Marraskuun 5. päivänä 1975 Apache-Sitgreavesin kansallismetsän rauhallisissa maisemissa Arizonassa sattui tapahtuma, josta tuli yksi UFO-historian kiistellyimmistä ja kiehtovimmista mysteereistä. Tänään, 48 vuotta myöhemmin, Travis Waltonin sieppaus on edelleen arvoituksellinen kertomus, jota niin harrastajat kuin skeptikotkin ovat analysoineet, kritisoineet ja ihmetelleet.
Laskeva aurinko heitti kultaisia sävyjään tiheän arizonalaisen metsän ylle, kun Travis Walton ja hänen kuusi metsuritiiminsä jäsentä päättivät jälleen yhden rankan työpäivän. Kotimatkalla heidän huomionsa kiinnittyi epätavalliseen hehkuun. Ryhmä näki, mitä Travis aluksi piti UFOna, ja näky oli niin outo, ettei hän voinut vastustaa vetoa lähestyä sitä. Seuraavaksi seurasi kirkas, sinivihreä valonsäde, joka silminnäkijöiden mukaan osui Waltoniin ja lennätti hänet taaksepäin.
Muu porukka pakeni paniikissa paikalta. Kun he kuitenkin palasivat paikalle, Travisia ei löytynyt mistään. Tästä alkoi viisi päivää kestänyt etsintä, jossa miehistöä syytettiin rikoksesta.
Viisi tuskallista päivää myöhemmin Travis löydettiin tien varresta. Hän oli hämmentynyt ja traumatisoitunut ja kertoi kokemuksestaan, joka kuulosti suoraan scifi-romaanista. Hän kuvaili olleensa tuntemattomassa huoneessa, jossa kolme erikoisen näköistä olentoa tarkkaili häntä. Näillä olennoilla oli Waltonin mukaan suuret, ruskeat silmät ja oranssit haalarit, ja ne olivat vain noin metrin pituisia, ja niiden päät olivat epäsuhtaiset. Kertomus sai uuden käänteen, kun Travis kuvaili, että hänet siirrettiin toiseen huoneeseen, joka näytti planetaariolta, jossa häntä kohtasi kaksi eri olentoa ennen kuin hän menetti tajuntansa.
Travisin katoamiseen liittyvä mysteeri herätti UFO-harrastajien uteliaisuuden, mutta myös epäilijöiden mielenkiinnon. Monet tekijät lisäsivät skeptisyyttä: Waltonin perheen taipumus kepposiin, aiempi kiinnostus UFOihin ja valheenpaljastuskokeisiin liittyvät keskustelut. Myös National Enquirer -lehden uutisointi tapahtumasta, jossa joidenkin mielestä kaunisteltiin kertomuksen keskeisiä epäjohdonmukaisuuksia, joutui tarkastelun kohteeksi.
Travisin kertomus poikkesi myös tyypillisistä ”avaruusolentojen sieppauksista” kertovista kertomuksista, joiden suosio kasvoi 1980-luvulla. Travis ei kertonut unihalvauksen kaltaisista kokemuksista tai palautuvista muistoista, jotka olivat yleisiä muissa kertomuksissa. Tämä ja tapahtumaan liittyvät kiistat pitivät keskustelun elävänä ja kiihkeänä.
Waltonin kokemus ikuistettiin vuoden 1993 elokuvassa Fire in the Sky, vaikka elokuvassa otettiinkin huomattavia luovia vapauksia, jotka poikkesivat Travisin omasta kertomuksesta hänen kirjassaan The Walton Experience. Vaikka tarinaa on usein pidetty rahan ansaitsemiskeinona tai suoranaisena huijauksena, Travisin tarinan pysyvää vaikutusta UFO-tarinoiden historiaan on vaikea kiistää.
Vuosikymmeniä myöhemmin Waltonin tapaus on edelleen osoitus tuntemattoman kiehtovuudesta. Olipa kyseessä aito kohtaaminen, väärin muistettu kokemus tai hyvin järjestetty huijaus, Travis Waltonin sieppaus kutsuu meidät pohtimaan inhimillisen ymmärryksen rajoja ja kosmoksen valtavia salaisuuksia.
Kun tästä hämmentävästä tapahtumasta tulee kuluneeksi 49 vuotta, meitä muistutetaan maailmankaikkeuden äärettömistä ihmeistä ja arvoituksista sekä Travisin kaltaisista tarinoista, jotka saavat meidät aina katsomaan tähtiin.
Artikkelin julkaissut Latest UFO Sightings
