Avainsana-arkisto: reinkarnaatio

Reinkarnaatio moniulotteisuuden ilmaisuna

Meloraa kanavoinut Joanna Neff

Melora pohtii ”reinkarnaatiota” korkeamman ulottuvuuden olennon näkökulmasta. Kuten tavallista, hänen näkemyksensä ovat paitsi ainutlaatuisia, myös ”tuntuvat todelta” niille, jotka ovat avoimia kuulemaan, mitä reinkarnaatio todella tarkoittaa nykyisessä kokemuksessamme. Kuten aina, Melora korostaa, kuinka tärkeää on tulla tietoiseksi moniulotteisesta olemassaolostamme, jotta voimme nopeuttaa ylösnousemusprosessiamme.

”Historiallisista” elämistä

Kolmiulotteisessa todellisuudessa ihmismieli pohtii usein, kuinka voi olla olemassa kokonaisia, näennäisesti lineaarisia ”historioita”, joita voi tutkia, kuten keskiaika, renessanssi ja viktoriaaninen aikakausi. Miksi samanaikaiset olemassaolot näyttävät lineaarisilta? Jos ne ovat samanaikaisia, kuinka voi sitten lukea historiankirjoista, että tämä aikakausi alkoi ensin ja seuraavaksi tuli toinen?

Kolmiulotteisen todellisuuden säännöissä on AIKA, ja on kolmiulotteisen ymmärryksen rajoitus. Jotta se toimisi teille yhtä vakuuttavasti kuin se toimii, on oltava joitakin ”vuotoja” muista moniulotteisista olemassaoloista. Suurimmaksi osaksi saatte vain niitä ”menneisyydestä”, koska uskomusrakenteenne (ainakin viime aikoihin asti) eivät ole niin helposti hyväksyneet sitä, että voitte päästä käsiksi ‘tulevaisuuden’ tapahtumiin samalla tavalla kuin ”menneisyyden” tapahtumiin.

Tietenkin meidän näkökulmastamme siinä ei ole eroa. Kaikki on sujuvaa NYT-hetkessä. Niissä sääntöissä, joihin tietoisuutenne on keskittynyt, on kuitenkin välttämätöntä, että tapahtuu lineaarinen siirtymä, jotta teillä olisi jonkinlainen käsitys ajan kulumisesta – jonkinlainen käsitys ”kronologisesta” historiasta, jotta voitte kokea suhteen menneisyyteen etenevänä kokonaisuutena. Tämä eteneminen on suunniteltu näyttämään kronologiselta ja kehitykselliseltä, muuten nämä säännöt yksinkertaisesti katoaisivat eikä teillä olisi sitä rakennetta, jota tarvitsette oppiaksenne ne elämän oppitunnit, joita kaikki tänne inkarnoituneet ovat tulleet oppimaan. Näin ollen todellisuutenne on eräänlainen holografinen luomus, eräänlainen psykodraama, jos niin haluatte, jossa on tämä ajan sääntö. Jos teillä ei olisi tunnetta siitä, että olette alkaneet jostakin ja edenneet ja tulleet tänne, se ei toimisi tällä tavalla.

Pleiadilaiset sanoivat (teoksessa Bringers of the Dawn), että teidän on tultava tietoisiksi moniulotteisista itseistänne, ja tämä on totta. Tämän ei kuitenkaan tarvitse olla täydellistä tietoisuutta. Jos ymmärrätte, että esimerkiksi menneessä elämässä, juuri ennen kuolemaa, kun on yleinen kokemus valoa kohti menemisestä ja Ykseyden ymmärtämisestä – se tietoisuuden hetki yhdistää kaikki moniulotteiset itsenne yhteen tietoisuudessa. Tämä erityinen korotetun olemisen tila, jossa löydätte itsenne tämän vuosituhannen lopussa, on paljon kuin ”verhojen” poistuminen. Verhot avautuvat, ja näette kirjaimellisesti: ”Voi! Siellä minä olin tuossa ja tuossa elämässä.” Sitten nuo elämät tulevat tietoisiksi toisistaan. Tällaisen tietoisuuden yhteyden hetkellä te todellisuudessa tulette ykseyteen noiden itsejen kanssa, ja jos teillä on vain välähdys noista menneistä elämistä ja heillä teistä, silloin se, mitä plejadilaiset mainitsivat, on saavutettu.

Muuten, ymmärrämme täysin, kuinka vaikeaa tämän käsittäminen on kolmiulotteisella aivoilla, sillä olemme itsekin kohdanneet suuria vaikeuksia yrittäessämme selittää asiaa selkeästi. Reinkarnaatiosuhteet ovat monin tavoin monimutkaisia ja monin tavoin yksinkertaisia. Kuvittele itsesi siinä elämässä seisomassa vasemmalla… ja sanotaan, että tämä on elämäsi Saudi-Arabiassa naisena, jonka on käytettävä huntuja päästä varpaisiin. Tässä ilmaistaan rajoitusten ja epätasa-arvon tunnetta. Sanomme, että nämä ovat hypoteettisesti kyseessä olevat asiat, joten asetamme Saudi-Arabian kokemuksen ”menneisyyteen” (ei ajallisesti rinnakkaiseksi), jotta se ei olisi liian hämmentävää.

Kuvittele nyt, että Korkeampi Itse sijaitsee juuri tämän ”yläpuolella” osana eräänlaista kolmionmuotoista kokonaisuutta. Näin ollen kärsit ja tunnet olevasi täysin voimattomana saudiarabialaisessa elämässäsi, ja Korkeampi Itse on tietysti jatkuvassa yhteydessä – ainakin Korkeamman Itsen ‘sijainnista’ käsin. Piirrämme nyt viivan ”ylöspäin” saudiarabialaisesta naisesta Korkeampaan Itse, ja tämä nainen valittaa kokemustaan. Korkeampana Itsenä me ”ymmärrämme” tämän.

Katsokaa nyt kolmion toista sivua, joka tulee ”alas” teidän ilmentymäänne, ”nyt”, oikealla, täällä. Tällä tavalla olet yhteydessä täällä kolmion pohjassa, energeettisesti, koska Korkeamman Itsen kautta saat sitä, mitä kutsutaan ”läpäisyksi” toisesta elämästä. Läpäisy on mahdollista Korkeamman Itsen kanssa tapahtuvan edestakaisen resonanssin ansiosta, ei inkarnaatioiden välisen ”sivuttaisen” resonanssin ansiosta.

Tarkoituksena on, että kun tähän asiaan tai asioihin liittyvän ”säteen” voimakkuus kasvaa, toivottavasti jokin ruumiillistuneista ilmentymistäsi ymmärtää sen. Toisin sanoen, siirryt korkeampaan mieleesi, korkeampaan tunteeseesi, Korkeampaan Itseesi, ja keskityt sinne. Paitsi että saat helpotusta kärsimyksen illuusiosta, kasvat myös hengellisesti siirtymällä korkeammalle tietoisuuden tasolle, jossa koet Ykseyden sen sijaan, että tuntuisi olevasi vankina, vangittuna, epätasa-arvoisena ja voimattomana.

[Joanna] ajatteli, että yhteys olisi enemmänkin ”sivusuuntainen”, eli että hän siirtyisi ikään kuin ”sivusuunnassa” elisabetiläiseen elämäänsä suoraan DNA:n kautta. Näin se ei kuitenkaan tapahdu. Yhteys kulkee Korkeamman Itsen kautta – sillä Korkeampi Itse pystyy ”murtautumaan” tietoisuudessa jokaiseen yksilölliseen elämään, sitten kunkin ilmentymän kohonneen tietoisuuden kautta takaisin meidän kauttamme, seuraavan kautta ja takaisin meidän kauttamme, ja seuraavan kautta ja takaisin meidän kauttamme (keskeltä ulospäin poikittain) Korkeamman Itsen toimiessa eräänlaisena Keskusasemana.

Moniulotteiset itset

Mahdollisia itsejä on ääretön määrä. Otetaan esimerkiksi meidän ”ryhmämme”: se koostuu vain yhdestä Ylisielusta, Korkeammasta Itsestä, kaikista moniulotteisista siemenitseistä (teidän termeillänne menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta), sielun pirstoutuneista osista, mahdollisista itseistä ja niin edelleen. Tämä on jatkuva prosessi. Teidän tulkinnassanne vaikutelma on aina, että on olemassa jonkinlainen rajallinen piste, jossa nämä asiat päättyvät, ja että voitte sitten laskea ne kaikki ja sanoa: ”Niitä on näin monta, ja tässä vaiheessa ne ylösnousevat.” Tämä kaikki tapahtuu samanaikaisesti äärettömyyden tasolla, jota edes me emme voi täysin ”ymmärtää” tietoisuudessamme. Jos voisimme, emme olisi ”vain” siellä missä olemme nyt, jos ymmärrät.

