Avainsana-arkisto: tiede

Ufologia: Hörhötieteestä vakavaksi tieteeksi


Vuosikymmenien ajan akateemiset tutkijat ovat sivuuttaneet UFOjen tutkimuksen pseudotieteenä. Mutta todisteiden muuttuessa kovemmiksi ja kovemmiksi ohittaa, jotkut organisaatiot ovat viimeinkin alkaneet ottaa askelia tehdäkseen alasta legitiimin.


Niin kauan kuin ihmiset ovat väittäneet nähneensä UFOja — ja se on pitkä, pitkä aika — vakiintunut tiedeyhteisö on enemmän tai vähemmän pitänyt niitä höpöhöpönä. Vaikka se ei olekaan muuttunut paljoakaan, jopa edes kun me olemme keskellä modernia ufologian renesanssia, jotkut kapinalliset tieteentekijät ovat kamppailleet tuodakseen akateemisen uskottavuuden UFO-tutkimukseen.

Richard Hoffman, 25-vuotias IT-asiantuntija USA:n armeijan varusvarastolla Redstone Arsenalissa, Huntsvillessa, Alabamassa on pääarkkitehti. Hän ylläpitää armeijan digitaalista arkkitehtuuria ja suojelee sitä hyökkäyksiltä.

Hän on myös UFO-tutkija.

”Tiedeyhteisöllä on silti tehtävää vuosikymmenien stigman kanssa, joka liittyy siihen mitä he pitävät pseudo- ja hörhötieteenä”, Hoffman kertoo Popular Mechanicsille. “Monet tieteentekijät ovat kiinnostuneet ilmiöstä, mutta usein lannistuvat muitten sanomisista, joten he piilottavat tämän”.

Hoffman on yksi kolmesta johtokunnan jäsenestä, joka pyörittää voittoa tavoittelematonta tiedejärjestöä nimeltään Scientific Coalition for UAP Studies (SCU). Tuntematon tai tunnistamaton ilmailmiö (UAP) on nykyinen tunnistamattoman lentävän esineen (UFO) uudelleenbrändäys, termi jolla monien mielestä on liikaa kulttuurillista painolastia.

“UFO-organisaatioita on jäljellä nykypäivänä vain muutamia”, Hoffman sanoo. “Niistä muutamista jotka ovat jäljellä, jokaisella niistä on omat uniikit kontribuutionsa ilmiöihin, mutta useimmissa tapauksissa kyse on datankeruuroolista vs. pitkän aikavälin tapaustutkimuksesta.”

Ero SCU:n — ja se on iso — on, että se kerää dataa jota voidaan analysoida ja tutkia tiedeasiantuntijoiden voimin, ja tästä sitten saadaan vertaisarvioituja tutkimuksia journaaleihin ja verkkosivuille, sanoo Hoffman. SCI ei kerää päivittäisiä UFO-havaintoja, vaan se kaivaa monimutkaisempia tapauksia, joissa voi olla usean anturin dataa, kuten tutkahavaintoja ja videoita.

Poster of "Flying Saucers Attack! Earth vs. the Flying Saucers"

Legitiimiyden tavoite

SCU oli tärkeässä osassa tutkittaessa Nimitzin UFO-tapausta, kun se julkaisi lähes 300-sivuisen raportin tapauksesta. Kaksi vuotta sitten New York Times julkaisi jutun laivaston piloteista, jotka torjuivat omituisen kappaleen San Diegon rannikolla marraskuussa 2004 ja kuvasivat videon kappaleesta F-18:n asekameralla.

Popular Mechanics julkaisi jutun useasta muusta kantahenkilökunnan työntekijästä, jotka ovat myös nähneet Nimitzin kohtaamisen omissa tutkissaan ja aluksen videojärjestelmässä.

SCU:n paperi tutki tarjolla olevaa dataa ja todistuksia koskien tapausta ja he tulivat tulokseen, että ”tulokset viittaavat siihen, että ottaen huomioon saatavilla oleva informaatio, AAV:n kyvykkyydet ylittävät kaiken tunnetun teknologian.”

SCU ei tullut tulokseen, että jokin ei-ihmisäly olisi tästä vastuussa. Täysin tietoisena merkittävistä aukoista datassa organisaatio ehdotti, että ”kaikkien laivaston tietojen julkistaminen, jotka liittyvät tähän tapaukseen mahdollistaisivat täyden, tieteellisen ja avoimen tutkimuksen ja se on vahvasti suotavaa.”

UFO-tutkijayhteisö on tottunut niukkaan ja vähäiseen dataan UFO-tapauksista. Suurin osa tapauksista ovat puhtaasti anekdootteja. Kun fyysistä todistusaineistoa on saatavilla, syvälle juurtunut ufologinen salaliitto- ja myyttikoneisto alkaa vaarantaa tuota dataa.

“Tähän päivään asti ei ole ollut laajaa ja hyvin rahoitettua tieteellistä tutkimusta näistä ilmiöistä ajantasaisilla työkaluilla ja asialleen omistautuineilla tutkijatiimeillä” sanoo Robert Powell, SCU:n hallituksen jäsen, Popular Mechanicsille. SCU pyrkii muuttamaan tämän. Jäsenyys organisaatiossa vaatii CV:n jättämistä ja komitea käy tarkkaan läpi kaikki hakijat.

Ketkä sitten ovat SCU:n 69 aktiivista jäsentä? Suurimmaksi osaksi tiedemiehiä, entisiä armeijan virkamiehiä ja entisiä poliiseja joilla on teknistä osaamista ja taustaa tutkimuksessa, Powell sanoo. Ja suositukset ovat vakuuttavia: ”kaksi nykyistä ja yksi entinen NASAn tohtori, Lockheedin, NORADin ja USA:n avaruussotilasjohdon taustoista tulevia ihmisiä”, hän sanoo.

UFO-tutkimusyhteisön ja tiedeyhteisön välisen aukon umpeen kuromiseksi SCU:lla on tiimi joka perustaa vertaisarvioidun tiedejulkaisun. “Alkuvaiheen suunnitelmat julkaisulle ovat, että se ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, ja ensimmäinen julkaisu tapahtuu vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla”, Powell sanoo. “Kuka tahansa, joka haluaa jättää tutkimuksen julkaisuun, tulisi ohjata ottamaan yhteyttä SCU:n.”

Towns People Watching Night Sky For UFOs

Stigmaa vastaan

SCU ja samanlaiset organisaatiot edelleen kamppailevat kovasti huolimatta kaikesta lupaavasta edistyksestä. Vuosikymmenten kestänyt tabu koskien UFOja ja niiden tutkimusta on täysin perinteisen tiede- ja akateemisen yhteisön käsissä. Ne ovat, perimmiltään, likainen aihe joka voi lopettaa uran kuin seinään.

Vuonna 1953 Robertsonin paneeli muodostettiin käymään läpi UFO-raportteja valtion käskystä johtuen omituisesta sarjasta ilmahavaintoja, jotka tehtiin Washington DC:n yllä aiempana vuonna.

