Covidin ja Trumpin painostama vuosi tuotti ennätysmäärän UFO-havaintoja

Las Vegasista kun ajaa pohjoiseen tarpeeksi pitkään, huolestuttavan suoraa tietä Nevadan autiomaahan, lopulta löytää itsensä “Extraterrestrial Highwaylta”. Route 375 vie sinut niin lähelle Area 51:a kun siviilinä on mahdollista päästä.

Se on mielenkiintoinen ja erittäin amerikkalainen paradoksi, että samalla kun USA:n armeija haluaa sinun olevan tietämättä salaisesta tukikohdasta, toinen virallisuuden nurkka, Nevadan turistikeskus, on luottanut alienbrändäyksen avulla villeihin spekulaatioihin siitä mitä salaisuuksia lepääkään autiomaassa.

Tiemerkki, joka kertoo Extraterrestrial Highwayn virallisesti alkavan, on sellainen jonka odottaisi löytävän markan scifi-pokkarin kannesta. Tien ajaminen vie kohti Amerikan omituista, avaruusolentojen kitsch-alakulttuuria. Se tarkoittaa Nevadan peräkylille matkaamista, joka on ollut ufologien vaelluskohteena aina siitä lähtien kun 1980-luvun lopulla insinööri Bob Lazar väitti, että USA:n ilmavoimat olivat rekrynneet hänet takaisinmallintamaan avaruusolentojen alusta salaisessa tukikohdassa vuoren reunalla jossain päin Area 51:a.

“Populaatio: Ihmisiä, kyllä. Alieneita?” lukee kyltissä, joka toivottaa sinut tervetulleeksi Racheliin, pieneen tuulenpieksämään bungalowien ryppääseen 25 mailia Area 51:n pohjoispuolella. Päänähtävyys on  Little A’Le’Inn, tunkkainen majatalo, joka on hehkuttanut kaikkea lentävien lautasten ja pienten vihreiden miehien välillä pysyäkseen toiminnassa.

Majatalo on UFO-trendien mekka, paikka jossa oppii että ei ole oikeastaan mitään mihin ei voisi lyödä pientä vihreääm suurisilmäistä olentoa ja myydä sitä hintaan $9.99; majatalon keittiö ylpeilee alien-burgerilla. (Avaruusolentojen syöminen on huolestuttava teema: E.T. Fresh Jerkysta voi hakea kuivattua marsilaisen lihaa. ) Läheinen Alien Research Centren idea tieteellisestä tutkimuksesta on Alien-tequilan maistelu. Area 51:n toisella puolella Alien Cathouse -bordelli tarjoaa UFO-tarkkailijoille oman kolmannen asteen lähikontaktin.

USA:n puolustusministeriön “UFO”-kuva, julkaistu syyskuussa 2019

Mutta vaikka Nevadan piskuinen UFO-turismiteollisuus tuskin voisikaan olla sekavampaa, Amerikan ufologeilla on tällä hetkellä huippuhetki: 2020 oli nousuvuosi niille jotka ovat kiinnostuneet Maan ulkopuolisen elämän vierailuista luonamme. Pentagon julkisti kuvamateriaalia “tunnistamattomista lentävistä ilmiöistä”. Donald Trump kiusoitteli “kiinnostavilla” Roswellin, vuoden 1947 UFO-maahansyöksypaikan, yksityiskohdilla. Paikan, joka on saanut aikaan miljoonia teorioita avaruusolentojen aluksista. Presidentti lupasi paneutua “hyvin, vahvasti” UFO-asiaan. Floridan senaattori Marco Rubio, silloinen senaatin tiedustelukomitean puheenjohtaja, pyysi Pentagonia tuottamaan raportin aiheesta kaikkien nähtäville.

Kesän mittaan Pentagon käynnisti UAP-toimikunnan “standardoimaan keräämisen ja raportoinnin” tunnistamattomien lentävien esineiden havainnoista. Amerikan armeija sanoo, että kuvamateriaalia esineistä taivaalla löytyy, joita ei todellakaan osata selittää. Amerikan omaa etuaan vahtiva liberaalilehdistö ottaa UFOt yllättävän vakavasti, ja aiheesta vakavalla naamalla kirjoitetut jutut eivät ole kauhean epätavallisia New York Timesin kannessa.