Yritämme selittää. Jokaisella moniulotteisella itsellä on oma tietoisuutensa – se on eriytynyt Ykseydestä, kuten St. Germain on, tai kuten me olemme, kun tulemme luoksenne. Kaikki ovat tietoisuudessaan ”yhdistettyjä”. Olemme erillistynyt olento, ilmentymä, joka ”astuu ulos”, jos niin haluatte, Yhden tietoisuudesta ja ilmaisee itsensä ”persoonallisuutena”, jotta tällä tasolla ihmiset tunnistavat meidät ja koska teillä on tarve kysyä: ”Kuka olet? Mikä on nimesi? Minkä viestin tuot mukanasi?” Tämä on erillistynyt tietoisuus Yhden ilmentymänä, yhtenä Yhden äärettömistä ilmentymistä, jota te kutsutte Universumiksi, ja kaikki sen asukkaat, ja kaikki sen tähdet ja planeetat – kaikki luomukset, jotka ilmentävät sitä.

Näin ollen ette ole ainoastaan te, jotka ylösnousette tästä elämästä, juuri nyt, tällä Maapallolla. Sieluryhmät kokonaisuudessaan käyvät läpi ylösnousemisprosessin yhdessä. Jos muistat, että prosessi, jota kutsut ylösnousemukseksi, on jatkuva – ja että se on aina ollut ja tulee aina olemaan – se tuntuu enemmänkin nousulta ylöspäin, ylöspäin ja ylöspäin ”riveissä”. Niin monta teitä kuin sieluryhmässänne on, niin monta meitäkin on, ja niin monta meitä kuin on, niin monta on niitä korkeampia, joiden alle meidät on ”koottu”, aivan kuten Korkeampi Itse liittyy Ylisieluun.

Jos kuvittelet Ylisielun, joka oli aikoinaan yksi Korkeamman Itsen inkarnoitunut ilmentymä, huomaat, että niin sanotussa ylösnousemisprosessissa tasolta toiselle, ja sieltä seuraavalle, ja sitä seuraavalle, on olemassa suora, ”lineaarinen” yhteys Ylisielusta Korkeampaan Itseen ja edelleen aikoinaan inkarnoituneeseen ilmentymään. Luova suhde on nyt sellainen, että kun Henki sallii tietyn tietoisuuden, se pystyy luomaan itsestään hengellisiä laajennuksia – inkarnoitumaan (tärkeimpänä esimerkkinä), vaikka luommehan myös muita mahdollisia itsejä, joita saatat tulkita ”tuleviksi” tai vaihtoehtoisiksi itseiksi, mikä tarkoittaa, että voimme ilmentyä myös luonnon elementaalina tai enkelinä. Jos näette meidät luojina tai yhteisluojina, nämä olisivat silti yksilöllisiä ilmentymissään. Koska näillä luomuksilla on sama lähde, vaikka niillä onkin näennäisesti erilaisia ilmentymiä, ne ovat energisesti yhteydessä toisiinsa Korkeamman Itsen kautta.

Kun tietoisuutesi kehittyy ja pääset yhteyteen Korkeamman Itsen kanssa, saat samalla pääsyn myös muihin moniulotteisiin ilmentymiisi. Koska tämä yhteys ei ulotu sivusuunnassa, et voi ikään kuin resonoida ”sivusuunnassa” juuri edelliseen tai juuri seuraavaan tulevaan elämään. Siksi on välttämätöntä, että jokainen Korkeamman Itsen yksilöllinen ilmentymä muodostaa suoran yhteyden Korkeampaan Itseen, ja tällä tavalla se pääsee käsiksi muihin ilmentymiinsä. Kukin yksilöllinen ilmentymä on nimittäin ikään kuin ”määritetty” korkeammalle itselle, ja kaikki sen moniulotteiset ilmentymät jakavat saman korkeamman itsen.

Määrittelisimme ”korkeamman itsen” ydinsielun osaksi, joka on noussut tasolle, jolla sillä on ”kyky” luoda siemen-itsejä – juuri tällä tavalla Jumalallinen Lähde loi korkeammat olennot… enkelien valtakunnan, planeettakuntien suuret vanhimmat ja niin edelleen. Joten on aina olemassa tämä kuviteltu ”hierarkkinen” rakenne, joka perustuu kykyyn luoda yhä suurempia ilmentymiä Itsestä. Monet Korkeammat Itset jakavat saman Ylisielun. Sitten on monia Ylisieluja, jotka ”raportoivat” vielä korkeammalle entiteetille, ja nekin ovat ryhmiä. Tämä jatkuu ja jatkuu ja jatkuu. Sitä on hyvin vaikea ymmärtää tällä tasolla.

Tärkeintä on korostaa, että pääsyportti tietojen hankkimiseen muista inkarnaatioista – menneistä, nykyisistä (koska sinulla on samassa ”elämässä” muita ilmentymiäsi, jotka ovat muualla maailmassa) ja tulevista – kulkee aina Korkeamman Itsen kautta. Tämä on kuin menisi äitisi luo saadakseen tietoa suvun historiasta. On kuitenkin tärkeää, ettet tutki näitä muita ilmentymiäsi pelkästään älyllisen uteliaisuuden vuoksi. Tule tietoiseksi näiden Korkeamman Itsen muiden ilmentymien olemassaolosta, jotka ovat muita moniulotteisia elämiäsi, mutta älä ihastu niihin siinä määrin, että menetät olennaisesti nykyhetkesi.

On tärkeää tulla tietoiseksi niiden olemassaolosta, ja juuri tuo pieni kipinä saa sinulle itsessään näkyviin ne energeettiset arvot, joita kutsut ”elämän kysymyksiksi” tai ”elämän oppitunneiksi”: ”Ahaa, ymmärrän, että tämä on seurannut minua jo useiden elämänkierrosten ajan. Eikö olisi jo aika tehdä asialle jotain? Ratkaistaanpa tämä, ja sitten ehkä se ratkeaa myös seuraavassa inkarnaatiossa” – jotain sellaista. Tässä käytät tietoa kasvun välineenä etkä pakkomielteenä itsesi korostamiseksi: ”Minä olin Napoleon! Eikö minusta olekin ihanaa!”

Tavoitteenamme on saada ihmiset ymmärtämään, että todellisuudessa olisi parasta keskittyä aina YLÖSPÄIN eikä ”sivulle”. Korkeamman Itsen suoran yhteyden kautta tulet – ja sinun pitäisi tulla – tietoiseksi muista moniulotteisista ilmentymistäsi, aivan kuten Korkeampi Itse on sinun ja muiden ”sisarustesi” ”äiti”. Lähde on siis Korkeampi Itse, joten siinä suorassa yhteydessä sallit tietoisuuden, joka vie sinut askeleen lähemmäksi YHDEN kokemusta. Tämä on tärkeää, kun tulet tietoiseksi muista moniulotteisista ilmentymistäsi. Se on se, miten ne suhtautuvat Korkeampaan Itseen rakkauden ja luovuuden tekona, sillä ne on alun perin luotu Korkeamman Itsen ilmentyminä, jotta Korkeampi Itsekin voi oppia ja kasvaa – ja että sinunkin tulevaisuutesi on tulla Korkeammaksi Itseksi moniulotteisille ilmentymille!

Sielun kasvun jakaminen

Toinen seikka, joka saattaa olla sinulle uutta, on se, että kun tietoisuutesi muuttuu, kun tulet johonkin oivallukseen, se vaikuttaa kaikkiin muihin ”itseihin”. Kun ne sallivat korkeamman tietoisuuden (kuten ymmärrät DNA-resonanssin ja -jäljen dynaamisesta luonteesta), sinäkin saatat sallia korkeamman tietoisuuden. Sama pätee suhteeseesi muihin ”reinkarnaatio”-olemuksiisi, koska kun toinen ilmentymä meistä… käytämme itseämme esimerkkinä ”Korkeammasta Itseestä”: Kun [Joanna] sallii tietyn tietoisuuden, ME kasvamme! Kasvussamme pystymme ottamaan yhteyttä toiseen ilmentymäämme, jonka saatat ajatella olevan olemassa toisessa Jyoti Alla-Anin elämässä. Hänen kasvunsa ja sitten meidän kasvumme ansiosta pystymme ottamaan yhteyttä toiseen ilmentymään ja herättämään sen tavalla, jota emme aiemmin ”pystyneet” tekemään, ja tämä ulottuu aina ”ylös” Jumalan Alkulähteen tasolle asti.

