Avainsana-arkisto: Keith Basterfield

Joitain yksityiskohtia New Yorkerin UFO-artikkelista

Kirjoittanut Keith Basterfield

Artikkeli

Journalisti Gideon Lewis-Krausin pitkähkö artikkeli julkaistiin 30. huhtikuuta 2021 digiversiona, ja myöhemmin 10. toukokuuta 2021 printtiversiona, viikkolehti New Yorkerissa. Koska UAP-materiaalia on viime aikoina ilmestynyt paljon, artikkelin julkaisun aikaan luin sen nopeasti, ja sitten talletin myöhempää tarkastelua varten. Nyt on tullut aika käsitellä sitä, ja esittelen jotain minulle uutta infoa.

Artikkeli tarjoaa yleiskatsauksen valikoidusta ilmiön historiasta sekä biografisia lähteitä useista keskeisistä alan tekijöistä. Yksityiskohtaisemmin asiaa käsitellään journalisti Leslie Keanin, ’debunkkaaja’ Mike Westin ja lasvegasilaisen liikemiehen Robert Bigelow’n biografioiden kautta.

Minulle uutta infoa

Mitä uutta sain tietää artikkelista?

1. En tiennyt monista Leslie Keanista kerrotuista yksityiskohdista. En tiednnyt esimerkiksi, että kesäkuussa 2011 John Podesta, presidentti Clintonin entinen henkilöstöpäällikkö:

”…pyysii Keania pitämään luottamuksellisen esityksen Podestan perustamalle think tankille, Center for American Progressille.” Yleisöön kerrottiin kuuluneen ”…viranomaisia NASAsta, Pentagonista ja liikenneministeriöstä, sekä kongressin työntekijöitä ja eläköityneitä tiedustelu-upseereja…”

Leslie Kean

 

2. En ollut kuullut ’debunkkaaja’ Mike Westin taustoista, siitä miten hän päätyi UAP-tutkimukseen. Erityisesti huomioni kiinnitti rivi, joka Lewis-Krausin mielipiteen mukaan on, että:

”Hän vaikutti kyvyttömältä näkemään, että joku saattaisi löytää turvaa siitä ajatuksesta, että me emme ole yksin universumissa, josta me lopulta tiedämme varsin vähän.”

3. Bigelow Aerospace Advanced Space Studies (BAASS), osana Defense Intelligence Agencyn Advanced Aerospace Weapon System Applications -ohjelman (AAWSAP) sopimuksta, tuotti 494-sivuisen  ”kymmenkuukautisraportin.” En ollut aiemmin kuullut, että:

”Kuten entinen valtion viranomainen oli minulle kertonut,  ”Raportti oli saapunut tänne ja luin koko tekstin ja välittömästi pidin sen julkaisemista katastrofina.”

Lukijat muistanevat, että Saksassa nyt asuva amerikkalaistutkija Tim McMillan raportoi nähneensä kopion koko dokumentista, saaneensa sen joksikin aikaa lainaan muistiinpanojen tekemistävarten. Muutamat muutkin ovat paljastaneet lukeneensa sen. Tutkijoita on ihmetyttänyt, että dokumenttia ei vielä ole julkaistu kaikille. Huomautan, että useat FOIA-tietopyynnöt DIA:lle ovat pyytäneet kopiota tästä dokumentista, mutta niihin ei vielä ole vastattu, vaikka ne on laitettu menemään jo vuonna 2018.

4. Tiesin, että 4. lokakuuta 2017 pidettiin tapaaminen Leslie Keanin ja Luis Elizondon välillä, jossa puhuttiin Advanced Aerospace Threat Identification Programista (AATIP). Kuitenkaan en muista kuulleeni, että osanottajiin kuului myös Hal Puthoff ja Jim Semivan, jotka olivat mukana To The Stars Academy of Arts & Sciencessa (TTSA).

5. Keanin ja muiden artikkelissa vuonna 2017, jossa paljastettiin AATIP:n olemassaolo, sanottiin myös:

”…mutta entinen Pentagonin viranomainen jokin aika sitten vihjasi, että tarina oli monimutkaisempi: hänen paljastamansa ohjelma ei merkinnyt paljoakaan verrattuna siihen tarinaan jonka hän oli laittanut liikkeelle. Laajalle levinnyt kiinnostus siihen ideaan, että valtiota kiinnosti UFOt, oli inspiroinut valtiota ainakin kiinnostumaan nyt UFOista.”

6. Me tiedämme, että vuoden 2017 loppuun mennessä AATIP:n portfolio oli annettu ”…siviilitiedusteluviranomaiselle, jonka arvo oli asteikolla verrattavissa kahden tähden kenraaliin.” Kuitenkin artikkeli paljastaa, että:

”Hän kanavoi mediahuomion esittääkseen, että ilman prosessia jolla käsitellä kategorisoimattomia havaintoja, jäykkä byrokratia jättäisi huomiotta kaiken sellaisen mikä ei noudattaisi standardikaavaa.”

”Se mitä me tarvitsemme”, entinen Pentagonin viranomainen sanoi, ”on jotain sellaista kuin syyskuun 11. päivän jälkeiset fuusiokeskukset, jossa puolustusminiseriön kaveri voi jutella FBI:n kaverille ja NRO:n kaverille.”

7. Vuoden 2004 Nimitzin havainnoista:

”Nimitzin kohtaaminen ei muuttunut virallisen tutkimuksen kohteeksi kuin vasta vuosia tapauksen jälkeen, kun harhaileva kansio päätyi jonkun sellaisen työpöydälle, joka päätti että tätä kannattaa tutkia.”

Tämä tukee aiempaa informaatiota siitä, että vaikka joku oli siivonnut datan tapahtuman ajoilta, ylemmällä taholla ei suoritettu mitään tutkimusta.

8. Mick Westin näkemyksistä puhuttaessa koskien pilottien havaintoja USS Princetonilla marraskuussa 2004:

”Entinen Pentagonin viranomainen vakuutti minulle, että Westillä ”ei ole koko kuvaa tilanteesta. On dataa jota hän ei koskaan tule näkemään — on paljon enemmän mitä saatoin ottaa mukaan rajatussa ympäristössä.”

9. Elizondon jatkajasta AATIP:ssa:

”Elizondo ei koskaan saanut Mattista jututettavakseen, mutta hänen seuraajansa onnistui saada välitettyä briiffaukset puolustusministeri Mark Esperin pöydälle, sekä myöskin senaatin tiedustelukomitealle, kansallisen tiedustelun johtajalle, senaatin asevoimakomitealle ja usealle pääesikunnan työntekijälle.”

8. syyskuuta 2020 japanilaisten pitämässä lehdistötilaisuudessa oli mainintaa siitä, että UAP-aiheesta oltiin puhuttu Japanin ja USA:n välillä, kun ministeri Esper oli Guamissa. Näin yllämainittu briiffaus on pakostakin pidetty ennen syyskuun 8. päivää 2020.

Entinen kansallisen tiedustelun johtaja John Ratcliffe palveli pestissään toukokuusta 2020 tammikuun 20. päivään 2021. Maria Bartiromon haastatellessa häntä FOX TV:llä 19. maaliskuuta 2021 hän sanoi:

”Itse asiassa halusin tuoda tämän informaation julki ennen lähtöäni hommista.”

John Ratcliffe

 

10. Blumenthalin ja Keanin heinäkuun 2020 artikkelissa mainitaan ”sarja julkisia luentokalvoja” koskien ”Maan ulkopuolelta tulleiden”  ”Maahan syöksyneiden alusten noutoja.”

”Entinen Pentagonin viranomainen kertoi minulle, että hän piti Keanin todisteita vaillinaisina. ”Leslien luentokalvoilla on ilmaisuja joita me emme käytä — tavaraa jota me emme koskaan sanoisi”, hän sanoo. ”Se ei pääse hajutestistä läpi.”

 

Artikkelin julkaissut ufos-scientificresearch.blogspot.com

John Ratcliffen kommentit UFOista

Keith Basterfield käsittelee tässä John Ratcliffen lausuntoa, joka noteerattiin myös muualla mediassa

John Ratcliffe


John Ratcliffe oli Yhdysvaltain kansallisen tiedustelun johtaja toukokuusta 2020 tammikuun 20. päivään 2021 Trumpin hallinnossa. Maaliskuun 19. päivänä 2021 Maria Bartiromo haastatteli häntä FOX News Primetimessa. Alla on puhtaaksikirjoitus tuosta pätkästä, jonka olen kirjoittanut itselleni pidemmästä haastattelusta, jonka Giuliano Marinkovic minulle toimitti. Tuo versio on pidempi kuin sosiaalisessa mediassa kierrossa oleva.

Puhtaaksikirjoitus

MB – Nyt vieraakseni tulee entinen kansallisen tiedustelun johtaja John Ratcliffe. John, on hieno nähdä sinut täällä. Kiitos paljon kun saavuit vieraaksi.

JR – Eipä kestä, Maria.

MB – John, olet nähnyt, roolissasi, enemmän tiedustelua kuin kukaan muu on nähnyt presidenttiä lukuunottamatta, kansallisen tiedustelun johtajana. Olen halunnut kysyä sinulta tätä kysymystä jo jonkin aikaa. Haluan kysyä UFOista — tunnistamattomista lentävistä esineistä. Pentagon  aikoo julkaista raportin kesäkuun 1. päivänä ja $2.3 biljoonan dollarin tukipaketissa joka tammikuussa meni läpi, on mukana Intelligence Authorization Act; rahaa Pentagonille UFOjen tutkimiseen. John, me saamme raportin käsiimme kesäkuun 1. päivä. Voitko kertoa meille onko UFOja nähty?

JR – Toki. Meillä on paljon raportteja tunnistamattomista ilmailmiöistä ja itse asiasssa on ollut ohjelma jo jonkin aikaa, toimikunta joka on toiminut National Defense Authorization Actin alaisuudessa, mutta kuten huomautit Maria, nyt on tulossa raportti Pentagonilta, puolustusministeriltä ja kansallisen tiedustelun johtajalta. (KB – katso kommentti 1 alla.)

Halusin saada tämän informaation julkistetuksi (kommentti 2) ennen virastani lähtöä, mutta me emme kyenneet saamaan sitä tarpeeksi nopeasti ei-salaiseen formaattiin, josta me olisimme voineet puhua, mutta jos totta puhutaan niin havaintoja on tehty paljon enemmän kuin mitä kansalle on kerrottu. (kommentti 3.)

Jotkut niistä on tehty julkisiksi. Kun me puhumme havainnoista, me puhumme kappaleista joita laivasto tai ilmavoimien pilotit ovat nähneet, tai joita on havaittu satelliittikuvissa (kommentti 4), ja jotka ovat tehneet temppuja joita on vaikea selittää. Liikkeitä joita on vaikeaa toisintaa, joihin meillä ei ole teknologiaa. Tai matkata nopeuksilla, jotka ylittävät äänivallin ilman sen rikkomisesta tulevaa ääntä.

Joten tiivistettynä, asioita joita me näemme joita on vaikeaa selittää. Ja niin, tiedäthän, niitä on itse asiassa aika monta, ja informaatiota kerätään ja se tullaan esittämään tavalla, että kaikki amerikkalaiset voivat sen nähdä.

Me aina, kun me näemme näitä asioita, Maria, me aina etsimme uskottavaa selitystä. Sää voi aiheuttaa häiriöitä, visuaalisia häiriöitä. Joskus me mietimme onko vihollisillamme teknologiaa, joka on meitä edellä mitä emme vielä ole tajunneet. Mutta on tapauksia, jolloin meillä ei ole hyvää selitystä sille mitä me olemme nähneet.

Ja kun tuo informaatio tehdään julkiseksi, voin puhua siitä hieman enemmän.

MB – Voitko kertoa meille missä niitä on nähty?

JR – Itse asiassa ympäri maailman. On ollut havaintoja joka puolella maailmaa, ja kun me puhumme havainnoista, toinen asia minkä kerron teille on, että kyse ei ole vain pilotin tai satelliitin näkemästä tai jostain tiedustelukokoelmasta. Yleensä meillä on useita sensoreita, jotka havaitsevat näitä asioita (kommentti 5). Ja niin, jotkut niistä ovat, ne ovat vain selittämättömiä ilmiöitä ja niitä on itse asiassa paljon enemän kuin kansalle on kerrottu.”

Mielestäni olisi tervettä tehdä tästä informaatiosta julkista niin paljon kuin mahdollista niin, että amerikkalaiset voivat itse nähdä joitain niistä asioista joiden kanssa me olemme joutuneet toimimaan.

