Avainsana-arkisto: eksobiologia

Puolustusministeriö ei julkista ’huippusalaisia’ UFO-tietoja

USA:n laivasto varoitti, että eräiden ”HUIPPUSALAISTEN” UFO-tietojen julkistaminen tietopyynnön pohjalta (Freedom of Information Act, FOIA) saattaisi ”vakavasti vaarantaa” USA:n kansallisen turvallisuuden.

Vicen mukaan tietopyynnön vastauksena laivaston tiedustelupalvelun (Office of Naval Intelligence, ONI) edustaja vahvisti, että virastolla on hallussaan useita huippusalaisia dokumentteja ja ainakin yksi salaiseksi luokiteltu video, jotka liittyvät vuoden 2004 UFO-kohtaamiseen.

ONIn edustaja sanoi, että nämä dokumentit olivat joko luokiteltu ”SALAISIKSI” tai ”HUIPPUSALAISIKSI” ja niiden jakaminen kansalle ”saisi aikaan poikkeuksellisen vakavaa vahinkoa USA:n kansalliselle turvallisuudelle”.

RT American Natasha Sweatte raportoi. Entinen NASAn astronautti Leroy Chiao puhuu Scottie Nell Hughesin kanssa UFOista ja siitä mitä videolla saattaisi näkyä.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Mikä on reptiliaani?

Tutkimuksieni tarkoitusta varten reptiliaani on avaruusolento (Maan ulkopuolinen, UFO-matkaaja jne.) tai kryptidi (tieteellisesti tunnistamaton olento), jolla on enemmän tai vähemmän humanoidi kehon muoto ja liskomaiset piirteet. Käytän termiä synonyymina John Rhodesin suosimalle termille ”reptoidi”, joka on lyhennös sanoista reptilian humanoid. Yleisesti reptiliaani määritellään fyysisten piirteiden ja/tai muiden raportoitujen reptiliaanien samankaltaisuuksien avulla. Tutkimus reptiliaaniaiheesta on näin riippuvaista siitä saadaanko yksityiskohtaisia fyysisiä kuvauksia ja/tai piirroksia avaruusolennoista/kryptideistä, joita silminnäkijät raportoivat, joilla määrittää se mitkä havainnot menevät reptiliaanikategoriaan.

Mikä on ”reptiliaanin ulkomuoto”? Suomuinen iho (erilaisia kuvauksia), kasvojen piirteet muistuttavat liskoa tai käärmettä, ja sormen päissä on liskomaiset kynnet ovat joitain yhdistäviä kuvauksia. Toiset piirteet, kuten poimuisat kädet, silmissä pystysuorat viillot ja kirkkaan keltainen iiris, tai roteva kehonrakenne ja yleinen pituus pari metriä ovat toistuvia monissa tapauksissa, joten ne ovat myös määrittäviä piirteitä.

Mikä on ”tyypillinen” reptiliaanikokemus?

Ihmisillä on monenlaisia kokemuksia reptiliaanien kanssa. Tärkeä kysymys on: miten erottaa reptiliaanikokemus (eli havainto tai kontakti reptiliaaniolennon kanssa) muista UFOihin liittyvistä, kryptozoologisista tai paranormaaleista kokemuksista? Lyhyt vastaus: jos yksi tai useampi reptiliaani on mukana, silloin kyseessä on reptiliaanikokemus.

Yksityiskohtia ihmisten reptiliaanikokemuksista, mm. relevantti konteksti (eli missä, milloin, olosuhteet, elämäntapahtumat jotka voivat liittyä), ovat tärkeitä tutkimuksessa. Reptiliaaneja tutkittaessa me olennaisesti tutkimme ihmiskokemuksen piirteitä. Tutkijana se mitä etsin on yksityiskohtaisia kuvauksia kokemuksesta. Mikä oli tapahtumien järjestys? Mitä tapahtui? Miltä asiat näyttivät, kuulostivat, haisivat tai tuntuivat? Mitkä olivat kohtaamisen jälkivaikutukset? Miten kokemus mahtuu henkilön elämään ja suurempaan UFOihin tai paranormaaliin liittyvään kokemuspiiriin? Keräämällä yksityiskohtaisia kuvauksia kokemuksista eri ihmisiltä me voimme rakentaa kuvan siitä miltä yleinen reptiliaanikohtaamiskokemus tuntuu, ja lajitella kokemuksia eri tavoin erilaisten reptiliaanien kanssa.

Fyysiset kohtaamiset reptiliaanien kanssa ovat, tottakai, se mysteerin ydin jota yritän ymmärtää. Miltä reptiliaanit näyttävät? Miten pitkiä ne ovat? Miten paljon ne painavat? Mikä on niiden biologia? Mistä ne tulevat? Miten ne pääsevät maailmaamme? Mikä on reptiliaanien rooli suuremmassa kontakti-ilmiön mittakaavassa? Mitkä ovat niiden syyt olla tekemisissä ihmisten kanssa?

Vaikka pidän fyysistä kohtaamista kaikkein mielenkiintoisimpana, ja kaikkein ymmärrettävimmän tyyppisenä reptiliaanikontaktikokemuksena, se ei ole välttämättä kaikkein yleisin. Vuosien mittaan mitä olen reptiliaaneja tutkinut, tietyt kuviot ovat olleet selvempiä. Varhaisessa vaiheessa tajusin reptiliaanikontaktin joskus tapahtuvan meditaation aikana. Esimerkiksi telepaattinen keskustelu reptiliaanin kanssa, tai visio reptiliaanista. Kokemukset astraalisessa (ruumiista poistuneessa) tilassa, tai unissa, ovat myös tärkeitä. Kuten tri. John Mack sanoi, on tärkeää, että me alamme arvostaa kokemuksiamme “näkymättömän maailman” kanssa. Sellaiset kokemukset voivat osoittautua erittäin relevanteiksi niille mysteereille, joita yritämme ratkoa. Tässä tapauksessa fyysisten reptiliaaneiksi nimittämiemme olentojen mysteeri. On myös tärkeää tajuta, että fyysinen kohtaaminen voi, joissain tapauksissa, muistua unena. Joten ne reptiliaani“unet” voivatkin olla relevantimpia fyysiselle kontaktille kuin mitä saatamme olettaa. On tärkeää näiden ilmiöiden kokemisen kannalta olla tietoinen niiden kehoista. Merkeistä kehossa, mm. mustelmat, naarmut, kuopat ja kolmiot tai muut symbolit voivat joskus kertoa fyysisestä kohtaamisesta, joka on jäänyt pois tietoisesta muistista.

Miten monta erilaista reptiliaania on olemassa?