Paneeli tuli tulokseen sen salaisessa raportissa että UFOt eivät olleet uhka kansalliselle turvallisuudelle, ja esittivät että kansallisen turvallisuuden neuvosto aktiivisesti alkaisi debunkkaamaan UFO-raportteja tarkoituksenaan ideologisesti rokottaa kansa varmistaakseen, että UFOista tulee aihe joka on aina naurunalaisena. Paneeli jopa suositti, että UFO-tutkijat ja tutkimusryhmät joutuisivat tiedustelupalvelujen valvonnan alaisiksi vallankumouksellisesta toiminnasta.

17 vuotta myöhemmin kuuluisa Condonin raportti, joka oli USA:n ilmavoimien ja Coloradon yliopiston tuote, oli vastuussa ilmavoimien UFO-tutkimusohjelman Project Blue Bookin lakkauttamisesta. Raportti sai epäilyttävää julkisuutta kun muistio julkaistiin jossa selitettiin, että raportti itsessään joutui “huijaamaan” kansan ajattelemaan tutkimuksen olevan objektiivinen, mutta se varmistaisi sen että lopullinen kanta on että UFO-tapaukset ovat huijausta, harhaa ja ihmisten virheitä.

Virallisesti UFOt muuttuivat naurunalaiseksi. Lisätään tähän vielä new age UFO-profeetat ja kultit, tarinat Venuksen avaruusolennoista, Etelänapamantereen tukikohdista ja UFO- sekä salaliittokulttuurien sekoittuminen keskenään ja ne joilla on empiiristä dataa tai rationaalis-looginen tulokulma tähän aiheeseen lyötiin samaan joukkoon ja samaan alakulttuuriin kuin he, jotka väittivät kanavoivansa avaruusolentoja tai olevansa aikamatkaavia avaruusolentojen suurlähettiläitä, jotka käyttävät ihmisten hyväsuskoisuutta tienatakseen elantonsa.

Ei ole ihmekään, että akateemikot, asiantuntijat ja tiedemiehet julkisesti jänistävät pois aiheen piiristä. Taustatyössä tätä artikkelia varten eräs fyysikko New Yorkin yliopistosta ilmaisi vaivaantuneisuutensa ja pyysi että hänen nimensä jätetään mainitsematta, sillä hän yritti edelleen päästä tutkijan uralle.

“Minulla ei tule sellaista fiilistä tiedeyhteisöstä, että se olisi yhtään enempää kiinnostuneempi tai avoimempi kuin mitä se oli ennen”, sanoo Alexander Wendt, poliittisen tieteen professori Ohion osavaltion yliopistosta Popular Mechanicsille. “Mutta se mikä on muuttunut, mielestäni, on politiikka. Mielestäni tuuli on kääntymässä tässä, aivan kuten monessa muussakin asiassa. Ja se on mahdollisesti erityisesti nuoret jotka vievät muutosta eteenpäin ja ovat avoimempia.”

Newspaper headline reports on notice sign at Rendlesham UFO trail, Rendlesham forest, Suffolk, England, UK

Tieteen tulevaisuuden takominen

Wendt, joka on tehnyt akateemista työtä UFO-aiheen piirissä ja luennoinut TEDx Columbuksessa UFOjen tieteestä, istuu UFODatan hallituksessa, joka on projekti jolla luodaan korkean teknologian havaintojärjestelmiä monitoroimaan taivaita ja tarkkailemaan anomalioita. Hän tietää, että UFO-tutkimuksen ympärillä on tabu, ja minkä tahansa rahoituksen saaminen UFO-tutkimukseen on edelleen vaikeaa. Wendtin mukaan ei valtio eikä tiedeorganisaatiot aio rahoittaa UFO-tutkimusta. Ratkaisu tuntuu olevan joukkorahoitus tai löytää yksityisiä lahjoittajia jotka investoivat näihin projekteihin.

UFOData ei ole ainoa ryhmä, joka on mukana havaintotutkimuksissa. Kolmen vuosikymmenen ajan Project Hessdalen, pieni valoilmiöitä tarkkaileva observatorio Norjassa, on saanut yhteisrahoitusta Østfold University Collegelta ja henkilökohtaisilta lahjoittajilta. Toinen organisaatio, UFO Data Acquisition Project (UFODAP), rakentaa myös pieniä tietokoneyksiköitä joilla monitoroida ilmailmiöitä. Monien sensorien avulla UFO Data Acquisition Unit voi seurata UAP:ta ja tarjota metadataa jota voidaan analysoida.

Hoffman tunnustaa, että nykypäivän ufologia silti saa akateemikot ja tieteilijät hermostuneiksi. Laivaston tuoreen ilmoituksen myötä siitä että UAP:t eivät riko amerikkalaista ilmatilaa ja että Pentagon pyörittää AATIP:ia, ihmiset ovat alkaneet kysyä enemmän kysymyksiä ja jotkut tieteentekijät ovat alkaneet osallistua.

“Tämä rohkaisee meitä ja uskomme, että sen kehitys jatkuu, kuitenkin UFO-yhteisö itsessään koostuu faktioista, jotka jatkavat tieteentekijöiden pilkkaamista”, Hoffman sanoo. “SCU yrittää tukea tieteentekijöitä ja vakavia tutkijoita keskittymällä siihen mitä tiede voi tehdä edistääkseen heidän intressejään. He näkevät meidät turvallisessa paikassa missä salaliittoteorioita ei ole ja tieteelliset menetelmät voittavat.”

Joten vaikka UFOjen olemassaolo ei enää ole debatin keskiössä, niiden lähde on edelleen. UFO-yhteisö on aina koostunut kulttuurillisesti ja yhteiskunnallisesti kapinallisista, jotka väijyvät valtavirran kulttuurin laitamilla. He ovat enemmän naurun kuin kunnioituksen kohteita. Vaikka jotkut edelleen virnistelevät ajatukselle tunnistamattomista lentävistä esineistä taivaillamme, informaatio hitaasti alkaa tulla julki ja se näyttää muillekin, että nämä kappaleet eivät ole naurun asia.

Olipa UFO-tapausten alkuperä hallituksen teknologiassa, Maan ulkopuolisten sivilisaatioiden teknologiassa tai sitten jotain vallan muuta mitä fyysinen tai filosofinen ymmärryksemme ei käsitä, meille jää osaksemme ihmetys, niinkuin lukemattomat ajattelijat ja tiedemiehet ovat aiemmin pohtineet: “Mitä jos?”

 

Artikkelin julkaissut Popular Mechanics

Virukset ovat herkkiä alkalitasapainolle

On tiettyjä tärkeitä aihepiirejä, joista lääkärit ja maailman terveysviranomaiset eivät halua sinun olevan tietoinen.

Se seikka, että useimmat virukset ja kaikki fysiologiset prosessit kehossa ovat pH-herkkiä, on yksi näistä.