MB – OK. Vau, se on varsin eriskummallista. Me arvostamme sitä, että olet täällä puhumassa tästä. Voiko tämä hämärämmäksi enää muuttuakaan. Pandemia, sulkutila, UFOt. John Ratcliffe on hienoa nähdä sinua. Kiitos paljon…

Kommentit

  1.  Kansallisen tiedustelun johtaja tulee jättämään raportin. Näin Ratcliffe, jos hän olisi ollut edelleen virassaan, olisi ollut se joka raportin luovuttaa. Ja hän oli DNI:n johtaja toukokuusta 2020 tammikuun 20. päivään 2021. Voi ihan hyvällä syyllä sanoa, että hän olisi saanut briiffausta UAP-asiassa. Uusi Director of National Intelligencen johtaja Bidenin hallinnossa on  Avril Haines.
  2. ”tehty julkisiksi ennen lähtöäni virasta…” Tämä vihjaa siihen, että osa, ellei sitten kaikki, tästä informaatiosta on aiemmin ollut salaista. Katsokaa aiempaa blogipostaustani jossa puhuin UAP-informaation salauksen tasoista.
  3. ”paljon enemmän havaintoja on tehty kuin mitä kansalle on kerrottu” Useimmat meistä olisivat uskoneet tämän olevan totta jo ennen kuin Ratcliffe näin sanoi.
  4. ”tai niitä on näkynyt satelliittikuvissa” Erittäin kiinnostava kommentti. Pitkään on ollut kertomuksia sellaisista satelliittikuvista, joissa näkyy UAP:ta. Vuonna 1988 tutkija Jacques Vallee (Forbidden Science: Volume 3päiväkirjamerkinnässään 28. kesäkuuta 1988, puhuen Hal Puthoffista, kirjoitti:

”Hal on nähnyt 2 tuumaa paksun mapin, jossa oli infrapunasatelliittien tekemiä UFO-havaintoja: ’Kappaleet saapuvat 3000 mailia Maan yläpuolelle’, hän kertoi minulle. ’Satelliitit näkevät ne niiden lähestyessä planeettaa ja poistumassa samalla tavoin kun ne tulevat. Infrapunajälki näyttää energiatasoja, jotka ovat 15 kertaa lentokoneen verran. Mutta data on niin salaista, että kukaan ei halua puhua siitä.’ ”

5. ”Yleensä meillä on useita sensoreita, jotka havaitsevat näitä.” Jälleen varmistusta huhuista tai tarinoista, joista me kaikki olemme tietoisia.

Uuden Seelannin kansallisarkistot digitoivat ensimmäisen UFO-tiedostonsa

Kirjoittanut Keith Basterfield

Uuden Seelannin puolustusvoimat julkaisivat useita UFO-tietoja joulukuussa 2010. Digitoidut kopiot olivat saatavilla verkossa uutissivuston kautta. Ne eivät kuitenkaan olleet digitaalisesti saatavilla Uuden Seelannin kansallisarkiston verkkosivuilla. Eilen ajattelin käydä kurkkaamassa sivuilla ja katsoa mitä UAP-tietoja siellä on listattuna.

Käytin hakusanaa ”UFO” ensimmäiseen hakuun, ja arkistoista löytyi 11 tiedostoa. Nämä olivat:

1. ”Tukipalvelut –  Tunnistamattomat lentävät esineet, Yleinen.” 1972. Uuden Seelannin poliisivoimien päämajan tuottama dokumentti.  ID-numero R13024670.

2. ”Tukipalvelut – Tunnistamattomat lentävät esineet, Yleinen.” 1972. Uuden Seelannin poliisivoimien tuottama dokumentti. ID-numero R13029195.

3. ”Raportit – Raportteja ja palautteita – Raportteja UFOista [Unidentified Flying Objects]” 1956-1979. Uuden Seelannin puolustusvoimien päämaja. ID-numero R21072322.

4. ”Raportit – Raportteja ja palautteita – Raportteja UFOista [Unidentified Flying Objects]” 1979 – 1980.  Uuden Seelannin puolustusvoimien päämaja.  ID-numero R21072323.

5.”Raportit – Raportteja ja palautteita – Raportteja UFOista [Unidentified Flying Objects]” 1981 – 1984. Uuden Seelannin puolustusvoimien päämaja. ID-numero R20384526.

6.  ”Raportit – Raportteja ja palautteita – Raportteja UFOista [Unidentified Flying Objects]” 1979 – 1984. Uuden Seelannin puolustusvoimien päämaja. ID-numero R20384527.

7. ”Yleishallinto  – Organisointi ja johto – Raportteja ja palautteita – UFOt [Unidentified Flying Objects] ja Etnologia.” 1984-1989. ID-numero 22365246.

8. ”Poliittiset asiat – Ulkoavaruus – Tunnistamattomat lentävät esineet [UFOt]” 1977 – 1982. ID-numero R17729163.

9. ”Raportit, Lentävät lautaset [UFO] [Tunnistamattomat lentävät esineet]” Marraskuu 1954 – Joulukuu 1955. ID-numero R21077579.

10. ”Julkinen sääpalvelu –  Lentävät lautaset ja tunnistamattomat lentävät esineet [UFOt].” 1956 – 1988. ID-numero R6332418.

11. ”UFO-asiat [Unidentified Flying Objects] – [Kaikoura.]” Geofysiikan observatorio, Christchurch. ID-numero R1634567.

Digitoitu tiedosto

Ainoastaan yksi yllä listatuista tiedostoista on digitoitu Uuden Seelannin kansallisarkistoon (hyväksytty 15. joulukuuta 2020), kahdeksas kohta ”Poliittiset asiat – Ulkoavaruus – Tunnistamattomat lentävät esineet [UFOt]” 1977 – 1982. ID-numero R17729163.

Ensisilmäyksellä on vaikeaa arvata mistä tässä puhutaan. Poliittiset asiat – Ulkoavaruus?

Tiedosto käsittelee yhtä ainoaa aihetta. Tämä on Grenadan valtion yritys saada YK hyväksymään Grenadan vuoden 1978 luonnostelma YK:lle, ”Viraston tai laitoksen perustaminen YK:hon ryhtyä toteuttamaan, koordinoida ja levittää tutkimustietoja Tunnistamattomista Lentävistä Esineistä ja niihin liittyvistä ilmiöistä.”

Lue esitys täältä: https://digitallibrary.un.org/record/655422

YK:n Uuden Seelannin suurlähettilään ja Uuden Seelannin ulkoministeriön YK-osaston edustajan välillä käytyä vaihtoa on monta dokumenttia. Grenada lopulta taivutettiin vetämään pois sen esitys ja sen sijaan hyväksymään:

”Että Yleiskokous pyytää Pääsihteeriä välittämään esitysluonnostelman tekstin yhdessä yllämainittujen lausuntojen kanssa YK:n jäsenvaltioille ja kiinnostuneille erikoisvirastoille, niin että ne voisivat kommunikoida näkemyksensä Pääsihteerille.”

Vaikka jutun lopputulema on UAP-kirjallisuudessa hyvin tiedossa, tämä tiedosto tuo julki Uuden Seelannin kannan ja sisäiset ajatukset asiasta, ja senpä vuoksi sen lukeminen on aiheellista.

Kiinnostava sivumaininta, vuonna 2017 melbournelaisen tutkijan  Paul Deanin kirjoittamassa bloggauksessa, joka oli huomannut että tämä tiedosto oli Uuden Seelannin kansallisarkistoissa, ilman että hän oli nähnyt itse sisältöä, kirjoitetaan seuraavaa:

”Voidaan vain spekuloida mitä MFAT-tiedosto pitää sisällään. Yksi mahdollisuus on, ottaaen huomioon aikavälin vuodet  1977-1982, että dokumentit liittyvät UFO-tietoisuutta lisäävään aloitteeseen YK:ssa, jota Sir Eric Gairy, silloinen Grenadan pääministeri, johti 1970-luvun lopulla. Tämä ponnistelu johti sarjaan täysistuntoja ja päätöksien hyväksymisiä vuoden 1977 loppupuolella, mikä kulminoitui Poliittisen erikoiskomitean kuulemistilaisuuteen marraskuun 27. päivänä 1978.”

Kaikoura

Sarja tapauksia sattui joulukuussa  1978 Kaikouran alueen lähellä Uudessa Seelannissa. Lentäjät tekivät visuaalisen havainnon; tämän havainnon filmasi myös australialainen TV-ryhmä, ja sen yhteydessä tehtiin anomaalisia tutkahavaintoja. Useat valtion virastot Uudessa Seelannissa tekivät tutkimuksia tapauksista.

Digitoiduissa tiedoissa on SAVINGRAM-dokumentti, Wellingtonilta kaikille – vs UFOt – Kaikora, päivätty kesäkuulle 1979. Tähän kuului seuraava teksti:

”Maan ulkopuolisten elämänmuotojen intervention mahdollisuuden todeksi osoittamista pidetään äärimmäisen epätodennäköisenä.”

Odotan innolla lisää näitä Uuuden Seelannin kansallisarkistojen UAP-tietoja saataville digitoidussa muodossa.

Loppuhuomio: Susan Hansenin, Uuden Seelannin “UFO Focus New Zealand Research Network”:n johtajan, väsymättömän työn ansiosta Uuden Seelannin puolustusvoimat ovat julkaisseet nämä tiedot. Klikkaa tästä päästäksesi heidän verkkosivuilleen.

 

Artikkelin julkaissut ufos-scientificresearch.blogspot.com

Bigelow-säätiö, NIDS, viljakuviot ja Chad Dietken

Kirjoittanut Keith Basterfield

Olen aiemmin kirjoittanut useita blogipostauksia Bigelow-säätiöstä, muunmuassa:

22. marraskuuta 2018.The Bigelow Foundation ja Angela Thompson Smith.” Viittaus John B. Alexanderin vuoden 2017 kirjaan, ”Reality Denied”, paljasti että henkilö, Angela Thompson, oli tehnyt työtä Bigelow-säätiölle.

Kävin läpi Angela Thompson Smithin uraa ja löysin infora Bigelow-säätiöstä.

”Säätiö on toteuttanut useita projekteja, mm. Bigelowin rahoittamaan Roper-raporttiin epätavallisista henkilökohtaisista kokemuksista; seminaareja vaihtoehtoterveydestä ja yhteistutkimusta Las Vegasissa, Keski-Nevadassa ja Alabamassa; tutkimusavustusta tutkijoille kuten Budd Hopkins New Yorkissa, sekä radioshow’n Area 2000, joka oli Art Bellin Coast to Coast -ohjelman edeltäjä. Area 2000:ssa oli mukana monia asiantuntijoita ufologian, vaihtoehtoterveyden, vaihtoehtoisen energian ja parapsykologian alalta, ja se oli käynnissä alkuvuoden 1994.”

22. toukokuuta 2020. ”The Bigelow Foundation – UAP:t ja muutaAngela Thompson Smith oli kiva ja lähetti minulle raportin hänen työstään Bigelow-säätilllä. Hän teki kenttätöitä UAP-havaintojen ja karjansilvonnan parissa; eräässä kohtaa hänen työtään lyhyen ajan Budd Hopkinsin kanssa. Hän myös työskenteli radio-ohjelmassa ”Area 2000”, joka on Art Bellin show’n edeltäjä. Vaikka hän mainitsee, että Bigelow oli kiinnostunut viljakuvioista, hänen raporttinsa ei mainitse mitään henkilökohtaisia tutkimuksia näistä, sinä aikana kun hän työskenteli Bigelow Foundationilla.

22 November 2020. ”Angela Thompson Smithin UFO/UAP-sieppauskokoelma.” Amerikkalaistutkija Louis Taylor otti yhteyttä, joka kertoi minulle että hänellä on Smithin eBayssa vuonna 2002 myymää UAP/abduktiomateriaalia, mm. useita episodeja ”Area 2000”-show’ta. Laatikko E:ssä oli maininta: ”Raportti vierailusta Fyffeen, Alabamaan, maaliskuu 1993, kirjoittanut Angela Thompson: Abduktiot, viljakuviot, karjansilpomiset.” En löytänyt tällaista raporttia verkosta.

Chad Deetken

Vastaani tuli nimi Chad Deetken, kun luin Jacques Valleen kirjaa ”Forbidden Science: Volume IV”, jossa oli päivämäärällä 31. maaliskuuta 1996 päiväkirjamerkintä. Vallee oli Las Vegasissa tapaamassa Science Advisory Boardia (SAB) National Institute for Discovery Sciencella (NIDS.)

”Bigelowilla on ollut kiinnostus  Puerto Ricoon, jonne hän on lähettänyt partiomiehen, Chad Deetken, tutkimaan viljakuvioita ja silpomisia.”

Löysin Chad Deetkenin raportin verkosta hänen seitsemännestä päivästään matkallaan Puerto Ricoon. Kuitenkin tämä liittyi hänen ”chupacabra”-tutkimuksiinsa — ”vuohen imijä”. Hänen vuoden 2001 kirjassaan ”Unearthly Disclosure” englannin opettaja Timothy Good raportoi myös Deetkenin vuoden 1996 vierailun; hän kertoi chupacabra-tutkimuksen yksityiskohdista ja sanoo, että Deetken teki tutkimuksia kolmesta silvotusta vuohesta.

Kävin jälleen läpi Valleen kirjan sisällysluetteloa ja etsin muita viitteitä Deetkeniin. Löysin toisen merkinnän päivämäärällä 18. lokakuuta 1997, ja jälleen Vallee oli Las Vegasissa NIDS:n tapaamisessa.

