Avainsana-arkisto: Oumuamua

Richard Boylanin avaruusolennoilta saamat kolme viestiä

kirjoittanut Richard Boylan, Ph.D.

Ilmoitus #1

***RAUHANSOPIMUS (LUONNOSTELMA) MAAPALLON JA TÄHTIKANSOJEN VÄLILLE on luonnosteltu, mutta sitä ei ole edistetty mitenkään. Se lepää YK:n päämajassa (allekirjoittamattomana). VAATIKAA TOIMINTAA! [Klikkaa tästä lukeaksesi sopimusehdotuksen sisältö.]  Tähtikansat, galaksimme kehittyneiden sivilisaatioiden liitto, ovat ottaneet yhteyden Maan Yhdistyneisiin Kansakuntiin pyytääkseen heitä liittymään mukaan yhteiseen rauhan ja ystävyyden sopimukseen. YK:n pääsihteeri Antonio Gutterresin tulisi välittömästi toimia ottaa yhteys tähtikansojen edustajaan Maapallolla, tohtori Richard Boylaniin, sopimuksen tiimoilta, keskustelemaan sen lopullisesta kieliasusta sekä allekirjoittamaan se. Tämä sopimus on merkkinä uuden rauhan ja ystävyyden aikakauden alusta avaruudessa!

Ilmoitus #2

PITKÄ ZETA-TÄHTIOLENTO ’EBE-3’ VAROITTAA SUURESTA GLOBAALIN YDINSODAN RISKISTÄ VUODESTA 2026 ETEENPÄIN jos amerikkalaiset valitsevat uudelleen presidenttiehdokkaan, joka on korruptoitunut, autoritaarinen ja lain ulkopuolinen demagogi, joka kärjistää rodullisia, uskonnollisia, luokkaperustaisia ja kulttuurillisia vastakkainasetteluja. Video vuodelta 1964 (alla) näyttää pitkän Zetan ’EBE-3’, jota NSA:n agentit kuulustelevat S-4:n laboratoriossa (lähellä Area 51:a). ’EBE-3’ ennustaa hälyttävän ydinsodan. NSA:n valvoja keskeyttää tilanteen ja komentaa ’EBE-3’:n kidutettavaksi, jottei tämä sanoisi enempää. Voit lukea mitä ’EBE-3’ aikoi sanoa ennen kuin hänet hiljennettiin  klikkaamalla tätä linkkiä. Katso alla oleva 3 minuutin pätkä EBE-3:n varoituksesta.

Edward Snowden, entinen NSA:n työntekijä, nykyinen ilmiantaja, salakuljetti materiaalia NSA:n tiloista ja julkaisi sen kaikille uhkaavasta ydintuhosta (ydinsota, säteily, pysyvät geneettiset vauriot), elleivät amerikkalaiset äänestä marraskuun 5. päivän 2024 vaaleissa ERITTÄIN TARKOIN ja muuta omaa tulevaisuuttaan.

Ilmoitus #3

Tähtikansat lähettävät toisen emoaluksen (nimeltään ’Epiphany’) saapuvaksi Maapallolle vuonna 2023. Tähtikansat lähettivät aiemmin ensimmäisen emoaluksen ’Oumuamua’ [partioimaan] aurinkokuntaamme vuonna 2017 herättämään meidät. Tämä toinen emoalus tuo takaisin viisi suurta henkistä opettajaa ihmiskunnan historiasta. Heidän palatessa he tekevät selväksi useita asioita:

  1. Ihmiset eivät ole yksin.
  2. Meitä kehittyneempiä toisia sivilisaatioita on olemassa.
  3. Jotkut näistä sivilisaatioista ovat niitä, jotka lähettävät takaisin luoksemme viisi suurta opettajaa.
  4. Nämä opettajat antavat meille opetuksensa jälleen kerran, puhtaina ilman korruptoituneita lisäyksiä. Tärkeimmät näistä ovat: kaikkien ihmisten rakastaminen, oikeudenmukaisuuden tärkeys, rauhan tärkeys ihmisten keskuudessa, sekä tarve rakastaa ja kunnioittaa Maata pyhänä tietoisena olentona.