Miten me voimme edes vastata tähän kysymykseen? Kun alkuvaiheessa aloin tutkia UFO-abduktioilmiötä, oletin että olisi vain muutaman tyyppisiä UFO-matkustajia, siinä kaikki. Se tuntui järkevältä kuvitella, että yksittäinen avaruusolentojen sivilisaatio voisi olla Maapallon kanssa tekemisissä. Aivan kuten Maan sivilisaatio koostuu yksittäisestä lajista, ihmisistä, niin tuntui järkevältä kuvitella, että avaruusolentojen sivilisaatio ei koostu useammasta kuin kourallisesta eri tyyppisiä avaruusolentoja. Joten kun alussa aloin puhua ihmisille, jotka raportoivat nähneensä reptiliaanin, oletin heidän kuvaavien olentojen olevan samaa lajia, ehkäpä hienoisilla eroilla perustuen eri planeettoihin tai kyseisen sivilisaation asuinalueisiin, tai perustuen geneettiseen muunteluun jolla laji pyrkii sopeutumaan eri olosuhteisiin tai rooleihin.

Useassa tapauksessa kuitenkin huomasin, että vaikka reptiliaanien kuvauksissa oli monia samankaltaisuuksia silminnäkijöiden välillä, oli myös huomattavia eroja. Esimerkiksi, joillain reptiliaaneilla on samanlaiset kädet kuin ihmisillä, joissa on neljä sormea ja peukalo, kun taas toisilla on vain kolme sormea ja peukalo. Joillain reptiliaaneilla on kova rintalasta, joka peittää koko rinnuksen, joskus sen on sanottu näyttävän samalta kuin kilpikonnan kilpi, kun taas toisilla on leveät vaakasuuntaiset suomut, samannäköiset kuin käärmeen vatsassa, ja joillain on taas suhteellisen pienet suomut kuin ne jotka peittävät niiden koko ihon. Joillain reptiliaaneilla on häntä, ja joillain taas ei.

Eri reptiliaanien välillä havaitsemamme erot ovat suuremmat kuin erot, joita löytyy yhdenkään ”lajin” sisällä Maapallolla. Fyysisiä kuvauksia oppaana käyttämällä vaikuttaa siltä kuin reptiliaaneja olisi useita kymmeniä erilaisia, ja on vaikeaa tietää miten ne liittyvät toinen toisiinsa, tai miten monta erilaista riippumatonta alkuperää niillä on. Toki paljon riippuu siitä, miten määritellään tietty ”laji” ja miten se eroaa muista. Lisäksi silminnäkijöiden kuvaamat eri tyyppiset reptiliaanit ovat mahdollisesti ainoastaan pieni osuus kokonaismäärästä, joita on olemassa ”tuolla jossain” multiversumissa. Ne, jotka meidän kanssamme ovat tekemisissä, kuitenkin, ovat niitä jotka ovat kaikkein relevanteimpia meidän tutkimuksillemme.

Kuten tri. Karla Turner neuvoi, pidä kysymykset avoimina ja tutkimukset käynnissä. Olen varma, että meillä tulee olemaan vielä lisää sanottavaa reptiliaaneista tulevaisuudessa.

 

Artikkelin kirjoittanut David W Chace ja julkaissut alienjigsaw.com

Entomologisti väittää: Nämä ovat merkkejä elämästä Marsissa

Mitä NASA aikoo tehdä entomologistin väitteille elämästä Marsissa?

Tiedemiesten pyrkiessä määrittämään onko Marsissa elämää, Ohion yliopiston emeritusprofessori William Romoserin tutkimus näyttää, että meillä on jo evidenssiä Mars-mönkijöiden valokuvissa.

Kuvat: tri. Romoser (Phys.org).

Phys.orgin uutisten mukaan tri. Romoser, joka on erikoistunut arbovirologiaan (hyttysviruksiin) ja yleiseen/lääketieteelliseen entomologiaan (hyönteistiede), on käyttänyt useita vuosia tutkiessaan valokuvia punaisesta planeetasta, joita verkossa on saatavilla. Hän on löytänyt useita esimerkkejä hyönteisten kaltaisesta muodoista, jotka ovat rakentuneet samalla tavoin kuin mehiläiset, kuten myös liskomuotoja, sekä fossiileja että eläviä olentoja. Hän esitti löydöksensä marraskuun 19. päivänä 2019 Entomological Society of Americalle St. Louissa, Missourissa.

“Marsissa on ollut ja on edelleen elämää”, Romoser sanoi, huomauttaen että kuvat näyttävät fossiloituneita ja eläviä olentoja. ”Siellä on ilmeisesti diversiteettiä marsilaisten hyönteisten kaltaisten olentojen keskuudessa, joista näkyy monia yhtäläisyyksiä Maan hyönteisiin, ja niitä voidaan pitää kehittyneinä — esimerkiksi siipien olemassaolo, siipien taipuvaisuus, ketterä lentokyky ja jalkojen rakenne.”

Insect Mars Rover Photo

Ohion yliopiston emeritusprofessori William Romoser analysoi Mars-mönkijän kuvia ja löysi hyönteisten ja liskojen kaltaisia muotoja. Kuvan analyysi: tri. William Romoser

Romoser sanoi, että vaikka Mars-mönkijät, erityisesti Curiosity, ovat etsineet indikaattoreita orgaaniselle aktiviteetille, on olemassa useita valokuvia jotka selvästi näyttävät hyönteis- ja liskomuotoja. Useissa kuvissa näkyy niveljalkaisia kehon kappaleita, jalkoja, tuntosarvia ja siipiä, jotka voidaan havaita ympäröivästä alueesta.

“Kolme ruumiinosaa, yksittäinen tuntosarvipari, ja kuusi jalkaa ovat perinteisesti riittäviä yhdistämään olento hyönteiseen Maapallolla. Nämä ominaisuudet tulisi samaan tapaan olla valideja Marsissa yhdistää hyönteisen kaltaiseen olentoon.” — Tri. William Romoser

Yksittäiset kuvat on harkitusti tutkittu muuttaen kuvan parametreja kuten kirkkautta, kontrastia, saturaatiota, inversiota ja niin edelleen. Mitään ei ole lisätty tai poistettu kuvasta. Romoserin käyttämiä kriteerejä ovat mm.: dramaattinen erottautuminen ympäristöstä, muodon selkeys, kehon symmetria, kehon osien segmentaatio, toistuvat muodot, selkärangan jäänteet ja muodon havaitseminen jonkin toisen vieressä. Tietyt asennot, todisteet liikkeestä, lentäminen, suhteellisen sijainnin vihjaama interaktio ja kirkkaat silmät ovat yhdenmukaisia elämänmuotojen olemassaolon kanssa.

