Havaintopäivämäärä: 10.11.2023
Havaintopaikka: Fresno, Kalifornia, USA
Tämä on hienoa kuvamateriaalia UFOvni2012 Youtube-kanavalta.
Videolla näkyy isopäisen avaruusolennon hahmo, joka liikkuu parkissa olevien autojen lähistöllä. Kuvassa näkyy seisova hahmo, joka kääntyy ja kävelee pois varjoihin. Tämä on absoluuttista näyttöä siitä, että avaruusolennot kävelevät keskuudessamme.
Scott C. Waring, Taiwan
Havaintopäivämäärä: 21.11.2023
Havaintopaikka: Popocatepetl, Meksiko
UFO menee sisään tulivuoren suusta. Tulivuori on Popocatepetl, jota kuvaavan livekameran näkymistä olen raportoinut yli 10 vuoden ajan. Jälleen kerran näemme UFOn, joka yrittää näyttää meteorilta sen mennessä sisään tulivuoreen.
Tulivuoren alla on avaruusolentojen tukikohta, arviolta 5 mailin syvyydessä pinnasta. UFOt eivät vahingoitu kuumuudesta, useimmat niistä matkaavat valoa nopeammin.
Scott C. Waring
Artikkelin julkaissut UFO Sightings Daily
Tässä on jotain mitä en ole aiemmin nähnyt, mutta joka liittyy vanhoihin CIA-papereihin, joissa puhuttiin siitä miten he käyttivät kaukokatselua tarkkailemaan avaruusolentojen toimia sekä rakenteita aurinkokuntamme muilla planeetoilla ja kuissa.
Miljardööri Robert Bigelow sanoo, että eräs kenraali oli kertonut hänelle eräistä kokeista, jotka saivat aikaan ruumiistapoistumisilmiön G-voimatestilaitteen avulla. Tämä on aitoa tiedettä, joka uhmaa kaikkia tieteellisiä selityksiä. Joku päivä tiede tulee tunnustamaan sen.
Scott C. Waring
Artikkelin julkaissut UFO Sightings Daily
Koordinaatit: 39°42’55.04″N 44°17’48.27″E
Havaintopäivämäärä: 22.11.2023
Käytin Google Earthin karttaa ja katselin Ararat-vuorta Turkissa. Löysin jotain innostavaa, Nooan arkin! Kartan mitta sanoo sen olevan 150 metriä korkea ja päästä päähän lähes 300 metriä.
Tämä on raamatullinen sijainti, jonne Nooan sanotaan laskeneen arkkinsa 5000 vuotta sitten 150 päivää kestäneen Maapallon tulvimisen jälkeen. Jos muinaiset egyptiläiset osasivat nostaa monien tonnien painoisia kivipaasia pyramideja rakentaessaan, silloin olisi helppoa rakentaa 300-metrinen alus sypressipuusta. Sypressi on se puu, josta raamattu sanoo arkin rakennetun.
Scott C. Waring
Artikkelin julkaissut UFO Sightings Daily
lue myös:
Me, jotka nyt puhumme Sakarin kautta, edustamme siriuslaisia. Yhtä Siriuksen neuvostoa, joka työskentelee suoraan Sakarin ja muiden valotyöntekijöiden kanssa tämän matkan aikana, jonka nyt koette Maapallolla kohti korkeamman ulottuvuuden tietoisuutta.
Me tuomme nyt informaatiota Siriuksen lähteestä, koska se resonoi niiden, jotka tätä kuuntelevat, kaikkein korkeimman parhaan kanssa juuri nyt. Me ilmoitamme Siriuksen neuvostosta: te teette uskomattoman hienoa työtä. Olette tehneet uskomattoman hienoa työtä kulkiessanne kohti korkeamman ulottuvuuden tietoisuutta. Korkeamman ulottuvuuden tietoisuus on mahdollista tuntea tietoisuuden kentässänne jo nyt.
Voitte jo nyt tavoitella sitä ajatonta tilaa, sitä tilatonta tilaa, jossa voitte tuntea tämän aallon lähestyvän teitä kuin se olisi jo nyt lähellä teitä, tulossa koti teitä teihin iskeytyvänä resonanttina aaltona, joka pyyhkii ylitsenne. Joka päivä eri osa tätä aaltoa pyyhkii ylitsenne kuin ennakkoaavistus, kuin näkymä siihen mitä on tulossa, kuin lyhyt vilkaisu siihen mitä on tulossa.
Tämä energia nyt on kuin meren aalto, joka puskee ylöspäin, työntää ylös, ylös, ylös, ylöspäin. Mutta me sanomme, mitä paremmin päästätte irti, mitä paremmin irroitatte otteenne, sitä paremmin kykenette huutamaan ääneen, sanomaan asioita ääneen, huutamaan ääneen omassa tilassanne, esimerkiksi. Tilassa, joka ei satuta muita. Nyt me todella korostamme sitä, ettei satuteta muita.
Monia teistä on nyt pyydetty olemaan yksin, jotta voisitte parantua. Tämä kaikki tulee aalloissa. Ja ne, jotka kulkevat eturintamassa, niinsanotusti, monet teistä valotyöntekijöistä, teitä pyydetään nyt olemaan omassa rauhassanne, omassa tilassanne, omissa ajatuksissanne, jotta näkisitte itse mikä teitä palvelee ja mikä ei enää palvele.
Joten monet tiestä saattavat nyt ihmetellä, miksi minä olen niin yksin? Miksi minut on jätetty yksin? Miksi minä olen niin surullinen omien ajatusteni kanssa? Me rohkaisemme teitä jatkamaan tätä jos vain pystytte, tietäkää että tämä on teidän parantumismetodinne. Tämä on menetelmä, jolla päästätte irti siitä mikä ei enää palvele teitä.
Jos olisitte liikaa jonkun toisen seurassa, joka heijastaa teille samoja asioita ulkoisesta lähteestä, kuin peili, samoja asioita takaisin jotka nousevat sisältänne parannettaviksi, jos olisitte samassa tilassa jonkun toisen kanssa joka heijastaa teille kaiken aikaa, kaiken aikaa, ette enää tietäisi mikä on teidän omaa itseänne ja mikä on teidän ulkoista itseänne.
Tämän takia monet teistä joutuvat nyt viettämään, he ovat itse asiassa valinneet viettää aikaa yksin. Jopa ne teistä, joilla on ennen ollut erittäin vahva yhteys, saattavat olla nyt erillään prosessoimassa omia ajatuksiaan. Mutta jos voitte tehdä niin, jos voitte todella käytä kaiken tuon läpi, jos voitte todella prosessoida tuota, jos voitte todella nähdä, se pyytää teitä antautumaan. Pyydän itseäni antautumaan palvelemaan kaikkein korkeinta hyvää. Palkkiot tulevat olemaan lukuisat. Palkkiot tulevat olemaan teille moninaiset. Palkkiot tulevat olemaan sellaisia, että laukkunne täytetään aarteilla.
Me toistamme tämän teille. Laukkunne täytetään aarteilla.
Tämä aarre on jotain mitä olette tulleet tänne keräämään, jota olette tulleet tänne kokemaan tässä ylösnousemuksessa. Se on voimakas työkalu, erittäin voimakas tapahtuma, erittäin voimakas tapa päästää irti emotionaalisesta painolastista, päästää irti vihaa, päästää irti tuskaa, päästää irti kärsimystä, todella.
Monet teistä ovat valinneet tietoisesti kärsiä jotta voisitte päästää siitä irti, jotta voisitte kokea sen. Tämä on monesti valotyöntekijän rooli. Joten me rohkaisemme teitä kestämään sen.
Kestäkää se. Puhukaa siitä jollekin. Puhukaa siitä ääneen. Te olette ihmisiä. Te olette ihmisiä joiden tarvitsee päästää irti tunteista, jotta voisitte parantua. Se voi olla helppoa teille korkeampana olentona vain prosessoida näitä asioita yksikseen. Mutta teidän tulee muistaa, olette täällä maadoittuneina ihmisolentoina. Olette osa kollektiivitietoisuutta. Olette salainen agentti, joka auttaa kollektiivitietoisuutta nousemaan ylöspäin, prosessoimaan noita allaolevia emootioita, joita ei vielä ole käsitelty.
Niin moni teistä saattaa tuntea raskaiden energioiden musertavan teidät, ottavan teidät valtaansa. Ette pysty käsittelemään niit, mutta pystytte kuitenkin.
Pystytte.
Pystytte.
Pystytte.
Tämä on menetelmä, eikä se vaadi minkäänlaista ulkoista apua. Sisällänne on aina olemassa menetelmä, ja me suosittelemme tekemään sen niin selvänä kuin mahdollista. Me todella rohkaisemme teitä olemaan tänä aikana niin selvänä kuin mahdollista. Alkoholi ja huumeet tai muut lääkkeet, ne saattavat helpottaa oloa hetken, mutta ne johtavat samaan lopputulokseen jokatapauksessa. Teidän on päästettävä irti, jotta voitte mennä eteenpäin.
Teidän on sammutettava se jotenkin. Te joudutte puhumaan siitä. Joudutte itkemään sen ulos. Joudutte päästämään sen ulos, antaa sen tulla ulos omasta kehostanne. Tämä on tapa, jolla ihmisolento kehittyy kehon emootioiden irtipäästämisen kautta niin, että kehoon ei kiteydy sairauksia. Tämä on se tapa parantua, ja tämä on se minkä olette valinneet tulla tekemään Maapallolle.
Teette loistavaa työtä. Nämä energiat, ne irroittavat teistä nyt niin voimakkaita asioita teissä. Tämänkaltaista ylisukupolvista tuskaa, jota monet teistä ovat käyneet läpi. Valitettavasti ja onneksi teillä on mahdollisuus olla turvassa, olla suojeluksessa, saada huolenpitoa siellä missä olette.
Teistä saattaa tuntua siltä, että olette edelleen yksin, mutta teistä huolehditaan silti. Muistakaa se, rakkaat valotyöntekijät.
Voitte aina pyytää apua. Ette ole yksin.
Voitte aina pyytää apua.
Lähettäkää viesti ystävällenne. Lähettäkää viesti perheellenne. Lähettäkää viesti veljellenne, siskollenne, äidillenne, isällenne, ystävällenne, ystävillenne, kollegoillenne.
Lähettäkää viesti.
Tehkää se.
Me rohkaisemme teitä tekemään niin.
Tehkää todella niin.
Älkää miettikö sitä liikaa.
Monet teistä miettivät liikaaa, että teidän on prosessoitava ihmistunteita yksin. Ei. Ihmistunteet ovat kollektiivitietoisuus. Osa kollektiivista tietoisuutta, joka on kollektiivinen. Tuo tietoisuus parantaa näitä asioita, prosessoi näitä asioita ainoastaan päästämällä nämä tunteet ulos.
Jos teistä tuntuu siltä, jos teistä tuntuu siltä, haluan sanoa tämän ääneen, tehkää silloin niin.
Olkaa tietoisia siitä, kun sanotte sen, tottakai, että tuleeko se oikeasta paikasta. Tämä on se miksi monta kertaa saatatte pitää kiinni näistä tunteista pitkän aikaa, että näette tuleeko se oikeasta paikasta. Mutta jos voitte tunnistaa sen tuleeko se oikeasta paikasta, antaako se minun kehittyä, onko tämä jotain minkä sanomista minä pelkään, onko tämä jotain mitä olen pitänyt sisälläni pitkän aikaa.
Me rohkaisemme teitä sanomaan sen ääneen. Tämä auttaa teitä monin eri tavoin.
Me siriuslaiset palvelemme aina valolla ja rakkaudella.
Kiitos, kiitos, kiitos.
Vau.
Juuh.
Se vaatii aika paljon rohkeutta tehdä tällaista työtä. Toivottavasti kykenette tajuamaan sen. Minulle henkilökohtaisesti se on ollut helppoa tehdä tällaista työtä, päästää se ulos.
Joten toivottavasti voitte ymmärtää mitä teen tässä. Ja toivon, että ymmärrätte itse miksi te teette omaa työtänne täällä.
Mitä enemmän olette yksin tuskanne kanssa, sitä enemmän se kertoo teille. Mitä enemmän käsittelette tuskaanne, sitä enemmän se paljastaa teille. Tällaista olen opetellut.
Mitä enemmän päästän irti, sitä enemmän löydän itseni. Se on myös jotain mitä olen opetellut.
Nämä ovat erittäin kiinnostavia aikoja.
Nimeni on Sakari. Kiitos kun katsoit. Olkoon rauha polullasi.
Moi moi.
Havaintopäivämäärä: 11.11.2023
Havaintopaikka: Maapallon Aurinko
Löysin UFOn piilottelemassa Auringosta. Kyseessä on ESAn video. Videolla näkyy kokovertailu UFOn alla, mikä tarkoittaa, että UFO on suurempi tai yhtä suuri kuin meidän Kuu!
ESA julkaisi videon sanoen, että sillä näkyy tarkinta kuvaa koskaan Auringosta. Videon on kuvannut ESAn Solar Orbiter, joka tarkkailee Auringon etelänavan aluetta. UFO on verhoutuneena, mutta Auringon energia heijastuu sen reunoilta ja paljastaa sen koon, sijainnin ja muodon. UFO pysyy paikallaan, se ei liiku.
Piirsin sen muodon videolle sen vasempaan alanurkkaan. Olen raportoinut UFOista Auringon lähellä yli 15 vuoden ajan ja tämä on parasta näyttöä koskaan UFOista Auringossa. Ne todennäköisesti keräävät sieltä jotain harvinaisia hiukkasia, joita ne tarvitsevat niiden kehittyneeseen teknologiaan. Tämä on 100-prosenttista näyttöä UFOjen olemassaolosta Auringossamme!
Scott C. Waring
Artikkelin julkaissut UFO Sightings Daily
Havaintopäivämäärä: 20.7.2023
Havaintopaikka: Del Mar, Kalifornia, USA
Lähde: MUFON
Tästä tuli useita videoraportteja, mutta valitsin tämän koska sen laatu on paras. Hehkuvia palloja näkyi Del Marin yllä merellä. Kohteet näkyvät eri väreissä. LED-valoja on toki olemasssa, mutta UFOt myös hehkuvat eri väreissä. Samaa on sanottu sadoissa UFO-raporteissa ympäri maailman, joista monet ovat vuosikymmeniä vanhoja.
Scott C. Waring
Silminnäkijä kertoo:
Nämä orbit näkyivät yli puolen tunnin ajan meren yllä Kalifornian Solana Beachilla. Ne muuttivat väriään ja muotoaan ja sulautuivat yhteen ja erkanivat.
Artikkelin julkaissut UFO Sightings Daily
kirjoittanut Sean Casteel
Tämän artikkelin voisi helposti otsikoida ”Seksiä tähdissä” tai ”Miten avaruusolennot haluavat paritella kanssasi!”. Olipa kyseessä sitten harmaat, hyönteisolennot, maanalaisen legendan Dero, reptiliaanit tai komeat pohjoismaiset avaruusveljekset, termi ”lähikohtaamiset” saa aivan uuden merkityksen. Läheinen on läheinen, mutta tämä on todella niin läheinen kuin vain voi tulla — jopa ahdisteluun asti kaikissa sen eri muodoissa.
Oletko valmis tutkimaan sellaista paranormaalin aluetta, joka on tyypillisesti syrjäytetty UFO-tutkimuksen ”getton” naapurustoon? Jännittääkö vai kammottaako ajatus seksistä avaruusolentojen kanssa? Global Communications/Inner Lightin uusimman kirjan Screwed By The Aliens lukeminen auttaa sinua tekemään päätöksesi.
Jos aihe on sinulle uusi, yllätyt todennäköisesti siitä, miten tavallisia seksuaaliset kohtaamiset aluksilla ja avaruusolentojen kanssa todella ovat. Se on yleinen tapaus, mutta siitä puhutaan harvoin, jopa avaruusolentojen sieppauksiin kovasti uskovien keskuudessa.
Jotkut tutkijat ovat jo pitkään määritelleet avaruusolentojen sieppauksen tahattoman luonteen, johon liittyy monia tungettelevia ja kivuliaita elementtejä, eräänlaiseksi ”raiskaukseksi” — riippumatta siitä, tapahtuuko kohtaamisen aikana seksiä vai ei. Mutta kuten Screwed By The Aliens osoittaa, on olemassa lukuisia tapauksia, joissa fyysistä seksiä ihmisten ja avaruusolentojen välillä TAPAHTUU.
Eri tutkijoiden arkistoista löytyvät tapaustutkimukset osoittavat, miten erilaiset reaktiot avaruusolentojen seksuaaliseen kohtaamiseen ovat. Jotkut kokijat sanovat, että seksi avaruusolentojen kanssa on paljon miellyttävämpää kuin mikään ihmisrakastajan tarjoama, kun taas toiset muistelevat traumatisoivaa painajaista, jossa he ovat fyysisesti voimattomia ja kärsivät loputtomasta henkilökohtaisen loukkauksen tunteesta.
Yli puoli vuosisataa UFOja ja niihin liittyviä ilmiöitä käsiteltyään toimittaja, päätoimittaja ja kustantaja Timothy Green Beckley törmäsi uuteen sanaan, joka ei ollut aivan valmis lisättäväksi, kun Websterin sanakirja päivittää rutiininomaisesti englannin kielen viimeisimmät lisäykset.
Beckley löysi sanan ”eksofiili”, ja saatat yllättyä kuullessasi, että se tarkoittaa ”henkilöä, joka himoitsee seksiä avaruusolentojen kanssa”.
Jos taas kaihdat avaruusolentoja ja haluat, että he pitävät näppinsä erossa toisistaan, sinua on hieman vaikeampi luokitella, Beckley selittää. ”Astrofobia” on ulkoavaruuden ja kaiken siellä olevan pelkoa, joten siihen kuuluvat myös avaruusolennot. Ksenofobia on pelkoa ketä tahansa toisesta paikasta tulevaa kohtaan, ja se määritellään usein ”ulkomaalaispeloksi”.
”Ehkä voimme luoda oman sanaston kuvaamaan tätä pelkoa”, Beckley uskaltaa sanoa. ”Jotain sellaista kuin eksofobia ehkä? Nähdäkseni jos se sopii sinulle, se sopii minullekin.”
“Eksofiili” ja muut samankaltaiset sanat tulivat esiin, kun Beckley ja hänen kirjailijaryhmänsä tekivät tutkimusta uusinta kirjaansa Screwed By The Aliens: True Sexual Encounters With ETs varten.
Kirjassa on mukana sekä minun panokseni (täydellisen tiedonantovelvollisuuden vuoksi) että 17 muun tutkijan ja kirjoittajan panos. Kirjassa on edustettuina joitakin alan suurimpia nimiä, kuten John Keel ja Brad Steiger, jotka molemmat ovat jo edesmenneet mutta joiden uraauurtava työ ufologian ”primitiivisen” koulukunnan ulkopuolelle menemisessä vaikuttaa alaan edelleen monin tavoin. Käyttämällä kirjassaan useita kirjoittajia Beckley pystyy tarjoamaan lukuisia näkökulmia seksuaaliseen kosketukseen, jotka vaihtelevat äärimmäisen vihamielisistä raiskaussyytöksistä hyväntahtoisempiin uskomuksiin, kuten hyväntahtoiseen hybridien jalostusohjelmaan, joka viime kädessä pelastaa ihmiskunnan täydelliseltä sukupuuttoon kuolemiselta.
Ajatus siitä, että avaruusolentokontaktiin sisältyy usein seksuaalinen komponentti, ei ole aivan uusi. Se on kuitenkin suurimmaksi osaksi siirretty ufologian harvoin tunnustetulle, kiusalliselle ”ghetto”-alueelle, jonka useimmat tutkijat haluavat yksinkertaisesti sivuuttaa. Beckleyn tarkoituksena on kohdata seksuaalinen kysymys suoraan, monesta näkökulmasta ja niin rehellisesti kuin tiedot sallivat.
Jos hyväksytte käsityksen, jonka mukaan nykyaikainen UFO-aikakausi alkoi Kenneth Arnoldin havainnosta vuonna 1947, teidän pitäisi myös hyväksyä, että ensimmäinen tunnettu ja kirjattu seksuaalinen sieppaus tapahtui kymmenen vuotta myöhemmin. Lokakuussa 1957 23-vuotias brasilialainen maanviljelijä nimeltä Antonio Villas Boas joutui traktorinsa kyydistä siihen, mitä hän aluksi luuli maahan laskeutuvaksi kiiltäväksi tähdeksi. Kauhuissaan hän yritti paeta jalan, mutta hänet vietiin väkisin avaruusalukseen.
Siellä Boas riisuttiin alasti ja häneltä otettiin verinäyte. Alaston nainen tuli huoneeseen, jossa häntä pidettiin. Nainen alkoi hyväillä häntä ja vietteli hänet lopulta. Kun Boas ja nainen olivat olleet yhdynnässä keskenään, kaksi ”miehistön jäsentä” ilmestyi ja kutsui naisen pois. Ennen poistumistaan nainen kääntyi maanviljelijän puoleen ja osoitti ensin vatsaansa, sitten häntä ja lopuksi taivasta.
”Toimittuaan siitoseläimenä”, kirjoittaa kirjailija Scott Corrales uuden kirjan eräässä luvussa, ”Antonio vietiin juhlattomasti pois aluksesta, joka lähti välittömästi liikkeelle.”
Vaikka Antonio Villas Boasin tapaus oli aikanaan laajalti pilkattu, se on, anteeksi sanonta, ”uraauurtava” tapaus avaruusolentojen sieppausten historiassa, erityisesti sieppausten, joihin liittyy seksuaalinen elementti. Corrales ja muutamat muut Screwed By The Aliens -kirjan kirjoittajat käsittelevät tätä ratkaisevaa tarinaa, jolloin tapausta voidaan tarkastella Beckleyn kokoamien kirjoittajien erilaisista näkökulmista.
Beckleyn pitkäaikainen tuttava, taiteilija David Huggins sen sijaan kuvailee aivan toisenlaista suhdetta kauniiseen naispuoliseen avaruusolentoon. Huggins kutsuu Crescent-nimistä tähtienvälistä rakastajaa varsin avoimesti ”sielunkumppanikseen”.
Haastattelussa, joka tehtiin Exploring the Bizarre -podcastia varten, jota Beckley isännöi yhdessä kirjailija Tim R. Swartzin kanssa, Hugginsilta kysyttiin: ”Eikö olekin totta, että pidät suhdettasi Crescentiin kauniina suhteena, joka on kukoistanut lajien väliseksi romanssiksi, joka on kestänyt vuosikymmeniä ja johtanut siihen, että Crescent on synnyttänyt lapsesi?”.”
“Se olisi tarkka kuvaus meneillään olevasta kokemuksesta”, Huggins vastasi.
Sen lisäksi, että Huggins on täyttänyt useita kankaita kuvaamaan hänen ja Crescentin rakkausseikkailuja, hän on tehnyt myös elokuvan nimeltä Love and Saucers, joka kertoo heidän tarinansa filmillä. Elokuva on saatavilla VOD-suoratoistona iTunesissa, Amazonissa, Vimeossa, Google Playssa ja YouTubessa. Se on kiehtova käänteentekevä vastakohta useammin kohdatuille seksiin liittyvien UFO-kokemusten kauhistuttaville julmuuksille ja saattaa todella olla tapaus ”Rakkauden voittokulku”.
Populaarikulttuurissa yksi tunnetuimmista avaruusolento/seksuaalitarinoiden elementeistä on ”anaalianturi”, joka sai alkunsa Communionin kirjoittajan Whitley Strieberin kidutustunnustuksesta, kun hän kuvaili, että hän oli joutunut jonkinlaisen muukalaislaitteen, jonka tarkoitus ei ollut hänelle tiedossa, penetroimaksi. Strieberiä jälkeenpäin tutkinut lääkäri kertoi hänelle, että kudosvauriot hänen peräsuolen alueellaan osoittivat, että kirjailija oli ilmeisesti ”raiskattu”. Kun Strieber sisällytti anaaliraiskausepisodin kirjaansa Communion sekä vuonna 1989 ilmestyneeseen elokuvaversioon bestselleristään, siitä tuli nopeasti kulttuurinen vitsi, ja se aiheutti entistä enemmän pilkkaa jo ennestään syvästi nöyryytetylle Strieberille.
Screwed By The Aliensissa on luku, jossa kerrotaan ”anaalianturi”-meemin kehityksestä ja sen käytöstä esimerkiksi Comedy Centralin South Park -sarjassa. Haastattelussa, jonka tein Strieberin kanssa lähes 30 vuotta sitten, hän kertoi katuvansa sitä, että hän kertoi julkisesti anaalianturikokemuksestaan, mutta koki olevansa lukijakunnalleen velkaa sen, että kertoi siitä rehellisesti. Vastoin yleistä mielipidettä hän tunsi olevansa ”pakonomaisen rehellinen” eikä ”pakonomainen valehtelija”.
Edesmennyt tohtori Karla Turner oli avaruusolentojen sieppaamien ihmisten ”ihmisoikeuksien” suorapuheinen puolestapuhuja. Hän ja hänen perheensä olivat kaikki kokeneet avaruusolentojen sieppauksen, ja hän omisti loppuelämänsä sen ilmiön tutkimiselle, joka oli niin syvästi muuttanut hänen todellisuuskäsitystään. Lopulta hän kirjoitti aiheesta kolme kirjaa, joita pidetään nykyään klassikkoina: Into the Fringe, Taken ja Masquerade of Angels.
Toisen edesmenneen sieppaustutkijan, Budd Hopkinsin, mukaan pelkkä se tosiasia, että avaruusolentojen sieppaus on tahaton kokemus, että henkilö ”viedään” ilman hänen lupaansa, pakottaa määrittelemään kokemuksen eräänlaiseksi ”raiskaukseksi”.
Turner puhui kuitenkin paljon muustakin kuin ”metaforisesta” raiskauksesta; hän syytti avaruusolentoja kirjaimellisesta ja fyysisestä seksuaalisesta väkivallasta voimattomia ihmisuhrejaan kohtaan. Turner väitti, että avaruusolennot käyttivät usein petosta tehdäkseen siepatusta henkilöstä halukkaan seksikumppanin. Muukalainen saattoi ottaa siepatun puolison muodon tai naamioitua julkkikseksi, jota siepattu tiesi pitävänsä viehättävänä. Myös asiaan liittyvät perversiot ovat varsin järkyttävää luettavaa, kuten pedofilia ja avaruusolentojen pakottaminen harrastamaan eläimellistä seksiä eläinten kanssa. Jokainen, joka lukee näitä kertomuksia, tuntee luonnollisesti moraalista paheksuntaa, inhoa ja vihaa, jos tarinat on otettava todesta.
Mutta Turner itse varoittaa lukijaa siitä, että tämänkaltaisia väitteitä, joita yleensä esittävät siepatut henkilöt, jotka käyvät läpi regressiivisen hypnoosin saadakseen muistot takaisin avaruusolentojen aiheuttamasta muistinmenetyksestä, on punnittava hyvin tarkkaan, ennen kuin niistä voi tehdä helppoja johtopäätöksiä. Oudolla ja dramaattisella tapahtumalla voi olla lukuisia mahdollisia syitä, ja pelkkä avaruusolentojen himojen tyydyttäminen on vain yksi mahdollisuus monien muiden joukossa.
Turnerilla oli kuitenkin liittolaisia kentällä. Edesmennyt Barbara Bartholic, oklahomalainen tutkija, liittyi Turnerin ryhmään ja teki suuren osan hypnoottisesta regressiotyöstä Turnerin tutkimuksessa, joka koski muukalaisten seksuaalista hyväksikäyttöä. Screwed By The Aliens -kirjassa on mukana Bartholicin suorittama hypnoottinen regressiosessio siepatun Ted Ricen kanssa, jossa Rice kertoo uudelleen seksuaalisesta kohtaamisesta, johon liittyi hänen tuolloin elossa olleen isoäitinsä ja hänen edesmenneen isoisänsä välinen yhdyntä. Avaruusolento otti hänen edesmenneen isoisänsä muodon vietelläkseen hänen vastentahtoisen isoäitinsä seksuaaliseen kanssakäymiseen. Kuten sanoin, se on usein hyvin häiritsevää tavaraa.
Olette ehkä huomanneet tätä artikkelia lukiessanne, että monet uudessa kirjassa siteeratuista asiantuntijoista ovat jo kuolleet. Turnerin (joka kuoli syöpään vuonna 1996) ja Bartholicin (joka kuoli aivohalvaukseen vuonna 2010) tapauksissa ihmiset, jotka seurasivat heidän työtään ja olivat samaa mieltä heidän tilannearvionsa kanssa, uskovat, että vihamielinen muukalaisolento, joka ei halunnut heidän pahaa agendaansa vastustettavan, vei nämä kaksi naista ennen aikojaan — että heidät yksinkertaisesti murhattiin heidän avaruusoleentovastaisten uskomustensa vuoksi.
Jos näin on, se ei ole estänyt Eve Lorgenia, toista sieppaustutkijaa, julistamasta avoimesti päättäväisyyttään seurata Turnerin ja Bartholicin jalanjälkiä ja paljastaa totuus avaruusolentojen seksuaalisesta ja psykologisesta manipuloinnista. Lorgen on kirjoittanut teoksen The Love Bite: Alien Interference in Human Love Relationships, jossa rakkauspurema määritellään eräänlaiseksi ”psyykkiseksi raiskaukseksi”, jossa siepattu uhri johdatetaan sitoutumaan avaruusolentojen valitsemaan rakkauskumppaniin. Monenlaiset piinaavat tunteet ovat usein mukana, kun rakastavaiset kamppailevat selviytyäkseen seksuaalisista ja romanttisista tunteista, jotka eivät ole heidän ”omia”.
Osia Lorgenin kanssa tekemästäni The Love Bite -haastattelusta on yhdistelty hänen tiedostoistaan poimittuihin tapaustutkimuksiin. Kummallista kyllä, jotkut Lorgenin kanssa puhuneista naisista ovat sanoneet, että seksi avaruusolennon kanssa on nautinnollisinta, mitä he ovat koskaan kokeneet, että eroottinen jännitys menee paljon pidemmälle kuin mitä tapahtuu ihmiskumppanin kanssa. Tämä on yksi syy siihen, että muukalaisten seksuaalisen manipuloinnin vaikutuksista selviytyminen on usein hyvin vaikea prosessi ja vaatii poikkeuksellisen paljon emotionaalista voimaa. Lorgenin tapaustutkimukset osoittavat kuitenkin, että itsensä vapauttaminen tästä omituisesta orjuuden muodosta on mahdollista.
Sitten ovat akateemikot ja heidän tutkimuksensa. Tohtori Michael Grosso, joka on opettanut humanistisia aineita ja filosofiaa useissa yliopistoissa, kirjoittaa luvun siepattujen kertomien seksuaali- ja lisääntymistarinoiden avoimesta symboliikasta ja piilomerkityksistä. Grosso kamppailee sen kanssa, miten tällainen teknisesti kehittynyt sivilisaatio ylipäätään tarvitsisi ihmisten apua geeniperimänsä vahvistamiseen, mutta sanoo, että yleinen metafora on silti se, että avaruusolentojen sairaus etsii parannusta ihmisiltä. Hän pohtii myös, voisivatko tuotetut avaruusolentohybridit olla hyödyksi ihmiskunnalle sen sijaan, että ne palvelisivat vain avaruusolentojen tarpeita.
Toinen akateeminen ammattilainen, joka liittyy Beckleyn kirjoittajien joukkoon, on tohtori Greg Little, jolla on tohtorin tutkinto kasvatuspsykologian alalta ja joka tarjoaa kiehtovan kuvauksen demonisista makuuhuoneen vierailijoista, joita on kirjattu kautta aikojen. Hän viittaa tietysti naispuolisiin succubuksiin ja miespuolisiin incubuksiin, demoneihin, joiden sanotaan vierailevan vastakkaista sukupuolta olevien ihmisuhrien luona heidän nukkuessaan seksuaalisen nautinnon saamiseksi sekä siemennesteen ja munasolujen keräämiseksi.
Tämä skenaario, joka on suosittu keskiaikaisen Euroopan uskonnollisissa taruissa, on niin täysin samanlainen kuin se, mitä avaruusolentojen sieppaamiksi tulleet kertovat lähikohtaamisten seksuaalisista näkökohdista, että on mahdotonta tehdä mitään mielekästä eroa näiden kahden välillä. Tässä on myös suora yhteys 1. Mooseksen kirjan kuudenteen lukuun, jossa enkelit — tai Jumalan pojat — tuntevat pakotetuksi tulla alas taivaasta harrastamaan seksiä ihmisnaisten kanssa ja synnyttävät sen seurauksena jättiläisten rodun, jota aletaan arvostaa maan päällä.
Ajatus avaruusolentojen aiheuttamasta raskaudesta käsitellään perusteellisesti edellä mainitun Brad Steigerin sekä Christa Tiltonin mukaansatempaavassa kertomuksessa, jossa hän paljastaa Beckleylle yksityiskohdat siitä, miten avaruusolennot käyttivät häntä sijaisäitinä. Samaan aikaan William Kern tarjoaa uusia teorioita DNA:n käytöstä ja muista avaruusolentojen sieppaukseen liittyvistä geneettisistä elementeistä keskittyen reptiliaanien lisääntymisen rinnakkaiseen luonteeseen. Kaiken kukkuraksi Kern kertoo myös omasta mielenkiintoisesta kohtaamisestaan mahdollisen avaruusolentonaaraan kanssa.
Ja Tim R. Swartz raportoi avaruusolennon hiusnäytteestä, joka jäi jäljelle seksuaalisen kohtaamisen jälkeen ja joka annettiin australialaiselle tutkijalle, tohtori Horace Drew’lle analysoitavaksi.
Swartzin mukaan: “Tohtori Drew’n suorittama PCR- (polymeraasiketjureaktio) DNA-profilointi hiuksista paljasti, että ne olivat peräisin henkilöltä, joka oli biologisesti lähellä normaalia ihmisgenetiikkaa, mutta kuului epätavalliseen rotutyyppiin — harvinaiseen kiinalaiseen mongoloidityyppiin — joka on yksi harvinaisimmista tunnetuista ihmislinjoista ja joka on kauempana ihmisen valtavirrasta kuin mikään muu paitsi afrikkalaiset pygmit ja aboriginaalit. Vielä oudompaa oli se, että mitokondriaalisen DNA:n profilointi paljasti hiusjuuressa harvinaista baski/gaelityyppistä DNA:ta sekä viitteitä CCR5-geenin deletoitumistekijästä — mikä viittaa mahdolliseen virusresistenssiin HIV:n ja isorokon kaltaisia tauteja vastaan.
“DNA-tutkimuksen uskomaton tulos näyttää osoittavan, että ihmisen geneettistä manipulointia on tehty sellaisessa mittakaavassa, johon nykytiede ei ole vielä pystynyt. On myös viitteitä siitä, että ”ihmiset”, joilta hiusnäyte on peräisin, on muutettu geneettisesti vastustuskykyisiksi sukupuolitauteja, kuten HIV:tä/AIDSia, vastaan. Tämä on mielenkiintoinen kehityssuunta, kun otetaan huomioon tarinat, joita on levitetty vuosikymmeniä jonkin tuntemattoman ryhmän toteuttamasta mahdollisesta ihmisen ja avaruusolennon risteytysohjelmasta.”
Hiukset ovat tosin peräisin todistettavasti ihmiseltä, mutta niillä on kuitenkin monia poikkeavia ominaisuuksia. Se, että olento on suunniteltu vastustuskykyiseksi HIV:lle/aidsille, saattaa viitata siihen, että sitä pyydetään olemaan usein yhdynnässä ”täysin tuntemattomien” ihmisten kanssa, joiden terveydentilaa sukupuolitautien suhteen ei tunneta.
Mutta Screwed By The Aliens ei ole pelkkää synkkyyttä. Kuten hänelle on tyypillistä, Beckley tarjoaa myös joitakin kevyempiä hetkiä, kuten esseensä elokuvaseksistä avaruusolentojen kanssa, joka on runsaasti kuvitettu elokuvakuvilla ja teatterijulisteilla. Sci-fi on täynnä seksikohtauksia ja -tapahtumia, joissa ihmiset ja ei-niin-ihmiset kohtaavat ”luontokappaleiden parituksissa”, kuten Beckley niitä kutsuu. Toinen hauskuus tulee Nomar Slevikiltä, joka kertoo useista pulp-lehtien kansista, joissa kuvataan kauniita, pulleita ihmisnaisia, joita avaruusolennot saalistavat seksuaalisesti. Olennot saavat minkä tahansa muodon, joka sattui osumaan kyseisen taiteilijan mielikuvitukseen.
Kirjan alkusivuilla Beckley kamppailee ajatuksen kanssa löytääkseen lopullisen vastauksen joidenkin avaruusolentokohtaamisten seksuaaliseen luonteeseen ja omaan asemaansa UFO-maailmassa.
“Tällä kirjalla on kaksoismerkitys”, Beckley kirjoittaa. “Kun käännät sivuja, huomaat, että olemme lähestyneet UFOjen seksuaalista luonnetta, avaruusolentojen matkustamista niillä ja ultraterrestriaalien lisääntymisprosessia avoimin mielin. On helppo naureskella lukiessaan raportteja anaaliluotauksista ja niistä, jotka väittävät, että he ovat synnyttäneet melko suuren tähdenlapsia sisältävän perheen, tai jotka harrastavat seksiä reptiliaanien kanssa lähes joka lauantai-ilta. Myönnämme itsekin naureskelevamme silloin tällöin, mutta tämä on mahdollisesti hyvin tärkeä osa UFO-tutkimusta, jota on suurimmaksi osaksi laiminlyöty, koska jotkut pitävät sitä loukkaavana.
“Mutta vaikka jokin on loukkaavaa tai ei miellytä”, hän jatkaa, “ei tarkoita, että sinun pitäisi jättää se kokonaan huomiotta. Ilmiö ei tule katoamaan. Tutkitaan siis sitä ja annetaan pelimerkkien pudota sinne, minne ne putoavat (hyvin lattea toteamus, mutta tulee ensimmäisenä mieleen).
“Toinen merkitys ainakin minulle on se, että joskus tuntuu siltä, että avaruusolennot ovat ”kusettaneet minua”. Vaikka minulla on ollut kolme UFO-havaintoa, olen kirjoittanut ja julkaissut lukemattomia kirjoja ja lehtiä, olen edelleen ymmälläni siitä, mistä UFOjen arvoitus tarkalleen ottaen koostuu. Meillä on lähikohtaamisia, makuuhuoneeseen tunkeutujia, sieppauksia, hallituksen salailua, huutoa paljastamisesta ja kaikkea mahdollista äärivasemmalle sekä -oikealle.
“Olisin voinut mennä ja hankkia tavallisen työn, mutta ei, ”he” johdattivat minut seuraamaan heitä, keskustelemaan heidän kanssaan ja omistamaan elämäni heidän tarkoituksensa ymmärtämiselle. Joten tavallaan kyllä, avaruusolennot ovat ’panneet halvalla’ minua. Mutta kuten seksi, se on ollut nautinnollinen kokemus (suurimmaksi osaksi).”
Hyvässä tai pahassa, ainakin jotkut avaruusolennot ovat kiinnostuneita ihmisten seksuaalisuudesta ja lisääntymisestä ja tekevät työtään ilman ihmisten suostumusta tai hyväksyntää. Se, onko se ”raiskaus”, on kysymys, johon ei ole helppo vastata. Mutta kuten Beckley sanoo, saatamme olla tilanteessa, jossa meitä pannaan halvalla sekä kirjaimellisesti että kuvainnollisesti.
SCREWED BY THE ALIENS: TRUE SEXUAL ENCOUNTERS WITH ETs
THE LOVE BITE: ALIEN INTERFERENCE IN HUMAN LOVE RELATIONSHIPS
UFO HOSTILITIES AND THE EVIL ALIEN AGENDA: LETHAL ENCOUNTERS WITH ULTRA-TERRESTRIALS EXPOSED
PROJECT ALIEN MIND CONTROL – UFO REVIEW SPECIAL, THE NEW UFO TERROR TACTIC
YouTube-kanavamme “Mr. UFO’s Secret Files”
Artikkelin julkaissut Spectral Vision
kirjoittanut Daniel Tarr
2007.
Trevor James Constablen ”taivaan otusten teoria” on ehkä yksi oudoimmista teorioista, joita on esitetty selitykseksi UFO-ilmiölle. Trevor James Constable oli yksi teorian kannattajista, joka väitti, että UFOt tulivat rinnakkaisesta eetterimaailmasta, ja että UFOja oli kahta eri luokkaa: toiset olivat koneita ja toiset eläviä olentoja. Näitä näkymättömiä olentoja hän kutsui nimellä ”taivaan otukset” (engl. Sky Critters) ja että ne elävät ilmakehässä. Constable väitti kuvanneensa molempia UFO-tyyppejä filmille työskennellessään James Woodsin kanssa 1950- ja 60-luvuilla. Hän kirjoitti teoriasta useita kirjoja: They Live in the Sky vuonna 1959[1] kirjailijanimellä Trevor James ja Sky Creatures — Living UFO’s vuonna 1978[2].
Constablen mukaan nämä tavanomaiselle silmälle näkymättömät biomuodot voidaan tallentaa infrapunafilmillä ja Constablen kehittämillä erityisillä tekniikoilla, joita hän kuvailee kirjassaan The Cosmic Pulse of Life: The Revolutionary Biological Power Behind Ufo’s.[3] Nämä kohteet, jotka Constable väittää olevan olennainen osa yleistä UFO-ilmiötä, ovat ilmakehämme biologisia organismeja eivätkä Maan ulkopuolisia avaruusaluksia. Kun tällaiset biomuodot tulevat näkyvän valon spektriin, ne näkyvät nopeasti liikkuvina, sykkivinä valonlähteinä, ja ne sekoitetaan keskenään klassisempiin, rakenteeltaan rakenteellisempiin ulottuvuuksienvälisiin koneisiin, jotka tunnetaan lentävinä lautasina.
Trevor James Constable oli vakuuttunut yläilmakehässä elävien näkymättömien elämänmuotojen olemassaolosta. Hän antoi niille hienon ja yksinkertaisen nimen: Taivaan Otukset. Hän linjasi näkemyksensä UFOista eetterialuksina Wilhelm Reichin orgonienergian kanssa.
Kesällä 1957, Reichin kuolinvuonna, Constable liittoutui Jim X. Woodsin kanssa yrittäessään saada valokuvatodisteita teoriansa tueksi. Valittuaan sopivan paikan Kalifornian aavikolla Yucca Valleyn ja Old Woman Springsin välissä molemmat miehet asensivat kameralaitteistonsa, johon oli ladattu infrapuna-herkkä mustavalkofilmi. Sovittu suunnitelma oli, että Constable seisoisi pienellä niemekkeellä ja suorittaisi tähtiharjoitukseksi kutsutun meditaatioharjoituksen. Harjoituksen uskottiin kohdistavan hänen kehonsa maan magneettikenttään ja samalla asettuvan ”bioenergiseksi majakaksi” siinä toivossa, että se houkuttelisi uteliaita otuksia IR-spektrin (infrapunaspektrin) kuvauskelpoisiin alueisiin.
Samaan aikaan Woods asettui hieman kauemmas ja kuvasi tyhjää taivasta taustapiirteitä vasten, yleensä Constable kuvassa alhaalla. Kokeet tapahtuivat yleensä aamuyöllä aavikon ilmassa, joka oli heidän mielestään otollisin aika tällaiselle psyykkiselle kokeilulle.
Vuoden 1958 puoliväliin mennessä näiden kahden miehen valokuvaussessioiden tulokset olivat selvästi nähtävissä. Vain yhden vuoden aikana he olivat tallentaneet filmille yli 100 poikkeavaa kuvaa. Joissakin oli pimeitä kohteita, toisissa ellipsinmuotoisia eläviä soluja muistuttavia erikoisia ellipsejä ja taas toiset muistuttivat klassisempia UFOja. Kaikki näyttivät olevan huomattavan kokoisia, ja niitä kehystivät fyysiset piirteet, kuten aavikkomaisemat, kukkulat ja ihmiset.
Constablen ja Woodsin saavutusten voimakkuutta voidaan arvioida huomattavasta kuvasarjasta, joka on tallennettu IR-kuvafilmille Mojaven autiomaassa määrittelemättömänä ajankohtana. Jaksossa, joka on kuvattu 24 kuvaa sekunnissa ja joka on julkaistu hänen kirjassaan The Cosmic Pulse of Life vuodelta 1976, on kuusi peräkkäistä kuvaa, joissa Constable seisoo jonkin matkan päässä ja nostaa kätensä ilmaan. Kuvaan laskeutuu selkeä ameebamainen poikkeama, joka vain neljännes sekunnin valotuksen aikana jakautuu kahtia, yhdistyy uudelleen ja lopulta nousee pois kuvasta.
Constable alkoi uskoa, että hänen valokuvissaan näkyi ”ilmieläimistöä” — tietoisia eetterienergian ”biomuotoja”, jollaisiin Rudolf Steinerin seuraajat uskoivat ja joita Wilhelm Reich tutki tieteellisesti.
[Lähde: Mary Sutherland: Ufos – Ether Ships Ufos over Burlington -sivustolla (2005)]
Trevor James Constable julkaisi kirjassaan The Cosmic Pulse of Life (1976) useita valokuvia, joissa näkyy valtavia ilmassa lentäviä amoeboidinmuotoisia olentoja, joita hän kutsui nimellä ”otukset”. Kaikissa tapauksissa hän ei nähnyt näitä olentoja paljain silmin, vaan hän otti kuvat infrapunafilmille tai käytti 35 mm:n kameransa linssin päällä 18A-suodatinta, joka sulki kaiken näkyvän valon pois ja salli vain näkyvän valon spektrin (näkymättömän) ääripään valon. Alla olevat kuvat Trevor otti 25. elokuuta 1957 Mojaven autiomaasta.
Sen sijaan, että olisin skannannut valokuvan kirjasta, skannasin viime vuonna Trevorin luona alkuperäisen mustavalkoisen vedoksen, joka oli kooltaan vain 4,3″ x 3″. Kuva on vanhentunut huomattavasti 50 vuoden aikana, ja se on nyt saanut seepiansävyn. Huomaatte, että otuksen ”nenästä” kulkee oikealle heikko viiva, joka on hieman alaspäin viistetty. Tätä viivaa ei voi havaita Cosmic Pulse -kirjaan painetussa valokuvassa painomenetelmän asettamien rajoitusten vuoksi, mutta alkuperäisessä vedoksessa se on havaittavissa. Muutin otoskuvan kontrastia Photoshopissa osoittaakseni, miten tämä viiva voi erottua. Minulla ei tietenkään ole aavistustakaan siitä, mikä ”viiva” on, mutta seuraisikohan tämä otus sen rataa? Siltä se ainakin näyttää.
Cosmic Pulsessa Trevor merkitsi jokaisen kuvan näistä ameeboidin muotoisista olennoista (niitä kuvattiin ainakin kaksi) nimellä ”Alpha #1″, Alpha #2” jne. Tässä näkyvä kuva on merkitty nimellä Alpha #3. Hän julkaisi nämä kuvat ensimmäisen kerran vuonna 1958 ilmestyneessä kirjassaan They Live in the Sky. Tämä on vain spekulaatiota, mutta en voi olla uskomatta, että nämä Trevor Constablen infrapunafilmille kuvaamat valtavat elävät olennot ovat samoja elementtiolentoja, joita kutsumme Sylfeiksi tällä sivustolla. Muistakaa, että nimen ”Sylfi” keksivät muinaiset kreikkalaiset, jotka ilmeisesti pystyivät havaitsemaan näiden olentojen läsnäolon tavallisilla aisteillaan.
ZS Livingstonen mukaan Sylfit voivat ottaa minkä tahansa fyysisen pilvimuodon tai pysyä näkymättömissä paljaalle silmälle. Sylfit elävät kolmannen ja neljännen ulottuvuuden rajamailla, joten ei ole yllättävää, että niillä on joitakin ominaisuuksia molemmista ulottuvuuksista — näkymättömyys kyllä, mutta niillä on myös lämpöä tuottava keho, joka näkyy infrapunafilmillä.
Trevor muistuttaa lukijoilleen, että kuka tahansa voi toistaa nämä tulokset. Käyttämällä 35 mm:n still-kameraa, lataamalla nopeaa infrapunafilmiä ja kuvaamalla niillä alueilla, joilla Sylphien kohtaamisen todennäköisyys on suurin. Voit myös ostaa 18 A:n suodattimen, kiinnittää sen 35 mm:n kameran objektiiviin ja katsoa, mitä saat tavallisella värifilmillä. Toinen idea on kokeilla 18A-suodattimen sovittamista digitaalikameran objektiivin päälle. Se saattaisi tuottaa hyvin mielenkiintoisia kuvia, sillä digitaalikameroilla on maine UFOjen ja muiden näkymättömien ilmiöiden kuvaajana.
 |
|
 |
Orgonin tai eetterin liikkeet, kuten esimerkiksi Wilhelm Reichin Pilvihälventimen avulla (Willyn sauva, kuvassa oikealla), houkuttelisi näitä otuksia Trevorin luo. Tohtori Franklin Thomasilta saamaansa ”Tähtiharjoitukseen” voisi myös ”sekoittaa” eetteriä ja houkutella sekä otusten että näkymättömien USO-alusten huomion. Koska orgonigeneraattorit näyttävät houkuttelevan Sylfejä työskentelemään kemikaalivanojen muuntamiseksi, minun täytyy arvata, että ne voisivat toimia houkuttimena myös kuvaustarkoituksiin.
Lisään tälle sivulle lisää kuvia Trevorin Cosmic Pulse -kirjasta ja hänen alkuperäisestä valokuvakokoelmastaan, jotta saatte paremman käsityksen siitä, miten upea — ja todella ainutlaatuinen — tämä löytö oli, kun nämä valtavat ilmassa lentävät olennot saatiin kuvattua aikakaudella, jolloin suurin osa ihmisistä hylkäsi UFOihin liittyvät ilmiöt pelkkänä Hollywoodin fantasiana.
[Lähde: Ken Adachi: Did Trevor J. Constable Capture Sylphs on Infrared Film in the 1950’s? Educate Yourself -sivulla (helmikuun 19, 2007)]
Trevor James Constable otti tämän kuvan infrapunafilmillä 25. elokuuta 1957 Mojaven autiomaassa Etelä-Kaliforniassa. Lämpöä säteilevät kohteet erottuvat infrapunafilmillä vaaleampina, kun taas kylmemmät kohteet näkyvät tummempina. Hyvin kylmät alueet näkyvät mustina. Tämä otos on vain yksi monista elävistä ilmakehän biomuodoista, jotka Trevor ja hänen ystävänsä, tohtori Jim Woods, ottivat infrapunafilmille noin vuosina 1957-62 aavikon tasangolla varhain aamulla ennen auringonnousua. Osa näistä kuvista sisältyi Trevorin aiempaan aihetta käsittelevään kirjaan They Live in the Sky. Hänen vuonna 1975 ilmestyneessä menestyskirjassaan The Cosmic Pulse of Life oli mukana tämä otos sekä muita kuvia UFOista ja sykkivistä, plasmoidisista biomuodoista, jotka oli otettu infrapunafilmille tai joissakin tapauksissa tavalliselle nopealle värifilmille 18A-infrapunasuotimella. Trevor käytti yleensä Leica G 35 mm:n kameraa stillkuviin ja super 8 -värifilmiä elokuviin 1950-luvun lopulla ja 1960-luvulla.
|
|
||
|
Alkuperäinen vedos Trevor J. Constablen kokoelmasta skannattuna 200 pikseliä tuumalla. Merkitty nimellä ”Alpha #3”.
|
Sama valokuva säädetty nolla väri ja kontrasti parannettu
|
Näiden anonimaalisten tapahtumien vangitsemiseksi Trevor suoritti tyypillisesti Franklin Thomasilta oppimansa harjoituksen, jota kutsuttiin ”tähtiharjoitukseksi” ja jonka vaikutuksesta liikettä suorittavan henkilön yläpuolella ja ympärillä olevaan ilmakehän eetteriin muodostui pyörre. Mitä pidempään Trevor suoritti Tähtiharjoitusta, sitä suuremmaksi ja voimakkaammaksi tämä ”eetteripyörre” kasvoi. Ilmakehän biomuodot, joita kutsuttiin ”otuksiksi”, vetäytyivät tämän pyörteen lähteeseen. Myös UFOt vetivät puoleensa tätä eetterin paikallista häiriötä. Trevor ja Jim eivät voineet nähdä näitä biomuotoja suoraan, mutta he pystyivät yleensä havaitsemaan jonkinlaisen nopean välähdyksen tai hetkellisen ilman heilahtelun, tai joissakin tapauksissa Jim pystyi havaitsemaan tunteen rinnassaan, joka kertoi hänelle, että nämä olennot olivat lähellä. Näiden biomuotojen ilmestyminen ja liikkuminen tapahtui usein hyvin nopeasti, ja ne saattoivat siirtyä kameran näkökenttään ja poistua siitä sekunnissa tai kahdessa. Trevorin tai Jimin oli kuvattava nopeasti, jos he toivoivat saavansa jotain filmille. Trevor kertoi minulle, että vain noin 1 prosentti heidän otoksistaan tuotti konkreettisia tuloksia. Voitte kuvitella, kuinka paljon aikaa, vaivaa ja filmiä nämä kaksi miestä käyttivät näiden kuvien saamiseksi; todella omistautumista vaativaa työtä uusien tietämyksen rajojen edistämiseksi.
Skannasin Trevorin alkuperäisen vuoden 1957 väritulosteen, jotta saisin mustavalkotulosteen täsmälleen sellaiseksi kuin se näkyi tosielämässä, mutta sen jälkeen leikittelin kuvan kanssa PhotoShop 7 -ohjelmalla saadakseni enemmän yksityiskohtia esiin.
Alla näkyvässä kolmen paneelin sarjassa rajasin kuvaa niin, että keskityin ensimmäisessä kuvassa olevaan biomuotoon. Toisessa paneelissa on siirrytty harmaasävyyn, ja siihen on sovellettu suodatinta nimeltä ”equalize”. Kolmatta paneelia on parannettu edelleen kääntämällä korostukset ja heikot valot ”solarize”-suotimella ja säätämällä kirkkautta ja kontrastia yksityiskohtien maksimoimiseksi. On mielenkiintoista huomata, miten kolmas ”solarize”-paneeli korostaa lentorataa, jota otus näyttää seuraavan ilmakehässä. Trevor oli yllättynyt ja iloinen huomatessaan, kuinka paljon yksityiskohtia hänen kuvistaan saatiin irti, kun ne digitoitiin ja ajettiin PhotoShopin kautta. Voit itse kokeilla leikkiä näillä kuvilla, jos sinulla on PhotoShop asennettuna tietokoneellesi. Olen lisännyt alla kolme linkkiä, jotta voit klikata täysikokoisia versioita kustakin paneelista.
|
|
|
(klikkaa kuvia)
Tässä on tämän otuksen (ja muiden kehysten) alkuperäinen kuvaus, joka oli liimattu Trevorin alkuperäisen vedoksen kääntöpuolelle:
”Tämä on neljäs valokuva kuudesta peräkkäisestä valotuksesta koostuvassa sarjassa, jonka Trevor James Constable otti Mojaven autiomaassa Kaliforniassa 25. elokuuta 1957. Nämä tavanomaiselle silmälle näkymättömät biomuodot on kuvattu tässä infrapunafilmillä ja Constablen kehittämällä erikoistekniikalla, jota hän kuvailee kirjassaan The Cosmic Pulse of Life. Nämä kohteet, jotka Constable väittää olevan olennainen osa yleistä UFO-ilmiötä, ovat ilmakehämme biologisia organismeja eivätkä Maan ulkopuolisia avaruusaluksia. Kun tällaiset biomuodot tulevat näkyvän valon spektriin, ne näkyvät vastenmielisesti liikkuvina, sykkivinä valonlähteinä, ja Constablen mukaan ne sekoitetaan keskenään klassisempiin, rakenteellisiin, ulottuvuuksienvälisiin koneisiin, jotka tunnetaan lentävinä lautasina.”
[Lähde: Ken Adachi: Trevor James Constable’s 1957 Amoeboid Bioform ’Critter’ Educate Yourself -sivustolla (lokakuun 13, 2005)]
Trevor J. Constable julkaisi myös kirjan They Live in the Sky. Kirja sisälsi infrapunavalokuvia, jotka Trevor oli ottanut valtavista, plasmoidien kaltaisista elävistä olennoista, joita hän kutsui ”otuksiksi”. Hänen vuonna 1976 ilmestynyt mestariteoksensa The Cosmic Pulse of Life sisälsi myös useita upeita infrapunavalokuvia otuksista, jotka oli kuvattu 1960-luvun lopulla tohtori James Woodin kanssa.
Trevor Constablen mukaan: ”Niin sanotut ”avaruusalukset” ovat yhtä ”eetterisiä” kuin biomuodot, koska ne ”on rakennettu eetteritason aineesta…”. [s.203], ja niiden käyttövoimana on elämänvoima, jota William Reich kutsuu ”orgonienergiaksi”. Niiden rakentajat ovat, Constable kertoo meille, älykkäiden ja hyväntahtoisten olentojen rotu, ”eetteriläiset”, joiden maailma on sama kuin meidän maailmamme, paitsi että se on korkeammalla värähtelytasolla [s. 201-3]. Alukset tulevat näkyviksi ja konkreettisiksi, kun ne materialisoituvat omaan maailmaamme [s. 203].”
Omien valokuviensa lisäksi Trevor pystyi sisällyttämään mukaan monia upeita infrapunakuvia, jotka edesmennyt Luciano Bocconne Genovasta oli kuvannut Italiassa. Näissä kuvissa näkyy pitkiä taivaalla lentäviä otusten kulkueita, kokonainen laivue otuksia, jotka imevät energiaa teräksen tuotantolaitoksesta, time lapse -kuvauksia otuksista, jotka vetävät puoleensa katuvaloja, tekevät jyrkkiä käännöksiä, kääntyvät ja jopa materialisoituvat/dematerialisoituvat. [Ken Adachi]
|
|
|
|||
|
Toinen Trevor James Constablen valokuva on otettu Giant Rockissa, Kaliforniassa vuonna 1958, kun George Van Tassell luennoi UFOista ja avaruusolentojen kanavoimisesta. Huomaa tumma keskus ja läpikuultava massa. UFO ei ollut näkyvissä kuvaushetkellä. [lähde: Coast to Coast] |
UFOt eivät ole lainkaan Maan ulkopuolisia avaruusaluksia, vaan jättiläismäisiin ameeboihin verrattavia eläimiä tai ”otuksia”, jotka ”rakentuvat eetteritason” tai ”plasmaattisesta aineesta” ja elävät planeettojemme taivaalla. Charles Fort esitti tätä ensimmäisenä pelkkänä mahdollisuutena, mutta Constable meni vielä pidemmälle väittämällä, että hän oli kuvannut näitä ”taivaan eläimiä” — jotka lentävät ”tavallisten” lentävien lautasien seassa — käyttämällä infrapunafilmiä, joka oli valotettu aamunkoiton ja auringonnousun välisenä aikana korkealla, ”kuivilla paikoilla”, jotka ”usein esineellistävät ilmakehässä eläviä ja sen läpi kulkevia erilaisia näkymättömiä esineitä”. [lähde: Ufologie.net] |
Tämä on Trevor James Constablen kuvaama, joka on otettu näkymättömässä lähi-UV:ssa käyttäen High Speed Infrared -filmiä ilman punaista suodatinta (pääsee lähelle UV:a). Hän otti tämän kuvan vuonna 1958, ja jos katsot tarkkaan, se on suuri läpikuultava kiekko 45 asteen kulmassa, jossa on tumma keskusta. Kuva on otettu Los Angelesin yllä vuonna 1958. UFO ei näkynyt paljain silmin. [lähde: Coast to Coast] |
» Maan ulkopuolisten energiaolentojen hypoteesi
|
|
||
|
|
||
|
|
||
|
|
Artikkelin julkaissut tarrdaniel.com
Tunnistamattomat lentävät esineet (UFOt) ja niiden mahdolliset lentäjät ovat olleet kiehtovan ja spekuloinnin lähde vuosituhansien ajan. Kiehtova yhteys muinaisten uskontojen, UFO-havaintojen ja nykypäivän tekoälyn (AI) teknologisen kehityksen välillä luo kuvan, joka vaatii lisätutkimusta. Muukalaisasiantuntija Jim Nichols opastaa meitä tämän labyrintin läpi ja vastaa kysymyksiin: olemmeko yksin ja ovatko Maan ulkopuoliset olennot vaikuttaneet menneisyyteemme ja muovaavatko ne tulevaisuuttamme
Uskonnolliset tekstit ovat täynnä tarinoita ”jumalallisesta” vuorovaikutuksesta, ”ihmeistä” ja tapauksista, jotka näyttävät uhmaavan luonnonlakeja, sellaisina kuin me ne ymmärrämme. Raamatussa puhutaan Hesekielin ”pyörästä pyörän sisällä”, joka laskeutui taivaasta — kuvaus, joka muistuttaa huomattavasti nykyaikaisia UFO-havaintoja. Vastaavasti muinaisissa hindulaisten kirjoituksissa kerrotaan yksityiskohtaisesti lentävistä koneista, jotka tunnetaan nimellä ’Vimanat’, mikä saattaa viitata aikakautta suurempaan teknologiseen taitoon.
Graalin maljaa, jota usein pidetään kristillisenä pyhäinjäännöksenä, on kuvattu monin eri tavoin, lautasesta, lautasesta tai kivestä maljaan, josta Jeesus joi viimeisellä ehtoollisella. Joidenkin teorioiden mukaan se ei ehkä ole fyysinen esine, vaan pikemminkin jumalallisen suosion symboli tai jopa muukalaisteknologiaa.
Gnostilaiset, muinaiset lahkot, jotka uskoivat hengelliseen tietoon (gnosis) enemmän kuin ortodoksiseen uskoon, tarjoavat kiehtovan näkökulman Maan ulkopuolisten osallistumiseen. He uskoivat arkonien olemassaoloon, tuonpuoleisiin voimiin, jotka voivat pettää ihmiskunnan ja manipuloida todellisuuttamme. Tämä muinainen uskomus yliulottuvuusolentoihin muistuttaa hämmästyttävän paljon nykyaikaisia tulkintoja avaruusolentojen kohtaamisista.
Lisäksi gnostikot pitivät fyysistä maailmaa illuusiona, korkeamman todellisuuden jäljitelmänä — käsite muistuttaa nykyfysiikan holografista periaatetta. Tämä ajatus aineellisesta maailmasta ”simulaationa” vastaa tekoälyn alalla käytäviä keskusteluja ja sen vaikutuksia todellisuuskäsitykseemme.
Kun tekoäly kehittyy, olemme lähempänä elämän kaltaisten olentojen luomista, jotka haastavat käsityksemme tietoisuudesta ja todellisuudesta. Kvanttitietokoneita, kuten D-Waven tietokoneita, rakennetaan siten, että niillä on mahdollisuus päästä rinnakkaisuniversumeihin. Simuloidun todellisuuden käsite tuo meidät takaisin gnostilaisiin uskomuksiin ja herättää kysymyksen: Luommeko uudenlaista arkonien rotua?
Jos otamme huomioon hypoteesin, jonka mukaan avaruusolennot ovat jo pitkään olleet tekemisissä Maan kanssa, tekoäly voisi olla seuraava virstanpylväs tässä kosmisessa vuorovaikutuksessa. Ylittävätkö omat luomuksemme meidät ja tulevatko niistä uudet ”avaruusolennot”, joita tulevat sukupolvet ihmettelevät, aivan kuten meidän ihastuksemme entisaikojen UFOihin?
Ufojen, muinaisten uskontojen ja tekoälyn välinen yhteys tarjoaa kiehtovan näkemyksen maan ulkopuolisen elämän mahdollisuudesta ja sen mahdollisesta vaikutuksesta ihmisen evoluutioon. Kun etenemme teknologisessa vallankumouksessa, nämä näkökohdat voivat tulla entistä merkittävämmiksi, kun ymmärrämme paikkaamme kosmoksessa.
Matkamme Jim Nicholsin kanssa avaa kiehtovan kudoksen, joka yhdistää ufot, uskonnolliset uskomukset, tekoälyn ja tulevaisuutemme. Vaikka paljon jää spekulaatioiden ja henkilökohtaisten tulkintojen varaan, näiden aiheiden tutkiminen saa meidät kyseenalaistamaan käsityksemme todellisuudesta ja roolistamme tässä valtavassa maailmankaikkeudessa. Näiden eksistentiaalisten kysymysten kanssa painiskellessamme meille jää houkutteleva ehdotus: emme ehkä olekaan yksin tässä kosmoksessa, ja tulevaisuutemme saattaa olla enemmän kietoutunut näihin ”muukalaisiin” olentoihin kuin voimme tällä hetkellä käsittää.
https://www.youtube.com/watch?v=cV29fpa2VUA
Artikkelin julkaissut Latest UFO Sightings