Viisi opettajaa tähdistä toisella emoaluksella ovat Krishna, Buddha, Nasaretin Maria, Jesus (Jeshua ben Josef) sekä Paramahansa Yogananda. He tulevat tekemään selväksi, että he (sekä kolme muuta opettajaa tähdistä, jotka ovat jo Maapallolla) ovat tulleet tähdistä.

Nämä kolme muuta opettajaa tähdistä ovat: Dalai Lama, paavi Francis sekä mies joka ensin syntyi Muhamediksi, joka sitten reinkarnoitui Baha’u’llah’ksi, ja joka nyt on reinkarnoitunut Maan Neuvonantajaksi. Hänen Hopi-nimensä on ’Bahana’.  [klikkaa lukeaksesi lisää tähdistä tulleista opettajista.]

 

Artikkelin julkaissut drboylan.com

Pentagonin UFO-johtaja: Emoalus on mahdollinen aurinkokunnassamme

On olemassa mahdollisuus, että avaruusolentojen emoalukset ja pienemmät luotaimet saattavat vierailla aurinkokunnassamme, kirjoitti Pentagonin tunnistamattomien ilmailmiöiden tutkimusviraston johtaja raportissa.

“Keinotekoinen tähtienvälinen kohde voisi potentiaalisesti toimia emoaluksena, joka päästää monia pieniä luotaimia sen kulkiessa Maapallon vierestä, joka on samankaltainen operationaalinen rakenne kuin mitä NASAn missioissa”, Sean Kirkpatrick, Pentagonin  All-domain Anomaly Resolution Officen johtaja, kirjoitti tutkimusraportissa yhdessä Abraham Loebin, Harvardin yliopiston astronomian laitoksen johtajan, kanssa.

(kuva: Getty)

Kirkpatrick, joka nimitettiin AAROn johtoon kun se perustettiin heinkuussa 2022, aiemmin toimi DIA:n ohjus- ja avaruustiedustelun päätiedemiehenä. AARO perustettiin tutkimaan tunnistamattomia kohteita sotilasalueiden ympärillä.

Loeb toisaalta on saavuttanut mainetta ehdottaessaan, että aurinkokuntaamme on saapunut ensimmäinen vierailija ulkoavaruudesta lokakuussa 2017. Tuolloin PanSTARRS-teleskooppi Hawaiilla havaitsi kohteen, joka liikkui aurinkokunnassamme nopeudella, joka sai tieteilijät ehdottamaan, että se oli toisesta galaksista. Kohteen kiertorata vihjaisi myös sitä, että Auringon gravitaatiovoiman lisäksi siihen vaikutti muita voimia.

Tieteentekijät kutsuivat kohdetta nimellä “Oumuamua”, joka on Hawaiin kielellä “partiolainen”, jota Kirkpatrick ja Loeb tarjosivat tutkimuspaperissaan esimerkiksi mahdollisesta emoaluksesta, jolla on kyky lähettää luotaimia.

“Asianmukaisella designilla nämä pienet luotaimet saavuttaisivat Maapallon tai jonkin muun planeetan tutkimusta varten, kun sen emoalus ohittaa planeetan Maan ja Auringon välisen etäisyyden murto-osan etäisyydeltä — aivan niinkuin ‘Oumuamuakin’ teki”, kirjoittajat selittävät. “Astronomit eivät kyenneet havaitsemaan miniluotaimien vapautusta, koska ne eivät heijasta tarpeeksi auringonvaloa nykyisten teleskooppien niiden havaitsemiseksi.”

Tutkimuspaperi  otsikolla “Physical Constraints on Unidentified Aerial Phenomena” on julkaistu sen jälkeen kun tunnistamattomia lentäviä esineitä ammuttiin alas USA:ssa.

Helmikuun 16. päivänä senaattorit. Marco Rubio, R-Fla., Kirsten Gillibrand, D-N.Y., ja 12 muuta senaattoria lähettivät kirjeen apulaispuolustusministeri Kathleen Hicks ja kansallisen tiedustelun apulaisjohtaja Stacey Dixon pyysivät rahoitusta AAROlle. Bidenin hallinnon aiempi rahoituspyyntö rahoiusvuodelle 2023 epäonnistui rahtoittamaan mitään muuta kuin viraston juoksevat kulut, lainsäätäjät esittivät.