“Kun selkeä kuva tietystä muodosta on identifioitu ja kuvattu, se on ollut käyttökelpoinen toisen, vähemmän selkeän muodon tunnistamisessa”, Romoser sanoi. “Ulkoinen tukiranka ja kiinnitetyt ulokkeet ovat riittäviä tunnistamaan niveljalkaiseksi. Kolme kehon aluetta, yksittäinen tuntosarvi, kuusi jalkaa ovat perinteisesti riittäneet ’hyönteisen’ tuntomerkeiksi Maapallolla. Nämä ominaisuudet tulisi samoin olla validejaNämä ominaisuudet tulisi samaan tapaan olla valideja Marsissa yhdistää hyönteisen kaltaiseen olentoon. Näiden perusteella niveljalkainen hyönteisen kaltainen muoto voidaan nähdä Marsin mönkijäkuvista.”

Fossil Image from Mars Rover

Oletettu fossiilihyönteinen sen selkäpuolen alueen ja pään kanssa, josta valitut rakenteet on nimetty. Kuvan analyysi: tri. William Romoser

Lentokäyttäytyminen oli selvää monissa kuvissa, Romoser sanoo. Nämä olennot löyhästi musituttavat kimalaisia tai kuhnurimehiläisiä Maapallolla. Toiset kuvat näyttävät nämä ”mehiläiset” suojautuvan tai pesivän luolissa. Ja toiset taas näyttävät fossiloidun olennon, joka muistuttaa käärmettä.

Romoser, joka on 45 vuoden ajan ollut hyönteistieteen professori Ohion yliopistossa ja perustanut trooppisten tautien instituutin, on myös käyttänyt lähes 20 vuotta USA:n armeijan infektiotautien tutkimukseen. Vuosien 1973 ja 1998 välillä hän on kirjoittanut neljä painosta kirjasta “The Science of Entomology.”

Romoser huomauttaa, että hänen kuvaamiensa hyönteisten ja liskojen kaltaisten olentojen tulkinnat voivat muuttua tulevaisuudessa kun Marsin elämää koskeva tieto muuttuu, mutta että todisteita on huomattavan paljon.

“Korkeamman eläinkunnan organismien läsnäolo Marsissa viittaa ravinteiden ja energian sekä prosessien, ruokaketjujen, verkostojen, ja vesielementin läsnäoloon, jotka toimivat kelpoisena, joskin äärimmäisenä, elämän ylläpidolle riittävänä ekologisena näyttämönä”, hän sanoo. ”Olen havainnut tapauksia, jotka viittaavat veteen ja pienten vajonneiden kivien, suurten emergenttien kivien sumenemiseen ilmakehän/veden reunalla, kosteaan ranta-alueeseen ja kuivaan alueeseen kosteikon vierellä. Vettä on raportoitu Marsissa useita kertoja, mm. pintavetenä, jota Viking, Pathfinder, Phoenix ja Curiosity ovat löytäneet.

”Nämä todisteet elämästä Marsissa tässä tarjoavat vahvan pohjan monille tärkeille biologisille sekä yhteiskunnallisille että poliittisille kysymyksille”, hän lisää. Se on myös vahva oikeutus jatkotutkimuksille.

[Päivitys 29.11.2019: Ohion yliopisto on vetänyt tämän artikkelin pois sivuiltaan.]

 

Artikkelin julkaissut Sci Tech Daily

Avaruusolentojen ruumiinavauksesta kertova muistio julki

Kirjoittanut Keith Basterfield

Olen tarkastellut National Institute for Discovery Sciencea, (NIDS) jonka lasvegasilainen liikemies Robert Bigelow loi 1990-luvulla; kuten raportoitiin Jacque Valleen uusimmassa kirjassaForbidden Science 4 Tämä tarjosi paljon hyviä oivalluksia siitä miten NIDS operoi.

Johdanto

Kesäkuun 4. päivänä 2019 ilmestyi dokumentti imgur.comiin joka esittää entisen NIDS-työntekijän tri Eric Davisin muistiota, joka on osoitettu Bob Bigelowille päivämäärällä 23.3.2001. Hajautan 11-sivuisen muistion ympäri tätä postausta, joten lukijoilla on alkuperäinen dokumentti luettavanaan.

Muistio on nimeltään Kit Greenin ammatillinen arvio ’avaruusolennon ruumiinavauksesta (Roswellin tapauksesta kuvatulla) filmillä/videolla’ sekä muuta aiheeseen liittyvää tietoa.” 

Briiffaukset

Muistion tekstissä on informaatiota useista briiffauksista joihin Green otti osaa:

”Briiffaus #2: Epävirallinen Pentagonin tiedotustilaisuus n. 1987/88. Kitin lähdettyä CIA:sta hänet pyysi univormupukuinen henkilö Pentagoniin. Tämä henkilö näytti Kitille kuvia ja raportteja avaruusolennon ruumiinavauksesta. Valokuvat avaruusolennon ruumiista, jotka Kit näki, olivat yhdenmukaisia vuoden 1995 Santillin filmin kanssa. Kitiä pyydettiin ammatillisesti arvioimaan hänelle esitetty materiaali tässä kyseisessä briiffauksessa.”

”Briiffaus #3: Virallinen CIA:n tiedotustilaisuus n. vuosina 1991/92. Kitin työskenneltyä General Motorsilla hänet kutsuttiin CIA:lle. CIA kaipasi hänen lääketieteellistä patologian asiantuntijuuttaan tutkimaan ja analysoimaan joitain ruumiinavausraportteja. Näiden raporttien luonne jäi ylimalkaiseksi briiffauksen aikana, mutta Kit odotti näiden olevan raportteja avaruusolennon ruumiinavauksesta joita hän näki briiffauksessa #2. Mutta sitten mitään ei tapahtunut tämän briiffauksen jälkeen ja Kit jäi pyörittelemään peukaloitaan.”

Vallee

Dokumentti imgur.comissa sisältää sähköpostidataa päivämäärällä 5.8.1999 Greeniltä Puthoffille, ja siinä lukee mm.

”Kyllä, olen lukenut ruumiinavausraportit… ajattelin että olisin puhunut sinun ja Jacquesin kanssa San Diegossa syksyllä 1988.”

Mietin olisikohan ”Jacques” tässä Jacques Vallee, ja jos kyllä, olisko Vallee maininnut mitään avaruusolentojen ruumiinavauksista kummassakaan kirjassa, Forbidden Science 3 tai Forbidden Science 4?

Kirjasta ”Forbidden Science: Volume Three.”

