John Mackeon tallensi hetken kun suuri tuntematon esine osui Jupiterin ”oikealle puolelle” maaliskuun 17. päivänä 2016.
John teki tästä timelapse-videon. Ei ole tiedossa oliko esine asteroidi, komeetta vaiko tuntematon taivaankappale.
Seuraava zoomattu ja tarkennettu kuvamateriaali näyttää törmäyksen hidastettuna ja still-kuvina.
Toisessa on John Mckeonin alkuperäinen timelapse-video.
Havaitsitko massiivista 13 tuhannen tonnin TNT-määrää vastaavaa räjähdystä joka jokin aika sitten upposi mereen 620 mailia Brasilian rannikolta?
Daily Mailin ja NASAn puhemiehen mukaan massiivinen tulipallo osui Atlantin valtamereen helmikuun 6. päivänä.
Meille kerrotaan että olisi ollut epätodennäköistä että kukaan näki sitä vaikka armeijan sensorit havaitsivat sen ympäri maailman.
NASA ja muut avaruusekspertit taas kerran koittivat peitellä sitä.
NASA raportoi suuren läpimitaltaan seitsenmetrisen meteorin räjähtävän Atlantilla.
Jättiläismäinen tulipallo osui Atlantin valtamereen aiemmin helmikuussa ja se jäi melkein havaitsematta.
NASAn tulipallosivun mukaan tulipallo oli suurin osuma planeetan pintaan sitten Tseljabinskin tulipallon jonka räjähdysvoima oli 500 tuhatta tonnia TNT:tä.
Muutaman päivän päästä maapallon ohi lentää uusi asteroidi. Maaliskuun 8. päivänä asteroidi 2013 TX68 ohittaa maapallon, mutta meille kerrotaan ettei se aiheuta vaaraa. 150 jalkaa läpimitaltaan oleva asteroidi lentää niinkin läheltä maapalloa kuin 17 000 kilometriä.
Kuinka monta heiltä on jäänyt huomaamatta?
NASA seuraa tällä hetkellä 1600+ potentiaalisesti vaaraa aiheuttavaa asteroidia, ja on ollut onni matkassa että ihmiskunta on tähän asti selviytynyt suuremmalta impaktilta. Entinen astronautti Ed Lu on kuvannut tilannetta ”kosmiseksi ruletiksi”. Kuinka kauan vielä kunnes ihmiskunnalta loppuu onni?
Viimeisin tulipalloraportti tulee Espanjasta.
Meteorihavaintoasemat Huelvan yliopiston ylläpitäminä La Hitassa, Sevillassa ja Huelvassa havaitsivat tulipallon eteläisen Espanjan ja Portugalin yllä helmikuun 21. päivänä 2016. Toinen havaittiin helmikuun 23. päivänä, ja se oli kirkkaampi kuin täysikuu. Meteori myös räjähti useaan otteeseen.
Yksi ihminen kuoli ja kolme loukkaantui kun esine jonka uskotaan olevan meteoriitti tippui taivaalta yksityisen insinöörikoulun kampukselle Natrampallissa, Velloren alueella pohjoisessa Tamil Nadussa, Intiassa helmikuun 6. päivänä 2016.
Kuului kova ääni ja vesitankin lähellä puoliltaöin Bharathidasan Engineering Collegen tiloissa kävi huonosti. Koulun opiskelija oli lähtenyt juomaan vettä ja hän sai niin pahoja vammoja että hänet julistettiin kuoleeksi sen jälkeen kun hänet oli viety Vaniyambadi Government Hospital’iin. Kolme muuta saivat pieniä vammoja, poliisiviranomaiset kertoivat The Hindulle.
Ikkunalaudat ja bussien tuulikaapit vesitankin lähellä räjähtivät törmäyksen seurauksena. Paikalle syntyi kraateri.
Kuvassa näkyy taivaalta pudonnut esine.
