Kaakkois-Turkissa sijaitsevasta Nemrut-vuoresta, jossa on kuningas Antiokhos I:n rakentamia jättimäisiä päitä 1. vuosisadalta eKr., keskustellaan usein vaihtoehtohistorian piireissä sen ”kosmisista” yhteyksistä. Vaikka paikan salaperäinen, 50 metriä korkea keinotekoinen tumulus ja ”taivaalle päin olevat” patsaat eivät ole virallisesti sidoksissa Maan ulkopuolisiin, ne johtavat spekulaatioihin muinaisista yhteyksistä taivaisiin ja UFOihin.
Mutta mitä todella on haudattu Nemrut-vuoren alle? Maanläpäisevä tutka havaitsi kammioita, jotka on suljettu 2000 vuotta, ja sama Gizasta peräisin oleva Leo-Orion-kuvio näkyy myös täällä.
UFO-kontakti, jolla oli validoitua materiaalia, väittää, että olennot kertoivat hänelle, että alla on muinainen avaruusalus.
Tietoja UFOista, jotka lopulta liittyivät Nemrut-vuoreen; vuosina 2007–2009 turkkilainen yövartija Yalcin Yalman kuvasi Marmaranmeren yllä useita kiekon muotoisia esineitä, jotka näyttivät näyttävän humanoidiolentoja ohjaamon kaltaisessa rakenteessa.
Kuvia väitetyistä olennoista
Lehto Files yhdistää tässä tutkimuksessa muinaisen arkeologian, nykyaikaiset UAP-ilmiöt ja skannaustekniikan, joka voisi paljastaa totuuden.
Yalçin Yalmanin väite Nemrut-vuoresta (Turkin kuuluisin UFO-tapaus)
Leo-Orion ”Taivaan portti” -kuvio, joka yhdistää Gizan ja Nemrutin
SAR- ja Muon-skannaustekniikka (haastattelu tri Filippo Biondin kanssa)
Tämä ei ole muinaisten avaruusolioiden spekulaatiota. Tämä on dokumentoitua näyttöä, vertaisarvioitua tutkimusta ja validoitua UFO-materiaalia – kaikki viittaavat yhteen salaperäiseen vuoreen Turkissa.
3I/ATLAS on tähtienvälinen vierailija, joka löydettiin 1. heinäkuuta. Sen leveyden arvioidaan olevan jopa 24 kilometriä, ja se syöksyy kohti Aurinkoa yli 210 000 kilometrin tuntinopeudella. Onneksi se ei tule lähemmäksi Maata kuin 1,6 astronomista yksikköä – noin 240 miljoonaa kilometriä NASA:n mukaan.
NASA väittää, ettei ole syytä huoleen – kyseessä on vain komeetta, eikä siinä ole mitään erikoista. Mutta tässä kohtaa asia muuttuu mielenkiintoiseksi: 3I/ATLAS on kolmas tunnettu tähtienvälinen objekti, joka on saapunut aurinkokuntaamme, edeltäjiensä ollessa salaperäinen ’Oumuamua vuonna 2017 ja komeetta Borisov vuonna 2019. Ja kuten nuo kaksi, se käyttäytyy tavalla, joka poikkeaa siitä, mitä odotamme luonnollisilta komeetoilta.
Äskettäin julkaistu artikkeli preprint-palvelimella arXiv (16. heinäkuuta) kyseenalaistaa NASA:n virallisen selityksen. Tutkimus, jonka ovat kirjoittaneet kolme tutkijaa, mukaan lukien Harvardin astrofyysikko Avi Loeb, viittaa siihen, että 3I/ATLAS ei ehkä olekaan komeetta. Sen sijaan tiimi ehdottaa, että se voisi olla keinotekoinen esine: tuntemattoman avaruusolennon lähettämä valvontasondi, mahdollisesti jopa vihamielinen.
Loeb varoittaa, että jos tämä hypoteesi osoittautuu paikkansa pitäväksi, seuraukset ihmiskunnalle voivat olla vakavat. Hän ehdottaa, että puolustuksellisten vastatoimenpiteiden valmistelu voi olla tarpeen, jos tämä kohde muodostaa todellisen uhan.
Mikä tekee 3I/ATLAS:sta niin epätavallisen?
Loebin mukaan kohteen lentorata on niin harvinainen, että todennäköisyys sille, että luonnollinen komeetta seuraisi samaa reittiä, on alle 0,005 %.
Se ohittaa epätavallisen läheltä kolme planeettaa – Venuksen, Marsin ja Jupiterin – mikä herättää lisää epäilyksiä.
Kaikkein merkittävintä on, että 3I/ATLAS:lla ei ole komeetta, kaasun ja pölyn pilvi, joka yleensä ympäröi komeettoja.
”Kun dataa analysoidaan avoimin mielin, se tarjoaa vakuuttavaa näyttöä siitä, että 3I/ATLAS voi olla luonteeltaan teknologinen”, Loeb selitti.
Itse asiassa Loeb esittää kahdeksan konkreettista syytä, miksi tämä objekti ei todennäköisesti ole luonnollinen tähtienvälinen vierailija – ja miksi se voi olla keinotekoinen. (Voit lukea hänen koko analyysinsä (täältä).
Ajatus siitä, että tämä salaperäinen objekti voisi olla avaruusolioiden alus, joka mahdollisesti valmistautuu lähempään kontaktiin Maan kanssa, on vähintäänkin huolestuttava. Toistaiseksi voimme vain odottaa, tarkkailla… ja ihmetellä.
TR-3B:n koodinimi on Astra. Taktinen tiedustelualus TR-3B lensi ensikerran 90-luvun alussa. Kolmion muotoinen ydinkäyttöinen lentolaite kehitettiin huippusalaisen Aurora-ohjelman alaisuudessa SDI:n ja mustan budjetin rahoilla. Ainakin kolme yli miljardi dollaria maksaneutta TR-3B:a lensi vuoteen 1994 mennessä. Aurora on salaisimpia ilmailualan ohjelmia koskaan. TR-3B on kaikkein eksoottisin Aurora-ohjelman tuottama laite. Sen on rahoittanut ja operatiivisesti toimeksiantanut National Reconnaissance Office (NRO), NSA, ja CIA. TR-3B:n lentävä kolmioalus ei ole fiktiota, ja se on rakennettu teknologialla, joka oli saatavilla 1980-luvulla. Ei aivan kaikki UFO-havainnot ole kuitenkaan heidän aluksiaan.
Kuva: newscitrus.net
TR-3B -aluksen ulkopinnoite on reaktiivinen sähköiselle tutkastimulaatiolle ja voi muuttaa reflektiivisyyttä, tutka-absorptiota ja väriään. Tämä polymeeripinta, kun sitä käytetään TR-3B:n sähköisten vastatoimien (Electronic Counter Measures, ECCM) kanssa voi saada aluksen näyttämään pieneltä lentokoneelta tai lentävältä sylinteriltä — tai jekuttaa tutkaa jopa valheellisesti havaitsemaan erilaisia aluksia, ei mitään lentokonetta tai useita lentokoneita useassa paikassa. Kiertävä, plasmalla täytetty kiihdytinrengas nimeltään magneettikenttädisruptori (Magnetic Field Disrupter, MFD) ympäröi pyörivää miehistöosastoa ja se on paljon edellä mitään kuviteltavissa olevaa teknologiaa.
Sandian and Livermoren laboratoriot kehittivät takaisinmallinnettua MFD-teknologiaa. Valtio tekee mitä tahansa suojellakseen tätä teknologiaa julkisuudelta. Plasma, joka perustuu elohopeaan, paineistetaan 250 tuhanteen ilmakehään 150 kelvinasteen lämpötilassa, ja se kiihdytetään 50,000 rpm vauhtiin, millä aikaansaadaan suprajohtava plasma ja sen seurauksena gravitaatiodisruptio. MFD luo magneettikentän, joka disruptoi tai neutralisoi lähistöllä olevan massan aiheuttaman painovoiman vaikutukset 89-prosenttisesti. Älä ymmärrä väärin. Tämä ei ole antigravitaatiota. Antigravitaatio tarjoaa työntövoiman, jota voidaan käyttää voimanlähteenä. MFD luo disruption Maapallon painovoimakenttään pyörivän kiihdyttimen massalla. Pyörivä massa kiihdyttimessä ja kaikki massa sen lähellä, kuten miehistön kapselit, lentoelektroniikka, MFD-järjestelmä, polttoaineet, miehistön ympäristöjärjestelmät ja ydinreaktori vähenevät massaltaan 89 prosenttia. Tämä saa aikaan vaikutuksen, joka tekee aluksesta äärimmäisen kevyen liikutella ja se kykenee suoriutumaan paremmin kuin mikä tahansa muu lentokone, poislukien tietysti UFOt joita me emme itse ole rakentaneet.
TR-3B on korkean lentokorkeuden tutkassa näkymätön tiedustelukone, jolla on ääretön lentoaika. Kun sen saa vauhtiin, ei vaadita paljoakaan voimaa pitää sen lentokorkeus. Groom Lakella on huhuttu, että uudenlainen alkuaine toimii plasman katalyyttina. Kun aluksen massa vähenee 89%, alus voi matkata Mach 9 -nopeudella, joko vaaka- tai pystysuoraan. Lähteeni kertovat, että sen toimintakykyä rajoittaa ainoastaan ihmispilottien kestämät kiihtyvyydet. Tämä on paljon, oikeasti, koska 89%:n massan reduktio vähentää myös G-voimia 89%.
Kuva: matrixdisclosure.com
TR-3B:n työntövoima tulee kolmesta polttimosta, jotka on kiinnitetty kolmiomuodon nurkkien alle. TR-3 on Mach 9:a alhaisemmilla nopeuksilla kulkeva alus kunnes se saavuttaa 36 kilometrin lentokorkeuden, jolloin taivas on rajana sille miten kovaa se voi kulkea! 3 rakettimoottoria jokaisessa aluksen nurkassa käyttävät vetyä tai metaania ja happea polttoaineena. Nestemäisen happi/vety-rakettijärjestelmän polttoaineesta 85% on massaltaan happea. Ydinkäyttöinen rakettimoottori käyttää vetyä polttoaineenaan, johon on sotkettu happea lisäpotkua antamaan. Reaktori lämpenee nestemäisellä vedyllä ja se ruiskuttaa nestemäistä happea niin, että vety palaa samaan aikaan nestemäisen hapen kanssa jälkipolttimessa. Multimodaalinen työntövoimajärjestelmä voi toimia ilmakehässä, kun ydinreaktori tuottaa työntövoimaa, ja yläilmakehässä vetypolttimolla, ja kiertoradalla yhdistetyn vety/happityöntövoiman avulla.
Kolme rakettimoottoria joutuu työntämään ainoastaan 11 prosenttia TR-3B:n liikemäärästä. Moottoreiden suunnittelijan sanotaan olevan Rockwell. Monet kolmio-UFOjen havainnot eivät ole avaruusolentojen aluksia, vaan huippusalainen TR-3B. NSA, NRO, CIA ja ilmavoimat ovat leikkineet kuurupiiloa nomenklatuuralla — ja luoneet TR-3:n, modifikaation nimeltään TR-3A, sitten TR-3B, sekä Teir 2, 3 & 4, joissa kaikilla on suffikseina joko plus tai miinus. Nämä on lisätty sekoittamaan vielä lisää, sillä jokainen näistä on oma aluksensa eikä yksi ja sama alus. TR-3B on eri kuin TR-3A, niinkuin banaani on eri kuin greippi. Jotkut näistä aluksista ovat miehitettyjä ja toiset ovat miehittämättömiä.
Kaikki selkiytyy Belgiassa, jossa on tehty useita UFO-havaintoja. Belgian ilmavoimat yhdessä kohtaa olivat kiinnostuneita selvittämään ilmiön luonteen, ja he antoivat luvat F-16 -hävittäjille sillä ehdolla, että paikallispoliisi tekisi visuaalisia havaintoja maasta ja nämä vahvistettaisiin tutkalla.
Sellaisen päätöksen seuraus oli, että 31. maaliskuuta 1990 kello 00:05 kaksi F-16 -hävittäjää lähetettiin matkaan Beauvechainin ilmatukikohdasta kohti tutkakontaktia.
Yhteensä 9 torjuntayritystä tehtiin tuona yönä. Kuudessa tapauksessa pilotti sai lukittua ilmassa tähtäimen. Lukitusetäisyys vaihteli 5-8 merimailin välillä. Kaikissa tapauksissa kohteen nopeus ja korkeus vaihteli nopeasti, ja lukitus irtaantui 10-60 sekunnissa. Nopeudet vaihtelivat 150:n ja 1010:n solmun välillä. Kolmessa tapauksessa molemmat F-16 -hävittäjät rekisteröivät samanaikaisen lukituksen samoilla parametreilla. Molemmat hävittäjät lensivät arviolta 2 merimailin etäisyydellä toisistaan. Yöolosuhteista johtuen visuaalista kontaktia ei saatu muodostettua.