23.6.1985

Koskien Richard Niemtzowia. ”Hänen ambitionsa on olla ensimmäinen lääkäri, joka selvittää avaruusolentojen olemassaolon, ja hän uneksii päivästä jolloin ensimmäinen avaruusolentojen ruumiinavarusraportti ilmestyy lääkärien tiedejulkaisuun. Hän on ollut yhteydessä Leonard Stringfieldiin, joka on luvannut esitellä hänet tohtorille, joka on tehnyt sellaisen ruumiinavauksen, ja hän mainitsi keskustelusta Kitille joka suuttui siitä mitä hän piti naiivina hyväksymisenä väitteelle: ’Sano Stringfieldille että jättää koko homman!’, Kit kertoi Richardille.”

4.12.1988

Koskien ”Cover-Up” -TV-ohjelmaa ja Fred Beckmania. ”Hän on puhunut pitkään puhelimessa Hal Puthoffin kanssa, jonka on kerrottu vihjanneen että hänen korkea-arvoiset kontaktinsa olivat vakuuttuneita valokuvien aitoudesta.”

29.1.1989

Valle puhuu Kit Greenille. ”Miten menee tutkimuksen kanssa koskien väitettyjä ruumiinavauksia… Lääkäri josta kuulit?”

Green: ”Osoittautuu, että kyseessä oleva lääkäri on olemassa; hänet todellakin valtio palkkasi konsulttihommiin, mutta hän ei koskaan tehnyt yhtään ruumiinavausta. Hän ainoastaan kävi läpi eräitä tuloksia, joiden väitettiin olevan yhdenmukaisia raporttien kanssa, jotka menevät Leonard Stringfieldin aikoihin asti, ja joissa sanotaan että avaruusolennoilla oli kaksi kelluvaa kylkiluuta rinnoissaan. Hän on kirurgi jolla on kaikki kulkuluvat. Hän käytti kuukauden eräässä erittäin salaisessa projektissa. Nyt minun tiimini yrittää selvittää saako hän kuukausipalkkaa valtionkonttorista.”

15.2.1989

Koskien Richard Niemtzowia. ”Kun keskustelu kääntyi mahdollisuuteen, että USA piilottelisi avaruusolentoja jääkaapissaan, oli yllättävää havaita hänen olevan valmis uskomaan dokumentoimattomia anatomisia kuvauksia, joita Stringfield on levitellyt.

Richard vakuuttaa minulle, että hän joskus oli puhelimessa tohtorin kanssa, joka oli tehnyt avaruusolennolle ruumiinavauksen. Tottakai ’puhelimessa olo’ ei tarkoita mitään: kuten Kit kertoi minulle, kyseinen tohtori ei ollut tehnyt ruumiinavausta, vaan häntä oltiin pyydetty arvioimaan väitettyjä tuloksia, mikä on varsin eri asia.”

15.4.1989

Vallee tapaa Greenin. ”Tohtori joka sanoi käyneensä läpi avaruusolentojen ruumiinavausten dataa oli tri Crowley, kirurgi joka elää Los Angelesin lähellä Lancasterissa. Mutta osoittautuu, että hän ei saa palkkaa valtiolta, sittenkään. Jälleen kerran, kuka valehtelee?”

13.6.1989

Vallee: ”Olen saanut kiinni Len Stringfieldin, joka on tutkinut ’kuollutta avaruusolentoa’ tapauksen lähtökohtana 12 vuotta. Hän on varmistanut minulle, että vuosina 1978-79 hän oli yhteydessä kahteen tohtoriin, joiden väitetään tehneen ruumiinavauksia, mutta hän ei saa heiltä mitään tietoja enää. ’He ovat eläkkeellä eivätkä he yksinkertaisesti puhu’, hän sanoi minulle.”

5.7.1989

Vallee puhuu Kit Greenille. ”Muuten, kysyin häneltä ’et koskaan kertonut mikä sai sinut kiinnostuneeksi näistä huhuista avaruusolentojen ruumiista alunperinkään.'”

’Se menee 70-luvulle asti’, hän vastaa. ’Kun ensimmäiset kuvat väitetystä ruumiinavauksesta tulivat ulos, kaikki ne Len Stringfieldin jutut.’

Kuvissa näkyi ruumiita arkunkaltaisissa laatikoissa, joissa oli piuhoja ja putkia työnnetty ruumiisiin, huono vitsi.”

30.7.1989

Vallee ja Niemtzow puhuvat Valerie Ransonesta, joka mainittiin Kit Greenin kanssa käydyssä keskustelussa, jossa Niemtzow mainitsi Ransonen.

Niemtzow: ”’Kun paljastin Kitille, lounaalla, että tiesin hänen mukanaolostaan, hän käytännössä tukehtui lounaaseensa. Hän kertoi minulle ettei koskaan saa mainita hänen nimeänsä ikinä enää ravintolassa. Olen saanut nähdä samanlaisen reaktion ainoastaan kahdesti koko aikana kuin olen tuntenut hänet.’

’Anna kun arvaan: toinen kerta liittyi Len Stringfieldiin ja tohtoriin joka oli tehnyt ruumiinavauksen, ehdotin.’

’Tismalleen.'”

9.10.1989

Valle kirjoittaa: ”Lancasterilaisesta Tri William Crowleysta ei ole mitään uutta, jonka on väitetty tehneen ruumiinavaus avaruusolentojen ruumiille. Kit huomauttaa jälleen kerran, että mies ei ole patologi, täten hän ei ole voinut tehdä sellaisia operaatioita itse, muutenkaan, mutta häneltä on saatettu pyytää neuvoa thorax-kirurgina jolla on ilmavoimien turvaluokitus. Ruumiinavauksien on sanottu tapahtuneen Guggenheim-säätiön kellarissa New York Cityssa.”

”Forbidden Science: Volume Four.”


 

26.8.1990

Vallee kirjoittaa: ”Tänään mies nimeltä Armen Victorian soitti Englannista… Soittaja…. alkoi käydä läpi listaa aiheista joihin kuului mm. avaruusolentojen ruumiinavaukset, eri tohtoreita (hän mainitsi Crowleyn)…”

10.4.1992

Kit Green sanoo: ”Ja kuitenkaan en ole nähnyt mitään biologista mikä olisi epätavallista.”

26.2.1994

Vallee puhuu Robert Emeneggerin kanssa. Vallee: ”Mainitsin absurdin uuden kehityskulun Hynekin todistamista ruumiinavauksista. Lisää disinfoa, me olimme samaa mieltä, jota Washingtonista pusketaan. ’Jotain tuollaista tapahtui myös minulle’, hän sanoi, ’minulla oli kokous eversti Phil Corson kanssa…. vuonna 1947 kolme asiaa kävi hänen pöydällään: huono valokuva ruumiinavauksesta, joka näytti avaruusolennolta….'”