Huolimatta siitä, että pH-lääketiede tarjoaa meille keinon käsitellä virusinfektioita helposti, turvallisesti ja halvalla, viranomaiset ja jopa vaihtoehtolääketieteen tahot eivät vain kykene käsittämään sitä miten ruokasooda on yksi tärkeimmistä hoitokeinoista joilla me voimme taistella koronavirusta vastaan.

Tutkijat Massachusetts General Hospitalissa (MGH) USA:ssa ovat löytäneet useimpien ihmiskuntaa piinaavien tartuntatautien ’Akilleen kantapään’ ja on totta, että on olemassa heikkouksia joita voidaan hyödyntää. Mutta he eivät ole tarkastelemassa käytännöllistä tai hyödyllistä keinoa taistelussamme viruksia vastaan.

Useimpien virusten ’Akilleen kantapää’ (tai heikko kohta) on vetää niiden jalkojen alta alkalitasapainon matto.

Influenssaviruksen kyky vapauttaa sen genomi eri happamuusolosuhteissa kytkeytyy koko influenssaviruksen leviämiseen.

pH:n raja jolloin havaitaan fuusio ensi kerran voi vaihdella riippuen eri kalvoproteiini hemagglutiinin (HA) serotyypeista, ja se voi korreloida virulenssin kanssa.

HA:n happoemästasapaino kytkeytyy viruksen onnistuneeseen leviämiseen linnusta ihmiseen.

Koronaviruksen leviävyys on erittäin herkkä pH-tasapainolle.

Esimerkiksi koronaviruksen MHV-A59 -lajike on varsin vakaa pH-arvolla 6.0 (hapan) mutta muuttuu nopeasti ja peruuttamattomasti inaktivoiduksi lyhyesti hoitamalla pH:lla 8.0 (emäksinen). Ihmisen koronaviruslajike 229E on maksimaalisen infektiivinen pH-arvolla 6.0. Solujen infektoiminen koronaviruslajilla A59 pH-arvolla 6.0 (hapan) pH-arvon 7.0 sijaan (neutraali) lisää viruksen tartuttavuutta kymmenkertaisesti.

Data viittaa siihen, että koronavirus IBV käyttää suoraa, matalasta pH-arvosta riippuvaa viruksen ja solun fuusion aktivaatioreaktiota.

”Koronavirus IBV:n fuusio isäntäsoluun ei tapahdu neutraalissa pH:ssa ja tuo fuusion aktivaatio riippuu prosessin matalasta pH-arvosta, puolimaksimaalinen fuusionopeus on pH-arvolla 5.5. Fuusiota ei tapahtunut paljoakaan tai melkein yhtään yli 6.0:n pH-arvoilla.”

pH:n nostaminen (emäksiseen tilaan) kasvattaa immuunijärjestelmän kykyä tappaa bakteereja, sanoo The Royal Free Hospital and School of Medicine in London.

Virukset ja bakteerit, jotka aiheuttavat nuhakuumetta menestyvät happamissa olosuhteissa. Jos pidämme pH:mme hieman liian emäksisenä välillä 6.8-7.2, voimme vähentää riskiä ja pienentää flunssan, kurkkukivun ja nuhakuumeen vakavuutta.

Emäksisyyttä kasvattamalla meillä kyllä on laimeita virusinfektioita ja sama pätee myös bakteeri- ja sieni-infektioihin.

Bakteerien ja sienien etäpesäkkeiden muodostus keuhkoissa keuhkokuumepotilailla vähenee merkittävästi kun natriumbikarbonaatin toimivuutta verrataan suolaveteen.

Lääketieteen tutkijat ovat jo tullet tulokseen, että 8.4%:n liuos natriumbikarbonaattia on turvallinen ehkäisevä hoito hengitysteiden bakteeri-, sieni- ja mykobakteeri-infektioille.

Hitaasti liuottamalla NaHCO3 (bikarbonaattia) voidaan myös hoitaa aineenvaihdunnan metabolista ei-anionivälihappamuutta sekä joitain kasvaneen anionivälihappamuuden muotoja, jotka ovat yleinen ongelma teho-osastoilla vakavissa keuhkoinfektiotapauksissa.

Virukset tartuttavat isäntäsoluja fuusioitumalla solukalvoille matalassa pH:ssa. Näin ne luokitellaan ”pH-riippuviksi viruksiksi.”

Lääkkeiden, jotka kasvattavat solujen välistä pH:ta (emäksisyyttä solujen välillä), on näytetty vähentävän pH-riippuvien virusten tartuttavuutta. Koska sellaiset lääkkeet voivat saada aikaan negatiivisia sivuvaikutuksia, selvä vastaus tähän on luonnolliset tekniikat jotka voivat saada aikaan samoja tuloksia.

Ei ole olemassa teollisuuslääkettä, joka voisi kilpailla natriumbikarbonaatin kanssa kehon nesteiden pH:n muuttamisessa.

Virus- ja solukalvojen fuusio riippuu pH:sta.

Fuusio riippuu tumansisäisestä happamuudesta. Tumansisäinen fuusio käynnistyy viruksen glykoproteiinien rakennemuutoksista, jonka saa aikaan tämän solun osan matala pH.” [1]

Solubiologiassa fuusio on prosessi, jolla alunperin kaksi erillistä lipidikerrosta sulauttavat yhteen hydrofobiset ytimensä, minkä seurauksena syntyy yksi eheä rakenne.

On ehdotettu, että hepatiitti C -virus (HCV) infektoi isäntäsolut pH:sta riippuvalla sisäistysmekanismilla. Tämä HCVpp:n avulla tapahtuva fuusio on riippuvainen matalasta pH-tasosta, jonka raja-arvo on 6.3, ja optimitaso noin 5.5. [2]

Kun pH putoaa tasolle 6 tai alle, tapahtuu viruksen kalvojen ja liposomien välinen nopea fuusio. Takeda Pharmaceutical on tekemässä yhteistyötä Gilead Sciencesin ja AbbVien kanssa koronavirusrokotteen kehittämiseksi.

Kokeellinen lääke tuotettaisiin koronaviruksen saaneiden potilaiden verestä, jotka ovat selvinneet taudista.

”Vaikka me emme tiedä varmaksi tuleeko se toimimaan, meidän mielestämme tämä on varmasti relevantti asia joka voi olla avuksi,” sanoo tri. Rajeev Venkayya, Takeda rokotebisneksen johtaja.

pH-hoito tulee varmasti toimimaan, koska virukset ovat pH-riippuvaisia ja natriumbikarbonaattia on saatavilla kaikkialla ja se ei maksa käytännössä mitään. Sairaaloissa bikarbonaattia on helposti annettavissa suonensisäisesti.

Vesicular stomatitis -viruksen (VSV) replikaation estäminen LB-soluissa interferonilla (IFN) on herkkä pH:lle.

Käyttäen herkkiä solujenvälisiä pH-indikaattoreita (pHi), tutkijat ovat havainneet, että IFN-hoito merkittävästi nosti pHi:tä. pHi:n nousu korreloi IFN:n primääriamiinien antivirustoiminnan kanssa.