Eräs asia, jonka [Joanna] luki äskettäin, teki häneen syvän vaikutuksen: Kun kieltäydyt oman sielusi kasvusta, kieltäydyt myös Jumalan kasvusta. Tämä on totta, joten olemme tässä kasvuprosessissa täysin toisistamme riippuvaisia. Siksi me riemuitsemme näistä läpimurroista ja tunnemme niistä suurta iloa, sillä ne mahdollistavat kasvumme. Kyllä – tämä asia, jota pidät ”pienenä” elämänäsi, vaikuttaa suoraan Jumalan Lähteeseen, kun tuo kasvu tapahtuu sinussa. Tämä on ihana tapa saada ihmiset ymmärtämään, että he ovat täysin arvokkaita.

Inkarnaation negatiiviset kokemukset vaikuttavat myös muihin elämiin. Niin sanottuihin ”pimeisiin” energioihin sekaantuminen vaikuttaa kyllä ”sielun vertikaaliseen hierarkiaan” Ylisielun tasolle asti, mutta ei sen pidemmälle. Syynä on se, että ”sen yläpuolella” tällaisen ”käyttäytymisen” tai tällaisen värähtelyn taajuus neutralisoituu ja tasapainottuu. Ei ole niin, että jos olet ”langennut” yhdessä elämässä, Jumalan Lähde menettäisi yhtäkkiä valoaan. Meidän tasollamme, esimerkiksi (mitä te kutsutte Korkeammaksi Itseksi), tuntuisi tämä syvästi. Tällaisissa tilanteissa saattaisimme ryhtyä ‘pelastamaan’ tai toinen elämä moniulotteisissa ilmentymissänne saattaisi tulla vielä ”valaistuneemmaksi”, jos niin haluatte, tasapainottaakseen tätä.

Negatiivisen olennon kiinnittymiseen verrattava ilmiö esiintyy myös elämänvaiheiden välillä. Jos olet monien elämänsä aikana pelännyt tiettyä asiaa tai henkilöä, luot ajatusmuodon. Se, mitä saatat tulkita olennoksi, on itse asiassa rajallinen muoto tai olento – ei täysimääräisessä mielessä olento, jonka olet luonut olennon tietoisuudeksi – joka kykenee vaivaamaan sinua useissa elämänvaiheissa samanaikaisesti. Olet luonut ajatusmuodon entiteetin syntyneen pelon voimakkuuden tai muun ongelman vuoksi: puutteen, uhriksi joutumisen tai muun syyn vuoksi.

On tavallista, että tietoisuus vuotaa läpi (mikä tapahtuu yleensä silloin, kun jokin yhteinen asia resonoi moniulotteisten ilmentymien välillä) jostakin toisesta inkarnaatioilmentymästäsi, ja se vaikuttaa sinuun – tunnet toisen elämän vaikutuksen. Saatat yhtäkkiä tuntea olosi hyvin oudoksi ja tietää, ettei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä elämässäsi täällä ja juuri nyt tapahtuu. Ehdotamme, että (aikomuksesi riittää), kun tunnet tällaisen asian tulevan sinusta, ohjaat valoenergiaa takaisin siihen suuntaan, josta saat outoa energiaa, ja voit auttaa sitä toista ilmentymää siinä, mitä hän on käymässä läpi.

Me koemme tuon suunnan energianmuutoksen omalla tasollamme hätäsignaalina. Sen mukaan, millaisessa ”aikakaudessa” kyseinen ilmentymä käsittää elävänsä, lähetämme sopivan lähettilään. Se voi olla enkeli. Joskus se voi olla ”demoni”, jonka tarkoituksena on pelotella henkilöä parantamaan tapojaan – pelotella häntä ymmärtämään, kuinka paljon hän on erkaantunut Ykseydestä. Jälleen kerran, on kuitenkin hänen itsensä tehtävä ymmärtää se.

Solutason de/koodaus

[Joanna] on aistinut, että moniulotteiset elämät jakavat DNA-muistoja dynaamisella tavalla – että ne saattavat olla yhteydessä toisiinsa energisten säikeiden kautta. Näin ihminen pystyy muistamaan nuo muut elämät. Tässä on monia yhtäläisyyksiä sielunpalasten ja ydinsielun resonanssiin saattamisessa kuvattuun sielunpalautusprosessiin. Sama pätee niiden elämien välisiin yhteyksiin, joita te kutsutte ”reinkarnaatioelämiksi”. Toistan, että tämä kaikki tapahtuu energiatasolla.

Aivan kuten mikä tahansa kokemus jättää jälkensä sinuun DNA-tasolla ja eetteritasolla, solutasolla, voi jälkeläisillesi välittyä geneettisesti samoja energeettisiä jälkiä, joita voidaan jakaa inkarnaatioiden välillä aiemmin kuvaamallamme tavalla – sen kautta, että asian voimakkuus resonoi Korkeamman Itsen kanssa. Kuten huomaat, näiden asioiden vallitsevuus ulottuu koko elämänkirjon läpi, tulevaisuuteen ja menneisyyteen. Kunnes ongelmat on ratkaistu, ne resonoivat todellakin varsin voimakkaasti useissa samanaikaisissa elämänilmaisuissa.

Jopa kyky ilmentää runsautta voi olla estynyt DNA-tasolla. Teitä rajoittaa DNA:n koodaus. (Muuten, 12 DNA-säikeen uudelleenliittäminen liittyy enemmänkin laajempien viestintäkanavien avaamiseen suhteisiin korkeammalla sielutasolla, mikä mahdollistaa valoviestinnän saavuttavan teidät ja avaa tietoisuutenne laajemmalle sekä antaa kehon imeä itseensä paljon suurempia valoarvoja.) Koodaus on rajoitusten muodossa, joista olet ehkä lukenut eräänlaisina ”implantteina”, jotka estävät tiettyjä kykyjä. Ihmisten uskomusten ja kokemusten mukaan, joita kutsutte ”karmaksi”, saatat tulla tähän elämään valittuasi estää kykyjäsi, luodaksesi itsellesi haasteita, jotka voit voittaa, ja oppiaksesi karman oppitunteja, joiden vuoksi olet ruumiillistunut.

Tämän vuoksi solutason dekoodaus on niin hyödyllistä ylösnousemusprosessille. (Olemme määritelleet ylösnousemuksen tietoisuuden laajentumiseksi. Dekoodausprosessissa tilanne on ikään kuin tutkija koskettaisi aivojen osaa elektrodilla. Koet jotain menneisyydestä holografisella tavalla: haju, kosketus, maku, näkö, kuulo. Solutason koodauksen vapauttamisessa, näetkös, elämiesi ”muistot” voivat tulla uudelleen esiin, aivan kuin kun ”näet elämäsi vilahdavan silmiesi edessä” ennen kuolemaa tai kuolemanrajakokemusta.

Sielun palauttaminen ja useiden inkarnaatioiden yhdistäminen ovat muita tärkeitä menetelmiä, joilla yksilö voi vapautua ”karman” vaikutuksista. Tietoisesti yhdistyminen muihin inkarnaatioihin on yhtä tärkeää kuin kadonneiden sielun osien palauttaminen tästä elämästä, sillä jos et ole tietoinen inkarnaatioistasi, viet niiden ongelmat (jotka ovat myös sinun ongelmiasi) mukanasi ”seuraavaan” inkarnaatioosi. Elämän ongelmat, joiden parissa olet työskennellyt näennäisesti ”ikuisuuden” ilman menestystä, viittaavat usein tietoisuuden ”vuotamiseen” muista elämistä.

Yksi etu siitä, että otat yhteyden muihin inkarnaatioihisi, on se, että voit palauttaa mieleesi niiden elämien positiivisten kokemusten ja taitojen energeettisen jäljen. Esimerkiksi jos olit loistava ratsastaja, vaikkapa Venäjän aroilla. Kun viestität tälle nykyiselle itsellesi, että haluat muistaa ne ratsastajan taidot tuosta elämästä, voit todellakin palauttaa ne mieleesi ja olla ”yhtäkkiä” nytkin huippuratsastaja. Energeettiset (tai kokemukselliset) arvot ovat välineitä, joiden avulla siirrät asioita elämästä toiseen DNA:n muodossa. Nämä arvot ovat niitä, jotka selviävät fyysisen ruumiin tuhoutumisesta.

On tärkeää ymmärtää, että jokaisesta elämästä saadut kokemukselliset arvot ovat juuri niitä, jotka on koodattu DNA:han. Dekoodausprosessissa ”karmaiset” muistot paljastuvat sellaisina kuin ne ovat; ne tuodaan tietoisuuteen eräänlaisena holografisena rekonstruktiona. Oman dekoodaustyönsä jälkeen [Joanna] aisti, että dekoodausprosessi on kaksijakoinen: Toinen osa on kirjaimellisesti kuin dekoodaamista (tai jo olemassa olevan koodin kääntämistä), ja toinen osa on dekoodauksen purkamista eli tiettyjen koodien poistamista DNA-tasolla. Näin ollen dekoodaus olisi tietoisuuden vahvistumista siitä, että koodaus on olemassa DNA-tasolla – toisin sanoen tämä tieto tuodaan yksilön tietoisuuteen. Dekoodauksen purkaminen olisi eräänlaisen implantin vapauttamista, joka tukahduttaa tietynlaisen tiedon tietoisuuden.

