meidät asianmukaisesti keskittymään johonkin mikä tapahtuu Maan sulassa ytimessä.

Historiallinen data ja analyysit, jotka Davidson on esittänyt, osoittavat johonkin joka laukaisee samanaikaisesti sekä “neutraalin materian” purkaukset Maan sisemmästä ytimestä että auringosta mikronovien muodossa. Tämä vie meidät viimeinkin kosmisiin säteisiin ja niiden rooliin tämän mekanismin laukaisijana, ja tieteellinen tutkimusdata osoittaa näiden syntyneen viime aikoina Etelänapamantereella, mahdollisesti liittyen mystisiin globaaleihin seismisiin aaltoihin.

 

Artikkelin julkaissut Exopolitics.org

Bob Whiten UFO-palasen mysteeri

Ole Henningsen (SUFOI) ohjasi minut Youtube-videon pariin, joka kertoi Bob Whitesta ja hänen ystävänsä Janen UFO-havainnosta. He löysivät pisaran muotoisen palasen mystisestä lentävästä esineestä heidän ajaessaan Coloradon ja Utahin välistä Grand Junction -autiomaa-aluetta vuonna 1985.

Tapaus herättää kiinnostusta koska sillä on jonkinlaista yhtäläisyyttä toisen mystisen pisaran muotoisen palasen kanssa, jonka väitetään olevan peräisin lentävästä lautasesta, joka löytyi noin 40 vuotta aiemmin Tanskasta.

UFO Filesin osio: UFO-metsästäjät kesäkuun 27 päivänä 2005 saivat osakseen niin paljon huomiota, että History Channel päätti näyttää spin-off -sarjan joka näytettiin vuonna 2008.

Havainto

Jane, joka ajoi autolla Denveristä Las Vegasiin yöllä kirkkaan tähtitaivaan alla, herätti Bobin ja kysyi häneltä mikä on omituinen valo joka taivaalla näkyy. Bob ei kyennyt vastaamaan, joten hän katsoi sitä jonkin aikaa. Heidän lähestyessään valoa se (he ovat ilmeisesti lähestyneet myös itse esinettä) muuttui noin kolmikerroksisen talon kokoiseksi. He pysäyttivät auton ja katsoivat valoa, joka oli niin kirkas että Bobin piti suojella silmiään kädellään.

Jane sytytti ajovalot, ja niin tehdessään valo yhtäkkiä lensi ilmaan toisen esineen vierelle, jota hän nimitti ”emoalukseksi”. ”Emoalus” lensi itään Coloradon suuntaan. Yhtäkkiä oranssi hehkuva esine ammuttiin, joka törmäsi maahan suurella nopeudella ”emoaluksen” kadotessa. Hän löysi hehkuvan kirkkaan esineen. Hän odotti että se jäähtyisi riittävästi, meni autolleen etsimään jotain millä nostaa sen mukaansa, ja 25 minuutin edestakaisen kävelyn autolle ja takaisin jälkeen hän piilotti sen autonsa takakonttiin.

Aluksi hän ei kertonut kenellekään asiasta, sillä se voisi vaikuttaa hänen uraansa (koomikko ja laulaja). Hän otti asian esille ensi kertaa kun oli lopettanut urallaan, ja hän käytti kaiken aikansa vuodesta 1996 hänen kuolemaansa asti vuonna 2009 kertoakseen totuuden palasesta.

Palasen tutkimus

Bob Whiten uran loputtua 90-luvun puolessavälissä hän päätti kertoa asiasta vuonna 1996 ja halusi selvittää mikä palanen oli. Palasesta, joka oli noin 23 cm pitkä ja painoi noin 680 grammaa, otettiin näytteitä sen sisällön selvittämiseksi.

Elokuun 8. päivänä New Mexico Tech, Soccorossa, oli ensimmäinen paikka jonne hänet ohjattiin (MUFONista), mutta he eivät voineet tehdä täyttä tutkimusta. Elokuun 23. päivä NIDS ja myöhemmin samana vuonna Los Alamosin laboratoriot saivat varsin erilaiset tulokset, ja eräs tutkijoista sanoi Bob Whitelle että palanen oli Maan ulkopuolelta ja he pitivät sen itsellään testejä varten. He tulivat lopulta johtopäätökseen usean viikon testaamisen jälkeen vuonna 1996 että palanen oli samankaltainen kuin Marsin meteoriitti, joka oli löydetty Etelänapamantereelta vuonna 1994 (0.701) ja Intiasta vuonna 1865 (0.723). Tutkimukset näyttivät, että palasella oli strontium-aste 0.712 ja se sijoittui näiden kahden väliin.

Bob soitti journalisti Mike O’Brienille, joka soitti ja puhui samoille tiedemiehille jotka olivat kertoneet hänelle, että palanen oli selvästikin Maan ulkopuolelta. Mutta jostain syystä he yhtäkkiä kielsivät tämän ja sanoivat, että he eivät olleet sanoneet palasen olevan avaruudesta. O’Brien sanoi heille, että heille oli kerrottu etteivät he saisi puhua tästä kenellekään, mikä yllätti Bob Whiten suuresti. Hän oli vakuuttunut, että laboratorio oli väärentänyt papereita joissa tulokset lukivat. Whiten palanen käytettiin 8 eri laboratoriossa toukokuussa 1999, kaikki tulivat johtopäätökseen että se oli suurimmaksi osaksi alumiinia, mutta Bob White itse uskoi siihen että alkuperä selviäisi testissä.