Siellä oli tapaus ranchilla 28. elokuuta arviolta kahden aikaan yöllä, jolloin Chad Deetken ja Terry Sherman näkivät sillalta valon. Chad näki hehkua ja hänen valokuvistaan se käy ilmi, mutta Terry havaitsi valorenkaan avautuvan maanpinnan yläpuolelle ja näki siitä nousevan mustan hahmon. Paikalle mentyään hän ei myöhemmin nähnyt mitään jälkiä…”

Kolmas merkintä löytyi päivämäärällä 18. lokakuuta 1997:

”Chad Deetken antoi kiihkeän mutta epätieteellisen kuvauksen englantilaisista viljakuvioista Alton Barnissa ja Silberry Hillissa Hän jätti huomiotta huijaushypoteesin.”

Area 2000

Smithin UAP/abduktiokokoelmaa läpikäymällä huomasin, että siinä oli lista 26:sta ”Area 2000”-show’n episodista. Yhdessä näistä Art Bell haastatteli Chad Deetkeniä. Jonkin aikaa kului ja näin journalisti Giuliano Marinkovicin twiittaavan siitä, että hän on hankkinut 12 äänitiedostoa show’sta. Kysyin häneltä oliko hänellä sitä missä Deetken on? Onnenkantamoisen myötä sain show’n itselleni. Kuuntelin sen ja palasin mielessäni vuosien taakse.

Deetken paljasti, että hän ensi kertaa kiinnostui viljakuvioista vuonna 1990, kun hän oli katsonut ”Unsolved Mysteriesin” episodin, jossa puhuttiin viljakuvioista. Siinä kohtaa hänellä ei ollut UFO-aiheeseen kiinnostusta enempää kuin tavallisella tallaajalla. Kuitenkin hän pian tajusi, että jotain omituista oli käynnissä. Hän tutki viljakuvioita Kanadassa ja Englannissa. Hän ei pitänyt niistä moniakaan huijauksina, ja hän puhui hänen kohtaamisistaan sellaisten tutkijoiden kuten Colin Andrews; Pat Delgardo; George Wingfield; Linda Howe ja muiden kanssa.

Hän kävi läpi omien sekä muiden tutkimuksien yksityiskohtia, kuvasi sitä miksi hänen mielestään viljakuviot ansaitsivat huomiomme. Hänen mielestään UFO-ilmiön ja viljakuvioiden välillä oli löyhä yhteys. Hänen kommenteissaan mainittiin amerikkalaisen tri. Levengoodin ty, joka tutki maaperää ja viljanäytteitä, joita oli tuotu Englannista. Deetken sanoi, että Levengoodin työ näytti, että eräät viljakuvioiden vaikutukset olisi toistettavissa käyttäen mikroaaltoenergiaa. Kuitenkin hänen omien näkemystensä mukaan hän oli taipuvaisempi sanomaan, että kyseessä oli äly, joka ei ollut ihmisäly. Hän sanoi, että oli erittäin selvää että tämä äly ei halunnut tulla nähdyksi.

Deetken mainitsi myös vuoden 1992 viljakuvioprojektin nimeltään Project Argus — joka Deetkenin mukaan toteutettiin Englannissa. Deetkenin mukaan Bigelow-säätiö pääosin rahoitti sitä ja mukana oli pari-kolmekymmentä ihmistä, joista puolet oli tieteilijöitä.

Yritin saada Deetkeniä käsiini ja löytää hänen työnsä. Vuoden 2014 julkaisussa jonka löysin:

”Vuonna 1992, Deetken sai kutsun Aveburyn kivimonumenteille eteläiseen Keski-Englantiin. Deetken vieraili osana tutkimusryhmää siellä joka vuosi, mutta hän on lakannut käymästä.” Kun hän huomautti, että huijaukset olivat muuttuneet osaksi viljakuvioskeneä, paperi sitten jatkoi ”…lasvegasilainen miljardööri, joka oli kutsunut Deetkenin töihin hänen National Institute for Discovery Scienceen oli sittemmin lopettanut Englannin toiminnan rahoittamisen.”

Project Argus 

https://kobus.ch/kobus/

Tämä vaikuttaisi olevan sama Project Argus. Tarkistin ja se vaikuttaa olevan tasan tarkkaan sama mitä Argus oli ollut ja mitä se oli saavuttanut. Eräällä löytämälläni verkkosivulla, jonne oli postattu vuonna 2018, oli Kobus Nieuwmeijerin postaus, joka raportoi itse olevansa eräs vuoden 1992 Project Arguksen tiimiläisistä:

”Liityin tiimiin vuonna 1992 ja tein magneetti-, suskeptibiliteetti ja gradiometriamittauksia viljakuvioilla. Minulla on tausta geofysiikassa (argeologia), ympäristön kestävyydessä ja liiketoiminnan kehittämisessä, ja olen tehnyt yli 15 vuotta humanitääristä ja kehitystyötä Afrikassa, Euroopassa ja Etelä-Afrikassa. Olen elänyt Irlannissa ja Britanniassa 1980- ja 1990-luvuilla ja tällä hetkellä olen terapeutti Sveitsissä.”

Nieuwmeijerin sivulla oli kopio 119-sivuisesta raportista koskien  Project Argusta otsikolla ”Raporrti Project Arguksen tuloksista: Viljakuvioiden fyysisten materiaalien instrumentoitu tutkimus.” Raportin oli kirjoittanut projektin jäsenet ja sen oli toimittanut Michael Chorost.

”Projektin tavoite oli selvittää aiheuttivatko jotkut viljakuviot sellaisia fyysisiä vaikutuksia, joita voisi olla vaikeaa, ellei mahdotonta saada aikaan ihmistoiminnalla.”

”Project Argus oli lähinnä kahden organisaation, North American Circle (NAC) sekä Center for Crop Circle Studies (CCCS) yhteisprojekti…  CCCS antoi projektille 2000 puntaa siemenrahaa…ja NAC:n rahoitus toi pöytään yli $34,000 toukokuuhun 1992 mennessä.”

Monenmoista tieteellistä laitetta ja kojetta käytettiin:

”* Elektronimikroskoopilla tutkitaan kasvien solujen seinämiä ja etsitään merkkejä epätavallisesta fyysisestä stressistä tai lämpövaurioista

* Gammaspektroskopiaa käytetään tutkimaan maaperää ja etsimään merkkejä lyhytaikaisista radioaktiivisista isotoopeista

* Geelielektroforeesia käytetään tarkastelemaan kasvien DNA:ta ja etsimään merkkejä denaturaatiosta

* Magnetometriaa käytetään arvioimaan magneettivaihteluja maaperässä

* Kasvien solujen kudosta tutkitaan arvioimaan kasveja painaneita voimia

* Siemeniä idättämällä testikasvatetaan siemeniä, joita on korjattu viljakuvioiden yhteydessä

* Geiger-mittausta käytetään havaitsemaan epätavallisen korkeita taustasäteilytasoja

* Erilaisia sähkömagneettikenttämittareita”

Mitä lopulta saatiin selville?

” Project Argus ei ole, tätä kirjoitettaessa, löytänyt ”vedenpitävää” näyttöä, joka näyttäisi että jotkut viljakuviot eivät olisi ihmistoiminnan tulosta. Mutta se on sulkenut pois suurimman osan aiemmin esillä olleista hypoteeseista ja, vieläkin tärkeämpänä, löytänyt joitain epäselvyyksiä, jotka tuntuvat olevan lisätutkimusten arvoisia…”

Chad Deetken esitti raportin osion (sivut 46-59) otsikolla ”Britanniassa ja Kanadassa esiintyvien viljakuvioiden ja -muodostelmien analyysi ja vertailu”.

Liite 9 näyttää projektin kulurakenteen, plus muualta saadut ”kontribtutiot.” Kontribuutiosivuilla oli yhdeksän henkeä joiden numerot näkyivät: $3,383.23; $4,643.96; $20,000; $1,000; $2,000; $2,500; $50; $100; $500 yhteensä $34,177.19. Nimiä ei ole mainittu. Kuitenkin sanottiin, että CCCS antoi 2,000 puntaa, joka vuonna 1992 olisi arvoltaan noin $3,400. Liitteen 12 tunnustuksissa lukee seuraavaa:

”Kirjoittajat kiittävät Robert Bigelow’ia hänen avokätisestä rahallisesta tuestaan projektille.”

Lisäksi (s.68):

”Lisäksi projekti on saanut avokätisiä kontribuutioita Robert Bigelow Holding Corporationilta... eräs lahjoittaja erityisesti ansaitsee kiitokset: Robert Bigelow. Tämä henkilö on sekä tukenut työtämme että auttanut järjestelemään yhteistyötä eri yliopistojen kanssa, joiden tiedekunnat ovat antaneet meille arvokkaita neuvoja ja avustaneet erään jäsenen koejärjestelyissä…”

Projektin parissa työskennelleiden listaa läpikäytäessä näkyy sivulla 92, että suuren yliopiston henkilö olisi ollut tohtori Ernest Peck, University of Nevada – Las Vegas. Hänen osuutensa Argus-raportissa keskittyi gammasädespektroskopian käyttöön. Liite 12 kertoo Peckin tehneen työtä; Vernon F. Hodge ja Ashok K. Singh ovat kaikki University of Nevadasta – Las Vegasissa.

Siirtykämme vuoteen 1997

Huomasin Valleen kirjan merkinnän 9. maaliskuuta 1997.  NIDSistä puhuttaessa siellä lukee:

”Instituutin kautta  Bob Bigelow kanavoi rahoja…(9) viljakuviotutkimukseen, jota pyörittää Kit ja Kristin yhdessä Kelleherin ja Deetkenin kanssa…”

Kit viittaisi Christopher ”Kit” Green; sekä Kristin, Greenin elämänkumppani Kristin B. Zimmerman. Tri. Colm Kelleher oli töissä NIDSillä.

Mietin mikä kiinnostus Kit Greenillä oli viljakuvioihin, joten palasin Valleen kirjan ”Forbidden Science: Volume Four” pariin ja tsekkasin lähdeluettelosta viitteitä viljakuvioihin. Merkintä päivämäärällä 12. kesäkuuta 1991 Vallee tapasi Richard D’Amaton, sitten Kit Greenin. Allaoleva viittaa Greeniin:

”Me käytimme lopun ajan puhuaksemme viljakuvioista. Valtion Enigma-ryhmä puhuu botanistien kanssa. Kitin yllätykseksi kukaan heistä ei ollut kuullut ilmiöstä. Sitten kerroin hänelle ranskalaisten löydöksistä, että brittiläiset tutkivat sädeaseiden kalibrointia heikosti havaittavista ohjattavista aineista.”

Myöhemmin päivämäärällä 12. kesäkuuta 1993 Green ja Vallee puhuivat jälleen viljakuvioista.

”Mitä viljakuviot sitten ovat mielestäsi?” tivasin.

”Infrapuna- ja mikroaaltoja yhdessä, kuten olet minulle näyttänyt. Näillä tyypeillä maatalousministeriössä on kammionsa, joissa he ovat alkaneet tehdä omia kokeitaan. Olen tyytynyt siihen, että se on fyysisesti mahdollista, ainakin kostutetuilla jyvillä. Jotkut insinöörit Englannissa leikkivät sen kanssa.”

Onko meillä mitään ideaa siitä mikä kiinnostus Robert Bigelowilla oli viljakuvioihin? Jälleen kerran, Vallee on korvaamaton informaation lähde. 11. kesäkuuta 1992 Vallee illallisti Robert Bigelowin kanssa New Jerseyssa. Valleen päiväkirja sanoo Bigelow’sta:

”Hän uskoo Roswelliin ja viljakuvioihin mutta epäilee Meieriä.”

7. tammikuuta 1996 Vallee kirjoittaa yksityiskohtia puhelinkeskustelusta Bigelow’n kanssa. Keskustelluista aiheista yksi oli hänen tutkimuksensa. Vallee lainaa Bigelow’n sanoja:

”Me olemme ainoastaan yhden kerran tehneet tutkimusmatkan nähdäksemme Colin Andrewsin. Hän väitti, että hänellä on valokuvia ja kaikenlaista dataa viljakuvioista, mutta se oli pettymyt. 13 vuotta eri asioita oli pidetty sikin sokin, eri erillään. Colin itse sanoi 90% kaikista vuoden 1989 jälkeisistä viljakuvioista olevan feikkejä. No, ainakin useimmat mitä hän oli käynyt keräämässä oli tullut hänen haltuunsa viimeisen kuuden vuoden aikana, joten miksi häntä kiinnostaisi?”

”Ketkä menivät sinne kanssasi?”

”Siinä oli John Alexander, George Knapp, Dean Judd, ja Pete McDuff. Soppari olisi tehty Bigelow Foundationin kautta.”