17.1.1995

Vallee kirjoittaa: ”Viestit internetissä levittävät uutta meemiä Englannista. Sen aloitti kolme päivää sitten Reg Presley, laulaja rock-yhtyeessä The Troggs: hän väittää, että on löydetty videonauha, missä näkyy avaruusolennon ruumiinavaus Roswellissa. Hän sanoo, että tällaisia nauhoja oli 15 kpl, yhteensä 150 minuuttia kuvamateriaalia, vuodelta 1947. Media ei usko tuota. Videonauhoja ei oltu keksitty vuonna 1947.”

13.3.1995

Huhuja Fred Beckmanista, että kun hän oli Brasiliassa, ”siellä oleva armeija näytti hänelle joitain filmejä avaruusolentojen ruumiinavauksista… heidän mielestään näit samat filmit jotka tulivat esiin Englannissa…” Valleen mielestä huhut olivat vitsi.

7.10.1995

Vallee oli Omega Communications -konferenssissa. ”Näin…Stanton Friedmanin… Hän selvensi avaruusolentojen ruumiinavausfilmiä, ottaen sen juuri sellaisena kuin se on, vaikka tottakai ei ole mitään filmiä vaan pelkkä video.”

3.2.1996

Vallee oli NIDSin tiedelautakunnan kokouksessa Las Vegasissa. ”Toisin sanoen, me työskentelemme vain sen parissa minkä parissa me olemme päättäneet niin tehdä; me emme jätä tekemättä kaikkea vain sen takia että joku hyökkää esiin videon kanssa avaruusolentojen ruumiinavauksesta…”

1.4.1996

Hal Puthoff ja John Alexander haastattelevat Phil Corsoa. ”Corso väittää, että hänelle annettiin… erilaisia ruumiinavaus-raportteja Walter Reedin sairaalassa.”

3.5.1996

Vallee haastattelee Corsoa. Corso sanoo ”Meillä oli ruumiinavausraportteja Walter Reedista.”

”Mitä niissä luki?”

”Olennolla oli suomuinen iho. Niiden aivoissa on kaksi otsalohkoa. Muuten, ruumiinavausvideolla aivoissa oli nämä ylimääräiset lohkot. Ja tupla-silmäluomet. …”

”Mitä muuta?” John kysyi.

”Niillä oli surkastuneet sukupuolielimet.”

13.1.1997

Vallee kirjoittaa: ”Eversti Corso soitti minulle kotiin tänä aamuna… hän vaikutti huolestuneelta niistä analyyseista mitä hän näki Walter Reed -sairaalasta, että ne olivat erittäin pinnallisia ja ’eivät vain tuntuneet oikeilta’.”

7.7.1998

Vallee: ”Kun kuulin… että uusi televisio-ohjelma pian kuvaisi yksityiskohtaisesti ’KGB:n avaruusolentojen ruumiinavauksia’, minun teki mieli oksentaa.”

Omat kommenttini

1. Koskien Green/Puthoff-emailia, päivämäärällä 5.8.1999, viittaus ”Jacquesiin” ja ”1988 syksyyn”. En löydä mitään yksityiskohtia Valleen päiväkirjasta tuolta aikaväliltä.

2. Samoin, en löytänyt mitään mainintaa vuosien 1987/88 Kit Greenin briiffauksesta koskien ”avaruusolentojen ruumiinavausvalokuvia ja -raportteja jne.” Valleen päiväkirjoista.

3. Lisäksi, en löytänyt mitään viittauksia päiväkirjoista Kit Greenin CIA-briiffiin vuosina 1991/92.

4. Molemmissa kirjoissa 3 ja 4 on erilaisia viittauksia joissa Kit Green ja Vallee puhuvat avaruusolentojen ruumiinavauksista, mutta mikään ei tunnu mätsäävän muistion yksityiskohtiin.

5. Yhteenvetona, Valleen päiväkirjat ovat hiljaa Kit Greenin briiffauksista, kuten vuonna 2001 puhuttiin, Eric Davis sanoi Bob Bigelowille NIDSin muistiossa, joka on julkaistu jokin aika sitten.

Päivitys: 6.7.2019

Muutama tuntematon nimi mainitaan tässä dokumentissa, joten kaivoin hieman tietoja siitä keitä he ovat.

1. Jim Westwood

Löysin viittauksen James Westwoodiin Valleen ”Forbidden Science: Volume Four”issa sivulla 438, päiväkirjamerkinnässä päivämäärällä 1.1.1999. Vallee kirjoittaa:

Bob suuttui vieläkin enemmän, kun hän tajusi että Bob Wood oli analysoinut MJ-12 -dokumentteja, mutta Wood oli ehdottanut että NIDS sponsoroisi hänen asiaansa, ja hänet tyrmättiin. Itse asiassa, Hal palkkasi James Westwoodin, feikki-neuvostoliittolaisia dokumentteja tunnistaneen entisen CIA:n asiantuntijan, joka oli luonut samanlaisia feikkejä disinformaatiota varten. Hän maksoi tälle mukaantulosta Bob Woodin projektiin. ’Jimin lausunto oli, että Eisenhowerin briiffausdokumentti, UFO-salailun kivijalka-argumentti, oli täynnä amerikkalaisen disinformaatiofeikkidokumentin merkkejä, jonka tarkoitus oli puijata KGB:ta.'”

2. Bill McGarity

Neljännessä kappaleessa dokumentin toisella sivulla mainitaan Bill McGarity, joka olisi ottanut yhteyttä Phillip Mantleen ruumiinavausfilmin tiimoilta, joten kuka olikaan McGarity? Samassa kappaleessa sanotaan, että ”…ja Bill McGarity kun Bill tuli luoksemme vierailulle kesäkuussa 2000.”

Löysin verkkosivun jolla oli Thomas W McGarityn CV, joka työskenteli (ainakin tammikuuhun 1998 asti) Los Alamos National Laboratoryssa.

Syy miksi mielestäni tämä on oikea Bill McGarity, on että John Alexander, NIDSin työntekijä, työskenteli laboratoriossa myös sen jälkeen kun hän jätti puolustusministeriön.

3. Kristin B Zimmerman

Dokumentin sivulla 10 on email, #4, päivämäärällä 5.8.1999, joka mainitsee Kristin B Zimmermanin. Kuka hän on? Lisäksi, sivulla 11 sähköposti päivämäärällä 1.8.1999, joka on Hal Puthoffilta Kit Greenille, alkaa ”Kit, Kristin.”

