Avainsana-arkisto: Sumeria

Anunnakit: Muinaisia jumalia vai avaruusolentovierailijoita?

Jumalten paino oli musertava, heidän työmääränsä sietämätön. Siirretään taakka ihmiskunnalle! Näin sanovat vanhimmat saviin kaiverretut säkeet, katkelma Mesopotamian Atrahasis-tarusta. Entä jos nämä jumalalliset hahmot eivät olisikaan pelkkiä legendoja? Entä jos tarinat viittaavat johonkin paljon vanhempaan ja oudompaan kuin olemme uskoneet? Nimi Anunnaki tulee sumerilaisten kirjoitusten kaiverretuista symboleista, joiden rivit kertovat jumalten teoista, jotka muovasivat maailmaa ja valvoivat maata.

Muinaisen Mesopotamian kehdosta tulee tarina, joka on vanhempi kuin mikään imperiumi, kaiverrettu savitauluihin ja kuiskattu läpi aikojen: tarina Anunnakeista. Olivatko he jumalia, symboleja vai jotain paljon kummallisempia vierailijoita tähtien takaa, jotka muovasivat ihmiskunnan sivilisaation? Sumerin myytit kertovat luomisesta, kapinasta, jättiläisistä ja suuresta tulvasta. Mutta kun ne yhdistetään muinaisten astronauttien teoriaan, nämä legendat saavat uuden ulottuvuuden, joka voisi kirjoittaa ihmiskunnan historian uusiksi.

Keitä olivat Anunnakit? Mesopotamian muinaisissa sumerilaisissa teksteissä heidät kuvataan taivaanjumala Anin ja maajumalatar Kin jälkeläisiksi. Heidän nimensä esiintyvät Atrahasis-eepoksessa, Enuma Elishissa, Gilgamesh-eepoksessa ja sumerilaisessa kuninkaiden luettelossa, jotka on kaiverrettu savitauluihin yli 4000 vuotta sitten.

Valtavirran historioitsijoille Anunnakit ovat mytologisia jumalia. Muinaisten astronauttien teoriassa he olivat kuitenkin todellisia olentoja, avaruusolentoja, jotka muovasivat varhaista sivilisaatiota.

Kirjailija Zecharia Sitchin popularisoi ajatuksen, että Anunnakit tulivat Nibirusta, piilotetusta ”kahdestoista planeetasta”, joka kiertää pitkällä, elliptisellä radalla. Hänen tulkintansa sumerilaisten kirjoitusten mukaan Anunnakit joutuivat ympäristökatastrofiin. Heidän planeettansa ilmakehä oli pilaantumassa, ja ratkaisuksi he löysivät kullan, joka voitiin jauhaa hiukkasiksi ja levittää suojaksi.

Tämä selviytymisen tavoite toi heidät Maahan yli 400 000 vuotta sitten. He louhivat luonnonvaroja, muuttivat elämää ja saattavat jopa olla luoneet ihmiskunnan.

Tabletit kuvaavat, kuinka alemmat jumalat, Igigi, pakotettiin raskaaseen työhön, kunnes he kapinoivat. Anunnakit loivat ihmiset korvaamaan heidät.

Myytin mukaan ihmiskunta luotiin savesta, johon sekoitettiin jumalallista verta. Sitchinin tulkinnan mukaan kyseessä oli geenitekniikka: Anunnakien DNA:n fuusio Homo erectuksen kanssa. Ensimmäinen prototyyppi oli Adamu, nimi, joka muistuttaa raamatullista Aatamia.

Sumerilainen ”Edin”, joka myöhemmin heijastui heprealaisessa Edenissä, ei ehkä ollut paratiisipuutarha, vaan Anunnakien laboratorion etuvartioasema.

Kaksi Anunnaki-veljestä muovasi ihmiskunnan kohtalon:

Enki – viisauden ja vesien jumala, jota pidetään usein ihmiskunnan liittolaisena, joka jakaa tietoa.

Enlil – ankara ja autoritaarinen, joka halusi hallita ja pelkäsi ihmisten kasvavan liian voimakkaiksi.

Heidän kilpailunsa kulkee läpi Mesopotamian myyttien ja vaikuttaa tarinoihin jumalallisesta rangaistuksesta, selviytymisestä ja ihmisten taistelusta.