UFOt mahdollisesti avaruusolentojen aluksina selittäviin kuuluu entisiä virkamiehiä, joilla on ollut erittäin korkea turvaluokitus. Barack Obaman CIA-päällikkö John Brennan tuoreeltaan sanoi, että tunnistamattomat lentävät esineet “ovat edelleen selittämättömiä ja saattavat, itse asiassa, olla jonkin tyyppinen ilmiö joka on seurausta jostain mitä me emme vielä ymmärrä, ja se saattaa olla jonkinlaista toimintaa jota jotkut saattaisivat kutsua toisenlaiseksi elämänmuodoksi”.

Eläköitynyt Nevadan senaattori Harry Reid tuoreeltaan toisti kantansa, että mahdollisuus sille että avaruusolennot ovat käyneet Maapallolla on jotain mikä meidän tulisi ottaa paljon vakavammin. Sitten on toisia huomattavan paljon enemmän vieraita väitteitä Israelin entiseltä puolustusministeriön avaruusjohtajalta, joka väitti joulukuisessa haastattelussa, että “galaktinen liitto” on saanut jo yhteyden ihmiskuntaan, kirjoittanut sopimuksen Yhdysvaltain hallituksen kanssa, mutta odottaa ilmoittamistaan saapumisestaan koska “ihmiskunta ei ole vielä valmis”.

Ipsoksen viime vuonna julkaistun gallupin mukaan 66 prosenttia amerikkalaisista uskoo elämään toisilla planeetoilla, 57% uskoo toisilla planeetoilla olevan älykästä elämää ja hieman vajaa puolet uskoo UFOjen olevan olemassa ja vierailleen Maapallolla:

https://www.ipsos.com/en-us/americans-believe-in-ufos-aliens

Doug Wilson on osa paljon pienempää vähemmistöä: ryhmää amerikkalaisia, jotka eivät vain usko että avaruusolentojen alukset ovat vierailleet Maapallolla vaan myös että hän on nähnyt sellaisen itse. Kun hän oli 19-vuotias, 1970-luvun lopulla, Wilson sanoo olleensa  poliisiviranomaisen kyydissä Missourin maaseudulla, kun hän kohtasi jotain omituista.  “Se oli arviolta 30 jalkaa läpimitaltaan, ehkä noin 12-15 jalkaa korkea ja ovaalin muotoinen”, hän sanoo minulle. “Meillä oli selvä näköhavainto siitä ja tarkkailimme sitä noin kahden minuutin ajan.” Hän sanoo, että seuraavien neljän vuosikymmenen ajan hän on nähnyt tarpeeksi ja tutkinut riittävästi dokumentteja ollakseen “vakuuttunut siitä että nämä asiat ovat varmasti tulossa luoksemme muualta”.

Wilsonilla on Mutual UFO Networkin (MUFON) päätutkijana ufologian yhteisön tuki. MUFON tutkii tuhansia UFO-raportteja vuosittain. Wilsonin mielestä Amerikka on tärkeän UFO-hetken keskellä:  “Alusta lähtien UFO-paljastus on ollut se trendisana alusta alkaen. Ihmiset haluavat tietää kun Amerikan hallitus aikoo paljastaa sen mitä he tietävät UFOista ja mahdollisesti Maan ulkopuolisesta elämästä. Fiilikseni on, että me olemme tulleet jo muutaman vuoden pehmeää paljastusta.”

Wilson tarkoittaa tällä, että UFOihin liittyvää informaatiota tiputellaan pikkuhiljaa eikä niinkään dramaattisesti kerralla, jolloin presidentti ilmoittaa suorana telkkarissa, että avaruusolennot ovat saapuneet.  “He jatkavat tämän tyyppisen informaation julkistamista pikkuhiljaa niin, että siitä tulee osa sosiologista ymmärrtystämme, ja yhteiskunta yksinkertaisesti asteittain tajuaa kaiken tämän olevan totta, että armeija käsittelee aihetta.”

Kirjassa Intimate Alien: The Hidden Story of the UFO, David J. Halperin, uskontotieteen emeritusprofessori University of North Carolinassa, Chapel Hillissa, sanoo: “UFOt ovat myytti — mutta myytit ovat todellisia.”