“AARO on mahdollisuus integroida ja ratkaista Amerikkaa kohtaavat uhat ja vaarat, samalla kun tarjotaan läpinäkyvyyttä amerikkalaisille ja vähennetään stigmaa”, lainsäätäjien kirje sanoo. “AAROn menestys riippuu robustista rahoituksesta, jonka se saa aktiviteeteilleen sekä puolustusministeriön ja tiedustelupalvelujen kanssa tehtävälle yhteistyölle.”

 

Artikkelin julkaissut c4isrnet.com

Avi Loeb: Miljoonat avaruusolennot pyörivät aurinkokunnassamme

Alla Lab360:n Avi Loebia ja Oumuamuaa käsittelevän videon transkriptio.

Päivä oli 14. lokakuuta 2017.

Outo kosminen esine lensi planeettamme ohi, eikä kenelläkään ollut pienintäkään aavistusta.

Viisi päivää myöhemmin tähtienvälinen kohde oli matkalla ulos aurinkokunnastamme, kun Havaijin yliopiston tähtitieteilijä Robert Weryk havaitsi sen Havaijilla sijaitsevalla Panoramic Survey Telescope and Rapid Response System -järjestelmällä (Pan-STARRS).

Se oli löytöhetkestään lähtien outo kohde – outo rata, outo nopeus, outoja ominaisuuksia.

Outo kohde sai nimekseen Oumuamua, ensimmäinen tunnettu tähtienvälinen kohde, joka on vieraillut aurinkokunnassa. Mutta tässä on se juttu, että se poistui aurinkokunnasta nopeammin kuin se oli saapunut sinne, eikä enää koskaan palannut.

Ja tässä kohtaa se muuttuu todella mielenkiintoiseksi: Kun seurasimme Oumuamuaa, odotimme, ehkä naiivisti, että se seuraisi hyperbolista rataa, ikään kuin ainoa siihen vaikuttava voima olisi painovoima. Havaitsimme kuitenkin, että normaali, täydellisen hyperbolinen rata ei aivan sopinut siihen, mitä havaitsimme.

Aivan kuin siinä olisi ollut ylimääräinen kiihtyvyys, aivan kuin jokin havaitsematon asia työntäisi sitä painovoiman vaikutuksen lisäksi. Kun se havaittiin, se oli pitkänomaisen sikarin muotoinen, se oli jo kiitänyt oman aurinkomme ohi, tehnyt ovelan hiusneulakäännöksen ja alkanut syöksyä toiseen suuntaan.

Tutkijoita kiinnosti erityisesti kaksi asiaa.

Ensimmäinen oli sen mystinen kiihtyvyys poispäin Auringosta, jota oli vaikea sovittaa yhteen monien ajatusten kanssa siitä, mitä se olisi voinut olla, mistä se olisi tehty.

Toinen oli sen erikoinen muoto — joidenkin arvioiden mukaan se oli 10 kertaa niin pitkä kuin se oli leveä.

Seuraavina vuosina tiedelehdet ja tiedotusvälineet ympäri maailmaa olivat täynnä spekulaatioita. Oliko se kiinteästä vedystä koostuva kappale? Olisiko se voinut olla romu? Vai oliko se, kuten arvostettu Harvardin tähtitieteilijä Avi Loeb ehdotti, älykkään maan ulkopuolisen sivilisaation tekemä keinotekoinen rakennelma?

Pitäkää kiinni hevosistanne, sillä nyt on tulossa hurja tilanne.

No, Avi Loeb on palannut jälleen, ja tällä kertaa Oumuamuan vuoden 2017 vierailua koskevan jatkotutkimuksen kanssa. Tällä kertaa hän ehdottaa, että galaksissamme ei ole vain avaruusolentoja, vaan aurinkokuntamme halki kiitäviä avaruusaluksia on itse asiassa neljä kvintiljoonaa.