OSivulla 293 Valleen ”Forbidden Science: Volume Four”issa hän mainitsee ”Kristinin” olevan Kit Greenin elämänkumppani, ja mainitsee myös, että hän työskentelee General Motorsilla, samassa yrityksessä jossa Kit työskenteli. Lisäksi sivulla 325 Vallee mainitsee, että Kristin ja Kit olivat naimisissa tammikuussa 1998.

Internet-haku nimellä Kristin B Zimmerman tuotti seuraavaa infoa. Kristin B Zimmerman työskenteli General Motorsilla tutkimuspuolella vuosina 1993-1997, insinöörityössä ja designissa. Vuonna 1999 hän perusti Med:For Inc.:n, insinöörimekaniikan ja oikeuslääketieteen konsulttiyrityksen (Kit Greenosaamisalaa).

Päivitys 15.7.2019

Amerikkalainen tutkija Richard Dolan ohjeisti viestissä hänen verkkosivuillaan, että hän oli ollut yhteydessä tri. ”Kit” Christopher Greeniin. Dolan sanoo:

”Yksi asia, joka mielestäni on erittäin tärkeää, on että en usko että tri. Green vastustaisi kun sanon, että hän ’absoluuttisesti’ myöntää tämän 11-sivuisen ’avaruusolentojen ruumiinavaus’-sähköpostin aitouden, joka vuodettiin kesäkuussa…. toinen huomionarvoinen seikka on tällä hetkellä, että hän painokkaasti EI usko, että Santillin filmillä oleva olento on avaruusolento.”

Astrofyysikko: Älykkäät lajit avaruudessa eivät ole humanoideja

Perustuen pelkkään tähtien määrään galaksissa…. Todennäköisyys sille että avaruudessa on elämää on suuri. Mutta miten se vaikuttaa meihin täällä Maapallolla? RT kysyi professori Adam Frankilta, astronomilta, fyysikolta ja kirjailijalta.

Professori sanoo, “Meidän mielestä olemme etsineet eksosivilisaatioita jo vuosia, mutta todellinen etsintä on vasta alkamassa. Tuolla on biljoonia planeettoja joissa elämä voi menestyä ja kehittyä edistyneiksi sivilisaatioiksi.”

Me emme tiedä tunne maailmaa tarpeeksi hyvin mallintaaksemme sitä miten sivilisaatiot kehittyvät yhdessä, mutta me voimme myös estimoida miten erilaisten energialähteiden käyttö vaikuttaa planeettaan simuloinneilla. Simuloimalla ja tarkastelemalla ilmastonmuutosta, universumin perspektiivissä, voimme sanoa että ihmiskunta on teini-ikäinen laji.

On hullua olettaa, että Maapallolta muuttaisi ihmiset pois lähitulevaisuudessa. Ei ole toista planeettaa meille, me emme voi toivoa elävämme avaruudessa ennen kuin opimme elämään Maapallon ekosysteemissä. Se jää nähtäväksi toimivatko evoluution lait eri olosuhteissa samalla tavalla.

Meidän ei tulisi olettaa, että älykkäät avaruusolennot olisivat pelkästään humanoideja, universumi on täynnä yllätyksiä.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

NASA, Harvard ja Pentagon ottavat kaikki UFOt vakavasti nykyään

Tutkimus esittää, että elämä avaruudessa ei välttämättä esiinny muodoissa joista me tajuaisimme mitään. Itse asiassa, se lähes varmasti tulisi olla varsin eri muodossa kuin mitä me olemme tähän asti nähneet, jotta se voisi selvitä avaruusmatkailusta. Colombano laajensi väitteen koskemaan teknologiaa, jota tarvitaan ulkoavaruudessa matkailuun.

“Ottaen huomioon se, että teknologinen kehitys sivilisaatiossamme on alkanut vasta noin 10 tuhatta vuotta sitten ja on kiihtynyt tieteellisten menetelmien avulla viimeisen 500 vuoden aikana, me voimme arvella, että meillä on todellinen ongelma teknologisen evoluution ennustamisessa edes seuraavien tuhannen vuoden ajalle, puhumattakaan 6 miljoonaa kertaa tuo aika”, Colombano kirjoittaa avaruusolentojen käyttämästä teknologiasta.

Koska tutkimus on saanut huomiota, hän on yrittänyt saada tilit selvitettyä analyysistaan; hän on selittänyt että hänen todellinen tarkoituksensa oli saada ihmiset ottamaan hieman vakavammin maapallolla vierailleet avaruusolennot kuin kulttuuri tällä hetkellä sallii.

“Perspektiivini oli yksinkertaisesti se, että tunnistamattomien lentävien esineiden ilmiö tulisi olla vakavan ja riippumattoman tutkimuksen kohteena, vaikka jonkin avaruusolentojen teknologian identifioinnin todennäköisyys olisikin erittäin pieni”,  hän selittää.

UFOille ja avaruuden elämälle omistautuneissa yksittäisissä internetin onkaloissa, jotka aina tuntuvat käsittelevän myös salaliittoja, mikään Colombanon väitteistä ei ole uutta tai alkuperäistä. Ideat avaruuden elämästä joka ei ole hiilipohjaista, että niillä on teknologiaa jota emme pysty edes kuvittelemaan, että ne voisivat vierailla planeetallamme ovat kaikki vanhoja lauluja. Jos rehellisiä ollaan, edes se että nimekäs NASAn tiedemies otti asian uudelleen puheeksi ei välttämättä ole tarpeeksi todella höyhenien pöyhimiseksi, mutta Colombanon työn ajoitus on auttanut saamaan lisää huomiota.

Hänen tutkimuksensa “New Assumptions to Guide SETI Research” julkaistiin sen jälkeen kun sarja huomattavia artikkeleja jälleen toi UFOt, tai UAP:t niinkuin niitä nykyään kutsutaan (Unexplained Aerial Phenomena), takaisin kulttuurisanastoon. Ensimmäinen oli New York Timesin etusivun juttu Pentagonin korvamerkitsemästä 22 miljoonasta dollarista Advanced Aviation Threat Identification Programille, joka oli omistettu erityisesti USA:n armeijahenkilöstön tekemien UFO-havaintojen tutkimiseen. Pentagonin tutkimien havaintojen joukossa on nyt kuuluisa “Nimitzin tapaus”, jossa USA:n laivaston F/A-18 Super Hornetit menivät useaan otteeseen sekaisin torjuessaan UFOja USS Nimitzin ilmatilassa.