Colin Andrews vahvisti asian verkkosivuillaan. Puhuttaessa John B. Alexanderista, Andrews sanoo:

”Olen saanut kutsuja ja ottanut osaa tapaamisiin hänen ja  Robert Bigelow’n kanssa, ainoan avaruusaseman yksityisen omistajan kanssa, heidän National Institute for Discovery Science -toimistoillaan, jotka Bigelow omistaa. John Alexander, Robert Bigelow, George Knapp, Colm Kelleher ja joku tuntematon lensivät yksityiskoneella New Haveniin, Connecticutiin katselemaan tietokantaani muutama vuosi sitten.”

Lopulta päivämäärällä 4. elokuuta 1996 seuraavassa NIDS SAB -tapaamisessa Vallee kirjoittaa:

”Henkilöstöä mietittiin seuraavaksi. Lisäyksiin kuului…tri. Colm Kelleher, irlantilainen biokemisti, joka on ollut jonkin aikaa Englannissa Bigelow’n hommissa tutkimassa viljakuvioita.”

Internet Wayback Machinen avulla löysin vanhan NIDSin verkkosivun, mutta en mitään viitteitä Greenin ja muiden viljakuviotutkimuksista. Arvostaisin jos joku blogin lukija kertoisi, jos on tällainen tutkimus tullut vastaan. Kuitenkin, tuolla nyt olemassaolemattomalla NIDSin sivulla oli Valleen tutkimus ”Viljakuviot: ”Merkkejä” ylhäältä vaiko ihmisten tekosia?” Tässä tutkimuksessa hän käy läpi muodostelmien syyn ideaa energialähetyksinä leijailevasta, näkymättömästä ohjattavasta aluksesta, kuten hänen 12. kesäkuun 1991 päiväkirjamerkintänsä kertoo Kit Greenin kanssa käydystä keskustelusta.

Tiivistelmänä: sarjani Robert Bigelow’n säätiön hommista näyttää että hän on ollut kiinnostunut monenlaisista paranormaaleista ilmiöistä.

 

Artikkelin julkaissut ufos-scientificresearch.blogspot.com

Mitä tapahtui abduktiotutkija Rima Laibowille?

Kirjoittanut Keith Basterfield

Australia

1980-luvun lopulla Australiassa oli suhteellisen vähän ihmisiä, jotka kertoivat henkilökohtaisista UFO-abduktiokokemuksista. Muistan haastatelleeni muutamia heitä tuona aikana. Kuitenkin muutaman vuoden päästä sellaisia kertomuksia alkoi tulvia. Tein työtä pysyäkseni kärryillä ulkomailla tehdystä tutkimuksesta, ja minulla oli onnea olla ainoa australialainen tutkija, joka kutsuttiin vuode 1992 monipäiväiseen symposiumiin Bostoniin, U.S.A:han, jonka oli perustanut Liechtensteinin prinssi Hans-Adam yhdessä Las Vegasin Robert Bigelowin kanssa. Eräs pääpuhujista ja keskeinen amerikkalaistutkija oli tohtori Rima E. Laibow. Mietin yksi päivä mitä hänelle tapahtui. Internet-etsinnät ja muutaman kirjan läpikäynti, mm. Jacques Valleen päiväkirjat, antoivat joitakin vastauksia.

1988

Patrick Huyghen mukaan, joka haastatteli tri. Laibowia syyskuun 1993 OMNI-lehden artikkelia varten, vuosi 1988 oli Laibowin abduktiouran startti. 43-vuotias potilas oli tullut Laibowin luokse, hänen oireinaan oli ahdistus ja paniikki, ”…koska silmäkulmastaan hän oli nähnyt Communionin kannen.” Hän ei ollut koskaan lukenut kirjaa itse. Potilas kertoi Laibowille, että hänellä oli ”…muistikuvia kohtaamisista olentojen kanssa, sellaisten kuten kirjan kannessa oli.” Laibow diagnosoi posttraumaattisen stressioireyhtymän (Post Traumatic Stress Disorder, PTSD), mutta mitään tunnettua traumaa ei tapaukseen tuntunut liittyvän.

Laibow kertoi Huyghelle, että sitten hän luki kaiken minkä hän vain sattui saamaan käsiinsä avaruusolentojen abduktioista, ja pyysi neuvoja amerikkalaisilta abduktiotutkijoilta Budd Hopkinsilta ja David Jacobsilta. Lukemisen, keskustelujen ja asian pohdinnan jälkeen Laibow sanoi, että hän oli muodostanut ryhmän toukokuussa 1989, ”For the Treatment and Research of Experienced Anomalous Trauma (TREAT)”, johon kuului termin ”avaruusolentojen abduktio” uudelleenbrändääminen ”koettuna anomaalisena traumana” (Experienced Anomalous Trauma). Hänen vaivannäkönsä kiinnosti valtavirran lääkäriä John P. Wilsonia, joka oli PTSD-asiantuntija, ja jolla oli Project Blue Bookin parissa työskennellyt naapuri.

Lisäksi vuonna 1988 loka-joulukuun ”Quarterly reportin” numero Fund for UFO Research -julkaisusta raportoi:

”Rahastolle on lähetetty useita muita abduktiotutkimusprojektiehdotelmia. …Tri. Rima Laibow on ehdottanut ”abduktiokriisikeskuksen” perustamista, jossa kuuma linja vastaisi emotionaalisesti omista kokemuksistaan häiriintyneiden puheluihin. Sellaiseen keskukseen otettaisiin töihin ihmisiä, jotka ovat saaneet erityiskoulutuksen ja jota pyörittäisi kliininen psykologi tai psykiatri. Tohtori Laibow ehdotti myös kliinisen psykologian ja psykiatrian konferenssia, joka käsittelisi abduktioilmiötä…”

Toukokuu 1989

TREAT 1 -konferenssi, ”Treatment and Research of Experienced Anomalous Trauma”, pidettiin Fairfield Universityssa Fairfieldissa, CT.

11. heinäkuuta 1989

Jacques Vallee lounasti tutkijatohtori Richard Hainesin kanssa.

”Hän ei ollut ottanut osaa prinssi Hans-Adamin abduktiotapaamisiin pari kuukautta sitten, mutta hän oli kuullut, että nainen nimeltä Rima Laibow oltiin pantu ryhmän johtoon. Valitettavasti hänellä ei ollut hypnoosikoulutusta.”

(Vallee, Jacques. ”Forbidden Science: Volume 3.” p.407.)

9. syyskuuta 1989

”Nyt minua ollaan kutsumassa konferenssiin ”koetusta anomaalisesta traumasta”. Liuta ufologeja, joilla ei kenelläkään ole taustaa kliinisessä psykologiassa, jotka näyttävät yhtäkkiä muuttuneen trauma-asiantuntijoiksi, vetävät keskusteluja. Järjestäjä on tri. Rima Laibow, joka lähestyy aihetta innostuksen ja herkkäuskoisuuden sekaisuudella, mitä minä pidän hälyttävänä. Kieltäydyin osallistumasta, sillä mielipiteeni, vaikka minun sallittaisiinkin puhua, olisivat epätoivottuja ja ne mahdollisesti sensuroitaisiin.”

(Vallee, Jacques. ”Forbidden Science: Volume Three.” p.428.)

16. marraskuuta 1989

”Tri. Rima Laibow, joka järjestää viimeisintä abduktiokonferenssiaan, on kertonut minulle huolistaan koskien Budd Hopkinsia. Hän viittasi erääseen episodiin, jossa Hopkins hypnotisoi naisabduktoidun, jolla ei ollut oikein sen tyyppistä kokemusta avaruusolennoista, mitä hän odotti. Tri. Laibowin mukaan hän alkoi huutaa naiselle tämän ollessa transsissa. Tämä herätti naisessa trauman siitä kun häntä oltiin piesty lapsena: hän on nyt psykiatrisessa terapiassa oikeiden lääkärien alaisuudessa.”

(Vallee, Jacques. ”Forbidden Science: Volume Three.” p.465.)

Tammikuu 1990

TREAT II -konferenssi pidettiin Blacksburgissa, Virginiassa. Lääkärit, fyysikot ja UFO-tutkijat tapasivat viiden päivän ajan tammikuussa 1990, ainoastaan kutsulla. Suuri konferenssin hyväntekijä oli Liechtensteinin prinssi. Raportti konferenssista sanoi, että Laibow oli ennen ollut läheisissä tekemisissä Budd Hopkinsin kanssa, ja että ”Laibowin raportoidaan olevan siepattu”, vaikka mitään viitteita ei tarjottu tämän väitteen tueksi.

5. helmikuuta 1990

Tri. Richard Niemtzow soitti Teksasista koskien psykiatri Rima Laibowin ”abduktiotraumaa” käsitellyttä tapaamista. Arviolta 40 ihmistä oli paikalla, mm. joitain lääkäreitä kuten Paul Tyler, mutta ei yhtään UFOjen lääketieteellisten vaikutusten hoitoon keskittynyttä asiantuntijaa. ”Ryhmällä ei ollut mitään ideaa metodeista”, Richard huomautti. ”Kun joku mainitsi, että heillä oli silminnäkijäyhteyshenkilöiden veri- ja virtsanäytteitä mutta he eivät tienneet minne lähettää ne, Rima huusi ’Lähettäkää mällit minulle!’ vihjaten siihen että hän haluaisi analysoida ne.” ”Ei ole järkeä lähettää mällejä sinulle”, Richard oli sanonut hänelle, ”jos sinulla ei ole mitään pohjaa mihin verrata tuloksia. Niin kävi juurikin ranskalaisten santarmien kanssa Cergy-Pontoisessa.”

(Vallee, Jacques. ”Forbidden Science: Volume Four.” p.20.)

Heinäkuu 1990

Laibow esitti julkaisun ”Experienced Anomalous Trauma New Directions” heinäkuun 1990 MUFON International Symposiumissa, joka pidettiin Pensacolassa, Floridassa.

6. elokuuta 1990

”Tri. Rima Laibow, nykyinen avaruusolentosieppausten ympärillä pyörivän spekulaation selvittelijä, tuli tänään illalliselle. Hän tilitti Budd Hopkinsin, Leo Sprinklen ja muiden tekemisistä. Hän kuvasi videonauhaa, jolla Sprinkle kuulustelee Judy Doratya, joka oli ensimmäisenä kuvannut idean maanalaisista sammioista, joissa avaruusolentohirviöt keittävät ihmisruumiin osia; ”Voisin vanooa, että Sprinkle on se joka on hypnotisoitu”, hän sanoi. ”Hänen päänsä madaltui, hän puhui matalalla, unisella äänellä. Nainen oli erittäin eloisa, puhelias. Yhdessä kohtaa hän tuntui olevan valmis itkemään, sitten hän avaa silmänsä apposen ammolleen, ottaa nenäliinan ja pyyhkii sillä huolellisesti silmäluomensa nähdäkseen valuuko hänen maskaransa… onko tuo syvähypnoosia? Olen tehnyt satoja terapiasessioita enkä kertaakaan ole nähnyt potilastani tarkastamassa meikkiään.” Rima uskoo, että on olemassa ”kulttimonikertoja”, ihmisiä jotka ovat kehittäneet keinotekoisia sivupersoonia tai joille on annettu tiettyjä omituisuuksia, joita voidaan kontrolloida läpi heidän elämänsä. Se on tärkeä idea.”

(Vallee, Jacques. ”Forbidden Science: Volume Four.” pp. 56-57.)

8. elokuuta 1990

”Rima Laibow kertoi minulle yllättävän anekdootin. Ensimmäisen Abduction Trauma -tapaamisen jälkeisellä illallisella prinssi oli sanonut hänelle, että KGB, CIA ja NATOn tiedustelu olivat briiffanneet prinssiä. He sanoivat hänelle, että ihmisiä oli ”viety” jokaisesta maasta.”

(Vallee, Jacques. ”Forbidden Science: Volume Four.” p.58.)

Maaliskuu 1991

TREAT III -konferenssi pidettiin Kansas Cityssa 7.-10. maaliskuuta 1991, jonka Laibow oli järjestänyt. Konferenssin esitysten pöytäkirjoja editoi Rima Laibow ja Robert N. Sollod.

10. huhtikuuta 1991

”Rima Laibow etsii jotakuta vetämään uutta UFO-tutkimusprojektia. Huhun mukaan rahat ovat peräisin Scott Jonesilta, joka on saanut noin $300,000 Rockefellerilta ja Claiborne Pell Foundationilta. Kieltäydyin, konteksti ei ole oikea.”

(Vallee, Jacques. ”Forbidden Science: Volume Four.” p.82.)

Elokuu 1991

Laibow otti osaa tapahtumaan, jossa esiintyi kievilläinen psykiatri ja parantaja Anatoly Kashperovsky. Laibow sanoi, että ”…tämä keisarinleikkauksen arpi joka minulla oli, joka oli paksu ja rupinen ja erittäin näkyvä…. alkoi kutisemaan.” Heti kun hän kykeni, hän tarkasteli arpea, ja sanoi sen kadonneen. Hän sanoi, että hänen gynekologinsa tarkastelu löysi erittäin ohuen viirun joka oli enää näkyvillä.