Loeb ei suoraan sano, että Oumuamua oli sinänsä avaruusalus, mutta hän sanoo, että meidän pitäisi olla avoimia tälle mahdollisuudelle. Tämän näkemyksen valossa hän periaatteessa kysyy sitä, mitä ”kunnialliset” tiedemiehet eivät koskaan tekisi.

Kuinka monta mahdollista Oumuamuaa voisi olla aurinkokunnassamme, jotka jäävät huomaamatta?

Loeb ja Harvardin tähtitieteilijä Carson Ezell tutkivat, kuinka monta tähtienvälistä vierailijaa olemme jo havainneet.

”Tähtienvälisten kohteiden viimeaikaisten havaitsemisnopeuksien ja tunnettujen kykyjen avulla voidaan arvioida samankaltaisten kohteiden tiheyttä Auringon naapurustossa”, tähtitieteilijät kirjoittavat tutkimuksessaan The Daily Beastin siteeraamana.

Oumuamuan jälkeen tähtitieteilijät ovat havainneet kolme muuta tähtienvälistä kohdetta, eli kahdeksan vuoden aikana neljä. Tällä vauhdilla Loeb ja Ezeller laskivat, että koko aurinkokunnassa voi olla jopa huikeat 40 miljardia tähtienvälistä kohdetta, mukaan lukien alueet, jotka ovat mittalaitteidemme ulottumattomissa.

Luku laskee vaatimattomampaan 4 kvintiljoonaan, kun tarkastelu rajataan Auringon lähellä olevaan ”asumiskelpoiseen vyöhykkeeseen”, mikä on potentiaalisesti jännittävää, sillä jos jotkut niistä ovat avaruusolentoja, ne olisi helpompi havaita. Jotkin Loebin teorioista ovat rajoja rikkovia, mutta hän tuo aina esiin kiehtovia näkökohtia.

Vaikka suurin osa 4 kvintiljoonasta tähtienvälisestä kohteesta osoittautuisi vain avaruuskivien palasiksi, minkä Loeb myöntää olevan todennäköistä, jää silti melko paljon tilaa sille, että osa niistä olisi avaruusolentojen avaruusaluksia.

Mutta missä ne ovat?

Ensimmäisenä mieleeni tulee Kuiperin vyöhyke, kylmä, pimeä ja kaukainen avaruus Aurinkokunnan ulkopuolella. Se koostuu pääasiassa jäisistä kappaleista, kääpiöplaneetoista, pölystä ja komeetoista. Tähän mennessä on luetteloitu yli 2 000 Kuiperin vyöhykkeen kohdetta. Tutkijat uskovat, että nämä ovat vain pieni murto-osa siitä kokonaismäärästä, jonka tutkijat uskovat olevan olemassa.

Yksi Kuiperin vyöhykkeellä NASAa kiehtonut kohde on kuitenkin 15810 Arawn. Nopea Google-haku kertoo, että Arawn on Kuiperin vyön kohde, suuri kivi, joka kiertää Neptunuksen radan ulkopuolella. Mutta onko se kivi?

Huhtikuussa 2016 NASAn New Horizon -avaruusalus saavutti Kuiperin vyön. Kaapattuaan ensimmäisen kohteensa, Pluton, luotain käänsi katseensa kohti outoa rataa kulkevaa suurta kohdetta. Kyseessä on 15810 Arawn, joka on nimetty kelttiläisen kuoleman, sodan ja tuonpuoleisen jumalan mukaan.

Miksi se on niin erikoinen, kysytte?

Suurin osa Kuiperin vyöhykkeen kohteista on tehty kivestä ja jäästä. Mutta Arawn ei liiku kuten mikään muu vyöhykkeen luetteloitu kohde. Tämä on saanut tutkijat miettimään, onko se tehty jostain aivan muusta, jostain paljon vahvemmasta, koska se pyörii niin nopeasti, että keskipakovoiman olisi pitänyt repiä se kappaleiksi.

Miten jokin voi pyöriä niin nopeasti ja pysyä ehjänä?