MUFONin olkamerkki

“UFOt eivät liity toisten planeettojen elämään mitenkään, eivätkä avaruusmatkailuun”, Halperin sanoo minulle. Teinivuosien UFO-hullu Halperin sanoo, “Se mihin ne liittyvät ovat me itse. Ne ovat meidän kaipauksiamme, omia pelkojamme, ja erityisesti suurin pelko kaikista on oman olemassaolomme lakkaaminen. Nämä ovat asioita joita me projisoimme taivaalle.”

Halperinin logiikalla ei ole yllättävää, että vuonna 2020 nähtiin ennätysmäärä UFOja Amerikassa. Alkuperäinen sodanjälkeinen piikki UFOissa liittyi ahdistukseen ydinsodan pelosta, joka pyyhkisi ihmiskunnan pois kokonaan. “2020 oli vuosi jolloin olemme kävimme läpi todellisen avaruusolentojen invaasion, C-O-V-I-D eikä U-F-O,” hän sanoo.

Trumpin presidenttiys oli myös osa tarinaa, Halperin spekuloi. Trumpin valinnasta eniten raivostuneet ja kaikkein vakuuttuneimmat, että hänen presidenttiytensä tarkoittaisi välitöntä katastrofia, alkoivat ottaa UFO-asian vakavammin. Tähän kuumotukseen voi lisätä myös laajentuvan kysymyksen mikä muu on mahdollista tapahtua jos Donald Trump kyetään valitsemaan presidentiksi? “Oli eräänlainen tunne siitä, että maailma on muuttunut surrealistiseksi”, sanoo Halperin.

Jos sellainen asia on olemassa kuin tieteellinen establishment, Avi Loeb on osa sitä. Israelilais-amerikkalainen astrofyysikko ja Harvardin professori ja Black Hole Initiativen vetäjä, Loeb on palvellut presidentin tiedeneuvonantajien joukossa. Ja hän on julkaissut kirjan, joka asettaa hänet tieteen valtavirran ulkopuolelle. Teoksessa Extraterrestrial hän esittää pintapuolisesti kummallisen väitteen: että aurinkokunnassa on käynyt kehittynyt avaruusolentojen teknologia kaukaisesta tähdestä.

Loebin teoria on vastaus arvoitukseen nimeltä Oumuamua, kappale joka on joko sikarin tai pannukakun muotoinen, joka kiisi universumin kolkkamme ohi 58,900 mailia tunnissa syyskuussa 2017. Tuohon aikaan se oli ensimmäinen tähtien välinen kappale, jonka tieteilijät ovat koskaan havainneet, eikä heillä ollut selitystä sen painovoimaa uhmaavalle kurssille. Loebin mielestä teoria siitä, että ‘Oumuamua on komeetta tai asteroidi ei pidä paikkaansa. Sherlock Holmesia sekä hänen lempilausettaan “kun eliminoit mahdottoman, mitä tahansa jääkin jäljelle, vaikka miten epätodennäköistä se olisikin, sen täytyy olla totuus” lainaten, Loebin mielestä avaruusolentojen sivilisaatio on kaikkein uskottavin selitys.

Tälle ei-asiantuntevalle lukijalle tuo jäi varsin kaukaahaetuksi teoriaksi. Loebin kollegat eivät ole olleet niin myötämielisiä, mutta hän esittää, että  ‘Oumuamuan mysteeri, ja vastaus hänen selitykseensä, on tapaustutkimus tieteen ylivarovaisuudesta: “Tieteellinen prosessi on jäänyt paikalleen monta kertaa vuosien varrella, koska ortodoksian perustaneet ja sitä pakottavat portinvartijat uskovat, että he tietävät kaikki vastaukset jo etukäteen.

“Monet tieteentekijät näkevät itsensä ulkopuolisina, osana eliitti-intelligentsiaa”, Loeb kirjoittaa. “Tietoisesti tai alitajuisest, he haluavat erottaa itsensä rahvaasta.”

Miksi, Loeb kysyy, multiversumia — idea siitä että universumeja on olemassa ääretön määrä samanaikaisesti — pidetään vakavana ja tärkeänä tieteellisenä tutkimusalana, kun taas selvästi jokin vähemmän kaukaahaettu halveksutaan? “ Maan ulkopuolisen elämän etsintä ei koskaan ole ollut muuta kuin oikku suurimmalle osalle tieteentekijöitä”, hän kirjoittaa. “Heille se on aihe, joka parhaimmillaankin herättää pintapuolista kiinnostusta, ja pahimmillaan suoraa pilkkaa.”