Katsos, dekoodausprosessin aikana eetterinen mallikartta puhdistuu nykyisen elämän ja muiden elämien ”ohjelmoinnista”. Soluihin virtaa lisää valoa (fotoneja), jolloin jokainen atomi alkaa värähdellä korkeammalla taajuudella ja DNA:n uinuvat osat aktivoituvat. Kun DNA on herännyt, tasapainotettu ja kehittynyt, sinun ei enää tarvitse jatkuvasti kokea menneisyyden ongelmia.

(Katso: DNA:n uudelleenohjelmointi, Joanna Neffin tarjoama hoitomuoto.)

Meloran Agenda

Antaessamme teille näitä tietoja tarkoituksemme on ollut selittää, kuinka koko ryhmä voi ylösnousta. Jotta tämä voisi tapahtua, annamme ehdotuksia siitä, mikä olisi tällä hetkellä kaikkein suotuisinta kaikille. Nämä ovat portteja, jotka tarjoavat suurimmat mahdollisuudet kaikille sieluryhmän jäsenille, ja tämä on yksi niistä – se, mitä te kutsutte tämän vuosituhannen lopuksi ja sitä seuraaviksi noin kymmeneksi vuodeksi (suom. huom. vuoteen 2012 asti). Kiireellisyys johtuu siitä, että on hyödynnettävä kiihdytys, joka on mahdollinen tässä optimaalisessa ajassa. Hyödynnämme tätä tilaisuutta vahvistamalla tietoisuutta moniulotteisista itsistämme esimerkiksi yhteytemme kautta Jyoti Alla-Anin kanssa – helpottamalla sitä, tehostamalla sitä, selkeyttämällä sitä, nostamalla sen värähtelytasoa niin, että hänen energiakenttänsä nousee yhä korkeammalle, kuten teemme myös omilla ”tasoillamme” – me kaikki ryhmänä. Tätä ryhmää voidaan pitää [Joannan] kaikkina ”itseinä”.

 

Artikkelin julkaissut melora.org

Reinkarnoituvan sielun kolme tyyppiä ja vapaan tahdon etiikka

Kysymykset ihmisen tarkoituksesta ja tietoisuuden alkuperästä herättävät edelleen laajaa julkista kiinnostusta, ja ne liittyvät hengellisiin perinteisiin, terapeuttisiin käytäntöihin ja väitteisiin ei-inhimillisestä älykkyydestä. Laajassa keskustelussa regressioterapeutti ja psykologi Linda Backman esittelee viitekehyksen, jossa reinkarnaatio asetetaan ihmisen kehityksen keskiöön ja henkilökohtainen etiikka sijoitetaan osaksi laajempaa evoluutiokehitystä. Hänen mallinsa perustuu kolmeen oletettuun sielunperimään – maapalloon perustuvaan, planeettojen väliseen ja enkelimaiseen – joista kunkin sanotaan osallistuvan ihmiskunnan kehitykseen toistuvien inkarnaatioiden ja vapaata tahtoa kurinalaisesti käyttämällä.

Backman kuvailee kliinistä lähestymistapaa, jonka tarkoituksena on siirtää valta välittäjiltä asiakkaalle. Sen sijaan, että hän välittäisi viestejä välittäjänä, hän ohjaa yksilöitä pääsemään hypnoosin avulla käsiksi omiin mielikuviinsa, tunteisiinsa ja kertomuksiinsa. Hän väittää, että tällä menetelmällä voidaan tuoda esiin malleja, joita hän kutsuu menneen elämän läpivuotoksi. Nämä mallit ilmenevät hänen mukaansa usein fobioina, ristiriitaisina suhteina tai jatkuvina elämänteemoina. Kontekstualisoimalla ne karmana (korjattavat epätasapainot) ja dharmana (jo ansaitut kyvyt), Backman väittää, että asiakkaat voivat tehdä selkeämpiä ja rakentavampia valintoja nykyhetkessä. Hän kertoo suorittaneensa tuhansia istuntoja ja sanoo, että tuloksiin kuuluu usein oivalluksia, jotka kypsyvät asiakkaiden käsitellessä materiaalia istunnon jälkeen.

Hänen typologiansa ytimessä on väite, että kaikki sielut eivät ole peräisin Maasta tai toimi ensisijaisesti Maassa. Maapohjaiset sielut kuvataan kehittyviksi toistuvien ihmiselämien kautta. Planeettojen välisten sielujen sanotaan tulevan kehittyneistä sivilisaatioista taivaallisessa naapurustossa, joskus muistellen toimintaa avaruusaluksissa tai muissa ulottuvuuksissa ja tuoden mukanaan erityistä tietoa, jonka tarkoituksena on auttaa sivilisaatiota. Enkelisielut toimivat Backmanin mukaan koordinoivassa roolissa jumalallisen lähteen puolesta; hän huomauttaa, että useat asiakkaat raportoivat itsenäisesti siipien kuvista kuolemanjälkeisissä siirtymävaiheissa, joita hän pitää yhteneväisinä tietopisteinä eikä erillisinä anekdootteina.

Backman laajentaa tämän viitekehyksen taaksepäin uskonnolliseen ja esoteeriseen historiaan. Hän viittaa Pythagoraan ja muihin perinteisiin liittyviin antiikin filosofioihin uudelleensyntymästä ja tukee tulkintaa, jonka mukaan Kuolleenmeren kääröt dokumentoivat kohtaamisia enkelien kanssa, taivaankappaleiden ilmiöitä ja kokemuksia taivaallisiksi olentoiksi muuttumisesta. Hän väittää lisäksi, että Yeshua (Jeesus) opiskeli essealaisten keskuudessa Karmelin vuorella. Vaikka nämä tulkinnat ovat yhdenmukaisia mystisen tutkimuksen suuntausten kanssa, ne ovat edelleen kiistanalaisia historioitsijoiden ja teologien keskuudessa. Keskustelu sijoittaa tällaiset tekstit osaksi pitkää jatkumoa, joka käsittelee sielun matkaa ja ihmisen muutosta.

Merkittävä narratiivinen juoni koskee alkuperää ja tehtävää. Backman kuvaa tähtisiemenistä koostuvaa yhteisöä, jota hän kutsuu Melkisedekin sieluryhmäksi ja joka on saanut jumalalliselta konsortiolta tehtäväkseen auttaa Maapallon kehitystä vuosituhansien ajan. Jotkut julkiset tulkinnat, hän huomauttaa, yhdistävät tämän raamatulliseen 144 000:een, vaikka hän pitää lukua pikemminkin assosiaationa kuin vahvistettuna luvuna. Samalla hän siteeraa moderneja henkilöitä, kuten Matías De Stefanoa, jonka väitteet monen elämän muistista ja tarkoituksesta hän näkee yhdenmukaisina planeettojen välisten tai epätyypillisten inkarnaatioprofiilien kanssa. Nämä elementit sijoittavat keskustelun hengellisen kosmologian ja nykyajan väitteiden risteyskohtaan, jotka koskevat ei-inhimillistä älykkyyttä ja poikkeavia kokemuksia.

Etiikka ja toimijuus ovat Backmanin maailmankuvan perustana. Vapaa tahto esitetään maallisen elämän määrittävänä ehtona – mekanismina, jonka kautta sielut osoittavat kasvua sovittamalla valintansa sisäisen ohjauksen kanssa egoististen impulssien sijaan. Sielupodien käsite viittaa siihen, että kasvu tapahtuu usein toistuvien suhteiden kautta, joissa roolit voivat kääntyä päinvastaisiksi, vahvistaen oppeja elämänkaaren aikana. Menneiden elämien unohtaminen ei ole puute, vaan pedagoginen ominaisuus: riittävän muistinmenetys säilyttää oppimisen eheyden ja mahdollistaa merkityksellisten oivallusten syntymisen, kun yksilöt aktiivisesti etsivät niitä.

Tämän viitekehyksen vaikutukset ovat kaksinaiset. Yksilötasolla Backman puoltaa jäsenneltyä itsetutkiskelua – mahdollisesti regressioterapian avulla – keinona selkeyttää tavoitteita ja parantaa päätöksentekoa, ja hän väittää laajemmin, että henkilökohtainen kypsyminen edistää kollektiivista kehitystä. Yhteiskuntatasolla hänen synteesinsä yhdistää muinaiset lähteet, modernit terapeuttiset kertomukset ja raportit enkelien tai planeettojen välisestä vuorovaikutuksesta, mikä kannustaa tutkimaan tarkemmin, miten tällaisia väitteitä voitaisiin arvioida vastuullisesti.