Samanlainen törmäys kävi Alangayamissa samalla alueella tammikuun 26. päivä. Vanhempi astrofyysikko Ahmedabadista tuli alueelle tutkimaan asiaa. Paikalliset kertoivat tuolloin nähneensä taivaalta tippuvan esineen.
Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot
Lauantai-iltana 6. helmikuuta 2016 noin kello 22:08 sadat tanskalaiset todistivat uskomatonta ilmiötä kun koko taivas yhtäkkiä syttyi tuleen ja kuului suuri räjähdyksen ääni koillis-Sjællannissa, Tanskan yleisradio kertoo.
Niels Bohr -instituutin professori Johan Fynbon mukaan kaikki viittaa siihen että meteori on iskenyt Tanskaan.
”Sen on täytynyt olla suhteellisen suuri meteoriitti. Ei auton kokoinen, mutta ehkäpä noin käsipallon suuruinen”, Fynbo kertoi DR:lle.
Silminnäkijöiden mukana oli Mikkel Pedersen Roskildesta.
”Olimme juuri ajamassa kotiin Hillerødistä Roskildeen kun noin 10 aikaan illalla olimme Slangerupin kohdalla ja näimme voimakkaan valon taivaalla, ja suuri tulipallo jolla oli pitkä häntä lensi automme yli. Se oli todella villi kokemus. Koko taivas oli tulessa ja automme myös useita sekunteja”, hän kertoo DR:lle.
Toinen silminnäkijä, Camilla Hansen Køgesta, kirjoittaa: ”Me kykenimme näkemään ja kuulemaan sen myös Køgeen asti, useat tuntemani ihmiset sanoivat nähneensä välähdyksiä ja kuulleen suuren äänen. Ikkunani valaistui ja värisi ja se oli pelottavaa. Luulin sen olevan maanjäristys.”
Paikalliset uutislähteet ovat uutisoineet tapauksen täällä, täällä ja täällä. Kööpenhaminan laitamilta on löytynyt monta kiloa avaruuskiveä.
Vaikka varsinaisesta meteorista ei ole kuvamateriaalia, useat valvontakamerat ovat saaneet talteen kirkkaan välähdyksen räjätävästä meteoriitista.
Ohi lentävä asteroidi 2013 TX68 on maapalloa lähin koskaan ennustettu taivaankappale joka on näin suuri. 45 metriä läpimitaltaan oleva kivi saattaa ohittaa maapallon 17 kilometrin etäisyydeltä maaliskuun 5, päivänä, joka on 21 kertaa lähempänä kuin mitä kuu on meitä. Tosin NASA myöntää lähestymisen olevan todella epävarma ja kiertoradan laskelman toinen reuna on yhdeksän miljoonan mailin etäisyydellä (kiertoratakoodi 7) ja etäisyys ei ole tarkkaan tunnettu tällä hetkellä.
Kuitenkin, jos asteroidi ohittaa sen lähimmän mahdollisimman kiertorataetäisyyden skenaariossa 17000 kilometrin päästä, ohilento tulee olemaan äärimmäisen lähellä. Asteroidi tulisi jopa lähemmälle kuin kommunikaatiosatelliitit lentävät maapalloa.
Asteroidi 2013 TX68 on estimoitu painonsa suhteen olevan 130 000 tonnia. Avaruuskivi liikkuu noin 51800 kilometrin tuntinopeudella maapallon suhteen.
Jos asteroidi osuisikin maahan, yhteentörmäyksestä syntyisi noin 2,5 megatonnia energiaa ilmakehään ja sen odotettaisiin aiheuttavan paikallista tuhoa.
Vertailun vuoksi samansuuruinen impakti oli kappaleella, joka osui Siperian Tunguskaan vuonna 1908.
Asteroidipiireissä Tunguskan tapauksena tunnettu kappale oli vain hieman 2013 TX68:a pienempi (arviolta noin 30-40 metriä läpimitaltaan) ja sen uskotaan tuhonneen noin 2200 neliökilometriä metsää Podkamennaja Tunguska -joen ympäriltä siellä mikä nykyään tunnetaan Krasnojarsk Krain nimisenä alueena Venäjällä.
Asteroidin löysi NASAn rahoittama Catalina-tutkimus lokakuun 6. päivänä 2013 kun se lähestyi maapalloa yötaivaalta. Kolmen päivän seurannan jälkeen asteroidi liikkui päivätaivaalle ja sitä ei voitu enää havaita.
Vaikka tiedemiehet eivät voikaan ennakoida tarkkaa kiertorataa asteroidille auringon ympärillä, he sanovat että se ei voi osua maapalloon ohilentonsa aikana ensi kuussa.
Kosmiset säteet ovat kasvamassa ja maapallon pohjoinen napa kääntyy edelleen, joka viittaa magneettisten napojen liikkeeseen. Tällä videolla BPEarthWatch selittää nämä kehityskulut ja ESA:n antaman informaation asteroidista.
Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot.
Marraskuun 2. päiävänä 2015 massiivinen meteori räjähti Bangkokin taivaalla. Omituinen tulipallo näkyi useissa osissa maata noin 20 vaille 9 aikaan illalla paikallista aikaa.
Alla on pari lyhyttä videota uusimmasta tulipallosta kun se kiitää taivaalla. Kolmas video näyttää tulipallon hidastettuna.
Ei kestä enää kauaakaan kun joku tällaisista meteoriiteista osuu maahan suoraan.
Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot
WT1190F on mystinen tiedemiehiä hämmästyttänyt esine.
Sen identiteetti ei ole vielä selvillä… tai sitten se salataan kansalta (WTF 09/11) – (WTF 9/11).
Esine joka hetkellisesti sai nimen WT1190F sen havaitsijoilta saapuu maapallon ilmakehään perjantaina 13. päivä marraskuuta 2015. Sen löysi Catalina Sky Survey.
Esine on maapallon kiertoradalla, kiertoaika noin kolme viikkoa. Sen kiertorata on tunnettu koska se havaitsi kaksi kertaa vuonna 2013 saman tiimi. Tämä pitkä havaintoaika on riittävä mallintamaan sen kiertorataa tarpeeksi hyvällä tarkkuudella ja siitä saatiin kaksi mielenkiintoista tulosta.
Ensiksikin, esine on todennäköisesti ihmisten luoma. Kappaleen liike kahden vuoden aikana voidaan mallintaa tarkasti vain jos auringonsäteilyn vaikutukset otetaan huomioon.
Auringon puskuvoima on suoraan verrannollinen kappaleen pinta-alan ja massan suhteeseen, joka voidaan siis estimoida, ja tästä saadaan vihje sen tiheydestä.
Osoittautuu, että tämän kappaleen keskitiheys on noin 10% veden tiheydestä. Se on liian alhainen ollakseen luonnollinen avaruuskivi, mutta tiheys viittaisi onttoon kuoreen, sellaiseen kuin rakettien kärkipäässä on.
Toiseksi, kappale palaa maapallon ilmakehään uudestaan parin viikon päästä perjantaina 13. päivä marraskuuta 2015, noin kello 06:20 UT.
Kappale on läpimitaltaan pieni, muutamia metrejä, ja siitä odotetaan palavan ilmakehässä suurin osa. Se mitä jää jäljelle tippuu mereen noin 100km Sri Lankasta kaakkoon.
Sen massa ei ole tarpeeksi suuri aiheuttaakseen uhkaa merellä, mutta showsta tulee kuitenkin jännittävä, sillä muutaman sekunnin ajan kappaleesta tulee varsin kirkas taivaalle.
Kuiperin vyö on kasa jäisiä kappaleita Neptunuksen kiertoradan tuolla puolen. Erityisen kummastuttava ja tähän asti selittämätön Kuiperin vyön yksityiskohta on niinkutsuttu ”ydin”.
Neljä kaasujättiläistä aurinkokunnassamme — Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus — saattavat olla kadottaneet yhden sukulaisensa pitkän aikaa sitten. Uuden tutkimuksen mukaan aurinkokunnassamme on joskus ollut viides kaasujättiläinen joka katosi noin 4 miljardia vuotta sitten sen törmättyä Neptunukseen.
Epäsuoraa todistusaineistoa tästä kadonneesta maailmasta nähdään omituisten jäisten esineiden keskittymänä — jota kutsutaan Kuiperin vyön ”ytimeksi”. Se on se laaja alue alkukantaista romia joka kiertää aurinkoa Neptunuksen kiertoradan tuolla puolen.
”Kuiperin vyö on täydellinen vihje sen ymmärtämiseen kuinka aurinkokuntamme on muodostunut”, kertoo New Scientistille tohtori David Nesvorny, astronomi Southwest Research Institutessa Coloradon Boulderissa.
Tutkimusta varten Nesvorny loi tietokonesimulaatioita Neptunuksesta sekä ”ytimestä” sellaisina kuin ne olivat 4 miljardia vuotta sitten aikaisessa aurinkokunnassamme. Siihen aikaan keskittymän uskottiin olevan Neptunuksen painovoiman vaikutuksen alainen. Mutta silloin, simulaatioiden mukaan, jotain tapahtui joka sai keskittymän pakenemaan Neptunuksen painovoimaa — ja sijoitti keskittymän sekä Neptunuksen niiden nykyisille sijaintipaikoilleen.
Tässä kohtaa kadonnut planeetta tulee mukaan kuvioihin: simulaatiot viittaisivat siihen, että toisen kaasujättiläisen olisi täytynyt töytäistä Neptunusta joka sai aikaan sen ja ”ytimen” suuntien eron.
Kadonnut planeetta törmäsi Neptunukseen ennen katoamistaan avaruuteen.
Uusi tutkimus julkaistiin verkossa The Astronomical Journal-lehdessä elokuun 10. päivänä 2015.
Tällä videolla näkyy ilmiö josta monet tiedemiehet eivät tiedä juuri mitään koska se on niin harvinainen.
Periaatteessa kyseessä on trooppinen myrsky joka näkyy taivaskameralla Kanada-Ranska-Hawaii -teleskoopista joka sijaitsee Mauna Kean tulivuoren lähistöllä 4204 metrissä. Tästä irtoaa energiaa joka suuntaa kohti ionosfääriä, avaruuden rajoja!
Aivan kuin maapallon energiat ”tuntisivat” jonkin elektromagneettisen liikkuvan avaruudessa.
Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot.
NASAn dokumentit kertovat esineestä jonka kiertorata on estimoitu 500 vuoden pituiseksi. Dokumentit paljastavat, että jokin oli häirinnyt ulkoplaneettojen kiertoratoja noin 200 vuotta sitten.
Mystinen Planeetta X saattaa olla oikeasti olemassa ja todellisuudessa se saattaa lymyillä ulkoisessa aurinkokunnassamme.
Selkeyden vuoksi, Planeetta X, joka mainitaan NASAn tiedoissa, ei ole Sitchinin ’Nibiru-planeetta’, tai oikeammin ’Nibiru-avaruusalus’ joka saapuu maapallon lähimpään pisteeseen 3600 vuoden välein.
Neptunuksen löytämisen jälkeen käytiin paljon spekulaatioita siitä voisiko aurinkokunnassamme olla enemmänkin planeettoja Neptunuksen kiertoradan ulkopuolella. 1800-luvun puolenvälin jälkeen etsintä kävi kuumana, ja saavutti huippunsa 1900-luvun alussa Percival Lowellin Planeetta X:n etsinnän aikoihin.
Lowellin hypoteesi Planeetta X:stä pyrki selittämään epäsuhdat jättiläisplaneettojen radoissa, erityisesti Uranuksen ja Neptunuksen kiertoratojen tapauksessa, ja se spekuloi jättiläismäisen ja näkymättömän kappaleen gravitaatiolla. Tämä yhdeksäs planeetta olisi aiheuttanut Uranuksen liikkeisiin niin paljon heittoa että sillä voitaisiin selittää epäkohdat.
Clyde Tombaugh, mies joka löysi Pluton vuonna 1930 on ilmeisesti tukenut Lowellin hypoteesia.
Vuonna 1978 Pluto määritettiin monta kertaa peräkkäin olevan liian pieni jotta sen painovoima voisi vaikuttaa jättiläisplaneettoihin, joka johti jälleen lyhytikäiseen kymmenennen planeetan etsimiseen.
Tämä Planeetta X, joka olisi maapalloa suurempi, lymyilisi kaukaisessa avaruudessa Plutoakin huomattavasti kauempana, odottaen sen löytämistä niinkutsuttuna ”äärimmäisenä trans-Neptuniaanisena kappaleena” (ETNO).
”Todennäköisin selitys on, että tämä planeetta ja loppujenlopuksi kaikki tuntemattomat planeetat sijaitsevat Neptunusta ja Plutoa kauempana”, sanoo Carlos de la Fuente Marcos Madridin yliopistosta.
Hän ei ole ensimmäinen jonka piikkiin mahdollinen Planeetta X:n olemassaolo laitetaan.
Maaliskuussa 2014 Chadwick Trujillo ja Scott Sheppard ilmoittivat löytäneensä kappaleet 2012 VP113 and Sednan. Kaksi tunnettua ”sisemmän Öortin pilven” asukkia, jotka sijaitsevat tutkimattomalla alueella Kuiperin vyön takana (jossa Pluto sijaitsee).
Trujillo ja Sheppard ehdottivat, että näiden kahden kappaleen kiertoradat ovat yhtäpitäviä suuremman vaikutusvoiman kanssa, ehkäpä planeetta 10 kertaa suurempi kuin maapallo joka sijaitsee 250 AU etäisyydellä auringosta.
Jos Planeetta X:n olemassaolosta on edelleen epäilystä, NASAn julkaistut dokumentit vuodelta 1988 vahvistavat että he tiesivät Planeetta X:n olemassaolosta kauan, kuten myös planeetan vaikutuksista maapalloon sen ohittaessa meidät.
Planeetta X:n lähestyminen aurinkokuntaamme lähettää uskomattomia määriä sähköisesti varattuja plasmahiukkasia aaltoina kaikkiin aurinkokuntamme planeettoihin ja nämä aallot vaikuttavat myös maapallon ytimen liikkeisiin, joka saa aikaan suuria sääilmiöitä.
Vuodesta 1996 alkaen näemme seismisen aktiviteetin kasvun ja tulivuorien purkautumisen määrän kasvamisen.
Huomio:
Clyde W. Tombaugh (1906-1997) tulee olemaan ensimmäinen ihminen joka on lähettänyt ruumiinsa jäänteet avaruuteen kun hänen tuhkansa sijoitettiin Nasan New Horizons -avaruusalukseen.
New Horizons alkoi vuonna 1990, vain kaksi vuotta Planeetta X -dokumenttien julkistamisen jälkeen.
Samaan aikaan, 90-luvun alussa, Planeetta X:n etsintä oltiin suurimmaksi osaksi hylätty, kun Voyager 2:n mittaukset löysivät epäsuhtia Uranuksen kiertoradalla.
New Horizonsin ohittaessa Pluton se matkaa mystiseen Kuiperin vyöhön… kohti Planeetta X:ää?
Seuraava video kertoo NASAn dokumenteista.
Linkki dokumentteihin:
http://adsabs.harvard.edu/abs/1988AJ…..96.1476H
Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot.
