Filosofit ja tiedemiehet, uskovaiset ja ateistit, ovat pitkään pohtineet kysymystä ”Olemmeko yksin universumissa?”

Mutta teologi Robin Lovin tietää mitä sanoa ihmisille, jotka mietiskelevät kuinka ottaa vastaan uutiset maan ulkopuolisesta elämästä.

”Tämä löytö on muistutus siitä, mikä meidän olisi pitänyt tietää koko ajan”, sanoi Lovin, Center for Theological Inquiry -tutkimuskeskuksen johtaja New Jerseyn Princetonissa. ”Jumala tekee asioita paikoissa, jonne emme mielemme avulla pääse.”

Lovin kertoi yleisölle viestinsä Kongressin kirjaston John W. Kluge Centerissä paneelikeskustelussa, joka tarkasteli maan ulkopuolisen, älykkään elämän vaikutusta uskontoon.

”Mielestäni on erittäin tärkeää, että uskonnolliset yhteisöt aktiivisesti ottavat kantaa näihin kysymyksiin ja ilmaisevat huolensa näistä aiheista”, hän sanoi. ”Koska ihmiset ottavat nämä kysymykset esiin, ja mielestäni he haluavat nähdä ne yhtä paljon moraalisina kuin henkisinä kysymyksinä — että ei ole pelkästään kyse biologiasta, vaan heistä itsestään.”

”Universumi on jättimäinen paikka, liian laaja ettei elämää olisi muuallakin”, sanoi Steven Dick, astrobiologian puheenjohtaja Kongressin kirjastossa.

”Mielestäni allaoleva periaate on, että fysiikan ja biologian lait ovat universaaleja”, Dick sanoi. ”Mitä on tapahtunut meillä, tapahtuu todennäköisesti myös muualla. Idea elämästä tuolla jossain on paljolti eturintamassa. Kysymys on, mitkä ovat sen vaikutukset.”

”Huolimatta alkuvaiheen epäluuloista että jotkut uskovaiset kärsisivät uskonkriisin jos elämää muilta planeetoilta löydettäisiin, tutkimukset ovat osoittaneet ettei asia todennäköisesti tule menemään niin”, Lovin sanoo.

Vuonna 2008 Ted Peters, systemaattisen teologian tunnettu tutkija Pacific Lutheran Theological Seminarysta, kysyi 1325:lta eri uskontokunnan ihmiseltä kysymyksiä liittyen heidän uskoonsa ja uskonkriisiin mahdollisessa ilmoituksessa, että elämää on löydetty muilta planeetoilta.

Viitaten tutkimukseen Peters sanoi, että hänen saamansa viesti perinteisiin uskontoihin kuuluvilta vastaajilta oli että ”he tulevat pärjäämään ihan hyvin” jos avaruudesta löydetään elämää.

”Sain kommentteja kuten ’maapallo on niin pieni, Jumala on niin iso, voimme odottaa meillä olevan naapureita avaruudessa'”, Peters sanoi. ”Lempilainaukseni oli ’Istuisin koska tahansa samaan kirkonpenkkiin avaruusolion kanssa.'”

Albert Harrison, sosiaalipsykologi ja emeritusprofessori California-Daviksen yliopistossa, sanoi ettei myös hänkään ole yllättynyt uskonnon kestävyydestä.

”Uskonto on ollut olemassa kauan”, hän sanoi. ”Uskonto on monissa kohdin osoittautunut mukautumiskykyiseksi. Mielestäni se on tärkeä asia pitää mielessä, silloinkin kun jotkut tiedemiehet hyökkäävät uskontoa vastaan. Se tarjoaa valtavan lohdutuksen ja tuen ihmisille, erityisesti kun ollaan tekemisissä tuntemattoman kanssa. En voi vain niellä ideaa siitä että ihmiset sekoaisivat ja menisivät paniikkiin.”

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki uskovaiset ottaisivat lämmöllä vastaan kosmisten naapurien idean.

”Tutkimus on pitkä prosessi”, Dick sanoo. ”Jokainen sen vaiheista voi kestää viikkoja, kuukausia, vuosia, vuosikymmeniä. Ei ole epäilystäkään siitä, että jotkut ihmiset tulevat kiistämään sen.”

Kolmannen asteen kontaktin kokevat ihmiset saattavat siltikin olla kaukana tulevaisuudessa, mutta asiantuntijat sanovat, että ihmisten mahdollisuus on paljon lähempänä päästä toisille planeetoille.

”Me emme välttämättä saa yhteyttä [toiseen elämänmuotoon] ennenkuin niin tapahtuu” Dick sanoo. ”Mielestäni meidän tulee olla proaktiivisia. Me emme voi vain odottaa kunnes jotain tapahtuu.”

Harrison ja Peters sanoivat avaruustutkimuksen ja planeettojen asuttamisen säännöstön olevan jotain jossa teologit voivat vaikuttaa.

”Mitä oikeutta meillä on muokata Marsin maanpintaa meidän sirtyessämme toisille planeetoille”, Harrison kysyy. ”Onko OK jos menemme ja luomme tukikohdan, luomme keinotekoisen ilmakehän ja muutamme olosuhteita siellä”.

Peters sanoi, että uskonnollisten akateemikkojen on kyettävä myös tarkastelemaan elämän pyhyyttä toisillakin planeetoilla.

”Onko elämällä itseisarvo”, Peters sanoo. ”Jos me löydämme mikrobielämää Marsista, onko meillä moraalista velvollisuutta suojella sen ilmakehää. Meidän täytyy kysyä mikäli meidän tulisi suojella elämää maapallolla ja sen ulkopuolella. Konsensusta ei ole vielä löytynyt, mutta se tulee olemaan tärkeä.”

Artikkelin julkaissut ET Updates.