Skeptiset näkökohdat ovat edelleen olennaisia. Regressiosta johdetut kertomukset ovat subjektiivisia ja niihin voivat vaikuttaa odotukset, suggestiot ja kulttuurinen altistuminen. Mainitut historialliset väitteet saavat vaihtelevaa tieteellistä tukea, eikä väitteitä planeettojen välisestä tai enkelien alkuperästä ole tässä yhteydessä vahvistettu empiirisillä todisteilla. Tulevaisuuden tutkimussuunnat voisivat sisältää kontrolloituja tutkimuksia regressioterapian terapeuttisesta tehosta tietyissä tilanteissa, istunnoissa esiin tulleiden todennettavissa olevien historiallisten yksityiskohtien tarkkaa ristiintarkastelua sekä monitieteistä työtä, jossa tutkitaan hypnoosin aikana raportoitujen muistia muistuttavien kokemusten neurologisia ja psykologisia korrelaatioita.

Backman suhtautuu ihmiskunnan kehitykseen varovaisen optimistisesti, riippuen siitä, korostavatko yksilöt ja johtajat yhteistä päämäärää oman edun sijaan. Hänen ajattelutavassaan kestävä kehitys riippuu arvostelukyvyn kehittämisestä, eettisen päätöksenteon edistämisestä ja, niille, jotka ovat siihen taipuvaisia, sellaisten käytäntöjen omaksumisesta, joiden tavoitteena on yhdistää ihmiset uudelleen siihen, mitä hän kuvaa heidän korkeammaksi ohjauksekseen. Riippumatta siitä, pitääkö näitä ajatuksia metafyysisinä väitteinä, terapeuttisina metaforina vai testattavina hypoteeseina, ne edistävät jatkuvaa keskustelua tietoisuudesta, merkityksestä ja mahdollisuudesta – jota on käsitelty sekä muinaisissa teksteissä että nykyaikaisissa kertomuksissa – olla yhteydessä älykkyyteen, joka ylittää tavallisen ihmiskokemuksen.

 

Artikkelin julkaissut uapdrop.com

Reinkarnaatio, ruumiistapoistuminen ja kuolemanrajakokemukset

Tämä on Ed Komarekin eksopolitiikasta kirjoittaman kirjan yhdestoista luku. Johdantoluku löytyy täältä. Ensimmäinen luku täältä. Toinen luku täältä. Kolmas luku täältä. Neljäs luku täältä. Viides luku täältä. Kuudes luku täältä. Seitsemäs luku täältä. Kahdeksas luku täältä. Yhdeksäs luku täältä. Kymmenes luku täältä.


Then death, so call’d, is but old matter dress’d

In some new figure, and a varied vest:

Thus all things are but alter’d, nothing dies;

And here and there the unbodied spirit flies. . . .

From tenement to tenement though toss’d,

The soul is still the same, the figure only lost:

And as the soften’d wax new seals receives,

This face assumes, and that impression leaves;

Now call’d by one, now by another name;

The form is only changed, the wax is still the same.

So death, so call’d, can but the form deface,

The immortal soul flies out into empty space;

To seek her fortune in some other place.

Ovidius — Roomalainen runoilija (43 e.Kr. – A.D. 17)


Elämäni aikana olen tullut uskomaan, että olemme ikuisia olentoja, jotka elävät suuremmassa aineettomassa maailmankaikkeudessa, jonka osa-alue aineellinen maailma on. Astumme kehoon voidaksemme kokea tämän virtuaalitodellisuuskentän sisältä käsin. Tämä virtuaalitodellisuusohjelma toimii kouluna, jossa valitaan hetki hetkeltä oppitunteja, jotka opitaan enimmäkseen tiedostamattomasti. Ratkaisevaa on tulla tietoiseksi tiedostamattomista valinnoistamme, jotta voimme käyttää vapaata tahtoamme. Meillä on vapaa tahto, mutta on meistä itsestämme kiinni käyttää tätä vapaata tahtoa ja ottaa vastuu ajatuksistamme ja teoistamme.

Tällä esoteerisella ajatuksella suuremmasta todellisuudesta, johon aineellinen maailmankaikkeutemme on upotettu, on pitkä historiallinen historia, ja tiede on nyt alkanut omaksua sen. Katselin PBS:llä Brian Greenin sarjaa, jossa hän totesi, että jotkut fyysikot ovat alkaneet ajatella, että se, mitä koemme kolmiulotteisena todellisuutena, on jonkinlainen holografinen projektio kaksiulotteisesta pinnasta. Hän spekuloi, että kaikki, minkä tiedämme olevan kokonaisuutena, on tällä kaksiulotteisella pinnalla, kenties jotain sellaista kuin mustaa aukkoa ympäröivän tapahtumahorisontin sisäpuoli universumissa, joka on osa vielä suurempaa mega-universumia.

Uskon, että aivan kuten emme voi ymmärtää maanpäällistä politiikkaa ymmärtämättä eksopolitiikkaa, koska molemmat kietoutuvat toisiinsa niin tiiviisti, emme voi oikeastaan ymmärtää kumpaakaan niistä ymmärtämättä vielä suurempaa aluetta, joka käsittää kuolemanjälkeisen elämän ja jälleensyntymisen. Uskon, että kun UFO/ET-sisäpiiriläiset sanovat, että kaikki on enemmän kuin mitä voidaan kuvitella, he puhuvat tästä suurimmasta alueesta.

Joogit ovat jakaneet tämän laajemman alueen olemassaolon tasoihin, joilla älylliset olennot reinkarnoituvat tähän laajempaan alueeseen ja sieltä pois valtavaan määrään fyysisiä maailmoja. Todisteet näyttävät myös viittaavan siihen, että älylliset olennot inkarnaatioiden kautta siirtyvät fyysisten maailmojen välillä, mikä mutkistaa asioita entisestään. Kaikki tämä tekee maakeskeisten joogien ja buddhalaisten uskomuksista, ajatuksista ja käsityksistä suorastaan provisiomaisia.

Reinkarnaatio ja kuolemanjälkeinen elämä tulivat minulle ensimmäisen kerran tutuksi pienessä metafyysisessä kirjakaupassa Fairbanksin keskustassa Alaskassa, kun olin noin 17-vuotias. Myöhemmin Patricia Degal, joka piti itseään reinkarnaatioasiantuntijana, tuli luennoimaan reinkarnaatiosta Alaskan yliopistoon. Sain häneltä minitulkinnan heti luennon jälkeen ja muutamaa vuotta myöhemmin hyvin yksityiskohtaisen raportin itsestäni ja menneistä elämistäni. Hän teki joitakin ennustuksia elämästäni, jotka kävivät toteen, sekä antoi sellaisten ihmisten etunimet, jotka tulisivat myöhemmin elämässäni olemaan minulle merkittäviä, ja nämäkin ennustukset kävivät toteen.

Silloin en ymmärtänyt, kun hän kertoi minulle, että minulla oli 144 elämää maan päällä ja sitä ennen seitsemän toisessa tähtijärjestelmässä. Hän sanoi, että olin ollut maan päällä satoja tuhansia vuosia maan ulkopuolisen kolonisoinnin alusta lähtien. Tuolloin minulla ei todellakaan ollut mitään käsitystä näiden lausuntojen yleisestä asiayhteydestä, mutta nykyään ne sopivat hyvin siihen, mitä olen oppinut vuosien varrella. On mielenkiintoista, miten asioilla on tapana loksahtaa kohdalleen totuuden etsijän kannalta ajan myötä, mutta ne hajoavat ajan mittaan petkuttajan kannalta.

On olemassa paljon hyviä kirjoja, joissa esitetään todisteita reinkarnaatiosta. Suosittelen aluksi Brian Weissin erittäin suosittuja kirjoja ”Many Lives, Many Masters” ja ”Only Love Is Real”. Seuraava Subhamoy Dasin Amazon-kirja-arvostelu ei ainoastaan kuvaile kirjaa ”Many Lives, Many Masters”, vaan se myös kiteyttää aika pirun hyvin koko reinkarnaation ja menneiden elämien käsitteen. [162]

”Many Lives, Many Masters” on tositarina tunnetusta psykiatrista, hänen nuoresta potilaastaan ja menneen elämän terapiasta, joka muutti heidän molempien elämän. Perinteisenä psykoterapeuttina tohtori Brian Weiss, joka valmistui Phi Beta Kappa, magna cum laude, Columbian yliopistosta ja Yalen lääketieteellisestä tiedekunnasta, vietti vuosia ihmisen psykologian kurinalaisessa tutkimuksessa ja koulutti mielensä ajattelemaan kuin tiedemies ja lääkäri.