Loeb syyttää pieniä vihreitä miehiä:  “Sensationalisoidut kuvaukset avaruusolennoista ovat johtaneet populaariin ja tieteelliseen kulttuuriin, jossa on hyväksyttävää nauraen sivuuttaa monia vakavia keskusteluja Maan ulkopuolisesta elämästä, jopa silloinkin kun näyttö selvästi viittaa siihen, että aiheesta tulisi keskustella; todellakin, sellainen mistä meidän pitäisi puhua nyt enemmän kuin koskaan.”

Vaikka Loeb uskookin, että UFO-bongarit ja Area 51 -salaliittoteoreetikot ovat yrittäneet vastata kysymykseen siitä olemmeko me yksin universumissa ja tämä on antanut huonon maineen kaikelle, Halperin vähättelee asiaa vähemmän. “Tavallaan pidän itseäni ufologina”, hän sanoo, “ja mielestäni me olemme yhtä vakavissamme kuin hänkin on. Me vain katsomme eri suuntiin.”

Andrew Siemion, tutkimusjohtaja kalifornialaisessa SETI-instituutissa, eräs johtavia valtavirran organisaatioita Maan ulkopuolisen elämän tutkimuksessa, ilmaisee myös sympatiansa UFO-bongareille, sanoen minulle: “Astronomeina ja insinööreinä me lähestymme tätä käyttäen modernin tieteen valideja työkaluja, mutta jollain tavoin se on yhtä validia lukea hyvää fiktiokirjaa ja spekuloida. Se on uskomattoman kiinnostava kysyymys, ja sellainen jota monet pohtivat eri tavoin.”

Harvardin professori Avi Loeb observatoriossaan, Cambridgessa, Massachusettsissa

Siemionin fokus on todisteiden etsiminen avaruusolentojen kommunikaatioteknologiasta osana Breakthrough Listen -projektia. Tällä hetkellä he tutkivat radioaaltoemissioita, jotka näyttävät tulleen Proxima Centaurin suunnalta, meitä lähimmästä tähdestä. Hän on hiljaa tutkimuksesta ja hän ja hänen kollegansa julkaisevat tutkimustuloksensa piakkoin. Mutta hän sanoo, että me olemme eräänlaisen Maan ulkopuolisen elämän etsinnän “renessanssin” keskellä.

Siemion ja Loeb molemmat arvostavat sitä miten paljon on vielä löytämättä. Extraterrestrialissa Loeb kirjoittaa, “tiede sen ytimessään vaatii nöyryyttä”. Pandemia on tuonut uudenlaisen tieteen arvostuksen Amerikan politiikkaan, mutta liian usein se esitetään staattisena, kaikkien hyväksymänä faktojen joukkona. Loebin selitystä ‘Oumuamuasta ei ole pakko uskoa tunnustaakseen sen miten paljon me emme vielä tiedä ja arvostaakseen tarvetta sekopäisille teorioille.

Kyse ei ole pelkästä tieteestä. Politiikka on yhä useammin kahden leirin kiistelyä heidän absoluuttisista kannoistaan koskien tiettyjä faktoja. Epäilystä ei katsella hyvällä ja portinvartijat maanisesti vaahtoavat rajasta totuuden ja “disinformaation” välillä.

Little A’Le’Innissa mies baaritiskin takana uskoutuu minulle: “Henkilökohtaisesti en ole alienjuttuihin päin”, hän sanoo. “Mutta täällä tapaa parhaat ihmiset”.  Baarissa istuva entinen kaivostyöläinen  on myös skeptikko. Useimmilla UFO-havainnoilla on varsin arkipäiväinen selitys, hän kertoo minulle hänen keskittyessään alien-burgeriinsa. ET-paitoja valikoivia asiakkaita katsellessa, ja seuratessa kun he tilaavat avaruusolentoviinaa, saattaa helposti unohtua kaikki mikä vähänkään liittyy tähän omituiseen Amerikan kitsch-puoleen. Kun astuu ulos, katsoo taivaalle aina vain laajenevaan universumiin kirkkaan yön aikaan Nevadan autiomaassa, sitä tulee pohtineeksi: olemmeko me yksin?

 

Artikkelin julkaissut The Critic

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.