(Katso QUE 94201 -dokumentti täältä  ja täältä)

Vuonna 1998 Bob White meni valheenpaljastuskokeeseen osoittaakseen että hän ei valehdellut. Hän meni läpi ongelmitta! Hän sitten yritti mainostaa löydöksiään todisteina avaruusolentojen teknologiasta. Mutta häntä harmitti — palanen olisi ollut vuosisadan löytö, ja hänen onnistui saada hieman media-aikaa, hän puhui muutamassa UFO-konferenssissa ja kirjoitti kirjan UFO Hard Evidence (Galde Press 2004).

Rikas mies tarjosi $10 miljoonaa

Vuonna 2000 hän sattui törmäämään julkiseksi tehtyyn USA:n armeijan dokumenttiin nimeltä ”file number 202085” 1940-luvulta,  sekä dokumenttiin vuodelta 1998 nimeltä ”Väitetyt lentävät lautaset Tanskasta”. Tuossa dokumentissa oli kuva pisaran muotoisesta esineestä joka näytti samalta kuin minkä Bob White löysi 40 vuotta myöhemmin.

Syyskuussa hän ja Larry Cekander avasivat näyttelyn Museum of the Unexplainedissa Reeds Springissa, Missourissa ja näyttivät palasta siellä. Hän julisti medialle että anonyymi lasvegasilainen rikas mies oli tarjonnut 10 miljoonaa dollaria palasesta. Mutta Bob White kieltäytyi, koska hänen mielestään palanen ei ollut hänen eikä kenenkään muun kuin koko maailman. Bobin oman tutkimustiimi keksi yhtäkkiä vuonna 2003 että palanen voisi emittoida röntgensäteitä ja sähkömagneettisen kentän- Hänen mielestään mielenkiintoisinta oli tutkimuksen osoittaneen tämän viitanneen Marsista peräisin olleisiin meteoriitteihin.

Vuonna 2004 hänen uskottavuuttaan koeteltiin jälleen valheenpaljastuskokeessa ja jälleen hän sai synninpäästön. Kesäkuun 25. päivänä 2005 ”UFO Files” näytettiin televisiossa, joka kertoi hänen tarinansa keskittyen armeijan dokumenttiin Tanskasta sekä hänen vierailuunsa Los Alamosin laboratorioon. Tämä oli ensimmäinen kerta kun Los Alamosin laboratorio näytettiin televisiossa. Useat näytteet vuonna 2007 osoittivat esineen säteilevän gammasäteitä ja neutroneita. Vuonna 2008 hän pääsi ”UFO Hunterseihin”, ja tuolloin näytettiin nauhoitteita palasen mystisestä käyttäytymisestä Laughlinissa, Nevadassa, kun se lukittiin sähköiseen kassakaappiin, joka hajosi ja joka jouduttiin rikkomaan jotta palanen saataisiin jälleen ulos.

Los Alamosin laboratorio ei vastannut UFO Filesin soittoihin, kun he halusivat saada tietää lisää aiheesta TV-ohjelmaa varten. Joten oli mahdotonta saada vastaus siitä voitaisiinko palasen osoittaa koostuvan monimutkaisista isotoopeista.

Ennen Bobin kuolemaa marraskuun 16. päivänä 2009 (77-vuotiaana), hänen tutkijansa lupasivat jatkaa taistelua saadakseen totuuden kerrottua tutkimuksista.

Asiantuntijaa kuullaan

Tarina ei kuitenkaan pääty tähän. Asiantuntija Ean Harrison tuli lopputulokseen Skepticin perustajan Pat Linsen kanssa vuonna 2011 että kappale ei ollut mitään muuta kuin stalagmiittia teollisen teräksen tuotannosta, mitä monet on huijattu luulemaan UFOn jäänteiksi, Mutta onko tämä asia niin helppo sivuuttaa? Vastaus täytyy alustavasti olla kyllä, sillä näyttäähän tuo kovasti stalagmiitilta.

Harrison kirjoittaa:

“Kyseessä oleva kappale on tehty yhteenliitetystä hiontajätteestä. Se muotoutuu samalla tavoin kuin stalagmiitti kun metallivalosta ”putsataan” suurilla hiomakoneilla. Raakavaloksista tulee silottaa liitoskohdat työstön helpottamiseksi ja työkalujen rikkoutumisen vähentämiseksi. Tyypillinen hiomakone valimon puhdistushuoneessa mahdollistaa käsin putsauksen noin 20 kiloisille valoksille, jotka ovat puolitoistametrisiä läpimitaltaan ja 10 cm paksuja. Valos asetetaan kiinni penkkiin kuten työpajoissa muuallakin, ja kappaletta syötetään pyörän pintaa vasten, joka hioo pois jakolinjat, hitsauskorjaukset ja ruiskutuksen kuhmut. Hiontapöly pusketaan alaspäin penkkiin lähellä sulamispistettä olevassa lämpötilassa. Kun metallipöly ja hiomakoneen pohja osuvat penkkiin, sulanut epoksi liimaa sekoitteen yhteen. Ajan mittaan stalagmiitti hitaasti syntyy alhaalta ylös, joka sulattaa yhteen metallia sen karakteristiseen muotoon. Riippuen koneen koosta, stalagmiitti voi helposti kasvaa 60-senttiseksi tai ylikin. Lisäksi, riippuen valun alustasta, stalagmiitti voi olla mielenkiintoinen sekoite ruostumatonta terästä, mangaania, kevytterästä, alumiinia — toisin sanoen, kiinnostava metallurginen sekoite, joka tuntuu mahdottomalta selvittää mistä se koostuu. Mutta todellisuudessa se on vain sulanutta hiomalaikan sidonta-ainetta. Lopulta stalagmiitti kasvaa liian suureksi ja blokkaa hionta-alustan. Stalagmiitti pitää rikkoa ja heittää pois, kierrättää tai raportoida UFOna.