1992

TREAT IV -konferenssi pidettiin 12. huhtikuuta 1992 Decaturissa, Georgiassa. Tällä kertaa aiheina oli viljakuviot, kaukokatselu sekä sieppaukset. Baltimore Sun -sanomalehden raportti sanoi, että konferenssin oli järjestänyt tri. Rima Laibow. Siellä raportoitiin olleen 75 osanottajaa.

Laibow, Rima E., Sollod, Robert N. & Wilson, John P. (eds) ”Anomalous Experience & Trauma: Current Theoretical, Research and Clinical Perspectives” oli Center for Treatment and Research of Experienced Anomalous Trauman julkaisun otsikko (Dobbs Ferry, New York). 320 sivua oli jattu kolmeen osioon; teoreettisiin ja konseptuaalisiin aiheisiin; tutkimusnäyttöön ja metodikuvaukseen; sekä kliiniseen interventioon ja hoitomuotojen käsittelyyn. Paperit olivat sekä kliinisiltä että UFO-tutkijoilta.

12 elokuuta 1992

”Gueymard kertoi meille hauskan anekdootin kenraali Stubblebinesta ja Rima Laibowista joka kävi Ranskassa tuoreeltaan. Pierre ei kertonut hänelle paljoakaan. Laibow hoiti häitisesti hypnoottisen session hänen kanssaan, koska hänen oli mentävä shoppailemaan mustia sukkanauhavöitä: ”Kenraali pitää näistä!”

(Vallee, Jacques. ”Forbidden Science: Volume Four.” pp130-131.)

TREAT V -konferenssi pidettiin myös Decaturissa, Georgiassa.

1993

Laibow kirjoitti kappaleen posttraumaattista stressioireyhtymää käsitelleeseen kirjaan. Kappaleen tiivistelmässä sanottiin:

”Koettu anomaalinen trauma (Experienced Anomalous Trauma, EAT) näkyy potilailla, joilla on stressiresponssitrauma mutta ei suoraan identifioitavaa traumaattista tapahtumaa huolimatta huolellisista tutkimuksista. Näillä potilailla on usein posttraumaattista stressioireyhtymää (Posttraumatic stress disorder, PTSD). Sellaisilta henkilöitä puuttuu usein suuri psykopatologia ja heillä saattaa olla fysikaalista ja emotionaalista traumaoireilua. Ennen hoitoa muistinkaltaisia transseja saattaa esiintyä skenaariossa, joka korreloi psykologisen ja fyysisen stressaavan tapahtuman stigman kanssa. Kuten tässä kappaleessa esitetään, EAT saattaa esiintyä kaikkien etnisyyksien ja/tai väestökohortin potilailla. Kuten muualla huomautettu tässä teoksessa, PTSD on kuvattu alunperin taisteluväsymyksenä, vaikka se saattaa esiintyä monenlaisissa kliinisissä muodoissa.”

Laibow, R.E., Laue, C.S. (1993.) ”Posttraumatic Stress Disorder in Experienced Anomalous Trauma.” Sivut 93-103. Teoksessa: Wilson, J.P., Raphael, B. (eds.) ”International Handbook of Traumatic Stress Disorders.” Springer Science. Boston.

TREAT VI -konferenssi, ”Treatment and Research of Experienced Anomalous Trauma” pidettiin Santa Fessa, New Mexicossa.

1994

TREAT VII -konferenssi, ”Treatment and Research on Experienced Anomalous Trauma” pidettiin Virginia Beachissa, Virginiassa.

1994-2002

Hänen vuonna 2004 julkaistun CV:nsä mukaan, vuosina 1994-2002 Laibow kirjoitti useita tieteellisiä julkaisuja yhdessä seuraavien kirjoittajien kanssa: N. Bounias; A Stubblebine; H. Sanderound ja M. Bonaly, koskien heidän tutkimuksiaan biotakaisinkytkennästä. Esimerkki löytyy mm. täältä. Vuonna 1998 Laibow, Stubblebine ja Bounias julkaisivat paperin ”From Lethality to Neuropsychotoxicology: A Major Paradigm Shift in Toxicology”, J. Environ. Biol. 19(3):221-229.

2004

Tri. Rima Laibow meni naimisiin kenraalimajuri Albert N. Stubblebinen kanssa (evp) vuonna 1994 tapailtuaan jo 1980- ja 1990-luvuilla. Pariskunta perusti National Solutions Foundationin vuonna 2004.

CV vuodelta 2004 paljastaa, että Laibow oli syntynyt 30. syyskuuta 1943; saanut kandinsa (Engl. kirjallisuus.) vuonna 1965; ja hänestä tuli lääkäri vuonna 1970. Hän oli pitänyt yksityispraktiikkaa vuodesta 1972 ja erikoistunut sekä aikuisten, lasten että nuorten psykiatriaan. Hän on kirjoittanut yhdessä monien tutkijoiden kanssa biotakaisinkytkennästä ja autistisista ihmelapsista.

Joulukuu 2008

DVD julkaistiin ostikolla ”UFO Abductions and the Government cover up”, jossa on mukana mm. tri. Laibow sekä C.B. Scott Jones.

2014

Ebola-epidemian kiihtyessä Länsi-Afrikassa esitettiin monia väitteitä ”lääkkeistä” tähän sairauteen. Yksi näistä oli tri. Laibowin myymä ”Nano-Silver”.

Verkkoartikkelissa päivämäärällä 14. elokuuta 2014 otsikolla ”The Controversial woman behind Nano Silver, the new ”Ebola drug’ being tried in Nigeria”, kirjoittaja Chidi Chima toteaa:

”Amerikkalaislääkäri, joka sanoi että hänellä on lääke Ebola-virustautiin ja jonka hoito on nyt saatavilla Nigeriassa nimettömän lahjoittajan kautta, on kampanjoinut perinteisten lääkevalmistajien ”salaliittoa” vastaan.” Tuo lääkäri oli Rima Laibow.

2019-2020

Hänen aviomiehensä kuoltua vuonna 2017, Laibow teki vaatimuksen oikeudessa, johon kuului syytöksiä välinpitämättömyydestä, useita lääketieteen harjoittajia ja instituutioita vastaan. Vaateet kumottiin marraskuussa 2019 ja tammikuussa 2020.

2020

Verkkoartikkelissa päivämäärällä 13. marraskuuta 2020 ilmoitettiin, että USA:n oikeusministeriö oli jättänyt raastupaan jutun ”lopettaakseen newjerseyläisen tahon hyväksymättömän ’nano-silver’ -tuotteen myynnin, jota aiemmin oltiin markkinoitu COVID-19 -hoitona.”

”…Yhdysvallat väitti, että National Solutions Foundation, tri. Rima Laibow ja Ralph Fucetola myivät ja jakelivat nanohopeatuotetta, jonka syytetyt väittivät parantavan, lievittävän, hoitavan tai ehkäisevän COVID-19:a.”

 

Artikkelin julkaissut ufos-scientificresearch.blogspot.com

CIA-johtajan lausunto oli kuin kaikuja 1960-luvulta

Kirjoittanut Keith Basterfield

John O. Brennan

Mediassa on näkynyt juttuja lausunnoista, joita CIA:n entinen johtaja John. O. Brennan on antanut, joka johti lafkaa neljän vuoden ajan Obaman hallinnon aikana. Journalisti Giuliano Marinkovic muistutti meitä, että amerikkalaisjournalisti Billy Cox julkaisi ensimmäisenä jutun Brennanin UFO-näkemyksistä jo vuonna 2018. Tulisi myös huomata, että vuonna 2013 Cox sai haltuunsa kommentteja entiseltä CIA-johtajalta Robert Gatesilta UFOja koskien.

1960

Kuitenkin kun netistä kaivelin Brennanin näkemyksiä, törmäsin erittäin samanlaiseen New York Timesin juttuun päivämäärällä 28.02.1960. Kyllä, vuodelta 1960. Se julkaistiin sivulla 30 tuon päivän numeroa. Näyttääkseni sen miten asiat usein tapahtuvat sykleissä, olkoonkin varsin pitkissä sykleissä, laitan koko jutun tähän alle.

Ilmavoimien käskyä lautasiin liittyen lainattiin
Ylitarkastajan pamfletti kutsui esineitä ’vakavaksi asiaksi’
WASHINGTON, helmi.27 (UPI.) Ilmavoimat on lähettänyt johdolleen varoituksen, että käsitellä Tunnistamattomien Lentävien Esineiden havainnot ”vakavina asioina”, jotka liittyvät suoraan kansalliseen turvallisuuteen, tänään saimme kuulla.
Ilmavoimien edustaja vahvisti käskyn annon sen jälkeen kun osia siitä tuli julkisuuteen siviilien ”lentävien lautasten” ryhmän kautta. Ilmavoimien ylitarkastaja saattoi uudet säännöt voimaan joulukuun 24. päivänä.
Säädökset, jotka uudistavat aikaisemmin samanlaisia aiemmin annettuja, kuvasivat prosessin ja niissä luki, että ”UFOista tehdyt tutkimukset ja analyysit liittyvät suoraan ilmavoimien vastuuseen puolustaa Yhdysvaltoja”.
Komitea paljastaa dokumentin
Dokumentin olemassaolon paljasti National Investigations Committee on Aerial Phenomena. Siviilien yksityistä rahoitusta nauttiva komitea syytti ilmavoimia kansan julkisesta petkuttamisesta kuvatessaan raportteja UFOista harhaisiksi ja huijauksiksi, samalla kun se lähettää johdolleen salaa nuhteet.
Vara-amiraalii R.H. Hillenkotter (evp), komitean jäsen ja entinen CIA:n johtaja, sanoi lausunnossaan, että ylitarkastajan varoituksesta oli lähetetty kopio senaatin ’tiede- ja avaruuskomitealle’.
”On aika tuoda totuus esiin avoimessa kongressin kuulemisessa”, hän sanoi.
Ilmavoimat vahvistivat, että dokumentti oli annettu tiedoksi. Edustaja sanoi, että kenraalimajuri Richard E. O’Keefe oli välittänyt sen muille, joka oli tuolloin virkaatekevänä ylitarkastajana, antaakseen tiedoksi ilmavoimien uudistetut säännökset koskien Tunnistamattomia Lentäviä Esineitä.
Lausunto oli liitetty ”operaatio- ja koulutus”-pamflettiin, joka jaellaan tasaisin väliajoin johdolle, jotta he pysyisivät ajan tasalla asioista.
Pentagonin edustajat sanoivat, että uudet säännöt olivat seitsemän painetun sivun mittaiset, eivätkä ne muuttaneet käytäntöjä juurikaan, mutta ne oltiin kirjoitettu uusiksi rutiininomaisesti.
Ilmavoimat on tutkinut 6132 raporttia lentävistä esineistä vuodesta 1947 lähtien, joista 193 raporttia vuoden 1959 viimeisen 6 kuukauden aikana. Viimeisin ilmavoimien lausunto annettiin kuukausi sitten, ja siinä sanottiin että ”mitään fyysistä tai materiaalista todistusaineistoa, ei edes pientä niinkutsutun lentävän lautasen palasta, ei ole koskaan löydetty.”
Amiraali Hillenkotter sanoi, että ”kulisseissa korkea-arvoiset ilmavoimien upseerit ovat aidosti huolissaan UFOista.”
”Mutta virallisen salailun ja pilkkaamisen kautta monet kansalaiset johdatellaan uskomaan, että tunnistamattomat lentävät esineet ovat pötyä”, eläköitynyt amiraali sanoi. Hän väitti, että ”faktojen piilottamiseksi ilmavoimat ovat hiljentäneet henkilöstönsä julkaisemalla säännöt.”

The UFO Investigator

Kaivoin esiin NICAPin ”The UFO Investigatorin” digitoituja numeroita, ja havaitsin että Vuosikerran 1 Numero 9, joka on julkaistu maaliskuussa 1960, kertoi etusivullaan ylläolevasta jutusta. Se vahvisti sen, että NICAP oli vuotanut valokopioita United Press Internationalille ja Associated Pressille. Dokumentti itsessään oli päivämäärällä 24. joulukuuta 1959, ja sen otsikossa luki ”UFOt ovat VAKAVA ASIA.” The UFO Investigatorin artikkelissa oli valikoituja lainauksia dokumentista.

NICAP lähetti kopion dokumentista senaattori Lyndon Johnsonille, senaatin tiede- ja avaruuskomitean puheenjohtajalle. Muita kopioita lähetettiin muille senaatin ja edustajainhuoneen komiteoille. Myöhemmin presidenttina Lyndon Johnson järjesteli ”salaisen” UFO-tutkimuksen toteutettavaksi. Sen yksityiskohdista voit lukea täältä.