Hän piti ammatissaan tiukasti kiinni konservatiivisuudesta ja suhtautui epäluuloisesti kaikkeen, mitä ei voitu todistaa perinteisellä tieteellisellä menetelmällä. Mutta kun hän tapasi vuonna 1980 27-vuotiaan potilaansa Catherinen, joka tuli hänen vastaanotolleen hakemaan apua ahdistuneisuuteensa, paniikkikohtauksiinsa ja fobioihinsa, hän hämmästyi siitä, mitä seuranneissa terapiaistunnoissa tapahtui, ja se sai hänet luopumaan perinteisistä ajattelutavoistaan ja psykiatriasta. Ensimmäistä kertaa hän kohtasi kasvokkain reinkarnaation käsitteen ja monet hindulaisuuden periaatteet, joita, kuten hän sanoo kirjan viimeisessä luvussa, ”luulin, että vain hindut… harjoittavat”.

Tohtori Weiss käytti 18 kuukauden ajan perinteisiä hoitomenetelmiä auttaakseen Catherinea selviytymään traumoista. Kun mikään ei tuntunut toimivan, hän kokeili hypnoosia, joka on hänen mukaansa ”erinomainen keino auttaa potilasta muistamaan kauan sitten unohtuneita tapahtumia. Siinä ei ole mitään salaperäistä. Se on vain keskittymisen tila. Koulutetun hypnotisoijan ohjauksessa potilaan keho rentoutuu, mikä saa muistin terävöitymään… herättää muistoja kauan sitten unohtuneista traumoista, jotka häiritsivät hänen elämäänsä.”

Ensimmäisten istuntojen aikana lääkäri regressoi hänet varhaislapsuuteen, ja hän ponnisti ja venytti mieltään tuoden esiin yksittäisiä, syvälle painuneita muistinpätkiä. Hän muisti viisivuotiaana, kun hän nielaisi vettä ja tunsi tukehtuvansa, kun hänet työnnettiin hyppylaudalta altaaseen, ja kolmevuotiaana, kun hänen alkoholilta haiseva isänsä ahdisteli häntä eräänä yönä. Mutta se, mitä seuraavaksi tapahtui, sai tohtori Weissin kaltaiset skeptikot uskomaan parapsykologiaan ja siihen, mitä Shakespeare oli sanonut Hamletissa (1. näytöksen 5. kohtaus): ”Taivaassa ja maan päällä on enemmän kuin mitä filosofianne uneksivat.”

Useissa transsin kaltaisissa tiloissa Catherine palautti mieleensä ”menneen elämän” muistoja, jotka osoittautuivat hänen toistuvien painajaistensa ja ahdistuneisuuskohtausoireidensa aiheuttajiksi. Hän muistaa ”eläneensä 86 kertaa fyysisessä muodossa” eri paikoissa tällä maapallolla sekä miehenä että naisena. Hän muisti elävästi jokaisen syntymän yksityiskohdat — nimensä, perheensä, fyysisen ulkonäkönsä, maiseman ja sen, miten hän kuoli puukotukseen, hukkumiseen tai sairauteen. Ja jokaisessa elämässä hän kokee lukemattomia tapahtumia ”edistymällä … täyttääkseen kaikki sopimukset ja kaikki karmalliset (hindujen käsitteestä Karma) velvoitteet, jotka ollaan velkaa”.

Tohtori Weissin skeptisyys kuitenkin hälveni, kun hän alkoi kanavoida viestejä ”elämien välisestä tilasta”, viestejä monilta Mestareilta (korkeasti kehittyneiltä sieluilta, jotka eivät tällä hetkellä ole ruumiissa), jotka sisälsivät myös merkittäviä paljastuksia hänen perheestään ja kuolleesta pojastaan. Usein hän oli kuullut potilaidensa puhuvan kuolemanläheisistä kokemuksista, jolloin he leijuvat ulos kuolevaisesta ruumiistaan ohjatusti kohti kirkasta valkoista valoa, ennen kuin he astuvat jälleen kerran poisheitettyyn ruumiiseensa.

Mutta Catherine paljasti paljon enemmän. Kun hän leijuu ulos ruumiistaan jokaisen kuoleman jälkeen, hän sanoo: ”Olen tietoinen kirkkaasta valosta. Se on ihanaa; tästä valosta saa energiaa.” Sitten odottaessaan jälleensyntymistä elämien välitilassa hän oppii Mestareilta suurta viisautta ja hänestä tulee transsendenttisen tiedon välittäjä.

Seuraavassa on joitakin mestarihenkien äänien antamia opetuksia:

1. Tehtävämme on oppia, tulla Jumalan kaltaiseksi tiedon kautta… Tiedon kautta lähestymme Jumalaa, ja sitten voimme levätä. Sitten palaamme opettamaan ja auttamaan muita.

2. Jumalia on monia, sillä Jumala on meissä jokaisessa.

3. Meidän on oltava eri lentokoneissa eri aikoina. Jokainen niistä on korkeamman tietoisuuden taso. Se, mille tasolle menemme, riippuu siitä, miten pitkälle olemme edenneet.

4. Meidän on jaettava tietomme muiden ihmisten kanssa. Meillä kaikilla on kykyjä paljon enemmän kuin mitä käytämme. Sinun pitäisi tarkistaa paheesi, jos et tee niin, kuljetat ne mukanasi toiseen elämään. Kun päätätte, että olette tarpeeksi vahvoja hallitsemaan ulkoisia ongelmia, ja silloin teillä ei ole niitä enää seuraavassa elämässänne.

5. Kaikkien polku on pohjimmiltaan sama. Meidän kaikkien on opittava tiettyjä asenteita ollessamme fyysisessä tilassa. Hyväntekeväisyys, toivo, usko, rakkaus. Meidän kaikkien on tunnettava nämä asiat ja tunnettava ne hyvin.

6. Kaikki on energiaa. Ihmiset näkevät vain ulkoisen puolen, mutta voit mennä paljon syvemmälle. Fyysisessä tilassa oleminen on epänormaalia. Kun olette henkisessä tilassa, se on teille luonnollista. Kun meidät lähetetään takaisin, se on kuin meidät lähetettäisiin takaisin johonkin, mitä emme tunne. Henkimaailmassa teidän on odotettava, ja sitten uudistutte. Se on ulottuvuus kuten muutkin ulottuvuudet.

7. Kuoleman pelko, jota mikään rahamäärä tai valta ei voi neutralisoida, pysyy meissä. Mutta jos ihmiset tietäisivät, että elämä on loputonta; emme siis koskaan kuole; emme ole koskaan oikeasti syntyneet, tämä pelko hälvenisi. Olemme eläneet lukemattomia kertoja aiemmin ja eläisimme lukemattomia kertoja uudelleen, ja henget ovat ympärillämme auttamassa meitä fyysisessä tilassa ollessamme ja kuoleman jälkeen henkisessä tilassa. Me ja kuolleet rakkaamme liittyisimme näihin suojelusenkeleihin.

8. Ihmisiin kohdistuva väkivalta ja epäoikeudenmukaisuus ei jää huomaamatta, vaan se maksetaan takaisin muussa elämässä.

9. Kaikki tulee silloin, kun sen on tultava. Elämää ei voi kiirehtiä, vaan meidän on hyväksyttävä se, mitä meille tulee tiettynä ajankohtana. Elämä on loputon, me vain kuljemme eri vaiheiden läpi. Loppua ei ole olemassa. Aika ei ole sellaista kuin me näemme ajan, vaan pikemminkin oppitunneissa, jotka opitaan.

10. Kuoleman jälkeen pääsemme hengelliselle tasolle ja jatkamme kasvua myös siellä. Kun saavumme sinne, olemme palaneet loppuun. Meidän on käytävä läpi uudistumisvaihe, oppimisvaihe ja päätöksentekovaihe. Päätämme, milloin haluamme palata, minne ja mistä syistä. Kehomme on meille vain väline, kun olemme täällä. Sielumme ja henkemme ovat ne, jotka kestävät ikuisesti.

Tohtori Weiss uskoo, että hypnoosissa Catherine pystyi keskittymään alitajuntansa siihen osaan, joka säilytti todellisia menneen elämän muistoja, tai ehkä hän oli päässyt käsiksi siihen, mitä psykoanalyytikko Carl Jung kutsui Kollektiiviseksi tiedostamattomaksi, meitä ympäröivään energialähteeseen, joka sisältää koko ihmiskunnan muistot.

Reinkarnaatio hindulaisuudessa

Tohtori Weissin kokemus ja Catherinen transsendentaalinen tieto saattavat olla länsimaalaiselle kunnioitusta herättäviä, mutta hindulle käsitys uudestisyntymisestä, elämän ja kuoleman kiertokulusta ja tästä jumalallisesta tiedosta on luonnollinen. Pyhä ”Bhagavad Gita” ja muinaiset vedalaiset kirjoitukset ilmentävät kaikkea tätä viisautta, ja nämä opetukset muodostavat hindulaisuuden ensisijaiset periaatteet. Siksi tohtori Weissin maininta hinduista kirjan viimeisessä luvussa on tervetullut tunnustus uskonnolle, joka on jo perustanut kaiken hänen uuden kokemuksensa.

Reinkarnaatio buddhalaisuudessa

Myöskään tiibetiläisille buddhalaisille jälleensyntymisen käsite ei ole uusi. Hänen pyhyytensä Dalai Lama uskoo, että hänen ruumiinsa on kuin vaate, jonka hän aikanaan heittää pois ja siirtyy ottamaan vastaan uuden. Hän syntyy uudelleen, ja opetuslasten velvollisuus on löytää hänet ja seurata häntä.

Reinkarnaatio kristinuskossa

Tohtori Weiss sanoo myös, että Vanhassa ja Uudessa testamentissa oli todellakin viittauksia jälleensyntymiseen. Varhaiset gnostikot — Klemens Aleksandrialainen, Origenes, Pyhä Hieronymus ja monet muut — uskoivat, että he olivat eläneet ennen ja että he eläisivät jälleen. Vuonna 325 jKr. Rooman keisari Konstantin Suuri ja hänen äitinsä Helena poistivat Uudesta testamentista viittaukset jälleensyntymiseen, ja Konstantinopolin toinen konsiili julisti jälleensyntymisen harhaoppiseksi vuonna 553 jKr. He ajattelivat, että tämä heikentäisi kirkon kasvavaa valtaa antamalla ihmisille liikaa aikaa etsiä pelastustaan.

Monta elämää, monta mestaria on pysäyttämätöntä luettavaa, ja tohtori Weissin tavoin mekin ymmärrämme, että ”elämä on enemmän kuin mitä silmä näkee”. Elämä ylittää viisi aistiamme. Olkaa vastaanottavaisia uudelle tiedolle ja uusille kokemuksille. Tehtävämme on oppia, tulla Jumalan kaltaiseksi tiedon kautta.”

Jos olet oppinut tai tieteellisesti suuntautunut, suosittelen Sylvia Cranstonin kokoamaa ja toimittamaa kolmea laajasti tutkittua kirjaa jälleensyntymisestä. Minulla on hänen kolmas kirjansa nimeltään. Reinkarnaatio, Feeniksin tulen mysteeri, ja siinä on lähes kaikki saatavilla oleva tieto reinkarnaatiosta kautta aikojen nykypäivään. Huh! Edellä oleva materiaali jälleensyntymisestä ja kristinuskosta on luultavasti peräisin hänen kirjastaan. Näen myös, että Sylvialla on vielä toinenkin kirja aiheesta. [163]

Sylvia Cranstonin mukaan suurimman panoksen reinkarnaatiotutkimukseen on antanut tohtori Ian Stevenson. Hän sanoo mm;

”Hänen tiedostoissaan on nyt ilmeisesti yli 1 700 tapausta, jotka koskevat ihmisiä, enimmäkseen lapsia, eri puolilta maailmaa, joilla näyttää olevan muistoja edellisistä elämistä. Hän on havainnut 90 prosenttia heidän muistamistaan todeksi, ja tähän mennessä Virginian yliopiston painos on julkaissut neljä suurta nidettä hänen tapausselostuksiaan.” Tässä tohtori Stevensonia koskevassa Wikipedian merkinnässä on suurempi luku, 3000 tapausta, ja siinä näyttää olevan enemmän ajantasaista tietoa tohtori Stevensonista. [164]

Wikipediassa sanotaan: ”Stevenson katsoi, että reinkarnaation käsite [165] voisi täydentää perinnöllisyyden ja ympäristön käsitteitä auttaessaan nykyaikaista lääketiedettä ymmärtämään ihmisen käyttäytymisen ja kehityksen osa-alueita. Hän matkusti laajalti 40 vuoden ajan tutkiakseen 3 000 lapsitapausta, jotka viittasivat hänen mielestään menneiden elämien mahdollisuuteen. Stevenson näki jälleensyntymisen persoonallisuuden säilymisenä kuoleman jälkeen, vaikka hän ei koskaan ehdottanut fyysistä prosessia, jonka avulla persoonallisuus voisi selvitä kuolemasta. Stevenson on kirjoittanut useita kirjoja, muun muassa:

Okei, miten meidän pitäisi sijoittaa eksopolitiikka ja maanpäällinen politiikka tähän suurimpaan mahdolliseen perspektiiviin. Ajattelen, että on olemassa kolmenlaisia yksilöitä, jotka inkarnoituvat maan päälle. Muutamat näyttävät olevan erittäin älykkäitä saalistavia vanhoja sieluyksilöitä, jotka ovat hävinneet sodan avaruudessa, ehkä jopa Anunnakien sisällissodan, kuten muinaisissa uskonnollisissa teksteissä kuvataan. Epäilen, että nämä muutamat yksilöt ja heidän perheensä, jotka inkarnoituvat yhdessä, voisivat olla globalistien eliittiä, jonka agendana on säilyttää valta maapallolla ja sen kansoilla saalistavan oman edun tavoittelun vuoksi. Nämä yksilöt näyttävät juuttuneen alempaan tietoisuuden tilaan, joka on luonteeltaan feodaalinen ja jossa suhtaudutaan elämään voittaja-häviäjä -periaatteella.

Toiseen tyyppiin kuuluu muutama korkeasti kehittynyt vanhan sielun altruistinen yksilö, jotka inkarnoituvat vastapainoksi ensimmäiselle tyypille, jotta vapaa tahto voidaan säilyttää maan päällä suurelle kolmannelle ryhmälle. Näillä altruistisilla yksilöillä ja heidän perheillään on korkeammin kehittynyt tietoisuustila, ja he harrastavat win-win -lähestymistapaa elämään ja elämiseen.

Kolmas ja ylivoimaisesti suurin tyyppi ovat kaikki nämä nuoret sieluyksilöt, jotka ovat jääneet ensimmäisen ja toisen tyypin väliin. Heidän tietoisuutensa siirtyy edestakaisin ensimmäisen ja toisen tyypin tietoisuuden välillä, kun he saavat kokemusta ja kehittävät vapaata tahtoa, jota tarvitaan kehittymään edelleen.

On tärkeää huomata, että emme näytä inkarnoituvan yksin, vaan tukiverkostojemme kanssa, paitsi jos olemme vasta tulossa tähän maan järjestelmään ja meidän on rakennettava verkostomme tyhjästä. Ajattelen todella suurta kuvaa kouluna, oppimiskokemuksena luonteen kehittämiseksi. Tärkeimmät motivaattorit näyttävät olevan porkkana ja keppi. Jos opimme läksymme, saamme porkkanan, ja jos emme opi, saamme keppiä. Jos opimme, löydämme rauhaa ja onnea elämässä, ja jos emme opi, jatkamme kärsimystä, vaikka kuinka taitavasti peittelisimme kärsimyksemme!

Minulle on edelleen epäselvää, mitä meille tapahtuu, jos kieltäydymme oppimasta ja jatkamme virheiden tekemistä oppitunneilla. Tuhoammeko lopulta itsemme antautumalla tuhoavaan prosessiin vai ovatko tuho ja kärsimys vain tilapäistä, kunnes luovumme tuhon tieltä? Jotenkin epäilen, että se voi olla molempia, ja tämä näyttää käyvän ilmi sellaisista kirjoista kuin The Journey of Souls. Kirjassa puhutaan siitä, miten sielut luodaan, joten ehkäpä jos on tarpeeksi päättäväinen, voi tehdä tekemättömäksi sen, mitä on tehty.

Reinkarnaatioon liittyvät läheisesti ruumiistapoistumiskokemukset, joissa henkilö huomaa leijuvansa ruumiinsa ulkopuolella tai nousevansa ylös ruumiinsa ulkopuolelle. [166] Vaikka skeptikot voivat keksiä kaikenlaisia tavanomaisia syitä selittääkseen OBE-kokemukset, nämä tavanomaiset syyt, aivan kuten ufojenkin kohdalla, jäävät usein vajaiksi. Ajatellaan esimerkiksi tapausta, jossa henkilö kuolee sairaalapöydällä ja leijuu ylös useiden kerrosten läpi ja löytää kolme kenkäparia ikkunan vierestä. Kun hänet elvytetään, hän kertoo kengistä sairaanhoitajalle, ja kun tämä menee ylös tarkastamaan kenkiä, hän näkee kengät täsmälleen kuvauksen mukaisina. Sanomalla, että tämä voidaan selittää tiedostamattomalla aivotoiminnalla, en vain ole samaa mieltä.

On raportoitu, että ehkä jopa yksi kymmenestä ihmisestä on kokenut OBE:n tai kuolemanrajakokemuksen (NDE). Näyttelijättärien Jane Seymour ja Elizabeth Taylor tapaukset kuvaavat tyypillistä OBE:tä tai NDE:tä. Janen kerrottiin kokeneen NDE:n, kun hän synnytti kaksosensa.

”Kirjaimellisesti jätin ruumiini. Minulla oli tunne, että näin itseni sängyllä, ja ympärilläni oli ihmisiä. Muistan, että he kaikki yrittivät elvyttää minua. Olin heidän yläpuolellaan, huoneen nurkassa ja katselin alaspäin. Näin ihmisten pistävän minuun neuloja, yrittävän pitää minua alhaalla ja tekevän asioita. Muistan koko elämäni vilahtaneen silmieni edessä, mutta en ajatellut Emmyjen voittamista tai mitään sellaista. Ainoa asia, josta välitin, oli se, että halusin elää, koska en halunnut kenenkään muun huolehtivan lapsistani. Leijuin tuolla ylhäällä ja ajattelin: ”Ei, en halua kuolla. En ole valmis jättämään lapsiani.”

”Ja silloin sanoin Jumalalle: ’Jos olet olemassa, Jumala, jos olet todella olemassa ja minä selviän, en enää koskaan käytä nimeäsi turhaan.’ Vaikka uskon, että ’kuolin’ noin kolmenkymmenen sekunnin ajaksi, muistan anoneeni lääkäriä tuomaan minut takaisin. Olin päättänyt, etten kuolisi.”

Larry Kingin haastattelussa CNN:n Larry King Live -ohjelmassa Elizabeth Taylor kertoi, kuinka hänet julistettiin kuolleeksi viiden minuutin ajaksi leikkauspöydällä ollessaan erään leikkauksen aikana. Hän kertoi, että vaikka hän oli kliinisesti kuollut, hän oli kohdannut Michael Toddin, yhden entisen aviomiehensä, hengen. Hän oli halunnut jäädä Toddin kanssa, hän sanoi, mutta tämä oli sanonut hänelle, että hänellä oli työ ja elämä edessään, ja hän ”työnsi minut takaisin elämääni”. Taylor kertoi kokemuksestaan lääkäriryhmälle, joka herätti hänet henkiin.

”Menin tunneliin, näin valkoisen valon ja Mike [Toddin]. Sanoin, oi Mike, sinä olet se, missä haluan olla. Ja hän sanoi: ’Ei, kulta. Sinun on käännyttävä ja palattava takaisin, koska sinun on tehtävä jotain hyvin tärkeää. Et voi luovuttaa nyt. Se oli Miken voima ja rakkaus, joka toi minut takaisin.””

Olen elämäni aikana puhunut henkilökohtaisesti sellaisten ihmisten kanssa, joilla on ollut tällaisia kokemuksia, ja he kertovat minulle, että kun ihminen todella kokee tämän, hänellä ei ole epäilystäkään siitä, että se todella tapahtui. Eräs ystäväni huomasi jopa alkavansa leijua ulos kehostaan ajaessaan autoa. Onneksi, vaikka se säikäytti hänet puolikuoliaaksi, pelko sai hänet palaamaan takaisin kehoonsa. Tämä oli ensimmäinen ja ainoa kerta, kun hänellä oli OBE.

Minulla ei ole koskaan ollut OBEa, vaikka olin aikoinaan kouluttanut itseni olemaan täysin hereillä unien aikana. Unessa hereillä oleminen on todella hauskaa, koska voi manipuloida mielikuvia mielensä mukaan lentääkseen, leijuakseen ja jopa vaihtaakseen maisemaa mielensä mukaan. Selkeässä unessa ihminen ei oikeastaan ole poissa kehostaan vaan yksinkertaisesti hereillä unen maisemissa. Kerran kurkotin alas ja tunnustelin hiekkaa rannalla ja tajusin, että näkemäni ja tuntemani hiekka oli rakennettu kaikista niistä hiekkakäsityksistä, joita minulla oli ollut elämässäni. Luulen, että monet ihmiset sekoittavat todelliset OBE:t ja kirkkaat unet.

Monroe-instituutti [167] tutkii tällaisia tietoisuusilmiöitä. He antavat verkkosivuillaan linkkejä muihin organisaatioihin, jotka tukevat OBE- ja kuolemanrajakokemuksia (Near Death Experiences, NDE). Tärkeä sivusto, johon tässä viitataan, on seuraava:

”Tohtori Raymond A. Moody [168] , joka on johtava auktoriteetti ”kuolemanläheisen kokemuksen” alalla – ilmaus, jonka hän keksi 70-luvun lopulla. Tohtori Moodyn tutkimus lähikuolemakokemuksen ilmiöstä sai alkunsa 1960-luvulla. Hän on yhdentoista kuolemanjälkeisiä kokemuksia käsittelevän kirjan myydyin kirjailija, ja hän herättää edelleen valtavaa yleistä kiinnostusta ja kiistoja uraauurtavalla työllään, joka koskee kuolemanläheisiä kokemuksia ja sitä, mitä tapahtuu, kun kuolemme.”

Eräs henkilö, joka ymmärtää hyvin, miten UFO/ET-aines risteää todella suuren kuvan kanssa, on astronautti Edgar Mitchell, joka perusti Institute of Noetic Sciences -instituutin. Hän on puhunut avoimesti Maan ulkopuolisen elämän todellisuudesta. Noetic Sciences -instituutin verkkosivuilla [169] on seuraavaa:

”Apollo 14:n astronautti Edgar Mitchell palasi Maahan käveltyään juuri kuussa ja koki kokemuksen, johon mikään hänen elämässään ei ollut valmistanut häntä. Kun hän lähestyi kotiplaneettaa, hän tunsi sisäisen vakaumuksen, joka oli yhtä varma kuin mikä tahansa matemaattinen yhtälö, jonka hän oli koskaan ratkaissut. Hän tiesi, että kaunis sininen maailma, johon hän oli palaamassa, on osa elävää järjestelmää, joka on harmoninen ja kokonainen – ja että me kaikki osallistumme, kuten hän myöhemmin ilmaisi, ’tietoisuuden universumiin’.

Tämä kokemus muutti hänen maailmankuvaansa radikaalisti: Tieteen loistavista teknologisista saavutuksista huolimatta hän tajusi, että olimme vasta alkaneet tutkia maailmankaikkeuden syvintä mysteeriä — itse tietoisuuden tosiasiaa. Hän tuli vakuuttuneeksi siitä, että ihmismielen kartoittamaton alue oli seuraava tutkittava raja, ja että se sisälsi mahdollisuuksia, joita olimme tuskin alkaneet edes kuvitella. Kahden vuoden kuluessa tutkimusmatkastaan Edgar Mitchell perusti vuonna 1973 Institute of Noetic Sciences -instituutin.”

Edgar Mitchell on oikeassa, maailmankaikkeuden syvimmät mysteerit löytyvät tietoisuuden tutkimisen ja tutkimuksen kehittyvältä kentältä, ja me emme ole vielä edes raapaisseet pintaa todella suuresta kuvasta. Viimeistellessäni tätä eksopoliittista luonnosta näen vielä toisen kirjan odottamassa kirjoittamista, jonka nimi voisi olla ”Pitkä ja vaikea tie valaistumiseen”.

Tänä sateisena joulupäivänä vuoden 2011 lopulla istun yksin pienessä mökissäni, mutta vieressäni, oikeasti tai kuviteltuna, tunnen kauan sitten kuolleen isäni läsnäolon, joka katselee olkapääni yli hyväksyvästi pitäen kädessään kirjaa, joka on vielä kirjoittamatta. Isä ei kyennyt kokoamaan kaikkea elämässä oppimaansa kirjoihin, ennen kuin vanhuus sai hänet kiinni, ja olen päättänyt, ettei minulle käy samoin.

Toivon, että jokainen ihminen kirjoittaisi kertomuksen siitä, mitä hän on oppinut elämässään, jotta hän voisi antaa sen nykypäivän nuorille, jotta he voisivat rakentaa sen varaan. Jokaisella on tärkeä tarina kerrottavana, ja tarkoitan kaikkia! Ehkäpä jonain päivänä teknologia mahdollistaa tiedon, viisauden ja kokemuksen keräämisen ja siirtämisen vanhemmalta sukupolvelta nuorille hyvin yllättävillä ja fantastisilla tavoilla.