Tutkijat uskovat, että nopea pyöriminen luo keinotekoista painovoimaa, ja painovoima olisi kaikkein tärkein asia, jota tarvitaan pitkiin tähtienvälisiin matkoihin. Astronautit eivät voi leijua avaruusaluksen ympärillä kulkiessaan satoja valovuosia. Tämä luotasi New Horizonin tarkastelemaan kohdetta lähemmin.

Ja tässä kohtaa asiat muuttuvat oudoiksi.

Kun luotain yritti päästä lähemmäs, yhtäkkiä kaikki sen sensorit sammuivat, lähetykset katkesivat. Aivan kuin joku olisi tarkkaillut läsnäoloamme; joku tai jokin, joka ei halunnut meidän tietävän siitä. Mutta juuri ennen yhteyden katkeamista NASA havaitsi
että Arawn pyöri kuin suuri avaruusalus.

Nyt voi sanoa, että se saattoi olla tekninen häiriö, mutta tässä kohtaa asiat muuttuvat hullummiksi.

Vasta kun New Horizon etääntyi Arawnista, se heräsi yhtäkkiä henkiin kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Nyt jätän teidän tehtäväksenne olettaa, mikä se oli, mutta jos se on älykäs muukalaisyhteiskunta, on täysin järkevää pysyä kaukana Maasta ja tarkkailla meitä hiljaa Kuiperin vyön kylmästä ja pimeästä avaruudesta.

Ja aina kun on tarvetta tarkempaan tarkasteluun, hyppäävät avaruusalukseen ja naamioivat sen, jotta se näyttäisi planeetan olentojen silmissä pelkältä avaruuskiveltä.

Lisäksi Loeb ehdotti aiemmin myös, että Oumuamua voisi olla muukalaisten avaruusromua, käytöstä poistunut purjealus, joka on vahingossa löytänyt tiensä luoksemme. Tai se voi olla aktiivinen tiedustelualus, joka on lähetetty tänne tutkimaan aurinkokuntaamme, hän oli kirjoittanut tutkimuksessaan.

On syitä suosia jälkimmäistä selitystä, Loeb sanoi.

Ensinnäkin Oumuamuan löytyminen itsessään oli jonkinlainen poikkeus. Omassa aurinkokunnassamme, ei irtoa niin paljon ’Oumuamuan kaltaisia kohteita. Lisäksi ’Oumuamuan liike on suunnilleen yhteneväinen Linnunradan galaksissa sijaitsevan alueemme materiaalin keskimääräisen liikkeen kanssa, joka on kinemaattinen tila, jota kutsutaan paikalliseksi lepotilaksi.

Tämän vuoksi kohteen alkuperäjärjestelmää on ollut niin vaikea määrittää.

”Jos loisin instrumentin, jonka henkilöllisyyden haluaisin salata, sijoittaisin sen paikalliseen leposykliin”, Loeb sanoi.

Tähtitieteilijät ovat käyttäneet Länsi-Virginiassa sijaitsevaa Green Bank -teleskooppia ja Pohjois-Kaliforniassa sijaitsevaa Allen Telescope Array -teleskooppiryhmää kuunnellakseen mahdollisia ’Oumuamuan lähettämiä piippauksia.

Tähän mennessä kohde on pysynyt vaiti. Mitä mieltä te olette? Onko Avi Loeb mielestäsi mennyt tällä kertaa liian pitkälle?

Voisiko ensimmäinen vieras aurinkokunnassamme olla merkki avaruusolennoista?

Kirjoittanut: William Brown, Resonance Science Foundationin biofyysikko

Se oli valmiiksi sensaatiomainen tarina, tähtienvälinen kappale kurvasi aurinkokunnan läpi, se oli historiallisesti ensimmäinen ja se oli mahdollisuus oppia enemmän tähtienvälisestä tilasta ympärillämme. ‘Oumuamuan vuoden 2017 ensihavainnon jälkeen sensaatiomaisuus sen ympärillä on kasvanut, kun astrofyysikot ovat analysoineet sen anomaalista kulkureittiä ja kiihtyvyyttä, ja he alkoivat epäillä että sille ei voitaisi antaa luonnollista selitystä. Tämä tarkoittaa, että ‘Oumuamuan anomaalinen käyttäytyminen puhuu siitä, että se olisi keinotekoinen kappale, eikä luonnollisesti esiintyvä.