Nämä tulokset indikoivat, että IFN:n aikaansaama pHi:n kasvu voi olla tekijä, joka akkumuloi TGN:n G:tä, ja näin tuottaa viruspartikkeleita ilman G:tä, joiden tarttuvuus on heikompi. [3]

Auringonvalo

on toinen tärkeä tekijä

joka kytkee virukset pois päältä

UV-säteilyn avulla.

Virukset selviävät paremmin pimeässä

kuin auringonvalolle altistuneena.

Suu- ja sorkkatautiviruksen (FMDV) kuori on erittäin happolabiili ja hajoaa pentameerisiksi aliyksiköiksi happamissa olosuhteissa vapauttaakseen virus-RNA:ta viruksen replikoinnin aloittamiseksi..

Solujännite, pH ja happitasot

Aina kun kehon jännite on matala, soluilla alkaa esiintyä ongelmia, jotka vain pahenevat mitä matalammaksi solujännite (pH) laskee.

Mitä matalammaksi solujännite laskee, sitä matalammaksi pH laskee, ja sitä matalammaksi hapen määrä kehossa laskee, mikä tarkoittaa CO2 -tasojen madaltumista. Krooniset sairaudet liittyvät jännitteen laskemiseen, matalampiin pH-tasoihin (happamat olosuhteet) sekä mataliin O2 ja CO2 tasoihin. Tämä tarkoittaa, että emäksisissä kudoksissa on enemmän happea. Aina kun keho muuttuu happamaksi, jännite putoaa ja niin tekee myös kudoksen happitasot. Mikä pH on? Se on mitta kehon hapetuspotentiaalista. Hapetuspotentiaali on sen mittari onko elektroneja ylijäämäisesti (ja näin ne ovat ”elektronin luovuttajia”) vai onko elektroneista vajausta (ja näin ne ovat ”elektronin ottajia”).

Elektronit ovat elämälle välttämättömiä ja tarpeellisia terveyden ylläpidossa ja parantamisessa ja uusien solujen kasvattamisessa.

Tri. David Brownstein kirjoittaa,

”Ihmiskeho jatkuvasti poistaa vanhoja ja vahingoittuneita soluja ja korvaa ne uusilla terveillä soluilla. Tämä prosessi tapahtuu vain jos solujännitettä pidetään optimaalisella tasolla. Tämä prosessi toimii tehokkaammin kun me olemme nuoria verrattuna siihen kun olemme vanhoja. Kehossa (tai liuoksessa), jännite on suora kuvaus pH:sta, joka on suora mittari liuoksen happamuudelle tai emäksisyydelle, mitattuna asteikolla 1:stä 14:n. Ihmiskehon pH-arvo on suora heijastus sen jännitteestä. Matala pH (erittäin hapan) kertoo matalasta jännitteestä. Korkea pH (erittäin emäksinen) tarkoittaa korkeaa jännitettä.”

Se miten paljon happea solut saavat määrittyy jännitteestä.

Jos solulla on riittävästi jännitettä, se tulee myös saamaan riittävästi happea. Jos solun jännite on matala, se määrä happea mikä imeytyy kudoksiin tulee olemaan matala. Tämä pätee myös aineenvaihduntaan.

Kun jännite ja happitasot ovat matalat, aineenvaihdunta muuttuu anaerobikseksi, mikä tarkoittaa ettei happea ole saatavilla…

Viitteet

  1. Viral membrane fusion: is glycoprotein G of rhabdoviruses a representative of a new class of viral fusion proteins? – Braz J Med Biol Res ;vol.38 no.6; Ribeirão Preto June 2005; http://www.scielo.br/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0100-879X2005000600002
  2. Hepatitis C virus glycoproteins mediate low pH-dependent membrane fusion with liposomes – Lavillette D et al; J Biol Chem. 2006 Feb 17;281(7):3909-17. Epub 2005 Dec 15; http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16356932
  3. Primary amines enhance the antiviral activity of interferon against a membrane virus: role of intracellular pH – Maheshwari RK et al; J Gen Virol.; 1991 Sep;72 ( Pt 9):2143-52. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/1654374

Artikkelin julkaissut Biblioteca Pleyades

Miksei muinaisista ihmisistä ole mitään tallenteita?

Randall Carlson on geologi, suunnittelija, antropologi ja historioitsija. Hän on erikoistunut pyhään geometriaan, muinaisiin sivilisaatioihin, ilmastoon ja ympäristön muutokseen, myytteihin, legendoihin, kosmisiin sykleihin ja katastrofeihin.

Hän on Nuoremman dryaskauden hypoteesin kannattaja, ja hän on teoretisoinut muinaisten kehittyneiden ihmissivilisaatioiden sukupuutosta.

Dailygrail selittää että allaoleva video ottaa ääniraidan (ja jotain videopätkiä) eräästä Randallin luennosta, ja yhdistää sen piirroksiin ja leikevideoihin elävöittämään hänen sanomaansa.

Luennossa Randall puhuu siitä miten Maapallolla on ollut useita apokalyptisiä tapahtumia viimeisen 150 tuhannen vuoden aikana — aika jonka ’modernit ihmiset’ ovat olleet olemassa — ja ne näyttävät tapahtuvan tasaisin, syklisin väliajoin.

Me olemme kirjaimellisesti rakentaneet oman maailmamme omassa yhteiskuntajärjestyksessämme entisten maailmojen raunioiden päälle.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Tuikkivat tähdet voivat olla avaruusolentojen kommunikointia valolla

Jos totuus on tuolla jossain, se voi olla sellainen mitä me emme osaa selittää. Tutkijoilla on vaikeuksia selittää miten identifioida useita vilkkuvia valoja, joita on havaittu taivaalla usean vuosikymmenen ajan.

Astronomical Journalissa julkaistun tutkimuksen mukaan valot voisivat olla kehittyneen sivilisaation kommunikaatiota käyttäen ”tähtienvälisiä kommunikaatiolasereita”.

Yli 150 tuhatta omituista valoa on tutkittu, joista ainakin 100 on havaittu käyttäytyvän epävakaasti ja syttyvän yli tuhansia kertoja kirkkaammaksi.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

2600 vuotta vanhat bunkkerit ja ydinsuojat löydetty Intiasta

Intia on yksi maailman vanhimmista kulttuureista. Viime aikoina Intian maine on vahvistunut joistain huikaisevista löydöistä, joita on tehty useissa Biharin alueen luolissa.

Intia on maa, jossa voi löytää joka päivä temppeleitä ja artefakteja, jotka ovat niin kehittyneitä löydöksen ikään nähden että tiedemiehet eivät voi niitä selittää.

Muistatko Padmanabhaswamin temppelin tai Weerahhadran temppelin, joissa lähes 2000 vuotta vanha kuva polkupyöräilijästä näkyy kaiverrettuna eräälle temppelin seinistä?

Barabarista ja Nagarjunasta on löydetty kaksi keinotekoista bunkkeria, jotka molemmat sijaitsevat Biharin alueella.

Tutkijoiden mukaan nämä bunkkerit on rakennettu 2600 vuotta sitten.

Sisältä löytyneiden kirjoitusten mukaan vaikuttaa siltä, kuin täällä olisi asunut jonkin sortin askeettinen buddhalainen tai hindulainen.

Bunkkerien rakennusta koskevat yksityiskohdat ovat äärimmäisen kiinnostavia. Viimeistelyt ovat täydellisiä. Täydelliset leikkaukset ja kulmat kivissä.

Ottaen huomioon sen miten jättiläismäisiä nämä bunkkerit ovat, ne on ollut lähes mahdoton valmistaa tuon ajan teknologialla.

Nämä yksityiskohdat viittaavat tuntemattomaan kansaan tuohon aikaan. Mahdollisesti  voi myös olettaa, että nämä bunkkerit on voitu rakentaa avaruusolentojen avustuksella.

Tutkijat kiistelevät bunkkerien tarkoituksesta, mutta kysymykseni on enemmänkin kuka ne on rakentanut?

Katso allaolevalla videolla lisää näistä suojista:

 

 

Artikkelin julkaissut True Blog

Kuka hyötyy kun kristityt kieltävät avaruusolennot?

alienangel

Se vain hajottaa miten paljon ihmiset sekoittavat keskenään modernin UFO-ilmiön täysin erilliseen kysymykseen siitä onko Maan ulkopuolella elämää ollenkaan.

Pari viikkoa sitten näin hieman vaivaa vastata kreationistiastronomi tri. Danny Faulknerin artikkeliin “Onko usko Maan ulkopuoliseen elämään harmitonta?” loka/joulukuun 2015 Answers-lehden numerossa. Artikkelissa Faulknerin teesi oli:

Jesaja 45:18 tekee eron Jumalan roolissa maan ja taivaiden (koko loppu universumi) välillä. Se sanoo, että Jumala ei luonut maata turhaan, vaan että Hän teki siitä asutun. Vaikka Raamattu ei ole geosentrinen (aseta Maata kaiken keskipisteeksi), maa on Jumalan huomion keskipiste. Ihmiset — ei siis avaruusolennot — ovat Jumalan pääasiallinen projekti universumissa.”

Ongelma oli, että hän otti antroposentrisen fokuksen Raamattuun, minkä voidaan tulkita vihjaavan että avaruusolentoja ei ole olemassa ja vielä eteenpäin vietynä esittävän dogmaattisen lauseen että avaruusolentoja ei ole olemassa. Mikä vielä pahempaa, hän teki olemattomasta Maan ulkopuolisesta elämästä Raamatun “ennusteen” vastalauseeksi evolutionaariselle maailmankuvalle. Yksinkertaisesti ilmaistuna, hän esitti dogmaattisia väitteitä jostain mistä Raamattu on täysin hiljaa, perustuen “raamatullisiin periaatteisiin” jotka osoittautuvat pohjautuvan loogisille ristiriidoille. Faulknerin artikkeli sitten vetoaa seuramuksiin, mitkä liitetään vetoomukseen tasa-arvosta: nuo avaruusolento-poloiset olisivat kirouksen alaisia, ilman mahdollisuutta päästä pois langenneesta tilastaan, ja miten reilua sellainen olisi? … joten tämän takia avaruusolennot ovat mahdottomia, eiks niin?. Ongelma on, että tämä ei todellisuudessa pidä paikkaansa; kuten olen verkkosivuillani osoittanut, jos Aatamin perisynti voitaisiin jyvittää hänen verenperillisilleen, silloin Viimeinen Aatamin vanhurskaus voitaisiin samalla tavoin jyvittää uskon avulla pois tuosta verenperinnöstä. Jos vain Aatamin perilliset olivat alennustilan vaikutuksen alaisia (esim. vakavat synnit), silloin kuka tahansa älykäs avaruusolento, jonka kohtaamme, olisi joko lankeamaton (mutta lankeemuksen universaalin vaivannäön vaikutuksen alla kuten koko muukin luomakunta) tai langennut itsekseen (mikä tarkoittaa sitä, että heidän pelastuksensa on Jumalan ja heidän välinen asia).

Tämän postauksen otsikko jättää pois mahdollisuuden avaruusolennoille luomiskertomuksessa, mutta mainitsen tämän nimeltä, koska luomiskertomustyypit ovat niitä jotka ajavat anti-alien -agendaa vahvasti tällä hetkellä. Olen ollut luomiskertomuksessa esiintyvien avaruusolentojen ystävä ja todennäköisesti olen niin jatkossakin; en vain tykkää siitä paisuttelusta kun tämän teorian avulla tehdään väitteitä Raamatun sanomasta perustuen todennäköisyyksiin, jotka saattavat olla vahingollisia Raamatun auktoriteetille ja sitten muuttua kompastuskiveksi Evankeliumille jos tämä uhkapeli ei onnistukaan! Vastaukset luomiskertomuksessa yksistään eivät ole tekemässä tätä mahdollisesti vahingollista virhettä. Jokainen suuri kreationistijärjestö, jolta olen asiasta kysynyt, esittää samoja väitteitä. Kukaan ei esitä faktoja oikein sanomalla, että Raamattu vahvasti sanoo Maapallon yksistään olevan asuttu, vaan sen sijaan he dogmaattisesti inttävät, että Raamattu sanoo ettei avaruusolentoja ole olemassa perustuen “raamatullisiin periaatteisiin” jotka rakentuvat loogisten päättelyvirheiden päälle.

Esimerkiksi hänen käännöksensä jakeesta Jesaja 45:18 kertoo enemmän kuin mitä teksti oikeasti sanoo.

Kristityt uskovat, että Maa on erityinen ja että Jumala aktiivisesti on mukana sen asukkaiden toimissa. Se voi olla totta että Maa on Jumalan huomion keskipiste. Hän loi ihmiskunnan Omaksi kuvakseen. En kiistä sitä.

Minä voin esittää ja esitän sen idean, että vaikka Raamattu sanoo, että Jumala ei luonut Maata turhaan (tyhjäksi) että tämä tarkoittaisi täyttä vastakohtaa taivaille. Meillä on kolme väitettä: Jumala loi taivaat. Jumala loi maan. Jumala ei luonut sitä turhaan vaan asutuksi. Tämä ei tarkoita väistämättä, että hän jätti taivaan asumattomaksi. Ja kuitenkin meillä on kreationistijärjestöjä, jotka esittävät absurdeja väitteitä, kuten esimerkiksi tämä kappale 18 kirjassa New Answers Book:

 “Mutta mitä Raamattu sanoo elämän luomisesta “valoihin taivaanvahvuudella paistamassa maan päälle”? Sellaista kuvausta ei ole, koska valot taivaanvahvuudella ei oltu suunniteltu elämää varten.”