Tanskan tapaus

Tanskasta löydetyn palasen tapaus on kiinnostava, mutta myös ärsyttävä koska se on löytynyt Tanskasta vuonna 1949, ja se on mainittu CIC-dokumentin 358 sivulla vain lyhyesti (kesäkuun  6. 1994), joka käsittelee eri havaintojen tutkimuksia ja niihin luetaan mukaan Tanskan ”palanen” ”väitetystä lentävästä lautasesta”. (Katso dokumentti täältä).

Valitettavasti dokumentti, joka on osin epäselvä, ei paljasta mistä päin Tanskaa lentävän lautasen palanen on löydetty, mutta päivämäärän pitäisi kuitenkin olla maaliskuun 12. päivä 1948. Ole Henningsen, joka on erittäin kiinnostunut meteoriiteista ja hänellä on oma kokoelmansa niitä, auttoi minua suuresti määrittämään sen mitä tämä esine tässä on tai ei ole. Hän kirjoitti minulle että asiaan ei tulisi kiinnittää suurta huomiota, muuten kuin että Tanska on mainittu videolla. Mutta Ole Henningsen, jolla ei ole paljoakaan kokemusta, voi sanoa että Bob Whiten palanen ei voi olla meteoriitti, sillä ei ole yhtymäkohtia faktoihin. Meteoriitit eivät ole kuumia tai millään tavalla tulipunaisia, paitsi että meteoriittien nopeus ilmakehässä on niin suuri, että ne lämpenevät ulkoapäin ja niiden sisälämpötila on lähellä absoluuttista nollapistettä. Näin voidaan päätellä, että tarinat pudonneista meteoriiteista eivät päde tieteellisessä maailmassa. Ole Henningsen on vakuuttunut, että artikkelin informaatio ei voi olla peräisin Marsin, Kuun tai muunkaan meteoriiteista. (Katso NASAn linkki http://www2.jpl.nasa.gov/snc/index.html).

Tuon lisäksi Ole Henningsen tarkasteli myös omaa kokoelmaansa ja kansalliskirjaston arkistoja relevanttien havaintojen suhteen Tanskassa liittyen UFOihin ja meteoriitteihin. Mutta valitettavasti hän ei löytänyt mitään joka olisi sopinut päivämäärään. Päivämäärä voi olla aiempi jolloin Tanskan palanen on löydetty.

Vertailu kahden ”ufo”-palasen välillä voi kuitenkin selittää seikan että Tanskan palanen voi olla niinkutsuttua tektiittiä, joka on luonnollisesti lasittunutta, muutaman senttimetrin kooltaan, joka voisi olla peräisin meteoriitin osumasta. Ongelma on että meteoriitin osumapaikkoja on Tanskassa aika vähän.

Lopputulema

Me voimme todeta, että jos suurin osa Bob Whiten palasista on alumiinia, silloin voimme kieltää että se säteilisi yhtään mitään (magnetismia), mutta Youtuben videosta voidaan nähdä että tämä aiheuttaa ihmisille harmaita hiuksia: http://terpconnect.umd.edu/~wbreslyn/magnets/is-aluminium-magnetic.html – lyhyesti: sitä voidaan pitää paramagneettisena.

Alumiinin ensimmäisenä eristi H.C. Ørsted vuonna 1824, mikä hajottaa myös hieman teoriaa siitä että Bob Whiten palanen olisi meteoriitista.

Jos tiedemiehet & asiantuntijat, jotka ovat tutkineet Bob Whiten palasta, ovat uskottavia, mitä mieltä olet päätelmästä että ”esine” on itsea asiassa tehty alkuaineista jotka eivät voi tuolla tavoin sekoittua, vaan viittaavat siihen että esine olisi valmistettu ”tietoisesti”?

Eräs materiaalin parissa työskennellyt tieteentekijä väitti, että palanen ei ollut alunperin tuossa muodossaan. David Lamb, esimerkiksi, uskoo että palanen voisi olla avaruusmatkailuun tarkoitetusta pinnoitteesta, ja tietty sekoite tarkoittaa sitä että matkaaminen avaruuden halki ei kestä minkäänlaista resistanssia johtun suprajohtavuudesta (erittäin matalasta lämpötilasta). David Lamb sanoi myös huhtikuun 6. päivänä 2014, että fyysinen todistusaineisto näyttää epätavallisia ominaisuuksia jotka viittaisivat siihen, että sen täytyy olla teknologisesti erittäin edistynyttä metallia. Hänen tietojensa mukaan ei olisi ollut olemassa sellaista teknologiaa vuonna 1985 ja tänä päivänäkin se on kokeiluasteella.

Museum of the Unexplainedin facebook-ryhmässä maaliskuun 10. päivänä 2014 esitettiin 33 alkuaineen lista, jotka palasesta on löydetty tähän mennssä: kulta, hopea, arsenikki, happi, alumiini, rauta, pii, kalsium, barium, boron, kadmium, koboltti, rikki, kupari, kloori, kromi, europium, gadolinium, gallium, magnesium, sinkki, molybdeeni, nikkeli, fosfori, kalium, natrium, strontium, titaani, yttrium, vanadium, zirconium, barium, mangaani.