 

  Artikkelin julkaissut ufos-scientificresearch.blogspot.com

Analyysia puolustusministeriön uusimmasta UAP-lausunnosta

Artikkelin kirjoittanut Keith Basterfield

Office of Naval Intelligence

Blogipostauksessa päivämäärällä 9. heinäkuuta 2020 otsikolla ”Onko USA:n laivaston tiedustelupalvelu (ONI) nyt osa AATIPia?” tutkailin tuota mahdollisuutta. Me tiedämme heinäkuulta 2020, että ONI on ollut todella vahvasti mukana.

Senate Select Committee on Intelligence

Raportin sivuilla 116-233 USA:n kongressin valitseman senaatin tiedustelukomitean julkaisussa, päivämäärällä 17. heinäkuuta 2020, sanotaan:

”Komitea tukee Unidentified Aerial Phenomenon Task Forcen pyrkimyksiä Office of Naval Intelligencessa standardoida tunnistamattomien ilmailmiöiden raportointi ja tiedonkeruu, sekä raportointi ja tiedonkeruu kaikista yhteyksistä, joita heillä on vihollisvaltoihin, sekä raportointi ja tiedonkeruu siitä uhasta, mikä niillä on Yhdysvaltain armeijan varoille ja tukikohdille.”

Puolustusministeriön lausunto

Popular Mechanics -lehti postasi artikkelin verkkosivuilleen päivämäärällä 24. heinäkuuta 2020, kirjoittanut Andrew Daniels, joka puhui New York Timesin tuoreesta artikkelista koskien UAP:ta ja aiheen parista tehdyn reportaasin eri aspekteja.

Popular Mechanics etsi ja löysi puolustusministeriön lausunnon, jonka oli julkaissut heidän edustaja Susan Gough, ja sitten päivitti digitaalisen juttunsa osilla tuosta lausunnosta. Kuitenkin tutkija Nick Pope etsi käsiinsä ja saikin lausunnon koko tekstin, ja onkin ihan hyvä laittaa se tähän kokonaisuudessaan.

“Kuten olemme aiemmin sanoneet, puolustusministeriö ja kaikki asevoimien haarat ottavat kaikki luvattomien alusten tunkeutumiset harjoittelualueillemme tai määrättyyn ilmatilaamme erittäin vakavasti, ja tutkivat jokaisen raportin. Tähän kuuluu tunkeutumisten tarkastelu, jotka alunperin on raportoitu “tunnistamattomiksi ilmailmiöiksi” (UAP), kun havainnoija ei voi välittömästi identifioida sitä minkä tai kenet hän näkee.

Kaikkien koulutusalueillemme tai määrättyyn ilmatilaan tunkeutumisten läpikotainen tutkinta usein pitää sisällään arviointeja eri asevoimien haarojen edustajilta, ja, silloin kun asianmukaista, konsultaatiota toisilta Yhdysvaltain ministeriöiltä ja virastoilta. Henkilöstömme ja operaatioidemme turvallisuus on päällimmäinen huolemme. Suojellaksemme kansaamme ja ylläpitääksemme operaatioidemme turvallisuutta, mihin kuuluu informaation salassapito silloin kun se voisi olla käyttökelpoista vihollisillemme, puolustusministeriö ei puhu julkisesti yksityiskohdista koskien havaintoja tai raportoituja tunkeutumisia koulutusalueillemme tai määrättyyn ilmatilaan, mukaan lukien niistä jotka alunperin on nimitetty UAP:ksi.

Mitä tulee toimikuntaan, joka mainittiin artikkelissa, voin sanoa että ministeriö on luomassa toimikuntaa, joka kerää tietoa ja ideoita UAP:den luonteesta ja alkuperästä, sekä niiden toiminnasta, kyvykkyyksistä, ja/tai tunnusmerkeistä. Toimikunnan tehtävä on havainnoida, analysoida, luetteloida, yhdistellä tietoa ja hyödyntää ei-perinteisiä ilmassa lentäviä aluksia / UAP:ta, jotka uhkaavat Yhdysvaltain kansallista turvallisuutta ja välttää strateginen yllätetyksi tuleminen.”

Analyysia lausunnosta

1. ”…luvattomien alusten tunkeutumiset…”

Puolustusministeriö on yksikantaan käyttänyt termiä ”luvattomat alukset” puhuessaan tunkeutumisista; eikä niinkään käyttänyt termejä ”dronet”, ”miehittämättömät ilmassa lentävät järjestelmät”, ”miehittämättömät ilma-alukset” jne. Näin painetaan villasella viittaus siihen, että tunkeutujat mahdollisesti johtuisivat muusta syystä kuin maallisista aluksista.

2. ”…koulutusalueillemme tai määrättyyn ilmatilaan…”

Kuten tiedämme, useita havaintoja on raportoitu tunkeutumisista puolustusministeriön harjoitusalueille sekä itä- että länsirannikoilla USA:ssa. Kuitenkin huomautan, että ”määrätty ilmatila” voi viitata mihin tahansa USA:n alueeseen, ei ainoastaan koulutusalueeseen.

3. ”Tähän kuuluu tunkeutumisten tarkastelu, jotka alunperin on raportoitu “tunnistamattomiksi ilmailmiöiksi” (UAP), kun havainnoija ei voi välittömästi identifioida sitä minkä tai kenet hän näkee.”

Tämä, ainakin minulle, tarkoittaa sitä että he tarkastelevat raportteja havainnoista koskien sekä ”luvattomia aluksia” että ”tunnistamattomia ilmailmiöitä”, näennäisesti tehden eron näiden kahden välillä. Raportti dronenkaltaisesta esineestä, jolla on siivet ja joka kulkee aliäänennopeudella, on eri asia kuin valkoinen, Tic Tacin kaltainen esine kulkemassa yliäänennopeudella.

4. ”…konsultaatiota toisilta Yhdysvaltain ministeriöiltä ja virastoilta.”

Siispä se seikka, että tämä on toimikunta, eli ryhmä henkilöitä eri virastoista, joita koordinoi yksi tietty virasto; tässä tapauksessa ONI.

5. ”Suojellaksemme kansaamme ja ylläpitääksemme operaatioidemme turvallisuutta, mihin kuuluu informaation salassapito silloin kun se voisi olla käyttökelpoista vihollisillemme, puolustusministeriö ei puhu julkisesti yksityiskohdista koskien havaintoja tai raportoituja tunkeutumisia koulutusalueillemme tai määrättyyn ilmatilaan, mukaan lukien niistä jotka alunperin on nimitetty UAP:ksi.

Tämä on yhdenmukaista aiemman julkisen puolustusministeriön lausunnon kanssa, että mitään yksityiskohtia tunkeutumisista tai niiden tutkinnoista ei anneta julki. Toiminnan turvallisuuden näkökulmasta tämä on täysin järkeenkäypää. Jos ilmoitat, että olet havainnut tunnistamattoman esineen 36,5 kilometrin etäisyydellä tietystä tutka-asemasta, silloin tulee kertoneeksi viholliselle että meillä on tutka tällä etäisyydellä. Kuitenkin tuntuu siltä kuin ONI julkistaisi jotain yksityiskohtia, eli useita havaintoja tietyltä aikaväliltä; joitain kuvauksia siitä mitä on nähty, ja siitä paljastiko heidän tutkimuksensa havainnolle mitään syytä tai että pysyikö havainto pitkällisten tutkimusten jälkeen UAP-kategoriassa.

6. ”Voin sanoa että ministeriö on luomassa toimikuntaa.”

Luis Elizondo on viitannut siihen seikkaan, että AATIP tai sen seuraaja on jo/edelleen olemassa. Tarkoittaako tämä sitä, että toimikunta on jo olemassa, tai niinkuin puolustusministeriön lausunto sanoo, sitä ollaan ”luomassa?”

7.  ”Toimikunnan tehtävä on havainnoida, analysoida, luetteloida, yhdistellä tietoa ja hyödyntää ei-perinteisiä ilmassa lentäviä aluksia / UAP:ta, jotka uhkaavat Yhdysvaltain kansallista turvallisuutta ja välttää strateginen yllätetyksi tuleminen.”

a. ”havainnoida”

Tämä, ainakin minulle, on kiinnostava sana tässä kontekstissa. Olisin odottanut toimikunnan päällimmäisen tehtävän olevan havaintojen keruu ja sen jälkeen datan tarkastelu. Kuitenkin puolustusministeriön lausunto erityisesti käyttää sanaa ”havainnoida.” Viittaako tämä siihen, että toimikunta itsessään tulee olemaan kentällä pyrkimässä tarkkailemaan esineitä, jotka tunkeutuvat amerikkalaisten harjoitusalueille ja määrättyihin ilmatiloihin? Tämä eroaa todella paljon havaintojen keräämisestä muilta.

b. ”analysoida”

Kun data on kerätty, joko omista lähteistä tai muilta, luonnollisesti se halutaan analysoida. Muista, että vaikka AATIP tekee tätä jo, mutta ainoastaan Elizondo viittaamien viiden observaabelin suhteen, joita he etsivät datasta. Keksiikö toimikunta pyörän uudestaan, vai tuovatko he pöytään jotain täysin uutta?

c. ”yhdistellä”

Toinen omituinen sana käyttää, yhdistellä mitä? Yleensä kerätään, yhdistellään/luetteloidaan, sitten analysoidaan. En ole varma mitä se tarkoittaa kun se esiintyy järjestyksessä havainnoida, analysoida, luetteloida, yhdistellä.

d. ”hyödyntää”

Hyödyntää mitä? Analyysista saatua informaatiota? Minkä tekemiseksi, oman UAP:n rakentamiseksi datan pohjalta?

e. ”…ei-perinteisiä ilmassa lentäviä aluksia / UAP:ta”

Joten tässä myönnetään, että puolustusministeriö jo tietää jonkinlaisista tunkeutumisista, jotka ovat johtuneet ”ei-perinteisistä ilmassa lentävistä aluksista”?

f. ”…ja välttää strateginen yllätetyksi tuleminen.”

Järkevä konsepti, välttää kehittyneen ilma-aluksen yllättmäksi tuleminen.

Muita kommentteja

Lausunto ei kuvaa toimikunnan koostumusta, muuten kuin että ONI johtaa sitä. Onko sillä edustuksensa ilmavoimissa? NORADissa? jne.

Kaiken kaikkiaan mitä puolustusministeriön lausuntoon tulee koskien UAP:ta, lausunnon sisältö herättää enemmän kysymyksiä kuin mihin se vastaa.

 

Artikkelin julkaissut ufos-scientificresearch.blogspot.com

AAWSAP oli ”luottamuksellisesti kaupallinen” sopimus

Kirjoittanut Keith Basterfield

”Kaupallinen luottamuksella”

Tuoreessa Tim McMillanin artikkelissa hän esittää perustuen keräämiinsä todisteisiin, että AAWSAP (Advanced Aerospace Weapon System Applications Program) ohjelma oli ”luottamuksellisesti kaupallinen” (Commercial in confidence) sopimus USA:n puolustustiedustelupalvelun (DIA) ja Bigelow Aerospace Advanced Space Studiesin (BAASS) välillä.

Me olemme jonkin aikaa tienneet, että DIA on antanut toimeksi elokuussa 2008 työtä AAWSAPin alaisuudessa, ja että BAASS oli onnistuneesti tarjonnut sopimusta, joka oli voimassa 2008-2012.

McMillanin artikkelia lukiessa ensin mietin selittäisikä ”luottamuksellisesti kaupallinen” sopimus dokumentaation puutteen, mistä kävisi ilmi BAASSin saaneen sopimuksen itselleen? Federal Business Opportunities -verkkosivulla käynti, jossa DIA:n AAWSAP -tarjouspyyntö oli, näytti ettei BAASS:n kilpailutuksen voittoa ole ilmoitettu missään. Tiedossani ei ole että kukaan olisi koskaan löytänyt sellaista ilmoitusta.

Jack Brewerin työ

Tämä vei minut tarkastelemaan Jack Brewerin blogipostausta päivämäärällä 1. elokuuta 2019, otsikolla “DIA veti pois tiedon AAWSAP-sopimuksen menosta BAASSille vuoden 2011 tietopyynnössä.”

Vuoden 2011 DIA:n verkosta löytyvässä tietopyyntölogissa olen nähnyt henkilön nimeltä Quincy Wilkins pyytäneen kopion AAWSAPin sopimuksesta DIA:lta tietopyynnöllä. Jack Brewer sitten lähetti vuonna 2019 tietopyynnön ja pyysi saada DIA:lta kopion siitä mitä he antoivat Wilkinsille.

Kolme sivua kuudesta oltiin vastauksessa Brewerin vuoden 2019 tietopyyntöön vedetty pois, johtuen FOIA-tietopyyntöjen poikkeussäännöistä 3, 4 ja 6. Vastauksessaan tietopyyntöön DIA esitti, että “Poikkeussääntö 4 pätee informaatioon kuten kauppasalaisuudet ja kaupalliset tai rahoitustiedot, jotka on saatu henkilöltä etuoikeutetusti tai luottamuksella.” Huomaa, että yhdeksää erilaista poikkeuskohtaa oltaisiin voitu soveltaa, 3 vittaa poikkeuksiin muiden lakien alaisuudessa ja 6 viittaa henkilötietoihin ja terveystietoihin. Olisi voinut odottaa poikkeuksen 1, joka viittaa salaiseen informaatioon kansallisen turvallisuuden tai ulkopolitiikan perusteella, olevan tässä relevantti, mutta siihen ei viitattu.