Huolimatta siitä, että elämää on varmasti ympäriinsä eri puolilla universumia ja että se väistämättä johtaa useiden älykkäiden sivilisaatioiden syntyyn, konservatiiviset tieteentekijät — erityisesti akatemian rajoittuneen ajattelun piirissä — ovat vihamielisiä sellaisen Maan ulkopuolisen elämän havaitsemiselle. Joten kun Harvardin huippuastronomi Avi Loeb julkaisi tulokset laskelmistaan, joista käy ilmi kappaleen mahdollisesti olevan avaruusolentojen alus, hän sai sapiskaa konservatiivisilta tiedekommentaattoreilta.

“Keinotekoista alkuperää pohdittaessa, eräs mahdollisuus on, että ‘Oumuamua purjealus, joka seilaa tähtienvälisissä avaruuksissa kehittyneen teknologian romuna”, Loeb kirjoitti kollegansa Shmuel Bialyn kanssa Astrophysical Journal Lettersissa julkaistussa tutkielmassa otsikolla “voisiko aurinkosäteilyn paine selittää ‘Oumuamuan omalaatuisen kiihtyvyyden?

Joten huolimatta siitä, että ei ole mitään syytä miksi me emme jossain kohtaa havaitsisi toisen älykkään sivilisaation teknologista jälkeä, ja että sellaisen ehdottamisessa ei ole mitään epäloogista, kun havainnot ja laskelmat sitä tukevat, Avi Loeb sai alansa edustajilta kommentteja kuten:

”’Oumuamua ei ole älykäs avaruusalus, ja paperin kirjoittajat loukkaavat rehellistä tieteellistä tutkimusta näin edes ehdottaessaan”, kirjoittaa Paul Sutter, Ohio State Universityn astrofyysikko.

Huolimatta kriitikoiden möykkäämisestä avaruusolennot mainittaessa, vaihtoehtoiset selitykset ovat yhtä ontuvia. Esimerkiksi, jos ‘Oumuamua on jäisen komeetan kivinen pala, silloin se olisi muodostanut kaasukehän ympärilleen, joka oltaisiin havaittu sen ohittaessa Aurinko, mutta kumpaakaan ei ole havaittu.

‘Oumuamua kiihdytti sen poistuessa aurinkokunnastamme, anomaalinen nopeuden muutos jota yritettiin jälkikäteen selittää komeetasta purkautuneiksi kaasuiksi sen ohittaessaan Auringon. Kuitenkin, kuten jo mainittua, mitään kaasupurkausta ei havaittu. Joten kiihtyvyyttä ei ole selitetty. Ja jos se on metallisen asteroidin kaltainen, Loeb sanoo että se kulkee liian nopeasti ollakseen yksinkertainen kivi — laskelmat näyttävät että jokin voima työntää sitä takaapäin.

Selitys tälle voimalle voisi olla, että kappale on itse asiassa aurinkopurje — avaruusaluksen design, joka käyttää auringonsäteiden painetta luomaan etenpäin vievän voiman. On erittäin epätodennäköistä, että kappale olisi “luonnollinen” valopurje, koska valopurjeen pitää olla äärimmäisen kevyt, jotain mikä ei ole jäisten komeettojen ja metallisten asteroidien ominaisuuus. Siksi kappale on mahdollisesti Maan ulkopuolisen elämän älykkään insinööritaidon tuotos.

‘Oumuamuan kuvilla ei ollut tarpeeksi resoluutiota, jotta kappaleen muoto olisi suoraan havaittavissa. Sen muoto on päätelty anomaalisesta tummenemisesta ja kirkastumisesta, joka on omituista käytöstä jota selitettiin sanomalla, että ‘Oumuamua on pitkulainen, sikarin muotoinen kappale joka  “kierii” avaruudessa. Jos se on kuin onkin keinotekoinen purje, silloin se voi olla useita kilometreja leveä ja kuitenkin vain muutaman millimetrin paksu. Epätavallinen tummeneminen ja kirkastuminen voitaisiin sitten selittää auringon valon heijastumisella purjeesta, mikä näyttää oskilloivan tumman ja kirkkaan väliä meidän perspektiivistämme.