Voidaan havaita tämän palasen mysteeriä selvittäneiden kertomuksista että mysteeri ei ole ratkennut ja kysymyksiä on paljon. Tulevaisuus näyttää miten käy.

Linkkejä

http://en.wikipedia.org/wiki/UFO_Files
http://www.skeptic.com/eskeptic/11-10-12/
http://www.unexplainedresearch.com/in_the_news/bob_whites_ufo_artifact.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Counterintelligence_Corps_(United_States_Army)
http://www.abovetopsecret.com/forum/thread321480/pg1
http://foia.abovetopsecret.com/ultimate_UFO/UFO_GOVT/ARMY/ArmyCICUFOFiles.pdf
http://en.wikipedia.org/wiki/Horten_brothers
http://www.unexplained-mysteries.com/forum/index.php?showtopic=188908
http://ufoevidence.conforums.com/index.cgi
https://www.facebook.com/UFOHARDEVIDENCE

 

Artikkelin julkaissut UFO Mystik

Analysoitujen UFOihin liittyvien ”palasien” luettelo

Syyskuun 28. päivän 2018 blogipostauksessa otsikolla ”Kiinnostavaa magnesium-sinkki-bismutti -materiaa” To The Stars Academy sanoi, että  ”Viimeisen kolmen kuukauden aikana TTSA on kerännyt seitsemän materiaalinpalasta, useista eri lähteistä, tutkimusta varten ADAM-projektiin”.

CUN Romessa pidetyssä tapaamisessa 27.09.2018 Luis Elizondo näytti kalvoa, jonka otsikko on ”Mitä TTSA:ssa nyt tapahtuu? Materiaalin keräys ja analyysi jatkuu” jossa oli 12 valokuvaa.

Tiedämmekö me jo mitään näistä näytteistä?

Numero 1

Lähin vastaava minkä löysin oli pyöreä levynkaltainen kappale allaolevassa kuvassa. Se on täydellinen kokoelma materiaalia, joka on lähetetty Art Bellille vuonna 1996.

Numero 2

Videopätkässä TTSAn verkkosivujen blogissa oleva kuva numerolla 2 näkyy ruudulla TTSA:n jäsenten taustalla kohdassa 1 minuuttia ja 3 sekuntia.

Numero 4

Tämä on näyte Ohion Tiffinistä, vuodelta 2003.

Numero 6

@Jay09784691 twitterissä 6. marraskuuta 2018 ehdottaa, että tämä kuva näyttää koeputken jossa on ”implantti”. Tämä kuva on myös TTSA:n videolla yhdessä kohtaa.

Numero 7

Tämä on yksi palasista jonka nimetön lähde on lähettänyt Art Bellille vuonna 1996, jonka sanotaan tulevan Roswellista.

Numero 10

Lähin vastine tälle kuvalle on palanen vuodelta 1972, toinen ”Ed” Ohiosta.

Numero 11

Tämä on vuoden 1985 (jotkut puhuvat vuodesta 1987) Bob Whiten palanen.

 

Artikkelin julkaissut Unidentified Aerial Phenomena – scientific research 

Maapallon galaktisen perinnön integrointi

Tämä on erään ulkoavaruuden kansan tietoisuuden kanavointi. Aihe käsitteli tällä kertaa ihmiskunnan tulevaisuutta sekä kylmän sodan aikaan esitettyjä kysymyksiä UFOista ja avaruusolennoista. Q on kysyjä, A on tietoisuus joka puhuu.

Q: Mikä on tämän planeetan ydintuhon todellisuus?

A: Ei mikään!!

Q: Kiitos.

A: Tunnusta, ensinnäkin, että kykymme jakaa informaatiota tällä hetkellä on peräisin planeettanne, tajusittepa tämän tietoisesti tässä kohtaa tai ette, valinnasta ainakin alitajuisella tasolla, arviolta — siten kun me havaitsemme aikaanne — seitsemän vuotta sitten että ette tuhoa itseänne ydinsodalla.

Tämän takia tällä hetkellä monet väkivallanteot nousevat pintaan, tulevat esiin, koska nyt tiedätte että se on, tavallaan, turvallista saada kaikki pois koneistostanne, ja te tiedätte että se ei johda tuhoutumiseen.

Tuotte esiin sitä mikä ennen oli piilossa, ja luotte sen avoimeksi, niin että voitte kaikki katsoa ympärillenne ja sanoa: ”Hei, nyt oikeesti. Katsokaa mitä tapahtuu; katsokaa mitä me teemme. Onko tämä se miten me haluamme maailmamme olevan? Jos ei, muutetaan sitä.” Tiedätte että se on turvallista tuoda kaikki tuo esiin, tutkia sitä ja luoda se sellaiseksi kuin haluatte sen olevan. Me voimme sanoa teille tämän nyt, koska te olette tehneet tuon päätöksen itse.

Kuitenkin, me voimme kertoa teille myös seuraavaa, koska te olette tehneet päätöksen itse, että teille ei olisi annettu lupaa tuhota itseänne ydinsodalla muutenkaan. Se on teidän maailmanne; voitte tehdä sillä mitä haluatte niin kauan kun se mitä teette pysyy omalla takapihallanne. Ydintuho olisi repinyt muiden aika/avaruusjatkumoiden ulottuvuuksien väliset kudokset ja vaikuttanut muuhunkin kuin vain teidän sivilisaatioonne.