Ystäväni, tämä on bona fide -argumentti hiljaisuudesta, heikoin ja kaikkein vähiten suositeltava kaikista argumenteista. Raamattu on yhtä hiljaa mikrobeista ja mustista aukoista. Me emme voi sanoa, että taivaat ei ole suunniteltu elämää varten yksinkertaisesti siksi, että Raamattu ei mainitse että asia on näin. Se voi olla, että Raamatun ilmestys on, tuota, geosentrinen ja ei lotkauta korviaan Jumalan luomusten asioille “galaksissa kaukana, kaukana muualla”. Se on varmasti totta, että maallisesta näkökulmasta tähdet tarjoavat valoa ja merkkejä vuodenajoista ja tietynlaista ihmetyksen aihetta Jumalan luomisvoimasta, mutta voi olla myös että Raamattu ei mainitse mitään muuta tarkoitusta taivaille yksinkertaisesti siksi koska se ei ole meidän asiamme. Raamatun hiljaisuus koskien Maan ulkopuoleisia elämänmuotoja ei osoittaisi tätä virheellisyyttä vääräksi. Me voisimme yhtä hyvin sanoa, että Maan ulkopuolinen elämä ei ole tämän keskustelun aihe.

Konteksti jakeelle Jesaja 45:18 on, että Jumala vakuuttaa Israelille, että Hän on ohjaksissa ja että kaikella Hänen tekemällään on tarkoituksensa; on olemassa suunnitelma. Hän sanoo, “Minä loin taivaan. Minä loin Maan. Minä loin Maan tarkoituksenani luoda ihminen. Minulla oli suunnitelma kun loin universumin, aivan kuten minulla on suunnitelma Israelia varten ja en tehnyt lupaustani Jaakobille turhaan.” Jos sanoo jakeen Jesaja 45:18 sulkevan pois mahdollisuuden Maan ulkopuoliselle elämälle, silloin liioittelee, koska niin tehdäkseen on täytynyt pakottaa ristiriita jota ei löydy tekstistä. Teksti kyllä sanoo, että Jumala loi maan asutuksi; se ei sano, että Hän loi taivaat asumattomaksi.

Jopa silloinkin UFOjen identiteetin ongelma ja uskomus Maan ulkopuolisten tahojen vierailuihin planeetallamme on varsin riippumaton kysymyksestä ovatko avaruusolennot olemassa ja olisiko se ristiriidassa Raamatun ilmoituksen kanssa. Me voimme olla yhtä mieltä siitä, että raportit väitetyistä avaruusolentojen vierailuista ovat epätodennäköisesti totta, mutta entäpä avaruusolennot joita emme ole koskaan kohdanneet, jotka elävät jossain tuolla taivaissa? Varoittaisin kristillisiä johtajia vetoamasta tunteisiin perustuen ensimmäiseen jolla tuomita jälkimmäisen tarkastelu, koska tämä on sama kuin vertaisi omenoita appelsiineihin. On pelleilyä sanoa “Avaruusolennot eivät koskaan vierailleet Maassa; siksi avaruusolentoja ei voi olla olemassa avaruudessa.”

Kysykäämme itseltämme: Kuka hyötyy siitä, kun kunnianarvoisa kristitty organisaatio esittää dogmaattisesti, että avaruusolentoja ei ole olemassa Raamatun ennustuksena, jos avaruusolentoja todella on olemassa? Vaikka minä uskon, että he tarkoittavat hyvää, dogmaattisten väitteiden esittäminen asioista, joista Raamattu on hiljaa, tekee potentiaalisesti huonoa Raamatun auktoriteetille ja vie kaiken uskottavuuden Evankeliumin sisältämältä viestiltä. Ainoa mitä vaaditaan on, että löydetään yksi avaruusolento, ja tämä huonosti muotoiltu argumentti kumoutuu. Miettikää sitä.

Pienen harkinnan jälkeen olen päättänyt julkaista kirjan UFOista, Raamatusta ja avaruusolennoista: Strangers and Aliens: A Christian Sci-fi Author Explores the Argument for Extraterrestrial Life Amazon.comissa.

strangersimg

  Artikkelin julkaissut exotheology.org

Entomologisti väittää: Nämä ovat merkkejä elämästä Marsissa

Mitä NASA aikoo tehdä entomologistin väitteille elämästä Marsissa?

Tiedemiesten pyrkiessä määrittämään onko Marsissa elämää, Ohion yliopiston emeritusprofessori William Romoserin tutkimus näyttää, että meillä on jo evidenssiä Mars-mönkijöiden valokuvissa.

Kuvat: tri. Romoser (Phys.org).

Phys.orgin uutisten mukaan tri. Romoser, joka on erikoistunut arbovirologiaan (hyttysviruksiin) ja yleiseen/lääketieteelliseen entomologiaan (hyönteistiede), on käyttänyt useita vuosia tutkiessaan valokuvia punaisesta planeetasta, joita verkossa on saatavilla. Hän on löytänyt useita esimerkkejä hyönteisten kaltaisesta muodoista, jotka ovat rakentuneet samalla tavoin kuin mehiläiset, kuten myös liskomuotoja, sekä fossiileja että eläviä olentoja. Hän esitti löydöksensä marraskuun 19. päivänä 2019 Entomological Society of Americalle St. Louissa, Missourissa.

“Marsissa on ollut ja on edelleen elämää”, Romoser sanoi, huomauttaen että kuvat näyttävät fossiloituneita ja eläviä olentoja. ”Siellä on ilmeisesti diversiteettiä marsilaisten hyönteisten kaltaisten olentojen keskuudessa, joista näkyy monia yhtäläisyyksiä Maan hyönteisiin, ja niitä voidaan pitää kehittyneinä — esimerkiksi siipien olemassaolo, siipien taipuvaisuus, ketterä lentokyky ja jalkojen rakenne.”

Insect Mars Rover Photo

Ohion yliopiston emeritusprofessori William Romoser analysoi Mars-mönkijän kuvia ja löysi hyönteisten ja liskojen kaltaisia muotoja. Kuvan analyysi: tri. William Romoser

Romoser sanoi, että vaikka Mars-mönkijät, erityisesti Curiosity, ovat etsineet indikaattoreita orgaaniselle aktiviteetille, on olemassa useita valokuvia jotka selvästi näyttävät hyönteis- ja liskomuotoja. Useissa kuvissa näkyy niveljalkaisia kehon kappaleita, jalkoja, tuntosarvia ja siipiä, jotka voidaan havaita ympäröivästä alueesta.

“Kolme ruumiinosaa, yksittäinen tuntosarvipari, ja kuusi jalkaa ovat perinteisesti riittäviä yhdistämään olento hyönteiseen Maapallolla. Nämä ominaisuudet tulisi samaan tapaan olla valideja Marsissa yhdistää hyönteisen kaltaiseen olentoon.” — Tri. William Romoser

Yksittäiset kuvat on harkitusti tutkittu muuttaen kuvan parametreja kuten kirkkautta, kontrastia, saturaatiota, inversiota ja niin edelleen. Mitään ei ole lisätty tai poistettu kuvasta. Romoserin käyttämiä kriteerejä ovat mm.: dramaattinen erottautuminen ympäristöstä, muodon selkeys, kehon symmetria, kehon osien segmentaatio, toistuvat muodot, selkärangan jäänteet ja muodon havaitseminen jonkin toisen vieressä. Tietyt asennot, todisteet liikkeestä, lentäminen, suhteellisen sijainnin vihjaama interaktio ja kirkkaat silmät ovat yhdenmukaisia elämänmuotojen olemassaolon kanssa.

“Kun selkeä kuva tietystä muodosta on identifioitu ja kuvattu, se on ollut käyttökelpoinen toisen, vähemmän selkeän muodon tunnistamisessa”, Romoser sanoi. “Ulkoinen tukiranka ja kiinnitetyt ulokkeet ovat riittäviä tunnistamaan niveljalkaiseksi. Kolme kehon aluetta, yksittäinen tuntosarvi, kuusi jalkaa ovat perinteisesti riittäneet ’hyönteisen’ tuntomerkeiksi Maapallolla. Nämä ominaisuudet tulisi samoin olla validejaNämä ominaisuudet tulisi samaan tapaan olla valideja Marsissa yhdistää hyönteisen kaltaiseen olentoon. Näiden perusteella niveljalkainen hyönteisen kaltainen muoto voidaan nähdä Marsin mönkijäkuvista.”

Fossil Image from Mars Rover

Oletettu fossiilihyönteinen sen selkäpuolen alueen ja pään kanssa, josta valitut rakenteet on nimetty. Kuvan analyysi: tri. William Romoser

Lentokäyttäytyminen oli selvää monissa kuvissa, Romoser sanoo. Nämä olennot löyhästi musituttavat kimalaisia tai kuhnurimehiläisiä Maapallolla. Toiset kuvat näyttävät nämä ”mehiläiset” suojautuvan tai pesivän luolissa. Ja toiset taas näyttävät fossiloidun olennon, joka muistuttaa käärmettä.

Romoser, joka on 45 vuoden ajan ollut hyönteistieteen professori Ohion yliopistossa ja perustanut trooppisten tautien instituutin, on myös käyttänyt lähes 20 vuotta USA:n armeijan infektiotautien tutkimukseen. Vuosien 1973 ja 1998 välillä hän on kirjoittanut neljä painosta kirjasta “The Science of Entomology.”

Romoser huomauttaa, että hänen kuvaamiensa hyönteisten ja liskojen kaltaisten olentojen tulkinnat voivat muuttua tulevaisuudessa kun Marsin elämää koskeva tieto muuttuu, mutta että todisteita on huomattavan paljon.

“Korkeamman eläinkunnan organismien läsnäolo Marsissa viittaa ravinteiden ja energian sekä prosessien, ruokaketjujen, verkostojen, ja vesielementin läsnäoloon, jotka toimivat kelpoisena, joskin äärimmäisenä, elämän ylläpidolle riittävänä ekologisena näyttämönä”, hän sanoo. ”Olen havainnut tapauksia, jotka viittaavat veteen ja pienten vajonneiden kivien, suurten emergenttien kivien sumenemiseen ilmakehän/veden reunalla, kosteaan ranta-alueeseen ja kuivaan alueeseen kosteikon vierellä. Vettä on raportoitu Marsissa useita kertoja, mm. pintavetenä, jota Viking, Pathfinder, Phoenix ja Curiosity ovat löytäneet.

”Nämä todisteet elämästä Marsissa tässä tarjoavat vahvan pohjan monille tärkeille biologisille sekä yhteiskunnallisille että poliittisille kysymyksille”, hän lisää. Se on myös vahva oikeutus jatkotutkimuksille.

[Päivitys 29.11.2019: Ohion yliopisto on vetänyt tämän artikkelin pois sivuiltaan.]

 

Artikkelin julkaissut Sci Tech Daily

Nazcan linjat lisääntyivät 143 uudella löydöksellä

Professori Masato Sakain johtama tutkimusryhmä  Yamagatan yliopistosta yhdessä Japanin IBM:n kanssa on löytänyt 143 uutta geoglyfiä, jotka kuvaavat ihmisiä, eläimiä ja muita omituisia olentoja kuten reptiliaanin näköisiä otuksia, jotka on kaiverrettu eteläisen Perun autiomaahan Nazcan linjojen vierelle.

Geoglyfeissä on kuvia ihmisistä, monenlaisia eläimiä (mm. lintoja, apinoita, kaloja, käärmeitä, kettuja, kissoja ja kameleita) ja omituisia olentoja. Kaikki nämä kuviot on luotu poistamalla mustaa kiveä, joka peittää maan, ja näin paljastaa valkoisen hiekan alta. Ne on löydetty vuosien 2016 ja 2018 välillä.

Ne on identifioitu kenttätyönä ja analysoitu korkean resoluution 3D-datan ja ilmakuvauksen avulla. Uskomatonta kyllä, yksi geoglyfi erityisesti löytyi ainoastaan keinoaälyn avulla, ilman ihmistyötä, mikä tekee siitä ensimmäisen tekoälyn löytämän geoglyfin. Teknologia avustaa arkeologeja, ja löydökset varmistetaan sen jälkeen käymällä paikan päällä tutkimassa.

Biomorfisten geoglyfien ajatellaan olevan vuosilta 100 eKr. – 300 jKr.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Mitä he yrittävät piilotella Kuun pinnalla?

Kuusta on löydetty mystisiä tunneleita Apollo-tehtävien läheisyydestä. Nämä kaksi tunnelia ovat 5m leveitä ja 1km sekä 1,7km pitkiä. Ne lähtevät asema numero 6:n luota Apollo 17:n läheltä, ja ne on löytänyt argentiinalainen tutkija Marcelo Irazusta,

Kuten videolla näkyy, Google Moon on poistanut nämä kuvat.

Mikä voisi olla syy sille, että he ovat laittaneet valkoisen tilkun tuon alueen päälle, jossa tunnelit ovat? Mitä he yrittävät piilotella?

Onneksi Marcelo Irazusta säilytti alkuperäiset kuvat ja jakaa ne kaikille videolla.

Kuvat ovat peräisin NASAlta, ja Google Moon julkaissut ne. Jos joku haluaa varmistaa tilanteen, voi mennä koordinaatteihin 20°18’17.13″N 30°47’28.68″E.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Kristallipääkallojen mysteeri

Muinainen intiaanilegenda kertoo kolmentoista kristallipääkallon olemassaolosta. Pääkalloilla on legendan mukaan suuria voimia. Tarina kertoo, että ennen muinoin ihmisiä eli 12 planeetalla, ja jokaista planeettaa esitti yksi pääkallo. Kolmastoista pääkallo kytkeytyy kaikkiin muihin kalloihin. Pääkalloissa on salaista tietoa ihmiskunnan menneisyydestä ja kohtalosta.

Legendan mukaan pääkallot voidaan löytää suuren hädän hetkellä, ja silloin ne ovat suuressa roolissa ohjaten ihmiskuntaa oikealle polulle. Siihen mennessä meidän olisi ollut (henkisesti) kypsyttävä tarpeeksi, että kalloissa oleva voima ei nujerra meitä.

CrystalSkull1

Anna Le Guillon Mitchell-Hedges löysi ensimmäisen kristallipääkallon vuonna 1924. Hän oli brittiläisen sekkailijan ja kirjailijan, F.A. Mitchell-Hedgesin tytär. Tutkiessaan Lubantuumin — ”Romahtaneiden Kivien Kaupungin” — raunioita nykypäivän Belizessä hän törmäsi alttariin suuressa temppelipyramidissa. Alttarin takana piilossa oli kristallipääkallo. Vaikka se löydettiin Maya-paikasta, Anna ja monet muut sen olevan peräisin jostain muualta, ja se ei välttämättä ole peräisin edes Maapallolta. Mayat ovat saattaneet vain olla pääkallon omistajia, eivätkä sen tekijöitä.

Tämän löydöksen jälkeen pääkallo on ollut arkeologisten kiistojen kohteena. Kukaan ei voi sanoa varmaksi missä ja milloin se on tehty, ja mitä tarkoitusta varten. Tästä huolimatta monet ovat väittäneet sillä olevan mystisiä voimia, ja tarinat tämän kiinnostavan esineen ympärillä ovat täynnä omituisia ja epätavallisia ilmiöitä.

Anna eli kypsään 100 vuoden ikään, ja hän sanoi pitkän iän salaisuuden olevan hänen hallussaan olevassa pääkallossa. Hän sanoi, että hän eli terveenä ja onnellisena, kiitos kristallipääkallon.

Vuosien mittaan eri ihmiset tulivat kontaktiin pääkallon kanssa, ja monet ovat raportoineet, että se on kommunikoinut heille ja pitänyt heitä turvassa monin tavoin. Eräät näistä henkilöistä ovat saaneet mahdollisuuden olla pitkiä aikoja artifaktin kanssa, ja he ovat väittäneet sillä olevan auran. Joskus pääkallosta on heidän mukaansa kuulunut miellyttäviä hymnejä. Pääkallo on puhunut ja laulanut, aivan kuten legenda kertoo.

crystal-skull2

Joskus se välitti visioita ja sadat miehet ja naiset ovat sanoneet, että he ovat todistaneet uskomattomia tapahtumia menneisyydestä ja tulevaisuudesta, kuten kuvia pyhistä paikoista ja muinaisista rituaaleista, sekä tilanteita Maapallon muinaishistoriasta. He näkivät ajan kuluvan, merien nousevan ja laskevan, mannerten liikkuvan, tuhoutuvan ja luodun uudestaan. Toinen yleinen kuva oli avaruusalus matkaamassa tähdissä.

Kristallipääkallojen uskotaan olevan perua Atsteekeilta. Anna väitti hänen olevan ainakin niin vanha kuin Maya-kulttuuri, mahdollisesti jopa vanhempikin, ja perua avaruudesta. Atsteekit ja Mayat kulttuureina olivat kehittyneitä monilla tavoin ja varsin lyhyessä ajassa. He mietiskelivät tähtitaivasta ja heillä oli suuri kosminen mytologia. Heillä oli monimutkaisia kalentereja ja he laskivat tähtien ja planeettojen liikkeitä. Pääkallo myös toimi keskeisenä teemana heidän pyhissä kalentereissaan. Joidenkin tutkijoiden mukaan Mayat väittivät heidän esi-isiensä tulleen tähdistä.

Monet kysymykset koskien kristallipääkalloa kaipaavat vastauksia. Annan kristallipääkalloa tutki ensimmäisen kerran 1970-luvulla taidekonservaattori Frank Dorland. Sen ikää ei voitu määrittää radiohiilitutkimuksin, sillä se oli tehty kvartsista ja näin siinä ei ole hiiltä. Dorland ei löytänyt jälkiä naarmuista, jotka olisivat kertoneet metallityökalujen käytöstä. Kvartsin Mohsin kovuus on 7 (timantin on 10). Mutta kvartsia ei voi kaivertaa alkeellisilla työkaluilla edes silloin vaikka heillä olisi ollut timanttikärki, sillä se olisi rikkonut koko kallon siruiksi.

Dorland sanoi, että kallo on voitu kaivertaa sen karkeaan muotoon ja sitten hiekalla ja muilla karkeilla pinnoilla hioa sitä. Tämä prosessi olisi kuitenkin kestänyt jopa 300 vuotta saada aikaan kallon nykyisillä yksityiskohdilla. Hewlett-Packard tutki kallon ja totesi, että sen irroitettava alaleuka on tehty samasta vasenkätisestä kasvavasta kvartsikiteestä. Kysymyksiä jäi enemmän avoinaiseksi kuin mitä niihin vastattiin.

Kallo osoittautui haastavaksi perinteiselle tieteelle, sillä sen alkuperästä, iästä tai roolista ei ole mitään tietoja. Tieteentekijät Hewlett-Packardilla eivät hyväksyneet vaihtoehtoista selitystä. Materiaalinvalinta on kiinnostava fakta, sillä kvartsilla on mielenkiintoisia sähköisiä ominaisuuksia, nimittäin pietsosähköisyys. Tämä mahdollistaa aineen sähkövarautumisen, kun sitä jännitetään mekaanisesti.

Onko tämä lisä kallon jo mystiselle luonteelle vaiko ei? Kristallipääkallo, jonka ikä ja alkuperä on tuntematon, jolla on myös kyky varata sähköä ja oskilloida tietyllä ja tarkalla taajuudella? Se on todellakin jo jotain. Sivuhuomautuksena kvartsia käytettiin tietokoneiden lastuissa johtuen sen pietsosähköisestä ominaisuudesta. Voisiko kristallipääkallo olla informaation talletusjärjestelmä tai jopa kosminen puhelin?

stars

Amerikan intiaanilegenda sanoo, että avaruusolennot ovat luoneet kristallipääkallot. Oikeuslääketieteellinen kasvojen rekonstruktiotekniikka oli käytössä pääkallon replikaan ja tästä syntyneet kasvot kuuluivat vaaleaihoiselle naiselle. Skeptikot ovat pitäneet tätä todisteena siitä, että kallo on feikki, joka on tehty Euroopassa 1900-luvulla.

Mutta samaan aikaan meidän pitää ottaa huomioon ne asiat, joista on tässä artikkelissa puhuttu. Monet kulttuurit ympäri maailman ovat legendoissaan, mytologioissaan ja uskonnoissaan pitäneet keskeisenä vaaleaihoista, valkopartaista jumalaa, jonka hipiä on valkoinen. Se voi olla yhteensattumaa tai kaukaa haettu oletus, mutta imperiumeja on rakennettu ja tuhottu vähemmästäkin.

 

Artikkelin julkaissut Alien UFO Sightings