Lisäksi tämä selittäisi sen anomaalisen kulkuradan ja kiihtyvyyden. Onko se liian fantastista sanoa, että ensimmäinen tähtien välinen vierailija aurinkokunnassamme on avaruusalus, jonka on lähettänyt älykäs sivilisaatio tarkkailemaan tähteämme ja muita? Ymmärryksemme on vajavainen sen suhteen mitä me pidämme mahdollisena, mutta jos tämän perusteella on jokin selvää ympäristöään tarkkaileville, se on että me elämme huikeassa universumissa, joten konservatiivinen mieli sulkee pois paljon sellaista mikä on oikeasti mahdollisuuksien rajoissa.

Artikkeli: Harvard’s top astronomer says an alien ship may be among us — and he doesn’t care what his colleagues think

 

Artikkelin julkaissut Resonance Science

Oumuamuan kaltainen alus Google Sky:ssa

Ei ole ensimmäinen kerta kun massiivinen sikarinmuotoinen UFO havaitaan Google Sky:ssa tai teleskoopilla.

Tämän kappaleen on löytänyt TruthSeeker Google Sky:sta. Se muistuttaa suurta sikarinmuotoista alusta.

Sikarinmuotoinen alus on varsin samanlainen kuin kuuluisa Oumuamua. On mahdollista nähdä eräänlainen silta tämän aluksen päällä, ja suuri neliöhangaari tai telakoitumispaikka pienemmille aluksille UFOn alla.

Tämä löytö jälleen kerran vahvistaa sen, että tällaisia tähtienvälisia aluksia on olemassa.

Alus on 1400 metriä pitkä ja 120 metriä korkea, ja se löytyy seuraavista Google Sky:n koordinaateista: 2 41 32.38 7 53 16.51

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

NASAn astronomit: Oumuamua on avaruusolentojen alus

Lokakuussa 2017 tiedemiehet havaitsivat omituisen sikarinmuotoisen tähtienvälisen kappaleen saapuvan aurinkokuntaamme uskomattomalla nopeudella. Sitten se yhtäkkiä kiihdytti ja pakeni aurinkokunnastamme 196,000 mailin tuntinopeudella.

Kappale nimeltään Oumuamua, joka on johdettu Hawaiin kielen sanasta joka tarkoittaa viestintuojaa, on yli 400 metriä pitkä ja noin 40 metriä leveä.

Nyt kiinnostava uusi tutkimus on tullut ulos Harvard-Smithsonian Center for Astrophysicsin tähtitieteilijöiden kynästä, joka tarjoaa selityksen Oumuamualle: se saattaakin olla kevyt purje jota säteilynpaine auringosta vie eteenpäin.

Kun Oumuamua saapui aurinkokuntaamme lokakuussa 2017, NASA havaitsi odottamattoman sykäyksen nopeudessa ja siirtymän kulkusuunnassa sen ohittaessaan sisemmän aurinkokunnan.

NASA tuli siihen tulokseen, että Oumuamuan täytyy olla erittäin pitkulainen johtuen sen dramaattisista variaatioista kirkkaudessa kun se matkaa avaruuden halki. Lisäksi he tulivat siihen tulokseen, että tuuletusaukot sen pinnalla emittoivat kaasuja, mikä antaa kappaleelle lisävauhtia. Tämän tutkijat havaitsivat mitatessaan kappaleen paikkaa sen kiitäessään ohi vuonna 2017.

Kuva: NASA — Kaasupurkauksia vaiko… Oumuamuan raketit?

 

Harvardin tiedemiehet ovat jo varmistunet asiasta: Oumuamuan alkuperä on ulkoavaruudessa. Onko kyseessä avaruusolentojen alus joka kelluu romun keskellä tähtien välisessä avaruudessa ja joka tutkii avaruutta täälläpäin galaksia?

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot