Lisää Bill Cooperin paljastuksia Majestic Twelvesta

Tämä on Bill Cooperin BBS-purkeissa kuten Paranetissa julkaisemia tekstejä. Teksti on useammassa osassa, mutta kaikesta päätellen alunperin kyse on MAJIC2.TXT-nimisestä tiedostosta. Cooper paljastaa tietojaan MJ-12:sta.


Tämä on vain yksi monista tiedostoista, jotka aion ladata ja jotka vahvistavat MAJIC.TXT-tiedostossani olevat tiedot.
Bill Cooper

PROJECT GRUDGE/BLUE BOOK -raporttien sarja on julkaistu vuosien varrella liittyen Yhdysvaltain ilmavoimien UFO-tutkimukseen, joka oletettavasti päättyi Condon-raportin julkaisemiseen 1960-luvun lopulla. GRUDGE/BLUE BOOK -raportit 1–12 olivat yleisesti ottaen harmittomia eivätkä sisältäneet salaisia tai todella arkaluontoisia tietoja. Lopullinen raportti nro 14 levitettiin laajalti, ja siitä kirjoitettiin kokonainen kirja: FLYING SAUCERS: AN ANALYSIS OF THE AIR FORCE PROJECT BLUE BOOK SPECIAL REPORT NO. 14, kirjoittanut Leon Davidson. Viides painos julkaistiin vuonna 1976 Blue-Book Publishersin toimesta, 64 Prospect St., White Plains, New York 10606. Julkisuudesta puuttui kuitenkin raportti nro 13.

Useita vuosia sitten Bill English, Arizonan osavaltion lainsäätäjän poika ja entinen Green Berets -joukkojen kapteeni, oli määrätty RAF:n ”kuuntelupisteeseen” Lontoon pohjoispuolelle tietojen analysoijaksi. Englishia pyydettiin tehtäviensä yhteydessä laatimaan analyysi vaikeasti ymmärrettävästä GRUDGE 13 -raportista. Kun hänet vapautettiin työstään ”kuuntelupisteessä”, hän palasi Yhdysvaltoihin ja alkoi tehdä omia pieniä UFO-tutkimuksia. Englishille UFO-ilmiö ei ollut vieras. Vietnamissa hän oli ollut jäsenenä erikoisjoukkojen tutkintaryhmässä, joka lähetettiin hakemaan B-52-konetta, jonka UFO oli pakottanut laskeutumaan ja jonka kaikki matkustajat olivat saaneet surmansa. B-52-koneesta oli saatu ennen sen putoamista viesti, jonka mukaan se oli ”…UFO:n hyökkäyksen kohteena…”, ”…iso valo…”. Kone löydettiin ehjänä viidakosta. Siellä ei ollut merkkejä pakkolaskusta. Vain rungon alaosa oli vaurioitunut, moottorikoteloiden alapuolella ei ollut vaurioita. Vaikka kone oli täysin ehjä, koko miehistö oli silvottu.

English on edelleen ylläpitämien kontaktien kautta päätynyt siihen tulokseen, että Yhdysvaltain hallitus tukee ”ehdottomasti” ”UFOja ja vangittuja avaruusolentoja koskevaa hanketta”. Hänen saamiensa tietojen mukaan Yhdysvaltain hallitus vangitsi kolme avaruusolentoa, joista yksi oli vielä elossa vankeudessa vuoden 1981 puolivälissä. English väittää myös, että ”1950-luvun alkupuolelta 1960-luvun puoliväliin asti ilmavoimat ylläpiti siirtokuntia ja kuulustelukeskittymiä ihmisille, jotka olivat kokeneet kolmannen ja neljännen asteen lähikohtaamisia. Heidät eristettiin käytännössä loppuelämäkseen. Hän epäilee, että näitä siirtokuntia ei enää ole olemassa.

English saneli 2 äänikasettia, joissa hän kertoi muistamansa Grudge 13 -raportista. Nämä äänikasetit kirjoitettiin käsin muistiin toisen henkilön toimesta. Niissä olevat tiedot vahvistivat sen, mitä oli epäilty koko ajan: että Yhdysvaltain hallitus oli osallisena ihmiskunnan historian suurimmassa petoksessa ja että lentäviä lautasia ei vain ollut olemassa, vaan hallitus oli salaa varastoinut useita niitä ja vanginnut ainakin kolme elävää avaruusolentoa.

Seuraava on yhteenveto siitä, mitä Bill English muistaa lukeneensa kesäkuussa 1977 PROJECT GRUDGE/BLUE BOOK REPORT NO 13 -raportista.

*************************************************************

Laatikossa diplomaattipussi lukollisena ja avaimellisena. Lukko oli avattu, ja pussiin pääsi helposti käsiksi. Tavallinen diplomaattikuriirien pussi, jossa oli merkintä American Embassy Couriers, sisälsi pussin sarjanumeron JL327Delta (JL327D?). Sisällä oli punaisilla teipeillä varustettu julkaisu, jossa ilmoitettiin punaisella koodilla varustetuista turvatoimista, sekä ilmavoimien käsittelylomake. Käsittelylomake oli vakiomuotoinen valkoinen sivu, otsikkona ”Analyysiraportti”. Alempana luki ”Analysoi liitteenä oleva raportti, jossa on punaisella koodilla varustetut toimenpiteet. Anna tiivistelmä ja raportti pätevyydestä. Noudata kaikkia punaisella koodilla varustettuja toimenpiteitä. Analyysi vaaditaan välittömästi”. Sen alla oli sarja viivoja, sitten kirjaimet NDF ja sitten toinen sarja viivoja. Sen alla vasemmassa alakulmassa olivat nimikirjaimet WGB.

Julkaisu otettiin pussista. Se oli kooltaan noin 8″ x 11″, ja siinä oli harmaat kannet. Paksu sidos, pehmeäkantinen, tyyliltään samanlainen kuin tekniset käsikirjat. Keskellä etusivulla luki ”Grudge/Blue Book Report No. 13”. Se oli päivätty 1953-(1963). Oikeassa alakulmassa oli AFSN 2246-3. Vasemmassa yläkulmassa oli sana ”annotated”. Etusivun oikeasta yläkulmasta vasempaan alakulmaan oli punaista teippiä, joka osoitti punaiset turvatoimenpiteet. Etusivulle oli leimattu punaisella musteella ”Top Secret Need To Know Only Crypto Clearance 14 Required”. Etukannen vasemmassa yläkulmassa oli käsin kirjoitettuja merkintöjä musteella.

Sisäkansisivulla oli periaatteessa samat tiedot kuin kannessa. Toinen sivu oli nimiösivu. Sitä seuraava sivu oli liite, jossa oli lukuisia merkintöjä. Merkinnät käsittelivät valokuvia ja lisähuomautuksia. Kolmannen sivun alareunassa luki G/BV Sivu 1/624 sivua. Nimiösivulla oli otsikko. Liitteiden täydellistä luetteloa ei muisteta. Otsikko. Joitakin huomautuksia pahimman Nemon yhtälöiden käytännön sovelluksista.

Sisällysluettelo, osa 1. ”Jännitysvapaan molekyylitranslaation toteuttavien generaattoreiden suunnittelusta”. Osa 2, ”Suljettujen, avointen ja taitettujen aika-avaruus-epäjatkuvuuksien syntyminen”. Osa 3, ”Väliaikaisten pseudokiihtyvyyslokaatioiden syntymisestä”. Osa 1, luku 1, ”Yksinkertaisen generaattorin ja ohjausjärjestelmän suunnittelukriteerit viitaten yhtälöön 17 liite A”. Osa 2, luku 1, ”Einsteinin suhteellisuusteorian jatkoa loppupäätelmään”. Osa 3, luku 1, ”Einsteinin suhteellisuusteorian mahdollisia sovelluksia loppupäätelmässä”.

Osa 1, luku 2, raportit UFO-kohtaamisista, luokittelu ”Ensimmäisen luokan lähikontaktit”, alaotsikko Havainnot ja todistajat. Osa 2, luku 2, ”Toisen luokan lähikontaktit”, alaotsikko Lähietäisyydellä havaitut UFO-havainnot. Osa 3, luku 2, ”Kolmannen luokan lähikontaktit”, alaotsikko UFO-kohtaamiset ja havaitut Maan ulkopuoliset elämänmuodot sekä henkilökohtaiset kohtaamiset. Alaotsikko ”Yhdistysten uudelleensijoittaminen”. Tapauskertomukset. Luku 3, osa 1, otsikko ”Sotilaalliset UFO-kohtaamiset”. Osa 2, luku 3, ”Sotilaalliset raportit UFO-tutkahavainnoista ja elektronisesta ufovalvonnasta”. Alaosio 2, Analyysiraportti, J. Allen Hynek, everstiluutnantti Friend. Liite jatkui noin viiden sivun ajan. Ensimmäisellä otsikkosivulla oli everstiluutnantti Friendin kirjoittama raportti löydöksistä ja hänen analyysinsä.

Tässä vaiheessa on korostettava, että nähty versio oli selitetty. Tähän kopioon oli lisätty liitteitä sen alkuperäisen painamisen jälkeen. Hyvin elävästi muistetaan valokuvat ja raportit eri UFOjen näkemisestä muun muassa Meksikossa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Oli myös niin sanottuja kolmannen luokan lähikontakteja. Tehtiin hyvin selväksi, että nämä ihmiset, joilla määritettiin olevan aitoja CE 3 -pokemoneja, siirrettiin keskellä yötä ilmavoimien henkilöstön toimesta eri paikkoihin Yhdysvaltojen keskilännessä ja luoteisosissa. Monissa tapauksissa nämä ihmiset kokivat fyysisiä vaivoja altistuttuaan erilaisille säteilyille.

Yksi erityisen elävästi mieleen jäänyt ja mieleen jäänyt tapaus oli nimeltään ”Darlingtonin maatilan tapaus” Ohiossa. Tapaus sattui ilmeisesti lokakuussa 1953. Mies, vaimo ja 13-vuotias poika istuivat ruokapöydässä. Heidän istuessaan maalaistalon valot alkoivat himmentyä. Koirat ja eläimet pitivät mekkalaa ulkona. 13-vuotias poika nousi ruokapöydästä katsomaan, mitä tapahtui. Hän kutsui äitinsä ja isänsä katsomaan taivaan hassuja valoja. Isä ja äiti nousivat ylös, ja heidän noustessaan poika meni ulos pihalle. Isä ja äiti menivät kuistille. Kun he pääsivät kuistille, yksi koirista irtosi talon vieressä olevasta hihnasta ja juoksi eteen. Poika alkoi jahdata sitä avoimelle pellolle. Äidin ja isän katsellessa valo laskeutui taivaalta. He kuvailivat sitä pyöreäksi tulipalloksi, ja se alkoi leijua pellon yllä, jonne poika ja koira olivat juosseet. Heidän seistessään ja katsellessaan äiti ja isä kuulivat pojan alkavan huutaa apua, jolloin isä nappasi oven vieressä olleen haulikon ja alkoi juosta pellolle äidin seuratessa perässä. Kun isä pääsi pellolle, hän näki pienten miesten kantavan poikaansa kohti valtavaa, liekehtivää esinettä. Kun esine lähti lentoon, isä ampui siihen useita laukauksia, mutta tuloksetta. He löysivät koiran, jonka pää oli murskattu, mutta ei merkkiäkään pojasta tai muista pienten miesten jalanjäljistä, jotka ilmeisesti kantoivat hänet pois. Isä soitti välittömästi Darlingtonin poliisille, ja he tulivat välittömästi tutkimaan asiaa. Virallisessa raportissa luki, että poika oli karannut ja eksynyt maatilan reunustamaan metsään. 48 tunnin kuluessa ilmavoimat päättivät perheen siirtämisestä, ja ilmavoimien tiedustelupalvelu poimi äidin ja isän. Kaikki henkilökohtaiset tavarat lastattiin Yhdysvaltain ilmavoimien kuorma-autoihin ja kuljetettiin luoteisosan siirtopaikkaan.

Äiti oli shokissa ja joutui käymään läpi paljon psykoterapiaa ja ohjelmoinnin purkua, kuten isäkin. Yksi mielenkiintoinen seikka tässä tapauksessa oli luokittelu ilmavoimien raportin mukaan, jossa luki, että kyseessä oli aito CE 3 -tapaus ja että kansallisen turvallisuuden vuoksi äiti ja isä oli siirretty siirtovyöhykkeelle Z21-14. En ole varma, tarkoittiko tämä karttaruudukon koordinaatteja vai leveysastetta. Raportin mukaan Yhdysvalloissa oli ainakin neljä siirtopaikkaa. Riippuen siitä, minkä tyyppisiä kohtaamisia näillä ihmisillä oli, raportin mukaan näissä siirtopaikoissa oli laajat lääketieteelliset tilat kaikkien lääketieteellisten hätätilanteiden hoitamiseksi, aina säteilymyrkytykseen asti. Raportissa mainittiin Utahin ja Nevadan alueella sijaitseva paikka, mutta ei mainittu sen käyttötarkoitusta.

Raportti antoi selkeän viitteen ihmisten silpomisista, joista merkittävin oli ilmavoimien henkilöstön todistama tapaus, jossa ilmavoimien kersantti E-6, nimeltään Jonathon P. Lovette, otettiin vangiksi UFO:lta näyttäneeseen alukseen White Sandsin ohjustestialueella New Mexicossa. Tämä sieppaus tapahtui maaliskuussa 1956 noin kello 03.00 paikallista aikaa, ja sen todisti majuri William Cunningham Yhdysvaltain ilmavoimien ohjustestikeskuksesta lähellä Hollomanin lentotukikohtaa.

Majuri Cunningham ja kersantti Lovette olivat ulkona pellolla laukaisupaikkojen alapuolella etsimässä ohjuskokeen jäänteitä, kun kersantti Lovette lensi pienen hiekkadyynin harjanteen yli ja oli hetken poissa näkyvistä. Majuri Cunningham kuuli kersantti Lovetten kirkuvan kauhussa tai tuskissa. Majuri, joka luuli kersantin tultua käärmeen tai jonkin muun puremaksi, juoksi dyynin harjanteen yli ja näki kersantti Lovettea vedettävän sisään johonkin, joka näytti hopeiselta kiekolta, joka leijui ilmassa noin 4,5–6 metrin korkeudessa. Majuri Cunningham kuvaili pitkää, käärmeen kaltaista esinettä, joka oli kiertynyt kersantin jalkojen ympärille ja veti häntä alukseen. Majuri Cunningham myönsi jähmettyneensä, kun kersantti vedettiin kiekon sisään, ja hän havaitsi kiekon nousevan taivaalle hyvin nopeasti. Majuri Cunningham hyytyi jeepin radioon ja raportoi tapauksesta ohjuskeskukselle, minkä jälkeen ohjuskeskus vahvisti tutkahavainnon. Etsintäryhmät lähtivät kentälle etsimään kersantti Lovettea. Majuri Cunninghamin raportti otettiin talteen ja hänet vietiin tarkkailuun White Sandsin tukikohdan apteekkiin.

Kersantti Lovetten etsintää jatkettiin kolme päivää, minkä jälkeen hänen alaston ruumiinsa löydettiin noin 16 kilometrin päästä ampumaradalta. Ruumis oli silvottu; kieli oli poistettu alaleuan alaosasta. Leuan alle oli tehty viilto, joka ulottui aina ruokatorveen ja kurkunpäähän asti. Hänet oli kastroitu ja hänen silmänsä oli poistettu. Myös hänen peräaukkonsa oli poistettu, ja raportissa oli kommentteja näiden esineiden, mukaan lukien sukupuolielinten, poistamisen ilmeisestä kirurgisesta taidosta. Raportissa todettiin, että peräaukko ja sukupuolielimet oli poistettu ”kuin tulppa”, joka peräaukon tapauksessa ulottui aina paksusuoleen asti. Ruumiinavauksessa ei ollut merkkejä verestä. Alustava ruumiinavausraportti vahvisti, että veri oli tyhjennetty kokonaan elimistöstä eikä verenvuodosta johtuvaa verisuonten romahdusta ollut. Lisättiin huomautus, että tämä oli epätavallista, koska jokainen, joka kuolee tai menettää verta kokonaan, kärsii verisuonten romahduksesta. Huomattiin myös, että ruumiin löytyessä alueella oli useita kuolleita petolintuja, jotka ilmeisesti olivat kuolleet yritettyään syödä kersantin ruumista. Siellä oli useita äärimmäisen kammottavia mustavalkoisia valokuvia. Kaikki viittaa siihen, että ruumis oli ollut alttiina luonnonvoimille ainakin päivän tai kaksi. New Mexicon aurinko on aavikolla erittäin kuuma ja lamauttava normaaleissa olosuhteissa.

Raportin tässä osiossa mainittiin myös, että oli useita kertoja, joissa UFO seurasi laukaistun ohjuksen viertä, ja kerran ohjuksen havaittiin nousevan UFO:n kyytiin lennon aikana. Ilmoitetut nopeudet olivat aivan ilmiömäisiä. (Englishin isä oli kertonut hänelle yksityisesti, että hän oli useammin kuin kerran henkilökohtaisesti seurannut niin sanottuja ”foo-hävittäjiä”. Englishin isä oli ammatiltaan elektroniikkainsinööri ja melko hyvin perehtynyt elektroniikkatekniikkaan ja -suunnitteluun, ja hän oli useammin kuin kerran mukana ohjusten telemetriaohjelmoinnissa. Englishin isä on tällä hetkellä poliitikko Arizonassa.)

Raportissa todettiin myös, että oli olemassa useita pelastusryhmiä, jotka oli aktivoitu erityisesti kaikkien UFOjen ja UFO-havaintojen todisteiden löytämiseksi. Julkaisuissa huomattavin kirjattu tapaus oli niin kutsuttu pelastusryhmä Alpha. Raportoitiin, että Alpha oli ollut erittäin aktiivinen useilla alueilla ja oli tietyissä tilanteissa matkustanut Yhdysvaltojen manneralueen ulkopuolelle. Alpha sijaitsi Wright Pattersonin lentotukikohdassa ja oli jatkuvasti liikkeellä.

Lisätietoja raportissa oli esimerkiksi raportoiduista havainnoista ja paikoista, joissa ilmavoimien koneet oli tuhottu, joissa oli ollut taisteluja tai joissa UFOt olivat hyökänneet niihin. Lisäksi oli ruumiinavausraportteja erilaisista ihmisten silpomisista.

Raportin puolivälissä oli osio, joka käsitteli erityisesti valokuvia. Jokainen valokuva oli merkitty ja liitetty tiettyihin raportteihin. Useat valokuvat käsittelivät jonkinlaista etsintäohjelmaa, joka toteutettiin Yhdysvaltojen lounaisosassa. Paikan nimeä ei annettu, mutta alueen ruudukkokoordinaatit annettiin. Ei ole selvää tietoa siitä, missä se tarkalleen ottaen oli. Valokuvat käsittelivät erikoisryhmiä, jotka kutsuttiin etsimään maahansyöksyneen UFOn. Se käsitteli myös avaruusolentojen ruumiita ja ruumiinavausraportteja, ruumiinavaustyyppisiä valokuvia, korkealaatuisia, värillisiä, 8 x 10, 5 x 7.

Kuvassa numero 1 näkyi avaruusolento ruumiinavauspöydällä, joka on metallinen ja jonka alla oli jalasit ja loukut nesteiden ja ulosteiden keräämiseksi. Ruumis näytti olevan hieman alle 1,2 metriä pitkä. Pöytä oli noin 2,1 metriä korkea. Ei vaatteita eikä sukupuolielimiä, vartalo oli täysin heterogeeninen, pää oli pyöreä ja hieman suurentunut, silmät mantelinmuotoiset, rakoja nenän kohdalla, erittäin pieni suu, vetäytyvä leukalinja ja reikiä korvien kohdalla. Kuva otettiin kulmasta, sivulta katsottuna, vartaloa katsottuna 45 asteen korkeudesta, vasen käsi näkyi, pää oli vasemmalle, vartalo oli oikealta vasemmalle -asennossa (pää oikealla, jalat vasemmalla), silmät olivat kiinni, näyttivät itämaiselta ja mantelinmuotoisilta, vasen käsi hieman normaalia pidempi, ranne laskeutui vain noin 5-7,5 cm polvien yläpuolelle. Ranteet näyttivät olevan nivelletyt tavalla, joka mahdollisti kaksoisnivelen kolmivartisilla sormilla. Ranne oli hyvin hoikka. Peukaloa ei ollut. Kämmentä ei juurikaan ollut. Kolme sormea ​​olivat suora jatke ranteesta.

Ihon väri oli siniharmaa, tumman siniharmaa. Ruumiin tyvessä oli tummempi väri, mikä osoitti ruumiin olleen kuolleena jonkin aikaa. Kehon neste tai veri oli laskeutunut kehon pohjalle. Tämä osoitti, että ruumis oli tutkittu ennen ruumiinavauksen aloittamista.

Kuvassa ruumiinavauksen alkuvaiheet, normaalimenettelyn jälkeen ruumis leikattiin haarasta leuan alle ja vihreää viskoosia nestettä oli näkyvissä. Siellä oli sisäelimiä, mutta niitä ei voitu tunnistaa. Sen jälkeen kuvat koskivat sisäelinten tiettyjä alueita, jotka vaikuttivat pieneltä moniläppäiseltä sydämeltä tai ainakin kahdelta ruumiin sisällä olevalta sydämeltä. Ei tarkkaa kuvausta ruumiinavausraportista tai siitä, mitä ruumiin mukana olevista valokuvista löydettiin. Osoitus siitä, että vatsaa tai ruoansulatuskanavaa ei sinänsä ollut. Myöhempi analyysi osoitti, että kehon neste oli klorofyylipohjaista nestettä, joka ilmeisesti käsitteli fotosynteesiä tai vastaavaa prosessia. Raportin mukaan ravintoa otettiin suun kautta, mutta koska ruuansulatuskanavaa tai muuta vastaavaa ei ole, jätetuotteet poistuivat ihon kautta.

Yhdessä raportin osiossa täsmennettiin, että ruumiit haisivat erittäin pahalle, mutta tämä voitiin selittää joko pilaantumisella tai useilla muilla asioilla, mutta teorian mukaan jätökset erittyivät ihon kautta. He saattoivat vain teorioida raportissa, koska xenobiologiaa ei ollut.

Tohtori J. Allen Hynekin raportti muistettiin elävästi, ja se osoitti, että hän oli myös tutkinut tämän tapauksen tarjoamia tietoja ja että hänestä tuntui, että kyseessä oli todellakin aito UFO-kaappaus ja että avaruusolento oli osa UFOa. Tohtori Hynek ei sitoutunut mihinkään, mutta allekirjoitti raportin. Raportissa mainittiin myös, ettei hän itse nähnyt ruumiita, mutta hän katsoi valokuvia ja niihin liittyviä ruumiinavausraportteja.

Muissa valokuvissa käsiteltiin useita ruumiita, jotka oli eläimeen leikattu eri tavoin. Yhdessä vaiheessa pää irrotettiin ruumiista ja valokuvattiin, ja päälle tehtiin ruumiinavaus. Kallo avattiin ja aivomassa valokuvattiin, mikä oli selvää. Valokuvassa oli mielenkiintoista, että kallon keskiosan läpi, edestä taakse, kulki suoraan harjanneluu tai väliseinän kaltainen luu, ikään kuin se erottaisi kaksi aivoa toisistaan. Tämä näytti kuvasta selvästi. Iho poistettiin kokonaan kallon rakenteesta ja kallo paljastettiin niin paljon kuin mahdollista.

Jossain vaiheessa kallo leikattiin suoraan kahtia, ja kuvassa näkyi kehittynyt ruokatorvi ja nenäontelot. Silmäpalloista, sellaisina kuin me ne tunnemme, ei ole selkeää kuvaa, vain kuvia kallon täydellisestä eläimeen leikatusta osasta.

Lukuisia valokuvia olennon lihasta, alkaen ihon ja ihonalaisen ihon mikroskooppilevyistä. Vaikuttavat olevan mikroskoopilla ja elektronimikroskooppityyppisillä kuvilla tehtyjä solututkimuksia. Kudosnäytteiden äärimmäinen suurennos.

*************************************************************

Tämä päättyi Bill Englishin lausuntoon, joka oli litteroitu kahdesta kasetista. Sain tämän käsin kirjoitetun muistion Paul Bennewitziltä elokuussa 1987 vieraillessani hänen luonaan Albuquerquessa. Syyskuussa 1988 sain puhelun Bill Englishiltä. Pyysin mahdollisuutta tavata hänet ja keskustella Grudge 13 -raportista. Hän sanoi, että tämä voitaisiin järjestää, mutta että tapaamisen olisi tapahduttava hänen ehdoillaan turvallisuussyistä. Hän selitti, että tuntemattomat henkilöt olivat yrittäneet murhata hänet useita kertoja sen jälkeen, kun hän oli tehnyt kasetit noin kuusi vuotta sitten. Sovimme tapaamisen pienellä lentokentällä Virginiassa 16. syyskuuta. Minun piti istua aulassa mustan lentolaukun kanssa, ja tunnistamista varten kerroin Billille, mitä minulla olisi päälläni. Minulla ei ollut Billin puhelinnumeroa.

Kun kävelin pienen lentokentän aulassa kolmen tunnin ajomatkan jälkeen Richmondista, huomasin heti kaksi herrasmiestä, jotka vaikuttivat ”sopimattomilta” tälle paikalle. Molemmilla oli yllään raitaiset kolmiosaiset puvut ja molemmilla oli tummat silmälasit. Toinen oli tummaihoinen herrasmies. Toinen istui aulan oven sisäpuolella katsomassa ulos parkkipaikalle, toinen nojasi lentoyhtiön tiskille. Istuin alas ja muutaman minuutin kuluttua minua lähestyi pitkä, parrakas mies farkuissa ja paksussa takissa. Hän kysyi, haluaisinko juotavaa. Kävelimme ulos ja hän esitteli itsensä Bill Englishiksi. Ajoimme Billin autolla kaupunkiin paikalliseen baariin. Noin viisi minuuttia tilauksen ja keskustelun alkamisen jälkeen lentokentällä näkemäni miehet tulivat baariin ja istuivat alas. Lähdimme Billin talolle emmekä nähneet miehiä enää seuraavien kahden päivän aikana.

Seuraavat kaksi päivää vietin Billin, hänen vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa pienessä perävaunussa keskellä peltoa hänen maatilallaan. Esitin hänelle loputtomia kysymyksiä Grudge 13 -dokumentista, siitä, miten hän sattui näkemään sen, mitä hänelle tapahtui sen nähtyään, ja kirjaimellisesti tuhansia kysymyksiä dokumentin sisällöstä. Minun vaikutelmani Bill Englishistä oli, että hän oli täysin rehellinen, että hän seisoi lausuntojensa ja muistojensa takana Grudge 13 -papereista, että hän oli omistautunut aviomies ja isä vaimonsa kahdelle lapselle. Että Bill English oli valmis astumaan esiin ja osallistumaan mihin tahansa keskusteluun dokumentin ja siitä tehtyjen muistojensa oikeellisuudesta. Billin myötätunnosta isäänsä kohtaan ja isänsä tunteista Billiä kohtaan sekä syistä heidän satunnaisiin erimielisyyksiinsä. Minulla on valtava kunnioitus Billiä ja sitä kohtaan, mitä hän on yrittänyt tehdä saadakseen tämän tiedon julkisuuteen. Se on tapahtunut valtavalla henkilökohtaisella riskillä, puhumattakaan sponsoroitujen agenttien, kuten Bill Mooren, pilkasta, joka on todennut Grudge 13 -papereiden olevan petos. (Mistä Bill Moore tietäisi?)

Seuraavassa on lisätietoja Grudge 13 -papereista, jotka sain Billiltä vierailuni aikana. Seuraavien lisäksi Bill piirsi huolellisesti useita luonnoksia valokuvista erityyppisistä lentävistä lautasista, niistä saaduista laitteista, mukaan lukien luonnos jalkapallopallon kokoisesta ydingeneraattorista ja luonnokset ruumiinavauskuvista.

Kaksipäiväisen tapaamisemme aikana tekemistäni muistiinpanoista: Bill kuvaili valokuvaa kolmesta elävästä avaruusolennosta. Hyvin selkeä kuva, jossa avaruusolennot seisovat valkoista laattaseinää vasten hämmentyneinä, aivan kuin heidät olisi työnnetty, ja katsovat eri suuntiin. Raportissa sanottiin, että avaruusolennot olivat ottaneet yhteyttä Yhdysvaltain tiedustelupalveluun kahden ensimmäisen tapaamisen merkeissä, yhden Hollomanissa ja toisen Homesteadissa.

Yhdysvaltain ilmavoimien uudelleensijoitushenkilöstöä (lähitaisteluihin osallistuneiden henkilöiden osalta) kutsuttiin raportissa ”mustiin pukeutuneiksi miehiksi”.

Majuri Cunninghamia syytettiin alun perin kersantti Jonathon P. Lovetten murhasta. Syytteet hylättiin myöhemmin.

Bill Englishin työpaikka Englannissa oli RAF:n turvallisuuspalveluiden komentokeskus RAF Chicksandsissa.

Koko Grudge 13 -raportti oli kirjoitettu ikään kuin se olisi tarkoitettu puolustusvalmiuksien valmisteluun.

Raportissa kerrottiin Saksasta toisen maailmansodan lopussa löydetyistä ultraääniaseista, jotka kykenivät rikkomaan 10 cm paksun panssarin.

Raportissa kerrottiin herkistä sotilas- ja teollisuusalueista, joilla henkilöstö koki menetettyä aikaa.

Raportissa kerrottiin Pohjois-Amerikan X-15-rakettilentokoneprojektiin liittyvän henkilöstön kokemista työajan menetyksistä.

Raportissa todettiin, että raportin tekohetkeen mennessä oli tunnistettu 17 erilaista Maan ulkopuolista lajia.

Raportissa Maan ulkopuolisiin viitattiin nimellä A.L.F., eli Maan ulkopuoliset elämänmuodot.

Raportissa viitattiin yhteen UFOon, joka löydettiin ja jota koelennettiin. UFO räjähti, kun kaksi ilmavoimien lentäjää yrittivät poistua ilmakehästä. English muistaa päivämäärän 50-luvun puoliväliksi.

Raportissa lentävien lautasten ohjelmaa kutsutaan nimellä Project ”Red Light” ja että salainen laitos oli rakennettu keskelle Yhdysvaltain atomienergiajärjestön koekenttää Nevadassa.

Raportin tekohetkellä Wright Pattersonin lentotukikohdassa säilytettiin 11 avaruusolennon ruumista.

Lisäksi avaruusolentojen ruumiita säilytettiin 4–5 muussa lääketieteellisessä laitoksessa.

Kaksi Maan ulkopuolista alkuperää olevaa lentävää lautasta oli testattu tuulitunnelissa Langleyssä, Virginiassa.

Raportin tekohetkellä yksi vaurioitunut kiekko oli Elginin lentotukikohdassa Floridassa.

Että raportin tekohetkellä Fort Rileyssä, Kansasissa, oli tapahtunut kaksi UFO-tapausta.

Että raportin tekohetkellä Alpha-pelastusryhmän osasto oli Randolphin lentotukikohdassa.

Raportissa käsiteltiin siviili- ja sotilashenkilöstöä, jotka oli irtisanottu ”kansalliselle turvallisuudelle mahdollisesti vaarallisten elementtien poistamiseksi”.

Että kenraali James Doolittle mainittiin raportissa useita kertoja merkinnällä, että ”Hänen (Doolittle’n) ennustuksensa saattavat pitää paikkansa”. Ei ollut viitteitä siitä, mitä nämä ennustukset olisivat voineet olla.

Lyhyt ote, joka sisältää lainauksen: ”Presidentin määräyksestä on suoritettu tiettyjä tutkimuksia.”

Tämän raportin Bill Englishistä ja Grudge 13 -papereista laati John Lear, 1414 Hollywood Blvd., Las Vegas, Nevada 89110, puhelinnumero (702) 438-8181, 7. lokakuuta 1988.

Tämä raportti on kirjoitettu levylle sanatarkasti alkuperäisestä asiakirjasta, jonka John Lear lähetti Federal Expressin kautta ja jonka Bill Cooper saapui 8. lokakuuta 1988. Minä, Bill Cooper, vannon, ettei mitään muutoksia tehty ja että tämä on täydellinen sanatarkka kopio alkuperäisestä.

*************************************************************

Lausunto

Minä, William S. English, ilmoitan ja vahvistan täten tavanneeni herra John Olson Learin 16.–17. syyskuuta 1988 ja että keskustelimme alkuperäisestä raportistani Grudge/Bluebook-raportti 13:n tarkastelustani kesäkuussa 1977.

Lisäksi totean, että kaikki herra Learin tässä asiassa muodostamat tai ilmaisemat mielipiteet ovat täysin hänen omiaan ja että seison alun perin esittämieni lausuntojeni takana, kun otin asian esille, ja että seison edelleen lausuntojeni takana tähän päivään asti.

Lisäksi totean, että jokainen, joka sanoo saaneensa minulta henkilökohtaisen tunnustuksen siitä, että kyseessä oli huijaus, on valehtelija ja että jos olisin todella tehnyt huijauksen, olisin voinut löytää paremman tavan tehdä se. Sen sijaan olen päättänyt antaa aikaa joko todistaa tai kumota väitteeni tästä asiasta. Aika näyttää osoittaneen lausuntoni oikeiksi.

Otan mielelläni vastaan ​​tilaisuuden puolustaa kantaani joko julkisessa tai yksityisessä keskustelussa ja seison edelleen alkuperäisen raportin takana.

Allekirjoitus:

William S. English (allekirjoitus)

William S. English
17. syyskuuta 1988
Gladys, Virginia

Minä, Bill Cooper, vannon, että kirjoitin tämän sanatarkasti levylle 8. lokakuuta 1988 ja vannon, ettei siihen ole tehty muutoksia ja että tämä on sanatarkka kopio alkuperäisestä.

*************************************************************

HUOM!…Tämä asiakirja annettiin ———–:lle 10.4.1988 neljän henkilön toimesta, joiden on ilmeisistä syistä pysyttävä nimettöminä tässä vaiheessa. Tästä asiakirjasta tulee erittäin tärkeä, kun sitä tarkastellaan yhdessä muiden asiakirjojen ja tietojen kanssa. Se on vielä tärkeämpi verrattuna MAJESTIC TWELVE/AQUARIUS -ohjelmaan kuuluvaan PROJECT EXCALIBURiin. PROJECT EXCALIBURin tehtävänä on kehittää ase, joka tunkeutuu maahan 800 metrin syvyyteen ja räjäyttää sitten ydinaseen tuhotakseen New Mexicon maanalaisen tukikohdan.

*************************************************************

WX-divisioonan muistiinpanoja: 9. syyskuuta 1988

1. On ennennäkemätön pyrkimys kehittää ohjus, joka pystyy tunkeutumaan 1 000 metrin syvyyteen maata ennen räjäytystä.

2. Kehitettävä laite kantaa 1 megatonnin taistelukärkeä.

3. WX-divisioonalle annettiin seuraavat vaatimukset ja kommentit:

A. ”Laitteen on kyettävä tunkeutumaan 1 000 metrin syvyyteen kovaa maaperää eikä se saa vaurioitua toiminnallisesti. Tämän tyyppistä maaperää esiintyy yleisesti New Mexicossa, jossa suoritamme tunkeutumiskokeita.”

B. ”Ohjuksen apogeeni ei saa ylittää 30 000 jalkaa maanpinnan yläpuolella.”

C. ”Törmäyspoikkeama ei saa ylittää 50 metriä.”

D. ”Uskomme, että venäläiset ovat rakentaneet Neuvostoliittoon maanalaisia ​​tukikohtia 500–1 000 metrin syvyyteen. Koska heidän maaperänsä on samaa kuin New Mexicossa, tarkkoja testejä voidaan suorittaa täällä (New Mexicossa). Niin syvät laskeumasuojat ovat aivan liian kalliita Yhdysvalloille rakentaa.”

4. YY-II-laitos sijaitsee Los Alamosissa ”jääluolan” takana. ”Jääluola” tai ”jää”, kuten sitä joskus kutsutaan, on erittäin turvallinen laitos, joka on leikattu Los Alamosin kukkulan kylkeen. Sisäänkäynti on Diamond Street -sillan ali kulkevan tien kautta. Macdonald’sin ravintola on suoraan laitoksen yläpuolella. Luolan sisäänkäynnin voi nähdä nojaamalla Macdonald’sin takana olevan kallion yli. YY-II on kaksinkertainen faraday-suojaus, ja syyksi annettiin ”tietokoneiden säteilyn vaimentaminen”. Näin tekeminen tuntuisi kuitenkin oudolta, koska luolaa ympäröi 200 jalan paksuinen kallioseinämä.

5. Lisähuomautus: toisin kuin WX-divisioonalle annettiin, Neuvostoliiton pintamaa ja alla oleva maa eivät ole tiheydeltään ja koostumukseltaan samanlaisia ​​kuin New Mexicon maaperä.

(HUOM! WX = kokeelliset aseet)

Robertin tarina

Robert _____ ______, parikymppinen nuori mies, tuli töihin pajalleni väliaikaiseksi apulaiseksi lokakuun toisella viikolla 1986. Ensimmäisenä työpäivänä hän lähestyi minua ja kysyi kiinnostuksestani UFO-ilmiöön. Sitten hän hymyili, pysähtyi ja odotti reaktiotani. Kerroin hänelle, että olin kiinnostunut, erityisesti lautasten ja matkustajien ruumiiden putoamisesta/löytämisestä. Että olin toiseksi kiinnostunut huhuista, jotka koskivat vuosia sitten perustettua ”avaruusolentojen” ja tiedusteluryhmien liittoa.

Sitten hän kertoi paljastavansa minulle jotakin toiseen kiinnostukseni kohteeseen liittyen, kuten edellä mainitsin. Hän kertoi minulle seuraavaa (minun tiivistelmä):

1. Hän oli armeijan päämajassa 4. insinööriryhmän kanssa Fort Carsonissa, Coloradossa. Hän oli juuri poistunut kaksi kuukautta ennen kuin kertoi minulle tämän.

2. Hän näytti minulle Fort Carsonista peräisin olevan sotilashenkilökortin ja toisen, jossa oli outo shakkilautakuvio.

3. Hän sanoi, että hänellä oli erittäin salainen turvallisuusluokitus ja että hän työskenteli laboratorioassistenttina Lounais-Coloradossa Fort Carsonista käsin toimivan Delta-ryhmän kanssa.

4. Hän todisti ihmisillä tehtyjä kryogeenisiä kokeita. Näitä kokeita suorittivat sekä ”avaruusolennot” että jokin erittäin salainen tiedusteluryhmä.

5. ”Joitain korkean tason sotilas- ja tiedehenkilöstöä laskettiin kryogeenisiin lämpötiloihin tyhjentämällä heidän verensä ja pumppaamalla kemiallinen seos verenkiertoelimistöön solujen tuhoutumisen estämiseksi jäätymis- ja sulamisjaksojen aikana.” ”’Avaruusolennot’ olivat ainoat, jotka tiesivät seoksen kaavan ja asteittaisen sulatusprosessin. Aluksi he kieltäytyivät antamasta kaavaa ja prosessia tiederyhmälle ja uhkasivat jättää edellä mainitun henkilöstön tähän kryogeeniseen tilaan ikuisiksi ajoiksi, elleivät tiedemiehet tee yhteistyötä tietyissä asioissa.”

6. Hän kertoi minulle myös joistakin ”avaruusolennon” tekniikoista, jotka liittyvät aikamatkailuun, ulottuvuusmatkailuun ja yhtenäisen kentän fysiikkaan.

Paljastettuaan minulle nämä näennäisen fantastiset asiat kolmen viikon aikana hän irtisanoutui väliaikaisesta työsuhteestaan ​​täällä. Lopulta sain selville, että hänen isänsä Robert __________ Sr. (Robert oli aiemmin Robert __________ Jr. ennen kuin hänen isänsä ja äitinsä erosivat ja hän otti äitinsä toisen aviomiehen sukunimen, ______.) työskenteli kanssani metallin viimeistelyosastolla. Robert __________ Sr. kertoi minulle seuraavaa 16. joulukuuta 1986:

”Keskiviikkoiltana 3. joulukuuta 1986 poikani Robert _______ soitti minulle puhelimitse (hän ​​ei ollut ollut kotona yli viikkoon). Hän kuulosti siltä kuin olisi kuolettavan peloissaan. Hän sanoi, että minun on palattava Coloradoon välittömästi. Kysyin miksi. Hän sanoi: ”Palkkionmetsästäjät löysivät minut ja käskivät minun palata heidän kanssaan Coloradon tukikohtaan, koska tiedän liikaa.” Kysyin, olisiko mitään keinoa, jolla hän voisi voittaa heidät ja päästä pois tilanteesta? Robert totesi: ”He sanoivat, ettei ole pakotietä.” Itse asiassa palkkionmetsästäjäpäällikkö kohtasi minut kasvotusten.

Robert Jr. ilmeisesti yritti päihittää palkkionmetsästäjät. Hänen väitetty ruumiinsa löydettiin Walls Motelin huoneesta nro 5 Long Beachissa, Kaliforniassa. Hänellä oli ase kädessään ja luodinreikä päässään. Huumeita löydettiin huoneesta, mutta ei hänen ruumiistaan ​​(hän ​​ei ollut huumeiden käyttäjä).

Long Beachin poliisilaitos tutki tapausta, joka päättyi hyvin äkillisesti ilman selitystä. Kun kysyin heiltä, ​​miksi tapaus suljettiin niin nopeasti, he tiuskaisivat: ”Ei se kuulu sinulle.” Lopullisessa ruumiinavausraportissa todettiin, että kuolema oli huumeisiin liittyvä itsemurha.

Minun ei sallittu nähdä ruumista kokonaiseen viikkoon. Soitin poliisille, ja he sanoivat, että ruumis on hautaustoimistossa. Hautaustoimisto sanoi, ettei meillä ole ruumista. Tämä jatkui edestakaisin koko viikon ajan. (5. joulukuuta – 12. joulukuuta 1986) Kun minun vihdoin annettiin nähdä ruumis, tiesin heti, ettei se ollut hän!! Tämä ruumis, jonka väitettiin olevan Robert ______, oli noin 9 kiloa painavampi ja noin 7,5–10 cm lyhyempi kuin poikani. Se ei ollut Robert, vaikka peruskasvonpiirteet olivat hänen.

Yksi hyvin merkittävä asia, jonka Robert sanoi minulle ennen väitettyä kuolemaansa, oli: ”Isä, he tulevat hakemaan minut pois. Annan sinulle koodinimen _______________ (vain Robert ja hänen isänsä tietävät tuon koodinimen). Jos saat joskus tulevaisuudessa kirjeen, puhelun tai viestinviejän kautta tämän koodinimen, tiedät, että olen elossa. He tarvitsevat minua erityisen DNA:ni vuoksi, siksi minun on palattava takaisin.”

Robertilla on erityisiä okkulttisia voimia ja hän on kiinnostunut noituudesta. Hän sanoo, että kaikki tämä UFO-juttu liittyy suoraan noituuteen ja okkultismiin.

Helmi-huhtikuussa 1987 sekä Robert __________ vanhempi että minä olimme peiteryhmän agentin tarkkailun alla. Hän esiintyi nimellä John Chunn. Lopulta kohtasimme hänet kasvotusten kaiken tämän johdosta. On sanomattakin selvää, että hän lopetti työnsä sinä päivänä eikä koskaan palannut. Robert vanhempaa oli useita kertoja ahdisteltu henkilön toimesta, joka halusi Robert vanhemman menevän kanssaan 4 Corners -alueelle. 16. huhtikuuta 1987 hän sanoi yhdistävänsä hänet poikansa kanssa. __________ perääntyi viime hetkellä.

Myöhemmin poliisi otti Robert vanhemman kiinni ilman mitään syytä ja piti häntä viikon. Palattuaan kotiin hän huomasi, että hänen asuntonsa oli penkottu.

Marraskuun 9. päivänä 1987 moottoripyörällä ajanut ja moottoripyöräilijäksi pukeutunut henkilö lähestyi __________:ta. Hän esitteli itsensä luutnantti Reediksi tai Readeksi ja väitti, että hänellä oli huippusalaisen turvallisuusluvan haltijan oikeudet ja että hänellä oli pääsy tiedostoihin, jotka liittyivät hänen poikansa projekteihin. Hän sanoi, että hän yhdistäisi _________ Robertin ______:een ja sanoi, että tämä työskenteli maanalaisessa tukikohdassa. Hän sanoi, ettei tätä tukikohtaa löydy kartoilta tai sotilashakemistoista.

Robert _______ oli seuraavassa yksikössä.

HHC 4th STU BU
ABN
FBG 31905
Fort Carson, Colorado

His Commanding Officer was Capt. Dana _. ______

No ____ siinä se sitten on, mitä se on arvoinen. Voit ottaa yhteyttä Robert Sr.:iin osoitteessa ________________________________

(HUOM! Kaikki nimet, osoitteet ja puhelinnumerot ovat alkuperäisessä asiakirjassa ja kaikki nämä tiedot tarkistetaan Long Beachin poliisilaitokselta ja Robert Sr.:ltä, jonka kanssa olen keskustellut. Tiedot lähetettiin ystävälleni täsmälleen tässä muodossa, ja hän lähetti ne minulle täsmälleen siinä muodossa kuin olen ne levylle kirjoittanut. Bill Cooper)

 

Artikkelin julkaissut UFOBBS / preterhuman.net

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.