Kuva: Jack Brewer

Huomaa miten sanaa “kaupallinen” käytetään.

Eräs Wilkinsin saamista dokumenteista oli DIA:n lähettämä kirje BAASSille heinäkuussa 2011. Se ohjeisti, että DIA:n sopimuksen voittotarjouksen tekijää ohjeistetaan kun DIA saa tietopyynnön koskien sopimusta.

Kuva: Jack Brewer

“Sopimuksen HHM402-08-C-0072 läpikäynnissä DIA on päättänyt että merkityt kohdat tulisi jättää pois pyydetystä dokumentista Freedom of Information Actin nojalla. Pyydämme kertoa mitä muita, jos mitään, lisäosioita tulisi jäättää paljastamatta tästä dokumentista. Vastauksessanne tulisi olla mukana yksityiskohtainen selitys kaikesta kilpailullisesta haitasta, joka aiheutuu yrityksellenne tämän materiaalin julkaisemisesta.”

Huomaa sanan “kilpailullinen” käyttö.

Ylläoleva vaikuttaa, ainakin minusta, tukevan McMillanin esitystä että DIA AAWSAP oli ”luottamuksellisesti kaupallinen” sopimus.

Artikkelin julkaissut ufos-scientificresearch.blogspot.com

Kit Greenin puolustustiedusteludokumentti löytyi

Kirjoittanut Keith Basterfield

53-sivuinen paperi vuodelta 2009, jonka on kirjoittanut tri. Christopher (Kit) Green, otsikolla “Kliiniset akuutit lääketieteelliset & Aliakuutit kenttävaikutukset ihmisen ihon ja hermoston kudoksiin” on juuri paljastettu tutkija Tim McMillanin artikkelissa.

Tutkimuksen etusivu

Se vaikuttaa olevan dokumentti, jonka puolustustiedustelupalvelu (Defense Intelligence Agency, DIA) on listannut yhdeksi 38:sta puolustustiedustelun referenssidokumentista (Defense Intelligence Reference Documents, DIRD) koskien heidän vuosien 2008-2012 tuotteitaan Advanced Aerospace Weapon System Applications Programissa (AAWSAP). Se ei ole AAWSAP DIA DIRDin muodossa, joista useat on julkaistu aiemmin.

DIAn julkaisema DIRD

Kuitenkin dokumentti vaikuttaa olevan tutkielma, jonka Green on lähettänyt julkaistavaksi, joka myöhemmin on julkaistu DIA DIRDina. Saadessani kokonaisen kopion Greenin DIRDista, tämän blogipostauksen tarkoitus on tarkastella sen sisältöä ja kommentoida sitä. Lainaukset ovat tutkielmasta, kommentit ovat minun.

Tutkielma

Kappale yksi: “Aihepiirin määrittely ja tutkimuksen aihealue.”

“Ohjelman, johon tämä tutkielma on valmisteltu, yleisenä tarkoituksena on ymmärtää tulevaisuuden kehittyneen ilmailuasejärjestelmän fysiikkaa ja tekniikkaa, esim. nykyhetkestä vuoteen 2050. Tämä tutkielma ottaa kantaa lääketieteellisiin merkkeihin, oireisiin ja vaurioon, jonka tiedetään seuranneen tai odotetaan seuraavan lähikentästä (yleensä ultrataajuuksisesta), NIEMR-mikroaalloista, lämpöaltistuksesta aiheettomasta altistuksesta anomaalisille järjestelmille.” (s. 6.)

Huom 1: Tämä selvästi viittaa DIAn AAWSAPiin joka tuli kilpailutettavaksi elokuussa 2008.

DIA-tarjouspyynnön ensimmäinen sivu

Kappale 2: “Taustaa: Minkä ajatellaan aiheuttavan haittaa?” “Varsin kattavasti kirjallisuutta löytyy lähietäisyyden altistuksesta aiheutuneille havaitun anomaalisen ilmeisen kehittynyttä teknologiaa olevan lentokoneen negatiivisille vaikutuksille.” (s. 9)

Huom 2: Tässä Green viittaa John Schuesslerin työhön; mm. Cash-Landrum tapaukseen; ja hänen 1996 katalogiin “UFOihin littyvät ihmisille aiheutuvat fysiologiset vaikutukset.” Lisäksi viitataan Jim McCampbellin työhön samasta aiheesta.

“Eli, erityisen kiinnostavaa on uhka-analyysiohjelma, huolimatta siitä ovatko anomaalisen aluksen aiheuttamat fysiologiset vaikutukset ihmisille aiottuja vaiko ei, määrittääksemme mahdolliset mekanismit…” (s. 10)

Huom 3: “Uhka-analyysiohjelma.” Missään kohtaa tässä tutkielmassa Green ei viittaa Advanced Aerospace Threat Identification Programiin (AATIP). Viittaukset ohjelmaan on tehty selvästi AAWSAPin suhteen.

Selvä viittaus AAWSAPiin

Toinen selvä viittaus AAWSAPiin on sivulla 12:

”Kuitenkin, vaikka se suuntaa-antavasti kuvaakin kiinnostusta ja aikomusta, jota meidän tulisi ymmärtää, materiaali ei pääse ADVANCED AEROSPACE WEAPON SYSTEM APPLICATIONS PROGRAMin aloitteen laadun tasolle, josta tämä tutkielma on yksi kymmenistä analyyttisistä esimerkeistä.”

Salaiset tutkimukset

Puhuessaan salaisista tutkimuksista, joita on tehty sähkömagneettisen säteilyn vaikutuksista ihmisiin, Green kirjoittaa:

“On olemassa salaista informaatiota, joka erittäin vahvasti liittyy tämän aiheen tutkimukseen, ja ainoastaan pieni osa salatusta kirjallisuudesta on julkistettu.”

Green jatkaa läpikäyntiään suuresta määrästa avoimen kirjallisuuden tutkimuksia vaikutuksista, jotka aiheutuvat altistumisesta tietyille säteilylähteille. Hän päättelee:

“Lopputiivistelmänä todisteet ovat pitävät siitä, että armeijan ja ilmaiulteollisuuden omat salaiset, yksityiset ja julkiseksi tehdyt tutkimukset, sekä tietyt todisteet monista ilmailualan onnettomuuksista liittyen sähkömagneettiseen säteilyyn, mikroaaltoihin, antenneihin, korkeatehoisiin mikroaaltoihin (HP), infraääni/äänitaajuuksiin ja energiasiirron lämpövaikutuksiin (mistä tahansa lähteestä) ovat yhdenmukaisia anomaalisen aluksen raportteihin. Tämä tarkoittaa, että ei voida jättää huomiotta väitettyjä ja usein havaittuja kuvia oikean elämän (vaikka ne ovatkin nykyisiä ja todennäköisesti kehittyneempiä kuin mitä julkisesti kansalla on tiedossa) teknologioista, ja jotka ovat näiden vaikutusten ja vammojen aiheuttajia.” (s. 18)

Huom 4: Lyhyesti, vaikutukset lähietäisyyden kohtaamisista UAP:n kanssa sopivat niihin vaikutuksiin, jotka aiheutuvat tunnetuista säteilylähteistä.

Kappale kolme: “Miten vahinko aiheutuu.”

Tässä Green tutkii sitä miten vahinko aiheutuu altistumalla perinteiselle sähkömagneettisen energian lähteelle. Esimerkkejä vahingoista ovat lämpeneminen, palovammat, päänsärky, pyörrytys, sydämentykytykset, paha ahdistus jne.

“Useita tutkimuksia on tehty (jotka kattavat noin 100 raportoitua tapausta akuutin vahingossa tapahtuneen altistuksen johdosta sotilaslentokoneissa ja viestintätilanteissa) jotka ovat keränneet dataa ihmisten altistumisesta sähkömagneettiselle säteilylle kiinteillä ja leveillä taajuuskaistoilla. Tämän vertaaminen lääketieteen kirjallisuuteen esittää huomattavia samankaltaisuuksia väitettyihin kliinisiin vammautumistapoihin useasta sadasta anomaalisen ja vihamielisen tapauksen aiheuttamasta lähikenttäaltistuksesta, joita tällä hetkellä analysoidaan tämän tutkimuksen rinnakkaistutkimukseen, jota on kuvattu liitteissä 1, 2 & 3.” (s. 23)

Huom 5: Liite 1 on lyhyt läpikäynti Schuesslerin katalogista, jossa on mukana “Taulukko vaikutusten toistuvuudesta.” Vuonna 1996 Schuessler tuotti katalogin 365:sta valikoidusta tapauksesta vuosilta 1873-1994.

Liite 2 on osittainen listaus 96 tapauksesta UFO-kirjallisuudesta, jonka on tuottanut “Green/Morris” aikaväliltä 1952 – syyskuu 1971 UAP-tapauksista jotka kirjoittajat ovat kirjanneet ICD-koodein [International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems]. Tämä lähes varmasti liittyy sellaisten tapausten tietokantaa, jota Green vuoden 2018 haastattelussa kirjailija Annie Jacobsenin kanssa sanoi, että hän on ollut koostamassa. Kolme australialaista tapausta löytyy listasta (s. 49 ja 50), namely: 1. 1952/07/22 Australia, NSW, Sydney. 93. 70/8 tai 9 Australia, Sydney, New South Wales 95. 1971/08/01 Australia, Gladstone, Australia 1.

Tapaus 1 oli laajalti nähty vihreä valopallo taivaalla. Etsin sanomalehtiraportin sydneylaisesta “Daily Telegraph” -sanomalehdesta tiistailta 22. heinäkuuta 1952 sivulta 3. Siellä lukee;

“Sydneyssa, Albert Thomas, Regent Street 33ssa, Redfern:ssa NSW:n junaradan vartija Enfieldissa sijaitsevassa tehtaassa sanoo hänen uskovan, että valo oli lentävä lautanen. “Heti kun astuin ulos huoneestani käteni alkoivat kutista. Sitten sähköshokki kiisi koko kehoni läpi.”

Kuitenkaan artikkelin lukemalla vaikuttaisi, että vihreä valopallo oli tulipallo, ja näin se ei täyttäisi Greenin vaatimusta lähikentäst kymmenien metrien säteellä.

Tapaus 93 oli ilmeisesti abduktio, jota tämän tekstin kirjoittaja on tutkinut. Siihen liittyi mies, joka koki ajan menetystä nähtyään punaisen-oranssin valon vaikeasti määriteltävällä etäisyydellä. Lääketieteellisiä vammoja ei liittynyt tapaukseen.

Tapaus 95 oli abduktio, jossa moottoriajoneuvo koki vaikutusta ja silminnäkijä “ajan vääristymä”. En löytänyt mitään fyysisten vammojen yksityiskohtia, joita silminnäkijät olisivat raportoineet.

Yksikään näistä kolmesta Australian tapauksesta ei oikeastaan kuuluisi olla tällaisessa katalogissa.

Liite 3 esittää kommentteja ICD-koodeista, ja sen jälkeen Valleen luokittelujärjestelmän kuvauksen anomaalisille ilmiöille.

“Ei voida liikaa korostaa, että kun tarkastellaan anomaalisten tapausten kirjallisuutta, mukaanlukien UFO-väitteitä kaikkein luotettavimmista lähteistä, akuutisti korkean mutta ei välttämättä kroonisen matalan tason vammojen määrä on yhdenmukainen vammautuneiden potilaiden kanssa, verrattuna kaukokentän silminnäkijöihin, jotka eivät saa vammoja.” (s. 27)

Huom 6: Lähikentällä Green tarkoittaa sivun 28 määritelmän mukaan “kymmenien metrien läheisyydessä.”

“Ei ole merkittävää eroa joko raportoitujen akuuttien vaikutusten (oireet) tai lääkärin havaitsemien (merkit) välillä kolmen antenniteknikon tai Cash-Landrumin tapauksissa.” (s. 27)

Huom 7: Läpikotaisempi arvio Cash-Landrumin tapauksesta löytyy Curt Collinsin työstä Blue BlurryLines blogista.

Kappale neljä: “Sovellettavat aliakuutit vammavaikutukset.” Tässä Green tarkastelee kirjallisuutta syvemmin mitä jo asiasta tiedetään.

Kappale viisi: “Kognitiiviset ja hermostovammojen mekanismit ja vaikutukset.” Green tarkastelee kirjallisuutta mahdollisille mekanismeille joila sähkömagneettinen säteily voi muuttaa neurokemiallisia prosesseja.

Lopuksi

Tässä tutkielmassa Green tutkii sitä mitä lääketieteellisesti tiedetään altistumisesta erilaisille radiotaajuusenergialähteille; ja sen vaikutuksia ihmisiin, eläimiin ja kudosnäytteisiin. Sitten hän vertaa noita vaikutuksia henkilöiden raportoimiin vaikutuksiin, jotka ovat kohdanneet läheltä UAP:n.

Tutkielman esipuhe

Huom 8: Dokumentin “Esipuheessa” Green esittää seuraavan lainauksen ja siteeraa marraskuun 2007 “Ehdotusta analysoida mahdollisia avaruusolentojen aikaansaamia erikoisia sähkömagneettisia lähikenttäemissioita”. Ehdotus oli esitetty “Puthoffille/Hathawaylle”. En ole törmännyt tähän ehdotukseen ennen. Internet ei auttanut sellaisen tutkielman löytämisessä.

“Esimerkkinä tutkimuksen laajuudesta, tietyt kenttien karakteristiikat, jotka liittyvät eksoottisiin työntövoimalaitteisiin, voidaan lähes varmuudella pyyhkiä pois ihmisfysiologialle aiheutuneiden vaikutusten tietokannoista. Täten tarkastelun kohteena on tietokantadatan lääketieteellisen analyysin ulkoistaminen, jolla määrittää mahdolliset mekanismit, kenttien voimakkuudet jne. jotka liittyvät raportoitujen fysiologisten vaikutusten syntyyn.

Aikeena on selittää kytkösmekanismi jolla kommunikoidaan ihmiskudokselle mahdollisesti eksogeenisista lähteistä peräisin olevan perinteisen fysiikan kontekstissa, jolla on vielä tuntematon signaalin generaatio ja fokusointi. Ehdotettu pilottiprojekti ei vaadi, että aiheeseen liittyvää fysiikkaa selitetään, ainoastaan mallinnetaan.”

George D.Hathaway on kanadalainen insinööri, joka pyörittää Hathaway Research Internationalia. Hathaway on kirjoittanut kaksi 38:sta DIAn DIRDista, “Superjohtavuus gravitaatiotutkimuksessa” ja “Itsenäinen vs korporaatioiden tutkimuskulttuuri.

Loppukommentti

Koska tämä on vuoden 2009 tutkielma, se valaisee hieman lisää Greenin tekemää työtä vuosina 2005-2009, tarkemmin, se tutkii UAP-lähikohtaamisten vaikutuksia ihmisiin.

Se myös esittää, että AAWSAP liittyi sittenkin UAP-aiheeseen. Green hänen DIRDissään käyttää seitsemää erilaista termiä:

* Anomaalinen lentokone * Anomaalinen alus * Anomaalinen kulkuväline * UFO * Esine ilmassa * Anomaaliset esineet ilmassa * Anomaaliset kulkuvälineet ilmassa.

Artikkelin julkaissut ufos-scientificresearch.blogspot.com

Senaatin komitean tuore raportti haluaa UFO-datan julkiseksi

Artikkelin kirjoittanut Keith Basterfield

Johdanto

Kiitos liidistä, jonka tarjosi amerikkalaistutkija Danny Silva (alkuperäislähde Steve McDaniel). Hänen johdostaan me olemme saaneet tietää Raportti 116-233:sta, senaatin tiedustelukomitealta, päivämäärällä 17.6.2020, joka mainitsee UAP:t  (tunnistamattomat ilmailmiöt, Unidentified Aerial Phenomena).

Yksityiskohdat

Johdannossa komitean raportista lakiesitykseen S3905, ”Intelligence Authorization Act for fiscal year 2021”, jota sponsoroi senaattori Rubio Marco (Floridan osavaltion senaattori), hän esittää:

Senattori Marco. Lähde: https://www.rubio.senate.gov/public/

 

”Select Committee on Intelligence, tarkasteltuaan alkuperäistä lakiesitystä (S.3905) jolla valtuuttaa budjettiesitykset rahoituskaudelle 2021 Yhdysvaltain hallituksen tiedustelua ja tiedusteluun liittyviä toimia, tiedusteluyhteisön hallintatiliä, CIA:n eläke- ja invalidisaatiojärjestelmää sekä muita tarkoituksia varten, raportoi myötämielisesti  ja suosittaa, että laki menisi läpi.”

Joten he suosittavat lakiesityksen (Bill) muuttamista laiksi (Act), ja näin saatetaan voimaan lakiehdotuksessa esitetyt yksityiskohdat (keskustelun jälkeen) laiksi ja toiminnan perustaksi.

Viittaus UAP:hin

Miksi me olemme kiinnostuneita tästä lakiesityksestä? Sen ”komitean kommenttien” alta, komitean raportissa, löytyy seuraavaa:

”Kehittyneet Ilmauhat

Komitea tukee Unidentified Aerial Phenomenon Task Forcen pyrkimyksiä Office of Naval Intelligencessa standardoida tunnistamattomien ilmailmiöiden raportointi ja tiedonkeruu, sekä raportointi ja tiedonkeruu kaikista yhteyksistä, joita heillä on vihollisvaltoihin, sekä raportointi ja tiedonkeruu siitä uhasta, mikä niillä on Yhdysvaltain armeijan varoille ja tukikohdille.

Komitea kuitenkin edelleen on huolissaan siitä, että liittovaltiolla ei ole yhtenäistä, kattavaa prosessia kerätä ja analysoida tiedustelutietoa tunnistamattomista ilmailmiöistä, huolimatta potentiaalisesta uhasta. Komitea ymmärtää, että relevantti tiedustelutieto voi olla arkaluonteista; siitä huolimatta komitean mielestä informaation jakaminen ja koordinointi ympäri tiedusteluyhteisöä on ollut epäjohdonmukaista, ja ongelma ei ole saanut huomiota ylemmältä johdolta.

Täten komitea ohjeistaa DNI:tä, puolustusministerin sekä muiden sellaisten tahojen johdolla, joita johtaja ja ministeri pitävät relevantteina, jättämään raportin 180 päivän aikana Lain voimaansaattamisesta kongressin tiedustelu- ja asevoimakomiteoille tunnistamattomista ilmailmiöistä (jotka myös tunnetaan ”anomaalisina ilma-aluksina”), mukaanlukien havaituista ilmaesineistä, joita ei ole tunnistettu.

Komitea lisäksi ohjeistaa raporttiin otettavan mukaan:

  1. Yksityiskohtainen analyysi tunnistamattomia ilmailmiöitä käsittävästä datasta ja tiedusteluraporteista, jotka on kerätty tai joita Office of Naval Intelligence säilyttää, mukaanlukien data ja tiedusteluraportit, joita Unidentified Aerial Phenomena Task Force säilyttää.
  2. Yksityiskohtainen analyysi tunnistamattomia ilmiöitä käsittelevästä datasta, jota on kerätty:
    • geospatiaalisella tiedustelulla;
    • signaalitiedustelulla;
    • ihmistiedustelulla, ja
    • mitta- ja signaalitiedustelulla.
  3. Yksityiskohtainen analyysi FBI:ltä saadusta datasta, joka oli johdettu tunnistamattomien ilmailmiöiden tunkeiludatasta suljettujen ilmatilojen yllä USA:ssa.
  4. Yksityiskohtainen kuvaus integraatioprosessista, jolla varmistetaan oikea-aikainen datankeruu ja keskitetty analyysi kaikista tunnistamattomista ilmailmiöistä, joita liittovaltion hallitus on raportoinut, huolimatta minkä palvelun tai viraston alaisuudessa tieto on saatu.
  5. Virallisen vastuuhenkilön identifiointi prosessille, joka on kuvattu kappaleessa 4.
  6. Potentiaalisen ilmatilan tai muun uhan identifiointi, joka tunnistamattomista ilmailmiöistä aiheutuu kansalliselle turvallisuudelle, ja arvio siitä ovatko nämä tunnistamattomien ilmailmiöiden aktiviteetti liitettävissä yhteen tai useampaan ulkomaiseen vihollisvaltaan.
  7. Minkä tahansa tapaturman tai kuvion identifiointi, joka viittaa siihen, että potentiaalinen vihollinen voi olla saavuttanut läpimurron ilmailukyvykkyydessä, mikä voisi saattaa Yhdysvaltain strategiset tai tavanomaiset voimat vaaraan; ja
  8. Suosituksia koskien kasvanutta datankeruuta, ehostettua tutkimus- ja kehitystyötä, sekä lisärahoitusta ja muita resursseja.

Raportti tulee palauttaa julkisena, mutta siinä voi olla salattuja liitteitä.”

Analyysi ja kommentit

1. Blogipostauksessa päivämäärällä 9. heinäkuuta 2019 esitin kysymyksen ”Onko Office of Naval Intelligence nyt osa AATIP:ia?” ja tulin tulokseen, että on.

2. Heinäkuun 6. päivänä 2019 amerikkalaistutkija Danny Silva huomautti, että TV-sarja ”Unidentifiedin” kuudennessa jaksossa entinen AATIP-johtaja Luis Elizondo huomautti, että:

”AATIPia ei pyöritä enää mikään yksittäinen taho. Se on nyt monen tahon homma… ja sitä pyöritetään ilman virallista siunausta.”

Komitean raportissa lukee nimi  ”Unidentified Aerial Phenomena Task Force” ja se sijoittaa sen Office of Naval Intelligenceen. Raportin käyttämä kieli viittaa siihen, että tämä Task Force on tällä hetkellä olemassa, ja ilmeisesti tämä voi hyvin olla uusi AATIP. Komitean kommentteihin kuuluu sanat ”ja siitä uhasta, mikä niillä on Yhdysvaltain armeijan varoille ja tukikohdille”, ei ainoastaan laivaston varoille. Tämä on se mitä voisi odottaa Task Forcelta, kun se valitsee jäsenensä eri virastoista.

3. Komitean kommenttien punainen lanka on pyyntö yksityiskohtaisesta raportista 180 päivässä lakiesityksen hyväksymisestä, ja se tarjoaa yksityiskohtaisesti tietoa asioista, joista tullaan raportoimaan. Erityisesti se, että sen tulee ottaa mukaan dataa, jota Task Forcella itsellä on, mikä olisi täten dataa jota AATIPilla on. Huomaa se, että raportin tulee olla julkinen.

4. Kiinnostavaa kyllä, mainintaa on FBI:stä — oletettavasti siis Federal Bureau of Investigation. ”Yksityiskohtainen analyysi FBI:ltä saadusta datasta, joka oli johdettu tunnistamattomien ilmailmiöiden tunkeiludatasta suljettujen ilmatilojen yllä USA:ssa.” Vaikka olinkin tietoinen siitä, että Yhdysvaltain ilmavoimien erikoistutkimuskeskus tutki laivaston julkaisemia videoita, en muista kuulleeni yhdestäkään FBI:n tutkimuksesta. Arvostaisin jos kuulisin joltain blogin lukijalta, joka tietää enemmän näistä hommista.

5. Komitea toivoo myös saavansa ”Yksityiskohtaisen kuvauksen integraatioprosessista, jolla varmistetaan oikea-aikainen datankeruu ja keskitetty analyysi kaikista tunnistamattomista ilmailmiöistä, joita liittovaltion hallitus on raportoinut, huolimatta minkä palvelun tai viraston alaisuudessa tieto on saatu.” Tämä vaatimus näyttää tarjoavan keskeisen datankeruupisteen, mikä voi olla ainoastaan hyvä asia.

6. Huomaa, että jäljelle jää perspektiivi, että ilmiö voi johtua ulkovaltojen vihollisista, vaikka useista lähteistä on vahvoja viitteitä siitä, että asian laita ei ole näin.

7. Viimeiseksi raportin tulee sisältää suosituksia tulevaisuuden toimille, kuten tiedonkeruu, tutkimus, rahoitus ja resurssit. Huomaa, että lakiehdotuksessa mitään ei mainita rahoituskauden 2021 varoista millekään näistä, sillä tiedusteluohjelmien rahoitus tulee erillisestä budjetointilainsäädännöstä.

8. Tottakai, kaikki ylläoleva riippuu lakiesityksen läpimenosta ja voimaansaattamisesta laiksi.

Siitä huolimatta, erittäin kiinnostava kehityskulku, mikä suurelta osin on ollut yksi To The Stars Academy of Arts & Sciencen (TTSA) päätoimista, jonka parissa he ovat työskennelleet kulisseissa. Propsit heille.

 

Artikkelin julkaissut ufos-scientificresearch.blogspot.com


Lisää aiheesta mediassa:

https://thehill.com/homenews/senate/504183-senate-panel-urges-pentagon-to-compile-public-analysis-of-ufo-reports

https://www.politico.com/news/2020/06/23/senators-ufo-government-reports-336021

https://www.vanityfair.com/news/2019/06/congress-is-taking-the-ufo-threat-seriously

https://www.washingtonexaminer.com/opinion/marco-rubio-wants-to-open-up-the-governments-ufo-data


Toim. huom. Tämän jutun seurauksena moni, mukaanlukien Keith Basterfield itse, on lähettänyt FOIA-tietopyyntöjä koskien UAP Task Forcea:

UAP-ilmiön tunnustaminen virallisesti vaikuttaa myös tieteeseen, ja UAP:sta voi tulla virallisesti tieteen tutkimuskohde ympäri maailmaa: