Mutta useiden viimeaikaisten tapausten perusteella on ilmeistä, että nämä palautetut muistot saattavat hyvinkin olla myös jälleen yksi verho, joka peittää paljon moitittavampia tapahtumia. Selitän yhden tällaisen tapauksen asian selventämiseksi.
Omituinen raportti
Lähes viisikymppinen mies tuli luoksemme keskustelemaan useista avaruusolentojen maailmaan liittyvistä tapahtumista elämässään. Haastattelussa hän kertoi oudosta, vaikkakaan ei ilmeisesti avaruusolentojen maailmaan liittyvästä, episodista, joka oli kummitellut häntä lapsuudesta asti. Kun hän oli kymmenen vuotta vanha, hänen isoäitinsä tuli käymään hänen kotonaan, ja koska talo oli pieni, hän jakoi hänen sängyn vierailunsa ensimmäisenä iltana.
Yöllä poika heräsi kovaan miehen ääneen. Hän ei ymmärtänyt, mitä ääni sanoi, mutta se kuulosti vihaiselta ja puhui vieressään makaavalle isoäidille.
Seuraavana aamuna hän kysyi isoäidiltään: ”Mikä ääni makuuhuoneessa kuului eilen illalla?”
Kyyneleet silmissään isoäiti veti pojan tiukasti itseensä ja sanoi: ”Se oli paholainen.” Isoäiti ei sanonut enempää tapahtuneesta, mutta vaati poikaansa viemään hänet välittömästi takaisin kotiinsa. Se oli kohtuuton pyyntö, ja poika yritti puhua häntä pois siitä. Mutta isoäiti oli peräänantamaton, ja lopulta hänen poikansa suostui viemään hänet kotiin seuraavana päivänä.
Koko perhe matkusti yli sadan mailin matkan takaisin isoäidin maatilalle, ja tunnin sisällä heidän saapumisestaan isoäiti sai vakavan aivohalvauksen ja kuoli. Tuosta tapahtumasta lähtien mies oli tuntenut raskaan syyllisyyden taakan isoäitinsä kuolemaan liittyen. Silti hänellä ei ollut mitään tietoista syytä tuntea niin. Koko tapahtuma oli koskettava ja hämmentävä, mutta kaikissa myöhemmin kokemissaan kohtaamisissa avaruusolentojen kanssa hän oli tuntenut, että avaruusolennot olivat hänen ystäviään ja auttoivat häntä laajentamalla hänen psyykkisiä kykyjään.
Järjestettiin regressioistunto, ja hypnoosin aikana häntä pyydettiin tarkastelemaan tuota lapsuuden kokemusta. Hän muisti sieppauksen, jossa hänet ja hänen isoäitinsä vietiin avaruusalukselle reptiliaaniavaruusolentojen seurassa. Hän muisti avaruusolentojen kertoneen hänen isoäidilleen olevansa kiinnostuneita oppimaan tämän tietämyksestä lääkekasveista.
Ja he tarjoutuivat vaihtamaan omia lääketieteellisiä tietojaan.
He antoivat pojalle ja isoäidille nestettä juotavaksi selittäen, että se oli hyödyllistä ja saisi isoäidin tuntemaan itsensä jälleen nuoreksi ja viehättäväksi. Niinpä molemmat joivat nesteen, ja mies muisti nähneensä isoäitinsä todellakin näyttävän paljon nuoremmalta. Siinä oli hänen muistikuvansa.
Sekä hän että regressiota suorittava neiti Bartholic olivat tästä hämmentyneitä, koska episodissa ei ollut mitään, mikä olisi selittänyt hänen isoäidin kuolemasta tuntemaansa syyllisyyttä. Niinpä neiti Bartholic syvensi miehen transsitilaa ja pyysi tätä katsomaan sitä uudelleen paljon selkeämmin. Ja se, mitä hän sitten muisti, oli paljon häiritsevämpää.
* * * * *
POISTETTU KOHTIA, KOSKA NIITÄ EI PIDETÄ SOPIVINA
LÄHETETTÄVÄKSI AMATÖÖRIRADION KAUTTA. (1)
* * * * *
Sen täytyi olla väärin sanoa, sillä reptiliaani suuttui kovasti ja uhkasi häntä. ”Sinä kuolet tuon takia!” hän sanoi, ja kaksi ihmistä palautettiin makuuhuoneeseen, josta heidät oli viety. Seuraavana aamuna isoäiti kertoi pienelle pojalle, että paholainen oli ollut siellä edellisenä yönä, ja silloin hän vaati päästä kotiin. Ja kuten kävi ilmi, hän kuolikin heti sen jälkeen.
Tämä oli siis syynä miehen elinikäiseen syyllisyydentunteeseen naisen kuolemasta. SENSUROITU (2), ja naisen kuolema oli seurannut pian sen jälkeen. Mutta mikään tästä tarinasta ei olisi tullut ilmi, jos rouva Bartholic olisi tehnyt kuten useimmat tutkijat tekevät ja pysäyttänyt regression paljastettuaan tarinan lääketieteellisen tiedon vaihdosta.
Tiedostoissamme on muitakin tapauksia, jotka osoittavat samanlaista petosta toiminnassa alkuperäisessä hypnoottisessa muistikuvassa. Emme voi luottaa tähän ensimmäiseen muistikuvaan, se on selvää, sillä kuten niin monessa muussakin sieppauskokemuksessa, tapahtumia voi hyvinkin peitellä lisää.
Ennen kuin annamme itsemme uskoa avaruusolentojen hyväntahtoisuuteen, meidän pitäisi kysyä: tarvitsevatko valaistuneet olennot yön suojaa tehdäkseen hyviä tekoja? Tarvitseeko heidän lamauttaa meidät ja tehdä meistä kykenemättömiä vastustamaan? Tarvitseeko enkelien varastaa sikiömme? Tarvitseeko heidän manipuloida lastemme sukupuolielimiä ja tutkia peräsuoliamme? Ovatko pelko, kipu ja petos sopusoinnussa korkeiden hengellisten motiivien kanssa?
Kohtausilmiöt uhmaavat ”asetettua kaavaa”
On myytti, että avaruusolentojen tekemät ihmissieppaukset noudattavat tiettyä kaavaa tai agendaa. Ehkä tunnetuin tämän teorian kannattaja on Budd Hopkins, joka kirjoissaan teki genetiikan ja risteytymisen skenaarion tutuksi suurelle yleisölle. Kuitenkin, kun luet näitä kirjoja uudelleen, huomaat, että useilla avaruusolentojen kohtaamisilla näyttää olevan hyvin vähän ilmeistä yhteyttä lisääntymiseen tai DNA:han kohdistuvaan kiinnostukseen. Ja jopa Hopkinsin on viime vuosina täytynyt laajentaa teoriansa sisällyttämällä siihen selvä avaruusolentojen kiinnostus joihinkin muihin asioihin, kuten ihmisten tuomaan nautintoon ja kipuun.
Myös muut tunnetut UFO-tutkijat esittävät rajoittavia teorioita sieppausilmiöstä. Jacques Vallee, David Jacobs, Whitley Strieber, Brad Steiger, John Lear, Raymond Fowler, Jenny Randles, Kevin Randle, John Keel ja muut kirjoittajat esittävät erilaisia älykkäitä ja usein nerokkaita teorioita, mutta jokainen tekee saman virheen. He jättävät huomiotta osia sieppaustodisteista – mitkä tahansa yksityiskohdat eivät tue heidän ajatuksiaan.
Silti on oltava selvää, että mikään nykyinen teoria, joka ei pysty selittämään kaikkea tunnettua todistusaineistoa, ei ole hyväksyttävä. Parhaimmillaan se voi olla harhaanjohtava, erityisesti sieppausten uhreille, jotka kääntyvät näiden merkittävien tutkijoiden puoleen etsien vastauksia.
Eräs esimerkkitapaus sattui keskustelussani erään merkittävän tutkijan kanssa vuonna 1989. Luennoillaan tämä tutkija sanoi aina, että hänellä oli tiettyjä tapoja testata mahdollisten uusien sieppaustapausten pätevyyttä, ja yksi näistä tavoista oli tiettyjen arpien esiintyminen uhrien kehoissa. Kysyin häneltä erityyppisestä arvesta, jonka tiesin usein esiintyvän omien tuntemieni siepattujen kohdalla, ja tutkija kielsi, että tällaista merkkiä olisi näkynyt hänen tapauksissaan.
– Oletko varma? kysyin epäuskoisena. – Tämä jälki on aika yleinen täälläpäin, ja luulisin, että sitä näkyisi muuallakin. Itse asiassa tiedän, että se on näkynyt.
– Ei, hän vakuutti pudistellen päätään, – ainoat löytämäni jäljet ovat samanlaisia kuin ne, jotka olen jo kuvaillut.
– Ja tätä toista jälkiä ei ole näkynyt ollenkaan? kysyin.
– Ei, hän toisti.
– En kertaakaan? jatkoin.
– No, hän sanoi vastahakoisesti madaltaen ääntään, – on ollut pari tapausta. Sillä lapsella, josta puhuin tänä iltana, oli kaksi sellaista jälkiä, ja luulen, että oli toinenkin tapaus. Mutta ne ovat niin harvinaisia, että minun on jätettävä ne huomiotta. Kun sinulla on kaksisataa tapausta arven A kanssa ja vain kaksi tapausta arven B kanssa, luotat lukuihin.
Ja se oli viesti, jonka hän välitti yleisölle, jossa ahdistuneet siepatut saatiin miettimään, tarkoittivatko heidän poikkeavat merkkinsä loppujen lopuksi mitään, vai olivatko ne, kuten niin monet heidän ystävistään tuntuivat ajattelevan, levottoman mielen harhaluuloja.
Totuus kuitenkin on, että vaikka sieppausilmiössä on toistuvia tapahtumia, ei ole olemassa yhtä ainoaa kaavaa tai rakennetta. Ja ennen kuin tiedämme, mitä kaikki tapahtumat tarkoittavat, emme voi jättää yhtäkään niistä huomiotta.
Mitä ajatella esimerkiksi Maan ulkopuolisen olennon ja ihmisen välisestä kohtaamisesta, jossa kaksi neljästä avaruusolennosta auttoi siepattua valmistamaan paistia illalliseksi? Toki tässä tapauksessa tapahtui muitakin tapahtumia, mutta illallinen todellakin valmistettiin, tarjoiltiin ja syötiin siepatun perheen toimesta alle kaksi tuntia Maan ulkopuolisten lähdön jälkeen.
Muita kohtaamisen yksityiskohtia olivat siepatun kaulan manipulointi ”opetustarkoituksessa” sekä keskustelu geneettisesti tallennetuista muistoista ja tiedosta, joita voidaan avata ihmisillä. Mutta lääketieteellistä tutkimusta, risteytystoimintaa ei tehty eikä varoituksia tulevasta katastrofista ollut, vaikka kaikkia näitä tapahtumia on käytetty sieppausteorioiden rakentamiseen. Tiedän tämän olevan totta, koska se tapahtui minulle.
Toinen poikkeava tapahtuma liittyy ihmisen kopioimiseen tai korvaamiseen avaruusolennolla. Eräässä tapauksessa nuori mies ja hänen kihlattunsa olivat autossaan, kun ”hohtava voima” kietoi hänet ympärilleen. Hän menetti tajuntansa, mutta hetkeä myöhemmin hän alkoi liikkua, käyttäytyä ja puhua täysin eri tavalla. Hänen kihlattunsa kauhistui, kun mies yritti raahata hänet ulos pimeälle takapihalle, jossa hän sanoi tälle: ”Jokin haluaa nähdä sinut siellä.” Ja vasta kun ystävä ajoi pihalle, nuori mies palasi normaaliksi, eikä hänellä ollut muistikuvia poikkeavasta käytöksestään viimeisten kymmenen minuutin ajalta.
Hypnoottisen regression aikana kihlattu kuvaili nuorta miestä pidetyksi autossa, kun ”toinen” otti oman muotonsa ja yritti hallita häntä. Hän kutsui ”toista” ”hologrammiksi” ja viittasi siihen johdonmukaisesti pronominillä ”se”, ei ”hän”. Itse asiassa hän sanoi kamppailleensa päästäkseen pois ”siitä” ja takaisin autoon, jossa ”oikea” nuori mies vielä odotti.
Erillisessä regressiossa nuori mies muisti oman versionsa illasta ja sanoi, että jossain vaiheessa hänet ”sammutettiin” ja ”irrotettiin sähköverkosta”, mutta hän ei osannut sanoa, millainen voima silloin toimi hänen kehossaan.
Vieläkin omituisempi tapahtuma tapahtui lounaisosassa sijaitsevalle naiselle hänen kohtaamisensa aikana. Hän sanoi, että hänet ”irrotettiin” ruumiistaan ja varastoitiin jollain selittämättömällä tavalla, mutta hän oli edelleen tietoinen ja pystyi kommunikoimaan vangitsijoidensa kanssa. He kertoivat hänelle, että toinen olento käytti nyt hänen ruumistaan, että se suoritti kaikki hänen normaalit toimintonsa, eikä kukaan pystyisi erottamaan heitä toisistaan. Sieppauksen jälkeisenä päivänä, kun hän palasi työhönsä, hän huomasi, että hänen ruumiinsa oli todellakin ollut työpaikalla, vaikka hän itse oli jossain muualla.
Nämä avaruusolento-tunkeilijat voivat ilmeisesti käyttäytyä ja esiintyä monin eri tavoin. Erään miehen kokemuksessa ihmismäinen nainen ilmestyi usein, vaikka hän väitti olevansa moniulotteinen olento, jonka todellinen ulkonäkö ei ollut se, mitä siepattu näki. Välillä hän oli ”täysin läsnä” ja hyvin kolmiulotteinen, mutta toisinaan vain hänen päänsä oli näkyvissä tai hänen päänsä ja kätensä.
Useiden tapausten todisteet osoittavat myös, että avaruusolennot ovat omituisesti kiinnostuneita eläimistämme, mutta tätä tuskin mainitaan tavanomaisessa sieppaustutkimuksessa. Esimerkiksi perheeni elämässä intensiivisen Maan ulkopuolisen toiminnan aikana koiramme siirrettiin jotenkin eräänä yönä aidatulta takapihalta lukittuun autotalliin. Ja sama koira puolestaan herätti meidät eräänä aamuna haukkuen takapihalla, vaikka se oli laitettu lukittuun autotalliin edellisenä yönä. Kummassakaan tapauksessa ei ollut merkkiä siitä, että porttia tai autotallin ovea olisi avattu. Vanha koira oli joka tapauksessa melko sokea, ja sillä olisi ollut vaikeuksia päästä minnekään, vaikka molemmat käytävät olisivat olleet vapaat.
Koirien kuljetus tuli jälleen esiin erään UFO-tutkijan tapauksessa. Hänen koiransa nukkui ulkona, mutta keskellä yötä hänet herätti koiran märkä kieli kasvoillaan. Hän ja koira olivat hänen sängyssään, mutta makuuhuoneen ovi oli edelleen lukossa, kuten myös ulko-ovi, ja niiden välissä oli kaksi muuta ovea kiinni.
Myös hevosia on siirretty, ja niiden siepattujen omistajien on täytynyt jäljittää niitä aitauksiin, jotka ovat kaukana eläimistä, jotka oli lukittu yöksi. On vaikea kuvitella tällaisten tapahtumien tarkoitusta, mutta ne ovat osa suurempaa ilmiötä ja niillä täytyy olla jokin merkitys.
Näyttää myös olevan yhteys sieppausten ja omaisuuden ja muiden esineiden katoamisen tai ilmestymisen välillä. Yksi humoristisimmista episodeista sattui, kun tutkija oli vierailulla toisessa kaupungissa ja yöpyi vieraana kodissamme. Päivä oli vietetty työskennellen muiden siepattujen kanssa, ja sinä iltana ryhmä tilasi kiinalaista ruokaa.
Kun istuimme syömässä ruokaa, tutkija huomautti, että hän söisi mieluummin kiinalaista ruokaa syömäpuikoilla, mutta meillä ei ollut niitä. Aterian jälkeen tutkija meni huoneeseensa ja palasi hetkeä myöhemmin hyvin hämmentyneenä. ”Luulin, ettei sinulla ollut syömäpuikkoja”, hän kertoi miehelleni. ”Enkä todellakaan tarkoittanut, että menisit ostamaan niitä! Mutta kiitos joka tapauksessa huomaavaisuudestasi.” Hän ojensi minulle paperiin käärityt syömäpuikot ja hymyili.
”Mistä sait ne?” hän kysyi hämmästyneenä.
”Ne olivat sängylläni”, hän vastasi. ”Etkö sinä laittanut niitä sinne?”
”Ei tietenkään!” hän huudahti. ”Talossa ei ole – ei ollut – syömäpuikkoja, lupaan. Enkä ole lähtenyt minnekään!”
Muita esineitä on ilmestynyt tyhjästä, kuten metallipalloja, jotka ovat pudonneet siepattujen ruumiista heidän noustessaan sängystään kohtaamisen jälkeisenä aamuna. Eräässä toisessa tapauksessa äiti näki poikansa makuuhuoneessa vaakasuorassa kelluvan valkoisen kirjan näköisen esineen, mutta sisään mennessään kirjaa ei näkynyt. Yhden siepatun kotona akvaariosta katosi kala, joka ilmestyi uudelleen kymmenen päivää myöhemmin kaksi kertaa suurempana kuin aiemmin. 24 tunnin kuluessa se kuitenkin kuoli, kuten kaikki muutkin akvaarion kalat.
Ehkä merkittävin ja häiritsevin tapaussarja koski kahta tuntemaani naista, jotka eivät tunne toisiaan. Ensimmäinen nainen heräsi eräänä aamuna ja huomasi sänkynsä olevan verestä läpimärkä. Se oli hänen kuukautiskierronsa aikana, mutta hän yllättyi siitä, että oli vuotanut niin runsaasti verta, että se oli kastunut läpi tamponin, jonka hän oli asettanut ennen nukkumaanmenoa. Kun hän meni kylpyhuoneeseen siivoamaan, hän ei löytänyt poistettavaa tamponia. Hän etsi kuumeisesti sänkyään, makuuhuonetta ja lopulta koko asuntoaan, mutta tamponi oli kadonnut. Muutamaa päivää myöhemmin hän kertoi tapauksesta minulle, mutta kumpikaan meistä ei tiennyt, mitä ajatella siitä.
Kuukausi kului, ja sain puhelun toiselta naiselta, joka asui kaukana minusta. Hän oli hämmentynyt edellisyön tapahtumasta ja halusi kertoa siitä jollekulle. Tällä naisellakin oli kuukautiset, ja edellisenä iltana hän oli laittanut terveyssiteen ennen nukkumaanmenoa. Muutamaa tuntia myöhemmin hän heräsi ja päätti mennä vaihtamaan siteen, koska hänellä oli epätavallisen runsas vuoto. Yllättyneenä hän kuitenkin huomasi, että side oli tahraton, ja sitten hän tunsi jotain sisällään. Hän kertoi minulle poistaneensa tamponin, mutta ei ymmärtänyt, miten se oli sinne joutunut. ”En ole käyttänyt tamponeja kymmeneen vuoteen”, hän sanoi, ”joten tässä ei ole mitään järkeä.”
Poikkeavuuksia ’tyypillisissä’ raporteissa
Joissakin tapauksissa on ilmennyt poikkeavuuksia, jotka muutoin saattaisivat näyttää seuraavan ”tyypillistä” sieppausjärjestystä, jossa mennään ”alukseen”, suoritetaan tutkimus ja palautetaan vähäisten muistikuvien kera. Joskus esimerkiksi ”aluksen” ympäristöä kuvataan sotkuiseksi tai likaiseksi, ja siellä on pahanhajuisia hajuja ja merkkejä huolimattomasta siivouksesta. Joskus sisätilojen sanotaan olevan täynnä, täynnä lukuisia olentoja, jotka liikkuvat nopeasti ja selittämättömästi paikasta toiseen.
Vielä epätavallisempia ovat kertomukset sieppauksista sisäavaruuteen ulkoavaruuden sijaan. Näissä tapauksissa siepatut kertovat tulleensa vietyiksi suuriin maanalaisiin komplekseihin, ja heidän kuvauksiinsa sisältyy usein maallisia – ehkä sotilaallisia – laitteita sekä ihmisten ja avaruusolentojen yhteistyötä. Siepattujen mukaan näille maanalaisille alueille pääsee pitkien pystysuorien tai kierteisten tunnelien kautta, ja yhdessä tapauksessa paikka näytti vanhan länsimaisen kaupungin elokuvalavasteelta.
Kolmas poikkeava episodi, joka on saattanut tapahtua aluksella tai maanalaisessa ympäristössä, sisältää siepattujen viemisen ”vessoihin”. Siellä heidät pakotetaan ”kojuihin”, joissa on tai ei ole wc:tä, ja useimmissa tapauksissa siepatut pelästyvät perusteellisesti näissä ympäristöissä tapahtuvista tapahtumista, jotka usein liittyvät heidän sukupuolielintensa tutkimiseen.
Suurin osa näistä poikkeavista yksityiskohdista on peräisin suhteellisen pieneltä ryhmältä siepattuja, mutta vastaavia tapauksia tunnetaan muualtakin. Oudon arven tapauksessa, josta tämä keskustelu alkoi, on tapauksia, joissa kolmiomainen kuvio ilmestyy ympäri maailmaa, mutta yksikään merkittävä tutkija ei ole myöntänyt tätä. Kuoppamaiset ihojäljet ja suoraviivaiset viillot ovat hyvin tunnettuja, mutta yhtä yleisiä ovat vähemmän pysyvät arvet ja jäljet. Siepattujen kehoon ilmestyy yksittäisiä, kaksinkertaisia ja useita pistojälkiä, samoin kuin leveitä ihonalaisia violetteja tahroja, kolmioita ja muita muotoja, jotka ovat syntyneet ihon värjäytymisestä pikemminkin kuin pistoista, sekä pitkiä kynsien jälkiä, joita on yleensä useita, ja joihin liittyy vielä pidempiä ehjän ihon paukamia.
Haaste ’positiivisille’ teorioille
Mitä tulee tutkijoihin, jotka väittävät, että Maan ulkopuoliset ovat täällä auttamassa meitä kehittämään korkeampaa tietoisuutta tai että he ovat täällä jostain muusta myönteisestä tarkoituksesta – pelastaakseen kasvimme, edistääkseen maailmanrauhaa jne. – haastan heidät sisällyttämään poikkeavaa dataa tähän näkemykseen.
Entä ne ihmiset, jotka kärsivät täydellisistä romahduksista kokemustensa jälkeen? Entä ne, jotka käyvät läpi villejä persoonallisuuden muutoksia, jotka huomaavat olevansa pakkomielteisiä poikkeavasta seksuaalikäyttäytymisestä, jollaista heillä ei ole koskaan ennen ollut, mikä usein johtaa avioliittojen ja ystävyyssuhteiden päättymiseen? Näitä asioita on tapahtunut lukuisia kertoja, mutta yksikään tutkija ei ole vielä selittänyt tällaisten tulosten taustalla olevaa korkeampaa tarkoitusta.
Erityisen huolestuttavia ovat tapaukset, joissa aiemmin terveet yksilöt kohtaavat Maan ulkopuolisen avaruusolennon ja sairastuvat myöhemmin heikentävästi tai parantumattomasti. On hyvin tiedossa, että monet naiset kärsivät kokemustensa jälkeen gynekologisista ongelmista, jotka usein johtavat kohdunpoistoon. Mutta muissa tapauksissa on havaittu voimakasta väsymystä, kamalaa turvotusta ja kutinaa ja jopa syöpää. Missä ovat näiden tapausten myönteiset vaikutukset?
Teoriat ovat tutkimuksen lähtökohtia, eivät todistettuja johtopäätöksiä, ja UFO-tutkijoiden on oltava valmiita laajentamaan ja muuttamaan suosikkiteorioitaan löytämänsä tiedon perusteella. Olisi hienoa, jos voisimme muokata Maan ulkopuolisten kokemuksia joksikin positiiviseksi, mutta ennen kuin sieppauskohtaamisten yksityiskohtia – kaikkia yksityiskohtia – ei ole vakavasti harkittu, mielestäni on vaarallista takertua teorioihin, jotka jättävät huomiotta tiedot, jotka eivät sovi yhteen. Olemme velkaa itsellemme etsiä koko totuutta.
(Karla Turner, Ph.D., suoritti tohtorin tutkinnon englanninkielessä Pohjois-Texasin yliopistossa ja työskenteli yliopiston opettajana yli vuosikymmenen ajan. Äskettäin julkaistun Into the Fringe -kirjan kirjoittajana hän on tutkinut UFO-ilmiötä ja työskennellyt siepattujen kanssa vuodesta 1988.)
Maailmankuulu UFO-tutkija Jacques Vallee on toistuvasti viitannut UFO- ja sieppausraporttien sekä kansanperinteen ja satujen välisiin yhtäläisyyksiin. Olen eri mieltä tohtori Valleen kanssa monista, monista ufologian kohdista, mutta myönnän tässä, että on olemassa yksi satu, jolla on jotain tärkeää kerrottavaa meille avaruusolentojen sieppausilmiöstä. Se ei kuitenkaan ole sitä, mitä tohtori Vallee saattaisi ajatella.
Hannun ja Kertun tarina antaa opetuksen, jota jokaisen siepatun tulisi ottaa oppia. Nämä viattomat lapset, jotka vaeltelivat eksyksissä ja peloissaan metsässä, löysivät piparkakkutalon, joka näytti tarjoavan heille suojaa ja ravintoa. Talon omistaja, kuihtunut vanha nainen, oli aluksi pelottava heille, mutta heidän nälkänsä sai lapset hyväksymään hänen tarjouksen tulla sisään ja syödä.
Ja niin he astuivat piparkakkutaloon ja joutuivat heti vanhan naisen vangeiksi. Häkeissä pidettyjä kahta lasta ruokittiin yltäkylläisesti. Se ei kuitenkaan ollut heidän hyödykseen. Itse asiassa heitä lihotettiin uunia varten! Piparkakkutalon ja vanhan naisen ruokatarjouksen petollinen luonne toimi varsin hyvin.
Tämän tarinan petollinen luonne sisältää varoituksen ihmisille, jotka avaruusolennot sieppaavat. Hannun ja Kertun tavoin mekin aluksi kauhistumme kohtaamisestamme avaruusolentojen kanssa, mutta liian monissa tapauksissa pelkomme voitetaan sieppaajiemme sanoilla ja heidän meille esittämillään ajatuksilla ja kokemuksilla.
Minäkin olen siepattu, ja pyrkimykseni selvittää omien kokemusteni luonne johti minut sieppaustutkimukseen viimeisten neljän vuoden aikana. Työskennellessäni monien muiden sieppaustapausten parissa olen oppinut, kuinka perustavanlaatuista avaruusolentojen toimien petos voi olla.
Perheeni ja minä syvennyimme myös omiin kokemuksiimme, sekä menneisyyteen että nykyisyyteen. Barbara Bartholic, asialleen omistautunut UFO-tutkija Tulsasta, Oklahomasta, työskenteli tiiviisti kanssamme ja auttoi meitä täyttämään aukot muistoissamme oudoista kohtaamisista hypnoottisen regression avulla. Rouva Bartholic muuten aloitti oman tutkimuksensa Jacques Valléen avustajana karjansilpomistutkimuksissa, joten hänen asiantuntemuksensa ufologiassa on laaja-alainen. Olen äskettäin kirjoittanut kirjan nimeltä Into the Fringe, henkilökohtaisten tutkimustemme hätkähdyttävistä ja usein häiritsevistä tuloksista, ja Berkley Publishing Group julkaisee sen marraskuussa 1992.
Mutta kiinnostukseni laajeni pian henkilökohtaisen ulkopuolelle, ja viime vuosina olen työskennellyt Bartholicin tutkimusavustajana tutkien kirjaimellisesti satoja havainto- ja kohtaamistapauksia hänen kanssaan. Ja se, mitä olen oppinut tämän työn kautta, on herättänyt paljon enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Itse asiassa se on opettanut minua olemaan varovainen niiden tutkijoiden suhteen, jotka väittävät tietävänsä vastauksia. En ole vielä kuullut yhdestäkään teoriasta tai selityksestä, joka selittäisi kaikki tiedot.
Jotkut tutkijat ovat osoittaneet sieppauskokemukseen liittyviä tapahtumakaavoja, kuten lääkärintarkastus, siittiöiden ja munasolujen ottaminen sekä myöhemmin hybridivauvan luovuttaminen siepatulle. Muita kaavoja ovat siepatun kouluttaminen jollain tavalla ja varoituksen antaminen jostakin tulevasta maailmanlaajuisesta katastrofista. Kyllä, näistä tapahtumista raportoidaan usein, kuten eräs tutkija on sanonut tylsän toistuvissa kertomuksissa, ja on houkuttelevaa ajatella, että selitys avaruusolentojen tekemille sieppauksille saattaisi piillä näissä kaavoissa.
Niinpä tutkijat ilmoittavat, että ongelma on ratkaistu. Ufologit kertovat meille, että avaruusolennot tekevät risteytyskokeita. Puhumattakaan ylivoimaisesta todistusaineistosta, joka vastustaa eri lajien sekoittumista. Tai, meille kerrotaan, avaruusolennot ovat täällä pelastaakseen meidät tuhoamasta itseämme ja planeettaamme väkivallan, huumeidenkäytön, epidemioiden, saasteiden ja luonnonvarojen ehtymisen kautta. Puhumattakaan siitä, että nämä ongelmat ovat pahentuneet, eivätkä parantuneet, siitä lähtien, kun avaruusolennot alkoivat vierailla luonamme.
Tai, mikä kaikista raivostuttavinta, meille vakuutetaan, ettei todellisia avaruusolentoja ole olemassa, että kokemuksemme kumpuavat omasta alitajunnastamme tai fantasioiden täyttymyksen tarpeestamme. Sillä ei ole väliä, että monet siepatut ovat pieniä lapsia, liian nuoria kärsimään tällaisista psykologisista häiriöistä. No, sitten, kekseliäs tutkija vastaa, kuviteltujen avaruusolentojen täytyy olla peräisin jostakin kollektiivisesta ihmisen superpsyykestä, joka peilaa epäonnistumisemme ja vaaramme takaisin meille. Tämä tietty teoria ihailee arkkityyppistä harmaata avaruusolentoa, koska se muistuttaa jotakin sairaalloista ihmiskunnan sikiömuotoa ja sen täytyy siksi olla objektisoitu varoitus siitä, millaiseksi lajimme on vaarassa muuttua, jos emme korjaa tapojamme. Sillä ei ole väliä, että monet, monet siepatut eivät ole tekemisissä Harmaiden kanssa, vaan joutuvat sen sijaan rotevien reptiliaanien ja hyönteisolentojen uhreiksi. Puhumattakaan täysin ihmisen näköisistä vaaleista kaunottarista ja mustapäisestä, mustakaapuisesta klaanista, jolla on lesken huippuhiusraja.
Ei, liian monet tutkijat tuntuvat löytävän teorian ja takertuvan siihen huolimatta sitä vastaan olevasta tiedosta. Ja juuri näiden tutkijoiden ajatukset hallitsevat ufologiaa. Mutta jos yleisöllä olisi pääsy raakadataan, siepattujen ensi käden raportteihin, erityisesti niillä, jotka eivät ole perehtyneet UFO-aiheisiin kirjoihin, lehtiin ja luennoitsijoihin, he löytäisivät kovin epäsiistin kokoelman kaavoja. Nämä ”neitsyt” tapaukset – ihmiset, joita ufologinen kirjallisuus ei ole koskenut – tarjoavat hämmästyttävän kuvan ihmisten ja avaruusolentojen välisistä kontaktitapahtumista.
Seuraavassa on yleiskatsaus näihin ”neitsyt”-raportteihin, luettelo toistuvista kokemuksista, jotka yhdessä antavat meille lähikuvan siitä, mitä avaruusolennot tekevät täällä maan päällä. Nämä tiedot eivät kerro meille varmasti, millaisia olentoja avaruusolennot ovat tai mikä heidän tarkoituksensa täällä saattaa olla. Mutta ne kertovat meille, mitä ihmiset kokevat ja mitä he havaitsevat avaruusolentojen toiminnassa ja kyvyissä. Jokaisen seuraavan luettelon yksityiskohdan on raportoinut useampi kuin yksi siepattu, ja monissa tapauksissa tiedot ovat tulleet esiin melko usein.
Sieppausten ”tarkistuslista”
Jos näihin raportteihin voidaan uskoa – eikä toimittajien rehellisyyttä ole syytä epäillä – sieppausilmiöön sisältyy seuraavat yksityiskohdat.
— Avaruusolennot voivat muuttaa käsitystämme ympäristöstämme.
— Avaruusolennot voivat hallita sitä, mitä luulemme näkevämme. Ne voivat ilmestyä meille monenlaisissa hahmoissa ja muodoissa.
— Muukalaiset voivat viedä meidät – tietoisuutemme – ulos fyysisestä kehostamme, lamauttaa hallinnan kehoistamme, asentaa sinne oman olentonsa ja käyttää kehojamme omien toimintojensa välineinä ennen kuin palauttavat tietoisuutemme kehoihimme.
— Avaruusolennot voivat olla läsnä kanssamme näkymättömässä tilassa ja tehdä itsestään vain osittain näkyviä.
— Siepatut saavat kehoonsa muitakin jälkiä kuin tunnettuja kuoppia ja suoria arpia. Näitä muita jälkiä ovat yksittäiset pistojäljet, useat pistojäljet, suuret mustelmat, kolmen ja neljän sormen kynnenjäljet sekä kaikenlaiset kolmiot.
— Siepatut naispuoliset henkilöt kärsivät usein vakavista gynekologisista ongelmista avaruusolentojen kohtaamisten jälkeen, ja joskus nämä ongelmat johtavat kystoihin, kasvaimiin, rinta- ja kohdunsyöpään sekä kohdunpoistoihin.
— Avaruusolennot ottavat ruumiinnesteitä kaulastamme, selkärangastamme, verisuonistamme, nivelistämme, kuten polvista ja ranteista, ja muista paikoista. Ne myös ruiskuttavat tuntemattomia nesteitä eri puolille kehoamme.
— Yllättävän moni siepattu kärsii vakavista sairauksista, joita heillä ei ollut ennen kohtaamisiaan. Nämä ovat johtaneet leikkauksiin, heikkouteen ja jopa kuolemaan syistä, joita lääkärit eivät pysty tunnistamaan.
— Jotkut siepatut kokevat mentaalisen, sosiaalisen ja hengellisen hyvinvointinsa rappeutumisen. Usein ilmenee liiallista käyttäytymistä, kuten huumeidenkäyttöä, alkoholismia, ylensyöntiä ja siveetöntä seksiä. Oudot pakkomielteet kehittyvät ja aiheuttavat häiriöitä normaalille elämälle ja henkilökohtaisten ihmissuhteiden tuhoutumista.
— Muukalaiset osoittavat suurta kiinnostusta aikuisten seksuaalisuuteen, lasten seksuaalisuuteen ja fyysisen kivun aiheuttamiseen siepatuille.
— Siepatut muistavat saaneensa avaruusolentojen ohjeita ja koulutusta. Tämä koulutus voi olla suullisten tai telepaattisten oppituntien, diaesitysten tai käytännönläheisen opastuksen muodossa avaruusolentojen teknologian käytössä.
— Siepatut kertovat joutuneensa tiloihin, joissa he kohtaavat paitsi avaruusolentoja myös normaalin näköisiä ihmisiä, joskus sotilasunivormuissa, työskentelemässä avaruusolentojen vangitsijoiden kanssa.
— Siepatut kohtaavat usein useamman kuin yhden tyyppisen avaruusolentokokemuksen aikana, eivätkä vain Harmaita. Kaikki mahdolliset harmaan, reptiliaanin, hyönteisen ja vaalean yhdistelmät on nähty yksittäisten sieppausten aikana, samassa aluksessa tai samassa laitoksessa.
— Siepatut – ”neitsyt”-tapaukset – kertovat tulleensa vietyiksi maanalaisiin tiloihin, joissa he näkevät groteskeja hybridiolentoja, hybridihumanoidisikiöiden lastentarhoja ja värillisiä nesteitä sisältäviä astioita, jotka on täytetty ihmisruumiinosilla.
— Siepatut kertovat nähneensä näissä laitoksissa muiden ihmisten veren imeytyvän pois, heitä silvotaan, nyljetään ja paloitellaan sekä pinotaan elottomina kuin puuköysiä. Joitakin siepattuja on uhattu, että hekin päätyvät tähän tilaan, jos he eivät tee yhteistyötä avaruusolentovangitsijoidensa kanssa.
— Muukalaiset tulevat koteihin ja ottavat tilapäisesti pois pieniä lapsia, jättäen heidän epätoivoiset vanhempansa halvaantuneiksi ja avuttomiksi. Tapauksissa, joissa vanhempi on pystynyt vastustamaan, muukalaiset väittävät, että ”lapset kuuluvat meille”.
— Muukalaiset ovat pakottaneet ihmissiepatut yhdyntään muukalaisten ja jopa muiden siepattujen kanssa, samalla kun muukalaisten ryhmät tarkkailevat näitä esityksiä. Tällaisissa kohtaamisissa muukalaiset ovat joskus naamioituneet saadakseen siepatun yhteistyön osallisiksi esiintymällä esimerkiksi Jeesuksen, paavin, tiettyjen julkisuuden henkilöiden ja jopa siepattujen kuolleiden puolisoiden hahmoissa.
— Siepatut lapset osoittavat joskus uudenlaista ja pakkomielteistä kiinnostusta omiin sukupuolielimiinsä kohtaamisten jälkeen ja sanovat, että yöllä tulevat sieppaajat ovat kosketelleet näitä kehonosia.
— Muukalaiset suorittavat siepatuille äärimmäisen tuskallisia kokeita tai toimenpiteitä sanoen, että nämä teot ovat välttämättömiä, mutta eivät selitä miksi. Siepattujen silmät poistetaan kivuliaasti kuopistaan, jolloin muukalaiset voivat esimerkiksi raapia aluetta tai istuttaa laitteita alueelle ennen silmämunien korvaamista. Joillekin siepatuille tehdään kivuliaita supistuksia, usein pään, rinnan ja raajojen alueella. Sekä lapsille että aikuisille tehdään kivuliaita sukupuolielinten ja peräaukon tutkimuksia.
— Muukalaiset ennustavat välitöntä maailmanlaajuista kaaosta ja tuhoa. He sanovat, että tietty määrä ihmisiä – ja määrä vaihtelee dramaattisesti tapauskohtaisesti – ”pelastetaan” planeetalta, jotta laji voi jatkaa olemassaoloaan joko toisella planeetalla tai tulla takaisin Maahan tuhon päätyttyä. Monet siepatut kertovat, etteivät he usko muukalaisia vangitsijoitaan ja näkevät sen sijaan paljon synkemmän ”pelastettujen” ihmisten hyväksikäytön.
Jokaisessa tämän listan kohdassa on useita raportteja toisiinsa liittymättömistä tapauksista, jotka vahvistavat, että tällaiset omituiset yksityiskohdat eivät ole yhden mielisairaan ihmisen syytä. Nämä yksityiskohdat ovat vakuuttava todiste siitä, että toisin kuin monet UFO-tutkijat väittävät, sieppauskokemus ei rajoitu yhtenäiseen tapahtumasarjaan. Tätä ilmiötä ei yksinkertaisesti voida selittää risteytyskokeilla tai ihmisen fysiologiaa koskevalla tieteellisellä tutkimuksella.
Henkisesti valaistuneita?
Ja näistä yksityiskohdista käy selväksi, että olentoja, jotka tekevät tällaisia asioita, ei voida pitää henkisesti valaistuneina, jotka ajattelevat ihmiskunnan parasta. Jotain muuta on meneillään, jotain paljon tuskallisempaa ja pelottavampaa, monissa, monissa sieppauskohtaamisissa.
Ufologisessa tutkimuksessa on vallalla teoria, jonka mukaan siepatut, jotka kokevat kokemuksensa negatiivisesti, tekevät niin vain siksi, etteivät he itse ole henkisesti tai psyykkisesti kehittyneitä. Teorian mukaan korkeamman kosmisen kehityksen omaavilla henkilöillä on positiivisia kohtaamisia avaruusolentojen kanssa, ja ne, joilla on tuskallisia tai pelottavia kokemuksia, ovat vain henkisiä neandertalilaisia. Tämä on tutkijoiden lempiteoria, jotka väittävät, että avaruusolennot, olivatpa ne objektiivisesti todellisia tai eivät, toimivat henkisen luontomme ”peileinä” yksilöllisesti tai lajikohtaisesti. Strieber on esittänyt tämän teorian esimerkiksi teoksessaan Majestic, jossa hän sanoo: ”Muiden [avaruusolentojen] silmissä me, jotka tapasimme heidät, näimme itsemme. Ja siellä oli demoneja.”
Työskenneltyäni niin monien kunnollisten, rehellisten ja positiivisesti suuntautuneiden siepattujen kanssa uskon kuitenkin, että tämä teoria on väärä. Se on pahempi kuin väärä – se on halveksittava, yhtä halveksittava kuin raiskauksen uhrin syyttäminen häneen kohdistuneesta väkivallasta. Tämä asenne saa monet siepatut tuntemaan itsensä kaksinkertaisesti loukatuiksi, ensin heidät ottaneet avaruusolennot ja sitten UFO-tutkijat, joilta he pyytävät selityksiä ja apua.
Mutta on helppo ymmärtää, miksi tällainen teoria olisi niin suosittu. Ihmisillä on syvä tarve uskoa hyvyyden voimaan. Tarvitsemme avaruusolentojen olevan hyvä voima, koska tunnemme itsemme niin avuttomiksi heidän läsnäollessaan. Ja tarvitsemme jonkin ylivertaisen voiman tarjoamaan meille toivon pelastuksesta, sekä henkilökohtaisesti että globaalisti, kun ajattelemme maailman surkeaa tilaa.
Mielestäni avaruusolennot tietävät tämän meistä – he tietävät, että haluamme ja toivomme heidän olevan hyväntahtoisia olentoja – ja he käyttävät haluamme hyvään manipuloidakseen meitä. Mikä olisikaan parempi tapa saada meidät yhteistyöhön kuin kertoa meille, että heidän tekemänsä asiat ovat meidän omaksi parhaaksemme? Mutta kun tarkastellaan tekoja, avaruusolentojen puuttumisen seurauksia, kuten yllä oleva pitkä lista. On suuri ristiriita sen välillä, mitä me heiltä haluamme ja mitä he tekevät meille.
Kaikki sieppausraportit eivät tietenkään ole täynnä pelottavia tai tuskallisia tapahtumia. Monet ihmiset sanovat, että heidän kohtaamisensa avaruusolentojen kanssa tuntuivat hyväntahtoisilta, että heidän sieppaajansa kohtelivat heitä ystävällisesti tai ainakin tieteellisellä välinpitämättömyydellä. Jotkut siepatut muistavat, että heille kerrottiin, että he olivat ”erityisiä”, että heidät ”valittiin” ja että heillä on tärkeä tehtävä suoritettavana ihmiskunnan hyväksi.
Tällaisen myönteisen viestin ansiosta siepatut saattavat jättää huomiotta kohtaamiensa asioiden pelon ja tuskan ja vakuuttaa itselleen ja muille, että sieppauskokemuksen taustalla on korkeampi motiivi. Joissakin tapauksissa siepattu muistaa vain hyväntahtoisen kohtaamisen, eikä ole mitään syytä olettaa, että mitään negatiivista olisi tapahtunut.
Mutta intensiivinen tutkimus osoittaa, että ihmisen ja avaruusolentojen välisen vuorovaikutuksen ytimessä on selkeä petoksen kaava. Tiedämme esimerkiksi, että ”näyttömuistoja” käytetään usein peittämään avaruusolentojen sieppauksia. Tällaisia kertomuksia on runsaasti, joissa henkilö näkee tutun mutta vieraan eläimen, kuten peuran tai pöllön, apinan tai kanin, ja kokee sitten puuttuvan ajan. Henkilö herää usein myöhemmin ja löytää uuden, selittämättömän arven kehostaan.
Kohtaamiseen liittyvä levottomuus kuitenkin jatkuu, ja unissa tai takaumissa voi alkaa nousta pintaan hyvin erilaisia muistoja, ja sitten henkilö hakee apua levottomuuden selittämiseen. Usein hypnoottista regressiota käytetään ”näyttömuiston” takana olevien tapahtumien paljastamiseen, ja silloin tyypillinen avaruusolentojen sieppaus tulee esiin.
Viimeisin tutkimus, johon olen osallistunut, on paljastanut jälleen toisenlaisen seulontaprosessin. Jos se osoittautuu oikeaksi, tuhannet sieppaustapaukset tarvitsevat kiireellistä uudelleentarkastelua.
Tyypillinen regressiivisen hypnoositilan läpikäymisen skenaario johtaa yleensä alkuperäisten tukkeutuneiden muistojen läpäisyyn.
Sitten siepattu muistelee aiemmin muistamatonta kohtaamista, kuten jonkinlaista lääkärintarkastusta, ehkä kudosten poistoa tai gynekologista tutkimusta. Muita tyypillisiä kertomuksia ovat siittiöiden ja munasolujen ottaminen, tärkeän tehtävän tiedoksianto tai varoitus tulevasta katastrofista.
Ja useimmissa tapauksissa sekä siepattu että tutkija poistuvat hypnoositilaisuudesta tuntien löytäneensä totuuden kokemuksesta. Järkeily saa heidät uskomaan, että avaruusolentojen tarkoitusten täytyy olla tieteellisesti objektiivisia tai hyväntahtoisia. Mitä vähemmän uhkaavalta ja hyväntahtoisemmalta hypnoottisesti muisteltu tapahtuma vaikuttaa, sitä tyytyväisempiä tutkija ja siepattu ovat. ”Ei se nyt niin paha ollutkaan, vai mitä? Nämä olennot ovat ystäviämme, tai ainakaan vihollisiamme.” Ja kaikki lähtevät helpotuksen tuntein. En ole vielä kuullut yhdestäkään tutkijasta, joka todella kyseenalaistaisi paljastetun skenaarion.
Yhdysvaltain entinen kongressiedustaja Matt Gaetz väittää, että Yhdysvaltain armeijan univormuun pukeutunut mies vieraili kerran hänen toimistossaan ja kuvaili salaista ohjelmaa, jossa avaruusolentoja risteytettiin siepattujen ihmisten kanssa galaksin kanssa kommunikoivan hybridirodun luomiseksi.
Haastattelussa Benny Johnsonin kanssa Matt Gaetz kertoi, että Yhdysvaltain armeijan univormuun pukeutunut mies tuli kerran hänen toimistoonsa Crestview’ssa, Floridassa, ja antoi oudon tiedotustilaisuuden salaisessa ympäristössä henkilökuntansa läsnä ollessa. Mies väitti, että oli olemassa hyvin salainen sotilasohjelma, jossa elävät avaruusolennot pakotettiin lisääntymään sota-alueilta ja siirtolaiskaravaaneista siepattujen ihmisten kanssa, jolla luodaan hybridirotu, joka kykenisi kommunikoimaan galaksien välillä.
Ilmiantaja sanoi, että Yhdysvalloissa oli noin kuudesta kahteentoista paikkaa, joissa näin tapahtui, ja pyysi useita kongressin jäseniä vierailemaan kaikissa paikoissa samanaikaisesti, jotta todisteita ei voitaisi siirtää. Gaetz sanoo tämän olevan fyysisesti mahdotonta, joten sitä ei koskaan tapahtunut. Gaetz sanoo selvästi, ettei hän koskaan tarkistanut tai varmentanut mitään tästä ja että ilmiantajan henkisestä tilasta oli epäilyksiä. Hänen oma asianajajansa ehdotti, että kyseessä saattoi olla vain sotilas, joka ”menetti järkensä” ja teki PowerPoint-esityksen.
Entinen Yhdysvaltain kongressiedustaja Matt Gaetz Benny Johnsonin kanssa
Sitten hän yhdistää tämän David Gruschin kongressissa antamaan todistukseen ”ei-ihmisten biologisista materiaaleista” ja sanoo Gruschin kertoneen edustajainhuoneen valvontavaliokunnalle, että joistakin löydetyistä maahansyöksyneistä aluksista CIA ja erityinen onnettomuuspaikkaetsintäohjelma löysivät paitsi materiaaleja myös biologista ainetta, jota ei voitu yhdistää ihmisiin.
David Grusch kertoi, että työskennellessään Yhdysvaltain tiedustelussa hänelle kerrottiin pitkään jatkuneesta salaisesta ohjelmasta, joka keräsi maahansyöksyneitä UFOja ja yritti takaisinmallintaa niiden teknologiaa. Hän selitti, että tämä ohjelma jatkui vuosikymmeniä ja että hän sai siitä tietää virkatehtävissään, vaikka häneltä henkilökohtaisesti estettiin täysi pääsy siihen. Hän sanoi, että hän ja hänen luotetut kollegansa, joilla oli erityisturvallisuusluvat, haastattelivat noin 40 ihmistä, mukaan lukien korkeita virkamiehiä, ja tarkistivat heidän väitteensä asiakirjojen, raporttien ja muiden lähteiden avulla. Tämän jälkeen hän vakuuttui ohjelman todellisuudesta ja siitä, että Yhdysvaltain hallituksella oli useita ei-inhimillistä alkuperää olevia aluksia.
Puhuessaan ”ei-ihmisperäisistä biologisista materiaaleista” hän sanoi, että joidenkin näiden maahansyöksyjen mukana oli alukseen liitettyjä biologisia jäänteitä. Kongressissa antamassaan lausunnossa hän totesi, että ”joidenkin näiden löydösten mukana tuli biologisia jäänteitä”, ja kun kongressin jäsen kysyi häneltä, olivatko nämä ihmisperäisiä vai ei-ihmisperäisiä, hän vastasi, että ne olivat ei-ihmisperäisiä. Hän sanoi, että tämä ei ollut vain hänen arvauksensa, vaan sellaisten ihmisten arvio, joilla oli suoraa tietoa salaisesta ohjelmasta ja jotka työskentelivät edelleen ohjelmassa. Samaan aikaan hän myönsi, ettei ollut itse nähnyt avaruusolentojen ruumiita ja että hänen lausuntonsa perustuivat siihen, mitä nämä sisäpiiriläiset kertoivat hänelle.
Grusch sanoi myös, että oli tehty ”erilaisia löytöjä” ja ehdotti, että oli olemassa erityyppisiä biologisia jäänteitä, jotka vihjasivat useamman kuin yhden tyyppiseen olentoon. Hän sanoi, että olentoja näytti olevan monenlaisia, mutta kukaan ei täysin ymmärtänyt niiden biologiaa, ja hän kuvaili tätä suureksi haasteeksi materiaalia tutkineille tiedemiehille. Hän mainitsi, että jotkut ihmiset käyttivät sanaa ”Maan ulkopuolinen”, mutta hän piti parempana laajempia termejä, kuten ”ei-inhimillinen äly”, koska alkuperä saattaisi olla monimutkaisempi ja mahdollisesti liittyä muihin ulottuvuuksiin tai todellisuuksiin.
Gaetz sanoi, ettei hän ollut henkilökohtaisesti käynyt missään salaisissa tukikohdissa tai UFOjen maahansyöksypaikoilla, ja että hybridikasvatustarina oli ollut yksi omituisimmista briiffauksista, joita hän oli koskaan saanut.
Gaetz selitti nähneensä salaisissa tiedotustilaisuuksissa tutkakuvasekvenssejä, joissa useat alukset liikkuivat muodostelmassa, yhdistyivät yhdeksi kohteeksi ja jakautuivat sitten takaisin useiksi aluksiksi toistuvasti. Hän sanoi, että tällainen käyttäytyminen ei ollut mahdollista millään Yhdysvalloilla tai sen vastustajilla tuolloin käytössä olleella teknologialla. Kun hän myöhemmin katsoi julkisen videon drooni-iskusta, jossa esine hajosi palasiksi ja sitten muodostui uudelleen, hän ei ollut yllättynyt, koska se näytti samankaltaiselta kuin mitä hän oli nähnyt salaisessa tutkassa, paitsi että hän oli nähnyt useiden esineiden lentävän selkeässä, hallitussa muodostelmassa ennen yhdistymistä ja eroamista uudelleen.
Hän sanoi, että jos hänen näkemänsä salainen materiaali olisi julkistettu, tärkein julkinen kysymys olisi ollut, miten tällaista teknologiaa oli olemassa, ja jos Yhdysvalloilla ei olisi ollut sitä eikä olisi uskottu, että millään muulla maalla olisi sitä, niin mistä se oli peräisin. Hän kuvaili sitä ”avaruusajan” teknologiaksi, joka ei ollut näyttänyt miltään Maassa. Gaetz sanoi, että hänellä oli ollut tavallista paremmat pääsyoikeudet asevoimien komitean jäsenenä kahdeksan vuoden ajan, nousevien uhkien alakomiteassa, ja hänellä oli erityisluvat, jotka ylittävät tavanomaisen kongressin briiffauksen vaatimukset, mukaan lukien näkyvyys DARPAan ja edistyneisiin sotilasprojekteihin.
Hän sanoi nähneensä salaisissa olosuhteissa asioita, joita Yhdysvaltojen tuolloin hallussaan olleella teknologialla ei ollut selitettävissä, ja hän oli tuntenut olevansa hyvin perillä olemassa olevista aseista ja järjestelmistä, joten nämä poikkeamat olivat erottuneet joukosta. Hän mainitsi, että UFO-työhön liittyvät tiedemiehet olivat ”kadonneet” jatkuvasti, ja vitsaili, että LinkedInissä UFO-tieteilijänä tunnettuna henkilönä oleminen olisi saattanut olla vaarallisempaa kuin edes Iranin vallankumouskaartin kenraalina.
Kysyttäessä, oliko Yhdysvallat käyttänyt avaruusolentojen teknologiaa, Gaetz sanoi uskoneensa Yhdysvaltain armeijan hyötyneen tuntemattoman teknologian hankkimisesta ja sen takaisinmallintamisesta, mutta hän ei ollut väittänyt tietävänsä varmasti, oliko se peräisin avaruusolennoilta tai avaruudesta. Hän puhui raporteista, joiden mukaan Yhdysvallat oli luovuttanut epätavallista teknologiaa puolustusalan urakoitsija Lockheed Martinille yrittääkseen kopioida esimerkiksi plasmapropulsiota ja häiveominaisuuksia.
Hänelle tämä oli sopinut yhteen sen kanssa, kuinka syvästi puolustusalan urakoitsijat ja armeija olivat olleet yhteydessä toisiinsa, ja hän oli ajatellut, että tällaisia edistyneitä projekteja olisi voinut olla olemassa yhtä lailla urakoitsijamaailmassa kuin virallisen armeijan sisälläkin. Hän päätti sanomalla, että hän oli tiennyt vain, ettei tämä teknologia näyttänyt tulevan normaalista Yhdysvaltain puolustusjärjestelmästä, vaikka hän ei ollut pystynyt todistamaan sen olevan peräisin avaruusolennoilta.
Floridalaisesta miehestä nimeltä Eddie Page, syntyjään Tommy Coleman Jr., kerrotaan outo tarina. Hän väitti olevansa ihmisen ja avaruusolentojen hybridi, jonka isä oli kotoisin Plejadilaisten tähtijärjestelmästä. Hän kasvoi omituisten kokemusten parissa ja liityttyään Yhdysvaltain merijalkaväkeen vuonna 1972 hänet lähetettiin salaiselle tehtävälle Vietnamiin. Siellä tapahtui isku, hän menetti tajuntansa ja heräsi myöhemmin riisipellolta yli 800 kilometrin päästä 11 päivän muistikatkoksen jälkeen. Lääkärit pitivät häntä pidätettynä ja tutkivat häntä kuukausia, ja hän sanoi, että hänen armeijan lääketieteellisessä tiedostossaan oli merkitty poikkeavia elimiä, epätavallista verta ja merkintä ”Ei ihmisperäinen”. (klikkaa tästä lukeaksesi lisää)
Vuosia myöhemmin, sen jälkeen kun hänen ensimmäinen vaimonsa ja vastasyntynyt lapsensa katosivat mystisesti sairaalasta, hän käytti regressiivistä hypnoosia ja ”muisti”, että hänet oli tapettu väijytyksessä, mutta plejadilaiset avaruusolennot olivat pelastaneet hänet, parantaneet hänet nesteessä heidän aluksessaan ja että pieni olento oli sanonut hänelle telepaattisesti: ”Yhtäkään poikaani ei tapeta.” Hän sanoi olevansa osa Yhdysvaltain hallituksen ja plejadilaisten yhteistä hybridiohjelmaa, että hän oli yksi 32 kloonatusta hybridistä (21 naista, 11 miestä), joista vain 8 oli enää elossa, ja että salaiset agentit tarkkailivat häntä jälkikäteen. Hän väitti myös, että hänellä oli lääkärintodistuksia, jotka todistivat hänen ei-inhimillisen alkuperänsä, ja mainosti tarinaansa verkkosivustojen ja kirjansa ”Project Aquarius” kautta.
Tri Karla Turner sanoi myös, että niin kutsuttu avaruusolentojen ”hybridiohjelma” oli vain yksi osa paljon synkempää agendaa ja että sieppaukset sisälsivät paljon enemmän kuin vain sekoitettujen avaruusolentojen ja ihmisten vauvojen luomista. Tutkimuksensa ja oman perheensä kokemusten perusteella hän sanoi, että siepatut raportoivat implanteista, leikkauksista, kipukokeista, kloonauksesta, mielenhallinnasta ja jopa kiinnostuksesta ihmissielua kohtaan, joka meni paljon yksinkertaisen jalostuksen pidemmälle.
Hän väitti, että avaruusolennot kontrolloivat ihmisten havainnointikykyä, muistoja, tunteita ja jopa hengellisiä kokemuksia, usein piilottaen todellisen tapahtumasarjan väärennettyjen, ”kauniiden” kohtausten tai peitemuistojen taakse. Hän sanoi, että tämä manipulointi mahdollisti heille ihmisten huijaamisen uskomaan lohduttavia tarinoita, kuten rakastavaan hybridiohjelmaan, samalla kun ne piilottivat julmia lääketieteellisiä toimenpiteitä, seksuaalista hyväksikäyttöä ja psykologista ohjelmointia.
Turner uskoi joidenkin avaruusolentojen valehtelevan ja käyttävän propagandaa sekoittaen totuutta valheisiin luottamuksen saamiseksi, ja hän varoitti, että monet näiden olentojen lupaukset ja ennustukset eivät koskaan toteutuneet. Hän sanoi, että siepattujen muistoja ei voida ottaa annettuna, koska ne yleensä kuvasivat sitä, mitä avaruusolennot halusivat heidän muistavan, eivätkä todellisia tapahtumia, ja hän korosti, että agenda näytti olevan fyysinen, psykologinen ja hengellinen kokonaisuus, eikä pelkästään hybridien luomista.
Hän sanoi myös, että ihmisten asevoimat osallistuivat joskus sieppauksiin ja häirintään, mikä sai hänet ajattelemaan, että avaruusolentojen ja armeijan osien välillä oli yhteistyötä. Kaiken kaikkiaan hän piti hybridivauvatarinaa liian vähäpätöisenä selittämään kaikkea dokumentoimaansa ja ajatteli, että se saattaisi jopa olla peite syvemmälle menevälle ohjelmalle, joka kohdistui kehoihin, mieliin, uskomuksiin ja sieluihin.
Olen tutkinut kaikkea, mikä liittyy muukalaisilmiöihin (sieppaukset, UFOt, hallituksen peittelyt, muinaiset rakenteet, viljakuviot, avaruusolentohavainnot jne.) yli 20 vuoden ajan. Tämä matka alkoi, kun olin 7-vuotias.
Isäni kanssa varttuessani huomasin nopeasti, että hän rakasti scifi-sarjoja ja -elokuvia. Katsoin Star Warsin ensimmäisen kerran hänen luonaan, kun olin vasta nuori padawan. Star Trek oli hänen toinen suosikkinsa, ja katsoimme kaikki sarjat. Yksi, josta aloin pitää, oli Star Trek: The Next Generation. Mutta vasta kun hän esitteli minulle Salaiset Kansiot -sarjan, uteliaisuuteni tuntematonta kohtaan heräsi ja minussa syntyi tutkija.
Sen jälkeen olin kyltymätön totuuden etsijä. Ruokkien nälkääni odotin innokkaasti, kunnes oli luokkani vuoro mennä kirjastoon, ja etsin salaa, mitä kirjoja siellä oli. Sanon salaa, koska jos joku olisi nähnyt minun ottavan kirjoja paranormaaleista ilmiöistä, oli ystävä tai ei, minua olisi pidetty täysin outona. Tiesin jo tuossa nuoressa iässä, että aiheeseen liittyi leimautuminen. Löysin joitakin kirjoja UFOista, avaruusolennoista, paranormaalista, psyykkisistä kyvyistä ja niin edelleen, mutta tiedot olivat melko suppeita. Tiesin, että minun oli löydettävä parempi lähde, joten lähdin julkiseen kirjastoon, josta löysin lukuisia kirjoja aiheista, joista olin utelias. Kotona katselin ilmiöistä kertovia ohjelmia, joista yksi oli nimeltään ”Sightings”. Toivoin kovasti, että YouTube olisi ollut silloin olemassa. Siitä huolimatta tutkin perusteellisesti kaikkea, mitä minulla oli käytettävissäni, ja yritin saada vastauksia moniin minua vaivaaviin kysymyksiin.
Sain ensimmäisen tietokoneeni 22-vuotiaana, ja tutkimukseni laajeni, mutta vasta vuonna 2010 – kun olin 24-vuotias – aloin törmätä tietoihin, joita ei virallisesti kerrottu yleisölle. Nämä asiat olivat seuraavat: hallituksen hankkeet, joista en koskaan oppinut koulussa, kuten Operation Paperclip — jossa Yhdysvaltain hallitus toi natsitiedemiehiä ja -insinöörejä työskentelemään Yhdysvaltain hallitukselle, mielenhallintakokeet, kuten MK Ultra -projekti, kloonaus, teknologia, biologiset aseet, sotarikokset, ihmisväestön testaaminen heidän tietämättään Operaatio LAC:n ja muiden avulla, ja tietenkin erittäin salaiset avaruusolento-ohjelmat ja sopimukset, jotka tehtiin kauan sitten ja joita käsittelen tarkemmin tässä raportissa. Pointtini on se, että 27-vuotiaana minulla oli jo 20 vuotta tutkimusta takanani.
20+ vuotta tutkimusta
Tutkimusmatkani on ollut pitkä, työläs ja toisinaan outo. Tämä tutkimus ja jopa kiinnostus kaikenlaisiin metafyysisiin aiheisiin tai Maan ulkopuolisen elämän mahdollisuuteen on aiheuttanut sen, että olen monesti vieraantunut ikätovereistani. Huolimatta runsaista todisteista — asiakirjoista, uskottavien ihmisten todistuksista, videoista, kuvista, esineistä ja niin edelleen — meille on jäänyt enemmän kysymyksiä kuin konkreettisia vastauksia. Ongelmana on ollut kaikkien maailman hallitusten täydellinen peittely ja vaikeneminen, mikä ei ainoastaan salannut näiden asioiden olemassaoloa yleisöltä vaan myös loi aiheen ympärille leiman, niin että jos joku tutki asiaa, hänelle joko naureskeltiin — hänestä tehtiin esimerkki — tai jos hän oli tiedemies tai tutkija, hänen työnsä joutui huonoon valoon ja hänen kollegansa välttelivät häntä. ”Salaisiin” hankkeisiin käytetään miljardeja dollareita, kun yleisö on pidetty pimennossa ja maksanut laskun.
Seuraavassa esittelen sotilashenkilöitä, professoreita ja tutkijoita, jotka ovat tutkineet tätä ilmiötä ja puhuneet siitä tai jotka ovat itse kokeneet sen. Olen käynyt läpi vuosien aineistoa ja tutkin laajasti niiden henkilöiden henkilöitä, joita korostan tätä raporttia varten. Kyseenalaistin myös heidän motiivinsa. Mitä hyötyä heillä olisi siitä, että he esittelisivät tietoa tähän aiheeseen liittyen? Mitä menetettävää heillä olisi? Mikä olisi motiivi valehteluun? Ovatko he täysjärkisiä? Onko heillä mielenterveysongelmia tai perussairauksia? Onko heillä ollut tapana keksiä tarinoita saadakseen huomiota? Sanon, etten löytänyt mitään todisteita tällaisista asioista esittelemieni avainhenkilöiden kohdalla. Se, mitä löysin, jätti minulle enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
Koska on hyvin todennäköistä, että nämä todisteet voivat olla totta (kunnes toisin todistetaan), pidän tärkeänä, että suuri yleisö ainakin kuuntelee, mitä heillä on sanottavaa, ja tutustuu heidän tutkimuksiinsa. Pyydän teitä pitämään mielenne avoimena ja tekemään oman tutkimuksenne jokaisen esittelemäni henkilön osalta. Ainoa toiveeni on, että se herättää teissä jotain, jotta alatte esittää kysymyksiä siitä, mitä täällä tapahtuu, ja jos maailman hallitukset ja valtaapitävät todella salaavat meiltä ET:iden olemassaolon … ja kaikkein tärkein kysymys … miksi?
Et pysty tutkimaan jokaista henkilöä perusteellisesti yhdessä päivässä. Suosittelen, että laitat tämän viestin kirjanmerkkeihin puhelimeesi tai tietokoneellesi ja vietät pari päivää tai enemmän aikaa jokaisen kohdalla. Olen tehnyt paljon jalkatyötä ja yrittänyt esittää yksinkertaistetun version, jotta pääsisit alkuun. Tee oma tutkimuksesi. Kysy kysymyksiä ja etsi vastauksia. En pyydä sinua uskomaan, pyydän vain etsimään.
Kanadan entinen puolustusministeri Paul Hellyer
Esittelen Hellyerin ensimmäisenä, koska monet skeptikot tai epäuskoiset pitävät hänen lausuntojaan uskottavina hänen taustansa ja pätevyytensä vuoksi. Hellyer on kanadalainen insinööri, poliitikko, lentäjä, kirjailija ja kommentaattori, jolla on ollut pitkä ja vilkas ura.
Hänestä tuli Kanadan puolustusministeri Lester B. Pearsonin hallituksessa vuoden 1963 vaaleissa, kun liberaalit palasivat valtaan. Kanadan puolustusministerinä hän valvoi Kanadan kuninkaallisen laivaston, Kanadan armeijan ja Kanadan kuninkaallisten ilmavoimien jyrkkää ja joidenkin mielestä kiistanalaista yhdistämistä ja yhdistämistä yhdeksi organisaatioksi, joka tunnetaan nimellä Kanadan joukot.
Avaruusolentojen paljastaminen julkisesti
Syyskuun 25. päivänä 2005 Hellyer piti puheen Toronton yliopistossa, jossa hän totesi julkisesti, että ”UFOt ovat yhtä todellisia kuin lentokoneet, jotka lentävät pääsi yllä”. Hellyer jatkoi: ”Olen niin huolissani siitä, mitä seurauksia galaksien välisen sodan aloittamisella voisi olla, että minun oli mielestäni sanottava jotain.”
Hän kommentoi asiaa edelleen sanomalla: ”Roswellin tapaukseen liittyviin asioihin liittyvä salailu oli vertaansa vailla. Luokitus oli alusta alkaen huippusalaisuuden yläpuolella, joten valtaosa Yhdysvaltain virkamiehistä ja poliitikoista, puhumattakaan pelkästä liittoutuneiden puolustusministeristä, ei koskaan ollut perillä.”
Hänen puhettaan seurasi seisova suosionosoitus hänen todettuaan: ”On tullut aika poistaa salailun verho ja antaa totuuden paljastua, jotta voimme käydä todellista ja asiantuntevaa keskustelua yhdestä planeettamme tämän päivän tärkeimmistä ongelmista.”
Alla on perusteellinen haastattelu hänen varhaiselämästään, urastaan, puheestaan Toronton yliopistossa ja siitä, mitä hän haluaa maailman tietävän avaruusolennoista. Minusta tuntuu, että hänen kommenttinsa ovat vain jäähyllyn kärki, ja on niin paljon enemmän kuin mitä hän paljastaa, mutta se on hyvä lähtökohta niille, jotka ovat vasta tutustumassa tähän aiheeseen. Voit oppia lisää Hellyeristä ja hänen työstään lukemalla hänen kirjojaan ja katsomalla hänen antamiaan haastatteluja, joita on YouTubessa.
”Katsokaa, teidän on joko uskottava valehtelijoita (virkamiehiä) tai uskottava minua. Ja se on teidän valintanne, koska minä puhun totta. Se on ainoa syy, miksi olen täällä, enkä saa siitä palkkaa.”
Tri. John Edward Mack
John oli yhdysvaltalainen psykiatri, kirjailija, parapsykologi, aktivisti ja Harvardin lääketieteellisen tiedekunnan professori. Hän oli kirjailija, johtava avaruusolentojen sieppauskokemusten tutkija, Pulitzer-palkittu elämäkertakirjailija ja kampanjoi ydinaseriisunnan puolesta.
Tohtori Mack omaksui maailmankatsomuksen, jonka innoittajina ovat hengelliset ja filosofiset perinteet, joiden mukaan me kaikki olemme yhteydessä toisiimme. Hän on myös henkilö, jota ihailen suuresti.
”Yhteyden” teemaa muuhun elämään tutkittiin rohkeimmin hänen tutkimuksessaan miehistä ja naisista, jotka kertoivat, että toistuvat ‘muukalaisten kohtaamisen’ kokemukset olivat vaikuttaneet tapaan, jolla he suhtautuivat maailmaan, mukaan luettuna lisääntynyt hengellisyyden tunne ja huoli ympäristöstä. Mackin kiinnostus näiden poikkeuksellisten kokemusten muutokseen johtaviin näkökohtiin ja hänen ehdotuksensa siitä, että kokemus voi olla luonteeltaan enemmänkin transsendentti kuin fyysinen — mutta silti todellinen – uutisoitiin tiedotusvälineissä suurelta osin pelkkänä vahvistuksena avaruusolentojen kohtaamisten todellisuudelle.
Avaruusolentojen sieppausilmiön tutkija
Tohtori Mack aloitti 1990-luvun alussa sieppausilmiöiden tutkimisen. Tämä matka kesti yli vuosikymmenen, ja hänen työnsä keskittyi 200 mieheen ja naiseen, jotka hän luokitteli kokijoiksi.
Hänen psykologitaustansa auttoi häntä arvioimaan jokaista kokijaa sen selvittämiseksi, oliko hänellä mielisairaus, oliko hänellä aiemmin ollut tapana keksiä tarinoita, näkikö hän unta tai hallusinaatioita, oliko hän huomionhakuinen jne.
Hän totesi nopeasti, että nämä henkilöt puhuivat totta, eikä heillä ollut mitään voitettavaa kokemustensa jakamisella, ja totuuden nimissä heillä oli paljon menetettävää. Heidän tarkoituksenaan mennä tohtori Mackin luo oli ainoastaan saada kokemukset loppumaan, ja he olivat melko järkyttyneitä, kun he tajusivat, ettei tohtori voinut saada niitä loppumaan antamalla heille joitakin pillereitä.
Tohtori Mack oli ennen tutkimustaan skeptinen sieppausilmiöiden suhteen, mikä tekee hänen työstään varsin syvällistä. Työskennellessään kokijoiden kanssa hän joutui kohtaamaan uskomusjärjestelmänsä maailmasta ja oman henkisyytensä. Jotkut valtavirran kuvaukset avaruusolennoista ovat keskittyneet pelkoon perustuviin ja negatiivisiin persoonallisuuksiin galaksienvälisistä matkustajista, jotka haluavat tuhota ihmiset. Blockbuster-elokuvissa esitellään paljon avaruusolentojen hyökkäysskenaarioita (Independence Day, Mars Attacks, War of the Worlds, Edge of Tomorrow, The Faculty, Signs, Pacific Rim, Skyline, Invaders from Mars (1953), Earth Vs the Flying Saucers (1956), Invasion of the Saucer Men (1957), ja niin edelleen). Näiden elokuvien kaaoksen ja kauhun välissä on ollut mielestäni tarkempi kuvaus elämästä maailmankaikkeudessa sellaisten elokuvien kautta kuin esim: Star Wars, Star Trek ja MIB, jotka osoittavat, että on olemassa sekä hyväntahtoisia että pahantahtoisia avaruusolentoja aivan kuten on olemassa ihmisiä, jotka ovat hyväluonteisia, kun taas toiset eivät arvosta elämää. Contact, District 9, Fifth Element ja Avatar ovat myös elokuvia, jotka saavat sinut katsomaan ylöspäin ja miettimään, mitä tuolla ulkona on ja mitä meille ei kerrota.
Tohtori Mackin teos esittelee ilmiön näitä kahta puolta, mutta korostaa myös niiden ihmisten huomattavia muutostuloksia, joilla on ollut kokemuksia hyväntahtoisten avaruusolentojen kanssa. Monet kokijat kertoivat, että heidän kohtaamisensa muuttivat heidän maailmankuvaansa ja hengellisyyttään ja lisäsivät heidän huoltaan ympäristöstä.
Salainen komitea
Kun tohtori Mack alkoi puhua työstään kansallisessa televisiossa, Harvardin yliopisto — jossa tohtori Mack toimi psykiatrian johtajana — perusti salaisen komitean, jonka tehtävänä oli mustamaalata hänet, tuhota hänen maineensa ja ottaa häneltä pois virkasuhde, mikä olisi ollut ensimmäinen kerta yliopiston historiassa. Ihmiset ympäri maailmaa pilkkasivat häntä, mutta hän pysyi tiukasti kannassaan ja työssään. Rakastan hänen omistautumistaan ja kiitän häntä hänen sinnikkyydestään kertoa maailmalle, että jotain on varmasti tekeillä ja että siitä on ainakin keskusteltava. Minusta on aina mielenkiintoista, kun ihmiset tuovat julki tietoja, jotka eivät sovi yhteen sen narratiivin kanssa, joka meille on annettu valtaapitävien taholta, ja he näyttävät muodostavan väkijoukon kaltaisen kannan ja luovat jotakin, jota voitaisiin luokitella noitavainoksi. On aina kysyttävä itseltään, mitä henkilö tai ryhmä hyötyisi vaientamalla jonkun, joka etsii totuutta tai yrittää ymmärtää jotakin ilmiötä? Minusta se antaa näiden henkilöiden työlle vielä enemmän uskottavuutta. Tieteen perusta on tutkiminen ja uudet löydöt. Se, että tiedemies kieltäytyy edes tutkimasta tätä aihetta, on irvikuva tieteen perusolemusta kohtaan. On hyvin naiivia uskoa, että olemme ainoat tässä valtavassa maailmankaikkeudessa. Onneksi tohtori Mack voitti tyrannit, jotka halusivat vaientaa hänet, ja hän jatkoi työtään. Siitä pääsenkin hämmentävimpään tapaukseen, jota tohtori Mack tutki.
Syyskuussa 1994 62 lasta Arielin koulussa Ruwassa, Zimbabwessa, näki UFOn ja avaruusolentoja, kun he olivat koulun ulkopuolella leikkimässä. Pari kuukautta tapauksen jälkeen tohtori Mack meni Zimbabween haastattelemaan lapsia, heidän vanhempiaan ja opettajia, jotka yrittivät ymmärtää tätä kokemusta. Mack, joka oli pohjimmiltaan erikoistunut lastenpsykiatriaan, omisti paljon aikaa lapsille. Se, mitä lapset kertoivat, on niin hullua, ja todella hämmästyttävää siinä on se, että lapset kertoivat täsmälleen saman tarinan, kun heitä kuulusteltiin yksitellen. Opettajat jopa kommentoivat, että he eivät olisi saaneet heitä tekemään niin, vaikka olisivat yrittäneet. YouTubessa on niin paljon tietoa tästä tapauksesta, ja suosittelen lämpimästi katsomaan kaiken saatavilla olevan. Alla on lyhyt pätkä, jossa on pari lasten ja opettajien haastattelua.
Luento: Transcending the Dualistic Mind
Nämä kaksi seuraavaa videota ovat hyvä lähtökohta, kun sukellat tohtori Mackin työhön. Suosittelen myös lukemaan hänen kirjojaan, jotka jätän linkkejä ostamista varten alla.
Turner oli kirjailija, luennoitsija, tutkija ja entinen yliopisto-opettaja, joka väitteli tohtoriksi vanhan englannin tutkimuksesta Texasin yliopistossa, kunnes hän omisti elämänsä kaappausilmiöille vuonna 1988. Hänen työnsä kattoi paljon muutakin kuin itse kaappausilmiöt. Hän kokosi tietoja sotilaallisesta osallistumisesta ja pelottelusta, kloonauksesta, mielenhallinnasta, implanteista, erilaisista muukalaislajeista, jotka ovat vuorovaikutuksessa ihmisväestön kanssa eri tavoin, ja paljon muusta. Hän kirjoitti kolme kirjaa: Into the Fringe (1992), Taken (1994) ja Masquerade of Angels (1994).
Televisioesiintymiset
Vuonna 1993 hän esiintyi Montel Williamsin ohjelmassa. Montel oli katsonut 90-luvulla suosiota saavuttanutta Unsolved Mysteries -ohjelmaa ja nähnyt siinä UFO-aiheisen jakson. Hänen kiinnostuksensa heräsi, ja hän alkoi itse tehdä ufoja käsittelevää ohjelmaa. Voit katsoa ohjelman alla.
Fyysiset todisteet
Sen lisäksi, että hän on kerännyt tietoja eri ihmisiltä, jotka muistavat kaappauskokemuksia, hän itse koki jonkinlaisen heräämisen ja alkoi muistaa outoja tukahdutettuja muistoja menneisyydestään. Tänä aikana hänen miehensä Elton ”Casey” Turner sai omat muistonsa pintaan. Kesällä -89, kun hän oli kirjoittamassa Into the Fringe -teosta, hän ja hänen miehensä kokivat sarjan outoja tapahtumia. Erityisesti yhdestä tapahtumasta saadut todisteet ovat ainoat vakuuttavat, kovat todisteet, jotka hän voi esittää.
Tapahtuma, jossa hän keräsi mainitut todisteet, sattui kesällä -89. Hänen takapihalleen oli jätetty ympyrä, joka oli 2 jalkaa maasta ja halkaisijaltaan 30 jalkaa. Siellä missä ympyrä oli painautunut, puut olivat räjähtäneet, vääntyneet ja mustuneet. Pensaat oli sulatettu tasaiseksi, sulautettu takaisin yhteen ja ne jatkoivat kasvuaan. Hän vei sulaneet pensaat kahteen eri yliopiston laboratorioon testattavaksi, mutta ne eivät pystyneet päättelemään, mitä oli tapahtunut. Lisäksi hänen koiransa oli takapihalla, kun tämä tapahtui. Koiran koko immuunijärjestelmä oli sekaisin sen jälkeen. Se sai harmaakaihin, kuuroutui ja sillä oli avoimia, vuotavia haavoja. Hän tarjosi sulanutta pensaikkoa ja kertomusta siitä, mitä hänen koiralleen tapahtui, ainoina fyysisinä todisteina todistuksensa vahvistamiseksi.
Uskottavuus
Hänen luentojaan katsellessa huomaa, että hän on hyvin tasapainoinen ja siro nainen. Hän vaikuttaa johdonmukaiselta ja älykkäältä. Hän esittää tiedot tutkijan tavoin. Hän puhuu hyvin kaunopuheisesti. Akateemisen ja ammatillisen pätevyytensä lisäksi hän ei näyttänyt pyrkivän ansaitsemaan rahaa esittämillään tiedoilla. Kirjojensa osalta hän totesi eräässä luennossaan, että hän pyysi nimenomaan saada kirjansa hinnan halvaksi, koska hänen ystävänsä ovat köyhiä. He asettivat hinnaksi 5,00 dollaria. Samassa luennossa hän mainitsi, kuinka monet ihmiset ovat kysyneet häneltä, miksi hän ei myynyt kirjoja konferensseissa. Hän tunnusti, että hän arvosti konferenssissa kiertämistä ja ihmisten tarinoiden kuulemista enemmän kuin paikallaan seisomista ja kirjojen myymistä.
Jotkin hänen raportoimansa tiedot ovat mielestäni erittäin huolestuttavia. Minusta tuntuu, että täytyy olla syvästi häiriintynyt ihminen, jotta voi keksiä näin karmeat asiat ja raportoida niistä totuutena. Hänen tutkimuksensa, hänen esittämänsä tiedot ja henkilökohtainen todistuksensa muun muassa avaruusolentojen agendasta ovat yhteneväisiä muiden sotilashenkilöiden, tutkijoiden ja ilmiantajien kanssa, jotka ovat raportoineet muukalaisilmiöistä. On erittäin epätodennäköistä sanoa, että he kaikki keksivät täsmälleen saman tarinan. Varsinkin kun otetaan huomioon, että nämä ihmiset ovat niin sanottuja ”uskottavia” ihmisiä tai jopa sellaisia, joita jotkut luokittelisivat täysin ”normaaleiksi”.
Todistukset ja tutkimustyö
Yksi asia, joka on huomattava siepattujen ja kontaktihenkilöiden todistuksissa, on se, että monilla heistä on yhteyksiä armeijaan tai että he itse olivat jossain vaiheessa armeijassa. Tällainen on esimerkiksi Turnerin aviomies Elton, joka tunnetaan kirjassaan nimellä Casey. Hän oli armeijassa 9 vuotta ennen heidän avioliittoaan. Hän kertoi, että marraskuussa 1988 armeija otti hänet kiinni ja kuulusteli häntä kokemuksistaan avaruusolentojen kanssa.
Rouva Turner ja hänen miehensä aloittivat matkansa, ja hänen miehensä muisteli outoja kokemuksia siitä, että hänet oli viety ja hänellä oli tehty kokeita. He olivat lähteneet todistamaan, että näille hänen muistoilleen oli jokin vaihtoehtoinen selitys. Tämä tutkimusmatka on hyvin dokumentoitu hänen kirjassaan ”Into the Fringe”. Tultuaan siihen tulokseen, että hänen miehensä kokemukset olivat todellisia, vaikkakin outoja, hän luki aiheesta kirjoja ja yritti löytää kertomuksen, jossa joku oli saanut sieppaukset loppumaan. Älykkäänä hän yritti yhä uudelleen ja uudelleen löytää jonkin loogisen syyn sille, että hänen miehensä (ja myöhemmin hän ja hänen poikansa) saivat näitä kokemuksia. Hän jopa ajatteli, että hänen miehelleen tekemänsä tutkimus vaikutti siihen, että hän sai omia kokemuksiaan, ja hänelle se riittäisi johtopäätöksen tekemiseen ja kaiken hylkäämiseen. Ennen kuin hänen miehensä muisti, he eivät olleet kiinnostuneita UFOista tai avaruusolennoista. Kuten monien niiden ihmisten kohdalla, joiden kanssa hän alkoi työskennellä ja jotka väittivät, että heitä tultiin noutamaan.
Into The Fringe
Into the Fringe on Turnerin ensimmäinen kirja, jonka luin aikani kuluksi. Minusta se oli erittäin mielenkiintoinen ja dokumentoitu tutkimus aiheesta. Alla on joitakin otteita kirjasta:
”Kun lähdimme käymään Barbaran luona kesäkuun lopulla, toivoimme molemmat, että regressio paljastaisi salatun totuuden Caseyn kokemuksista, totuuden, jolla ei ollut mitään tekemistä UFOjen kanssa.” — sivu 24
Elokuussa 1988 Turner ja hänen miehensä menivät MUFONin kokoukseen, jossa John Lear oli vierailevana puhujana.
”Onneksi saavuimme ajoissa ja onnistuimme saamaan istumapaikat läheltä etuosaa, sillä kun Lear aloitti puheensa, yli kolmesatapäinen väkijoukko oli täyttänyt salin ja levittäytynyt käytävälle. Huoneessa oli kuuma, mutta emme huomanneet sitä luennon alettua, koska kuulemamme tieto oli mukaansatempaavaa. Lear kertoi tutkimuksistaan, lukemattomista haastatteluistaan ihmisten kanssa, joilla oli ollut samanlaisia kokemuksia, mutta kaikkein järkyttävin ja uskomattomin osa koski väitettyä hallituksen osallisuutta näihin avaruusolentoihin.
Lear, joka oli kokenut lentäjä, oli lentänyt CIA:n tehtäviä, joten hänellä oli kontakteja tiedusteluyhteisöön, ja hän vakuutti, että hänen tietonsa olivat totta. Hän kertoi meille, että eri puolilla maata oli piilotettuja tukikohtia, joissa avaruusolennot harjoittivat monenlaista outoa toimintaa, mukaan lukien risteytyskokeita ihmisten kanssa. Ja hän sanoi, että näiden olentojen ”invaasio” oli jo tosiasia, että hallitus oli tehnyt niiden kanssa salaisen sopimuksen, jossa annettiin lupa sieppausten tekemiseen vastineeksi lupauksista kehittyneestä teknologiasta.
Mutta hallitusta oli huijattu, hän sanoi, ja itse asiassa se oli saanut hyvin vähän käyttökelpoista teknologiaa, kun taas avaruusolennot olivat jatkaneet sieppauksiaan ja kokeilujaan paljon pidemmälle kuin mitä hallituksemme kanssa tehty sopimus salli. Ja nyt, hän totesi, hallitus oli todella pulassa. Vuosikausia he olivat virallisesti kieltäneet UFOjen ja avaruusolentojen olemassaolon, mutta nyt, kun avaruusolentotoiminta oli kiihtynyt, he eivät tienneet, miten varoittaa väestöä, saati miten estää asioiden jatkuminen.” — sivu 46/47
”Joskus yritin vielä teeskennellä, että kaikki oli vain mielikuvitustamme. Me ylireagoimme, sanoin itselleni, annoimme vainoharhaisuuden vaikuttaa ajatteluumme, niin että nyt näimme todisteita avaruusolentojen vaikutuksesta kaikkialla. Peläten nukkua öisin, öisin tähtiä pakonomaisesti katsellen, joskus häiritsivät UFOista lukemani kirjat, en kuitenkaan voinut olla lukematta lisää. Perinteinen logiikka vaati, että tällaiset asiat eivät voineet olla totta, ja niin vaati myös sydämeni rehellinen halu. En halunnut todellisuuden olevan tällaista. ” — sivu 59
”Ja miksi niin monet ihmiset tarttuvat aiheeseen ja julistavat omia kokemuksiaan valheellisesti, varsinkin nämä yleensä skeptiset ihmiset?”, kysyi hän. Oliko järkevämpää uskoa telepatiaan, uskoa, että ihmiset, joihin luotin, yhtäkkiä kaikki keksisivät tällaisia tarinoita, kuin uskoa, että he kertoivat omaa totuuttaan.” — sivu 59/60
”Barbara kertoi yhä uudelleen saavansa raportteja valtavista sammioista näissä maanalaisissa tiloissa, sammioista, jotka olivat täynnä ihmisruumiiden osia, ja oli myös toistuvia kokemuksia, joissa avaruusolennot veivät ihmisiä kylpyhuoneisiin tai koppitiloihin ja tutkivat ja manipuloivat heidän sukupuolielimiään.” — Sivu 126
*Huomaa, että Thomas Castellon (joka esitellään tässä artikkelissa jäljempänä) tapaus on samansuuntainen kuin väitteet ruumiinosia sisältävistä sammioista.
Barbara Bartholic
Bartholic oli Turnerin tutkimusapulainen ja työskenteli läheisessä yhteistyössä Turnerin ja hänen miehensä kanssa. Hän aloitti uransa 17-vuotiaana muotimallina. Mentyään naimisiin miehensä Bobin kanssa, hän tuli vahvasti mukaan taide-elämään. Hänellä ja hänen miehellään oli kaksi taidegalleriaa Tulsassa, Oklahomassa. 1970-luvulla hänen kiinnostuksensa UFOihin nousi etusijalle, ja hän alkoi omistautua näiden ilmiöiden tutkimiselle. Bartholic käytti hypnoosia auttaakseen potilaitaan muistamaan tukahdutettuja muistojaan, jotka liittyivät heidän avaruusolento- ja sotilaskokemuksiinsa, sekä kadonnutta aikaa; tämä on tunnettu oire kaappausilmiöissä.
Bartholic oli aikoinaan tunnetun UFO-tutkijan Jacques Valleen tutkimusavustaja. Hän oli jopa konsulttina elokuvassa Kolmannen asteen yhteys, jossa Claude Lacomben hahmo oli Valleen inspiroima. Hänen kollegansa ja suojattinsa pitivät häntä todellisena uranuurtajana sekä maailman suurimpana avaruusolentojen sieppausten tutkijana. Hän syventyi syvemmälle kuin useimmat sieppaustutkijat omalla alallaan ja kieltäytyi kääntämästä selkäänsä vastakkainasettelulle tai järkyttävälle tiedolle.
Otettu hänen suojattinsa James Bartleyn kanssa tehdystä haastattelusta, jonka voit katsoa kokonaisuudessaan täältä:
”Barbara tajusi nopeasti, että energian kerääminen oli keskeinen osa avaruusolentojen sieppausoireyhtymää. Barbara oli empaattinen ja erittäin intuitiivinen, ja hän teki loputtomasti töitä dokumentoidakseen jokaisen henkilön sieppauskokemuksen kaikki puolet. Hän tiesi, että negatiiviset avaruusolennot manipuloivat siepattujen energiakeskuksia ja tunteita ravitakseen ja voimaannuttaakseen itseään siepattujen kustannuksella. Tätä prosessia käydään läpi makrotasolla yhteiskunnan laajuisesti. Muukalaissieppaukset ovat kaikkialle ulottuva hyökkäys kaapattuja ihmisiä vastaan: Fyysisesti, emotionaalisesti, energeettisesti ja henkisesti.”
Turner oli Bartholicin ensimmäinen suojatti. Bartholic työskenteli kulissien takana, kun taas Turner toi Bartholicin löydöt UFO-tutkimusyhteisön tietoon. Bartholic keksi monia termejä, kuten: ”The Drama of the Love Obsession” ja ”The Breed Out of the Love Program”. Voit lukea kaiken näistä termeistä ja siitä, mitä niihin liittyi, katsomalla haastattelun, jonka jaoin hänen suojattinsa James Bartleyn kanssa. The Breed Out the Love Program oli mielestäni hyvin kiehtova erityisesti nyky-yhteiskunnassa, jossa on havaitsemani luontainen rakkauden puute.
Auto-onnettomuus
Sekä Barbara että hänen miehensä Bob joutuivat auto-onnettomuuteen, joka johti Bobin kuolemaan ja Barbara joutui sairaalaan useiksi viikoiksi. Autonryöstäjä varasti auton ja ajoi sen takaapäin Bartholicien autoon, jolloin Bartholicit lensivät ulos autosta. Autonryöstäjä pääsi karkuun, eikä häntä ole tähän päivään mennessä löydetty. Minusta tämä on hyvin epäilyttävää ottaen huomioon Barbaran tekemän työn. Haastattelussa Barbara ilmaisi, että hänen mielestään onnettomuus oli tarkoituksellisesti suunniteltu. Hän jopa ilmaisi sen uutisoinnissa. Voit katsoa uutiskatsauksen alla.
https://www.youtube.com/watch?v=LQmZb8RGhKs
Karlan kuolema ja murhasyytökset
Turner kuoli 10. tammikuuta 1996 syöpään. Hän oli 48-vuotias. Hänen kuolemaansa liittyy jonkin verran juonittelua, ja on vaikea sanoa, onko hänen kuolemaansa sensaatiohakuisesti uutisoitu vai onko se totta.
Monilla verkkosivuilla, joilla hänen kuolemastaan puhuttiin, väitettiin, että hänellä oli tuntematon, nopeasti etenevä syöpä, joka vei hänen henkensä 3 kuukautta diagnoosin jälkeen. Monilla näistä sivustoista väitettiin, että häntä uhattiin hänen työnsä vuoksi, jota hän teki juuri ennen diagnoosia. Tätä artikkelia kirjoittaessani en ole vielä löytänyt todisteita tästä tai siitä, että hän olisi edes puhunut tällaisesta tapahtumasta. En väitä, etteikö näin olisi tapahtunut tai etteikö se olisi uskottavaa, mutta en ole löytänyt videota tai haastattelua, jossa hän kertoisi tästä.
Jos otetaan huomioon Turnerin todistus siitä, mitä tapahtui paitsi hänelle myös hänen perheelleen ja ystävilleen, voi olla hyvin todennäköistä, että hänet murhattiin. Jos katsotte hänen kirjaansa, Masquerade of Angels, jossa hän puhuu mitä mielettömimmistä asioista, kuten avaruusolentojen agendasta, avaruusolentojen kyvyistä, kuten vaihtoehtoisten todellisuusskenaarioiden luomisesta ja kyvystä ottaa sielu pois ihmiskehosta ja tehdä sillä, mitä haluavat; jos nämä asiat ovat totta ja ne on salattu, olen varma, että olisi olemassa joukko yksilöitä, jotka eivät haluaisi tämän tiedon tulevan julki. Jos hänen todistuksensa ja niiden kaapattujen todistukset, joiden kanssa hän työskenteli, ovat rehellisiä ja heijastavat totuudenmukaisia kertomuksia; en ymmärrä, miksi häntä ei hiljennettäisi.
Hänen miehensä kanta on hieman erilainen kuin mitä kaikki muut sivustot raportoivat. Hän totesi hänen töitään esittelevällä verkkosivustollaan, että nainen menehtyi pitkän rintasyöpäkamppailun jälkeen, ja hänen mukaansa on epätodennäköistä, että joku henkilö, ryhmä tai järjestö, joka yritti vaientaa hänet, olisi ottanut hänet kohteekseen.
Vaikka voikin olla hyvin todennäköistä, että hänen syöpänsä oli luonnollinen tapahtuma eikä jokin pahansuopa ryhmä aiheuttanut sitä hänelle, mutta jotta uskoisin tämän teorian, minun pitäisi jättää täysin huomiotta hänen todistuksensa kokemuksista, joita hänellä oli. Sen lisäksi hän totesi eräässä luennossaan, joka sattuu olemaan myös hänen viimeinen luentonsa ennen kuolemaansa (vaikken voi todentaa tätä), että monille kaapatuille naisille kehittyy rintasyöpä.
Kohdasta 31 minuuttia, 47 sekuntia…
”#6. Naispuoliset siepatut kärsivät usein gynekologisista ongelmista suuremmalla osuudella kuin normaaliväestö. On niin monia tapauksia, että en voi oikeastaan vetää yhtä tapausta esiin, mutta meillä on menetettyjä raskauksia, kuten tiedätte, rintasyöpiä kerta toisensa jälkeen, kohdunpoistoleikkaukset ovat hyvin yleisiä, ellei sitten endometrioosia, fibro-kystisiä kasvaimia jne.”
Hänen omat tietonsa osoittivat, että kaapatuille naisille kehittyi tämäntyyppinen syöpä, ja hän itse on kaapattu. Miksi hänen miehensä päätyi tähän johtopäätökseen, ei tiedetä. Lähetin hänelle sähköpostitse pari kysymystä fyysisistä todisteista, joista hänen edesmennyt vaimonsa puhui, sekä siitä, onko hänet edelleen siepattu. Kirjeenvaihdostamme sain sen vaikutelman, että hän ei ollut kovin kiinnostunut jakamaan tietoja kanssani. Kysyin häneltä kasvista sekä koirasta, joka heidän oli lopetettava, mikä oli Turnerin mukaan ainoa fyysinen todiste, joka hänellä on. Hän totesi, että kasviaines on muuttunut pölyksi, eikä hän tiennyt, mitä tapahtui laboratorioanalyysille, jonka Turner sai kasviaineesta. Raportti koiran lopettamisesta katosi. Ymmärrän kasviaineksen, mutta laboratorioanalyysi ja koiraa koskeva raportti olivat arvokas osa hänen edesmenneen vaimonsa työtä. Luulisi, että näiden asiakirjojen säilyttämisestä olisi pidetty enemmän huolta.
Hänen vastauksensa kysymykseeni siitä, viedäänkö häntä edelleen aluksille, oli, että häntä ei ole häiritty vuoden 1995 jälkeen. En tiedä, mitä ajatella siitä. Miksi nämä kokemukset yhtäkkiä loppuisivat? Varsinkin sen jälkeen, kun sekä hän että hänen vaimonsa olivat kokeneet näitä kokemuksia lapsesta asti. Kun hän sanoi näin, voisi ajatella, että ehkä he olivat keksineet kaiken, ja vaimon kuolema sai hänet lopettamaan teeskentelyn. Ennen Turnerin kuolemaa hän esitti monia niin sanottuja ”kehoituksia varustautua”. Turner ja hänen miehensä olivat vihaisia siitä, että he saivat näitä kokemuksia, ja he kehottivat muita liittoutumaan heidän kanssaan, jotta muukalaisagenda saataisiin pysäytettyä. Tätä ei voi jättää huomiotta, että he tekivät näin ennen hänen kuolemaansa.
Vaimonsa kuoleman jälkeen Elton (Karlan aviomies) katosi julkisuudesta, minkä vuoksi lähdin etsimään häntä. Ei ollut mitään tietoa siitä, mitä hänelle tapahtui vaimon kuoleman jälkeen. Hän oli mielestäni tärkeä osa Karlan perintöä ja työtä. En voinut olla ihmettelemättä, miksi hän katoaisi, kun hän oli aiemmin niin intohimoisesti paljastanut kauheat rikokset ihmiskuntaa vastaan. Miksi kukaan ei ollut haastatellut häntä vaimonsa kuoleman jälkeen? Minulla ei ole vastausta, mutta lähetin hänelle sähköpostia. Tässä on kuvakaappauksia hänen vastauksistaan:
Ehkä hän halusi vain jatkaa elämäänsä tämän kuoleman jälkeen. Tai sitten henkilö, jolle puhun, ei ole edes hän. Riippumatta hänen nykyisestä kannastaan, uskon Karlan työhön. Uskon, että hän puhui totta, ja kunnes toisin todistetaan, pidän hänen tietojaan ja tutkimustuloksiaan edelleen tärkeänä todisteena siitä, että meneillään on jotakin hyvin outoa, jota ei voi hylätä pelkkänä valheena.
”…koska mekin olimme olleet täysin kiinnostumattomia UFOista ennen kuin oma todellisuutemme pakotti meidät tähän marginaalitodellisuuteen.” — Ote kirjasta Into the Fringe, sivu 127.
Phil Schneider
Tarina tämän miehen elämästä ja kuolemasta horjutti käsitystäni tästä maailmasta. Hänen työnsä tutkiminen sai minut arvioimaan omaa elämääni uudelleen, ja se oli käännekohta matkallani totuuden löytämiseksi. Teen tämän osittain hänen vuokseen ja hänen rohkeutensa jakaa tietonsa, vaikka tiesi, että se saattoi maksaa hänen henkensä, mistä on runsaasti todisteita, jotka osoittavat, että se saattoi maksaa.
Schneider oli läpeensä sinipunavalkoraitainen patriootti. Tämä käy hyvin ilmi, kun hän pitää luentojaan. Hän puhuu Amerikan perustajista ihaillen ja muistuttaen siitä, mitä he loivat. Hän totesi luennoillaan olleensa mukana sotilaallisissa mustan budjetin hankkeissa 17 vuoden ajan. Hän alkoi paljastaa tietonsa, kun hänen hyvä ystävänsä Ron Rummel löydettiin kuolleena puistonpenkiltä, mitä viranomaiset pitivät itsemurhana. Tuolloin Schneider, Ron ja viisi muuta ystävää olivat tehneet yhteistyötä ”The Alien Digest” -nimisen lehden parissa. Se oli saamassa laajan levikin, kun Ron kuoli. Schneider oli sitä mieltä, että Ron murhattiin ja että se lavastettiin itsemurhaksi, mikä sai hänet puhumaan asiasta.
Maanalaiset sotilastukikohdat (Deep Underground Military Bases, D.U.M.B)
Schneiderilla oli laaja kokemus mustan budjetin ohjelmista. Hän kertoi työskennelleensä 13 maanalaisessa tukikohdassa niistä sadoista, joita Yhdysvaltain hallitus rakensi toisen maailmansodan jälkeen. Elokuun lopulla vuonna 1979 Schneider ja hänen tiiminsä olivat kaksi päivää poraamassa neljää reikää — rakentaakseen Dulcen tukikohdan — kun heidän käyttämänsä koneet hajosivat jatkuvasti, ja pian he huomasivat poranneensa jo valmiiksi onttoon luolastoon syvällä maanpinnan alla. Kun Schneider ja hänen tiiminsä jäsenet menivät alas tutkimaan, mitä oli tekeillä, häntä vastaan tuli välittömästi paha haju. Pohjalle päästyään hän kohtasi seitsemän metriä pitkän harmaan avaruusolennon. Hän ei hukannut aikaa, tarttui pistooliinsa ja avasi tulen. Hän tappoi kaksi monien alhaalla olleiden joukossa. Samalla yksi avaruusolennoista heilutti kättään rintakehänsä päällä ympyränmuotoisesti, ja seuraavaksi muukalaisen rintakehästä tuli sininen säde, joka kirjaimellisesti vain avasi Schneiderin kuin kalan. Se poltti pari sormea irti hänestä. Hän tunsi sen olevan jonkinlainen sähköinen voima, joka muistutti salamaa. Hän kuvailee, kuinka voima poltti myös hänen varpaankyntensä irti.
Hänen takanaan oli vihreä baretti, joka veti hänet koriin ja painoi nappia, jotta kori nousisi ylös. Vihreä baretti piteli häntä, kun Schneider nousi turvaan. Hän tunsi olevansa suuressa kiitollisuudenvelassa tälle miehelle. 66 miestä, mukaan lukien salaisen palvelun agentteja, vihreitä ja mustia baretteja, menetti tuona päivänä henkensä, koska Yhdysvaltain hallitus ei ilmoittanut kenellekään heistä, että nämä olennot olivat siellä alhaalla. Tosin Phil epäili, että ehkä jotkut heistä tiesivät, sillä hän totesi, että vihreiden ja mustien barettien oli epätavallista olla geologien leirillä. Schneider oli niiden kolmen joukossa, jotka selvisivät tästä koettelemuksesta, joka myöhemmin tunnettaisiin nimellä Dulcen sodat.
Myönnän ensimmäisenä, että tätä tarinaa on vaikea uskoa. Kun kuulin sen ensimmäisen kerran, olin melkein epäuskoinen. Olen melko ennakkoluuloton, joten sen sijaan, että olisin hylännyt sen heti, käytin paljon aikaa tutkimalla hänen elämäänsä, hänen työtään, mitä kollegat ja hänen ex-vaimonsa sanoivat hänestä ja mitä hänen kuolemansa jälkeen tapahtui. Tapa, jolla hänen kuolemaansa käsiteltiin, määritteli minulle, että jokin oli ehdottomasti pielessä ja että ehkä Schneiderin sanomisissa — vaikka ne olivatkin täysin uskomattomia — oli jotain perää.
Hänen työssään on keskeisiä asioita, joita haluaisin esitellä. Nämä kiinnostavat seikat ovat tärkeitä, koska ne ovat samansuuntaisia kuin mitä muut ilmiantajat ja tutkijat paljastavat. Eräässä Schneiderin luennossa hän toteaa: ”Yleisölle on periaatteessa valehdeltu täysin. Meitä pidetään tyhminä ja joissakin tapauksissa jopa ääliöinä. Sen on loputtava!”
Olen kuullut useista lähteistä, että pahansuopien avaruusolentojen kanssa työskentelevät eliitti-ihmiset pitävät meitä vähä-älyisinä ja siksi vähäisempinä olentoina, mikä tekee heistä heidän mielestään ylivertaisia.
Avaruusolentojen agenda
Kuten Schneider kuvailee, ”avaruusolentojen agendalla on tämän planeetan täydellinen valtaaminen ja viidestä seitsemään kahdeksasosaa maailman väestöstä tappaminen vuoteen 2029 mennessä. Yhdysvaltain armeija on tiennyt tästä 45 vuotta (vuonna 1996 Preparedness Expo -tapahtumassa pidetystä luennosta lähtien). He eivät ole kertoneet kenellekään.”
Schneider paljastaa, että vuonna 1954 tehtiin sopimus harmaiksi kutsuttujen ET:iden ryhmän ja presidentti Eisenhowerin kanssa Yhdysvaltain hallituksen kanssa. Sopimus oli kauppasopimus, joka antoi harmaille pääsyn ihmisiin ja karjaan vastineeksi avaruusolentojen teknologiasta. Tämä sopimus tuli tunnetuksi nimellä Grenadan sopimus. Sopimukseen liittyy paljon yksityiskohtia, ja suosittelen, että tutkit asiaa tarkemmin itse googlettamalla sopimuksen ja katsomalla, mitä löydät. Hyvä lähtökohta on tohtori Michael E. Sallan kirjoittama artikkeli, johon voit tutustua täällä.
Muukalaisten agenda on pitkä, monimutkainen ja epäilemättä, jos se on totta, täysin perseestä! Kaikkein huolestuttavinta on se, että me olemme niille ravinnonlähde ja resurssi. Monet ilmiantajat ovat tulleet esiin ja todenneet, että he ottavat sekä aikuisia että lapsia. Schneider toteaa: ”FBI:n arkistojen mukaan juuri nyt on 100 000 lasta, jotka ovat täysin kadoksissa. Niitä ei voida jäljittää mihinkään. Heitä ei ole murhattu, kukaan ei ole koskaan nähnyt heitä. Luulen, että heitä pidetään alhaalla joissakin näistä tukikohdista. Heidät on samalla tavalla hoidettu ja kirjaimellisesti syöty.”
Siitä lähtien, kun aloin tutkia Schneideria vuonna 2010, olen käyttänyt lukemattomia tunteja hänen väitteidensä selvittämiseen; erityisesti kadonneita ihmisiä koskevien väitteiden tutkimiseen. Uskon, että monet kadonneista henkilöistä — erityisesti kansallispuistoissa kadonneet — liittyvät tähän koko asiaan ja ovat tärkeä osa tätä monimutkaista palapeliä. David Paulidesilla on tärkeitä tietoja kadonneista ihmisistä, ja hän esittelee lähinnä kansallispuistoissa kadonneita ihmisiä. Hänellä on julkaistu dokumentti, jonka katsomista suosittelen ja jossa tuodaan esiin muutamia outoja tapauksia. Dokumentin traileri on alla.
Oscar Schneider ja Operation Paper Clip
Phil Schneider sai paljon näistä tiedoista, joista hän puhuu, isältään Oscar Schneiderilta. Schneider vanhempi on yhtä kiehtova kuin hänen poikansa. Kuolinvuoteellaan Schneider vanhempi väitti olleensa mukana Operation Paper Clipissä. Niille, jotka eivät tunne tätä projektia, tässä on lyhyt yhteenveto. Toisen maailmansodan jälkeen yli 1600 natsitiedemiestä, -insinööriä ja -teknikkoa tuotiin Amerikkaan. Heidän henkilöllisyytensä muutettiin ja heille annettiin periaatteessa uusi elämä vastineeksi siitä, että he työskentelivät Yhdysvaltain hallitukselle. Kun luin koulussa historiaa, tätä ei opetettu minulle eikä luokkatovereilleni. Itse asiassa kuulin tästä ensimmäisen kerran Salaisista Kansioista. Minulla ei ollut aavistustakaan siitä, että se ja suurin osa siinä sarjassa esitetyistä asioista perustui todellisiin tapahtumiin.
Schneider vanhemmalla oli asiakirjoja, kuvia ja esineitä, jotka liittyivät hänen työhönsä Yhdysvaltain hallituksen kanssa. Hän kertoi pojalleen, että nämä tavarat löytyvät kellarista. Schneider vanhempi paljasti, että hän työskenteli monien eri avaruusolentojen kanssa. Schneider Jr:n luennoilla hän toi mukanaan isänsä antamat asiakirjat, kuvat ja artefaktit tukemaan hulluja mutta varsin kiehtovia väitteitään.
Tämän kuvan Schneider sai isältään. Val Valient Thor (ympyröity) on avaruusolento, jonka Schneider väittää työskentelevän Yhdysvaltain hallituksen kanssa. Schneider vanhempi on oikealla ja hänen kätensä ovat yhteenlyötyinä.
Kuolema
Tämä termi tunnetaan hyvin UFO- ja avaruusolentojen tutkimusyhteisössä. Monet tutkijat ovat kuolleet, ja suurin osa heidän kuolemistaan julistettiin ”itsemurhiksi” huolimatta siitä, että kuolleiden ystävät ja perheenjäsenet kiistivät nämä väitteet.
Schneiderin löysi kuolleena kotoaan hänen ystävänsä Al Pratt 17. tammikuuta 1996. Hänen uskottiin olleen kuolleena 5-7 päivää ennen kuin hänet löydettiin. Tutkijat väittivät heti, että hänellä oli ollut aivohalvaus, vaikka ruumiinavausta ei tehty. Tämä ei sopinut hänen ex-vaimolleen Cynthia Drayerille, joka pyysi päästä katsomaan ruumista hautaustoimistossa varmistaakseen, ettei hän kuollut luonnottomiin syihin. Hän tiesi, millaista työtä hänen entinen miehensä teki, ja halusi olla varma asiasta. Hautaustoimiston johtaja kehotti häntä olemaan katsomatta ruumista mätänemisen vuoksi. Päivää myöhemmin hän sai puhelun Clackamasin piirikunnan etsiviltä, joiden mukaan hautaustoimisto oli löytänyt Philipin kaulan ympärille kiedottua ”jotain”. Tohtori Gunson suoritti ruumiinavauksen Multnomahin piirikunnan oikeuslääkärin toimistossa (Portlandissa, Oregonissa), ja hän totesi, että Philip oli tehnyt itsemurhan kietomalla kumikatetrin letkun kolme kertaa kaulansa ympärille ja solmimalla sen puoliksi eteen. Drayer ei usko Schneiderin tehneen itsemurhaa monista syistä, joihin voit tutustua klikkaamalla tästä. Voit katsoa Drayerin syvähaastattelun klikkaamalla tästä.
Tutkittuani hänen kuolemansa olosuhteita huomasin, että jokin ei todellakaan ollut oikein ja että ehkä joku tai jotkut halusivat vaientaa hänet. Tutkimuksestani sain selville, että hän rakasti elämää, tytärtään ja taisteli joka päivä pysyäkseen hengissä jatkuvien terveysongelmiensa vuoksi. Hän totesi monissa luennoissaan, että hänet on monta kertaa yritetty tappaa ja että hän tiesi, että joku ei halunnut hänen kertovan sitä, mitä hän tiesi. Minun on myös vaikea uskoa, että hän kuristi itsensä hengiltä. Ensinnäkin se on lähes mahdotonta, sillä hän vain pyörtyisi. On epätodennäköistä, että hän olisi voinut kuolla tällä tavoin omin käsin. Lisäksi hänen vaimonsa totesi, että jos hän olisi todella halunnut tappaa itsensä, hän olisi voinut käyttää käsiasettaan tai sängyn vieressä ollutta pilleripulloa.
Hiljentäminen kuoleman jälkeen
Schneideria koskevien tietojen etsiminen oli melko vaikeaa. Kaikki artikkelit, jotka olin lukenut vuosia sitten hänen elämästään ja työstään, puuttuivat. Jopa videot oli poistettu YouTubesta. On kysyttävä itseltään, miksi hänen työtään esittelevät artikkelit on poistettu tai kadonnut? Miksi hänen kuolemansa todettiin välittömästi aivohalvaukseksi ilman lisätutkimuksia? Miksi kaikki hänen asiakirjansa, kuvansa ja esineensä katosivat hänen asunnostaan sen jälkeen, kun hänet löydettiin kuolleena? Häneen liittyy niin paljon kysymyksiä. Emme ehkä koskaan saa vastauksia, mutta yksi asia on varmaa, ja se on se, että Schneider yritti kertoa meille jotain, ja joku yrittää estää yleisöä kuulemasta, mitä hänellä oli sanottavaa.
Disinformaatiokampanja
Suosittelen lämpimästi, että teet omat tutkimuksesi Schneiderista ja hänen työstään. Saatat matkan varrella törmätä ”debunkkaajiin”. Olen löytänyt monia. Katsokaa, mitä heillä on sanottavaa, mutta tehkää oma päätöksenne. Omasta tutkimuksestani ”debunkkereiden” parissa huomasin, että heillä ei ole mitään todisteita väitteidensä tueksi. Eräs mies väitti Schneiderin vahingoittaneen itseään ja sahanneen puuttuvat sormensa irti rautasahalla. Tämä ”debunkkeri” väitti myös, ettei ole todisteita siitä, että Schneider olisi työskennellyt armeijalle. Jos Schneiderin väitteet pitävät paikkansa, miksi olisi todisteita siitä, että hän työskenteli armeijalle ja että hän oli mukana salaisissa salaisissa pimeissä operaatio-ohjelmissa? Kysykää myös itseltänne, mitä voitettavaa tai menetettävää tällaisten tietojen jakamisella olisi. Mitä motiiveja ”debunkkereilla” on? Minusta on hyvin haitallista tutkia jotain asiaa suljetuin mielin. Kun tutkin asiaa, teen sen avoimin mielin. En yritä todistaa tai kumota mitään. Haluan vain nähdä esitetyt tiedot, ja sen jälkeen käytän tervettä järkeä päätelmieni tekoon, ja silloinkin olen edelleen avoin uusille mahdollisuuksille.
Preparedness Expo ’96: Phil Schneiderin luento
Thomas Edwin Castello
Castellon tapaus on mysteerin peitossa. Siitä huolimatta se on varsin mielenkiintoinen, ja kiehtovaksi sen tekee se, että on lähes mahdotonta löytää tietoa hänestä, hänen elämästään ja uskomattomista väitteistään. Kaikki vanhat artikkelit, joita luin vuosia sitten, on poistettu tai ne ovat kadonneet. Jopa verkkosivustot, joilla oli julkaistu artikkeleita hänestä, ovat kadonneet. Kaikkien tutkimusvuosieni aikana en ole koskaan nähnyt, että kokonainen verkkosivusto olisi poistettu. Mielenkiintoista on huomata, että tämä kyseinen verkkosivusto, josta puhun, paljasti kaikki avaruusolentoihin liittyvät asiat. Vietin tunteja etsien tietoa siitä, miksi verkkosivusto oli hävinnyt, enkä löytänyt mitään. Löysin kuitenkin kävijöitä ja foorumilaisten kirjoittajia, jotka kyselivät useilla foorumeilla, miksi se oli nyt ”poissa ikuisesti”. Yksikään henkilö ei tiennyt, mitä oli tapahtunut, mikä on outoa.
Castellosta ei ole videoita, joissa hän olisi pitänyt luentoja, joten esitetyt todisteet ovat enimmäkseen todisteita, joita ei voida todentaa, koska Castello on ilmeisesti kadonnut. Samoin hänen vaimonsa ja poikansa — joiden Castellon oletti ennen katoamistaan olevan yhdessä maanalaisista tukikohdista. Todistukset myös vaihtelevat, mikä tarkoittaa, että yksi verkkosivusto sanoi yhtä asiaa, kun taas toinen verkkosivusto sanoi toista. Aion keskittyä haastatteluun, jonka hän teki ennen katoamistaan, The Dulce Book -teokseen, ja kuviin, jotka hän salakuljetti ulos tukikohdasta ja julkaisi (jotka löydän).
Aion myös tuoda esiin kysymyksiä, jotka liittyvät tähän tapaukseen ja joiden vuoksi minun on vaikea pitää tätä tapausta huijauksena. Yritin todistaa, että se oli vuosia sitten, koska en halunnut, että hänen jakamansa tiedot olisivat totta. Tehkää oma tutkimuksenne ja katsokaa, mitä löydätte. Minusta oli kiehtovaa se, että Castellon todistus on yhteneväinen muiden ihmisten työn kanssa, joka koskee maanalaisia tukikohtia, kadonneita ihmisiä ja kokijoiden todistuksia, jotka olen maininnut artikkelissa. Voisivatko he kaikki olla mukana tässä? Vai voisivatko he yrittää varoittaa ihmiskuntaa, jotta voimme suojella itseämme? Päätä sinä…
Työ armeijassa ja yksityiselämä
Vuonna 1961 Castello oli nuori kersantti, joka oli sijoitettuna Nelliksen ilmavoimien tukikohtaan Las Vegasin lähellä, Nevadassa, jossa hän toimi sotilasvalokuvaajana, jolla oli huippusalainen turvaluokitus. Myöhemmin hänet siirrettiin Länsi-Virginiaan, jossa hän kouluttautui kehittyneeseen tiedusteluvalokuvaukseen. Hän työskenteli tuntemattomassa maanalaisessa laitoksessa, ja uuden tehtävänsä luonteen vuoksi hänen turvaluokituksensa korotettiin TS-IV-luokkaan.
Vuoteen 1971 asti hän työskenteli ilmavoimissa valokuvaajana, jolloin hänelle tarjottiin työtä RAND Corporationin turvallisuusteknikkona, joten hän muutti Kaliforniaan, jossa RANDilla oli suuri laitos, ja hänen turvallisuusselvityksensä korotettiin ULTRA-3:een. Seuraavana vuonna hän tapasi Cathy-nimisen naisen, he menivät naimisiin ja saivat pojan, Ericin.
Castello siirrettiin Santa Feen, New Mexicoon vuonna 1977, jossa hänen palkkaansa korotettiin huomattavasti ja hänen turvallisuusselvityksensä korotettiin jälleen, tällä kertaa ULTRA-7-tasolle. Hänen uusi työnsä oli Dulcen laitoksen valokuvausalan turvallisuusasiantuntija, jonka tehtävänä oli ylläpitää, kohdistaa ja kalibroida videovalvontakameroita koko maanalaisessa kompleksissa ja saattaa vierailijat määränpäähänsä.
Castellosta tuli niin sanotusti kuuluisa väittämällä, että hänellä oli todisteita siitä, että hallitus työskenteli eri avaruusolentojen lajien kanssa, että tukikohdassa, jossa hän työskenteli, oli monia maailman kadonneita ihmisiä, että hallitus on valehdellut täysin ja peitellyt yhteistyösuhteensa mainittujen avaruusolentojen kanssa ja sopimuksen, joka tehtiin ja joka antoi avaruusolennoille pääsyn ihmislajin pariin.
Haastattelu
Mies nimeltä Branton teki tämän haastattelun 80-luvun lopulla, kun Castello yritti saada sanaa leviämään. Tämä sama mies kirjoitti kirjan nimeltä ”The Dulce Book”, jota esittelen jäljempänä.
Haastattelussa Castellolle esitetään joukko kysymyksiä, jotka koskevat hänen aikaansa Dulcen tukikohdassa sekä sitä, mitä hän haluaa ihmiskunnan tietävän. Se on pitkä ja hyvin yksityiskohtainen. Haastattelu on tietääkseni annettu ilmaiseksi kaikkien katsottavaksi. Myös The Dulce Book on ilmainen. Voimme siis kuitata rahallisen hyödyn. Halusiko hän mainetta ja huomiota? Minusta sekin on epätodennäköistä, koska häntä ei näy missään, missä hän voisi nauttia kaikesta siitä mahdollisesti saamastaan maineesta.
Haastattelussa Castello kertoo yksityiskohtaisesti työstään tukikohdassa, siitä, milloin hän tuli tietoiseksi siitä, että tukikohdassa tapahtui ihmisoikeusrikkomuksia, tukikohdassa työskennelleistä eri avaruusolentojen roduista, heidän osallisuudestaan tukikohdassa eri tasoilla ja siitä, miten hän salaa hankki kuvia ja videoita yrittäessään todistaa, mitä siellä tapahtui.
Lainaan joitakin mielenkiintoisia osia haastattelusta. Voit lukea haastattelun ja ’The Dulce Book’ -kirjan kokonaisuudessaan klikkaamalla tästä. Haastattelu on luvussa 11.
”K — Mikä sai teidät ensimmäisen kerran huomaamaan, että Dulcessa oli jotain vialla? Minusta tuntuu, että näin ilmeisen kauheassa paikassa ei tarvita Einsteinia tietääkseen, että tämä on RIKOSPAIKKA! Mikä teillä kesti niin kauan? Oletko sinä se, joka puhalsi pilliin?
V — On useita asioita, jotka sinun tulisi tietää. Vannoin kuolemanrangaistuksen uhalla valan, etten koskaan paljastaisi tietoja, mitä tahansa olisin nähnyt tai kuullut. Allekirjoitin myös luopumislausuman, jonka mukaan antaisin vapaaehtoisesti henkeni, jos minut todettaisiin syylliseksi ”maanpetokseen”. Dulcen tukikohdassa maanpetos on ”KAIKKI, jossa mainitaan tämän laitoksen päivittäisen toiminnan yksityiskohtia, kun se tapahtuu tämän tukikohdan ulkopuolella.” Kun saavuin paikalle, oli voimassa ”tarvitsee tietää” -käytäntö. Tarina, jonka ”päämiehet” kertoivat meille, oli, että ”tämä on Tri-Biotransfer Facility, jossa on kehittynyttä teknologiaa ja jossa tehdään kehittyneitä kokeilumenetelmiä lääketieteellisten ja henkisten hyötyjen saavuttamiseksi.” Mikä on hieno tapa sanoa, että he tekevät todella riskialttiita asioita ihmiselämän kanssa vain nähdäkseen mitä tapahtuisi.
Jos lääketieteellinen parannuskeino löytyy, sitä kuulutetaan maan pinnalla ihmeellisenä uutena parannuskeinona ja sanotaan, että se löydettiin vuosien tutkimustyön jälkeen jossain tunnetussa lääketieteellisessä laboratoriossa. Parannuskeinon todellista tarinaa ei koskaan selitetä. Onhan Dulcen tukikohta salainen laitos! Nämä ihmiset ovat erittäin hyviä työssään. He eivät kerro totuutta niistä onnettomista ihmisistä, jotka päätyvät ”Painajaisten saliin”. Olen työskennellyt avaruusolentojen kanssa. Sen perusteella teidän pitäisi saada käsitys paikan salaisuudesta ja turvallisuudesta. Kyllä, tiedän, että tämä ei ollut tavallinen sairaalatyyppinen työmaa, mutta alussa ”ostin” koko paketin. Minua muistutettiin päivittäin sisäpuhelimessa, hisseissä, että ”tässä laitoksessa tehdään korkean riskin kehittyneitä lääketieteellisiä testejä hulluuden parantamiseksi, älkää koskaan puhuko vangeille, se voi tuhota vuosien työn.” Olen järkevä, kun lääkärit käskevät olla puhumatta heille, kuka minä olin tuhoamaan herkän tilanteen?
Mutta yksi mies kiinnitti jotenkin huomioni. Hän kertoi toistuvasti olevansa George S—- ja että hänet oli kidnapattu ja hän oli varma, että joku etsii häntä. En tiedä miksi hän jäi mieleeni, huomasin muistavani hänen kasvonsa ja ajattelin, ettei hän todellakaan näyttänyt tai kuulostanut hullulta, mutta monet vangit sanoivat niin. Seuraavana viikonloppuna suostuttelin ystäväni, joka oli poliisi, tarkistamaan kaverin, koska olin törmännyt häneen ja olin utelias. En maininnut tukikohtaa lainkaan. Oli kuvottava tunne, kun tietokone vahvisti, että George S. oli kadonnut. Mikä pahempaa, poliisit luulivat, että hän oli vain yksi tyyppi, joka kyllästyi arkeen ja häipyi. Se oli alku. Olenko minä se, joka puhalsi pilliin? En. Seuraavana maanantaina etsin Georgea, mutta hän oli poissa. Ei ollut mitään tietoja, jotka selittäisivät, mitä hänelle tapahtui. Eräs toinen turvallisuusvirkailija tuli luokseni ja sanoi, että hän ja muutamat laboratorion työntekijät halusivat pitää virka-ajan ulkopuolisen kokouksen yhdessä tunneleista [epävirallisesti]. Uteliaisuus otti vallan, ja sanoin, että hyvä on. Sinä iltana paikalle tuli noin yhdeksän miestä. He sanoivat tietävänsä, että he tiesivät ottavansa paljastumisen riskin, mutta he halusivat näyttää minulle asioita, jotka heidän mielestään minun pitäisi nähdä. Yksi kerrallaan he näyttivät asiakirjoja, jotka todistivat, että monet vangit olivat kadonneita ihmisiä. Oli lehtileikkeitä ja jopa valokuvia, jotka he olivat jotenkin salakuljettaneet tukikohtaan. He toivoivat voivansa salakuljettaa ne takaisin ulos ilman, että minä antaisin ne pois. Näin pelon heidän kasvoillaan, kun he puhuivat. Eräs mies totesi, että hän menettäisi mieluummin henkensä yrittämällä kuin menettäisi sielunsa olemalla tekemättä mitään. Se oli se huomautus, joka käänsi suunnan. Kerroin heille Georgesta ja asioista, jotka sain selville hänestä. Muutaman tunnin kuluttua lupasimme yrittää paljastaa Dulcen tukikohdan.”
”K — Onko saatavilla todisteita, jotka voisivat vahvistaa maanalaista tukikohtaa koskevat väitteet, vai pitäisikö meidän vain uskoa sinua?
V — Monet ihmiset ovat kysyneet tätä. Ei, en odota ihmisten uskovan sokeasti, on olemassa konkreettisia todisteita, jotka monet ihmiset ovat nähneet, tunteneet tai tarkastaneet. Minulla ei ole mahdollisuutta lähteä luentokierrokselle selittämään asiaa jokaiselle ihmiselle kahdenkeskisesti. Yritän pysyä hengissä. Voin vain todeta jälleen kerran, että Dulce on SALAINEN LAITOS. He työskentelevät kovasti varmistaakseen, ettei kukaan löydä paikkaa. Jos kaikki löytäisivät sen helposti, se ei olisi salainen laitos. Olen selittänyt heidän käyttämänsä äärimmäiset turvallisuusmenetelmät. Siitä on muitakin todisteita. Viidessä eri laatikossa viidessä eri paikassa on viisi kopiosarjaa, joissa on täydelliset todisteet kaikista asioista, joita olen yrittänyt selittää.
Seuraavassa on luettelo kunkin laatikon sisällöstä (joka toimitettiin viiden vain Thomas Castellon ja yksittäisten vastaanottajien – Branton – tunteman henkilön turvaan):
(A) 27 arkkia 8 x 10-kokoisia valokuvia avaruusolennoista, olennoista, häkeistä ja sammioista.
(B) Yksi mykkä videonauha, joka alkaa tietokonepankeista ja jossa näytetään sammioita, useita otoksia Nightmare Hallista, kaksi otosta harmaita, yksi otos terminaalista, jossa näkyy kyltti, jossa lukee ”Los Alamosiin”, ja noin 30 sekuntia sukkulajunan saapumista.
(C) 25 sivua kaavioita, kemiallisia kaavoja ja kaavioita muukalaislaitteista.
(D) Kopio uudesta sopimuksesta allekirjoituksineen.
(E) 2 sivua alkuperäisiä alien-asiakirjoja, jotka Ronald Reagan [Kalifornian kuvernöörinä] on allekirjoittanut, jokaisella sivulla on Reaganin allekirjoitus.
Edellä mainittu alkuperäinen sarja on suljettu yhteen hapettomaan ja raskaaseen muovilaatikkoon. Tämä setti sisältää:
(A) 27 arkkia 8 x 10 alkuperäisiä negatiiveja
(B) videonauha JA alkuperäinen mikrofilmi, josta videonauha kopioitiin.
(C) 25 alkuperäistä sivua kaavioita [merkintöineen], kaavoja, muukalaislaitteiden kaavioita sekä Flash Gunin ja MY Flash Gunin kaavioita.
(D) Sopimus, jossa on Reaganin allekirjoitus sekä seitsemän muuta poliittista allekirjoitusta ja neljä avaruusolentojen allekirjoitusta.
Tuossa laatikossa oleva toimiva salamalaite on erittäin vaarallinen ase. Väärissä käsissä se voi aiheuttaa rajattomasti vaaraa. Sitä todistetta on suojeltava. Mutta kun se annetaan tiettyjen valtion virastojen käsiin, sitä ei pidettäisi todisteena avaruusolentojen vierailusta. Kyseinen hallinnon haara TIEDÄÄ TOTUUDEN, ja he valehtelevat julkisesti. Ajattele asiaa näin: TIEDÄTKÖ varmana todisteena, että George Washington eli? Vai uskotteko siihen, mitä muut ihmiset SANOIVAT hänestä? Ei ole ketään elossa, joka olisi nähnyt omin silmin sen, mitä hänestä väitetään. Arvioit kaiken, mitä tiedät hänestä, sen perusteella, mitä muut ihmiset SANOIVAT. Kolumbus SANOI, että on olemassa uusi maa, ja se löydettiin. MINÄ VÄITÄN, että avaruusolentoja on useissa maanalaisissa tukikohdissa tässä maassa, ja niissä paikoissa tapahtuu kauheita asioita.
Jos kuolen ennen kuin se on todistettu, etsikää todisteita (loppujen lopuksi Dulcen tukikohta ja muut tukikohdat eivät ole menossa minnekään). Toisin kuin itse UFOt, ne eivät ole ”tänään täällä ja huomenna poissa”. Jos ne ovat siellä, niin silloin on pakko olla jotain viitteitä siitä. – Branton). Vaadi hallitusta myöntämään se. Jos tarpeeksi monet ihmiset vaativat sitä, he löytävät tavan selittää tukikohdan tai ainakin selittävät, miksi heidän on pidettävä se salassa. Dulcen tukikohdassa työskentelee monia ihmisiä, jotka tuntevat minut. Haastan nämä työtoverit puhumaan, ainakin nimettömänä. Lähettäkää kirje tai sähke [tai faksi] vahvistaaksenne sen, mitä olen selittänyt. Niiden urheiden miesten, naisten, lasten ja ulkomaalaisten nimissä, jotka kuolivat YRITTÄESSÄÄN kertoa yleisölle, mitä Dulcen tukikohdassa tapahtuu, paljasta tuo kauhea paikka ennen kuin tuhansia viattomia ihmisiä kidutetaan ja he kuolevat sanoinkuvaamattomia kuolemia.”
”K — Miten ihmistyöntekijöitä estetään kertomasta kaikkea Dulcesta?
V — Implantit, pelkouhkaukset perheiden vahingoittamisesta, sähkömagneettinen valvonta, myös uudelleenohjelmointi ELF:llä [erittäin matalilla taajuuksilla] ja huumeet ovat yleisimpiä menetelmiä, joilla työntekijöitä ’rohkaistaan’ olemaan paljastamatta sijaintia tai päivittäisiä rutiineja.”
”K — Missä perheesi on? Ei vain vaimosi ja poikasi, vaan myös vanhempasi ja sisaruksesi?
V — Cathy ja Eric ovat yhä kateissa. Vanhempani kuolivat auto-onnettomuudessa, kun olin teini-ikäinen. Minulla on yksi veli, jos hän on elossa, epäilen hänen olevan jossain maanalaisessa tukikohdassa. En ole kuullut hänestä moneen vuoteen. Rukoilkaa heidän puolestaan, pyydän!”
”K — Mikä on syntymäaikasi ja missä olet syntynyt?
V — 23.4.1941, Glen Ellyn, Illinois [itse asiassa kotitilalla, paikassa, jota nyt kutsutaan Glen Ellyniksi, syntymätodistukseni on Wheatonissa, Illinoisissa]”
”K — Olet kokenut niin paljon ja silti jatkat taistelua, mikä on suurin pelkosi?
V — Että suuri yleisö unohtaa tuohon halveksittavaan paikkaan vangitut viattomat ihmiset ja jättää huomiotta ne sadat lapset, naiset ja miehet, joita tuohon paikkaan tuodaan joka kuukausi.”
Jos tämän miehen väitteet ovat totta, meillä on oikeus tietää. Haastattelussa ja ”Dulce-kirjassa” on paljon enemmän yksityiskohtia. Suosittelen lukemaan sen kokonaan. Castelloa tutkiessani löysin lainauksen, jonka joku sanoi, joka kommentoi Castellon tarinaa. Lainaus on…
”Vaikka yksi tai muutama kertomus olisikin harhaanjohtava, todennäköisyys, että kaikki tämän teoksen sisältämät kertomukset yhdessä olisivat vääriä, uhmaisi todennäköisyyden lakeja.”
Vaikka Castellon väitteitä on vaikea todentaa, hänen väitteitään ei myöskään ole mitään todisteita, jotka kumoaisivat ne. Jos se, mitä hän sanoo, on totta, hallitus haluaisi pyyhkiä tämän miehen olemassaolon pois, ja se onnistuisi helposti. Lisäksi hän allekirjoitti sopimuksen, jonka rikkomisesta rangaistiin kuolemalla. Jos tämä tukikohta ja tukikohdassa tapahtuvat julmuudet ovat totta, olen varma, että hallitus ei haluaisi niiden tulevan julkisuuteen ja tekisi kaikkensa pitääkseen ne salassa. Ajattele sitä…
’UFO Huntersin’ lopettaminen
UFO Hunters oli amerikkalainen sarja, joka sai ensi-iltansa 30. tammikuuta 2008. Ohjelman keskiössä ovat tohtori William J. Birnesin ja asiantuntijaryhmän johtamat tutkimukset: tutkija Pat Uskert, koneinsinööri ja MIT:n tutkija Ted Acworth ja tutkiva biologi Jeff Tomlinson.
’UFO Hunters’-tiimi
Jokaisessa jaksossa tiimi kiertää maailmaa tutkimassa UFO-havaintoja, avaruusolentojen kohtaamisia ja USOja (tunnistamattomia vedenalaisia esineitä). He haastattelevat silminnäkijöitä, analysoivat kuvia, fyysisiä esineitä ja videoita. He pyrkivät lähinnä todentamaan, ovatko silminnäkijöiden väitteet huijauksia vai eivät.
Kausi 3:n jaksossa 2 ”Maanalaiset avaruusolentojen tukikohdat” tiimi tapaa John Rhodesin, joka kertoo heille Thomas Castellon todistuksen ja luonnokset, jotka on piirretty hänen vuotamistaan kuvista. He suuntaavat Dulceen, haastattelevat paikallisia ja yrittävät löytää sisäänkäynnin oletettuun tukikohtaan tai etsiä todisteita, jotka viittaisivat siihen, että siellä on maanalainen laitos.
Toukokuun 20. päivänä 2009 History lopetti äkillisesti sarjan kolmannen kauden, eikä sarjan neljää viimeistä jaksoa koskaan lähetetty. William J. Birnesiä haastateltiin Jim Haroldin podcastissa vuonna 2011, jossa William väitti, että Dulce Base -jakson esittämisen jälkeen History Channel -kanavan huippujohtajat peruuttivat sarjan. Tässä on ote tuosta haastattelusta:
Tri. William J. Birnes: ”No, Thomas Castello katosi pian sen jälkeen, kun hän oli mennyt julkisuuteen ja kertonut tarinansa, eikä vain hän kadonnut, vaan myös ihmiset, joille hän kertoi tarinansa, katosivat. Niinpä menimme tukikohtaan, ja tietenkin jos puhutte ihmisille, kuten John Learille ja muille, he kertovat teille, että kyllä, tämä on tositarina… John Lear, John Rhodes, se on tositarina, siellä tapahtuu todella kauheita asioita.
Olimme ilmeisesti sohaisseet muurahaispesää, koska meille sanottiin: ”Mitä te teitte? Olette poissa ohjelmistosta. Olette pahoja tyyppejä, teidän ei olisi pitänyt tehdä tätä.” Viikkoja… kuukausia ohjelman esittämisen jälkeen kolme republikaanisenaattoria, Grassley, McConnell ja Lindsey Graham, menivät kongressin eteen ja esittivät lakiesityksen — en tiedä, hyväksyttiinkö sitä koskaan — lakiesityksen, jolla kriminalisoitaisiin ihmisten ja muiden eläinten välinen risteytyminen. Eli lajien välinen risteytyminen kriminalisoitiin. No, joten tiesimme, että olimme tehneet jotain, ja tietysti meihin otti yhteyttä — minuun otti yhteyttä — joku, joka edusti itseään ei-niin-ystävällisen tiedustelupalvelun jäsenenä, vaikka hän olikin aika ystävällinen…”.
Jim Harold: ”Kolmen kirjaimen lafkalta, mahdollisesti?”
Dr. William J. Birnes: ”Kolmen kirjaimen virasto… joka sanoi: ”Se mitä teitte, oli todella… olisitte voineet pysytellä hissuksiin, mutta ette suostuneet siihen, ja nyt olette poissa lähetyksestä, ja nyt ABC:n ja Disneyn ja History Channelin on maksettava yläkerran pojille”. Paikan päällä olevat pitivät sinusta, mutta heidän pomonsa eivät.” Se on siis tarina siitä, miten teimme UFO Huntersin ja miksi meidät poistettiin ohjelmistosta.”
Sanotaan nyt, että Castellon väitteet ovat itse asiassa vääriä tai että hän itse on keksitty henkilö, jota ei ole koskaan ollut olemassa; miksi History-kanava peruisi ohjelman sen jälkeen, kun hänen tapaustaan ja Dulcen tukikohtaa esittelevä jakso oli esitetty? Lisäksi jakson esittämisen jälkeen kolme republikaanisenaattoria meni kongressiin ja esitti lakiesityksen ihmisten ja eläinten risteytymisen kriminalisoimiseksi. Joku ei selvästikään halunnut maailman tietävän Dulcen tukikohdasta ja siellä tapahtuneista julmuuksista, ja kunnes toisin todistetaan, History Channelin siirto vaikuttaa melko epäilyttävältä.
Castellon ystävät ja liittolaiset
Tutkin perusteellisesti ihmisiä, jotka väittivät tavanneensa Castellon ja haastattelivat häntä. Loppujen lopuksi he ovat ainoa linkki Castellon olemassaoloon. Minusta oli tärkeää tutkia heitä, sillä ehkä heiltä löytyisi lisää johtolankoja Castellon todistukseen. Matka on ollut pitkä, koska joka kerta, kun tutkin yhtä heistä, avautui niin sanotusti lisää oviaukkoja. Yksi verkkosivusto vei minut viiden muun luo ja niin edelleen. Olen seulonut kaiken läpi, ja alla ovat havaintoni.
Branton – Bruce Walton – Bruce Alan DeWalton
Branton on henkilö, joka haastatteli Thomas Castelloa. Mielestäni hän on erittäin tärkeä henkilö Castellon tapauksessa. Branton kirjoitti monia kirjoja, kuten ”The Dulce Book”, ”The Battle at Dulce”, ”A Guide to the Inner Earth” ja monia muita. Löysin hänestä jonkin verran tietoa, mutta en mitään ajankohtaista. Viimeisin kirjoitus hänestä oli vuodelta 2015, jolloin hän jäi ison ajoneuvon alle, minkä monet uskovat olleen murhayritys. Minusta on mielenkiintoista huomata, että olen kuullut monien ihmisten joutuneen tällä tavoin kohteeksi. John Mack kuoli jäämällä auton alle, kun hän oli kävelemässä yksin kotiinsa, minkä katsottiin olleen onnettomuus, mutta olen kuullut, että monet ihmiset, jotka tekevät tällaista työtä, ovat jääneet auton alle, minkä katsottiin aina olleen onnettomuus.
Toinen asia, jonka haluan tuoda esiin Brantonista, on se, että hän kirjoitti monia kirjoja ja antoi ne kaikki ilmaiseksi saataville internetissä. Useimmat huijarit, joihin olen törmännyt, veloittavat valheellisesta aineistostaan, koska he haluavat rahaa, kuten useimmat ihmiset, ja he ovat havainneet valehtelun olevan tuottoisa. Jos Branton valehteli, mikä olisi hänen motiivinsa? Olen avoin teorioille.
Alla on tietoja, jotka löysin Brantonista ja hänen elämästään eri verkkosivustoilta. Otin vain pätkiä, koska tiedot ovat melko pitkiä. Olen jättänyt alla olevat lähteet, jos haluatte nähdä tiedot kokonaisuudessaan.
”Branton” syntyi suureen perheeseen, joka asui lähellä Kalliovuorten läntistä juurta vuonna 1960.
Varttuessaan hän tajusi, että hänen uusvapaamuurarillinen ”uskonnollinen” taustansa oli jokseenkin rajoittava, ellei suorastaan petollinen.
Branton alkoi tutkia ”paranormaaleja” ilmiöitä 12-vuotiaana luettuaan Frank Edwardsin kirjan FLYING SAUCERS – SERIOUS BUSINESS, ja hän asuu edelleen kauniiden Kalliovuorten ympäröimänä, ja hän jatkaa taistelua (sisäisesti ja ulkoisesti) ”auttaakseen” tekemään tästä maailmasta, tästä maasta ja kaikista ihmisistä VAPAITA tietämättömyydestä ja kaikenlaisesta sorrosta…. ymmärtäen, että me kaikki olemme yksilöllisiä ”soluja” ihmiskunnan ”ruumiissa” … joten pohjimmiltaan ”T-solujen” (niin sanoakseni …) on työskenneltävä YHDESSÄ vapauttaaksemme tämän ”ruumiin” ”syöpäisistä” drakonisista ”soluista”, jotka söisivät kaiken valon ja elämän — kuin kuollut tähti tai musta aukko — jos heille annettaisiin siihen mahdollisuus. ”
”Branton väittää olevansa CIA:n ”nukkuva” agentti, jolle (mahdollisesti sen jälkeen, kun hän oli törmännyt tietoihin, joita hänen ei pitänyt tietää) sähköisesti aiheutettiin vaihtoehtoinen persoonallisuus, joka ”ohjelmoitiin” palvelemaan CIA:n mustia projekteja ja Baijerin harmaata kollektiivia. Tässä vaihtoehtoisessa tai ”kaksoiselämässä” hänellä oli pääsy useisiin maanalaisiin tukikohtiin, ja hän on ilmeisesti kohdannut myös useita muukalaisryhmiä.
Kun hänen ”tietoinen” minänsä alkoi herätä tämän vaihtoehtoisen olemassaolon tosiasioihin (tosiasioihin, jotka muut hänen tuntemansa ihmiset vahvistivat), hän alkoi tutkia asiaa syvällisemmin ja paljastaa tätä planeettaa vastaan suunnatun salaliiton parhaalla mahdollisella tavalla. Hän ei ole vielä varma siitä, onko hänen ”vaihtoehtoinen minänsä” tällä hetkellä samaa mieltä hänen tietoisten arvojensa kanssa.
Useat ”Montaukin” väkijoukon jäsenet, kuten Preston Nichols, Al Bielek ja Duncan Cameron, väittävät myös, että heille oli ohjelmoitu vaihtoehtoisia persoonallisuuksia heidän työskennellessään aika-avaruus- ja mielenhallintahankkeissa, joita toteutettiin Montauk Pointissa Long Islandilla 1980-luvun puolivälissä.
Brantonilla itsellään on vahva tunne siitä, että hän oli myös jollakin tavalla mukana tässä hankkeessa. Vuonna 1985, kun Montauk-projektia sabotoitiin ja se lopetettiin joksikin aikaa, hän oli 25-vuotias. Tämä hanke on jälleen kerran täydessä vauhdissa Montaukissa, mutta kaikki on nyt viety maan alle siellä sijaitsevaan 8-tasoiseen maanalaiseen laitokseen, jota CIA, (natsi)Thule-yhteisö ja avaruusolentojen harmaat käyttävät yhdessä, ja sen on määrä olla keskeinen operatiivinen tukikohta heidän ”uuden maailmanjärjestyksensä” toteuttamiseksi. ”
Olen varma, että monet teistä ovat kuulleet tai katsoneet Netflixin sarjan ”Stranger Things”. Jotkut teistä eivät ehkä tiedä, että on olemassa suuri näyttö siitä, että sarja perustuu Montauk-projektiin. Niille, jotka eivät tunne Montauk-projektia, jätän lyhyen 3 minuutin videon, joka yhdistää ’Stranger Thingsin’ Montauk-projektiin ja siihen, mitä tämä projekti sisälsi.
Brantonin onnettomuuden vahvistava uutisjuttu
“POLKUPYÖRÄILY- 40-vuotias Oremin mies on edelleen kriittisessä tilassa jäätyään auton alle pyöräillessään sunnuntaina.
Bruce Walton ajoi polkupyörällään itään päin 500 North, Provo, lähellä suojatietä Freedom Boulevardin risteyksen eteläpuolella, kun pohjoiseen päin ajava 21-vuotias Jayton Wakefield, Provo, törmäsi häneen vuoden 1992 Nissan 4×4 pickupillaan.
Walton vietiin Utah Valley Regional Medical Centeriin ja myöhemmin LifeFlight-helikopteri lennätti hänet Salt Lake Cityn LDS-sairaalaan.
Hän sai vammoja päähänsä ja hänen kasvoistaan on murtunut useita luita, ja hän on teho-osastolla kriittisessä tilassa.
Wakefield ei loukkaantunut.
No citations have been issued and the accident is still under investigation to determine fault.”
Löysin joitakin verkkosivuja, joiden mukaan Branton pidätettiin törkeästä rikoksesta ja vangittiin vuonna 2009. Syyte oli ”lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö”. Löysin joitakin ristiriitaisuuksia näiden väitteiden kanssa. Ensinnäkin ne oli julkaistu ei-hallinnollisilla tai niin sanotusti epävirallisilla verkkosivustoilla. Löysin kaksi erillistä verkkosivustoa, joilla oli sama rikoskuva. Toisella sivustolla ilmoitettiin, että hänet tuomittiin vuonna 1993, ja toisella sivustolla sanottiin, että hänet tuomittiin vuonna 2008. Täysin erillisellä verkkosivustolla sanottiin, että hän oli vangittuna rikoksesta vuonna 2009, mutta siinä ei kerrottu, mistä rikoksesta oli kyse. Kaksi ensimmäistä mainitsemaani verkkosivustoa olivat seksuaalirikollisten verkkosivustoja, joilla esiteltiin ilmeisesti rekisteröityjä seksuaalirikollisia. Molempiin sivustoihin oli liitetty viruksia. Kaikki nämä oudot välilehdet alkoivat ponnahtaa esiin väittäen, että olin voittanut palkinnon, toinen oli kysely. Virustorjuntani alkoi varoittaa minua. Nämä sivustot yrittivät myös ladata jotain tietokoneelleni. Se oli karmivaa. Kuka tietää, mitä se oli. Lähdin niistä pois. En jätä linkkiä niihin, koska en luota niihin, mutta voitte tarkistaa ne halutessanne googlaamalla Brantonin oikean nimen, menemällä kuviin, klikkaamalla hänen rikoskuvaustaan ja menemällä sitten ”Käy” verkkosivustolle, jolta kuva on.
Yksi asia, jonka haluaisin tuoda esiin, on se, miten valtaapitävät ovat yrittäneet vaientaa ilmiantajat tai ihmiset, jotka yrittävät jakaa tietoa. Heillä on monia taktiikoita, mutta olen nähnyt tätä erityistä taktiikkaa käytetyn useaan otteeseen. Yksi henkilö, johon he käyttivät tätä taktiikkaa, on mies nimeltä Stan Romanek. Yksinkertainen tapa tuhota joku on lavastaa hänet syylliseksi tällä tavalla. Kuka tahansa voi murtautua tietokoneillemme ja ladata tällaisia raskauttavia tiedostoja tai jopa pakottaa muita syyttämään.
Brantonin osalta en voi sanoa, onko hän syyllinen vai ei, koska minulla ei ole mahdollisuutta tarkastella tapausta tai sitä, mitä väitetyn hyväksikäytön yhteydessä tapahtui. Voin sanoa, että ihmiset, jotka eivät halua, että tämä tieto tulee julki, ovat käyttäneet tätä taktiikkaa monta kertaa ihmisten vaientamiseksi.
John Rhodes
John Rhodes väittää olevansa matelijahumanoidien eli reptiliaanien asiantuntija. Hän tutkii työssään väitteitä reptiliaanien ja ihmisten välisistä kontakteista. Sen lisäksi, että John on tutkinut todisteita reptiliaanien toiminnasta, hän on avustanut lainvalvontaviranomaisia karjan silpomistapauksissa. Johnin vuosina 2006 ja 2007 Montanassa tekemät karjan silpomista koskevat tutkimukset johtivat hänet siihen johtopäätökseen, että silpomis ”kirurgit” yrittivät kiinnittää yleisön huomion MRSA:n kaltaisten patogeenisten tautien vaaroihin, jotka leviävät sikojen ruokinnasta.
Hän on luennoinut sekä Yhdysvalloissa että kansainvälisesti. Hän on esiintynyt myös televisio-ohjelmissa, kuten MonsterQuest, The Conspiracy Zone, BBC Conspiracies, Animal-X ja Unsolved Mysteries.
Tieto hänen sivuiltaan http://www.reptoids.com: John asuu tällä hetkellä lähellä Mariposa-Midpinesia Kaliforniassa, aivan Yosemiten kansallispuiston eteläpuolella.
John esiintyi UFO Hunters -ohjelman jaksossa, joka käsitteli Thomas Castelloa ja Dulcen tukikohtaa. Hän näytti tiimille luonnoksia, jotka Ann West -niminen nainen piirsi Castellon salakuljettamista alkuperäisistä kuvista.
Tästä kaverista oli vaikea löytää paljon tietoa. Hänen verkkosivustonsa ei mielestäni anna uskottavuutta hänen työlleen. Se vaikutti melkein satiiriselta luonteeltaan, kuin hänen väitteensä perustuisivat tieteiskirjallisuuteen, mikä on valitettavaa, koska uskon joihinkin hänen sanomiinsa asioihin, mutta hänen verkkosivustonsa on ehdottomasti uudistettava, jotta se saisi ammattimaisemman ilmeen ja korostaisi hänen työtään paremmin.
Sitä, miten hän tunsi Castellon tai Ann Westin, ei ole koskaan julkisesti kerrottu, sikäli kuin olen löytänyt.
Ann West on salanimi, jota käytettiin, kun Castellon vuotamista kuvista julkaistiin piirroksia. Hän väittää piirtäneensä luonnokset. Tästä kertoi John Hughes UFO Huntersin Dulce-jaksossa. Hänen oikea nimensä on hänen mukaansa Cherry Hinkle. Tutkittuani asiaa löysin Hinklen Facebookista sekä ufo- ja muukalaisfoorumeilta, ja hänen verkkonimensä on ”Mystery”. Häntä on haastateltu useissa eri yhteyksissä, mutta ne kaikki näyttävät olevan samanlaisia, ja niissä toistuvat tiedot ja otsikko ovat samat. Voit katsoa niitä täältä ja täältä. Tässä on ote lyhyestä elämäkerrasta, joka edeltää jokaista haastattelua:
”Cherry Hinkle on UFO-tutkija, jolla on yli 50 vuoden kokemus. Hän osallistuu usein UFO-yhteisön kirjoihin, artikkeleihin ja blogeihin. Cherry toimittaa tietoa kaikille, jotka sitä tarvitsevat, ja hän on yllättänyt useita kirjailijoita lähettämällä heille syvällisiä UFO-artikkeleita, jotka auttavat heitä saamaan kirjansa valmiiksi. Vuodesta 1987 lähtien hän on lähettänyt tietoja lukuisille kirjailijoille ja tutkijoille sekä kotimaassa että kansainvälisesti koskien pahamaineista maanalaista Dulcen tukikohtaa. Cherry on onnellisesti naimisissa Bill Hinklen kanssa, ja he asuvat Las Vegasissa, NV:ssä. Hän on Facebookissa ja jakaa aina mielellään UFO-tietoa.”
Hän toteaa myös haastattelun alussa olevansa kontaktihenkilö ja väittää, että olennot ovat ottaneet häneen yhteyttä kahden vuoden välein.
Sen perusteella, mitä olen saanut selville tästä naisesta, ei ole mitään merkittävää näyttöä siitä, että tämä nainen on se ”Ann West” -niminen nainen, joka piirsi kuvien luonnokset. Ei ole myöskään mitään todennettavaa näyttöä siitä, että hän edes tunsi Castellon. Otan hänet mukaan, koska hän väittää olevansa Ann West, ja Castellon todistajanlausuntoa ja tapausta tutkivat löytäisivät hänet joka tapauksessa. Vaikka hänen osuutensa tässä on melko outo, koin, että oli tärkeää sisällyttää hänet mukaan, koska hänen tarinansa lisää entisestään juonittelua Castellon tapaukseen kokonaisuudessaan.
Hinklen versio Castellosta ja hänen paostaan
Hinkle väittää olevansa ainoa kirjoittaja, jolle Castello on antanut luvan julkaista Dulcen tukikohdan materiaalia. Jos luet haastattelun, hänellä on kiire saada tarina ja hänen todistuksensa julki. Hänestä tuntui, että aivan liian monta ihmistä vietiin tukikohtaan, eivätkä he koskaan palanneet takaisin. Uskon, että koska hänen väitteensä olivat niin äärimmäisiä ja koska hän oli oletettavasti pakomatkalla, hän ei välittänyt siitä, kuka materiaalin ja tiedot julkaisi, kunhan ne vain tulisivat julki. Huhujen mukaan häntä ei ole nähty sen jälkeen, ja jos hänen esittämänsä todistus on totta, kenellä tahansa, jolla on rohkeutta julkaista se, pitäisi antaa siihen mahdollisuus. Minun on vaikea uskoa, että hän nimittäisi yhden henkilön julkaisemaan tiedot.
Hinklen versio Castellon tarinasta on otettu hänen Facebook-sivuiltaan
Tämä haastattelu on erittäin kyseenalainen monesta syystä. Ensinnäkin löysin vain yhden verkkosivuston, jonka nimi oli Taboo Daily News, ja sillä oli vain yksi viesti. Siellä ei ollut Hinklen haastattelua. En löytänyt TDN:n haastattelua, jossa hän olisi haastatellut Hinkleä, lukuun ottamatta sitä, jonka hän julkaisi Facebookissaan. Nyt tämä verkkosivusto on voitu poistaa, minkä olen nähnyt, kun siellä on tällaista materiaalia, mutta ajattelin, että se oli mainitsemisen arvoinen.
Haastattelun kyseenalaiset kohdat
Chrissy: ”Tomin ystävänä olen varma, että hän luultavasti uskoi sisäiset tunteensa sinulle siitä, mitä oli tapahtumassa, voitko kertoa minulle jälkikäteen, mitkä olivat hänen ajatuksensa ja tunteensa Dulcesta?
Cherry: ”Totta kai hän tunnusti sisäiset tunteensa — niinhän ystävät tekevät.”
Haastattelussa hän viittaa useaan otteeseen siihen, että he ovat ystäviä. Hän ikään kuin julistaa, että he olivat. Se saa sen näyttämään siltä, että hän yrittää olla vakuuttava siitä, että hän ja Castello olivat ystäviä sen sijaan, että se olisi ollut ilmeistä luonnollisemmalla, sujuvammalla tavalla. Tässä on toinen kohta, jossa hän tekee näin:
Chrissy: ”Ymmärsittekö täysin seuraukset ja seuraukset etukäteen vai alkoivatko ne tuntua myöhemmin, kun tappouhkaukset tulivat?”
Cherry: ”Se on vaikea kysymys, ja siksi yritän olla ajattelematta sitä. Mutta kyllä, tiesin, että se oli vaarallista, mutta ajattele, jos kyseessä olisi paras ystäväsi, etkö ottaisi riskiä auttaaksesi ystävääsi? Luulen, että useimmat ihmiset eivät miettisi kahdesti, niinhän ystävät tekevät.”
Toinen osa haastattelusta antaa sen vaikutelman, että hän on joko mukana rahallisen hyödyn tavoittelussa tai hän valehtelee, minkä vuoksi hän ei pysty vastaamaan kysymykseen. Hän väittää, että hänellä on lisätietoja, mutta hän kieltäytyy paljastamasta niitä, ei siksi, että hänen henkensä olisi vaarassa, vaan siksi, että ne sisältyvät hänen kirjoittamiinsa kahteen kirjaan. Tähän mennessä ei ole vielä julkaistu yhtään näistä kirjoista.
Chrissy: ”Ymmärrän, että turvallisuussyistä ette voi paljastaa liikaa tietoja, mutta mitä tietoja voitte antaa meille Dulcesta?’
Cherry: ”Yllä oleva kysymys on yksi niistä kysymyksistä, joihin on mahdotonta vastata. Tiedän paljon Dulcesta ja olen ollut henkilökohtaisesti mukana vuodesta 1979 lähtien, joten jos kysyisin, mitä tietoja voin antaa, se täyttäisi useita kirjoja… ja olen työstämässä kahta sellaista kirjaa!”
Eräässä haastattelun kohdassa hän sanoo…
”Älä pelkää olla ystävä, kuunnella ja yrittää selvittää tilannetta. Voit pelastaa ihmishenkiä, jos vain yrität auttaa jotakuta. Dulcen tukikohta — tai vastaavia tukikohtia on kaikkialla maailmassa, tuhannet ihmiset työskentelevät syvällä noissa tukikohdissa, ja he tietävät totuuden! Puhu ääneen! Jos olet loukussa samanlaisessa työssä kuin Dulcen tukikohta, puhu luotettavalle ystävälle, kerro jollekulle, tule tarpeeksi rohkeaksi, puhu! Pelastamasi henki saatat olla sinä.”
Hän huutaa, että ihmisten on puhuttava, mutta silti hän hamstraa oletettua tietoa, ja saadaksemme tietoa meidän on odotettava, kunnes hänen kirjansa julkaistaan.
Epäjohdonmukaisuudet hänen tarinassaan
Haastattelun lopussa on kommentteja. Merkittävimmät niistä teki eräs mies, joka kysyi, miksi haastattelija ei käyttänyt hänen koko nimeään ja missä oli verkkosivusto ”Taboo Daily News”? Hän huomautti myös suuresta virheestä Castellon tarinassa. Tässä ovat hänen kommenttinsa:
Toisessa kommentissa huomautettiin, että nainen väitti, että laatikko, jossa oli Castellon salakuljettamia tavaroita, oli haudattu New Mexicoon. Voit nähdä hänen lausuntonsa tästä, jos selaat Hinklen version Castellon tarinasta kohdalle.
Maanantaina 15. lokakuuta 2012 julkaistiin postaus blogissa ’Paranormal Conspiracy’ otsikolla ’The Fascinating Life of Cherry Hinkle’. Siinä on lyhyt kirjoitus hänestä ja sen jälkeen haastattelu. Se on yhdestä edellä jakamastani haastattelusta. Tässä on ote tästä haastattelusta:
Tässä haastattelussa hän väittää auttaneensa Castelloa hautaamaan laatikollisen tavaroita Arizonassa. Kun mies kysyi toisessa haastattelussa, miksi laatikon hautaamispaikasta on kaksi versiota — toisessa Castello teki sen yksin NM:ssä, kun taas toisessa Castello on hänen kanssaan Arizonassa — hän ei koskaan vastannut julkisesti miehen kommentteihin eikä ole antanut muita lausuntoja tästä ristiriitaisuudesta hänen tarinassaan. Haluaisin myös huomata, että haastattelussa, jossa hän esitti väitteensä, hän toteaa, että viidellä ihmisellä oli laatikot, jotka sisälsivät asiakirjoja, kuvia jne. Hinkle ei viittaa tähän millään tavalla.
Edelleen haastattelussa hän mainitsee tunteneensa Tal Levesque -nimisen miehen ja että Castello antoi Levesquelle yhden hänen salakuljettamistaan kuvista.
Hinklen todistus vaikuttaa parhaimmillaan epäilyttävältä. Jos hänen todistuksensa Castellosta ja muut hänen kokemuksensa ovat totta, hän on tehnyt surkeaa työtä saadakseen itsensä näyttämään uskottavalta. Lisäksi hän on hyvin avoimesti kertonut, että hänellä on lisätietoja Castellosta. Olen sitä mieltä, että jos hänellä todella olisi lisätietoja Castellosta, jos hän olisi se ”Ann West”, joka piirsi luonnokset todellisista valokuvista, jotka Castello salakuljetti, ja jos hän tietäisi, mihin laatikko oli haudattu, kuten hän väittää, en usko, että hän olisi yhtä avoin ja avoin näistä tiedoista. Etenkin jos ottaa huomioon, että tarinan mukaan hän on pakosalla ja Dulcen tukikohtaa johtavat ihmiset haluavat takaisin hänen salakuljettamansa esineet. Miksi hän asettaisi itsensä niin suureen vaaraan? Haluaako hän huomiota? Yrittääkö hän aiheuttaa disinformaatiota ja hämmennystä? Ehkä hänen tarkoituksenaan on esittää Castellon tapaus siten, että hän antaa vähemmän uskottavuutta kaikelle? Mutta mitä tarkoitusta varten?
Sivustolla nimeltä The Why Files eräs Norio Hayakawa on toimittanut yhteenvedon kaikista ihmisistä, jotka väittävät tunteneensa Castellon. Lausunnoissaan naisesta, joka väittää olevansa ”Ann West”, hän todistaa seuraavaa: ”Hänen todellista henkilöllisyyttään ei ole vahvistettu, vaikka Tal Levesque väittää: että hän on Facebookissa eri nimellä (Cherry Hinkle), väittää olleensa Tom Adamsin tuttava, väittää piirtäneensä alkuperäiset kuvat Dulcen tukikohdan sammioista vuonna 1987, väittää tunteneensa Tal Levesquen, väittää myös tunteneensa Thomas Edwin Castellon. Tal Levesque väittää, että hän vieraili hänen ja hänen vaimonsa sekä Thomas Edwin Castellon luona Santa Fessä. Tal Levesque väittää, että Ann West on vaarallinen ja kuuluu ”näkymättömään hallitukseen”.
Norio Hayakawa ei mielestäni ole uskottava henkilö (jonka esittelen jäljempänä), mutta hän kuitenkin sanoi nämä asiat. Toinen Hinkleä koskeva huomio on se, että kaikki, mitä hän esittelee Facebook-sivullaan Castellosta, on myös internetissä ja melko helposti löydettävissä yksinkertaisesti googlaamalla hänen nimensä. Hän ei tarjoa mitään omaperäistä.
Mitä ”Ann West” piirsi
Norio Hayakawa
Hayakawa syntyi Yokohamassa, Japanissa vuonna 1944. Wikipediassa hänestä kirjoitetun elämänkerran mukaan hän on aktivisti, joka asuu Rio Ranchossa New Mexicossa. Hän on nykyisin Civilian Intelligence Centralin johtaja, joka on oletettavasti kansalaisten valvontakomitea. Hän on esiintynyt monissa radio-ohjelmissa, muun muassa Coast to Coast AM:ssä. Maaliskuussa 1990 hän johti Japanista saapunutta Nippon TV:n kuvausryhmää Dulcessa, New Mexicossa, jossa he haastattelivat paikallisia asukkaita, kuten Jicarilla Apacheja, heimovirkamiehiä ja karjatilallisia, ja esittelivät alueella tapahtuvaa paranormaalia toimintaa.
Hän väittää olevansa hyvin skeptinen ufojen, avaruusolentojen ja salaliittoteorioiden suhteen, mutta jättää oven auki, mikä hänen mukaansa tekee hänestä terveen skeptikon.
Skeptisismiä, ristiriitoja ja vahvistamattomia väitteitä
Hayakawa on esittänyt paljon neljättä, ja suurin osa siitä on ristiriitaista. Esimerkiksi eräässä artikkelissa hän toteaa:
”Kun olen tutkinut aihetta yli 50 vuotta, voin selvästi todeta, että UFO-ilmiö näyttää olevan todellinen, vaikka en olekaan henkilökohtaisesti koskaan havainnut sellaista, jonka voisin varmuudella sanoa olevan UFO.
Uskon UFO-ilmiön todellisuuteen. Voin kuitenkin myös todeta, että UFO-ilmiö ei ole vakuuttava todiste todellisista fyysisistä ET-vierailuista, joita tekevät fyysiset Maan ulkopuoliset biologiset entiteetit, jotka ohjaavat tai manööveroivat minkäänlaisia fyysisiä Maan ulkopuolisia avaruusaluksia.”
Jäljempänä artikkelissa hän väittää…
”Minusta tässä on lopputulos — ja se saattaa kuulostaa yhä oudommalta:
Ilmiö vaikuttaa minusta väliaikaiselta parafyysiseltä tunkeutumiselta fyysiseen ulottuvuuteemme tuntemattoman älykkyyden tai tuntemattomien tuntevien olentojen toimesta, jotka materialisoituvat parafyysisesti ennalta valitulle tarkkailijalle (tai tarkkailijaryhmälle) ja esiintyvät tarkkailijalle fyysisenä ilmiönä.”
Hän on ristiriidassa itsensä kanssa monissa artikkeleissaan. Hänen työtään ei esitetä hyvin, ja hänellä on taipumus rönsyillä ja poiketa aiheesta, mikä tekee hänen artikkeleistaan epäjohdonmukaisia. Lisäksi hän toistaa itseään jatkuvasti, mutta ei tarjoa mitään todisteita väitteidensä tueksi. Hän ei tuo mitään uutta alalle, vaan pikemminkin tukeutuu Dulcen huhuihin. Yhdessä artikkelissa tai radioesiintymisessä hän väittää, että Dulcen tukikohtaa ei ole, kun taas toisessa hän vihjaa, että sitä voisi olla. Nähdäkseni hän yrittää ohjata tiettyä kertomusta, jonka mukaan Dulcen maanalaisen tukikohdan sijasta hallitus käytti aluetta salaisiin operaatioihin, joihin sisältyi kokeita nautataudeilla, pernaruttolla ja muilla aineilla osana biologisen sodankäynnin kokeita. Hän ei esitä mitään todisteita näiden väitteiden tueksi lukuun ottamatta alueella vuosia aiemmin tapahtuneita karjan silpomisia. Silpomiset itsessään eivät todista hänen väitteitään. Olen tutkinut tapauksia vuosien varrella, ja näyttää siltä, että se, mitä karjalle tehtiin, osoitti selviä merkkejä siitä, että sitä vahingoitettiin kirurgisten toimenpiteiden kaltaisilla toimenpiteillä ja ehkä jonkin aikaa risteytyksellä eikä niinkään biologisilla kokeilla.
Mitkä hänen aikeensa ovat?
On ilmeistä, että Hayakawa on ansainnut rahaa osallistumalla Dulce-kertomukseen. Hän on esiintynyt lukemattomissa radio- ja televisio-ohjelmissa, mukaan lukien UFO Huntersin jaksossa, jossa puhuttiin Dulcesta. Hänellä on jopa IMBD:ssä elämäkerta, jonka voit katsoa täältä ja jossa hän väittää olevansa näyttelijä.
Hän näyttää pitävän huomiosta, ja hänellä on lukuisia profiileja ja elämäkertoja muun muassa LinkedInissä, Myspacessa ja Facebookissa. Hän kirjoittaa itsestään pitkiä elämäkertoja, joissa esitellään hänen musiikkiaan, joka näyttää olevan ainoa omaperäinen asia, jota hän tarjoaa. Voit katsoa hänen elämäkertansa LinkedInissä täältä. Voisin spekuloida, että hänen tarkoituksenaan on harhauttaa ja luoda hämmennystä Dulcen tapaukseen. Voit tarkastella hänen verkkosivustoaan, jossa on hänen lukuisia artikkeleitaan, täällä ja päättää itse, mitä mieltä olet siitä, millaista tarinaa hänen työnsä esittää.
Yhteys Thomas Castelloon
Voidaankin ihmetellä, miten Hayakawa tuli mukaan Dulcen tukikohdan kertomukseen ja Thomas Castellon tapaukseen. Tutustuin hänen työhönsä ja kuuntelin hänen radioesiintymisiään, ja erityisesti yksi ohjelma oli mielestäni mielenkiintoinen.
Radio-ohjelmassa Hayakawaa haastatellaan Dulcen tukikohdassa. Haastattelija kysyy häneltä, miten hän kiinnostui Dulcesta. Kohdassa 2:38 hän sanoo: ”Kiinnostuin Dulcesta, koska minulla oli ystävä, joka oli ilmeisesti osallisena Dulcea koskevissa alkuperäisissä huhuissa, koska ystäväni ystävä oli väitetysti työskennellyt turvallisuusvirkailijana Dulcessa sijaitsevassa väitetyssä laitoksessa. Hänen nimensä oli Thomas E. Castello, joka väitetysti työskenteli turvamiehenä Dulcen laitoksessa myöhäisen vuoden puolivälissä.”
Haastattelija kysyy missä Castello on:
”…Tiedän, missä ystäväni on. Hän on Jason Bishop. Hänet tunnetaan nimellä Tal. Hän oli yksi ensimmäisistä henkilöistä, jotka saivat niin sanotut Dulce-paperit suoraan Thomas Castellolta, joka väitetysti työskenteli tukikohdassa. Sekä Castellon perhe että ystäväni Tal asuivat tuolloin Santa Fessä.”
Voit katsoa koko haastattelun alla olevalta videolta.
Haastattelussa Hayakawa väittää olevansa Jason Bishopin eli Tal Levesquen ystävä. Levesquen väitetään olleen Thomas Castellon ystävä. En löytänyt Levesquesta mitään tietoa sen lisäksi, mitä Hayakawa on sanonut, ja joidenkin artikkelien lisäksi, jotka Tal on muka kirjoittanut.
Hayakawa kirjoitti artikkelin Levesquesta. Tässä on ote artikkelista:
”Jason Bishop III (alias Tal Levesque, alias TAL) on ollut yksi ”Dulcen tukikohta” -huhujen alkuperäisistä promoottoreista.
Tämä kuva hänestä otettiin vuonna 1990 Los Angelesissa, kun häntä kuvattiin Nippon Televisionin ohjelmassa, joka käsitteli Area 51:tä Nevadassa ja Dulcessa, New Mexicossa. Haastattelu tapahtui asunnollani Gardenassa, Kaliforniassa (jossa asuin tuolloin). Kaksituntinen ohjelma esitettiin vain Japanissa 24. maaliskuuta 1990. Hän pyysi, että hänen kasvonsa pimennettäisiin ohjelmaa varten.
1990-luvun alussa Jason Bishop III vieraili luonani useita kertoja asunnossani, myös sen jälkeen kun muutin Torranceen, Kaliforniaan.
Ilmeisesti hän asui tuolloin Redondo Beachissa Kaliforniassa. Ei ole liioiteltua sanoa, että yli 90 prosenttia Dulcesta luettavista alkuperäisistä tiedoista on peräisin Jason Bishop III:lta.
Jason Bishop III väitti työskennelleensä Thomas E. Castellon kanssa asuessaan Santa Fessä, New Mexicossa (1978, 1979) työskennellessään yksityisen yrityksen turvallisuusalalla. Siellä Bishop väitti ystävystyneensä väitetyn Castellon kanssa.”
Hän ei sano kertaakaan, että Levesque ja hän olivat ystäviä, ja vihjailee, että Levesquen sanomiset olivat pelkkiä huhuja. Miksi hän väittää haastattelussa, että he olivat ystäviä? Hän jatkaa…
”Pari vuotta sitten sain Jason Bishop III:n sisarelta kirjeen, jossa hän vahvisti minulle hänen pitkäaikaisen ”sairautensa” eli jonkinlaisen psyykkisen, ”harhaisen” sairauden.”
Hän ei esitä todisteita kyseisestä kirjeestä. Voit lukea artikkelin kokonaisuudessaan täältä. Minusta on mielenkiintoista, että hän sanoo kirjeen vahvistaneen hänelle ”hänen pitkäaikaisen sairautensa”, kuten hän epäili Jasonin olevan ”harhainen”, mitä hän ei koskaan kerro radioesiintymisissään, vaikka väittää heidän olevan ystäviä.
Phil Schneiderin pilkkaaminen
Sen lisäksi, että hän on ainutlaatuisella tavalla yhdistänyt itsensä Castellon tapaukseen, hän on kirjoittanut useita artikkeleita, joissa hän väittää Phil Schneideria huijariksi. Voit tutustua yhteen näistä artikkeleista täällä. Hänellä on lukuisia väitteitä, mutta ei mitään konkreettista. Levesqueä koskevan artikkelinsa lopussa hän toteaa…
”Muutama vuosi sitten eräs ystäväni, C. Gilbert Wright, kertoi minulle, että hän oli sattumalta ollut kirjeenvaihdossa Phil Schneiderin veljen kanssa, joka kertoi hänelle, että Phil kärsi myös tietystä pitkäaikaisesta ”sairaudesta”, eli jonkinlaisesta psyykkisestä, ”harhaluuloisesta” sairaudesta.”
Huomatkaa, kuinka hän sanoi täsmälleen saman asian Levesquen kohdalla, sanasta sanaan (jonkinlainen psyykkinen, ”harhainen” sairaus).
Schneideria koskevan artikkelin kommentit osoittivat, että useimmat ihmiset eivät usko Hayakawan väitteisiin. Lisäksi sen sijaan, että Hayakawa olisi väitellyt eri mieltä olevien kanssa, hän vain väitti, että hän puhuu paskaa ja kutsui heitä hyväuskoisiksi.
En tiedä, mikä on Hayakawan rooli tässä kaikessa tai miksi hän on asettanut itsensä osaksi kertomusta ja suhtautuu samalla erittäin kriittisesti tapaukseen. Itse tapauksessa on niin paljon käänteitä, että melkein jätin sen pois. Se ja on vaikea todentaa, että Thomas Edwin Castello -niminen mies olisi edes ollut olemassa. Siitä huolimatta Castellon väitteet ovat samansuuntaisia monien muiden kanssa, jotka puhaltavat pilliin tai raportoivat heille tapahtuneista oudoista asioista. Se on osa avaruusolentoaiheeseen liittyvää monimutkaista palapeliä, ja kaikkia osia on tarkasteltava ja analysoitava.
”Vahvistettu” huijaus
The Black Vault -niminen verkkosivusto väittää, että Castellon tapaus ei ole vain huijaus, vaan se on todennettu huijaus. He väittävät, että ”todennettu” on se, että Castellon muka vuotamat kuvat olivat itse asiassa Arnold Schwarzeneggerin tähdittämästä elokuvasta nimeltä ”The 6th Day”. Voit katsoa artikkelin täältä. Ongelma tässä on se, että Castellon tapaus tuli julki 80-luvun lopulla, kun taas elokuva julkaistiin vuonna 2000. Artikkelin kirjoittaja ei selvästikään ole tehnyt kunnollista tutkimusta. Mielestäni on tärkeää katsoa, mitä paljastajilla on sanottavaa, ja tehkää niin, mutta harjoitelkaa myös arvostelukykyä, tehkää oma tutkimuksenne ja tehkää omat johtopäätöksenne.
Omat ajatukseni näistä tapauksista
Kukin näistä tapauksista on omalla tavallaan ainutlaatuinen, mutta ne ovat myös samansuuntaisia toistensa kanssa sen suhteen, mitä niistä raportoidaan. Uskon, että jotain on tekeillä ja että yleisö pidetään pimennossa. Sitä, mitä se on, ei ole vielä täysin varmistettu. Kuten eräs suuri mies kerran sanoi: ”Totuus on tuolla ulkona”, mutta olemmeko todella valmiita totuuteen? Ja jos löytäisimme sen, voisimmeko käsitellä sitä? Nämä kysymykset ovat edelleen olemassa. En usko, että paljastuminen tulee maailmamme hallituksilta, ja jos niin kävisi, kyseenalaistaisin heidän agendansa kertoa meille. Tehkää kuitenkin omaa tutkimustanne, kysykää kysymyksiä ja etsikää totuutta … riippumatta siitä, kuinka synkältä tai levottomalta se saattaa tuntua.
Maarit, skandinaavinen sotilassiepattu (MILAB), jota haastattelin huhtikuussa 2011, raportoi uudemmista avaruusolentojen sieppauksiin liittyvistä kokemuksista, jotka muistuttavat muinaisen Egyptin uskonnossa tunnettua Horus-Ra-hahmoa.
Hänen yhdistetyt kokemuksensa ovat sopusoinnussa MILABien ja Uuden maailmanjärjestyksen okkulttisten teemojen kanssa ja osoittavat mielestäni avaruusolentojen loismaista ja arkhonimaista käyttäytymistä. Arkhonimainen käyttäytyminen on ilmeistä myös ihmisyhteistyökumppaneissa, jotka palvelevat pahantahtoisia avaruusolentojohtajiaan salaa sotateollisessa kompleksissa. Avaruusolennot tunkeilevina loisina on teema, joka löytyy tohtori Corrado Malangan työstä ja omista havainnoistani, jotka koskevat avaruusolentojen sieppauksia ja sotilassieppauksia. Tämä avaruusolentojen häirinnän näkökohta menee fyysisiä abduktioita pidemmälle ja sisältää siepatuksi tulleen henkilön bioenergiajärjestelmän, hänen henkensä, mielensä ja sielunsa.
Muinaiset gnostilaiset näkemykset arkhoneista
Avaruusolennoista puhutaan loisina, jotka tunkeutuvat ihmisisännän mieleen, myös Nag Hammadin muinaisissa gnostilaisissa kirjoituksissa. (http://www.gnosis.org/naghamm/nhl.html) Tässä näkemyksessä muukalaisvoimia kutsutaan arkhoneiksi, epäorgaanisiksi olennoiksi, jotka toimivat Demiurgin vallassa, johon gnostilaisessa perimätiedossa joskus viitataan nimellä Ialdabaoth. Ialdabaothin tiedetään osanneen muuttaa muotoaan; yksi hänen kasvoistaan on leijona, jolla on käärmevartalo. Gnostilaisuuden tutkija tohtori John Lashin kirjoittaa artikkelissaan Alien Dreaming,
“…leijona-käärmeen kuva on yhä uudelleen hieroglyfisessä muodossa Edfun Horuksen temppelin seinillä Edfussa, neljäkymmentä kilometriä Nag Hammadista etelään. Siellä juhlistetussa Hathorin kultissa leijonakäärme edusti faaraoiden ”kuninkaallista siementä”.”
Voisiko tämä faaraoiden ”kuninkaallinen siemen” olla avaruusolentojen ihmishybridejä tai yksilöitä, joita on geneettisesti muunneltu avaruusolentohybridien jalostusohjelmassa, joka on niin suosittu nykyajan UFO-sieppaustutkimuksessa? Jotkut uskovat, että kuninkaallinen siemen on niiden Annunakien jälkeläisiä, joista puhutaan yleisesti Zechariah Sitchinin kirjoituksissa. Jotkut väittävät, että muinaiset Annunakit eivät ole mitään muuta kuin lisko-olentoja, joista David Icken kaltaiset salaliittotutkijat niin usein puhuvat.
Maarit kertoi minulle edellisessä haastattelussaan — ja monissa yksityisissä keskusteluissa — että drakoniset olennot hallitsevat reptiliaaneja ja monia muita rotuja, jotka ovat mukana avaruusolentojen sieppausagendassa tällä planeetalla. Hän myöntää myös, että on monia avaruusolentojen rotuja, jotka ovat meidän kaltaisiamme etsiessään jumalallisia henkisiä totuuksia ja joita myös johdetaan harhaan monien turmeltuneiden uskonnollisten uskomusten kautta, jotka voidaan viime kädessä jäljittää samaan saatanallis-arkhoniseen-parasiittiseen pelisuunnitelmaan. Hän myöntää, että on olemassa joitakin avaruusolentoja, jotka ovat henkisesti virittyneempiä, aivan kuten on olemassa joitakin ihmisiä, jotka ovat keskimääräistä massatietoisuutta valistuneempia. Kuva ei ole mustavalkoinen, mutta on olemassa joitakin perustotuuksia, jotka pidetään salassa massoilta. Vartioidut salaisuudet avaruusolentojen, Uuden maailmanjärjestyksen agendan ja loismaisen arkhonisen pelisuunnitelman takana pyörivät saatanallisen psyykkisen vampirismin ja korkean teknologian yhdistelmän ympärillä. Tätä huipputeknologiaa on kutsuttu myös mustaksi metateknologiaksi, koska siinä yhdistyvät rituaalisen mustan magian, nanoteknologian, mielenhallinnan, geneettisen manipulaation ja muukalaisimplanttien teknologiset elementit. Todella sieluja ahdistava yhdistelmä ja mielestäni suuri uhka ihmiskunnalle. Ellemme tietysti herää ja ala ottaa vastuuta omasta vapaudestamme.
Optogenetiikka, geenimanipulointi ja mitokondriaalinen DNA
Maaritin aiemmassa haastattelussa hän kertoo, miten hän ymmärtää, mitä tarkoittaa, että avaruusolennot ovat manipuloineet hänen geenejään. DNA:n muuttaminen tehdään siten, että siepatun keskushermostoon vaikutetaan, jotta se sopeutuisi muukalaisten tietoisuuteen ja ”ilmaisisi” sitä tehokkaasti. Hän sanoo, että muukalaistietoisuus — joka toimii eri värähtelytaajuudella — toimii eräänlaisena epigeneettisenä yhteistekijänä, joka käynnistää hybridikehon genetiikan, joka on muokattu mukautumaan muukalaistietoisuuteen. Tässä yhteydessä kysymys geneettisestä muutoksesta voi olla energeettisen värähtelytaajuuden moduloinnin funktio. Energeettis-epigeneettinen tekijä, jos niin halutaan.
Tohtori Corrado Malangan kirja ”Alieni o Demoni. La battaglia per la vita eterna” 2. painos, (Terresommerse, 2010), ja nykyiset tutkimukset vahvistavat abduktioiden ja mitokondriaalisen DNA:n välisen yhteyden sekä sen, että abduktioilmiöt siirtyvät äidiltä lapsille. Tämä tarkoittaa, että siepatun isä ei voi siirtää sitä pojilleen, ellei myös äiti ole kaapattu. Tohtori Malanga päätyi satojen kokijoiden/siepattujen kanssa työskentelystä saamiensa tutkimustietojen perusteella siihen johtopäätökseen, että avaruusolennot ovat kiinnostuneita vain ihmisistä, joilla on se, mitä tavanomaisesti kutsuisimme ”sielutietoisuudeksi” tai ”tiedostamattomaksi mieleksi”. Malanga korostaa seuraavaa:
1) Joku (avaruusolennot ja avaruusolentojen luojat) on mottonaan ”Divide et impera” jakanut Tietoisuuden kolmeen osaan:
– Mieli (muistuttaa enemmän päivätietoisuutta)
– Henki (muistuttaa enemmän alitajuntaa)
– Sielu (muistuttaa enemmän alitajuntaa)
2) Siepattujen tapauksessa nämä kolme tietoisuutta eivät tunne toisiaan, eivät puhu toisilleen eivätkä usein edes tiedä, keitä he ovat ja miksi he ovat täällä.
Pohjimmiltaan niillä siepatuilla on ”irtikytkös sielusta”, joita ei ole löydetty (EL: Tämä voidaan ymmärtää eräänlaisena dissosiaatioina itsensä irrallisista aspekteista). Tätä irrallisuutta helpottavat erilaiset avaruusolentojen teknologiat, kuten implantit, avaruusolentojen parasiitit, mielenhallintaohjelmointi ja traumat. Tämä irrottautuminen helpottaa avaruusolentojen sieluenergian käyttöä samaan tapaan kuin vesijohtoverkkoa on väärinkäytetty kiinnittämällä siihen erilaisia letkuja ja putkia, jotta virtausta voidaan ohjata pois vesijohtoverkosta.
3) Siepattujen kohdalla sielutietoisuus uskoo useimmiten olevansa muukalaisten orja, pitää heitä jumalina ja pelkää heitä.
Tohtori Malangan mukaan sieppausilmiöiden parannuskeino on saada sielu muistamaan, kuka se on — suvereeni entiteetti, johon muukalaisilla ei ole oikeutta. Keho on puhdistettava loisista ja implanteista. Sielun, mielen ja hengen on tunnettava toisensa, ja niiden on yhdistyttävä yhdeksi ainoaksi ja suvereeniksi tietoisuudeksi. Tämän prosessin havaittiin tuovan odottamatonta koherenssia persoonan psyykeen.
Tohtori Malanga suunnitteli puolihypnoottisen neurolingvistisen visualisoinnin nimeltä Flash Mental Simulation (FMS) auttaakseen abduktoituja yhdistymään uudelleen sielun, hengen ja mielen tietoisuuksiinsa siten, että he voivat käyttää tätä voimaa ja tietoisuutta avaruusolentojen implanttien poistamiseen tai neutralisoimiseen niin, että he ovat ”uudelleen yhteydessä sisäiseen sieluvoimaansa”. (Katso FMS-proseduuri: http://flashmentalsimulation.wordpress.com/flash-mental-simulation/)
Kun siepatut olivat hypnoosissa, tohtori Malanga pystyi hakemaan tietoa, jonka oli saanut kaapattujen sieluosa, joka on se osa ihmisen olemusta, jolla on kaikki tietoisuus, muisti ja voima ja joka voi elää yhdessä ikuisessa ajattomassa paikassa, mitä avaruusolennot eivät voi. Juuri tätä sieluenergiaa avaruusolennot haluavat hyödyntää energian ja kuolemattoman elämän lähteenä, jota heillä ei ilmeisesti ole.
Mielenkiintoinen sivuhuomautus on se, että tohtori Malanga havaitsi lukuisissa hypnoottisissa regressioissa, että syy siihen, miksi avaruusolennot valitsevat yhden ihmisen toisen sijaan, riippuu DNA:sta. Sielu liittyy suoraan ihmisen DNA:han. Tämä tieto saatiin kommunikoimalla siepattujen sielunosien kanssa (hypnoosin aikana) ja joiltakin avaruusolioiden loisentiteeteiltä, jotka puhuivat siepattujen kautta hypnoosissa. Jotkut ihmiset ovat sopivia ja jotkut eivät (avaruusolentosieppausten käyttöön), koska heidän DNA:nsa värähtelee taajuuksilla, jotka eivät ole yhteensopivia sielun taajuuden kanssa. Ilmeisesti on siis olemassa geneettinen yhteensopimattomuus suuren osan ihmisrodusta kanssa. Monilta siepatuilta, joita kuulusteltiin samalla tavalla hypnoosin avulla, kysyttiin silloin myös, kuinka monella ihmisellä Maapallolla todella on sielu sellaisena kuin me sen ymmärrämme? Vastaukset vaihtelivat hyvin harvoista alle 50 prosenttiin, joilla on sielu. Siepatut henkilöt ovat vain 5-10 prosenttia sielullisista ihmisistä. Tämä käsitys siitä, että kaikilla ihmisillä ei sinänsä ole sieluja, on vähintäänkin hyvin kiistanalainen.
Erilaisille sävyille, taajuuksille ja väreille altistumisesta kerrotaan usein avaruusolentojen sieppauksissa ja MILAB-kokemuksissa. Optogenetiikan kehittyvä ala voi selittää arvoa ja mahdollisia sovelluksia, ja siitä on tulossa lääketieteellisen tutkimuksen uusi eturintama. ”Optogenetiikka” voidaan määritellä optiikan ja genetiikan yhdistämisenä, jonka avulla voidaan ohjata tarkoin määriteltyjä tapahtumia (kuten toimintapotentiaaleja) tietyissä soluissa (kuten kohdennetussa projektioneuronien luokassa) elävissä kudoksissa (kuten vapaasti käyttäytyvien nisäkkäiden aivoissa).” (Katso alla oleva linkki, josta löytyy koko artikkeli mikrobiologisista opsiineista: A family of Single Component Tools for Optic control of Neural Activity.
Kun tähän lisätään vielä monta vuotta edistystä, meillä on jo salaista teknologiaa, jota käytetään ja kokeillaan ihmisillä avaruusolentojen ja MILAB-sieppausten kautta.
Yksi Maaritin kanssa käymieni monien keskustelujen kiehtovimmista näkökohdista liittyi keskusteluun kaapattujen henkilöiden mtDNA:n geeenimanipuloinnista. Mitokondriaali-DNA on mitokondrioiden sisällä olevaa DNA:ta, joka on energiaa tuottava soluelin jokaisessa solussa. Mitokondrioiden ymmärretään olevan tärkeä osa kaikkien ihmisten energiantuotantoa, ja ne osallistuvat hapettuvaan fosforylaatioon ja elektroninsiirtoketjuun.(http://en.wikipedia.org/wiki/Mitochondrion)
Maarit ja minä arvelimme, että dracoilla on omat kiinnostuksena mitokondrioihin ja niiden DNA:han ja että he ovat ehkä jopa auttaneet tämän elimen suunnittelussa ihmisen elimistöön, jotta se ottaisi vastuun energiantuotantojärjestelmästämme. Kehomme voi tuottaa hienovaraisia energioita näille loismaisille avaruusolennoille, jotka asettavat meihin erilaisia implantteja, joiden avulla ne voivat ehkä kuljettaa tai muuntaa näitä hienovaraisia energioita omaan käyttöönsä.
Nigel Kerner, joka on kirjoittanut kirjan Grey Aliens and the Harvesting of Souls (Bear & Company, 2010), uskoo, että muukalaisten geneettinen manipulointi on helpompaa valkoihoisilla ihmisillä, koska heidän ydin-DNA:nsa on vähemmän melaniinirakeiden peitossa, jotka normaalisti peittävät suuren osan värillisten alkuperäiskansojen kromosomaalisesta DNA:sta. Mustien ihmisten ihossa melaniinirakeet ryhmittyvät solun ytimien ympärille. Tämä melanosomien sijoittuminen suojaa soluja UV-valon aiheuttamilta vaurioilta ja siten UV-säteilyn aiheuttamilta tarpeettomilta geneettisiltä mutaatioilta. Tämä on yksi syy siihen, että hän uskoo avaruusolentojen sieppaavan mieluummin enemmän valkoihoisia ihmisiä, koska heidän DNA:nsa on helpommin saatavilla kuin tummaihoisilla ihmisillä. Koska melaniini absorboi valoa, on ymmärrettävää, että valkoihoiset ovat alttiimpia valon manipuloinnille myös kehittyneen optogenetiikan avulla. Vaaleaihoiset ihmiset ovat valoherkempiä ja alttiimpia ihosyövälle.
Mitokondriot ovat energiaa tuottavia soluelimiä jokaisessa solussamme, ja ne sisältävät omaa rengasmaista DNA:ta, kuten bakteerit tai plasmidit, ja niiden uskotaan olevan endosymbioottista alkuperää jossakin evoluutiohistoriamme varrella. (http://www.ruf.rice.edu/~bioslabs/studies/mitochondria/mitorigin.html) MtDNA:n rengasmainen rakenne voi mahdollistaa sen oman helpon monistumisen solun sisällä. Kernerin teorian mukaan tämä pyöreä rakenne on se, mikä mahdollisti sen, että avaruusolennot pystyivät lisäämään omia valikoituja geenejään Mt-DNA-genomiimme, joka sisältää kolmekymmentäseitsemän geeniä. (s. 191)
On myös mielenkiintoista huomata, että ihmisen mitokondrionaalinen DNA voidaan jäljittää äidillisesti yhteen mitokondrionaaliseen Eevaan, afrikkalaiseen naiseen, joka oli olemassa noin 500 000 vuotta sitten.
Perimänä mtDNA olisi helpommin saatavilla ja sitä olisi helpompi käsitellä, koska se on rengasmainen plasmidi, joka muistuttaa bakteerien DNA:ta, eikä se ole melaniinirakeiden peitossa kuten ydin-DNA. Edellä mainitussa artikkelissa bakteereja — eli mitokondrioita — voidaan käyttää biokryptografiassa. Se on eläviin organismeihin tiedon tallentamisen ja salaamisen taito. Biokryptografia ja koodausmekanismi sisältävät sisäänrakennettuja tarkistuksia, joilla varmistetaan, että joidenkin bakteerisolujen (tai esimerkiksi mitokondrioiden) DNA-mutaatiot eivät turmele koko tietoa. Näin mitokondrioiden DNA:n varassa voi olla suuria määriä tietoa. Ne voivat myös merkitä manipuloitujen geenien lisätiedot geneettisiä muutoksia koskevien tietojen tallentamista varten, viivakoodien tapaan.
Huhtikuussa 2011 Maaritin haastattelussa hän uskoo, että monet hänelle tehdyt geneettiset muutokset liittyvät keskushermostoon ja immuunijärjestelmän toimintaan. Erityisesti monet naispuoliset siepatut kärsivät autoimmuunisairauksista, kuten lupuksesta, multippeliskleroosista, ekseemasta, fibromyalgiasta ja kroonisesta väsymysoireyhtymästä. Voisivatko nämä terveysongelmat olla seurausta avaruusolentojen suorittamasta geneettisestä muokkauksesta tai avaruusolentojen itsensä harjoittamasta liiallisesta energiavampirismista?
Kloonit ja sielujenkierrätysteknologia
Eräässä Maaritin ja hänen 5-vuotiaan poikansa kokemuksessa he molemmat muistavat, että heidät asetettiin suljettuun koneeseen, jossa oli syvänpunaiset valot ja sykkivä ääni. Poika muisti, että häneen työnnettiin pitkiä neuloja. Maarit uskoo, että tämä sykkivä ääni- ja valolaite liittyi jollain tavalla kloonaukseen, ja hän tunnisti hänen ja poikansa kokemuksissa samankaltaisuuksia kuin niissä tapahtumissa, jotka on kuvattu Ted Ricen sieppaustodistuksessa, joka löytyy edesmenneen tohtori Karla Turnerin kirjasta Masquerade of Angels (Keltworks, 1995) Eräässä Tedin sieppausmuistossa oli mukana pieni musta laatikko, jota käytettiin hänen astraalisen kehotietoisuutensa siirtämiseen alkuperäisestä kehostaan kloonattuun versioon hänestä itsestään. Maarit kertoi minulle, että yksi syy siihen, miksi he käyttävät mustaa laatikkoa, on se, että ihmisen henkitietoisuus ei hajaannu ja mene muualle, vaan jää sen sijaan loukkuun ja ohjataan kloonattuihin kehoihin tai varastoidaan, kunnes se siirretään sinne, minne avaruusolennot haluavat astraalisen kehotietoisuuden sijoittaa. Maarit uskoo, että tämä mustan laatikon teknologia on myös avain muukalaisten ”sielujenkierrätysteknologiaan”, joka vangitsee ihmissieluja syntymään kyseiselle henkilölle valittuihin kehoihin. Jotkut siepatut ovat kertoneet minulle yksityisesti, että avaruusolennot ovat sekaantuneet heidän elämäänsä muissa elämissä, ja heille on kerrottu tai heidän on muistettu tehneen sopimuksia ”reptiliaanien” kanssa aiemmissa elämissä. Tämä on syy siihen, että he ovat nyt esimerkiksi MILAB-supersotilasohjelmissa.
Kloonattujen ihmisruumiiden tarkkailu on toistuva teema, josta kerrotaan monissa avaruusolentojen sieppaustodistuksissa sekä MILAB-tapauksissa. Tohtori Corrado Malangan tutkimuksessa, joka koski haastattelujen ja hypnoottisten regressioiden avulla kerättyjä todistuksia, siepatut kertoivat eläviä muistoja muiden siepattujen kloonatuista ihmisruumiista, joita avaruusolennot ja ihmisten sotilasyhteistyökumppanit olivat varastoineet eri paikkoihin.(http://flashmentalsimulation.wordpress.com/flash-mental-simulation/clones-removal/)
Nämä tiedot kerättiin lukuisten siepattujen henkilöiden todistusten ja hypnoottisten regressioiden avulla. Omassa työssäni näen tämän enemmän MILAB-siepattujen todistuksissa. Itse asiassa MILAB-raporttien määrä ja siepattujen henkilöiden käyttäminen avaruusolentojen tai armeijan ”operatiiveina” johti hypoteesiin, että siepattujen kloonatut ruumiit ovat joskus fyysisiä ruumiita, joita käytetään erilaisten mielenhallintaoperaatioiden suorittamiseen eri agendojen, avaruusolentojen ja ihmisten, hyväksi. Tämä on yksi syy siihen, miksi jotkut haastattelemani MILABit ja supersotilaat sanovat, että näissä mielenhallintaoperaatioissa he tuntevat, että heidän ruumiinsa ovat ikuisesti nuorempia tai korkeintaan 35-vuotiaita. Monet siepatut ovat keskustelleet kanssani yhteisesti jaetuista ”unikokemuksista” muiden kaapattujen kanssa. Muistot, joihin liittyy sotilasoperaatioiden teemoja, ovat yleisiä, ikään kuin heitä joko testattaisiin ja koulutettaisiin tiettyjä sotilasoperaatioita varten tai heitä käytettäisiin kirjaimellisesti muuttuneen persoonallisuuden tilassa tai mahdollisesti kloonatuissa kehoissa.
MILAB-kokemusten rituaalielementit
Maarit muistaa, että häntä käytettiin rituaaleissa joissakin MILAB-sieppauksissa. Vaikka hänen muistikuvansa eivät olekaan täysin selvät, niistä voi päätellä, että tietyt avaruusolennot — ja niiden alaisuudessa työskentelevät ihmiset — ovat vahvasti perehtyneet rituaalikäyttäytymiseen. Yksi tällainen rituaalikokemus tapahtui vasta sen jälkeen, kun hän oli kohdannut matelijat kasvokkain virtuaalitodellisuuskokemuksessa. Niille, jotka eivät tunne termiä virtuaalitodellisuuskokemus tai VRE, virtuaalitodellisuus toteutetaan siten, että abduktoidun mieleen tunkeutuu rajapintateknologiaa, joka voi muuttaa aivoaaltotiloja. Tätä teknologiaa uskotaan käytettävän siepatun testaamiseen ja kouluttamiseen, tai sitä käytetään mielen ohjelmointiin, kidutukseen ja myös ”unien hakkerointiin”. Unihakkerointikokemuksissa abduktoidun mielen tai unen tila keskeytyy yhtäkkiä avaruusolentojen, naamioituneiden entiteettien tai ihmisten toimesta, joiden tarkoituksena on testata kaapatun psykologista tilaa tai vaikuttaa siihen. Eräässä tällaisessa unihakkeroinnissa, jossa Maarit ja hänen poikansa olivat samassa unessa, jonka he vahvistivat myöhemmin, Maarit muisteli kuulleensa talon yllä lentävän helikopterin äänen yllä sängyssä ollessaan. ”Usein”, hän sanoo, ”tämä helikopterin ääni kuuluu, kun minulla on voimakkaita VRE-kokemuksia.”
Joskus näitä unihakkerointeja tehdään henkilön pitämiseksi alemmassa emotionaalisessa värähtelytilassa, jolloin lavastetaan unia, joihin liittyy kuulusteluja tai itsetuntoon kohdistuvia hyökkäyksiä, jotta siepattu pysyisi pelon, opitun avuttomuuden ja alhaisen itsetunnon tilassa. Tämä on ensisijainen voimattomuuden väline, jolla ylläpidetään uhrimentaliteettia. Niin kauan kuin siepattu uskoo tähän alitajuisella, ei-selkeällä tasolla, nämä unihakkeroinnit voivat muuttaa hänen käyttäytymistään, uskomuksiaan ja elämänvalintojaan sieppaajiaan hyödyttävällä tavalla. Tämä auttaa pitämään heidät sieppaajien ja ohjelmoijien hallinnassa. Monet MILABit ovat raportoineet tästä. Tarvitaan tietoinen yksilö, jolla on kyky säännölliseen unien muisteluun ja satunnaiseen selkouneen, jotta hän pystyy havaitsemaan tämäntyyppisen manipuloinnin. Useimmilla ihmisillä unet eivät tule selkeästi mieleen, jos ollenkaan — puhumattakaan lucid dreaming -kyvystä. Vaatii kohonnutta tietoisuutta tulla tietoiseksi tietoisuuden manipuloinnin tasosta, jota tehdään kehittyneiden teknologioiden avulla. Sitä vastoin abduktoitujen ja heidän terapeuttiensa olisi syytä kumota tällainen ohjelmointi ja asentaa hyödylliset uskomukset uudelleen hypnoottisten tekniikoiden tai neurolingvististen menetelmien avulla.
Maaritin kokemus Horus-Ra:sta
Maaritin vuorovaikutus Horus-Ra -tietoisuuden kanssa tapahtui vasta sen jälkeen, kun hän oli kohdannut reptiliaaneja ja dracoja. Maarit selittää,
“Horus-Ra astui esiin tehdäkseen läsnäolonsa tunnetuksi. Näin tämän tietoisuuden selvästi, kun silmäni olivat kiinni, hologrammina vanhasta harmaasta käärmeestä, jolla oli kasvot. Viesti oli selvä: minun oli kohdattava hänet.”
Maarit sanoi, että Horus-Ra kohdataan harvoin suoraan, ellei pelkotekijä reptiliaanien ja heidän työtovereidensa kanssa ole selvitetty. Toisin sanoen, ihmisen on oltava puhdas pelosta niin, että tietoisuus ja mielen selkeys voivat havaita Ra:n vaikutuksen. Hän sanoo, että yksilön tunnekuohu estää yleensä tämän Ra:n ”pimeän immanenssin” suoranaisen havainnoinnin. Hän sanoo, että yksi ero Horus-Ran ja muiden olentojen, kuten reptiliaanien, dracojen tai jopa joidenkin harmaiden välillä on se, että yleensä näiden saalistavien muukalaisolentojen läheisyydessä on vaistomainen vastenmielisyys. Mutta Horus-Ra -energian vaikutus ja mentaalinen panos on varsin houkutteleva. ”Ja”, hän lisää, ”teidän on vastustettava sitä henkisesti säilyttääksenne itsenne vapauden — olemuksenne kokonaisuuden. Ra estää vapaan mielentilan.” Hän sanoi myös, että useimmiten Ra on jo ihmisissä, mutta he eivät vain tunnista sitä. Tämä muistuttaa sitä, mitä gnostikot sanoivat ihmismielessä olemassa olevista arkhonisista tunkeutumisista. Se on aina olemassa, mutta sitä voidaan minimoida harjoittelemalla tietoisuutta, käyttämällä Valon suojaa ja välttämällä kateuden ja mustasukkaisuuden tunteiden vangiksi joutumista. (John Lashin Alien Dreaming -artikkeli, sitaatti lähteestä ”Dialogi Vapahtajan kanssa, NHC III, 5 (85)))
Ra-kohtaamisessa Maarit sanoi: ”Yöllä heräsin kammion kaltaisessa paikassa. Se ei ollut suuri huone. Seinillä oli erilaisia kuvia ja egyptiläisiä hieroglyfejä ja piktogrammeja. He antoivat minun valita yhden. Minä valitsin. Sitten menetin tajuntani ja heräsin uudelleen. Tällä kertaa löysin itseni harmaasta kivestä tehdystä haudasta. Katselin Horus-Ra:n tietoisuutta. Hän laittoi minut arkkuun, jossa oli raskas kansi, ja jätti minut sinne tukehtumaan. Seuraavana aamuna heräsin ja ranteessani oli hassuja painejälkiä. Tähän samaan kokemukseen liittyi jälkikäteen reptiliaaneja ja armeija, ja löysin kädestäni implantin ja viiltojäljen.” ( Kuva 2 alla)
Eräänä toisena yönä Maarit kertoi minulle: ”Huomasin olevani kammiollisessa tunnelissa, jonka päässä oli valtava sfinksihahmo. Ra asui paikassa, joka oli tehty valkoisesta marmorin kaltaisesta aineesta — se näytettiin minulle näin. Ja hän oli surullinen, että valitsin Jumalan ’hänen’ sijasta. Näin hänet nyt valtavana valkoisena käärmeenä ja jotenkin hän ei voi tavoittaa minua. Tämä taistelu on ihmisen psyyken ja hengen sisällä eikä sitä voida voittaa ennen kuin ihmiset saavuttavat tietoisen kosketuksen Äärimmäiseen rakkauteen henkisten harjoitusten ja hyveiden kautta tämän elämän aikana — juuri niin kuin gnostikot sanoivat.” Tämä taistelu on ihmisen psyyken ja hengen sisällä. Hän jakoi tämän linkin, jossa on kuva Ra:n haudasta, koska se on samankaltainen kuin hänen muistikuvansa tästä kokemuksesta.
Maarit jatkoi kertomalla miltä Ra-energia tuntui tämän kokemuksen jälkeen ja miten se viipyi hänen mielessään:
“Tämän hautakokemuksen jälkeen olin yhteydessä tähän Ra-juttuun. Tätä energiamuotoa käyttävä ovi jätettiin auki. Ja minun on oltava hyvin keskittynyt ja kontrolloitu, jotta en ryhtyisi tuohon toimintaan. (EL: mikä antaa sen ottaa vallan hänen tietoisuudestaan ja luonnollisesta tahdostaan.) Voin tuntea sen läsnäolon tekevän eräänlaista psykologista skannausta tuottaakseen lisää tunteita sisälläni. Tämä Ra- uppoutuminen palvelee myös NWO:ta, koska tällainen yhteys lisää voimakkaasti psyykkisiä kykyjä. Tarvitaan siis itsenäistä ajattelua ja itsehillintää, jotta ei tule täysin vallatuksi. Nämä kokemukset sopivat yhteen reptiliaanien rituaalisten menettelyjen kanssa. Kuten ennen varsinaista rituaalia, johon liittyy reptiliaaneja jne., he manipuloivat ja loivat tarkoituksellisesti liiallisen pelon ja huolen ympäristöä jokapäiväiseen elämääni, mikä loi tämäntyyppisen tunnereaktion. Rituaalien aikana ja niiden jälkeen tunsin todella, kuinka energia kerääntyi ylävartalooni. Seuraavaksi muistan olevani maanalaisessa tukikohdassa näiden reptiliaanien ympäröimänä. Minulla oli kasvot lattiaan päin, makasin makuulla. Yhtäkkiä koko kehoni alkoi tehdä spontaanisti näitä liikkeitä. Kehoni teki tahattomasti valtavan jooga-asanan liikkeen, joka muistutti kobra-asanaa. Sitten pystyin levitoimaan. Menetin tajuntani ollessani ilmassa, ja heräsin tultuani alas maahan. He eivät kertoneet minulle, mitä tapahtui, kun menetin tajuntani. Kun kehoni alkoi tehdä tahattomia asanaliikkeitä, he lähettivät kuvan kolmanteen silmääni ja se oli paikka ristiluun yläpuolella.” (Katso kuvapiirros, kuva x)
Kun katsoin Maaritin piirtämää kuvaa, yllätyin nähdessäni sen muistuttavan ranskalaisen muotoilun ikivanhaa liljan kuvaa, joka on niin usein nähty kuninkaallisten tunnuksissa. (Seuraavana päivänä tämän MILAB-rituaalikokemuksen jälkeen Maarit kertoi, että hänen poikansa kertoi hänelle pystyneensä näkemään ”mustaa valoa” hänen ympärillään. ”Ja”, hän lisää, ”tunsin olevani yhteydessä erilaiseen energiaan — tähän Ra-energiaan. Ja minun on sanottava tämä ollakseni rehellinen. Viime kädessä taistelen säilyttääkseni sisäisen yhtenäisyyteni, jotta Ra ei imeytyisi minuun kuoleman jälkeen tai edes tämän elämän aikana. Syntyperäni vuoksi (geneettinen muokkaus ja ennen syntymää tunnistettu draco-avaruusolentotietoisuus) pystyn olemaan tietoisempi näistä asioista niin hienovaraisilla tasoilla.”
Hänellä ja hänen pojallaan on molemmilla kokemuksia Horus-Ra:n lintumiehen muodosta ja suuresta käärmeen muodosta. Maarit näki Horus-Ra -energian käärmeen kaltaisena. Hän toisti, että Horus-Ra voi ottaa muitakin muotoja ja että käsityksemme liittyy omaan selvänäköisyyteemme ja henkilökohtaiseen symboliikkaamme. Olemme todellakin tietoisuuden ja havaitsemisen rajamailla, kun olemme tekemisissä tämän todellisuuden tason ja muodon kanssa.
Minusta tämä oli hyvin kiinnostavaa, kun otetaan huomioon, että tohtori Corrado Malangan tutkimusten mukaan Horus-Ra on yksi tärkeimmistä ulottuvuuksien rajat ylittävien muukalaisloisten suurista tekijöistä. ( Kuva 3 alla) (http://flashmentalsimulation.wordpress.com/the-physics-ofabductions)
Nämä valosta tehdyt ruumiittomat avaruusolennot, joika Malanga kutsuu ”Kuusisormiseksi tai Grinchiksi, LUX-olennoksi ja Horus-Ra:ksi”, hallitsevat kaikkia muita loismaisia muukalaisolentoja. Hän mainitsee myös, että nämä transulotteiset loiset voivat käyttää erilaisia kuvia, mutta niiden todellinen energia, niiden todellinen identiteetti ei ole muuta kuin musta piste tai varjo.
Olin kirjeenvaihdossa tohtori Corrado Malangan kollegan Dorica Manun kanssa Horus-Ra -kokonaisuudesta. Hän sanoi: ”Italiassa käytimme tätä merkintää, koska Ra-olento toimii transulotteisessa ruumiissa, joka näyttää hyvin korkealta linnunmuotoiselta ruumiilta, joka muistuttaa egyptiläistä Horus-jumalaa. Tämä linnun kaltainen ruumis ei ole kyborgi, vaan se näyttää olevan Orionilta peräisin olevan rappeutuneen humanoidiryhmän ruumis. Transdimensionaalinen muoto on siis Horus, pimeä entiteetti sen sisällä on Ra. Se ei todellisuudessa ole muuta kuin musta varjo tai piste.” Tohtori Malangan mukaan Ra on pimeä entiteetti, joka tulee toisesta universumista. Universumista, joka sijaitsee arkkityyppisesti meidän universumimme takana. Siellä on pimeyttä, ei fyysisiä ruumiita, ei valoa, ei rakkautta, ei sieluja. Tämä Ra-olento asettaa implantit häntäluuhun, ristiluun alapuolelle, josta se roikkuu kiinni kaapatun kehossa, loisimalla persoonassa ja suorittamalla perverssiä mielenhallintaa. Ra voi tulla ja mennä mielensä mukaan.
Kuva 4. Alla oikealla. Tohtori Corrado Malangan ja kumppaneiden lahjoittama Horus-Ra-kuva.
Voisiko tämä pimeä maailmankaikkeus, joka on arkkityyppisesti meidän universumimme takana, olla sitä, mitä muinaiset gnostikot kuvasivat ”Ulkopimeydeksi”?
Hän totesi, että Varjot ovat ne, jotka ovat reptiliaanien ja muiden salaliittolais-parasiitti-avaruusolentojen takana, ja että meidän on oltava huolissamme juuri näistä olennoista. Maarit kertoi minulle, että tämä mustapisteinen varjo on erilaista energiaa energiakehossa. Läsnäolo. Hän sanoi myös, että useimmat reptiliaanit ja dracot ovat linjassa ja yhdistyneet tuohon ”varjoenergiaan”.
Maarit selittää,
“Pystyn tunnistamaan Ra-energian kaikkialla ja säilyttämään sisäisen johdonmukaisuuteni. Mielestäni universaalin olemassaolon Ra-taso on siis niin sanottujen arkhonien taso, ei vähäpätöisten reptiliaanien, harmaiden tai dracojen. Ra on taso, joka syö tietoista tietoisuutta, ja meidän on ohitettava se sulautuaksemme korkeampiin olemassaolon maailmoihin. Tärkeämpää ei ole keskittyä Ra:n alkuperään eri muodoissaan, vaan nähdä ne käyttäytymismallit, joita tällä Ra:lla on. Se todella orjuuttaa. Kuten nähdään kulttien toiminnassa. Ra nauttii egoistisen kohotuksen olemuksesta.”
Maarit totesi painokkaasti,
”Horus-Ra-energian tarkoitus ei ole ainoastaan kuluttaa ihmisiä ja myös muita lajeja — niiden sisäistä ydintä — vaan myös tuhota sen puhtaus. Se haluaa, että ihmiset unohtavat perimmäisen todellisuuden ja yhteyden Jumalaan. Tämä on kaikin tavoin totta. Ja se pätee myös muihin rotuihin. Useimmat niistä ovat yhtä eksyksissä kuin ihmiset. Jotkut ovat heränneet, kuten jotkut ihmisetkin. Siksi nämä New Age -liikkeet ovat niin vaarallisia — ne ovat suora portaali näiden pimeämpien voimien ilmentymiselle. Ne saavat ihmiset kilpailemaan siitä, kuka on henkisesti lahjakkain, tietävin, kenellä on enemmän parantavia/psyykkisiä voimia jne., ja saavat koko huijauksen pyörimään ihmisen egon ympärillä, josta tulee itse pahan egon lähde. Ei siis ole sattumaa, että Jeesus sanoi: älkää palvoko jumalan kuvia ja ihmisen on jätettävä aineellinen taakseen, jotta hän voi seurata tietä Jumalan luo. Jumala on sisällä. Siksi siis NWO-verkostossa on niin paljon rituaaliesityksiä. Salaperäinen ’okkulttinen’ energia tekee pahuudesta vahvempaa, antaa näille ihmisille erikoisuuden ja vallan tunteen. Se turmelee puhtauden.”
Minusta meillä on taipumus harhautua ufologian viihdeaspektiin sen sijaan, että ottaisimme huomioon henkiset evoluutiovaikutukset siitä, mitä meille tapahtuu tämän muukalaisinterferenssin myötä. Rakastamme pyöriä häiriötekijöissä, mutta tämä harhauttaa omaa tietoisuuttamme synnynnäisen jumaluutemme voimasta. Uskon, että muinaiset gnostikot olivat hyvin tietoisia tästä ihmiskuntaan kohdistuvasta ”arkhonisesta hallinnasta” (eli ”The Hypostasis of the Archons or Reality of the Rulers”, (II,4) traktaatti Nag Hammadin kirjastossa). Gnostilaiset kertovat viisaudessaan, mikä on arkhonien tunnusmerkki: kateus. Tämä oli keskeinen inhimillinen vika, joka tekee meistä alttiimpia niiden tunkeutumiselle. Mutta he eivät jättäneet meitä ilman toivoa ratkaisusta. Jos otamme vastaan Valon suojeluksen ja pääsemme eroon kateudesta, astumme morsiuskammioon. (Lash’s Alien Dreaming -artikkeli, sitaatti lähteestä ”Dialogi Vapahtajan kanssa, NHC III, 5 (85)).
Voisivatko saatanalliseen uuteen maailmanjärjestykseen osallistuvat ihmiset olla tämän saman mustan varjon Horus-Ra-energian isäntinä? Onko tämä se, mitä arkhoninen vaikutus todella on — ja mistä muinaiset gnostikot varoittivat meitä?
Parasiittien arkkityyppi muistuttaa minua tietyistä teemoista suositussa scifi-televisiosarjassa, joka tunnetaan nimellä Stargate SG-1. Gouldit ovat pahansuopa olentojen rotu, jota edustavat muinaiset egyptiläiset haukka- ja sakaalipäiset jumalat. Kun joku joutuu Gouldin valtaan, hän saa selkärankaansa istutetun käärmeen kaltaisen symbiootin, ja siitä lähtien hän on Gouldin pimeiden jumalien ”isäntä”. Tiesivätkö tällaisten scifi-tv-sarjojen kirjoittajat jotain siitä, mitä Illuminatin, NWO:n ja heidän muinaisten egyptiläisten muukalaisjumaliensa syvien pimeiden elementtien sisällä todella tapahtuu? Se sai minut miettimään. Siepatut ja MILABit eivät keksineet tätä!
Horus–Ra käärmeenä ja lintuna
Maaritin 5-vuotias poika on muistellut avaruusolentojen abduktioita ja eläviä unia, jotka liittyvät samoihin teemoihin Horus-Ran kanssa. Sekä äiti että poika ovat nähneet unia samoina öinä, mikä vahvistaa sen, että kyse on muustakin kuin pelkästä unesta, kun he voivat vahvistaa toistensa muistot, varsinkin jos poika ei voi edes kuulla asiasta.
Maarit selitti,
”Poikani sanoi, että iso käärme tuli syömään häntä. Käärmeellä oli valtava vatsa. Käärmeen sisällä oli pienempiä käärmeitä, jotka nuolivat hänen kehoaan, kun hän oli tämän Horus-Ra-käärmemuodon vatsassa. Hän näytti minulle pienten käärmeiden liikkeitä kielellään ja yritti nuolla kättäni. Sanoin hänelle, että sen on täytynyt olla hänelle pelottava kokemus. Halasimme ja suutelimme, ja nyt hän ei ole enää maininnut tuota kokemusta. Tuon episodin aikana hän sanoi myös, että hän näkee unissaan mieshaukan tai lintumiehen. Lintumies istuu puussa, katsoo häntä ja päättää syödä hänet. Sitten se leikkaa poikani pieniksi paloiksi ja syö hänet. Hän on maininnut lintumiehen useita kertoja. Joskus hän sanoo, että lintumies itkee, koska se ei halua syödä häntä. En ole varma, mitä tämä tarkoittaa, mutta ehkä se on psykologisen siteen muodostamista tai myötätuntoa lintumiestä kohtaan. Tämän jälkeen en ole kuitenkaan nähnyt mitään merkkejä hänen kehossaan.”
Maarit kertoi minulle myöhemmin, että hän oli nähnyt Haukanpäisen Ra:n myös toisessa kokemuksessa, jossa hän itki, kyyneleet silmissään, ennen kirurgista toimenpidettä sieppauksen yhteydessä. Hän arveli, että Ra:n kyyneleet ovat tämän jumaluuden yleinen representaatio, sillä ne ovat Ra:n luovan työn ja voimien symboli. Muinaisessa egyptiläisessä uskomuksessa sanotaan, että ihmiset on tehty Ra:n kyynelistä ja hiestä. (http://en.wikipedia.org/wiki/Ra)
Vielä huolestuttavampaa on, että Maaritin poika kuvailee Maaritin kokemia sieppauksia, joista hän ei ole edes kertonut Maaritille. Hän sanoi: ”Hän kertoo minulle, kuinka jotkut näistä olennoista sahasivat päämme irti ja pistivät neuloja hänen kehoonsa.”
Nämä teemat muistuttavat eräitä shamaanien vihkimysrituaaleja, joissa petoeläin repii ruumiin kappaleiksi, mutta myöhemmin se muodostuu uudeksi olennoksi. Tähän viitataan joskus nimellä ”pieni kuolema”, joka on psykologisesti transformatiivinen kokemus shamaani-initiaatiossa ja muistuttaa eräänlaista kuoleman lähikokemusta. Mutta kaappauksissa voi miettiä, mikä on niiden perimmäinen hyöty ja agenda?
Mielenhallintaoperaatiot ja kidutus Uuden maailmanjärjestyksen agendan välineinä
Maarit uskoo, että osa näistä kokemuksista, erityisesti ne, joilla pyritään vahvistamaan psyykkisiä kykyjä, tehdään, jotta hän voisi olla taitavampi sotilasoperaatioiden kaukokatselussa sieppausten aikana. Hän on myöntänyt, että häntä on käytetty vastavakoiluoperaatioiden toteuttamiseen ihmisten ja avaruusolentojen kaukokatseluun eri ympäristöissä.
Hän sanoo,
”He — kontrolloijat — jatkoivat minun kouluttamistani rookie milabien valvomiseen ja tarkkailuun, psyykkisten lukemien tekemiseen ihmisistä. Tarkistamaan ja valvomaan heidän kehitystään ja tarkkuuttaan heidän kaukokatseluistunnoissaan. Järjestelin ryhmiä DUMBissa. Lähettämällä eri milabeja oikeisiin paikkoihin sinne, koska he olivat huumaantuneita ja kontrolloituja, koska suurin osa heistä on transsin kaltaisessa tilassa. Muissa koulutuksissa etsitään fyysisestä paikasta asiakirjoja ja painetaan ne mieleen, tai miten op siivotaan operaation jälkeen, koska asiakirjoja ei tallenneta.”
Hän myöntää, että häntä on traumatisoitu ja kidutettu kuten monia MK-Ultrasta selviytyneitä, joille luotiin erilaisia persoonallisuuksia. Hän ymmärtää nyt, että traumojen ja luottamuksen puutteen täyttämässä ympäristössä kasvaminen heikentää ihmisen voimantunnetta, jolloin hänestä on helpompi muovata sellainen, mitä avaruusolento- ja sotilasvalvojat haluavat — esimerkiksi mielenhallinnan alaisuudessa oleva orja, jolla on valokuvamuistoja ja kohonneita psyykkisiä kykyjä.
Maarit sanoo, että NWO:n hallitsijat, jotka ovat ihmisiä, jotka tekevät yhteistyötä pahantahtoisten avaruusolentojen kanssa, yrittävät jatkuvasti saada hänet suostumaan heidän kanssaan, menemään vapaaehtoisesti heidän agendansa agentiksi, ja hän kieltäytyy joka kerta. Kun hän kieltäytyi muutama vuosi sitten, sieppaajat lisäsivät lääketieteellistä kidutusta, kun hänellä todettiin myöhässä multippeliskleroosi ja siihen liittyviä terveydellisiä komplikaatioita.
“Tämän oli tarkoitus murtaa minut emotionaalisesti, jotta liittyisin saatanalliseen NWO-ryhmään ja tarjoaisin tietoisesti psyykkisiä kykyjäni heidän käyttöönsä, mutta näin ei tapahtunut. Minun tapauksessani he pyysivät minua liittymään heihin VRE-kokemuksen muodossa. Ihmisten on hyvin vaikea ymmärtää, mille tasolle he ovat onnistuneet kultivoimaan mielenhallintaa. He manipuloivat jatkuvasti alitajuntaasi ja luovat tunnesiteitä käsittelijöitä ja ohjelmoijia kohtaan. (EL – Tukholmasyndrooma) He myös testaavat ihmisten vastuullisuutta ja lojaalisuutta. Päivittäisessä tietoisuudessani en ollut tehnyt mitään selvää sopimusta NWO:n kanssa työskennelläkseni heille. Mutta koska kuuluin järjestelmään jo syntyessäni, he käyttivät minua kuitenkin. He käyttävät ja manipuloivat ihmisen tietoisuutta omaa agendaansa varten mustan teknologian avulla sen jälkeen, kun olet kytkeytynyt siihen. Tämä on tärkeää. He eivät tarvitse hyväksyntääsi käyttääkseen sinua ”mielenhallintaoperaatioissaan”. Mutta jos olette suostuneet osallistumaan tietoisesti, lopputulos on luonnollisesti parempi. He vaativat tietoista suostumustanne vain silloin, kun he haluavat milabin osallistumaan satanistisiin rituaaleihinsa. Ja he pitävät vastausta myöntävänä, vaikka se tehtäisiin mielenhallinnan ja hypnoottisen vaikutuksen alaisena. Nukkujat ovat niitä, jotka eivät kykene murtamaan muistinmenetyksen esteitä tuodakseen muistot jokapäiväiseen elämään. Kertomalla tämän olen siis vaarantanut itseni ja perheeni hyvinvoinnin.”
Viime aikoina Maaritia on uhattu ”syövällä” hänen sieppaajiensa toimesta hänen suorapuheisuutensa vuoksi. Tällaisia uhkauksia on annettu muille milabeille, siepatuille ja tutkijoille, voisin lisätä, koska he ovat paljastaneet avaruusolentojen sieppausagendan pimeän puolen.
Maarit on yhä vihainen siitä, miten aiemmin hänen elämässään hänen rakastavaa persoonallisuuttaan käytettiin hyväksi edistämään New Age -ideologiaa, joka koski avaruusolentojen agendaa; edistämään ajattelua, jossa ”avaruusolennot ovat hyväntahtoisia tietoisuutta nostaia olentoja, jotka päivittävät DNA:ta”, jota näkee niin usein vielä nykyäänkin UFO-New Age -yhteisössä. Hän jopa sanoi, että ”täällä kotimaassani UFO-yhteisö on yhä jumissa Adamskin aikakauden ajattelussa.”
Luonnos Maaritin muistikuvista Horus-Ra-käärmeestä, tunnuksista ja Draco-DNA:sta.
Pyysin Maaritia piirtämään luonnoksen asioista, joita hän ja hänen poikansa muistivat Horus-Ra-kokemuksista. Pyysin häntä myös piirtämään sen, mitä hän muisti osasta epäorgaanista DNA-muotoa (draco-alkuperää), joka oli peräisin säteilyn aktivoimasta geneettisestä manipuloinnista. Tämä näyttää kuution kaltaiselta esitykseltä, jossa on monia pienempiä kuutioita, jotka edustavat eri sävyjä tai taajuuksia, jotka kytkeytyvät päälle säteilytaajuuksille altistumisen seurauksena. Horus-Ra-kokemusten jälkeinen sakraalisymboli näyttää käänteiseltä Fleur De Lisiltä. Rituaalissa käytettyä äärettömyyssymbolia käytettiin myös otsassa olevana symbolina. Horus-Ran käärmemies näyttää samankaltaiselta kuin muinaisen egyptiläisen ja gnostilaisen John Lashin ”Alien Dreaming -artikkelin ” metahistory.org-sivustolla olevan muinaisen egyptiläisen ja gnostilaisen luonnoksen miehen pään sisään piirretty käärmeen kaltainen muoto. Aivan kuin tämä luonnos merkitsisi Horus-Ran loista miehen mielessä.
Kuva 5. Maaritin piirros, jossa on Horus-Ra-olento, käärmeitä ja symboleja, jotka on asetettu hänen ristiselän alueelle sieppauksen aikana.
Maaritin kuva on hyvin samankaltainen kuin alla oleva luonnos, jonka muut Horus-Ra-kokonaisuuden kokijat ovat tehneet.
Kuva 6. Tohtori Malangan piirustus Horus-Rasta. (Myös piirustussivulla, kuvapiirros nro 11.)
Emme ehkä koskaan saa tarkkaa vastausta haluamiimme kysymyksiin häiritsevien avaruusolentojen todellisesta agendasta. Tiedämme vain, että ihmiset raportoivat jatkuvasti sieppauksista, erilaisista vierailuista ja häirinnästä monilla tasoilla. On selvää, että jotkut ihmiset tällä planeetalla tekevät yhteistyötä tiettyjen muukalaislajien kanssa sortaakseen ja kokeillakseen ihmiskuntaa. Saatamme ajatella, että kaappausten fyysiset näkökohdat ovat ainoa todellinen merkitys, mutta jos todella pystymme käsittämään kvanttifysiikan todellisuuden, oman tietoisuutemme luonteen ja jumaluuden mahdollisen toteutumisen, niin paljon enemmän on vaakalaudalla. Emme voi kieltää oman henkisyytemme ja sielumme vapauden merkitystä.
Entä jos UFO-älyt ovatkin yhtä kehittyneitä psi-areenalla kuin mitä ne ilmeisesti ovat ”avaruusalusten” suunnittelussa? UFOt ovat olleet täällä jo kauan. Olipa niiden alkuperä mikä tahansa, lentävien lautasten teknologia (sekä fyysinen että henkinen) on tuhansia, ehkä jopa miljoonia vuosia maanpäällistä tekniikkaa kehittyneempää.
Toisenlainen virtuaalikokemus (VE-2) on reaaliaikainen, täysaistinen, psi-teknologialla luotu illuusio. Populaarikulttuurissa tätä kuvataan nimellä ”virtuaalitodellisuus” (VR). Toisenlainen virtuaalikokemus vastaa sitä, mitä scifi-elokuvassa ”Matrix” kuvattiin fiktiivisenä. Väitän, että tällaiset illusoriset kontaktimekanismit saattavat olla Kokijoiden mielestä niin vakuuttavan todellisia, että heillä olisi vaikeuksia erottaa ne 4D-todellisuudessamme (avaruusajan todellisuudessa) tapahtuvista tapahtumista. Lisäksi tällainen ”Matrix-todellisuuden” tyyppinen kohtaaminen voitaisiin hyvinkin muistaa ikään kuin se olisi ollut fyysinen tapahtuma eikä psyykkinen vuorovaikutus.
Kun ehdotan virtuaalisen kokemuksen mallia, en väitä, että kaikki lähikohtaamiset olisivat ”illusorisia”. Todennäköisesti tapahtuu sekä virtuaalisia että fyysisiä kohtaamisia. Sekä tutkijoiden että kokijoiden haasteena on erottaa ne toisistaan.
Lääkärinä minun pitäisi huomauttaa, että näitä kontaktimekanismeja, joihin liittyy psi-välitteisiä illuusioita, ei pitäisi kutsua ”hallusinaatioiksi”, jotka ovat seurausta sairauksista. Hallusinaatioita aiheuttavat lääkkeet, sepsis ja ajatushäiriöt, ja ne olisi erotettava psi-teknologian tuotteista, joita virtuaalisen kokemuksen mallissa harkitaan.
Lisäksi virtuaalikokemuksen mallia alun perin kehittelin fysikalismin eli materialismin paradigman puitteissa. Tämän filosofisen näkökulman mukaan koko kosmos on ensisijaisesti materiaa ja energiaa ja tietoisuus (mieli) on vain hermosolujen toiminnan ”emergentti ominaisuus”. Idealismi sen sijaan väittää, että tietoisuus on ensisijainen ja luomisen lähde. Jos tämä idealismin paradigma on totta, niin ehkäpä virtuaalikokemusmallissa hahmotellut psi-välitteiset kontaktimekanismit ovat ”todellisempia” kuin ”illusorinen” neliulotteinen avaruusaika, joka mahdollisesti ”projisoidaan” ei-fyysisestä todellisuudesta.
Kun on kyse niin sanotuista ”avaruusolentojen sieppauksista”, joita kutsutaan myös neljännen asteen lähikohtaamisiksi, sekä kokijat että tutkijat kohtaavat monia outoja epäjohdonmukaisuuksia. Miksi ”avaruusolentojen sieppausta” ei ole koskaan uskottavasti kuvattu videolle? Miksi poliisi tai tietojemme mukaan armeija ei ole koskaan pystynyt pysäyttämään sellaista käynnissä olevaa kaappausta?
Virtuaalikokemusmalli pyrkii käsittelemään näitä kysymyksiä keskusteltaessa siitä, uskonko näiden ”toisten”, joita monet kokijat nyt kutsuvat ”avaruusolennnoiksi”, valtaviin psyykkisiin voimiin.
Mitkä UFO-kirjallisuuden raportit tukevat mekanismia, jonka mukaan lentävien lautasien älykkäät olennot kykenisivät luomaan virtuaalitodellisuuden tyyppisiä kohtaamisia? Käsittelen kahta tapausta siinä toivossa, että edistämällä näitä kertomuksia saadaan lisää todisteita.
Seuraavassa on yhteenveto Karla Turnerin ja Ted Ricen kirjoittaman kirjan ”Masquerade of Angels” luvusta 3, Kelt Works 1994. Tämä kertomus osoittaa, miten UFO-äly voi käyttää niin sanottua ”psykotronista teknologiaa” luodakseen toisenlaisia virtuaalisia kokemuksia.
Enkelten naamio
Ted Rice oli pankin työntekijä ja osa-aikainen meedio. Hän varttui Alabaman takamailla 1950-luvulla ja kävi yliopistoa Tuscaloosassa. Myöhemmin hän muutti työskentelemään Shreveport Louisianaan. Marie Jackson -niminen nainen koulutti häntä psyykkisesti ja toi hänet spiritistien yhdistykseen. Vuoteen 1990 mennessä hän ei enää toiminut aktiivisesti spiritualistisessa liikkeessä, mutta säilytti edelleen ystävyyssuhteensa Floridassa asuvan Marien kanssa. Vieraillessaan yön yli Tedin asuntoautossa Marie kertoi saaneensa oudon kokemuksen.
Talon seinät hävisivät ja Marie kykeni näkemään ulos
Karla Turnerin kertomuksen mukaan Ted makasi makuuhuoneessaan, kun Marie luki toisessa osassa asuntoautoa. Marie herätti Tedin ja ilmoitti hänelle seuraavaa:
“’Luin sängyssä’, Marie kertoi hänelle, ’kävelin edelleen, enkä tunne, että olisin nukahtanut. Nousin ylös sängyssä ja katselin ympärilleni, ja yhtäkkiä kaikki asuntovaunun seinät vain, vain katosivat!… Näin ulos. Näin trailerin yhdestä päästä toiseen seinien läpi. Näin kaksi oudointa henkeä, joita olen koskaan elämässäni nähnyt! Ne tulivat suoraan seinän kohdalta, ja ne kävelivät ylös ja alkoivat yrittää viedä minua ulos.”
Tohtori Turnerin kertomuksen mukaan Marie protestoi voimakkaasti ”pienille harmaasävyisille olennoille”, jotka sittemmin jättivät hänet rauhaan.
”Masquerade of Angels” -kirjan viides luku sisältää yhden merkittävimmistä kontaktikokemuksista, joita UFO-kirjallisuudessa on koskaan kuvattu. Sen merkitystä ei pidä aliarvioida, sillä jos se pitää paikkansa, se paljastaa ei-inhimillisen älykkyyden valtavan psyykkisen kyvyn luoda illuusioita. Tohtori Turnerin kertomus herättää huolestuttavia kysymyksiä koko UFO-tutkimusyhteisölle ja kyseenalaistaa eräitä alakulttuurin vaalituimpia käsityksiä CE-3- ja CE-4-yksilöiden luonteesta.
Pian sen jälkeen, kun Marie oli tavannut Tedin asuntoautossa, hän matkusti käymään Marien luona Floridassa. Toinen Marien hyvä ystävä Amelia Reynolds oli myös käymässä Marien luona. Useiden tuntien keskustelun jälkeen nämä kolme vetäytyivät yöksi. Tedille osoitettiin käytävän päässä oleva makuuhuone. Marie ja Amelia nukkuivat erillisissä sängyissä toisella puolella olevassa huoneessa.
Keskellä yötä Amelia kuulemma herätti Marien. Hän kertoi Marien kuulevansa matalalla lentävän helikopterin äänen. Marie ei kuulemma kuullut sellaista ääntä.
Amelia jähmettyi yhtäkkiä tuijottaessaan kattoon. Kertomuksen mukaan Amelia kertoi Marialle, että hän pystyi katsomaan kopteria ikään kuin katto olisi kadonnut kokonaan.
“’En nuku.’ Amelia protestoi nostaen päänsä tyynyltä. Hänen silmänsä tuijottivat yhä ylöspäin. ’Minä vannon sinulle. Näen helikopterin tuolla ylhäällä! Tuon suuren puun luona, jossa on kaikki lehdet. Näen sen etuosan, se on pyöreä ja jalat ovat taittuneet alleen.’
‘Miksen minä sitten näe sitä?’ Marie kysyi, tuskastuneena. ‘En tiedä.’ Amelia vastasi.”
Sitten Amelian ympärille syntyi sinertävä hehku, kun hän istui sängyssä. Hän kertoi Marialle, että hän tunsi itsensä halvaantuneeksi eikä pystynyt liikkumaan huolimatta Marien kehottaessa ”Tule pois sieltä!”.
Amelia kuvaili sitten, että makuuhuoneeseen ilmestyi kaksi ei-inhimillistä olentoa, joista toinen oli pitkä, vihreä ja liskon näköinen ja toinen lyhyempi ja sinimusta. Marie kertoi Amelialle, ettei nähnyt niitä, ja huusi Tedille, että hän tulisi auttamaan.
Tohtori Turnerin kertomuksen mukaan Ted näki ”sinisen hehkun” lähestyessään makuuhuonetta. Se ”lähti avoimesta oviaukosta”. Tohtori Karla Turnerin kertomus jatkuu:
“Sisällä Marie oli kiertänyt huoneen ympäri ja odotti häntä painautuneena kauimpana seinästä olevaa seinää vasten, jossa Amelia makasi liikkumattomana, loistavan valon ympäröimänä. Ted astui epävarmasti sisään ja pysähtyi sitten tuijottamaan… He etenivät lähemmäs sänkyä pitäen yhä terveen etäisyyden siniseen hehkuun, joka oli nyt täynnä pieniä, nopeita räjähdysmäisiä salamanjälkiä. Marie huusi Amelialle: ’Tule pois sieltä.'”
Karla Turnerin hämmästyttävä kertomus jatkuu Amelian valittaessa, että hän tuskin kuuli Marieta. Ted tiedusteli, loukkaantuiko Amelia millään tavalla. Amelia vastasi, ettei ollut. Ted neuvoi Marieta, ettei heidän pitäisi ryhtyä mihinkään jyrkkiin toimenpiteisiin. ”Emme tiedä, mitä voi tapahtua, jos yritämme vetää hänet pois tuosta energiakentästä…..” Kohtaaminen päättyi, kun sininen valo yhtäkkiä välähti pois.
Koko kokemuksen ajan Marie ja Ted eivät kuulleet tai nähneet olentoja ja helikopteria, jotka Amelia kertoi nähneensä. Myöhemmin hän kertoi, ettei ollut tietoinen sinertävästä valopallosta, jonka sekä Ted että Marie olivat todistaneet.
Korkeimman muotoista psykotronista teknologiaa
Merkillepantavaa tässä kertomuksessa on se, että siinä kuvataan kahta silminnäkijää, jotka väitetysti pystyivät tarkkailemaan eräänlaista ”virtuaalitodellisuus”-teknologiaa toiminnassa hyvin lähietäisyydeltä. Jos kohtaaminen todella tapahtui niin kuin ”Masquerade of Angelsissa” on kuvattu, olemme ehkä saaneet hyvin harvinaisen välähdyksen mekanismista, jota käytetään joidenkin ”erittäin outojen” vuorovaikutustilanteiden järjestämiseen, joita kutsutaan ”avaruusolentojen sieppauksiksi”.
Ted Rice ja Marie Jackson hallitsivat täysin psykomotorisesti kehoaan, kun he havaitsivat Marien olevan ilmeisesti muuttuneessa tajunnantilassa. Sinisen valon läsnäolo ja Ameliaa ympäröivän pallon sisällä olevat valaisevia valoja muistuttavat välähdykset viittaavat siihen, että Amelia käytti jonkinlaista kehittynyttä teknologiaa, joka otti hänen henkiset prosessinsa hallintaansa ja loi siten hyvin vakuuttavan illuusion. Kyseessä on siis älykkyys, joka voi paitsi simuloida todellisuutta valitulle kohdeyksilölle myös lavastaa kohtaamisen olosuhteissa, joissa muut voivat todistaa tapahtumaa läheltä.
Kuten ”Masquerade of Angelsin” kuvatuista tapahtumista näemme, näistä oudoista kohtaamisista vastaavalla älyllä saattaa olla kyky tuottaa eräänlainen ”virtuaalitodellisuus”, muuttunut tajunnantila, jota kokija ei ehkä pysty erottamaan jokapäiväisestä, tavanomaisesta todellisuudesta.
Koko tri. Karla Turnerin kirja “Masquerade of Angels” löytyy verkosta PDF:nä:
Toinen esimerkki ”virtuaalitodellisuuden” tyyppisestä kohtaamisesta on kuvattu kirjassa ”The Chinese Roswell: UFO Encounters in the Far East from Ancient Times to the Present”. Tämän kirjan on kirjoittanut saksalainen UFO-tutkija Harwig Hausdorf, ja sen julkaisi vuonna 1998 New Paradigm Books. Hausdorf kuvaa sarjaa kohtaamisia, jotka tiettävästi tapahtuivat vuosina 1972 ja 1973. Ne tapahtuivat vuoristoalueella Melbournen kaakkoispuolella Australiassa.
Päätodistaja oli Maureen Puddy. Hän kertoi saaneensa ufokokemuksen 5. heinäkuuta 1972. Ajaessaan yksin autiota aluetta hänen autonsa oli väitetysti peittynyt voimakkaaseen siniseen valoon. Kuten Harsdorfin kertomuksessa kuvataan, hän näki lautasen muotoisen aluksen. Sen ”halkaisija oli 100 jalkaa ja se leijui kahden puhelintolpan korkeudella hänen yläpuolellaan”. Puddy oli kuulemma kauhuissaan tästä kohtaamisesta, ja hän kiihdytti pois.
Lautanen seurasi häntä noin kahdeksan mailin ajan ennen kuin se siirtyi pois. Useita viikkoja myöhemmin ajaessaan samalla tiellä Maureen Puddy sai toisen kontaktikokemuksen. Tällä kertaa moottori sammui, kun sama voimakas sininen valo tulvi hänen autoonsa. Hän kertoi kuulleensa päänsä sisällä äänen, joka sanoi: ”Ota rauhallisesti. Emme halua satuttaa sinua.” Sitten se lisäsi: ”Ota yhteyttä mediaan.”
Hausdorfin kertomuksen mukaan Puddy palasi helmikuussa 1973 useaan otteeseen samaan autioon paikkaan. Kerran hänen mukanaan oli kaksi tutkijaa VUFORS-tutkimusryhmästä. Tutkijoiden tarkkaillessa Maureen kertoi, että,
“hän oli huomannut, että autossa oli pieni hahmo, jolla oli yllään kultainen haalari….. Kun he kolme keskustelivat olennon ulkonäöstä, Maureen luuli nähneensä sen uudelleen. Tällä kertaa se näytti tulevan suoraan kohti autoa. Se pysähtyi juuri vasemman ajovalojen eteen.”
Maureenin kerrottiin kiihtyneen. Ilmeisesti VUFORSin tutkijat eivät nähneet missään vaiheessa kultaiseen haalariin pukeutunutta pientä olentoa. Sitten hän totesi, että hänet vietiin vastoin tahtoaan alukseen, jonka hän uskoi olevan yläpuolella. Maureen Puddyn mukaan sininen valo oli jälleen läsnä.
Kun VUFORS-tutkijat istuivat autossa hänen kanssaan, Maureen kuvaili olevansa ikkunattomassa huoneessa. Hän lisäsi, että hänen edessään oli ”sienimäinen esine, jonka sisällä näytti olevan hyytelömäistä nestettä”. Kuvailtuaan kahdelle australialaiselle UFO-tutkijalle sen, mitä hän kuvitteli avaruusolentojen sieppaukseksi, Maureen Puddy kuulemma rauhoittui. Harwig Hausdorf kiteytti tämän oudon kohtaamisen:
“Erityisen outoa koko tapahtumassa oli tietenkin se, että Maureen Puddy ei poistunut fyysisesti autosta koko puheensa aikana. Hän oli koko ajan kahden UFO-tutkijan näköpiirissä. Kumpikaan heistä ei myöskään koskaan nähnyt pientä kultaiseen haalariin pukeutunutta olentoa eikä edes leijuvan UFOn voimakasta sinistä valoa. Aivan kuin koko tapahtuma olisi tapahtunut kokonaan Maureen Puddyn pään sisällä.”
Jos tämä kertomus kuvaa tarkasti sitä, mitä tapahtui 50 vuotta sitten australialaisella moottoritiellä, näemme jälleen yhden esimerkin siitä, miten oletettu Maan ulkopuolinen ei-inhimillinen tietoisuus voi olla taitavasti vuorovaikutuksessa ihmisen tietoisuuden kanssa. Jo sana ”sieppaus” kuvaa väkivaltaista fyysistä tekoa. Mielestäni tämä termi ei ehkä ole sopiva monissa tapauksissa, jos kohteena oleva ihminen kokee eräänlaista mielen teatteria eikä mene mihinkään. Olen nimittänyt tätä kontaktimekanismia ”toisen asteen virtuaalikokemukseksi” (VE-2). Ehkä parempi termi kuin ”avaruusolentojen sieppaus” tällaisissa tapauksissa voisi olla ”ei-toivottu psyykkinen vuorovaikutus” (UPI).
Yhteenveto
Nämä kaksi merkittävää tapausta eivät riitä vahvistamaan virtuaalisen kokemuksen mallin pätevyyttä. Toivon, että sen jälkeen kun kontaktikokemusten läpikäyneet ja tutkijat ovat saaneet tietää näistä ehdotetuista psi-välitteisistä mekanismeista, raportoidaan lisää tapauksia. Minun on huomautettava, että tämän ehdotetun mekanismin tunnustamista mahdolliseksi, saati todennäköiseksi, on vastustettu huomattavasti. Kontaktin kokeneita on rasittanut jatkuva naurunalaisuuden ja kieltämisen tulva kolmen vartin vuosisadan ajan. Syytökset siitä, että lähikohtaamisista raportoivat ovat henkisesti epävakaita ja että ”kaikki on heidän päässään”, ovat enemmän kuin epäkunnioittavia. Ne ovat karhunpalvelus koko yhteiskunnalle, jonka pitäisi tunnustaa maailmanlaajuisten UFO-ilmiöiden todellisuus ja merkitys. Virtuaalikokemusmalli, jossa keskitytään ”illusorisiin mekanismeihin”, saattaa antaa joillekin ymmärtää, että kontakti on todellakin ”vain heidän päässään”. Tämä väärintulkinta jättää huomiotta sen selvän todennäköisyyden, että sekä fyysiset että virtuaaliset tapahtumat tapahtuvat todennäköisesti rinnakkain.
On toinenkin tärkeä näkökohta. Entä jos edellä esitetty fysikalistinen todellisuusmalli on virheellinen? Ehkä massa/energia ei olekaan luomakunnan lähde. Jos tietoisuus on todellakin ensisijainen, aineellinen maailmankaikkeus on sen tuote, mitä kirjailija Rey Hernandez kuvaa kirjassaan ”The Mind of God”. Toistan, jos mieli (tietoisuus) on ensisijainen, silloin avaruusajan psyykkiset manipulaatiot, jotka luovat ”illusorisia” kontaktimekanismeja, ovat tavallaan ”todellisempia” kuin se, mitä kuvittelemme tapahtuvan fyysisessä 4D-konstruktiossamme, jota kutsutaan ”fyysiseksi todellisuudeksi”.
Lisätietoa virtuaalikokemusmallista (Virtual Experience Model, VEM) on saatavilla seuraavien linkkien kautta:
Reinerio Hernandez, ”A Greater Reality” -teoksen toinen kirjoittaja ja kustantaja, on asettanut yleisön saataville tämän antologian osat 1 ja 2 ilmaisina pdf-tiedostoina. Luvussani ”Raportti kontaktien maanalaisesta toiminnasta: Ihmisen aloittama kontakti, tietoisuusyhteys ja virtuaalikokemuksen malli” (Human Initiated Contact, the Consciousness Connection, and the Virtual Experience Model).
Joseph Burkes MD 2019. JOHDANTO Tutkittuani huolellisesti lukuisia vuorovaikutustilanteita tunnistamattomista ilmailmiöistä (Unidentified Aerial Phenomena UAP) vastaavan älykkyyden kanssa olen kehittänyt uuden paradigman, jonka avulla ymmärrän illuusion tärkeän roolin kontaktimekanismina. Tätä mallia ehdottaessani minun on korostettava, että sekä fyysiset että illusoriset kontaktikokemukset todennäköisesti … jatka artikkeliin The Virtual Experience Model, an Overview
J. Burkes MD 2021 Tärkeä ennakkoehto: Virtuaalikokemusmalli ei ehdota, että kaikki kohtaamiset olisivat holografisia tai psyykkisiä. Minun arvioni mukaan vuorovaikutusta tapahtuu sekä virtuaalisesti että fyysisesti. Virtuaalikokemusmalli kuvaa sitä, mitä uskon lentävien lautasälykköjen käyttämiä illusorisia kontaktimekanismeja. Malli on seuraava: … jatka artikkeliinThe Reasons why Flying Saucer Intelligences might stage “Virtual” Instead of Physical Encounters
Andrija Puharichin Uri Gellerin kanssa tekemä työ paljasti dramaattisen tapauksen ”virtuaalimuistista” eli kolmannen asteen virtuaalikokemuksesta. Alla olevassa blogissa keskustelen muistitieteen edistysaskeleista ja niiden vaikutuksista sekä virtuaalikokemusmalliin että hypnoosin käyttöön kontaktikokemuksen saaneiden kohdalla. jatka artikkeliin “Virtual Memory”: A Virtual Experience of the Third Kind, VE-3
Bigelow Aerospacen vuonna 2018 antama lausunto: ”Useat silminnäkijät, jotka olivat samassa paikassa, raportoivat usein nähneensä hyvin erilaisia tapahtumia.” Joseph Burkes MD 2021 Johdanto Olin 1990-luvulla CE-5-aloitteen yhteysryhmän koordinaattori. Tuon vapaaehtoistyön aikana tiimilläni oli lukuisia havaintoja, joita nykyään kutsutaan tunnistamattomiksi …jatka artikkeliin Statement by Bigelow Aerospace Validates the Virtual Experience Model
Vastuuvapauslauseke: Tämä on sotilassieppauksen kohteeksi joutuneen todistajanlausunto, ja se sisältää häiritsevää materiaalia, eikä sitä suositella luettavaksi niille, jotka eivät pysty käsittelemään pahantahtoisten avaruusolentojen sieppausten tai varjohallituksen toiminnan todellisuutta. En voi vannoa kaikkien tämän todistajanlausunnon absoluuttisten tosiasioiden tai Maaritin kaikkien mielipiteiden puolesta. Tämä tarjotaan eräänä toisena palapelin palasena, joka tutkii MILAB-kysymystä, ja edesmenneen tohtori Karla Turnerin ja Barbara Bartholicin työn jatkeena sekä omana panoksenani. Sitä ei ole tarkoitettu pelkoon perustuvaksi, vaan ”herätystodistukseksi”, jolla tunnustetaan ne, joiden ei pitäisi joutua elämään elämää häirinnän, sorron ja salailun keskellä.
Tässä haastattelussa haastateltavana on sotilassieppauksen uhriksi joutunut pohjoismainen nainen nimeltä Maarit. Hän päätti käyttää salanimeä suojellakseen nimettömyyttään. Hän otti minuun yhteyttä loppuvuodesta 2010 kertoakseen todistuksensa avaruusolentojen sieppauksista ja sitä seuranneista sotilaskaappauksista sen jälkeen, kun hän oli raskaana odottamassa poikaansa vuonna 2005. Haastattelin Maaritia, koska hän on yksi harvoista hyvin selväjärkisistä siepatuista, jotka pystyvät muistamaan suuremman osan abduktioihin liittyvistä kokemuksistaan ilman hypnoosia. Vaikka hänellä on multippeliskleroosiin liittyviä neuroimmunologisia terveysongelmia, pidän häntä henkisesti terveenä ja uskottavana. Hän on myös erittäin psyykkinen ja osaa nähdä kirkkaita unia — kyky olla tietoinen ja tietoinen unen aikana, minkä ansiosta hän pystyi saamaan takaisin suuremman tietoisuuden asteen avaruusolentojen ja sotilaiden suorittamien abduktioiden aikana. Suuri osa hänen sotilaskaappauksistaan liittyy siihen, että häntä käytetään sotilaiden kanssa salaa yhteistyötä tekevien lääketeollisuuden yritysten koekaniinina, jotka työskentelevät yhdessä varjohallituksen kanssa sotilaskaappausten parissa. Maarit kertoo ymmärtävänsä, miten ja miksi hän on ”geneettisesti muunneltu” — niinkutsuttu hybridi — ja miten tämä vaikuttaa hänen neurofysiologisiin ja immunologisiin ongelmiinsa, jotka liittyvät multippeliskleroosiin ja Rh-negatiiviseen veriryhmään.
Maarit selittää, kuinka hänen elämänsä ja avioliittonsa on täysin hänen avaruusolentohandlerien järjestämä, jotka ovat pääasiassa draconilaisia, reptiliaaneja ja sotilaita. Hän on havainnut monia ET-lajeja kokemuksissaan ja muistaa olleensa DUMB:issa (syvällä maansisässä oleva sotilastukikohta) ja ydinsiilossa tummien siivekkäiden drakonilaisten entiteettien kanssa. Hän käsittelee ymmärrystään geneettisestä ja energiasielumatriisista, hybridien värähtelynäkökulmista ja avaruusolioiden sielunkierrätysteknologiasta. Hänellä oli samanlainen kokemus kuin Ted Ricella tohtori Karla Turnerin kirjassa Masquerade of Angels, jossa hänen tietoisuutensa siirrettiin ”mustaan laatikkoon” ja sijoitettiin kloonattuun kehoon.
Vaikka hybridikysymykset ovatkin nykyään keskeisellä sijalla nykyisessä abduktiotutkimuksessa, hän vakuuttaa, että tärkeintä on keskittyä siihen, miten avaruusolennot — erityisesti reptiliaanit — voivat manipuloida, vehkeillä ja häiritä ihmissuhteitamme. Maarit heräsi kokemuksiinsa sen jälkeen, kun esiin oli tullut lisää muistoja, jotka saivat hänet tajuamaan, että hänen abduktioissaan oli pahansuopia ja mielenhallintaan liittyviä elementtejä. Virtuaalitodellisuus (VT) -teknologiaa käytetään tietoisuuden hallitsemiseksi, ja se kytketään päälle, kun abduktoitu saa implantin. Yksi hänen draconilaisten entiteettien asentamista feikkimuistoista sisälsi sen, että hän näki onnellisia, New Age -tyylisiä delfiinikohtauksia herättyään sieppauskokemuksesta. Tämän feikkimuiston alla oli sieppaus maanalaisessa tukikohdassa. Hän myönsi aiemmin mainostaneensa suosittuja ”hyväntahtoisia ET-kokemuksia” pohjoismaisessa radio-talk show’ssa, ennen kuin hän sai selville todellisuudesta, jossa hänen abduktionsa olivat petollisia ja niihin liittyi mielenhallintaa. Nyt hän taistelee vastaan, saa selvänäköisyytensä ja henkisen kestävyytensä takaisin. Hän haluaa meidän tietävän, että ihmiset voivat taistella tietoisuutensa ja vapautensa puolesta. Tietoisuus on avain voimaantumiseen.
1. Kerro hieman siitä miten sait selville kokemuksistasi avaruusolentojen kanssa sekä alkuvaiheen uskomuksesta koskien avaruusolentoja ja sieppauksia? Mikä muutti uskomuksesi avaruusolentojen luonteesta ja kokemuksiesi luonteesta? Mikä mursi UFO-ryhmien ja -tutkijoiden “ohjelmoinnin”?
Ennen kuin aloitamme, haluaisin kiittää Eve Lorgenia hänen työstään, jossa hän rohkeasti tutkii tämän avaruusolentoilmiön pimeää puolta. Otin häneen yhteyttä ollessani turhautunut ja väsynyt. Hänen avoin sydämensä ja rehellisyytensä tutkijana ja terapeuttina tekivät minuun suuren vaikutuksen. Pidän intensiivistä kirjeenvaihtoamme merkittävänä käännekohtana elämässäni. Hän tarjosi läsnäoloaan täysin tuntemattomalle, mihin nykyään ei niin moni ole valmis. UFO-kentällä ei ole kovinkaan montaa tutkijaa, jotka ovat halukkaita astumaan ulos kontaktihenkilölähtöisten onnellisten UFO-skenaarioiden mukavuusalueelta. Vain ymmärtämällä avaruusolentojen manipulatiivisen agendan voimme saavuttaa tietoisuutemme autonomian ihmiskuntana.
Ensinnäkin pidän itseäni abduktoituna — avaruusolentojen ja armeijan minun tahtomattani useisiin tarkoituksiin käytttämänä. Koska ihmiset ja avaruusolennot ovat manipuloineet, huumanneet ja kontrolloineet mieltäni, en käytä termiä kontaktihenkilö. Kokemuksissani ei ole havaittavissa vastavuoroista vivahteikkuutta, kuten väitetyissä kontaktihenkilöiden tapauksissa. En pidä itseäni millään tavalla erityisenä tai valittuna. Minulla ei ole mitään kanavoitua tietoa tarjottavana. Kaikki mitä voin tarjota on kysymys toisensa jälkeen.
Kun viittaan termiin varjohallitus/ihmiset, tarkoitan maailmanlaajuisesti toimivia yrityksiä, jotka liittyvät lääketieteellisen sodankäynnin operaatioihin, sekä sotilas/tiedusteluryhmien faktioita. Mitkä niistä, en tiedä varmasti.
Voin jakaa avaruusolentokohtaamiseni kahteen eri osaan. Toinen osa tästä avaruusolentojen kohtaamisesta alkoi jo ennen syntymääni. Minulla on tietoisia muistoja siitä ajasta, jolloin olin toisessa, hienovaraisessa olemassaolon muodossa ja minut pakotettiin vastentahtoisesti ilmentymään tähän kolmiulotteen maailmankaikkeuteen, sellaisena kuin me ihmiset sen havaitsemme. Pidän henkisen olemukseni ydintä sinänsä vieraana. Muistan, kuinka minulle näytettiin erilaisia vanhempainvaihtoehtoja, joista valita. Näiden ihmisparien välinen yhdysside oli jonkinlainen DNA-rakenne. Tietoisuuteni siirtyi lapsenomaiseen ihmiskehooni juuri ennen synnytystä, ja olin täysin tietoinen näistä muistoista jo vauvana. Jonkin ajan kuluttua alkoi normaali neurologinen sopeutuminen ja näin itseni ”normaalina” lapsena, jolla oli kohonneita psyykkisiä kykyjä.
Toinen osa ”inhimillisestä” avaruusolentojen kohtaamiskokemuksesta alkoi lapsuudessa 4-vuotiaana, ja tiesin, etten ollut yksin. Kun heräsin, tyynyssäni oli verta, ja tiesin, että ”joku” työnsi jotain nenääni. Näin jatkuvasti pelottavia unia ja heräsin kauhuissani. Nämä asiat tapahtuivat aikana, jolloin olin 4-7 -vuotias. Mutta niin hassulta kuin se kuulostaakin, minulla ei ole lapsuuden aikana mitään selkeitä muistoja näistä minua terrorisoineista olennoista tai siitä, miltä ne näyttivät. Mutta kun näin kuvan UFOsta, tiesin, että ”ne” olivat ne.
Toinen tietoisesti muistettujen kohtaamisten aalto tapahtui, kuten tavallista, teini-ikäisenä. Jo lapsena minua kiehtoi tähtitiede, ydinfysiikka, olemassaoloon ja ontologiaan liittyvät filosofiset periaatteet. Olin yhä enemmän ”inhimillistynyt” kokonaisuutena. Halusin löytää perimmäisen ratkaisun matrixin metatietoisuudelle, ja kaikki, mitä tuolloin löysin, oli New-Age-liike ja sen tarjoamat pinnalliset vastaukset.
Vaikka olin tuolloin (16-30-vuotiaana) melko tietoinen siitä, että nämä kohtaamiset eivät olleet hyväntahtoisia, minut pakotettiin henkisesti tulkitsemaan kokemukseni sellaisiksi. New Age -tapa tarkastella näitä avaruusolentokohtaamisia 80- ja 90-luvuilla oli niin täynnä subjektiivista päättelyä ja painostusta. Lähinnä siksi, että Pohjoismaissa jotkut UFO-tutkijat ovat hyvin kontaktipainotteisia. Ja materiaali, jota nämä ”tietyt” new age -mieliset UFO-tutkijat tuottivat, liittyi suoraan heidän kustannustoimintaansa.
Pohjoismaissa meille ei annettu kunnollisia vaihtoehtoja, joiden avulla voisimme itse arvioida kontaktitapausten luonnetta. Kerran olin jopa paikallisessa radiossa kertomassa (silloin kun olin vielä New Age -näkökulmassa) näistä ihanista avaruusveljistä, jotka ovat täällä nostamassa värähtelyjämme, koska en halunnut tulla suljetuksi pois siitä ystäväyhteisöstä, johon olin tuona aikana yhteydessä. Tuolloin olin vain yksi osa tätä manipulatiivista koneistoa, jonka tarkoituksena oli harhauttaa ihmisiä antamalla heille erittäin laskelmoituja vastauksia heidän yöllisten kauhistuttavien ongelmiensa ratkaisemiseksi. Ja tein työni, mutta en hymyillen.
Kun tulin vanhemmaksi, abduktiot alkoivat olla fyysisesti yhä todellisempia. Pystyin muistamaan asioita, jotka eivät sopineet kontaktiin perustuvan retoriikan käsitteeseen. Munasolujani kerättiin säännöllisesti, ja näin jatkuvia merkkejä, kuten äkillisiä mustelmia, suoria viiltoja, kolmionmuotoisia ihottumia, kauhajälkiä, palaneen kaltaisia alueita nilkoissani, neulanjälkiä otsassani ja nenässäni, joista oli poistettu ylempi ihokerros, kehossani näiden episodien jälkeen. En voinut enää valehdella itselleni näiden kohtaamisten luonteesta. Ne olivat pahansuopia, kontrolloivia ja ne vaikuttivat tietoisuuteeni ja muistoihini tukahduttavalla tavalla. Sieppaajat eivät kertaakaan antaneet minulle suoraa vastausta avaruusolentojen agendasta.
Tuolloin huomasin olevani yksin. Yhtäkkiä tuon tietoisen oivalluksen jälkeen, kun kyseenalaistin avaruusolentojen motiivit, koska ne eivät olleet ”hyviä”, eristäydyin henkisesti ja sosiaalisesti tiettyjen elämäni jaksojen kautta. Kannoin mukanani salaisuutta, johon kukaan ei julkisesti vastannut UFO-kentällä Pohjoismaissa. Tunsin siis eläväni yksityistä helvettiä monien tietämättömien silmien edessä.
Siirtyminen New Age -uskomuksista objektiivisempaan mielentilaan oli hienovaraista, mutta hyvin vakaata ja väistämätöntä näiden avaruusolentojen sieappausten todellisen luonteen oivaltamiseni osalta. Sotilaiden mukanaolo alkoi kuitenkin, kun olin raskaana 5 vuotta sitten, vuosina 2005-6. Tuolloin minulla ei ollut mitään tietoa tästä MILAB-skenaariosta. En tiennyt, mistä oli kyse, koska Pohjoismaiden UFO-tutkijat laiminlyövät tätä aihetta, eikä maassani ole lainkaan avointa keskustelua tästä MILAB-osallistumisesta. Meillä on vain yksi New Age -lehti, joka mainostaa tarot-ennustajia ja kevytmielisiä kontaktihenkilöitä ja heidän kannattajiaan UFO-yhteisössä.
Ihmettelin vain tätä sotilas- ja lääkintähenkilöstön yhtäkkistä ilmestymistä abduktioiden aikana. Sotilaskaappauksen yhteyden tietoiselle oivaltamiselle oli keskeistä tapahtuman käynnistyminen, joka ”sattumalta” viivästytti MS-diagnoosiani 2 vuotta sitten. Diagnoosiani ei annettu asianmukaisesti, koska qauda equina -leikkaukseni viivästyi aluksi ja paikallinen lääkäri teki ammatillisen virheen. Leikkaus jätti minulle hoitamattoman infektion, joka aiheutti pysyvän tulehdusongelman keskushermostoon. Lääkärin uskomaton käytös aiheutti valtavan määrän henkistä stressiä ja lyhyen dissosiaatiokohtauksen, joka vaikutti aivojeni toimintaan. Tämä sai minut itse asiassa muistamaan asioita, joita minun ei olisi pitänyt muistaa. Minusta tuli tietoinen tavalla, jota varjohallitus ei haluaisi minun olevan.
Jälkikäteen ymmärrän, että monet näistä elämäni tärkeistä tapahtumista ja käännekohdista ovat avaruusolentojen tuottamia ja ohjaamia. Ja tämä on tärkein tekijä, jonka aion tarkentaa myöhemmin.
2. Miksi uskot, tai ovatko avaruusolennot tai armeijan “handlerit” sinulle kertoneet siitä, että miksi he käyttävät sinua kokeissaan? Ovatko avaruusolennot geneettisesti muokanneet sinua? Oletko hybridi?
Muukalaiset ovat käyttäneet minua, koska elän geenimuunnellussa kehossa. Fyysinen olemassaoloni tarjoaa avaruusolennoille mahdollisuuden tehdä geneettistä valvontaa monipolvisesti. Kun sanon geneettisesti muunnettu, ymmärrykseni mukaan tämä tarkoittaa DNA:n muuttamista niin, että avaruusolentojen DNA:lla muunnettu hermosto — ja myös energiakeho — voi ylläpitää avaruusolentojen tietoisuutta, koska vain tällainen tietoisuus voi tehdä hybridikehosta sinänsä toimivan. Tämä on itse asiassa osa sielunkierrätysteknologiaa. Kun sanon olevani hybridi, ymmärrän itse, että tietoisuuteni on jotain, mitä te kutsutte drakoniseksi. Minut velvoitettiin ennen syntymääni muuttuneeseen kehoon täyttääkseni tehtäväni. Suorittaakseni tuon siirtymisen minun oli valittava myös ihmisvanhemmat, kunhan äidillä oli veriryhmän RH negatiivinen tekijä. Tämä immunologinen ominaisuus on yhteinen piirre näille niin sanotuille drakonialaisille ja heidän lisääntymiselleen. Mutta Rh-negatiivinen veriryhmä ei tarkoita, että olet hybridi, se on vain välttämätön edellytys biologisen teknologian jatkamiselle. Geneettinen muokkaus on hyvin sidoksissa keskushermoston toimintoihin ja immunologiseen säätelyyn. Tähän avaruusolentojen geenitekijään sisältyy myös tietoisuuden eli sielu-/tietoisuusmatriisin värähtelyaspektin muokkaus. Sielumatriisi on värähtelyä, kuten sähkö, siinä mielessä, että se voidaan havaita taajuuksien sävyinä. Kysymys geneettisestä muutoksesta ei ole puhtaasti fyysinen, kuten ymmärrämme. Siihen sisältyy myös värähtelytekijöitä. Ymmärtääkseni drakoninen DNA on pohjimmiltaan epäorgaanista, toisin kuin ihmisen DNA. Draconialainen keho-DNA-toiminta tarvitsee säteilyä ylläpitääkseen tietoisuutta, kuten ihminen tarvitsee ilmaa hengittääkseen. Dracojen DNA:n rakenne ei ole spiraalimainen alfakierre vaan jonkin epäorgaanisen ja energeettisen aineen tiheämpi muoto, jota voisi kuvata nelikulmioksi. Tämän nelikulmion avulla energeettisten sävyjen rakenteet järjestetään palvelemaan ruumiintoimintoja. Uskon, että tämän vuoksi ihmisen DNA:lle on tehty toimenpiteitä, joilla tasapainotetaan epäorgaanisen ja orgaanisen aineen toimintoja ja jakoja DNA:ssa. Elämän perusrakennuspalikat eivät ilmeisesti ole aivan sitä, mitä meille on kerrottu.
Todellisilla hybrideillä on siis muukalaistietoisuus muuntuneessa kehossa geneettisen keskushermostomuutoksen kautta. Keskushermoston muokkaus on osittain tarpeen, jotta voidaan käsitellä muukalaistietoisuuden taajuuksia energiakehon kanssa. Keskushermoston genetiikan muutos tehdään kohdun ulkopuolella hedelmöityksen aikana teknologian avulla, joka voi pitää sielumatriisin magneettikentän avulla ja muuttaa sitä. Muutettu alkio istutetaan sitten Rh-negatiivisen naisen kohtuun. Erilainen vieras sielumatriisi elvyttää hybridikehon toiminnan ja muuttuneen keskushermoston toiminnan. (Kaikki hybridit ovat psyykkisiä). Näin voitte ymmärtää, miksi todelliset hybridit pitävät salaisuuden ja vaikenevat. Erilaisia tuotettuja olentoja muutetaan hybridiruumiiden kautta kohdun ulkopuolella alkiovaiheessa muitakin asioita varten, kuten toimimaan erilaisessa ympäristössä, ja niillä on myös korkeampi säteilyn sietokyky. Säteily itsessään ei ole joillekin ET-roduille lainkaan myrkkyä. (Tämä kerrottiin minulle ENNEN Japanin ydinvoimalaonnettomuutta 3.11.2001 Fukushimassa –EL).
Minua on käytetty avaruusolentohybridien alkioiden hautomona. Rh-negatiivinen tekijä on avainasemassa. Monilla näin käytetyillä siepatuilla naisilla on Rh- tekijä veressään. Rh- tekijä estää mahdollisen autoimmuunireaktion muukalaisraskauden alkuvaiheessa.
Myös “normaalit” naaraat tuottavat ihmisalkioita avaruusolentoja varten. Nämä alkiot kasvatetaan osittain ja niitä käytetään biologisena proteiinilähteenä reptiliaaneille. Siepattuja ihmisiä ei tarvitse muuttaa geneettisesti, koska heitä käytetään muihin bioteknologisiin tarkoituksiin ja kulutukseen reptiliaaneille. Suoraan sanottuna, ruokana. Nämä matelijaolennot pystyvät kasvattamaan suuria määriä biologisesti ”elävää” kudosta. Tätä kudosta voidaan kloonata, jotta voidaan valmistaa myös harmaita olentoja. Tällaista kudosta ei voi kloonata ikuisesti ilman, että se rappeutuu. Siksi avaruusolennot sieppaavat niin paljon ihmisiä. Kaikkien meidän on tyydytettävä suuren avaruusolentojen sivilisaation ruoantarve. Se on niin yksinkertaista. Emme ole ravintoketjun huipulla. Tämä meidän on vain myönnettävä itsellemme.
Monet siepatut kertovat meille avaruusolentojen tekemistä vauvaesityksistä. Koko jutun tarkoituksena on mielestäni vain luoda psykologinen side ihmisten vastustuksen estämiseksi. Ei mitään muuta. Esitellyt vauvat ovat todennäköisesti kypsempinä vauvoina ihmis-ulkoavaruushybridejä, jotka on tehty käytettäväksi palvelijoina myöhemmin.
Myös minun poikani on siepattu. Hänkin on geneettisesti muunneltu. Hänen syntymänsä oli ihme. Meidän oli käytettävä koeputkihedelmöitystä, jotta saimme elinvoimaisen alkion sijoitettavaksi. Raskauteni aikana muukalaiskohtaamisissa minut esiteltiin pojalleni kaksi kertaa. Keho oli pieni, iho kalpea. Hänellä oli valtavat siniset silmät ja vain vähän hiuksia. Kun hän tuli tapaamaan minua tällä ”pohjoismaisen” näköisellä hahmolla, hänen tietoisuutensa säilyi klassisessa hybridin kaltaisessa kehossa. Ja aivan kuten minunkin tietoisuuteni, hänen tietoisuutensa liittyi geneettisesti muunnettuun ihmiskehoon synnytykseni aikana. Hän on kuvaillut minulle tuollaista muistoa. Meillä on erittäin vahva yhteys, ja kommunikoimme myös puhtaiden tunteiden avulla.
Armeija haluaa kaikki ”herkut”, joita voin antaa heille — genetiikkani, psyykkiset kykyni, ja parhaillaan tehdään lääketieteellistä tutkimusta, joka tarjoaa etuja molemmille osapuolille ja myös heidän yhteistyölleen. Ja he ovat liittäneet myös poikani mukaan operaatioihinsa. Tämä oli tärkein syy, miksi päätin jakaa tarinani: kertoa ihmisille, että heidän on herättävä ja taisteltava vapautensa puolesta. Meidän on ymmärrettävä, että sieppauksiin/MILAB-toimintaan liittyy useita osallistujia, joilla on useita tavoitteita. Ja uskon, että yhä useammin nämä kaksi — lääketieteelliset varjoryhmät ja armeija — liittyvät toisiinsa. Minusta näyttää siltä, että ihmisosallistujien on työskenneltävä näiden muukalaisolentojen hyväksi yhä syvemmällä tasolla kuin aiemmin on kuviteltu. Tämä on yksi syy siihen, miksi uskon, että avaruusolentokohtaamisten todellista luonnetta ei tulla paljastamaan avoimesti. Jotkut ihmisryhmät ovat liian syvällä tässä sotkussa. Paljastaminen vaarantaisi ne taloudelliset/tieteelliset hyödyt ja vallan, joita nämä ryhmät ovat saaneet avaruusolentoyhteyksien ja -yhteistyön kautta.
Kun ihminen abduktoidaan ensimmäistä kertaa, hänelle istutetaan implantti. Armeijalla on tarvittava teknologia näiden uusien siepattujen implanttien lähettämien signaalien jäljittämiseen. Implantit asettuvat keskushermostoon, ja kun yhteys muodostuu, syntyy signaali, jonka armeija voi havaita. Joten kaikki avaruusolentojen sieppaamat ihmiset ovat mahdollisia MILAB-uhreja — siis ReAbs-uhreja, jos heillä on jotain, josta voi olla hyötyä armeijalle. Kukaan ei ole turvassa, eivätkä MKULTRA -päivät ole ohi. Armeijalla/varjohallituksella on jokaisen siepatun henkilöllisyys tässä maailmassa.
3. Minkälaisia terveysongelmia olet kokenut, joiden uskot liittyvän abduktioilmiöön? Oletko joutunut heidän mielenhallinnan uhriksi? Miten?
Avaruusolennot ovat tehneet useita fyysisiä toimenpiteitä. He ovat ottaneet luuydintä kaulastani ja lonkastani pitkällä neulalla. He ovat keränneet munasoluja. He ovat laittaneet implantin sieraimeeni. He ovat ottaneet kudosnäytteitä käsivarrestani ja polvestani.
Psykologisesti he ovat poistaneet muistoni ja asentaneet niihin väärennettyjä muistoja. He ovat käyttäneet sähköistä värähtelyä, suoraan otsalohkooni, mielenhallintaan. Eräänä aamuna löysin pistojäljen keskeltä otsaani sen jälkeen, kun minulla oli ollut voimakkaita tunteita olla katsomatta peiliin (he ehdottivat, etten katsoisi peiliin), ja kun näin merkin, muistin, miten he laittoivat jonkinlaista sähkövärähtelyä aivoihini jotenkin tuon neulan kautta ja minua käskettiin olemaan muistamatta ja puhumatta. Ja sitten he pakottivat minut katsomaan taas delfiinien kuvia näytön kaltaisesta laitteesta. Näen delfiinit aina, kun alitajuntani yrittää tuoda jotain pintaan. Ne ovat aiheuttaneet puhdasta tunnekauhua ja nauttineet kyydistä. (Minulla ei ole mitään delfiinejä ja ystävällisiä korkeamman älykkyyden lajeja vastaan, niiden kuva vain projisoidaan tekaistuun muistikuvaan, jotta mielemme rauhoitettaisiin tottelevaiseksi. –EL)
Minulla on autoimmuunitulehdus keskushermostossani, koska ääreishermojen tulehdus meni suoraan keskushermostoon (leikkauksen jälkeen). Diagnoosi on G 37.9, ja odotan yhä vahvistusta MS-taudin primaarisesti eteneväksi muodoksi. Koko episodi — leikkauksen viivästyminen ja tulehduksen siirtyminen suoraan keskushermostoon — oli uskoakseni avaruusolentojen järjestämä, ja kehoani käytetään nyt koekaniinina lääketutkimuksessa, jota tekee jokin armeijan/varjohallituksen ryhmä. Koska kehoani on muutettu, minulla on rappeumaa myös lantion ja kaulan alueella.
Minulle on tehty neuropsykologinen arviointi kahdesti. Minulla on muistiongelmia ja myös visuaalis-avaruudellisia ongelmia. Löydökset viittaavat orgaaniseen vammaan. En voi työskennellä fyysisen ja neuropsykologisen tilani vuoksi. Osa näistä muutoksista voidaan selittää MS-taudin kautta ja osa mielenhallinnan ja avaruusolentojen ja armeijan käyttämien menetelmien vuoksi. Tähän ei ole parannuskeinoa. Minulle on suositeltu neuropsykologista kuntoutusta.
Draconialaiset ovat kertoneet minulle, että kehoni on geneettisesti muunneltu. Verenpaineeni on melko alhainen ja ruumiinlämpöni on keskimäärin 35-35,5 celsiusasteen välillä. (37C = 98.6F, joten se on välillä 95.0- 96.8 F) Psyykkiset kykyni ovat paljon keskimääräistä korkeammat. Aistin ihmisten tunteet ja ajatusmuodot heti, kun näen ihmisen. Tästä haluaisin päästä eroon, koska se uuvuttaa minua. Pidän enemmän yksinäisyydestä ja värähtelyssä kehittyneistä, kurinalaisista tunteista, kuten kiitollisuudesta jne. Valitettavasti näitä ominaisuuksia omaavia ihmisiä ei ole kovin montaa. Uskon, että minua on myös käytetty testaamaan ihmisten sotilaskäyttöön muokkaamia draconialaisten aseita psyykkisten kykyjeni ja värähtelyjeni takia. Jotkut aseet voidaan aktivoida vain psyykkisen vaikutuksen kautta.
4. Oletko tunnistanut yhtäkään niistä paikoista, joita olet nähnyt MILAB/sieppauskokemustesi aikana? Ovatko ne maanalaisia tukikohtia tai lääketieteellisiä laitoksia? Onko “normaalielämässäsi” vastaasi tullut yhtään tapausten ihmistyöntekijää vahingossa?
Olen ollut maanalaisessa tukikohdassa useita kertoja, joista minulla on tietoinen muistikuva. Yksi paikka uskoakseni — pelkkä oma spekulaationi — sijaitsee jossain Kanadassa tai USA:n pohjoisosassa. Spekulaatio perustuu vain visuaaliseen havainnointiin luonnosta. Kun tulin ulos maan alta, näin näitä valtavia puita, joita olen nähnyt luontodokumenteissa kotimaassani. Se oli vuoristoalue, keskellä metsää. Ja siellä oli rautatie, joka kulki maan sisään. Sisäänkäynti oli avoin ja pihan ympärillä oli aita.
Toinen paikka oli ydinsiilo, jossa säilytettiin ydinaseita. Nämä paikat voisivat olla yksi ja sama, mutta jotenkin epäilen sitä.
Olen nähnyt saman hoitohenkilökunnan, joka hoiti minua yliopistollisessa sairaalassa neurologian osastolla neurologisen diagnoosini aikana. Yksi kliinisen neuroimmunologian ja neurofysiologian professori ja yksi neurologian tohtori käyttävät minua varjohallituksen lääketieteellisessä tutkimuksessa. Tämä lääketieteellinen tutkimus käsittelee typpioksidin käyttöä keskushermoston immuunivasteen säätelijänä. Typpioksidi on jatkuvan kiinnostuksen kohteena farmaseuttisessa työssä. (Ei pidä sekoittaa hammaslääketieteelliseen dityppioksidiin.) Sovelluksia voidaan käyttää sydän- ja verisuoni- ja keuhkosairauksissa ja myös astmassa. On tehty kokeita astmalääkkeen käyttämisestä MS-taudin pahenemisvaiheen oireiden lievittämiseen. Yhteys sairauteni, näiden lääkäreiden ja MILAB-abduktion välillä on siis se, että pyritään ymmärtämään ja säätelemään immuunivastetta ihmisen hermostossa.
Uskon, että olen kiinnostuksen kohteena myös geneettisten erojeni vuoksi. Palvelen siis useita tarkoituksia, joista en luultavasti edes tiedä. Yksi tekijä on mielestäni se, että he ovat kiinnostuneita ymmärtämään, miten erityyppisiä neurologisia kudoksia voidaan yhdistää toisiinsa aiheuttamatta tavanomaista rappeuttavaa autoimmuunireaktiota. Kuten voi ymmärtää, tämän tiedon sovellusmahdollisuudet on valtavat. Voit kaivaa tietoa itse googlettamalla typpioksidi ja keskushermosto. Se kaikki on siellä.
Maanalaisessa tukikohdassa näkemäni professori on läheisessä yhteydessä suureen lääkeyhtiöön. Sama yritys kehittää lääkettä myös narkolepsiaan, ja typpioksidi on jälleen kerran tärkeässä roolissa. Uskon, että minua käytetään myös eri lääkkeiden narkoottisen vaikutuksen testaamiseen. Lääketieteellinen tutkija, josta puhun, tekee tutkimusta myös unien neurofysiologisista näkökohdista.
Minulla oli myös yksi erittäin tärkeä ehto, jota he tarvitsivat tutkimuksessaan. Minulla ei ollut läikkiä aivoissa tai selkäytimessä. Tällaiset löydökset liittyvät MS-taudin primaarisesti etenevään muotoon. Kaikki alueeni ihmiset, jotka kärsivät tämäntyyppisestä sairaudesta, lähetetään näiden lääkäreiden arvioitavaksi. Yllättävää kyllä. Tässä nimenomaisessa yliopistollisessa sairaalassa on erittäin arvostettu tutkimusryhmä, joka tekee tutkimuksia typpioksidilöydöksestä aivojen surkastumisen indikaattorina primaarisesti etenevässä MS-taudissa. Tämä tietty yliopistollinen sairaala ja osa tämän tutkimusryhmän henkilökunnasta on tehnyt lääketieteellistä tutkimusta ja arviointia myös sotilaille. Käytössä on siis valtava verkosto, ei vain kansallisella vaan myös maailmanlaajuisella tasolla. Ja epäonniset (sotilaat) ovat kytkettyinä siihen:
Typpioksidin sovelluksia ovat myös neurologisiin sairauksiin kehitetyt ja kehitteillä olevat lääkkeet, kuten Frampidrine kävelyvaikeuksiin ja lihasheikkouteen neurologisista sairauksista kärsiville ihmisille. http://www.chemicalbook.com/ChemicalProductProperty_EN_CB9853687.htm
Ennen tätä onnettomuutta en ollut kiinnostunut farmakologiasta millään tasolla. Minulla oli vain yksi tietoinen muisto sairaanhoitajasta, joka tuli luokseni, kun istuin tutkimuspöydällä, todennäköisesti tukikohdassa. Hänellä oli neula ja hän ruiskutti jotain nestettä oikeaan polveeni. ”Tämä on nitroxidiä (sen muistan ensimmäisenä)”, hän sanoi. ”Sinun ei kannattaisi tehdä noin suurta numeroa asioista.” Sen jälkeen näin saman lääketieteen tutkijan astuvan huoneeseen. Muuta en muista. Ja kaikki, mitä minun tarvitsi muistaa, jotta voisin alkaa tehdä omaa tarkastustani. Olen ottanut kuvia polvistani myös typpioksidiruiskeiden jälkeen.
Ei siis ihme, että näitä tapahtumia manipuloitiin niin, että viivästynyt leikkaus aiheutti autoimmuunivasteen keskushermostossani. Olin hyvä saalis. Ja tämä on vain jäävuoren huippu tämän piiloverkoston työstä. Olen siitä varma. Mutta tämän syvemmälle meneminen voisi olla oma tarinansa.
5. Minkälaisia avaruusolentoja pääasiassa työskentelee tapauksesi parissa? Voitko kuvata joitain heidän perustehtäviä ja tavoitteitaan?
Lähinnä reptiliaanit, harmaat ja muut avaruusolennot, kuten sirkkaolennot, koska ne toimivat draconilaisten valvonnan alaisina. Ennen kuin jatkan, minun on selvitettävä reptiliaanien ja draconialaisten asema, jotta ymmärtäisimme, mitä on tekeillä ja kenen toimesta.
Draconialaiset eivät sinänsä tee sieppauksia, kuten ulottuvuuksienväliset reptiliaanit tekevät, vaikka heitä nähdäänkin toisinaan UFOissa. Draconialaiset kontrolloivat reptiliaanirotua ja niiden käyttäytymistä, ja reptiliaanit ovat draconialaisten palvelijoita. Draconialaiset tarvitsevat hybridiruumiita tietoisuuden säiliöinä, koska vain elinvoimainen sielumatriisi voi vahvistaa valmistettuja hybridiruumiita. Näissä skenaarioissa on paljon lajeja, jotka tekevät yhteistyötä, joten on vaikea määritellä, millainen rooli eri ET-olennoilla on meidän näkökulmastamme. Positiivinen, neutraali vai negatiivinen.
Kun yleensä puhun hybrideistä, en tiedä, ovatko ne ihmis-reptiliaaneja, ihmis-draconialaisia vai ihminen-jotain muuta rotua/rotuja. Eivätkä muutkaan siepatut ja UFO-tutkijat tiedä sitä varmasti. Joten osoittamalla hybridit vain reptiliaani-ihmisperäisiksi voimme tehdä ratkaisevaa vahinkoa koko hybridiretoriikalle.
Reptoidit ovat draconialaisen rodun palvelijoita. Maassa ei ole kovin montaa draconilaista fyysisesti läsnä. Olen nähnyt niiden työskentelevän vain tässä ydinsiilossa. Reptoidit saavat käyttää ihmisiä resurssina ja tekemään asioitaan, kunhan he eivät tottele draconialaista hallintoa. Käyttämällä hybridejä drakonialaiset voivat tuottaa työntekijöitä, biologista materiaalia jne. (kuka tietää) omaan käyttöönsä. Reptiliaanit tekevät tarvittavan työn. He sieppaavat ihmisiä ja hybridejä kloonausta ja jatkotuotantoa varten. Heillä on pitkälle kehittynyt teknologia tätä varten, ja he saavat käyttää ihmisiä myös omiin tarkoituksiinsa, lähinnä ravinnoksi ja viihteeksi. Viihteellä tarkoitan seksuaalista toimintaa ihmisten kanssa. Näissä seksuaalisissa akteissa on pahansuopia, sadomasokistisia piirteitä.
Toisin sanoen käynnissä on laaja biologinen tuotantotoiminta, jossa ihmisiä käytetään biologisen ja psykologis-emotionaalisen materiaalin lähteenä. Reptiliaaniolentojen perustehtävä on selviytyä ja kantaa omia kulttuuris-geneettisiä piirteitään. Tämä on asia, joka meidän on ymmärrettävä. Ne tekevät mitä tekevät, koska ne ovat mitä ovat — erittäin älykkäitä olentoja, jotka kykenevät merkittäviin asioihin.
Meidän on astuttava ulos uhriutuneesta mielentilasta ja päästävä eroon pelosta. Tämä on ainoa tapa saada näiden olentojen kunnioitus ja saada aikaan jonkinlainen kommunikaatioyhteys. Vinkuminen ja turha valittaminen ovat umpikuja, silloin alamme varmasti kaivaa omaa psykologista ja fyysistä hautaamme. Objektiivisuutta ja rohkeutta tarvitaan, vaikka yritettäisiin ymmärtää toisenlaista älyä ja teknologiaa. Siihen me emme pysty. Tutkijat, jotka objektiivisuuden sijaan ruokkivat vain pelkoa, eivät ole yhtään sen parempia kuin New Age -ihmiset, jotka julistavat helppoa ylösnousemusta ja odottavat hengellistä valaistumista — jopa uunissa paistuessaan.
Uskon, että nämä reptiliaaniolennot ovat ihmisten suurimpia kiusaajia ja ongelmia. Ja nämä reptiliaanit muuttavat muotoaan ja voivat ottaa myös näiden niin sanottujen pohjoismaisten muodon. Draconialaiset ovat paljon kehittyneempiä kuin ihmiset kykenevät edes ymmärtämään. Olen tietoisesti nähnyt tummanruskeita draconialaisia, joilla on siivet ja kaviot. He ovat teknisesti erittäin kehittynyt, soturimainen rotu, jotka toimivat kurinalaisesti. Draconialaiset ovat myös filosofisia olentoja ja voivat tarvittaessa olla hyvin pelottomia. Naaraat ovat uroksia parempia. He pitävät itseään ihmisiä kehittyneempinä. Koska he ovat melko korkealla eri rotujen hierarkiassa, näemme heitä harvoin kuten näemme yrityksissämme korkeimmalle sijoittuneita pomoja. He seurustelevat omanlaisensa seurassa.
Muistan olleeni siilossa paljain jaloin, ja eräs miespuolinen Draco tuli luokseni ja lähetti minulle ajatuksen, että hän pitää ihmisen jalkoja hyvin suurina ja vastenmielisinä. Minusta se oli hassua, koska tuon episodin aikana en edes ymmärtänyt, missä olin. Heidän tavoitteenaan on jatkaa elämäänsä myös rotuna. Aivan kuten me ihmisetkin.
On outoa, mutta hyvin usein MILAB-operaatioissa emme saa käyttää kenkiä, ja vaatteemme saattavat olla yhdessä paikassa, ja ne voidaan myöhemmin pukea päälle, mutta meillä ei koskaan ole kenkiä. Aivan kuin emme saisi käyttää niitä. Mielestäni on pari syytä, miksi siepatut muistavat olla ilman kenkiä tai vaatteita. Yksi syy on se, että jotkut sotilassiepatut ovat mukana esimerkiksi säteilyyn liittyvässä tutkimuksessa ja heidät dekontaminoidaan testien jälkeen. Tämä voi osittain selittää muistot suihkuista ja pukuhuoneista. Toinen syy siihen, miksi jotkut milabit eivät käytä kenkiä, ovat maanalaisissa tukikohdissa suoritetut saatanalliset rituaalit ja heidän osallistumisensa näihin rituaaleihin mielenhallinnan alaisena. Ilman kenkiä oleminen palvelee rituaalisia tarpeita ja myös psykologista manipulointia. Muistatteko natsien keskitysleirit?
Reptiodit jaetaan ulottuvuuksienvälisiin olentoihin ja joihinkin maan pinnan alla eläviin olentoihin. Nämä olennot asuvat luolissa ja niillä on punaiset silmät ja tummanruskea iho. Ne syövät myös lihaa. Ulottuvuuksienväliset reptoidit voivat muuttaa muotoaan ja ovat petoeläinluonteisia.
Olen havainnut konfliktin Dracojen ja jonkin reptoiditahon/fraktion välillä. Kyse on vallasta. Siellä oli sotilasryhmä avustamassa — tahtoen tai tahtomattaan — en ole varma — ja nämä tietyt reptoidiryhmät yrittävät voittaa draconilaisten johdon, koska draconilaiset hallitsevat myös joitain ydinkäyttöisiä maanalaisia tukikohtia. Jos tämä reptoidikapina etenee, olen huolissani, koska se merkitsisi draconilaisten tekemän kontrollin täydellistä menettämistä. Reptoidit saisivat sekoilla ja edes varjohallitus ei olisi turvassa. Jos tätä tarkastellaan shakkipelinä, tilanne ei ole miellyttävä ihmisten näkökulmasta. Mutta tämä on vain minun spekulaatiotani.
Näin valtataistelun henkilökohtaisesti erään sieppauksen aikana. Draco-entiteetti tuli pysäyttämään reptoidit ja esti heitä käyttämästä minua jotenkin. Tämä on tapahtunut kaksi kertaa. Minulla taitaa siis olla jotain tarjottavaa näille Dracoille ja varjohallitukselle, ja siksi he pitävät minua silmällä.
Reptiodit ovat olleet hyvin väkivaltaisia minua ja joitakin muita siepattuja kohtaan, joita olen nähnyt UFOissa, kuten hakkaamista jne. Uskon, että heillä on vaikeuksia yrittää tukahduttaa perustarpeensa tappaa. Ja siksi jotkut siepatut raportoivat hyvin häiritsevistä väkivaltaisista abduktioista ja kohtelusta.
Persoonallisuuspiirteiden rappeutuminen ja vallan tavoittelu koskee myös muita lajeja. Tällä rappeutumisella tarkoitan tarvetta tuottaa tarpeetonta kärsimystä nauttien siitä.
On myös olemassa alkuperäinen harmaa rotu sinänsä. He ovat näiden reptiliaanien työntekijöitä. Ja on olemassa valtava määrä keinotekoisia harmaan näköisiä olentoja, joita käytetään fyysiseen työhön. Niitä valmistetaan maanalaisen tukikohdan sisällä, ja joitakin kuljetetaan muihin paikkoihin.
6. Monet sotilassiepatut ja nykyään popularisoidut “supersotilaat” ovat kuvanneet, kuinka heitä on käytetty mielenhallinnan alaisina operatiiveina fyysisesti eri puolilla maailmaa ja jopa maailmamme ulkopuolella. He ovat myös kuvanneet virtuaalitodellisuuskokemuksia, termi jonka edesmennyt tri. Karla Turner otti käyttöön. Voitko kertoa minulle eron todellisen fyysisen abduktion ja virtuaalitodellisuudessa tapahtuvan välillä?
Kyllä. Mutta tämä on vain minun kokemukseni. Minun tapauksessani todelliset fyysiset sieppaukset jättävät jälkiä. Fyysiselle keholleni tehdään jotain. Joskus voi olla kuukautiskierron häiriöitä ja vatsakipuja, mustelmia, neulanjälkiä, arpia jne. Tietoisuus on täysin hallinnassa näiden jaksojen aikana. Muistan 1-10 sekunnin pituisia välähdyksiä. Sitten muistan, että minut sammutetaan. Havaintokenttäni on kaventunut. Näen joskus selvästi pieniä alueita kerralla, kuin pieniä kirkkauden ikkunoita rajatussa näkökentässä. Joskus tunnen, että minua liikutetaan ja työnnetään, vaikka en pysty avaamaan silmiäni tai kun olen unen kaltaisessa tilassa. Fyysisissä kaappauksissa minulla on enemmän huumaantunut olo ja vähemmän selkeitä muistoja ja paljon tyhjiä kohtia niiden välissä. Useimmiten näitä muistoja — olivatpa ne sitten fyysisiä tai virtuaalitodellisuutta — on hyvin vaikea erottaa toisistaan tietoisuuden hallinnan vuoksi.
Nykyään sotilaat eivät enää kävele kotiisi. Usko pois. He voivat avata aika-avaruusportaalin ja hakea sinut niin, ettet edes huomaa sitä.
Näiden avaruusolentojen päätavoitteena on pysyä huomaamatta. He pysyvät mieluummin varjoissa, koska muuten ihmiset voisivat ryhtyä ennaltaehkäiseviin toimiin sieppausten lopettamiseksi vahvistamalla selvänäköisyyttään, käyttämällä ja kehittämällä asianmukaista vastarintateknologiaa. Emme siis ole tekemisissä jumalien kanssa. Olemme tekemisissä kuolevaisten olentojen kanssa.
Virtuaalitodellisuuskokemukset ovat yhtä todellisia kuin elokuvan katselu tai arkielämä ilman havaittavia rajoituksia. Selkounen avulla, kun tajuat näkeväsi unta — voit herätä tästä skenaariosta. VT:ssä on aina mukana jokin ”outouden” aspekti, jos sen pystyy tunnistamaan. Tällä tarkoitan esimerkiksi erilaista puhelinta, jota et ole koskaan ennen nähnyt, vieraita ihmisiä, huonekaluja jne. Tunnistamalla nämä voit saavuttaa selvyyden ja herätä sängystäsi. Mutta tämä on vaikeaa, koska VT tuotetaan aivoissa käyttämällä menetelmiä, kuten signaaleja ja sähköistä stimulaatiota, joka vaikuttaa myös hermo- ja lihastoimintoihin. Tämä saa skenaarion tuntumaan entistäkin todellisemmalta. Ja fyysistä/mentaalista säätämistä tehdään VT-tilanteissa. Tällä tarkoitan psykologista ehdollistamista siihen, miten toimia tai hallita itseään kaukokatseluoperaatioiden aikana, käyttäytymisen muokkaamista miten käsitellä pelkoa, sietää kipua jne. Todellinen fysiologinen muokkaus, istuttaminen tehdään joko maanalaisessa tukikohdassa tai UFOssa. Reptoidit käyttävät VT:tä myös tunteiden keräämiseen. Tämä tapahtuu aiheuttamalla kaapatuille kauhistuttavia VT-kokemuksia. Myös armeija ja avaruusolennot voivat tuottaa VT:tä lähettämällä signaaleja implantteihin. Sotilaat voivat muuttaa nämä indusoidut aivoaallot kuviksi ja ääniksi näytöllä. Avaruusolennot eivät tarvitse tällaista teknologiaa, koska ne aistivat nämä telepaattisesti.
Olen pystynyt havaitsemaan tarkan hetken, jolloin minut aktivoidaan käyttöön. Tämä tapahtuu, kun olen menossa nukkumaan. Juuri kun aivoaaltoni alkavat muuttua unitilaan, näen ”mieleni” silmällä kirkkaan valon välähdyksen, vaikka kehon silmät olisivat kiinni. Yleensä kohtaus ”silmissäni” muuttuu ja saan vaikutelman avoimesta tilasta suljettujen silmieni edessä. Näen myös sen, millaiseen sisätilaan olen kytketty. On siis olemassa tutkamainen tietokoneverkko, jonka kautta siepattuja voidaan ohjata. On myös kannettavia laitteita, joissa on antenni, joka voi myös lähettää VT-signaaleja. Ja jotkut rikollisten ryhmittymät käyttävät tätä omiin tarkoituksiinsa. Uskon, että yhteys voi toimia kahdella tavalla: Kun siepattu pystyy käyttämään kohonnutta psyykkistä kapasiteettia ja selvänäköisyyttä, voidaan saada tietoa toiselta osapuolelta tekemällä kaukokatselua. Olen pystynyt tähän kerran ja sitten näin varaston, josta signaali lähetettiin.
On ymmärrettävä, että kyse on huipputeknologiasta, jota useimmat ihmiset eivät tunne — jopa kohtalaiset sovellukset näkyvät jokapäiväisessä elämässä. Esimerkiksi yksi tämän teknologian ”virallinen” haara on esitelty ihmisille erilaisina tietokoneisiin liittyvinä laitteina vammaisille. Tästä aiheesta voi tehdä oman tutkimuksensa, jos se kiinnostaa.
7. Ovatko MILAB-kontrolloijasi antaneet sinulle koskaan tehtäväksi kaukokatselua? Jos kyllä, millainen tämä kokemus on verrattuna “VT”-skenaarioihin?
Kyllä ovat. Minut on lähetetty tarkkailemaan joitakin avaruusolentoja (draconilaisia) useita kertoja. Minua on käytetty myös arkipäiväisempiin tehtäviin, kuten lukkojen tai paperiasiakirjojen tarkastamiseen. Nämä oli kirjoitettu englanniksi — sen verran kuin muistin. Kaukokatselu tuotetaan joko fyysisellä kaltoinkohtelulla (ja mielen särkemisellä) tai käyttämällä VT:een liittyvää teknologiaa. Tietoisuus voidaan erottaa ja siirtää käyttämällä jonkinlaista sähköistä värähtelyä. Voin erottaa kaukokatselun VT:stä tarkkailemalla näkemääni visuaalista kohtausta. Kaukokatselussa näköni on jotenkin todella kontrolloitu. Minusta tuntuu, että katselen ympäristöä pullon läpi. Näkö on jotenkin kieroutunut ja vääristynyt. Näen vain ne asiat, joita minun käsketään havainnoida. Pystyn myös tekemään tietoista päättelyä näiden jaksojen aikana. Joskus voi tulla ei-toivottuja reaktioita ja kaukokatselutilanne liukuu spontaaniin kehon ulkopuoliseen kokemukseen. Kun näin tapahtuu, kuulen korvissani surisevaa ääntä ja minulla on vaikeuksia hallita energiakehoni liikkeitä. Voin liukua seinien läpi holtittomasti, kunnes minut vedetään takaisin kehooni. Kaukokatselussa on myös harvoin läsnä fyysisiä tuntemuksia, kipua jne. Luonnollisesti. Joten vain selvänäköisyyden ja syvällisen pohdinnan avulla voi erottaa nämä erilaiset ilmiöt. Hyvin usein kaukokatselu ja virtuaalitodellisuus liittyvät myös toisiinsa.
8. Mitä mielestäsi on käynnissä hybridien kanssa, joita tri. David Jacobs on kuvannut hänen sieppaustapaustarinoissaan? Oletko nähnyt ihmisen ja avaruusolennon hybridejä kokemuksissasi? Mikä mielestäsi on niiden todellinen funktio?
Kun puhumme hybridikysymyksestä, meidän on ymmärrettävä, että ihmiskuntana meillä ei todellakaan ole täydellistä kuvaa tästä asiasta. Maapallolla ei ole niin paljon geneettisesti erilaisia avaruusolentoihin liittyviä hybridejä kuin jotkut tutkijat väittävät. Se on varmaa. Sen sanominen, että avaruusolentohybridit ovat kaikki pahansuopia ja kärsivät vakavista persoonallisista häiriöistä, on yhtä ahdasmielinen lähestymistapa kuin new agereilla on, kun he sanovat, että avaruusolentojen agenda on hyvä ja hybridit ovat keino pelastaa ihmiskunta. Hölynpölyä.
Kokemukseni perusteella todelliset alienhybridit ovat täällä palvelemassa avaruusolentojen rodun tekemän geneettisen tutkimuksen valvontaa. Hybridejä ei ole tarkoitettu soluttautumaan ihmisyhteiskuntaan täyttääkseen joitain draconilaisten tai reptoidien piilotarkoituksia. Tämä on asia, joka on ymmärrettävä. Hybridejä käytetään vain tuottamaan lisää hybridejä draconilaisten käyttöön. Hybridejä käytetään draconilaisten bioteollisuudessa kuin koneita. Meillä ei ole tietoa, miksi tämä muokkaus tehdään. Sosiaalinen tai tunne-elämämme ei sinänsä ole minkään kiinnostuksen kohteena. Mainitsemieni avaruusolentotyyppien hybridit elävät elämäänsä erilaisissa yhteiskunnissa kuten muutkin ihmiset. Kun puhun hybrideistä, pidän niitä drakonilais- / alientietoisuuksina muokatuissa ihmiskehoissa. Mutta olen varma, että reptoideilla on meneillään oma jalostusohjelmansa, joka on jotain sellaista, mitä drakonilaiset eivät pidä sopivana käytöksenä — kapinaa. Joten kyllä, on olemassa reptiliaanihybridejä — reptiliaanitietoisuuksia muokatuissa ihmiskehoissa. Ja sitten on myös geneettisiä sekoituksia monista muista roduista — Dracojen tekemiä, jotka eivät liity ihmisrotuun lainkaan.
Ymmärrykseni ja muistini mukaan emme voi määritellä hybridiä vain tarkkailemalla hybridien ja ihmisten DNA-rakenteiden eroja, koska osa muutoksista on luonteeltaan energeettisiä, kuten aiemmin totesin.
Merkittävin eroavaisuus on lisääntyneet psyykkiset kyvyt muihin ihmisiin verrattuna. Kun sanon, että pidän itseäni avaruusolentohybridinä eli geneettisesti muunneltuna ihmisenä, jolla on avaruusolentojen sielumatriisitietoisuus, tiedän, että pitäisi olla sukututkija, joka vahvistaisi väitteeni, jotta tästä tulisi virallinen todiste. Minulle se ei ole edes tärkeää, koska minun on joka tapauksessa elettävä tavallista jokapäiväistä elämää (ja tietysti käsiteltävä jatkuvaa häirintää elämässäni). En näe itseäni ilkeänä tai pahansuopana millään tavalla. Ei myöskään poikani. Mutta ihmisiä, jotka käyttäytyvät kuin tuomarit, pidän vaarallisina. Tekopyhyydelle ei ole sijaa.
Ihmiset manipuloivat, kiduttavat, laiminlyövät ja hyväksikäyttävät lajitovereitaan samalla tavalla kuin nämä reptoidit tekevät saavuttaakseen oman agendansa. Heräämisen aika. Sen sijaan meidän pitäisi keskittyä todellisiin ongelmiin, jotka ovat avaruusolentojen manipulointi niiden laumamielen tapaisen, lähes orgaanisen vaikutuksen kautta ja omistusoikeus, jonka ne voivat ottaa tiettyihin yksilöihin. Näillä asioilla ei ole mitään tekemistä hybridien kanssa sinänsä, kuten niiden jotka määrittelin. On myös ihmisiä, joilla on matala värähtelytaajuus ja rehellisyyden puute, jotka toimivat ja leikkivät siepattujen kanssa. Tälläkään ei ole mitään tekemistä hybridien kanssa, ja hybridikysymys on asia, jota pidän vähemmän tärkeänä sieppaustutkimuksen alalla. Väärät johtopäätökset luovat vain tarpeetonta pelkoa.
Vain näkemällä tämän muukalaismanipulaation kokonaisvaikutuksen voimme alkaa elää omaa elämäämme myötätuntoisemmalla tavalla. Meidän on löydettävä oman lajimme todellinen inhimillisyys, emmekä saa olla halukkaita olemaan heille huvituksena antaaksemme heille niitä viboja tai tunnereaktioita, joista reptoidit pitävät.
Toinen asia, joka meidän on herättävä ymmärtämään, on se, että avaruusolentojen tekemä muokkaus hybrideihin (eli geneettisesti muunnettuihin ihmissiepattuihin) alkaa jo ennen fyysistä ilmenemistä, kuten in vitro ennen syntymää tai kohdussa ollessaan, ja sitä jatketaan jatkuvasti hybridien elämässä. Tämä tarkoittaa, että hybrideissä ja kaapatuissa voidaan havaita tiettyjä malleja.
Sieppaajat luovat ympäristön, jossa hybridi ja/tai siepattu henkilö on usein emotionaalisesti ja sosiaalisesti eristyksissä joko maantieteellisesti tai vanhempiensa toimesta. Tämä tarjoaa heille sopivan maaperän vaikuttaa hybridin elämäntapoihin ja tukahduttaa muiden ihmisten mahdolliset häiriötekijät. Kokeellinen valvonta.
He järjestävät usein rakkaussuhteen parittaakseen hybridin tai siepatun sopivan ehdokkaan kanssa. Tämän valitun henkilön kautta avaruusolennot voivat kontrolloida hybridin toimintaa (eli geneettisesti muunneltua abduktiohenkilöä). Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että todelliset hybridit pidetään ”piilossa” estämällä heitä saamasta merkittävää asemaa nyky-yhteiskunnassa. Tämä voidaan tehdä häiritsemällä ja vehkeilemällä heidän koulutustaan, ihmissuhteitaan ja terveyttään, kuten minun tapauksessani tehtiin. Kuten siis voi ymmärtää, tässä hybridiasiassa ei ole mitään kunniaa. On vain kärsimystä, jos näitä malleja ei paljasteta ja niitä ei työstetä, jotta hybridihenkilön henkilökohtainen ja sosiaalinen integraatio saavutetaan. (Salailu ja eristäytyminen vahingoittavat meitä.)
Monet näistä seikoista koskevat myös kaapattuja, ja myös varjo-sotilashallituksen ihmiset voivat tuottaa niitä.
Olen nähnyt niin sanottuja ”hybridejä” (niitä enemmänkin avaruusolentoja, joita on nähty tai jotka ovat olemassa vain aluksissa jne.) abduktioideni aikana. Ne vain näyttivät minulle, minne mennä jne. Minulla ei ollut heidän kanssaan mitään keskustelua, jonka voisin tietoisesti muistaa. Nämä olennot olivat hyvin lyhyitä ja antoivat minulle vaikutelman jonkinlaisesta fyysisestä tiheydestä. Huoneessa, jonka näin, yhden heistä huoneen ilmanpainetta muutettiin. Voisin kuvitella, että tämän voi kokea sukeltamalla syvälle. Olen nähnyt myös pieniä hevosen näköisiä, valkoisia olentoja. Niitä pidettiin säiliöissä. Ja hybridit työskentelevät kerätäkseen nestettä näiden olentojen nivelsiteistä.
Ymmärtääksemme nykyaikaista hybridikeskustelua meidän on hyväksyttävä se tosiasia, että suurimman osan tiedoista antavat siepatut henkilöt, jotka vain raportoivat niistä tosiasioista, joita avaruusolennot haluavat ja antavat heidän nähdä ja ”muistaa”. Ja tietyt tutkijat lisäävät vettä myllyyn ottamalla nämä muistojen sirpaleet teorian muodostamiseksi. Näin mielestäni saadaan aikaan vääristymiä ja jätetään tosiasiat huomiotta. Emme yksinkertaisesti tiedä, millaisia geneettisiä kokeita tehdään ja kenen toimesta.
9. Oletko nähnyt avaruusolentojen ottavan haltuun ihmisiä heidän omassa elämässään siten, kuin esimerkiksi termiä “reptilian hosting” (reptiliaanin "tilapäismajoittaminen") käytetään?
Kyllä olen. En tiennyt tämän aiheen nimeä ennen kuin vasta äskettäin. Ennen kuin menen syvemmälle tähän asiaan, minun on kerrottava, että Eve Lorgen on mennyt suoraan tämän avaruusolentokeskustelun ytimeen. Todellakin. Hän on avoimesti muodostanut näkemyksen avaruusolentojen manipuloinnista, minkä huomaan olevan totta elämässäni. Kun tajusin sen, pystyin muodostamaan jonkinlaisen synteesin, joka on tehty elämästäni. En tuntenut ajatusta tai käsitettä ALIEN LOVE BITE kuin vasta äskettäin, mutta nämä kolme pientä sanaa muuttivat elämäni ja näyttivät minulle tien itsetuntemukseen ja antoivat enemmän tietoisuutta taistellakseni autonomian puolesta elämässäni. Avaruusolentojen majoittamista tapahtuu.
Siitä huolimatta olen aina alitajuisesti tiennyt, että elämässäni tapahtuu tällaista ilmiötä. Majoittamisella viittaan henkilöön, joka on reptoidiolennon suorassa vaikutusvallassa pääasiassa mielenhallinnan kautta. Joskus reptiliaaanin henki voi astua ihmisen kehoon ja aiheuttaa muutoksia myös isäntähenkilön fyysiseen olemukseen. Kasvonpiirteet voivat muuttua, heidän äänensä jne. Nämä muutokset voidaan nähdä ja usein niitä havaitaan jopa tietoisesti. Mutta useimmiten ne jätetään huomiotta, koska hänen kumppani tai läheiset henkilöt eivät ymmärrä, mistä on kyse. Uskon, että monien majapaikkana toimivien ihmisten katsotaan kärsivän psykiatrisista sairauksista, kuten persoonallisuushäiriöistä, (EL: kuten narsistisesta, sosiopaattisesta) psykoottisesta käyttäytymisestä, vaikka ongelmilla on eri etiologia kuin tavallisessa F-koodin (DSM) diagnoosissa. Mielestäni majoitus tapahtuu järjestetyissä suhteissa.
Se tehdään, jos reptiliaaneilla on tarve vaikuttaa välittömästi hybridin/siepatun elämään tiettyinä ajanjaksoina, kuten saada toinen kumppani tuntemaan pelon ja hylkäämisen kaltaisia tunteita. Haltuunotto tapahtuu silloin, kun reptiliaani itse haluaa kokea suoraan tunteita ja fyysisiä ärsykkeitä hybridin/siepatun ruumiin kautta. (EL: se voi esiintyä myös muiden kuin kaapattujen kanssa).
Toinen majoittamiseen läheisesti liittyvä termi on reptiliaanien laumamieli. Käsitykseni mukaan termi laumamieli on hybridien elämässä tarvittava reptiliaanimatriisi tai luotu konteksti. Tällä tarkoitan sitä, että reptiliaanit kykenevät luomaan Nintendopelin kaltaisen todellisuusmatriisin. Todellisuusmatriisi sisältää siepatun tai hybridin tietynlaisen vapauden tehdä päätöksiä elämässään, mutta lopputulos on kuitenkin se, minkä reptiliaanit haluavat sen olevan. Käyttämällä tätä laumamielen manipulointia monet ihmiset voidaan sisällyttää matriisiin toimimaan halutulla tavalla halutun tuloksen saavuttamiseksi.
Reptiliaanien laumamieli aktivoituu houkuttimen kaltaisena episodina usein monien tarvittavien osallistujien kesken, joita tarvitaan tilanteiden luomiseksi hybridien tai siepattujen elämään. Tämä on tapahtunut minulle monta kertaa elämässäni, ja näiden tilanteiden aikana tunsin itseni melko voimattomaksi muuttamaan tapahtumien kulkua, jonka jo tiesin tapahtuvan.
Laumamieli tai luotu todellisuusmatriisi deaktivoidaan yleensä, kun tarvittava tulos on saavutettu. Esimerkiksi avioliitto — minun tapauksessani — ja viivästynyt leikkaus ja niin edelleen.
(EL: Tämä voi ulottua myös sabotoituihin mediapyrkimyksiin saada podcastvieraita kertomaan tarinoitaan, jolloin avaruusolentojen agendan tiettyjä näkökohtia ei koskaan sallita otettavan laajamittaisesti julkisuudessa puheeksi. ”Laumamielen” deaktivoinnin jälkeen asianomaiset ihmiset näyttävät usein heräävän jotenkin. He saattavat tuntea häpeää siitä, mitä ovat tehneet, eivätkä tunnu ymmärtävän, miten he eivät ole voineet nähdä käyttäytymisensä seurauksia. Tällä tavoin reptiliaanit voivat nauttia aiheutetusta kurjuudesta kahteen kertaan, kerran hybridin tai siepatun kanssa ja toiseksi heränneiden manipuloitujen osallistujien kanssa — jotka muuten ovat ei-siepattuja ja joihin tämäkin vaikuttaa hyvin paljon — ja jotka ovat vähemmän tietoisia kuin siepatut itse.)
Voisin kertoa teille esimerkkejä ihmisistä, jotka ovat mielestäni majoituksen kohteena itse muotoa muuttavia reptiliaaneja sinänsä, mutta mieluummin en kertoisi. Jos alkaisin täsmentää ihmisiä, en toimisi yhtään sen paremmin kuin ihmiset, jotka päättelevät, että kaikki hybridit ovat yksi joukko sosiopaattisia hirviöitä. Sen sijaan kannustaisin ihmisiä arvioimaan toisia heidän tekojensa perusteella, kuten Jeesus teki. Teot paljastavat sydämen värin. Ei sanat tai ulkonäkö.
Mieheni oli reptiliaani-isännän ja laumamielen vaikutuksen alaisena, kun tapasimme lähes 20 vuotta sitten. Menemättä tarkempiin yksityiskohtiin kuvio oli selvästi nähtävissä. Hän oli pakonomainen, laiminlyövä, aggressiivinen ja loi jatkuvasti häiriöitä elämääni elämäni tärkeimpinä hetkinä, joita pidin kriittisinä työni kannalta. Tein paljon työtä kohdatakseni hänet, jotta saisin hänet irti houkutuksesta. Houkutus oli reptiliaanien laumamieli, joka yritti hallita hänen käyttäytymistään ja ajatuksiaan. Ja tein hyvää työtä. Nykyään minulla on loistava aviomies, ja työskentelemme tiiminä.
Suhteemme alkuvuosina hänkin oli siepattu. Oli myös hyvin voimakkaita aikoja, jolloin paranormaalia toimintaa esiintyi. Olen varsin tietoinen siitä, että avaruusolennot ja varjohallituksen ihmiset manipuloivat häntä säännöllisesti. Tällä tarkoitan sitä, että alitajuisesti hän tarkkailee käyttäytymistäni (EL: eli siis handlerina toimiva nukkuva agentti). Jopa tätä kirjoittaessani hän on melko levoton. Hän ei pysty keskittymään mihinkään jne. Mutta tilanne on hallinnassa, koska tiedän, mitä tapahtuu. Ja hän on alkanut tunnistaa myös omaa käyttäytymistään. Tunnen, että hän on huolissaan, koska hän on tietoinen paljastuksestani ja aavemaisista huudoista ja siitä, että samalla hän on myös komennon alainen. Ei ole helppo rooli hänelle.
Nyt minua pelataan pois kentältä reptiliaanien ja laumamielen synkronoimien tapahtumien toimesta. Asun keskellä metsää eläkevammaisena enkä pysty liikkumaan pitkiä matkoja ja muistini temppuilee. He tekivät hienoa työtä!
Samalla voin aistia helpotuksen. Tunnen, että jokin on siirtymässä pois elämästäni. Ja alan nähdä elämän eri tavalla, olla enemmän läsnä. Reptiliaanit ja varjohallitus ovat muuttaneet taktiikkaansa. Näin pitkän negatiivisuuden kauden jälkeen on alkanut tapahtua hyviä ”sattumia”. Minä pidättelen hengitystäni. Tiedän, että näitä synkronoituja tapahtumia manipuloidaan, kuten elämäni aiempia vuosia, mutta pystyn käsittelemään sitä olematta emotionaalisesti liian kiintynyt näihin tapahtumiin. Vaikka tiedän, etten voi koskaan oikeasti vapautua tästä sotkusta, negatiivisesta taktiikasta on tauko ja olen odottanut sitä. Tämä koko juttu tarkoittaa siis sitä, että ”me” käymme neuvotteluja rajallisesta vapaudestani. Minua uhkaillaan hengelläni VT:ssä ja samaan aikaan minulle annetaan myös karkkeja.
Kuten voi ymmärtää, kysymys avaruusolentojen manipuloimista suhteista ja tapahtumista on mielestäni paljon tärkeämpi kuin yksittäinen tutkimus sieppauskokemuksista. Vain näkemällä laajemman avaruusolentokuvan voimme ymmärtää avaruusolentojen kokonaisvaikutuksen elämäämme. He omistavat meidät. Ne hallitsevat meitä. Ja tätä tapahtuu tavallisissa ihmissuhteissa kaikkialla maailmassa. (EL: Tämä on se, mihin Barbara Bartholic ja minä olemme uskoneet jo vuosia.)
10. Oletko koskaan kokemuksiesi aikana nähnyt tai havainnoinut ihmisklooneja?
Kyllä olen. Maanalaisessa tukikohdassa olen nähnyt kloonini. Jotenkin se ei ollut oikein tehty. Kudokset näyttivät paisuneilta. Tämä olento pystyi tuskin kävelemään ja se horjui. Liikkeet olivat hyvin kömpelöitä ja skenaario muistutti minua Frankensteinin tarinasta. Jotenkin uskon, että ihmisen osallistujat tekivät tämän kloonin. UFO-aluksissa olen tietoisesti nähnyt miesklooneja, paljon niitä, makaamassa pöydillä. Näin tämän vahingossa, kun hybridiolento näytti minulle tietä jonnekin. Luulen, että tätä ei ollut tarkoitettu silmieni havaittavaksi, mutta vahinkoja sattuu.
Uskon vahvasti, että lähes 13 vuotta sitten alkuperäinen ruumiini tapettiin ja käytettiin johonkin. Tietoisuuteni laitettiin kloonattuun kehoon. (EL: Tämä tapahtui Ted Ricelle ja sitä käsiteltiin tarkemmin edesmenneen tohtori Karla Turnerin kirjassa Masquerade of Angels.) Tuolloin tunsin itseni fyysisesti erilaiseksi ja näytin nuoremmalta. Myös ystäväni kertoi minulle, että näytin erilaiselta. Minulla ei kuitenkaan ole tästä mitään tietoisia muistoja. Vain vaistoni. Toimenpide suoritettiin reptoidien ja ihmisten suorittamien hyvin sadomasokististen tapahtumien jälkeen, joita en halua eritellä tarkemmin. Mutta sielun kierrätysprosessi (kehoon syntymisen jälkeen) alkaa sen jälkeen, kun siepatulle on annettu jonkinlaista nestettä juotavaksi. Minun oli juotava sitä samoin kuin parin sellaisen, joita en ollut nähnyt aiemmin. Mitä heille tapahtui, en tiedä. Koin myös, että minut tapettiin (ritualisoidusti) toisen kerran syksyllä 2010, samanlainen menettely, ja minulla on tietoisia muistoja tuosta tapauksesta.
Minut herätettiin spontaanisti vuoden 2010 ”mustassa laatikossa säilyttämisen” menettelyssä, jossa puhdas tietoisuus, olemukseni, säilytettiin väliaikaisesti. Tiedän, että nämä asiat ovat pelottavia ja kuulostavat psykoottisilta. Vain hyvin vahva ihminen pystyy menemään syvälle näihin häiritseviin kokemuksiin järkyttymättä. Näiden sielunkierrätysmenetelmien kieltäminen on ihmiselle luonnollista, ja ymmärrän sen selvästi. Kerron tämän, koska tosiasioita ja silminnäkijöiden todistuksia ei voi jättää ikuisesti huomiotta. Pinnan takana tapahtuu muutakin kuin ystävällisiä keskusteluja avaruusveljien kanssa.
Voin antaa teille yhden ajatuksen pohdittavaksi: Termi karma on annettu ihmisille oikeutukseksi aiemmin elettyjen elämien muistoista joita he elivät, koska avaruusolennot olivat kierrättäneet heidän tietoisuutensa, mutta se ei välttämättä johdu karman laista. Mielestäni emme tiedä, mikä on tietoisuuden luonnollinen prosessi transformoitua tai siirtyä eteenpäin. Tiedämme vain, että meitä on käsketty käyttäytymään hyvin tai muuten voisimme herätä sikoina. Meille kerrotaan, että muistamme menneen elämän reinkarnaation takia, ei siksi, että joku olisi teknologisesti jälleensynnyttänyt meidät. Näiden kahden välillä on valtava ero ja uskon, että teknologia tämän tekemiseen pidetään piilossa ja se olisi hyvin arvokasta ihmiskunnalle, jos ihmisillä sellainen olisi.
Tämän artikkelin voisi helposti otsikoida ”Seksiä tähdissä” tai ”Miten avaruusolennot haluavat paritella kanssasi!”. Olipa kyseessä sitten harmaat, hyönteisolennot, maanalaisen legendan Dero, reptiliaanit tai komeat pohjoismaiset avaruusveljekset, termi ”lähikohtaamiset” saa aivan uuden merkityksen. Läheinen on läheinen, mutta tämä on todella niin läheinen kuin vain voi tulla — jopa ahdisteluun asti kaikissa sen eri muodoissa.
Oletko valmis tutkimaan sellaista paranormaalin aluetta, joka on tyypillisesti syrjäytetty UFO-tutkimuksen ”getton” naapurustoon? Jännittääkö vai kammottaako ajatus seksistä avaruusolentojen kanssa? Global Communications/Inner Lightin uusimman kirjan Screwed By The Aliens lukeminen auttaa sinua tekemään päätöksesi.
Jos aihe on sinulle uusi, yllätyt todennäköisesti siitä, miten tavallisia seksuaaliset kohtaamiset aluksilla ja avaruusolentojen kanssa todella ovat. Se on yleinen tapaus, mutta siitä puhutaan harvoin, jopa avaruusolentojen sieppauksiin kovasti uskovien keskuudessa.
Jotkut tutkijat ovat jo pitkään määritelleet avaruusolentojen sieppauksen tahattoman luonteen, johon liittyy monia tungettelevia ja kivuliaita elementtejä, eräänlaiseksi ”raiskaukseksi” — riippumatta siitä, tapahtuuko kohtaamisen aikana seksiä vai ei. Mutta kuten Screwed By The Aliens osoittaa, on olemassa lukuisia tapauksia, joissa fyysistä seksiä ihmisten ja avaruusolentojen välillä TAPAHTUU.
Eri tutkijoiden arkistoista löytyvät tapaustutkimukset osoittavat, miten erilaiset reaktiot avaruusolentojen seksuaaliseen kohtaamiseen ovat. Jotkut kokijat sanovat, että seksi avaruusolentojen kanssa on paljon miellyttävämpää kuin mikään ihmisrakastajan tarjoama, kun taas toiset muistelevat traumatisoivaa painajaista, jossa he ovat fyysisesti voimattomia ja kärsivät loputtomasta henkilökohtaisen loukkauksen tunteesta.
Avaruusolennot ja niiden seksuaaliset tavat ovat synnyttäneet monenlaisia vastakulttuurituotteita – kuten punkrock-ryhmiä, kuten Alien Sex Fiends, ja jopa sarjakuvia ja keräilykortteja.
Yli puoli vuosisataa UFOja ja niihin liittyviä ilmiöitä käsiteltyään toimittaja, päätoimittaja ja kustantaja Timothy Green Beckley törmäsi uuteen sanaan, joka ei ollut aivan valmis lisättäväksi, kun Websterin sanakirja päivittää rutiininomaisesti englannin kielen viimeisimmät lisäykset.
Beckley löysi sanan ”eksofiili”, ja saatat yllättyä kuullessasi, että se tarkoittaa ”henkilöä, joka himoitsee seksiä avaruusolentojen kanssa”.
Jos taas kaihdat avaruusolentoja ja haluat, että he pitävät näppinsä erossa toisistaan, sinua on hieman vaikeampi luokitella, Beckley selittää. ”Astrofobia” on ulkoavaruuden ja kaiken siellä olevan pelkoa, joten siihen kuuluvat myös avaruusolennot. Ksenofobia on pelkoa ketä tahansa toisesta paikasta tulevaa kohtaan, ja se määritellään usein ”ulkomaalaispeloksi”.
”Ehkä voimme luoda oman sanaston kuvaamaan tätä pelkoa”, Beckley uskaltaa sanoa. ”Jotain sellaista kuin eksofobia ehkä? Nähdäkseni jos se sopii sinulle, se sopii minullekin.”
Kirjassa on mukana sekä minun panokseni (täydellisen tiedonantovelvollisuuden vuoksi) että 17 muun tutkijan ja kirjoittajan panos. Kirjassa on edustettuina joitakin alan suurimpia nimiä, kuten John Keel ja Brad Steiger, jotka molemmat ovat jo edesmenneet mutta joiden uraauurtava työ ufologian ”primitiivisen” koulukunnan ulkopuolelle menemisessä vaikuttaa alaan edelleen monin tavoin. Käyttämällä kirjassaan useita kirjoittajia Beckley pystyy tarjoamaan lukuisia näkökulmia seksuaaliseen kosketukseen, jotka vaihtelevat äärimmäisen vihamielisistä raiskaussyytöksistä hyväntahtoisempiin uskomuksiin, kuten hyväntahtoiseen hybridien jalostusohjelmaan, joka viime kädessä pelastaa ihmiskunnan täydelliseltä sukupuuttoon kuolemiselta.
Ajatus siitä, että avaruusolentokontaktiin sisältyy usein seksuaalinen komponentti, ei ole aivan uusi. Se on kuitenkin suurimmaksi osaksi siirretty ufologian harvoin tunnustetulle, kiusalliselle ”ghetto”-alueelle, jonka useimmat tutkijat haluavat yksinkertaisesti sivuuttaa. Beckleyn tarkoituksena on kohdata seksuaalinen kysymys suoraan, monesta näkökulmasta ja niin rehellisesti kuin tiedot sallivat.
Modernin UFO-ajan ensimmäinen seksuaalinen sieppaustapaus
Jos hyväksytte käsityksen, jonka mukaan nykyaikainen UFO-aikakausi alkoi Kenneth Arnoldin havainnosta vuonna 1947, teidän pitäisi myös hyväksyä, että ensimmäinen tunnettu ja kirjattu seksuaalinen sieppaus tapahtui kymmenen vuotta myöhemmin. Lokakuussa 1957 23-vuotias brasilialainen maanviljelijä nimeltä Antonio Villas Boas joutui traktorinsa kyydistä siihen, mitä hän aluksi luuli maahan laskeutuvaksi kiiltäväksi tähdeksi. Kauhuissaan hän yritti paeta jalan, mutta hänet vietiin väkisin avaruusalukseen.
Brasilialainen maanviljelijä (josta tuli myöhemmin tunnettu asianajaja) Antonio Villas Boas oli ensimmäinen, joka sai huomiota seksuaalisesta kohtaamisesta sen jälkeen, kun hän oli kokenut UFOn kyydissä naispuolisen avaruusolennon, joka oli ollut yhdynnässä hänen kanssaan.
Siellä Boas riisuttiin alasti ja häneltä otettiin verinäyte. Alaston nainen tuli huoneeseen, jossa häntä pidettiin. Nainen alkoi hyväillä häntä ja vietteli hänet lopulta. Kun Boas ja nainen olivat olleet yhdynnässä keskenään, kaksi ”miehistön jäsentä” ilmestyi ja kutsui naisen pois. Ennen poistumistaan nainen kääntyi maanviljelijän puoleen ja osoitti ensin vatsaansa, sitten häntä ja lopuksi taivasta.
”Toimittuaan siitoseläimenä”, kirjoittaa kirjailija Scott Corrales uuden kirjan eräässä luvussa, ”Antonio vietiin juhlattomasti pois aluksesta, joka lähti välittömästi liikkeelle.”
Vaikka Antonio Villas Boasin tapaus oli aikanaan laajalti pilkattu, se on, anteeksi sanonta, ”uraauurtava” tapaus avaruusolentojen sieppausten historiassa, erityisesti sieppausten, joihin liittyy seksuaalinen elementti. Corrales ja muutamat muut Screwed By The Aliens -kirjan kirjoittajat käsittelevät tätä ratkaisevaa tarinaa, jolloin tapausta voidaan tarkastella Beckleyn kokoamien kirjoittajien erilaisista näkökulmista.
Sielunkumppani tähdistä
Beckleyn pitkäaikainen tuttava, taiteilija David Huggins sen sijaan kuvailee aivan toisenlaista suhdetta kauniiseen naispuoliseen avaruusolentoon. Huggins kutsuu Crescent-nimistä tähtienvälistä rakastajaa varsin avoimesti ”sielunkumppanikseen”.
Haastattelussa, joka tehtiin Exploring the Bizarre -podcastia varten, jota Beckley isännöi yhdessä kirjailija Tim R. Swartzin kanssa, Hugginsilta kysyttiin: ”Eikö olekin totta, että pidät suhdettasi Crescentiin kauniina suhteena, joka on kukoistanut lajien väliseksi romanssiksi, joka on kestänyt vuosikymmeniä ja johtanut siihen, että Crescent on synnyttänyt lapsesi?”.”
Taiteilija David Huggins väittää, että hän on paritellut Crescentin, naispuolisen avaruusolennon, kanssa 17-vuotiaasta lähtien ja saanut aikaan useita avaruusolentolapsia. Elokuva ”Love and Saucers” löytyy suoratoistona muun muassa Amazonista.
“Se olisi tarkka kuvaus meneillään olevasta kokemuksesta”, Huggins vastasi.
Sen lisäksi, että Huggins on täyttänyt useita kankaita kuvaamaan hänen ja Crescentin rakkausseikkailuja, hän on tehnyt myös elokuvan nimeltä Love and Saucers, joka kertoo heidän tarinansa filmillä. Elokuva on saatavilla VOD-suoratoistona iTunesissa, Amazonissa, Vimeossa, Google Playssa ja YouTubessa. Se on kiehtova käänteentekevä vastakohta useammin kohdatuille seksiin liittyvien UFO-kokemusten kauhistuttaville julmuuksille ja saattaa todella olla tapaus ”Rakkauden voittokulku”.
Todella epähauska anaalianturi
Populaarikulttuurissa yksi tunnetuimmista avaruusolento/seksuaalitarinoiden elementeistä on ”anaalianturi”, joka sai alkunsa Communionin kirjoittajan Whitley Strieberin kidutustunnustuksesta, kun hän kuvaili, että hän oli joutunut jonkinlaisen muukalaislaitteen, jonka tarkoitus ei ollut hänelle tiedossa, penetroimaksi. Strieberiä jälkeenpäin tutkinut lääkäri kertoi hänelle, että kudosvauriot hänen peräsuolen alueellaan osoittivat, että kirjailija oli ilmeisesti ”raiskattu”. Kun Strieber sisällytti anaaliraiskausepisodin kirjaansa Communion sekä vuonna 1989 ilmestyneeseen elokuvaversioon bestselleristään, siitä tuli nopeasti kulttuurinen vitsi, ja se aiheutti entistä enemmän pilkkaa jo ennestään syvästi nöyryytetylle Strieberille.
Screwed By The Aliensissa on luku, jossa kerrotaan ”anaalianturi”-meemin kehityksestä ja sen käytöstä esimerkiksi Comedy Centralin South Park -sarjassa. Haastattelussa, jonka tein Strieberin kanssa lähes 30 vuotta sitten, hän kertoi katuvansa sitä, että hän kertoi julkisesti anaalianturikokemuksestaan, mutta koki olevansa lukijakunnalleen velkaa sen, että kertoi siitä rehellisesti. Vastoin yleistä mielipidettä hän tunsi olevansa ”pakonomaisen rehellinen” eikä ”pakonomainen valehtelija”.
Raiskausmuistojen paljastaminen
Edesmennyt tohtori Karla Turner oli avaruusolentojen sieppaamien ihmisten ”ihmisoikeuksien” suorapuheinen puolestapuhuja. Hän ja hänen perheensä olivat kaikki kokeneet avaruusolentojen sieppauksen, ja hän omisti loppuelämänsä sen ilmiön tutkimiselle, joka oli niin syvästi muuttanut hänen todellisuuskäsitystään. Lopulta hän kirjoitti aiheesta kolme kirjaa, joita pidetään nykyään klassikkoina: Into the Fringe, Taken ja Masquerade of Angels.
Toisen edesmenneen sieppaustutkijan, Budd Hopkinsin, mukaan pelkkä se tosiasia, että avaruusolentojen sieppaus on tahaton kokemus, että henkilö ”viedään” ilman hänen lupaansa, pakottaa määrittelemään kokemuksen eräänlaiseksi ”raiskaukseksi”.
Turner puhui kuitenkin paljon muustakin kuin ”metaforisesta” raiskauksesta; hän syytti avaruusolentoja kirjaimellisesta ja fyysisestä seksuaalisesta väkivallasta voimattomia ihmisuhrejaan kohtaan. Turner väitti, että avaruusolennot käyttivät usein petosta tehdäkseen siepatusta henkilöstä halukkaan seksikumppanin. Muukalainen saattoi ottaa siepatun puolison muodon tai naamioitua julkkikseksi, jota siepattu tiesi pitävänsä viehättävänä. Myös asiaan liittyvät perversiot ovat varsin järkyttävää luettavaa, kuten pedofilia ja avaruusolentojen pakottaminen harrastamaan eläimellistä seksiä eläinten kanssa. Jokainen, joka lukee näitä kertomuksia, tuntee luonnollisesti moraalista paheksuntaa, inhoa ja vihaa, jos tarinat on otettava todesta.
Mutta Turner itse varoittaa lukijaa siitä, että tämänkaltaisia väitteitä, joita yleensä esittävät siepatut henkilöt, jotka käyvät läpi regressiivisen hypnoosin saadakseen muistot takaisin avaruusolentojen aiheuttamasta muistinmenetyksestä, on punnittava hyvin tarkkaan, ennen kuin niistä voi tehdä helppoja johtopäätöksiä. Oudolla ja dramaattisella tapahtumalla voi olla lukuisia mahdollisia syitä, ja pelkkä avaruusolentojen himojen tyydyttäminen on vain yksi mahdollisuus monien muiden joukossa.
Ihmisten toisinajattelun vaientaneet kuolemat
Turnerilla oli kuitenkin liittolaisia kentällä. Edesmennyt Barbara Bartholic, oklahomalainen tutkija, liittyi Turnerin ryhmään ja teki suuren osan hypnoottisesta regressiotyöstä Turnerin tutkimuksessa, joka koski muukalaisten seksuaalista hyväksikäyttöä. Screwed By The Aliens -kirjassa on mukana Bartholicin suorittama hypnoottinen regressiosessio siepatun Ted Ricen kanssa, jossa Rice kertoo uudelleen seksuaalisesta kohtaamisesta, johon liittyi hänen tuolloin elossa olleen isoäitinsä ja hänen edesmenneen isoisänsä välinen yhdyntä. Avaruusolento otti hänen edesmenneen isoisänsä muodon vietelläkseen hänen vastentahtoisen isoäitinsä seksuaaliseen kanssakäymiseen. Kuten sanoin, se on usein hyvin häiritsevää tavaraa.
Taiteilija Wes Crum kuvaa, kuinka jotkut avaruusolennot ovat siepanneet ihmisiä — monissa tapauksissa naisia — häijyihin tarkoituksiin.
Olette ehkä huomanneet tätä artikkelia lukiessanne, että monet uudessa kirjassa siteeratuista asiantuntijoista ovat jo kuolleet. Turnerin (joka kuoli syöpään vuonna 1996) ja Bartholicin (joka kuoli aivohalvaukseen vuonna 2010) tapauksissa ihmiset, jotka seurasivat heidän työtään ja olivat samaa mieltä heidän tilannearvionsa kanssa, uskovat, että vihamielinen muukalaisolento, joka ei halunnut heidän pahaa agendaansa vastustettavan, vei nämä kaksi naista ennen aikojaan — että heidät yksinkertaisesti murhattiin heidän avaruusoleentovastaisten uskomustensa vuoksi.
Jos näin on, se ei ole estänyt Eve Lorgenia, toista sieppaustutkijaa, julistamasta avoimesti päättäväisyyttään seurata Turnerin ja Bartholicin jalanjälkiä ja paljastaa totuus avaruusolentojen seksuaalisesta ja psykologisesta manipuloinnista. Lorgen on kirjoittanut teoksen The Love Bite: Alien Interference in Human Love Relationships, jossa rakkauspurema määritellään eräänlaiseksi ”psyykkiseksi raiskaukseksi”, jossa siepattu uhri johdatetaan sitoutumaan avaruusolentojen valitsemaan rakkauskumppaniin. Monenlaiset piinaavat tunteet ovat usein mukana, kun rakastavaiset kamppailevat selviytyäkseen seksuaalisista ja romanttisista tunteista, jotka eivät ole heidän ”omia”.
Osia Lorgenin kanssa tekemästäni The Love Bite -haastattelusta on yhdistelty hänen tiedostoistaan poimittuihin tapaustutkimuksiin. Kummallista kyllä, jotkut Lorgenin kanssa puhuneista naisista ovat sanoneet, että seksi avaruusolennon kanssa on nautinnollisinta, mitä he ovat koskaan kokeneet, että eroottinen jännitys menee paljon pidemmälle kuin mitä tapahtuu ihmiskumppanin kanssa. Tämä on yksi syy siihen, että muukalaisten seksuaalisen manipuloinnin vaikutuksista selviytyminen on usein hyvin vaikea prosessi ja vaatii poikkeuksellisen paljon emotionaalista voimaa. Lorgenin tapaustutkimukset osoittavat kuitenkin, että itsensä vapauttaminen tästä omituisesta orjuuden muodosta on mahdollista.
Akatemian piirissä uskovaisista on kuultu
Sitten ovat akateemikot ja heidän tutkimuksensa. Tohtori Michael Grosso, joka on opettanut humanistisia aineita ja filosofiaa useissa yliopistoissa, kirjoittaa luvun siepattujen kertomien seksuaali- ja lisääntymistarinoiden avoimesta symboliikasta ja piilomerkityksistä. Grosso kamppailee sen kanssa, miten tällainen teknisesti kehittynyt sivilisaatio ylipäätään tarvitsisi ihmisten apua geeniperimänsä vahvistamiseen, mutta sanoo, että yleinen metafora on silti se, että avaruusolentojen sairaus etsii parannusta ihmisiltä. Hän pohtii myös, voisivatko tuotetut avaruusolentohybridit olla hyödyksi ihmiskunnalle sen sijaan, että ne palvelisivat vain avaruusolentojen tarpeita.
Toinen akateeminen ammattilainen, joka liittyy Beckleyn kirjoittajien joukkoon, on tohtori Greg Little, jolla on tohtorin tutkinto kasvatuspsykologian alalta ja joka tarjoaa kiehtovan kuvauksen demonisista makuuhuoneen vierailijoista, joita on kirjattu kautta aikojen. Hän viittaa tietysti naispuolisiin succubuksiin ja miespuolisiin incubuksiin, demoneihin, joiden sanotaan vierailevan vastakkaista sukupuolta olevien ihmisuhrien luona heidän nukkuessaan seksuaalisen nautinnon saamiseksi sekä siemennesteen ja munasolujen keräämiseksi.
Podcastit, kuten ”Exploring the Bizarre”, ovat puhuneet avoimesti seksistä avaruusolentojen kanssa.
Tämä skenaario, joka on suosittu keskiaikaisen Euroopan uskonnollisissa taruissa, on niin täysin samanlainen kuin se, mitä avaruusolentojen sieppaamiksi tulleet kertovat lähikohtaamisten seksuaalisista näkökohdista, että on mahdotonta tehdä mitään mielekästä eroa näiden kahden välillä. Tässä on myös suora yhteys 1. Mooseksen kirjan kuudenteen lukuun, jossa enkelit — tai Jumalan pojat — tuntevat pakotetuksi tulla alas taivaasta harrastamaan seksiä ihmisnaisten kanssa ja synnyttävät sen seurauksena jättiläisten rodun, jota aletaan arvostaa maan päällä.
Raskaus, geenit ja anomaalinen DNA
Ajatus avaruusolentojen aiheuttamasta raskaudesta käsitellään perusteellisesti edellä mainitun Brad Steigerin sekä Christa Tiltonin mukaansatempaavassa kertomuksessa, jossa hän paljastaa Beckleylle yksityiskohdat siitä, miten avaruusolennot käyttivät häntä sijaisäitinä. Samaan aikaan William Kern tarjoaa uusia teorioita DNA:n käytöstä ja muista avaruusolentojen sieppaukseen liittyvistä geneettisistä elementeistä keskittyen reptiliaanien lisääntymisen rinnakkaiseen luonteeseen. Kaiken kukkuraksi Kern kertoo myös omasta mielenkiintoisesta kohtaamisestaan mahdollisen avaruusolentonaaraan kanssa.
Peter Khoury, jonka outo kokemus kahden naisolennon kanssa johti hämmästyttävään DNA:n läpimurtoon.
Swartzin mukaan: “Tohtori Drew’n suorittama PCR- (polymeraasiketjureaktio) DNA-profilointi hiuksista paljasti, että ne olivat peräisin henkilöltä, joka oli biologisesti lähellä normaalia ihmisgenetiikkaa, mutta kuului epätavalliseen rotutyyppiin — harvinaiseen kiinalaiseen mongoloidityyppiin — joka on yksi harvinaisimmista tunnetuista ihmislinjoista ja joka on kauempana ihmisen valtavirrasta kuin mikään muu paitsi afrikkalaiset pygmit ja aboriginaalit. Vielä oudompaa oli se, että mitokondriaalisen DNA:n profilointi paljasti hiusjuuressa harvinaista baski/gaelityyppistä DNA:ta sekä viitteitä CCR5-geenin deletoitumistekijästä — mikä viittaa mahdolliseen virusresistenssiin HIV:n ja isorokon kaltaisia tauteja vastaan.
“DNA-tutkimuksen uskomaton tulos näyttää osoittavan, että ihmisen geneettistä manipulointia on tehty sellaisessa mittakaavassa, johon nykytiede ei ole vielä pystynyt. On myös viitteitä siitä, että ”ihmiset”, joilta hiusnäyte on peräisin, on muutettu geneettisesti vastustuskykyisiksi sukupuolitauteja, kuten HIV:tä/AIDSia, vastaan. Tämä on mielenkiintoinen kehityssuunta, kun otetaan huomioon tarinat, joita on levitetty vuosikymmeniä jonkin tuntemattoman ryhmän toteuttamasta mahdollisesta ihmisen ja avaruusolennon risteytysohjelmasta.”
Hiukset ovat tosin peräisin todistettavasti ihmiseltä, mutta niillä on kuitenkin monia poikkeavia ominaisuuksia. Se, että olento on suunniteltu vastustuskykyiseksi HIV:lle/aidsille, saattaa viitata siihen, että sitä pyydetään olemaan usein yhdynnässä ”täysin tuntemattomien” ihmisten kanssa, joiden terveydentilaa sukupuolitautien suhteen ei tunneta.
Kevyempiä tunnelmia
Mutta Screwed By The Aliens ei ole pelkkää synkkyyttä. Kuten hänelle on tyypillistä, Beckley tarjoaa myös joitakin kevyempiä hetkiä, kuten esseensä elokuvaseksistä avaruusolentojen kanssa, joka on runsaasti kuvitettu elokuvakuvilla ja teatterijulisteilla. Sci-fi on täynnä seksikohtauksia ja -tapahtumia, joissa ihmiset ja ei-niin-ihmiset kohtaavat ”luontokappaleiden parituksissa”, kuten Beckley niitä kutsuu. Toinen hauskuus tulee Nomar Slevikiltä, joka kertoo useista pulp-lehtien kansista, joissa kuvataan kauniita, pulleita ihmisnaisia, joita avaruusolennot saalistavat seksuaalisesti. Olennot saavat minkä tahansa muodon, joka sattui osumaan kyseisen taiteilijan mielikuvitukseen.
Kirjan alkusivuilla Beckley kamppailee ajatuksen kanssa löytääkseen lopullisen vastauksen joidenkin avaruusolentokohtaamisten seksuaaliseen luonteeseen ja omaan asemaansa UFO-maailmassa.
”Eksofiili” tarkoittaa ”henkilöä, joka himoitsee seksiä avaruusolentojen kanssa”.
“Tällä kirjalla on kaksoismerkitys”, Beckley kirjoittaa. “Kun käännät sivuja, huomaat, että olemme lähestyneet UFOjen seksuaalista luonnetta, avaruusolentojen matkustamista niillä ja ultraterrestriaalien lisääntymisprosessia avoimin mielin. On helppo naureskella lukiessaan raportteja anaaliluotauksista ja niistä, jotka väittävät, että he ovat synnyttäneet melko suuren tähdenlapsia sisältävän perheen, tai jotka harrastavat seksiä reptiliaanien kanssa lähes joka lauantai-ilta. Myönnämme itsekin naureskelevamme silloin tällöin, mutta tämä on mahdollisesti hyvin tärkeä osa UFO-tutkimusta, jota on suurimmaksi osaksi laiminlyöty, koska jotkut pitävät sitä loukkaavana.
“Mutta vaikka jokin on loukkaavaa tai ei miellytä”, hän jatkaa, “ei tarkoita, että sinun pitäisi jättää se kokonaan huomiotta. Ilmiö ei tule katoamaan. Tutkitaan siis sitä ja annetaan pelimerkkien pudota sinne, minne ne putoavat (hyvin lattea toteamus, mutta tulee ensimmäisenä mieleen).
“Toinen merkitys ainakin minulle on se, että joskus tuntuu siltä, että avaruusolennot ovat ”kusettaneet minua”. Vaikka minulla on ollut kolme UFO-havaintoa, olen kirjoittanut ja julkaissut lukemattomia kirjoja ja lehtiä, olen edelleen ymmälläni siitä, mistä UFOjen arvoitus tarkalleen ottaen koostuu. Meillä on lähikohtaamisia, makuuhuoneeseen tunkeutujia, sieppauksia, hallituksen salailua, huutoa paljastamisesta ja kaikkea mahdollista äärivasemmalle sekä -oikealle.
“Olisin voinut mennä ja hankkia tavallisen työn, mutta ei, ”he” johdattivat minut seuraamaan heitä, keskustelemaan heidän kanssaan ja omistamaan elämäni heidän tarkoituksensa ymmärtämiselle. Joten tavallaan kyllä, avaruusolennot ovat ’panneet halvalla’ minua. Mutta kuten seksi, se on ollut nautinnollinen kokemus (suurimmaksi osaksi).”
Hyvässä tai pahassa, ainakin jotkut avaruusolennot ovat kiinnostuneita ihmisten seksuaalisuudesta ja lisääntymisestä ja tekevät työtään ilman ihmisten suostumusta tai hyväksyntää. Se, onko se ”raiskaus”, on kysymys, johon ei ole helppo vastata. Mutta kuten Beckley sanoo, saatamme olla tilanteessa, jossa meitä pannaan halvalla sekä kirjaimellisesti että kuvainnollisesti.
Avaruusolentokontakti- ja avaruusolentojen sieppaustapaukset ovat paljon yleisempiä
…kuin mitä uskoisi. Aihe on edelleen varsin tabu valtavirrassa, johtuen tietystä yhteiskunnallisesta segmentistä, joka ei ole halukas menemään kapean uskomusjärjestelmänsä tuolle puolen. Siitä huolimatta tutkimukset avaruusolentokontakteista ja sieppauksista ovat oma aito tutkimusalansa. Tutkijat (jotkut elossa, toiset eivät) kuten tri. David Jacobs, Budd Hopkins, John Mack, John Carpenter, Joe Jordan, Barbara Lamb, tri. Karla Turner, Barbara Bartholic, Roger Leir, Mary Rodwell, Kerry Cassidy ja Project Camelotin Bill Ryan, James Bartley ja monet muut ovat löytäneet lukemattomat määrät kontaktitapauksia, ja joskus he ovat antaneet siepatulle kanavan kertoa oman tarinansa. Satoja tuhansia, miljoonia henkilöitä on siepattu, jotka ovat avaruusolentojen kontaktihenkilöitä. Joidenkin tarina on kaunis ystävyys; toisten tarina on karmaisevaa pakottamista; vuorovaikutukseen tai käynnissä olevaan suhteeseen liittyvän vapaan tahdon määrä ratkaisee, voidaanko se luokitella kontakti- vai sieppaustapaukseksi. Tapauksia lukiessa huomaa, miten erilaisia ovat avaruusolentojen agendat ja niiden käyttäytyminen; on reilua olettaa, että jokainen avaruusolento on käytökseltään ja motivaatioltaan yhtä erilainen kuin jokainen ihminenkin.
Koska kaikkia tapauksia ei mitenkään ole mahdollista käsitellä, tässä on lista 20 kaikkein vaikutusvaltaisimmasta, kiehtovimmasta ja hämmentävimmästä kontakti- ja sieppaustapauksesta.
Billy Meierin UFO-kuva
Kontaktihenkilö/siepattu #1: Billy Meier
Billy Meier (Eduard Albert “Billy” Meier) Sveitsistä on ehkäpä yksi kuuluisimmista kontaktihenkilöistä. Hän väittää olleensa kontaktissa “Maan ulkopuolisiin ihmisiin” 5-vuotiaasta lähtien — ja hänellä on edelleen yhteys näihin avaruusolentoihin, joita hän kutsuu “Plejareiksi” (koska he sanovat olevansa Pleiadeksen tähdistöstä). Meter puhuu suhteestaan naispuoliseen avaruusolentoon nimeltä Semjase, joka kertoi hänelle monia viiasauden sanoja, mm. tärkeää informaatiota maailman nykytilasta ja ihmisrodun tulevaisuudesta.
Kaikkein uskomattomin aspekti Meierin tapauksessa ovat yli 1000 selkeää päiväsaikaan otettua kuvaa UFOista/aluksista (sekä myös live video) — Plejarien käyttämistä aluksista. Tämä tapahtui 1970-luvulla — kauan ennen modernien tietokoneiden ja kuvankäsittelyohjelmistojen keksimistä. Näitä valokuvia olisi ollut vaikeaa feikata.
Alex Collier
Kontaktihenkilö/siepattu #2: Alex Collier
Alex Collier on kontaktihenkilö, tunnettu kanssakäymisestään kehittyneen avaruusolentojen rodun kanssa Andromedan galaksista — hän kutsuu heitä andromedalaisiksi. Collier väittää, että kaksi andromedalaista, Vissaeus ja Morenae, ovat ottaneet hänet siipiensä suojaan ja mentoroitavakseen. Collier on pysynyt rakastettuna ja kunnioitettuna hahmona kertomansa andromedalaisten tietojen takia. Vuonna 1994 Collier puhui haastattelussa kadonneiden lasten ilmiöstä, tulevasta uudesta maailmanjärjestyksestä, pimeyden voimien kontrolloimista maailmanpoliitikoista, reptiliaaniavaruusolentojen olemassaolosta ja kaikenlaisesta muusta. Siitä lähtien hän on tuonut informaatiota Kuusta, Marsista, todellisuuden holografisesta luonteesta (hän paljastaa miten andromedalaiset pyörittävät koko yhteiskuntaansa hologrammiteknologialla), eri avaruusolentojen roduista Maapallolla ja mahdollisuudesta sille, että ihmiskunta kypsyisi ja että kehittyneet avaruusolennot ottaisivat sen mentoroitavakseen. Collier on paljastanut mitä hän pitää (Vissaeuksen kertomana) kaikkein henkisimpänä totuutena: “Rakkaus, jota pidättelet, on se tuska, mitä tunnet.”
Simon Parkes
Kontaktihenkilö/siepattu #3: Simon Parkes
Simon Parkes elää Englannissa, jossa hän myös toimii paikallishallinnossa. Parkes väittää, että hän on ollut useamman avaruusolentojen rodun kanssa yhteyksissä — harmaat, reptiliaanit ja heinäsirkkaolennot. Hän on kaikkein läheisimmissä väleissä heinäsirkkaolentoihin, hän on itse asiassa perustanut erään sellaisen kanssa perheen.
Parkes on sanonut, että hän uskoo sieluverkon / valkoisen valon jäynän ideaan, jossa kuoleman hetkellä sielulla on valinta mennä eteenpäin valoa kohden. Parkes uskoo, että ihmiskunnan skisma sattui, kun me saimme selville, että ”reptiliaanijumalat” (Anunnakit, mahdollisesti Enlil ja Enki) eivät olleet todellisia luojiamme, vaan pikemminkin esiintyivät sellaisina. Hn uskoo, että jokaisella (avaruusolentojen kontaktin) kokijalla on sopimus siitä, että avaruusolennot vievät hänet, mutta useinkaan kokija ei sitä muista.
Hän myös sanoo, että avaruusolentojen pääagenda on asuttaa Maapallo hybrideillä, ja että heinäsirkkaolennot tekevät yhteistyötä reptiliaanien kanssa tämän saavuttamiseksi — mutta että heinäsirkkaolennot ovat reptiliaanien alamaisia. Lisäksi Parkes väittää, että sieppauksista puhuttaessa pahantahtoisten avaruusolentojen kohteena olevat rodut on valittu sen perusteella, että ne eivät ole perinteisesti menneet naimisiin oman rotunsa ulkopuolisten kanssa, mikä tarkoittaa, että niiden genetiikka on “puhtaampi” ja lähempänä alkuperäistä ihmistä. Hän myös väittää, että heinäsirkkaolennot ovat sanoneet, että reptiliaanijohtajilla on ollut kontakti Hitleriin ennen tämän valtaannousua. Paljon samaan tapaan kuin Collier, Parkes on täynnä uskomatonta informaatiota, josta suuri osa on mahdotonta osoittaa valheeksi tai todeksi.
Whitley Strieber
Kontaktihenkilö/siepattu #4: Whitley Strieber
Whitley Strieber on kuuluisa kontaktihenkilö ja siepattu, joka on kirjoittanut kirjoja ja hänellä on myös oma radioshow. Strieber on vuosikymmenten ajan varoittanut ihmiskuntaa, että on olemassa huikean paljon näyttöä kuumottavasta avaruusolentojen agendasta, joka on jo nyt varsin pitkällä — ihmisen ja avaruusolennon välisen hybridirodun luominen. Strieber huomauttaa, että moniessa sieppauskertomuksissa viedään väkivalloin miesten spermaa ja naisten munasoluja; naisiin istutetaan heidän tietämättään sikiöitä; ja että siepatuille istutetaan implantteja ihon alle. Miksi? Strieber ehdottaa, että pahantahtoiset avaruusolennot tekevät näin, koska ne eivät voi fyysisesti kokea Maapalloa omissa kehoissaan, joten ne nähtävästi haluavat kokea sen muiden kautta.
Jim Sparks
Kontaktihenkilö/siepattu #5: Jim Sparks
Jim Sparks väittää olleensa pitkään yhteydessä avaruusolentoihin, jotka kutsuvat itseään nimellä Vartijat. Nämä huikeat olennot ovat voittaneet kuoleman ja elävät tuhansia vuosia ikuisessa nuoruudessa. Vartijoiden mukaan tämä ei ole ensimmäinen kerta ihmiskunnan historiasssa, kun olemme päässeet tähän kriittiseen pisteeseen ja tuhoutuneet, mutta on hyvät saumat sille, että me kehitymme tällä kertaa ja vältämme tuhoutumisen. Sparks kuvailee Vartijoiden esittämät askeleet miten ihmiskunta voi pelastaa Maapallon ja itsensä lajina ja liittyä galaktiseen yhteisöön.
Alec Newald
Kontaktihenkilö/siepattu #6: Alec Newald
Alec Newald Uudesta Seelannista on kirjoittanut kirjan Co-evolution omasta kontaktikokemuksestaan, jossa hän väittää, että hänet vietiin UFOon tai avaruusolentojen alukseen 10 päiväksi. Pian hänen paluunsa jälkeen Newald joutui valtion tieteilijöiden häirinnän kohteeksi, jotka ilmeisesti eivät halunneet hänen kertovan faktoja ystävällisestä kohtaamisesta avaruusolentojen kanssa. Newald paljastaa miten nämä erittäin ihmiseltä näyttävät avaruusolennot olivat teknologisesti kehittyneitä; heillä oli biologista teknologiaa, jolla nostaa värähtelytasoaan (niin että he kykenivät avaruusmatkailuun); he kykenivät leikkelemään eläimien ja kasvien geenejä ja kasvattaa mitä tahansa; he kasvattivat elossa olevia “taloja” ja jotka tottelivat heidän ajatuksiaan; ja he viestivät taajuuksien avulla, erityisesti värien värähtelyn kautta. Heidän UFO-aluksensa oli biologinen ja eläimen/kasvin sekoitus; olennot olivat osa alusta ja ohjasivat sitä tietoisuudellaan. Nämä avaruusolennot eivät syöneet mitään, vaan pikemminkin joivat kosmista lientä, hieman samanlaista kuin liuotettu yksiatominen kulta. He yrittivät kerätä DNA:ta Maapallon nykyisestä elämästä, jotta he voisivat integroida sen itseensä (joka on yleinen avaruusolentojen agenda), ja he tarvitsivat biologista asua selvitäkseen hengissä, erityisesti avaruudessa.
Clifford Stone
Kontaktihenkilö/siepattu #7: Clifford Stone
Eläköitynyt kersantti Clifford Stone on eräänlainen avaruusolentojen tulkki. Vietnamin sodan veteraani Stonella oli henkilökohtainen suhde vihreään olentoon nimeltä Korona. Hän on kertonut monenlaisia tarinoita, joista monet liittyvät hänen Vietnamin aikaansa, jossa hän oli mukana maahansyöksyneiden UFOjen nouto-operaatioissa. Hän on jopa auttanut avaruusolentoa pakenemaan armeijan vankeudesta! Stone välittää avaruusolentojen oikeuksista planeetallamme ja puhuu tarpeesta tuntea empatiaa toisiamme kohtaan mikäli me haluamme kehittyä galaktiseksi yhteisöksi. Stone väittää, että hän on nähnyt dokumentteja, jotka todistavat sen, että Maapallolla on ihmisten kanssa tällä hetkellä tekemisissä vähintään 57 avaruusolentojen lajia.
Charles Hall
Kontaktihenkilö/siepattu #8: Charles Hall
Charles Hall työskenteli ilmavoimissa ja hän tutustui Area 53:n sekä S-4:n (tunnetaan nimelllä “Dreamland”) sekä Dogbone Laken kenttään, jonne avaruusolennot laskeutuvat aluksillaan. Hän oikeasti asui avaruusolentojen kanssa! Hän kuvaa tapaamaansa rotua pitkäksi ja laihaksi, jolla on suuret silmät ja läpinäkyvät hiukset ja jolla on kyky näyttää ihmiseltä. Hän viittaa niihin Pitkinä Valkoisina ja väittää, että ne ovat kehittäneet puolimaagisen kyvyn kasvaa jälleen vanhettuaan!
Ernie Sears
Kontaktihenkilö/siepattu #9: Ernie Sears
Ernie Sears on monin tavoin tavallinen mies, jolla on ollut monia erikoisia kokemuksia elämässään. Hyvä tarinankertoja Ernie on puhunut useista paranormaaleista kokemuksistaan, lähtien ruumiistapoistumisilmiöistä avaruusolentojen sieppauksiin. Nuorena poikana hän osasi lentää, hänestä tuli energiaparantaja, hän tapasi avaruusolennon ja ihmisen hybridin ja oli UFOn sisällä monia kertoja. Hänen tarinoillaan on validiteettia, ja ne kerrotaan jalat maassa -tyyliin.
James Gilliland
Kontaktihenkilö/siepattu #10: James Gilliland
James Gilliland on viisas, nöyrä kontaktihenkilö, jolla on käynnissä oleva suhde moniin henkiolentoihin — ja hän opettaa muille miten he voivat päästä samaan. Hänellä on talo Washingtonin osavaltiossa, jossa hänellä on ollut huikea määrä UFO-aktiviteettia; joka ilta hänen randchin yllä vilkkuu valoja ja orbit laskeutuvat alas ihmisten keskelle. Gillilandin sanoin, “avaruusolennot ovat täällä — get over it!”
Avaruusolennot ovat täällä — Get Over It!
Kun otetaan huomioon se määrä todisteita ei ainoastaan avaruusolentojen olemassaolosta vaan myös siitä, että ne ovat jo olleet tekemisissä ihmiskunnan kanssa, on aika lopettaa sen pohtiminen ovatko ne olemassa ja vieraillaanko luonamme, ja kääntää huomio kohti kysymyksiä kuten:
– Muten me haluamme esittää itsemme rotuna avaruusolentovierailijoille?
– Olemmeko me emotionaalisesti, mentaaliesti ja henkisesti valmiita kontaktiin avaruusolentojen kanssa?
– Mitä me teemme analysoidaksemme ja selvittääksemme avaruusolentojen eri agendat ja motivaatiot?
– Mitä me teemme suojautuaksemme pahantahtoisilta avaruusolennoilta?
Monet asiat vaativat huomiotamme, ja on aika kohdata totuus. Siirry alemmas osaan 2.
Tämä on toinen osa kontaktihenkilöitä käsittelevästä sarjasta. Lista jatkuu — vaikka tässä onkin esitetty vain 10 tapausta, sieppaustapauksia on vaikka millä mitalla, ja niistä käy ilmi myös ilmiön pimeämpi puoli. Jotkut sieppaustapaukset ovat todella kuumottavia. Avaruusolennoilla on kaikenlaisia agendoja, ja ne kaikki eivät todellakaan ole valoa ja rakkautta:
Bonnie Meyer
Kontaktihenkilö/siepattu #11: Bonnie Meyer
Bonnie Meyer väittää olleensa kontaktissa kehittyneeseen avaruusolentojen rotuun, jolla on humanoidiankan näköinen ulkomuoto. Meyerin mukaan nämä avaruusolennot ovat myötätuntoisia ja rakastavia, ja ne noudattivat asioihin puuttumattomuuden (teema, joka tulee esiin avaruusolentotutkimuksessa, jota Star Trek -sarja teki tunnetuksi “Päädirektiivinä”, jonka mukaan toisen rodun kehitykseen ei saa puuttua) periaatetta. Nämä olennot varoittivat Bonnieta Yhdysvaltain hallinnon ja harmaiden avaruusolentojen epäpyhästä liitosta, sekä myöskin käynnissä olevista säänmuokkausohjelmista. He sanoivat, että he eivät aikoneet pelastaa ihmiskuntaa.
Niara Isley
Kontaktihenkilö/siepattu #12: Niara Isley
Niara Isley paljastaa miten hänen palvellessaan ilmavoimissa hänet pakotettiin aseella uhaten “unohtamaan” kaikki näkemänsä UFOt Tonopah’n tukikohdan lähellä Nevadassa. Hän todistaa ruumiistapoistumisilmiöstä, reptiliaaneista, vapaan energian laitteista ja ihmisten psyykkisistä kyvyistä ja siitä miten avaruusolentojen paljastaminen ja ihmistietoisuuden kasvattaminen sallivat meidän saada nämä voimat itsellemme ja aktivoida täyden DNA:mme. Vaikka Isley on myöntänyt tulleensa armeijan sieppaamaksi (MILAB), on reilua pitää häntä myös avaruusolentojen sieppaamana, sillä mukana oli myös reptiliaaniolentoja.
Nadira Duran
Kontaktihenkilö/siepattu #13: Nadira Duran
Nadira Duran on jälleen yksi kiehtova sieppaustapaus, joka oppi paljon avaruusolentojen agendasta sieppauskokemuksiensa kautta. Duran väittää tavanneensa naispuolisen harmaan avaruusolennon. Harmaa paljasti, että hänellä oli naamio ja univormu, koska harmaat ovat herkkiä, ja Maan kaltainen ympäristö sekä ihmisbakteerit tappaisivat harmaat. Hänen yllätyksekseen Duran selvitti, että hänen sappirakkonsa oli poistettu — ilman näkyvää arpea — ja hän muisti, että sen oli poistanut avaruusolento! Duran alkoi uskoa, että aikamatkailu liittyi vahvasti avaruusolentojen agendaan, ja että harmaat olivat tulevaisuuden ihmisiä, jotka matkustavat ajassa taaksepäin estääkseen jonkin epähaluttavan lopputuloksen. Hän sanoo, että jos ihmiskunta pysyy nykyisellä polullaan, mestä tulee keholtamme hauraita, tunnevammaisia, kyvyttömiä lisääntymään ja elinkaaremme on lyhyt — nämä ovat juuri niitä syitä miksi harmaat matkasivat ajassa taaksepäin.
Tämä ihmiskunnan tunteettomuuden teema — ihmisiltä katoavat tunteet evoluution myötä ja heistä tulee puhtaan loogisia, rationaalisia ja intohimottomia — on osa uutta maailmanjärjestystä, koska sitä ohjailevat pimeyden voimat ovat itse tunteettomia. Duranin tarinalla on validiteettia. Tässä on pohdittavaa.
Susan Reedin kirja The Body Snatchers
Kontaktihenkilö/siepattu #14: Susan Reed
Susan Reed astui julkisuuteen kirjallaan The Body Snatchers kertoakseen traumaattisesta suhteestaan reptiliaanitietoisuuteen (joka oli ottanut ihmismuodon), joka oli vietellyt hänet ja joka ryhtyi suhteeseen hänen kanssaan. Hän oppi tällä tavoin siitä miten reptiliaanit ajattelevat ja käyttäytyvät ja mitä ne haluavat. Tämä oli erittäin merkityksellistä, mikäli haluat ymmärtää sitä mitä Maapallolla tällä hetkellä tapahtuu ja mihin suuntaan meitä ollaan työntämässä, koska monet lähteet kertovat reptiliaanien olevan avaruusolentojen hierarkian huipulla ja uuden maailmanjärjestyksen yliherroja.
“Maaritin” näkemä reptiliaani
Kontaktihenkilö/siepattu #15: Maarit
Maarit on pseudonyymi anonyymille, rohkealle skandinaavinaiselle, joka on MILAB ja avaruusolentojen sieppaushenkilö. Hänen tarinansa on silmiä avaava, erityisesti niille jotka typerästi uskovat, että avaruusolennot ovat pelkästään hyväntahtoisia. Maarit selittää miten pahantahtoiset avaruusolennot (kuten reptiliaanit Dracon tähtikuviosta) ovat sekä olemassa että ovat aktiivisesti tehneet mielenhallintaoperaatioita, sieppauksia, silpomisia ja muuta ihmiskuntaa vastaan. Hän paljastaa miten hän itse on geenimanipuloitu, sekä miten nämä avaruusolennot käyttävät sielun kierrättämistä ja kloonaamista pitääkseen ihmiskunnan alistettuina.
Kim Carlsberg
Kontaktihenkilö/siepattu #16: Kim Carlsberg
Kim Carlsberg on tarjonnut meille kiehtovan silmäyksen avaruusolentokontaktiin. Avaruusolennot sieppasivat hänet ja ottivat hänet ohjelmaan vuosiksi, jossa hän oli mukana avaruusolentojen ihmisillä suorittamassa geenikokeessa. Hän sai tietää toisten ihmisten kokemuksista ja julkaisi kirjan The Art of Close Encounters, joka sisältää 150 piirrosta ja jokaisen henkilön intiimin tarinan hänen kohtaamisestaan. Kuten monet muut siepatut, hän puhuu käynnissä olevasta avaruusolentojen ja ihmisten hybridisaatio-ohjelmasta.
“Valiant Thor”
Kontaktihenkilö/siepattu #17: Frank Stranges
Oletko koskaan miettinyt mikseivät avaruusolennot vain laskeudu Valkoisen tallon eteen jos ne ovat todellisia? Tri. Frank Stranges sanoo, että ne ovat jo tehneet niin. Stranges väittää, että vuonna 1959 humanoidiolento Venukselta nimeltään “Valiant Thor” vieraili Washington DC:ssa ja tapasi presidentti Eisenhowerin ja varapresidentti Nixonin. Stranges tapasi Thorin ja tutustui häneen. Hän väittää, että Thor oli Pentagonissa 3 vuotta ja tarjosi siellä apua, jolla ihmiskunta olisi voinut lopettaa köyhyyden ja sairaudet maailmasta, mutta Eisenhower ja kumppanit kieltäytyivät tarjouksesta. Väitetään, että he sanoivat syyksi, että “Amerikan talous kärsisi”! He kieltäytyivät myös kertomasta kansalle Thorin olemassaolosta, koska heidän mukaansa se aiheuttaisi kaaoksen. Se sopii tarinaan siitä mitä me tiedämme avaruusolentojen olemassaolon salaamisesta Roswellin maahansyöksyn ja sotateollisen kompleksin valtaannousun jälkeen.
Stan Romanek
Kontaktihenkilö/siepattu #18: Stan Romanek
Stan Romanek väittää kokeneensa huikeann kohtaamisen ja että hänen luonaan ovat vierailleet avaruusolennot keskellä päivää. Hänen on kuulemma onnistunut saada avaruusolento sekä selittämättömiä valopalloja videolle. Kuten muut siepatut, Romanekin kokemus muutti hänen elämänsä ja auttoi häntä tajuamaan sen kuinka tärkeä ja voimakas ihmisrotu on. Huippufyysikot ovat vahvistaneet eräitä matemaattisia yhtälöitä, jotka Romanek keksi erään hypnoottisen regressiosession aikana heinäkuussa 2002 hänen ensimmäisen sieppauksen jälkeen. Romanekia on haitannut hänen oppimishäiriönsä ja hänen matemaattinen kyvykkyytensä on arvioitu neljäsluokkaisen tasolla olevaksi. Romanekin yhtälöt olivat sekä todellisia että erittäin kehittyneitä, ja vaikuttaa selvältä ettei hänellä ole ollut mahdollisuutta tietää niistä etukäteen tai sepittää niitä. Romanekin viesti ihmiskunnalle on, että se on unohtanut kuka se on oikeasti — mutta me olemme matkalla tuon tiedon keksimiseen.
Thomas Reed
Kontaktihenkilö/siepattu #19: Thomas Reed
Thomas Reedin tarina on uskomaton usean sukupolven kertomus sieppauksesta, joka on jatkunut 5 osavaltiossa 50 vuoden ajan! Reed sai tietää olevansa siepattu 6-vuotiaana. Hän paljastaa miten hän ja hänen koko sukunsa on ollut erilaisten vierailujen kohteena vuosikymmenten ajan. Osa näistä on ollut pelottavia, osa neutraaleja ja osa valaisevia. Se on muuttanut hänen elämänsä ikuisesti. Reed jatkaa etsintöjään syylle siitä miksi tämä on tapahtunut hänen suvulleen.
Bridget Nielsen
Kontaktihenkilö/siepattu #20: Bridget Nielsen
Bridget Nielsenin tarina on huomattava jopa siepattujen keskuudessa. Nielsen väittää, että hänet on sekä viety avaruusolentojen alukselle että hän on saanut useita lapsia avaruusolentoisille. Hän väittää siis synnyttäneensä ihmisen ja avaruusolennon hybridejä. Hän väittää, että harmaat ovat ihmiskunnan geneettisiä esi-isiä, ja että harmaat lainaavat/ottavat (riippuu miten asiaa tarkastelee) ihmisgeenejä, kuin ravihevosta jalostettaessa, etsiäkseen tiettyjä geenisekvenssejä, joilla on tietynlainen värähtelytaso, jota tarvitaan muiden olentojen luomiseksi. Nielsen sanoo, että harmaat keräävät DNA:ta 8 lajilta: arcturuslaisilta, orionilaisilta, plejadilaisilta, siriuslaisilta, obsiloilta, anunnakeilta, zetareticulilaisilta ja homo sapiensilta. Nielsen lisäksi sanoo, että harmaat keräävät myös energiakuvioita. Nielsen puhuu suhteestaan avaruusolentoon nimeltä “Bashar”, jota kanavoi Darryl Anka. Bashar on vitsaillut “siepattujen deittipalvelusta”, jossa ihmiset tapaavat ja harrastavat seksiä avaruusolentojen aluksissa. Nielsenin mukaan 47% ihmiskunnasta on mukana sieppausohjelmissa!
Paljonko validiteettia voi antaa näille tapauksille ja kertomuksille?
Joudut lopulta itse päättämään paljonko uskot näiden 20 ihmisen väitteitä. Uskoitpa sitten jokaikisen yksityiskohdan tai et, näillä kontaktihenkilöillä on kiistämättä valideja teemoja. Heitä on molempia sukupuolia, monista eri maista, monenlaisia persoonia ja kaiken ikäisiä. Kun toisiinsa liittymättömät ihmiset kertovat tarinoita, jotka kaikki sisältävät samanlaisia teemoja, uudestaan ja uudestaan, se on merkki todellisesta validiteetista, huolimatta siitä voidaanko jokainen pikku yksityiskohta osoittaa oikeaksi rationaalisella mielellä. Totuus on suurempaa kuin järki ja logiikka.
Lopuksi: Avaruusolentokontakti ja sieppaukset ovat todellisia ilmiöitä
Yllä esitetyt 20 tapausta eivät ole yksittäisiä. Tapauksia on kymmeniä tuhansia dokumentoituja, avaruusolentojen kontakteista ja sieppauksista, ja todellisuudessa niitä on todennäköisesti paljon enemmän kuin mitä tiedämme, koska ihmiset eivät muista tapahtunutta (itseaiheutettu muistinmenetys on psykologinen suojamekanismi traumaa vastaan, taikka ulkoisesti pakotetut muistin pyyhkimiset/mielenhallinta), tai he ovat liian peloissaan kertoakseen siitä julkisesti. MILABit (sotilaiden sieppaamat henkilöt) eivät voi selittää kaikkia sieppaustapauksia (kuten tri Greer on ehdottanut)! Tässä on vain yksinkertaisesti liikaa muuttujia.
Entäpä “kontakti”?
Mitä tämä kaikki tarkoittaa? Ensinnäkin, kontakti on jo tapahtunut. Avaruusolennot eivät ole tulossa, ne ovat jo täällä. Kuitenkaan massakontakti ei ole vielä tapahtunut. Pohdittaessa syytä tälle Marshall Vian Summers tiivistää asian:
“Epäsuosittu totuus on se, että ihmisperhe ei ole valmis suoraan kokemukseen kontaktista, eikä varsinkaan interventioon. Meidän on ensin laitettava oma pesämme kuntoon. Meillä ei ole vielä lajikypsyyttä, jotta voisimme toimia muiden rotujen kanssa Suuryhteisössä yhtenäisyydellä, voimalla ja arvostelukyvyllä. Ja ennen kuin voimme saavuttaa tällaisen aseman, jos koskaan pystymme siihen, minkään rodun ei pitäisi yrittää puuttua suoraan maailmaamme. Liittolaiset tarjoavat meille paljon kaivattua viisautta ja perspektiiviä, mutta ne eivät kuitenkaan puutu asiaan. Ne kertovat meille, että kohtalomme on ja pitäisi olla omissa käsissämme. Tällainen on vapauden taakka maailmankaikkeudessa.
Riippumatta valmiutemme puutteesta, Interventio on kuitenkin tapahtumassa.”
Avaruusolentokysymys ei ole vain pikkuongelma. On vaikeaa kuvitella ihmiskunnalle tärkeämpää aihepiiriä. Totuuden tuntemisesta kiinnostuneet puhuttaessa siitä kuka maailmaa pyörittää ja miten he sen tekevät, avaruusolentokysymys on olennainen, koska kun seuraa jälkiä uuden maailmanjärjestyksen pyramidia pitkin, huomaa että ei-ihmisolennot ovat oikeasti niitä, jotka tätä show’ta pyörittävät.
On aika lopettaa asian välttely. Jos me emme onnistu poliittisen korruption, geenimuuntelun, ilmastonmuokkauksen, salaseurojen ja saatananpalvonnan paljastamisessa, me emme voi löytää koko totuutta jos kiistämme avaruusolentojen, UFOjen ja erilaisten avaruusolentojen agendojen olemassaolon planeetallamme tällä hetkellä.