Tunnustakaa, että hallituksenne on erittäin tietoinen, ja on ollut tietoinen jo pitkän aikaa, että aseenne — jos ne oltaisiin aktivoitu — yksinkertaisesti eivät olisi toimineet. Heille on annettu aika selviä demonstraatioita siitä että asian laita on tämä. Monia aluksia on ollut — ei meidän sivilisaatiostamme — jotka ovat asemoituneet suoraa niinkutsuttujen ohjussiilojen ylle, ja tehneet toimintakyvyttömäksi kaikki laukaisumekanismit. (Yleisö: taputtaa ja nauraa) Valtionne on erittäin tietoinen tästä. Ja paljon muutakin informaatiota, pikkuhiljaa, alkaa vuotaa yhteiskuntaanne.

Mitä enemmän sekoitatte itsenne yhteen sen idean kanssa minkä olette luoneet valtioksenne, ja mitä enemmän sallitte heidän palvella teitä sen sijaan että he hallitsisivat teitä, silloin he kykenevät jakamaan kanssanne informaation joka teiltä on evätty — periaatteessa, tuolla tavoin, suojellakseen teitä sillä tavoin kuin he ajattelivat että te haluaisitte tulla suojelluiksi. (Yleisö: nauraa) Pysytkö kärryillä?

Q: Kyllä. Entäpä onnettomuudet, kuten Tsernobyl?

A: Ei ole sellaista kuin onnettomuus, todellisuudessa. Se mitä kutsutte ”avaruussukkulakatasrofiksi”, se mitä kutsutte maanne ”interaktioksi Libyan kanssa” ja se mitä nimitätte ”Tsernobylin neuvostokatastrofiksi” ovat kolme osaa yhdestä tapahtumasta. Teillä oli rautaesiripun molemmin puolin teknologisia katastrofeja, jotta näkisitte että suunta jota kohti menette johtaa teknologisen yhteiskuntanne hajoamisen ideaan, ja asioiden disruptioon joita ennen pidettiin salaisina.

Se on, molemmilla puolilla, indikaattori — ulkopuolinen esimerkki — uskomuksesta joka yhteiskunnallanne on, että jos sallitte sen mikä sisällänne on tulla pintaan, että se tuhoaa teidät; koska te olette täynnä säröjä ja vuotokohtia; koska te ette itse pidä itseänne yhtenä homogeenisena ideana. Joten tällä tavoin, nuo kolme tapausta ovat sallineet teidän tarkastella uusiksi, tietoisessa uskossa, ideoita ja reittejä joita pitkin te kuljette. Niillä oli tarkoituksensa.

Ymmärtäkää, että se ei abdoluuttisen todellakaan ole onnettomuus eikä virhe että sukkulassanne oli opettaja. Hän on pitänyt oppituntinsa — oppitunti jota varten hän todellakin oli syntynyt. Pysytkö kärryillä?

Q: Kyllä.

A: Antakaa itsenne tunnustaa, että nuo kolme tapausta toimivat tukipisteenä, kytkinpisteenä, kiertopisteenä historiassanne. Ja tajuatte, myöhemmin, että historianne sanoo niin että tämä oli hetki jolloin aloitte tutkia uudelleen todella, tuohon aikaan, kaikkia metodeja joita te käytätte sivilisaatiossanne saavuttamaan sen mitä te haluatte. Kun aloitte tajuta että oli enemmän luonnollisia keinoja päästä kiinni siihen luovuuteen ja ”luotavuuteen” jonka todella haluatte kookea. Pysytkö kärryillä?

Q: Kyllä.

A: Kiitos paljon.

Q: Liittyen tuohon samaan, voisitko kertoa jonkin havaintosi siitä miten kollektiivi on edistynyt sitten… saammeko me aikaan… siitä on nyt yksi vuosi kun tuo alkoi.

A: Kyllä. Ja se luotiin uudelleen silloin niinkutsuttuna kolmantenakymmenentenäyhdeksäntenä vuotena — siirtymävuotena ennen neljättäkymmentä. Tämä on se mitä te nimitätte vuodeksi tuhat yhdeksänsataa kahdeksankymmentä seitsemän — joka on neljäskymmenes vuosi sen jälkeen kun maailmanne tiesi, ilman epäilyksen häivääkään, että toisia maailmoja ja toisia sivilisaatioita on olemassa.

7-7-’47:sta 7-7-’87:n teidän ajanlaskuanne on 40 vuoden sykli, joka tarvitaan kokonaisen kulttuurin muutokseen — siitä kun ensi kertaa todella tajusitte, että oli muita sivilisaatioita, siihen että nyt suurin osa sivilisaatiostanne suostuu hyväksymään sen että on muita sivilisaatioita.

Tällä tavoin, niinkuin olemme sanoneet, viimeisen kolmen vuotenne aikana — ja erityisesti kun noiden kolmen tietyn onnettomuuden aiheuttaman kiihtyvyyden johdosta — te olette kiihtyneet suuresti. Te nyt tajuatte, että noiden onnettomuuksien jälkeen, te sivilisaationa, puhekielisesti ilmaistuna olitte ennen — tämä on erittäin mielivaltaista ja abstraktia mutta menköön teidän terminologiassanne — te, sivilisaationa, olitte ennen arviolta 300 teidän vuottanne meitä jäljessä. Nyt te olette vain 150 vuotta. Pysytkö kärryillä?

Q: Kyllä.

A: Tuo voi myös muuttua. Ja niin kuin me tämän energian havaitsemme, seuraavan 10 vuoden aikana, te tulette, tavallaan, olemaan ainoastaan 75 vuotta meitä jäljessä. Ja sitten 30 teidän vuotenne päästä, me koitamme pysyä teidän tahdissa. Pysytkö kärryillä?

Q: Kyllä.

A: Sitten teistä tulee sitä mitä me teille nyt edustamme — teidän tulevaisuuden itsenä.

Q: Ja sitten tulee olemaan interaktioita samassa avaruus/ajassa?

A: Periaatteessa, kyllä, ja monien kulttuurien kesken. Kiitos.

Q: Toinen tuosta asiasta…

A: Kyllä.

Q: Kun puhuit… Kuulin sinun puhuvan aiemmin aluksesta joka leijaili ohjussiilon yllä ja tietokoneen laukaisukoodit pyyhittiin…

A: Kyllä.

Q: … ja se kertoo minulle, että kun valtionpäämiehet kerääntyvät yhteen ja heillä on näitä kokouksia että he eivät itse asiassa puhu siitä mistä he sanovat puhuvansa.

A: Eivät aina.

Q: Onko se niin, että ne jotka ovat ystäviä keskenään ja antavat toistensa olla vallassa…

A: Ovatpa he sitten ystäviä, kirjaimellisesti tai ei, he molemmat tietävät mikä se peli on mitä he todella pelaavat.

Q: Ja peli liittyy siihen että ei tule koskaan olemaan tuhoutumisen ideaa…?

A: Ei.

Q: … tai sotaa, ja niin se on pelkkä rahapeli…?

A: Tavallaan kyllä, se on idea siitä että pidetään kiinni siitä minkä he pelkäävät menettävänsä — vallasta — eikä tunnusteta että koko maailman tasa-arvoistaminen tulee itse asiassa olemaan heidän oman voimaantumisensa takaisin ottamista, kaikkien muiden mukana.

Q: Mhmm.

Q2: Onko venäläisillä sama tieto kuin USA sai 40 vuotta sitten?

A: Kyllä.

Q: Samanlainen…

A: Eri, mutta tarpeeksi informaatiota on päässyt rautaesiripun yli, niin että molemmat ”puolet” tietävät tällä hetkellä melkein tarpeeksi.

Q: Voisitko selventää?

A: Neljäkymmentä teidän vuottanne sitten, tällä tavoin, oli niinkutsuttu Zeta Reticulumista tulleen avaruusaluksen törmäys planeetallanne. Valtionne sai haltuunsa fyysisen aluksen ja ruumiit.

Q: Olivatko ruumiit elossa?

A: Ei.

Q: Miltä he näyttivät?

A: Arviolta metristä 1,2 metriin pituutta, valkoisen harmaa ihon väri; suuret päät; ei niin paljon piirteitä joita kutsuisitte inhimillisiksi, enemmän humanoidi sillä tavoin; suuret silmät.

Q: Entäpä alus?

A: Alus on edelleen palasina valvonnan alla eri puolilla maatanne — pääosin alueella jota nimitätte Virginiaksi.

Q: Mikä sai aikaan törmäyksen?

A: Alus valvoi niinkutsuttua erittäin voimakasta salamamyrskyä. Ja jotkut tutka-asemat haittasivat aluksen ohjausjärjestelmiä, ja saivat aikaan hetkellisen disruption aluksen inertiajärjestelmissä, mikä altisti osan sen kentästä taivaan sähkölle. Kun sähkövaraus iski siihen, alus meni oikosulkuun ja törmäsi maahan.

Q: Mitä arvoa he saivat siitä että he loivat tuon todellisuuden elämässämme?

A: Teidät on nyt initioitu 40-vuotiseen sykliin joka sallii teidän alkaa tulla osaksi Sivilisaatioiden Järjestöä.

Q: Puhun toisista sivilisaatioista joiden alukset ovat törmänneet.

A: Kyllä… niin mekin. Tuolla tavoin, olivatpa he tietoisia siitä mitä he tekivät tai ei, onnettomuus sai aikaan sarjan tapahtumia sivilisaatiossanne joka on tuonut teidät nykyiseen ymmärrykseen, ja kyvyn liittyä Sivilisaatioiden Järjestöön. Pysytkö kärryillä?

Q: Kyllä. Puhuin siitä miten…

A: Monet tilanteet tapahtuvat jotka päällisin puolin näyttävät sattumilta.

Q: Tajuan, mutta…

A: Mutta ei ottanut sivilisaatiolta aikaakaan tajuta mitä aluksen hallussapito merkitsisi teidän sivilisaatiollenne. Ja pian he muuttuivat erittäin, erittäin, erittäin, erittäin yhteenliitetyiksi, sivilisaationne valvonnan suhteen, auttaessaan ymmärtämään sitä minkä he olivat saaneet nyt haltuunsa.

Q: Ja missä he ovat?

A: He ovat tähtikuviossa mitä te kutsutte nimellä Zeta Reticulum. Jos haluatte tutustua tähän, jonkin verran, sivilisaatioon, löydätte kirjallisuudestanne monia interaktiotapauksia tuon sivilisaation olentojen ja omanne välillä. Eräs tunnetuimmista on se mihin viitataan nimillä Betty ja Barney Hill. Tutkikaa kirjallisuuttanne, ja löydätte joitain ideoita tuosta sivilisaatiosta.

Q: Voinko kysyä pari kysymystä sivilisaationne fyysisyydestä?

A: Kyllä.

Q: No, koska te selvästikin olette fyysisiä, niin kuin sanotaan…

A: Kyllä.

Q: Miten se palvelee teitä? Koetteko fyysistä mielihyvää niinkuin me teemme, ja miten te lisäännytte?

A: Kiitos. Jossain määrin se palvelee meitä sallimalla meidän olla interaktioissa sivilisaatioiden kuten teidän kanssa, jotka tarvitsevat sen tyypin suhdetta interaktioon. Lisäksi, koska me elämme puhtaassa ekstaasissa, siinä mielessä, se on varsin miellyttävä tila elää — niin kuin tekin pian tajuatte planeetallanne myös.

Ei ole mitään väärää olla olemassa fyysisenä tietoisuuden representaationa. Vaikka me olemme nyt — teidän siirtyessä kolmannesta neljänteen tiheyteen, me siirrymme neljännestä viidenteen — ei meillä pian ole enää kehoa, koska me emme enää tarvitse sitä ideassa joka me olemme.

Mutta yksinkertaisesti: sivilisaationa me valitsimme kokea tiettyjä fyysisen todellisuuden ideoita, niin että me olisimme myös kykeneväisiä olemaan olemassa ja avustaa toisia sivilisaatioita, jotka käyvät läpi samanlaisia kokemuksia, kyetä olemaan interaktiossa niiden kanssa sellaisin termein joihin he osaisivat suhtautua.

Me lisäännymme samalla tavoin kuin te, tavallaan, vaikka se on enemmänkin energian vaihdantaa, sen olemuksen solurakenteiden aktivointia jolla luodaan niinkutsuttu sikiö — raskausaika on noin seitsemän teidän kuukauttanne, eikä yhdeksän. Syntymä tapahtuu samankaltaisesti kuin teillä, energiaa syntyy myös ennen syntymää, syntymän aikana ja syntymän jälkeen. Pysytkö kärryillä?

Q: Kyllä.

A: Auttaako tämä sinua?

Q: En tiedä auttaako tämä minua, mutta se on mielenkiintoista.

A: Silloin se auttaa sinua. Kiitos paljon. Niin!

Q: Vastasit jo siihen.

A: Selvä.

Q2: Tuohon liittyen: kuten sanoitte, 30 vuoden aikana jolloin me alamme nähdä ulottuvuuden jota kohti me liikumme — tarkoittaako se myös niitä kehoja, joissa me elämme tällä hetkellä, että ne alkavat myös kasvaa värähtelyssä?

A: Kyllä.

Q: Joten se tarkoittaisi, että meillä on, tavallaan, kevyempi, resonoivampi keho?

A: Kyllä. Asiat vaikuttavat kirkkaammille teistä; te näette värit selkeämmin. Näette energiioita jotka ovat nyt näkymättömiä teille. Näette todella aurat, eetteri-magneettisen kentän ja minkä tahansa interaktiivisen värähtelykentän joka on yhteydessä ideaan planeettanne kokonaistietoisuudesta.

Q: Jännittävää.

A: Kyllä.

Q: Onko jotain muuta mitä voisit kertoa meille?

A: Teillä ei tule olemaan sairauksia; te nukutte ja syötte vähemmän. Luotte unelmanne planeetallenne; olette yhteydessä moniin sivilisaatioihin.

Rakennatte uudelleen monia osia maailmastanne, maisemoitte ne miellyttävämmäksi; lakkaatte rakentamasta niin monille alueille maailmassanne. Rakennatte avaruuteen; tutkitte avaruutta ja ajan ulottuvuuksia, ja muita kokemuksen tasoja.

Alatte todella nähdä fyysisen todellisuuden illuusion omana projektionanne. Kykenette tulemaan ja menemään, pois ja takaisin kehostanne, tahdonvaraisesti. Sitten tajuatte että teidän ei tarvitse enää reinkarnoitua ollenkaan, ja koska tahansa haluattekin kokea fyysisen olomuodon kokemuksen, teillä on yksinkertaisesti todella vähän kehoja joissa te olette kaikki yhdessä.

Q: Mikä on populaation arvioitu koko?

A: Tulette huomaamaan, että tuhannen vuotenne päästä, on todennäköistä — ei absoluuttista mutta todennäköistä — että teitä on vain 50 miljoonaa.

Q: Entäpä 60 vuoden päästä?

A: Tällä tavoin voitte alkaa kääntää trendiä alaspäin, arviolta, kuudesta miljardista.

Sillä tulette huomaamaan, että te ette oikeasti ole ylikansoitettu; te yksinkertaisesti ette jaa maapinta-alaa tasan. Mutta taaskin, kun alatte liikkua pois reinkarnaatiosta, ja kun sallitte elämänne olla pitkäikäisempi kuin mitä teillä nyt on, silloin teidän lukumääränne pienenevät, sillä tavoin.

Ja monet päättävät yksinkertaisesti jäädä ei-fyysiseksi tukijärjestelmäksi niille jotka haluavat jatkaa fyysisessä todellisuudessa. Ennen sellaista aikaa — arviolta kahdesta tuhannesta kolmeen tuhanteen vuottanne — teidän ei tarvitse olla fyysisiä enää ollenkaan.

Jotkut teistä pysyvät tukijärjestelmänä — ei-fyysisinä — toisille jotka sitten saattavat haluta käyttää fyysistä todellisuutta uudenlaisen kokemuksen todellisuutena — ja aloittaa syklin alusta. Auttaako tuo sinua?

Q: Kyllä.

A: Kiitos.

NASA, Harvard ja Pentagon ottavat kaikki UFOt vakavasti nykyään

Tutkimus esittää, että elämä avaruudessa ei välttämättä esiinny muodoissa joista me tajuaisimme mitään. Itse asiassa, se lähes varmasti tulisi olla varsin eri muodossa kuin mitä me olemme tähän asti nähneet, jotta se voisi selvitä avaruusmatkailusta. Colombano laajensi väitteen koskemaan teknologiaa, jota tarvitaan ulkoavaruudessa matkailuun.

“Ottaen huomioon se, että teknologinen kehitys sivilisaatiossamme on alkanut vasta noin 10 tuhatta vuotta sitten ja on kiihtynyt tieteellisten menetelmien avulla viimeisen 500 vuoden aikana, me voimme arvella, että meillä on todellinen ongelma teknologisen evoluution ennustamisessa edes seuraavien tuhannen vuoden ajalle, puhumattakaan 6 miljoonaa kertaa tuo aika”, Colombano kirjoittaa avaruusolentojen käyttämästä teknologiasta.

Koska tutkimus on saanut huomiota, hän on yrittänyt saada tilit selvitettyä analyysistaan; hän on selittänyt että hänen todellinen tarkoituksensa oli saada ihmiset ottamaan hieman vakavammin maapallolla vierailleet avaruusolennot kuin kulttuuri tällä hetkellä sallii.

“Perspektiivini oli yksinkertaisesti se, että tunnistamattomien lentävien esineiden ilmiö tulisi olla vakavan ja riippumattoman tutkimuksen kohteena, vaikka jonkin avaruusolentojen teknologian identifioinnin todennäköisyys olisikin erittäin pieni”,  hän selittää.

UFOille ja avaruuden elämälle omistautuneissa yksittäisissä internetin onkaloissa, jotka aina tuntuvat käsittelevän myös salaliittoja, mikään Colombanon väitteistä ei ole uutta tai alkuperäistä. Ideat avaruuden elämästä joka ei ole hiilipohjaista, että niillä on teknologiaa jota emme pysty edes kuvittelemaan, että ne voisivat vierailla planeetallamme ovat kaikki vanhoja lauluja. Jos rehellisiä ollaan, edes se että nimekäs NASAn tiedemies otti asian uudelleen puheeksi ei välttämättä ole tarpeeksi todella höyhenien pöyhimiseksi, mutta Colombanon työn ajoitus on auttanut saamaan lisää huomiota.

Hänen tutkimuksensa “New Assumptions to Guide SETI Research” julkaistiin sen jälkeen kun sarja huomattavia artikkeleja jälleen toi UFOt, tai UAP:t niinkuin niitä nykyään kutsutaan (Unexplained Aerial Phenomena), takaisin kulttuurisanastoon. Ensimmäinen oli New York Timesin etusivun juttu Pentagonin korvamerkitsemästä 22 miljoonasta dollarista Advanced Aviation Threat Identification Programille, joka oli omistettu erityisesti USA:n armeijahenkilöstön tekemien UFO-havaintojen tutkimiseen. Pentagonin tutkimien havaintojen joukossa on nyt kuuluisa “Nimitzin tapaus”, jossa USA:n laivaston F/A-18 Super Hornetit menivät useaan otteeseen sekaisin torjuessaan UFOja USS Nimitzin ilmatilassa.

Voit katsoa videon hävittäjien lennosta:

Tämä paljastus tapahtui aikana jolloin tehtiin vaikuttavia tieteellisiä löytöjä liittyen eksoplaneettoihin, joista jotkut tieteentekijöiden mukaan voisivat mahdollisesti sisältää elämää, sekä ainakin kaksi erillistä Harvardin tutkimusta joissa puhutaan mahdollisuudesta elämään avaruudessa, sekä niin kehittyneeseen teknologiaan, että me ihmiset emme ymmärrä sitä mitä se voisi edes olla.

Nopeiden radiopurskeiden (Fast Radio Bursts, FRBs) sarja on tallennettu kaukaisesta galaksista, ja se on johtanut debattiin tiedemiesten keskuudessa selityksestä ilmiölle. Suuret määrät energiaa vapautuu jokaisella purskeella. Tähän mennessä yksikään selitys ei ole tehnyt oikeutta purskeille, joidenkin mielestä ne ovat vain massiivisen voimanlähteen sivutuote, jota voitaisiin käyttää siirtämään aluksia suuria matkoja käyttäen valopurjeteknologian kehittynyttä versiota.

Toinen Harvardin julkaisema tutkimus viime kuussa oli sitä mieltä, että sikarin muotoinen kappale (nimeltään ‘Oumuamua) joka tuli aurinkokuntaamme syväavaruudesta viime vuonna voi itse asiassa olla keinotekoinen.

Artistin näkemys Oumuamuasta Wikimediassa
Artistin näkemys Oumuamuasta Wikimediassa

“‘Oumuamua voi olla täysin toimintakykyinen luotain, joka on tarkoituksella lähetetty Maapallon läheisyyteen toisesta sivilisaatiosta” paperi esittää, viitaten taivaankappaleen ilmeiseen kiihtyvyyteen sen poistuessa aurinkokunnasta ja pitäen tätä todisteena väitteelle. Jonkin verran kiihtyvyyttä voidaan odottaa kun taivaankappaleet sinkoutuvat naapurustoomme ja pyörivät auringon ympäri, ‘Oumuamualla oli ”liikaa” kiihtyvyyttä… joka tahtoisi sanoa että se työnsi itsensä liikkeelle ainakin jossain määrin — niin että gravitaation apu ja kaasujen tai vesihöyryn päästäminen ei sallisi tuollaista liikettä, edes komeetalle.

Joten asiantuntijat NASAn, Harvardin ja jopa Pentagonin tunnistekorteilla kaikki olettavat avoimemman ja interaktiivisemman kannan avaruusolentojen vierailulle Maapallolla.

 

Artikkelin julkaissut NewsRep