Ihmiset ovat pitkään ihmetelleet olemmeko yksin universumissa. SETI (Search for Extraterrestrial Intelligence) -instituutin tiedemiesten mukaan kysymykseen tullaan löytämään vastaus lähitulevaisuudessa.

”Ei ole todistettu että elämää olisi maapallon ulkopuolella” sanoi Seth Shostak, vanhempi SETI:n astronomi parlamentin tiede-, avaruus- ja teknologiakomitean kuulustelussa toukokuun 21. päivä. ”Minusta tilanne tulee muuttumaan jokaisen meidän tässä huoneessa olevan elinaikana.”

Tiedemiehet etsivät elämää maapallon ulkopuolelta kolmella eri tavalla.

Ensimmäinen metodi etsii mikrobeja tai niiden jäännöksiä ulkoavaruudesta. Tutkimuksissa käytetään Marsin robotteja Curiosity ja Opportunity, jotka tällä hetkellä etsivät Punaiselta Planeetalta merkkejä siitä että siellä joskus olisi voitu asua.

Paikalliset asuttavat maailmat

Mutta Mars ei ole ainoa kohde aurinkokunnassamme. Shostakin mukaan ”on ainakin puolisen tusinaa muuta maailmaa” maapallon lähistössä joissa mahdollisesti voisi olla elämää.

Jupiterin jäisillä kuilla Europa ja Ganymede on maanpinnan alaisia meriä, ja Saturnuksen suurimmalla kuulla Titanilla on suuria metaanijärviä, jotka kaikki voivat sisältää elämää.

Toinen tekniikka etsii toisten tähtijärjestelmien planeettojen ilmakehistä hapen, metaanin tai muiden kaasujen jäämiä, jotka voisivat olla biologisten prosessien seurausta. Kun havaittu planeetta liikkuu maapallon ja sen oman aurinkonsa välistä, tarpeeksi paksu ilmakehä on mahdollista havaita.

Shostakin mukaan nämä metodit tulevat tuottamaan tuloksia seuraavan kahden vuosikymmenen aikana.

Kolmas tapa etsii ei ainoastaan elämää, vaan myös älyllistä elämää, projekti jota SETI johtaa. Käymällä läpi avaruussignaaleja SETI toivoo löytävänsä tahallisia tai satunnaisia lähetyksiä ulkoavaruuden sivilisaatioilta.

Näiden ohjelmien onnistumistodennäköisyyden määrittäminen voi olla vaikeaa, mutta Shostak sanoi että parhaan arvion mukaan järkeenkäypä onnistumistodennäköisyys saataisiin tarkastelemalla muutamaa miljoonaa tähtijärjestelmää. Tähän asti SETI on tarkastellut alle yhtä prosenttia noista tähtijärjestelmistä. Kuitenkin Shostak odottaa numeron nouseva tekniikan kehittyessä.

”Ottaen huomioon teknologian ennustetun kehittymisen, muutaman miljoonan tähtijärjestelmän tarkastelu voidaan suorittaa 20 vuodessa”, hän sanoi.

”Kuhisee… elämää”

NASAn Kepler-teleskooppi on paljastanut galaksimme olevan täynnä planeettoja. Jokaisella 4 miljardilla galaksimme tähdellä on keskimäärin 1.6 planeettaa kiertolaisena, ja yksi viidestä planeetasta on todennäköisesti ”maan serkku”. Tämä tarkoittaa, että kymmenet miljardit planeetat ovat mahdollisesti asuttavia pelkästään Linnunradalla.

”Jos tämä on ainoa planeetta jolla on ei ainoastaan elämää, vaan myös älykästä elämää, se olisi erittäin epätavallista”, Shostak sanoi.

Maapallolla elämä kehittyi ensimmäisen miljardin vuoden aikana sen 4,5 miljardin vuoden historiassa. Elämän nopea kehitys viittaa siihenm että se voi kehittyä nopeasti myös muualla, joka voi johtaa elämän ylenpalttiseen esiintymiseen galaksimme planeetoilla.

”Epäilen että universumi kuhisee mikrobielämää”, sanoi komitealle Dan Wethimer, Berkeleyn yliopiston SETI-tutkimuskeskuksen johtaja.

Kuinka paljon tuosta elämästä on älyllistä on jo täysin toinen kysymys.

Toisaalta, vaikka elämä nousi maapallolla aikaisessa vaiheessa, monimutkaiset — ja siten älykkäät — elämänmuodot kestävät kauemmin kehittyä.

”Tämä paikka on ollut elämän kyllästämä, lähes alusta lähtien, sen havaitsemiseen on tarvittu mikroskooppi”, Shostak sanoi.

Werthimer muistutti, että älyllinen elämä on kehittynyt useissa lajeissa maapallolla. Hän ehdotti, että jotkin planeetat kehittävät valintapaineita jotka ohjaavat evoluutiota kohti toisenlaisia ominaisuuksia. Yhdellä planeetalla voi elämän nopea kehittyminen olla erittäin hyödyllistä, kun taas toisella sen mahdollisesti täytyy olla vahva selviytyäkseen.

”Luulenpa että joillain planeetoilla universumissa on hyödyksi olla älykäs”, Werthimer sanoi.

 

Artikkelin alunperin julkaissut Space.com.