Ajan myötä jotkut Anunnakit rikkoivat sääntöjä ja ottivat ihmisnaisia kumppaneikseen. Heidän jälkeläisensä olivat nefilimit, jättiläiset ja ”mahtavat miehet, joista oli paljon puhetta”. Enochin kirjassa heidän isiään kutsutaan Vartijoiksi, joita johti Shemyaza.

Tarinan mukaan nämä hybridit muuttuivat väkivaltaisiksi, turmelivat maailman ja muuttuivat hallitsemattomiksi. Ratkaisu oli radikaali: suuri tulva, joka puhdisti maan.

Atrahasis-eepos, Gilgamesh-eepoksen Utnapishtimin tarina ja Raamatun Nooa kuvaavat kaikki samaa tapahtumaa: jumalan varoittama valittu mies, elämän säilyttämiseksi rakennettu alus, alukselle kuljetetut eläimet ja maata etsimään lähetetyt linnut. Ihmiskunta selvisi, mutta heikompana, lyhyemmällä elinkaarella ja ikuisesti muuttuneena.

Muinaisten astronauttien teorian kannattajat uskovat, että Anunnakit jättivät jälkiä kiveen:

Mesopotamian zigguratit – kuvattuina ”taivaan ja maan välisiksi siteiksi”, mahdollisesti laskeutumisalustoiksi.

Gizan suuri pyramidi – suunnattu pohjoiseen, massiivinen, teorian mukaan pikemminkin voimalaitos tai majakka kuin hautakammio.

Megalitiittiset monumentit ympäri maailmaa – kivikehät, syklopeeniset muurit ja pyhät paikat, jotka mahdollisesti liittyvät Anunnakien vaikutukseen.

Myös sumerilainen kuninkaiden luettelo viittaa jumalalliseen perintöön kuvaamalla hallitsijoita, joiden elinikä oli tuhansia vuosia, mikä on ehkä todiste puolijumalallisista hybrideistä.

Valtavirran arkeologia pitää Anunnakeja symbolisina jumaluuksina, metaforina kosmisen järjestyksen ja ihmisen kamppailun suhteen. Mutta vaihtoehtoisessa historiassa he olivat todellisia olentoja, Nibirusta tulleita avaruusolentoja, jotka muovasivat sivilisaatiota, opettivat tähtitiedettä, metallurgiaa, maataloutta ja lakia ja jättivät jälkensä myytteihin ja monumentteihin, jotka ovat säilyneet tähän päivään asti.

Tutustu Anunnakien mysteeriin – sumerilaisiin jumaliin, Nibiruun, geenitekniikkaan, nefilimeihin, suureen tulvaan ja muinaisten astronauttien teoriaan alla olevassa videossa.

Muinaiset sumerilaiset tulkinnat esittävät Eedenin suljetuksi alueeksi, jossa harjoitetaan geenimanipulointia ja jossa on kilpailevia ”jumalia”

Ihmisalkuperän kysymys on perustana laajalle joukolle väitteitä, jotka esittävät muinaisen Lähi-idän avaruusolentohallinnon ja geenimanipuloinnin näyttämönä. Tässä selityksessä mesopotamialaisia lähteitä käytetään haastamaan perinteinen käsitys Eedenistä paratiisina ja se sijoitetaan sen sijaan teknologisesti edistyneiden olentojen valvoman kontrolloidun alueen sisälle. Sumerilainen ydinalue – Ur, Sippar ja Nippur – esitetään tämän uudelleentulkinnan tekstuaalisena perustana, vaikka todistusaineiston painoarvo riippuu edelleen käännöksistä ja hypoteeseista eikä vahvistavista kaivauksista näillä paikoilla.

Argumentin ytimessä on kieli. Kääntäjä Anton Parks väittää, että perinteiset käännökset peittävät alkuperäisen, ankaramman kontekstin: suljetun alueen, jossa ihmiset tekivät työtä ”jumalten” yhteisön hyväksi. Hän ehdottaa lisäksi maantieteellistä painopistettä Turkin kaakkoisosan ylängöille, lähellä neljän Edeniin liittyvän joen lähteitä. Kannattajat pitävät tätä aluetta sekä uskottavana että poliittisen epävakauden vuoksi saavuttamattomana, ja korostavat, että arkeologiset tutkimukset paikan päällä eivät ole vahvistaneet näitä väitteitä. 1900-luvun alkupuolella Urissa tehdyt kaivaukset ja 1800-luvulla Sipparista löydetyt savitaulut muodostavat taustan, kun taas myöhempien assyrialaisten ja babylonialaisten tutkijoiden rooli sumerilaisten tekstien säilyttämisessä selittää, miten nykyaikaiset tutkijat voivat lukea muuten eristyneen kielen.

Teknologiset ja biologiset teemat kulkevat punaisena lankana tämän kertomuksen läpi. Enki ja Enlil kuvataan kilpailevina hallitsijoina, joiden politiikka ihmiskuntaa kohtaan eroaa toisistaan, Enkin ollessa sympaattinen ja interventionistinen. Tarina kertoo Enkin toteuttaneen geeniteknisen kloonausohjelman, jossa käytettiin paikallisten hominidien genomia ja joka johti ihmisten syntyyn. Kommentaattori Gregg Braden korostaa fuusioitunutta ihmisen kromosomia 2 geneettisenä poikkeamana ja väittää, että se heijastaa tarkkaa muunnosta, jota evoluutiomallit eivät täysin kata. Vastakohtana valtavirran genetiikka pitää kromosomin 2 fuusiota hyvin dokumentoituna luonnollisena tapahtumana, joka on yhdenmukainen suurten apinoiden yhteisen alkuperän kanssa, mikä korostaa tarvetta erottaa tulkinnalliset päällekkäisyydet vakiintuneesta tieteestä.

Historialliset ja teologiset uudelleentulkinnat ulottuvat myös raamatulliseen terminologiaan. Käärme kuvataan uudelleen Enkiksi, ihmisten näkyväksi keskustelukumppaniksi, kun taas ”Saatana” liitetään sumerilaiseen hallinnolliseen titteliin. Heprealaisen Raamatun syntyajanjaksoa käytetään viitteenä toimituksellisista valinnoista, jotka ovat saattaneet muokata vanhempia mesopotamialaisia kertomuksia myöhempien teologisten tavoitteiden mukaisiksi. Kannattajat väittävät, että terminologian muutokset – kuten Eedenin ”puutarhan” tulkitseminen aidatuksi alueeksi – muuttavat tarinan eettisyyttä ja muuttavat ihmisten ”tottelemattomuuden” pyrkimykseksi toimia itsenäisesti tai hankkia tietoa. Graham Hancock kontekstualisoi tämän osaksi laajempaa dualismin ja moraalisen valinnan motiivia, joka läpäisee muinaiset perinteet.

Politiikka ja kulttuuriset ulottuvuudet nousevat esiin taustalla: varhaisen arkeologian yhteydet raamatullisiin yhteiskuntiin, modernien instituutioiden kiinnostus esoteeriseen perintöön ja systemaattisen kenttätutkimuksen puuttuminen näillä vuoristoalueilla. Tutkijoille seuraavat askeleet ovat suoraviivaisia mutta vaativia: kohdennetut tutkimukset ja kaivaukset, jos turvallisuustilanne sen sallii; korkean resoluution kuvien ja mainittujen kivitaulujen translitteraatioiden julkaiseminen; sekä riippumattomat, vertaisarvioidut filologiset tutkimukset. Ennen kuin tällainen työ on tehty, väitöskirja pysyy provokatiivisena synteesinä kielitieteestä, mytologiasta ja spekulatiivisesta historiasta, joka liittyy laajempaan keskusteluun ihmiskunnan menneisyydessä esiintyneestä ei-inhimillisestä älykkyydestä.

 

Artikkelin julkaissut uapdrop.com

Anu, Anunnakien johtaja

Kirjoittanut Tyrone Ellington

Ne tutkijat (eivät kuitenkaan kaikki), joiden kirjoja olen lukenut, ovat yhtä mieltä siitä, että sumerialaiset uskoivat jumalaan nimeltä An, tunnetaan myös nimellä Anu, Nibirulta tullut jumala. An on sumerialainen nimi Anulle, Anu taas on akkadiaa. Kuvaukset Anu/An:sta ovat yhdenmukaiset läpi koko Mesopotamian.

www.britannica.com kirjoittaa, “An, perua Sumerian vanhimmalta kaudelta, vähintään niin vanha kuin 3000 eaa. Alunperin häntä on kuvattu suurena härkänä; muotona joka myöhemmin erotettiin jumalasta erilliseksi mytologiseksi olennokseen, Taivaan Häräksi, jonka An omisti.”

Anuun liittyvät uskomukset

Tiettyjen henkilöiden mukaan, jotka ovat saaneet opiskella ja kääntää nuolenpääirjoitustauluja muinaisen Mesopotamian ajalta, sekä muita historiallisia dokumentteja, kuvaavat Anua “jumalaksi” joka johti Anunnaki-pantheonia. Mielenkiintoista on, että varhaisimmat Sumerian nuolenpääkirjoitustekstit eivät mainitse yhtään sitä mistä Anu oli tullut tai miten.

Mielestäni tämä johtuu siitä, että se on vain tulkinta, joka käyttää eri lähteitä täyttämään aukot, joita Sumerian nuolenpääkirjoitustableteissa oli niiden hajotessa tai kadotessa tai kuluessa lukukelvottomiksi.

Anunnakeilla oli numerojärjestelmä, jonka kantaluku oli 60. 60 oli suurin luku Anunnakeille.

kirjasta The 12th Planet, kirjoittanut Zecharia Sitchin

Anulla oli monta lasta, koska hänellä oli monta vaimoa. Anunnakien lakien mukaan ainoastaan kahta siniverisen lasta sai pitää kruununperillisen, jotka tässä tapauksessa olivat Enki ja Enlil. Enlil päätyi Anun kruununperijäksi Enkin sijaan, koska Enlilin äiti oli Anun puolisisar.

Anu, Enki ja Enlil muodostavat niinkutsutun “pyhän kolminaisuuden.”

Anulla oli muitakin lapsia kuin Enki ja Enlil: Nikikurga, Nidaba, Baba, Inanna, ja mahdollisesti Anamelek. Anu oli enemmän taustahahmo verrattuna muihin Anunnaki-jumaliin, vaikka hän olikin koko pantheonin pää. Jotkut tutkijat uskovat Anun eläneen Nibirulla (missä se sitten sijaitsikaan), ja hän hallitsi sieltä. Oli aikoja, jolloin Anu vieraili hovinsa kanssa muinaisessa Mesopotamiassa, ja noina kertoina suoritettiin rituaaleja Anun saapumisen kunniaksi.

Taivas vai Maa

Monien eri tutkijoiden mukaan Anu oli Nibirun johtaja. Voitettuaan Alalun kamppailussa, hän astui valtaan ja hänestä tuli Nibirun hallitsija. Alalu pakeni ja muutti tuntemattomaan maahan. Jotkut tutkijat uskovat, että tuntematon maa oli Maapallo, toiset taas pitävät paikkaa vain uutena maana.

Voisiko Taivas ja Nibiru olla sama asia? Ensimmäiset kirjoitetut kuvaukset “taivaasta” ovat Sumerian ajoilta. Todisteet löytyvät täältä, mutta se ei tarkoita että Taivas olisi Maapallon ilmakehän ulkopuolella.

“Taivas: paikka jota monissa uskonnoissa pidetään Jumalan (tai jumalien), enkeleiden, ja hyvien ihmisten olinpaikkana kuoleman jälkeen, jonka usein kuvataan olevan taivaan yläpuolella.”

Olen lukenut kirjojsa, joissa sanotaan Nibirun olleen Anunnaki-jumalien planeetta, ja Nibiru kiertää Aurinkomme ympäri 3600 vuoden välein. Kun Nibiru on lähimpänä Maapalloa, se käynnistää Maapallolla mullistukset. Esimerkiksi kristityt tuntevat hyvin tulvatarinan.

Olen lukenut monia kirjoja Anuna/Anunnakeista. Suurin osa informattiosta on samaa; mutta tällä sivustolla, ETCSL, on tekstejä, joiden informaatio eroaa Nibiru-planeetasta puhuttaessa. Planeetta kirjoitetaan sivulla Nibru, eikä sivustolla pidetä sitä edes planeettana.

Enki ja maailmanjärjestys: c.1.1.3
“Ihailen sen vihreitä setripuita. Katsokoon Meluḫan, Maganin ja Dilmunin maat minun perään, Enkin perään. Lastattakoon Dilmunin veneet puulla. Lastattakoon Maganin veneet täyteen lastiin. Kuljettakoon Meluḫanin magilum-veneet kultaa ja hopeaa ja tuokoon ne Nibrulle Enliliä, kaikkien maiden kuningasta, varten.”

— Black, J.A., Cunningham, G., Ebeling, J., Flückiger-Hawker, E., Robson, E., Taylor, J., and Zólyomi, G., The Electronic Text Corpus of Sumerian Literature
(http://etcsl.orinst.ox.ac.uk/), Oxford 1998–2006.

Anun symbolimerkki oli 8-sakarainen tähti, ja Sumerian merkistössä tähti tarkoitti An’ia. Tämä tavallaan osoittaa mistä ensimmäinen ristisymboli on peräisin, jotkut uskovat. Anun asuinpaikka oli “taivas”. Se ei eroa mitenkään siitä missä Jumala asuu. Olen myös saanut tietää, että An tarkoittaa tähteä, taivasta ja jumalaa.

Sumerinkielen sana jumalalle tai jumalattarelle on Dingir.

Käännökset

Monia löydettyjä nuolenpäätauluja on käännetty, ja monet muut taulut pitäisi vielä kääntää. Kuten olen aiemmissa artikkeleissa maininnut, olen lukenut monia eri kirjoja ja katsonut dokumentteja Anunnakeista. Ja ne antavat yleiskuvan siitä “keitä” Anunnakit olivat. Mutta eri tulkinnoissa on paljon ristiriitaisuuksia. Esimerkiksi käy vaikka sana jumala.

Alkuperä

Suurin osa lukemistani sumerialaisista kirjoitetuista kirjoista ei selittänyt mistä sumerialaiset olivat tulleet. Olen lukenut, että on olemassa mahdollisuus, että he tulivat idästä, mutta nuo selitykset on kasattu käyttäen muita historiallisia dokumentteja kuin Sumerian nuolenpääkirjoitusta.

Vasta sen jälkeen kun olin kuullut haploryhmä E1B1B:stä sain paremman kuvan sumerialaisten alkuperästä, ja se antoi paremman kuvan siitä keitä nämä jumalat olivat, Anu mukaanlukien.

Haploryhmä E1b1b (aiemmin tunnettu nimellä E3b) edustaa viimeistä suoraa maahanmuuttoa Afrikasta Eurooppaan. Uskotaan, että se ilmestyi Afrikansarveen arviolta 26 000 vuotta sitten ja levisi Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-Itään myöhäispaleoliittisella ja mesoliittisella kaudella. E-M78 ja E-Z827 syntyivät 20 000 ja 24 000 vuotta sitten. E1b1b-perimyslinjat ovat läheisesti kytköksissä afroaasialaisten kielten leviämiseen.

​Haploryhmä E1b1b (Y-DNA) – Eupedia (klikkaa tästä lukeaksesi lisää)​

Ajoitus on tärkeää kun selvitetään historiaa ja alkuperää. Meidän tulee selvittää aikakausi käyttäen kaikkia saatavilla olevia lähteitä ja tutkimuksen aspekteja. Monet lukemistani Sumeriasta kirjoitetuista kirjoista eivät todella kuvaa sitä mistä he tulivat, ja se voi johtua Sumerin kielestä ja kirjoitustyylistä.

Sumerian varhaisimmat nuolenpäätekstit ajoittuvat välille 3500-3000 e.Kr. Vanhimmat Homo Sapiensin luut on löydetty Marokosta, Afrikasta, ja ne ulottuvat jonnekin 300 000 vuoden päähän. Mieti kaikkea sitä histofiaa vanhimpien Homo Sapiensin luiden ja Sumerian sivilisaation välissä, sekä ihmisten kehitystä noin yleensä.

Kun sain kuulla haploryhmistä ensikertaa, järkytyin kuullessani miten on mahdollista selvittää jokaisen ryhmän liikkeet ajallisesti. Toki siinä on virhemarginaali, mutta tuo kuitenkin auttaa sulkemaan pois vaihtoehtoja mahdolliselle alkuperälle.

Useita eri lähteitä tutkiminen auttoi minua paremmin ymmärtämään sumerilaisia ja Anunnakeja, sekä se ettei uskonut vain yhden henkilön olevan oikeassa. Jokainen lukemani kirja on palapelin palanen. Jokaisella henkilöllä on erikoisosaamisensa, ja se auttaa minua oman historiamme ymmärtämisen matkallani.

En koskaan keskity uskomaan pelkästään yhtä teoriaa. Se tekisi minusta jonkun toisen ideoiden seuraajan; kuuntelen, luen ja koitan oppia mahdollisimman paljon muilta, ja tällä tavoin opin myös paljon enemmän ymmärtämään ensimmäisiä “jumalia”.

Etsintä jatkuu.

Luettavaa

 

Artikkelin julkaissut rebirthoftheword.com