Voit katsoa videon hävittäjien lennosta:

Tämä paljastus tapahtui aikana jolloin tehtiin vaikuttavia tieteellisiä löytöjä liittyen eksoplaneettoihin, joista jotkut tieteentekijöiden mukaan voisivat mahdollisesti sisältää elämää, sekä ainakin kaksi erillistä Harvardin tutkimusta joissa puhutaan mahdollisuudesta elämään avaruudessa, sekä niin kehittyneeseen teknologiaan, että me ihmiset emme ymmärrä sitä mitä se voisi edes olla.

Nopeiden radiopurskeiden (Fast Radio Bursts, FRBs) sarja on tallennettu kaukaisesta galaksista, ja se on johtanut debattiin tiedemiesten keskuudessa selityksestä ilmiölle. Suuret määrät energiaa vapautuu jokaisella purskeella. Tähän mennessä yksikään selitys ei ole tehnyt oikeutta purskeille, joidenkin mielestä ne ovat vain massiivisen voimanlähteen sivutuote, jota voitaisiin käyttää siirtämään aluksia suuria matkoja käyttäen valopurjeteknologian kehittynyttä versiota.

Toinen Harvardin julkaisema tutkimus viime kuussa oli sitä mieltä, että sikarin muotoinen kappale (nimeltään ‘Oumuamua) joka tuli aurinkokuntaamme syväavaruudesta viime vuonna voi itse asiassa olla keinotekoinen.

Artistin näkemys Oumuamuasta Wikimediassa
Artistin näkemys Oumuamuasta Wikimediassa

“‘Oumuamua voi olla täysin toimintakykyinen luotain, joka on tarkoituksella lähetetty Maapallon läheisyyteen toisesta sivilisaatiosta” paperi esittää, viitaten taivaankappaleen ilmeiseen kiihtyvyyteen sen poistuessa aurinkokunnasta ja pitäen tätä todisteena väitteelle. Jonkin verran kiihtyvyyttä voidaan odottaa kun taivaankappaleet sinkoutuvat naapurustoomme ja pyörivät auringon ympäri, ‘Oumuamualla oli ”liikaa” kiihtyvyyttä… joka tahtoisi sanoa että se työnsi itsensä liikkeelle ainakin jossain määrin — niin että gravitaation apu ja kaasujen tai vesihöyryn päästäminen ei sallisi tuollaista liikettä, edes komeetalle.

Joten asiantuntijat NASAn, Harvardin ja jopa Pentagonin tunnistekorteilla kaikki olettavat avoimemman ja interaktiivisemman kannan avaruusolentojen vierailulle Maapallolla.

 

Artikkelin julkaissut NewsRep

 

Tunnettu tiedemies: Tietoisuus on avain kaiken selittävään teoriaan

Kantasolututkimuksesta tunnettu Robert Lanza uskoo biologian olevan tärkeämpi kuin fysiikka kun halutaan ymmärtää universumia.

Tri. Robert Lanza, joka valittiin Time-lehden yhdeksi maailman sadasta vaikutusvaltaisimmasta ihmisestä vuonna 2014, uskoo tieteen kykenevän tunnistamaan ihmistietoisuuden tärkeyden.

Kvanttifysiikka on osoittautunut ristiriitaiseksi klassiseen, newtonilaiseen fysiikkaan verrattuna, ja se saa tieteentekijät etsimään ”Kaiken Teoriaa” kuilun umpeenkuromiseksi joka uhkaa niellä kaiken luottamuksen joka meillä on tieteelliseen ymmärrykseen maailmassa.

Lanzalle, jonka läpimurto-kantasolututkimus on ansainnut hänelle paljon nimeä, biologia osoittautuu fysiikkaa tärkeämmäksi tässä tehtävässä. Hän antaa enemmän tunnustusta ihmisolentojen ymmärtämiselle kuin abstraktien säikeiden ymmärtämiselle näkymättömissä ulottuvuuksissa.

Onko se sitten kvanttifysiikkaa vaiko newtonilaista fysiikkaa, se on järjestelmä jonka tietoisuutemme on luonut organisoimaan ympärillä olevan maailmamme lementtejä. Me luomme tarinoita, me annamme asioille nimiä.

Tapa jolla universumi on säädetty elämän olemassaololle signaloi myös siitä tärkeydestä joka meillä on kaiken keskellä, sanoo Lanza.

Tri. Lanza ja Barbara Walters

“Pitkään etsitty Kaiken Teoria on puutteellinen ainoastaan yhden tärkeän komponentin suhteen, joka oli liian lähellä meitä jotta olisimme havainneet sen”, hän sanoi nauhoitetussa puheessa Science and Nonduality Conferencessa vuonna 2010. “Tiede ei ole kohdannut sitä yhteä asiaa joka on kaikkein tunnetuin ja kaikkein mystisin — ja se on tietoisuus.”

Onko se olemassa jos et näe sitä?

Tunnetut kaksoisrakokokeet kvanttifysiikassa ovat todisteita Lanszalle siitä että tietoisuus on vastuussa siitä miten näemme ympäröivän maailmamme. Kyse ei ole siitä miten havaitsemme kiinteitä ominaisuuksia itsessään, vaan pikemminkin siitä miten me näemme tiettyjä ominaisuuksia. Kyse on perspektiivistä.

Hän summaa kaksoisrakokokeen vuoden 2010 kirjassaan “Biocentrism: How Life and Consciousness Are the Keys to Understanding the True Nature of the Universe”: “On ratkaisevasti osoitettu, että jos ’tarkkaillaan’ atomia pienempää hiukkasta tai valoa kaksoisraon läpi liikkuessaan, se käyttäytyy kuin hiukkanen ja luo kiinteän näköisiä osumakohtia rakojen taakse esteeseen joka mittaa sen impaktin. Kuin pieni ammus, se loogisesti läpäisee jomman kumman raon. Mutta jos tiedemiehet eivät havainnoi hiukkasen liikerataa, silloin se käyttäytyy kuin aallot jotka sallivat sen mennä molemmista raoista yhtä aikaa.”

Hän laajentaa tätä periaatetta jokapäiväiseen elämään. Onko keittiö olemasas jos et ole siinä? Hän kirjoittaa: ”Illalla laitat valot pois ja poistut makuuhuoneeseen. Tottakai keittiö on siellä, näkymättömänä, koko yön. Eikö? Mutta, itse asiassa, jääkaappi, liesi, ja kikki muu koostuu hohtavasta parvesta materiaa/energiaa. Kvanttifysiikan lopputulemat, kuten kaksoisrakokeessa, kertovat meille että yksikään noista atomia pienemmistä hiukkasista ei oikeasti sijaitse missään tietyssä paikassa. Sen sijaan ne ovat olemassa mahdollisuuksien vaihteluvälinä — todennäköisyysaaltoina.”

Hänen puheessaan Nonduality Conferencessa hän tiivistää, “Yksikään hiukkanen tuolla jossain ei ole olemassa ominaisuuksiensa kanssa ennen kuin se havaitaan.” Tiedemiesten parametrit ovat vain heijastuksia mielemme spatiaalis-temporaalisesta logiikasta, Lanza sanoo.

Eikö ole omituista että elämää on?

Yli 200 parametria on tasan tarkkaan sopivassa arvossaan elämän olemassaololle, huomauttaa Lanza. ”Jos [Big Bang] olisi ollut miljoonasosankaan voimakkaampi, se olisi puskenut liian nopeasti galaksien ja maailmojen syntymiseksi,” hän sanoi. “Jos vahva hiukkasvoima pienenisi 2 prosenttia, atomien ytimet eivät pysyisi kasassa…. vety olisi ainoa alkuaine universumissa. Jos gravitaatiovakiota pienennettäisiin vain [hieman]… tähdet, mukaanlukien oma aurinkomme, eivät syttyisi loistamaan.”

Lanza tunnustaa muita mahdollisuuksia selityksille siihen miksi nämä paramterit ovat juuri oikeita — mm. sen että Jumala on luonut universumin, tai että on niin monia universumeita joissa paramterit ovat oikein, ja me olemme vain yhdessä niistä — hänen mielestään iso osa selitystä on, että ihmistietoisuus on luonut parametrit.

Teoriat herättävät keskustelua

Vaikka monet tiedemiehet puhuvatkin tietoisuuden tärkeydestä tulevaisuuden tieteen kehityksessä, he eivät ota kaikki samaa tulokulmaa kuin Lanza. Ja monet tieteentekijät pitävät sellaisia puheita tietoisuudesta mauttomina — tai ainakin äärimmäisellä varovaisuudella nieltävinä, peläten “pseudo-tieteen” leimaa jonka jotkut ovat lyöneet Lanzan teorioille.

Fyysikko Rober Penrose

Lanza puhui NBC:n tiedetoimittaja Alan Boylen kanssa hänen kirjansa saamista arvioista, erityisesti joidenkin fyysikoiden. ”Heidän vasteensa on ollut paljon sitä mitä odottaisi papeilta jotka kommentoivat kantasolututkimusta.”

Toisaalta Boyle lainaa Richard Conn Henryn arvostelua, fysiikan ja astronomian professorin John Hopkins Universityssa: ”Mitä Lanza sanoo kirjassaan ei ole uutta. Miksi Robertin pitää sanoa se kaikki? Koska me, fyysikot, emme sano sitä — tai jos me sanomme, me vain kuiskaamme yksityisesti — raivokkaasti punastuen kun sanat tulevat ulos suusta. Totta, kyllä; poliittisesti korrektia… ei!”

 

Artikkelin julkaissut Educating Humanity

Steve Quayle: Valmistaudu jättiläisten paluuseen

Suurin osa ihmisistä pelkää kolmatta maailmansotaa, mutta se tulee olemaan kiva kesäpäivän piknik puistossa verrattuna siihen mitä on tulossa.

Kirjailija Steve Quayle vie meidät matkalle maailmaan, joka muuttuu silmiesi edessä lähitulevaisuudessa.

Maailma joka saattaa sisältää taruolentojen kaltaisia olentoja.

Quaylen haastattelu alkaa 0.20 kohdalta.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Venuksella on joskus ollut elämää

Venuksen on pitkään tiedetty olevan Maapallon sisarplaneetta, huolimatta siitä että sen ilmakehä on uskomattoman myrkyllinen niille jotka elävät planeetallamme. Syy tälle ”sisar”-statukselle on, että tiedemiehet uskovat, että Venus on joskus voinut olla erittäin paljon kuten Maapallo. Uskotaan, että Venuksella on joskus ollut paljon enemmän vettä jonka se on kadottanut ajan myötä. Jotkut teoriat ovat ehdottaneet, että Venus päätyi kasvihuoneilmiössään paljon pahempaan tilaan kuin mitä voisimme koskaan kuvitella Maahan. Lopulta nämä kasvihuonekaasut aiheuttivat Venuksen vesikadon ja muuttivat ilmakehän kyvyttömäksi ylläpitää ihmiselämää.

Viime vuosina tutkimukset ovat vahvistaneet tämän, ja ne antavat ymmärtää, että Venus oli joskus vesirikas planeetta, ja sillä on joskus ollut kyky ylläpitää älykästä ihmiselämää. Tämä on saanut salaliittoteoreetikot pohdiskelemaan onko Venus joskus ollut koti ihmisen kaltaiselle rodulle ja sattuiko venuslaiset selviämään mullistuksista ja kehittymään uudeksi älykkäiden olentojen roduksi. Idea älykkäästä elämästä niin lähellä Maapalloa on äärimmäisen kiinnostava avaruusolentoteoreetikoille.

Artikkelin julkaissut Listverse

 

Toim. huom. Carla Rueckertin kanavoima Yhden Laki kertoo tietoisuudesta nimeltä Ra, jonka kotiplaneetta on Venus. Ra:n rotu eli kolmannessa tiheydessä miljardeja vuosia ennen elämän syntyä Maapallolle:

RA: Olen osa sosiaalista muistikompleksia joka matkasi pois planeetalta aurinkokunnassanne, siltä jolle olette antaneet nimen Venus. Me olemme teidän mittapuun mukaan vanha rotu. Kun me olimme kuudennessa ulottuvuudessa, fyysinen kehokompleksimme oli kultaa. Me olimme pitkiä ja jossain määrin siroja. Fyysisen kehokompleksimme peitteellä oli kultainen hohde. Tässä muodossa me päätimme tulla keskuuteenne. Väestönne oli kovin erilainen ulkonäöltään meihin verrattuna. Näin me emme sopeutuneet hyvin joukkoonne ja olimme selkeästi erilaisia. Vierailumme oli suhteellisen lyhyt. Tämä tapahtui kun rakensimme pyramidit. (B1, S6, 90)

Avaruusolentojen fyysisiä ominaisuuksia

Germanea kanavoinut Lyssa Royal ( www.lyssaroyal.com)
Vuodelta 1992
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine

Tervehdys teille. On ilo olla täällä taas kerran. Haluaisimme antaa teille informaatiota galaktisen perheenne fyysisestä perimästä. Tätä informaatiota olette pyytäneet jonkin aikaa ja haluaisimme antaa teille ainakin perustan, jotta voitte rakentaa sille tulevaa työtänne.

LYYRALAISET

Aloitamme ryhmästä, jota kutsutaan lyyralaisiksi. Aiomme antaa teille perusinformaatiota eri alaryhmistä, joita on ollut heidän rodussaan, ja kenties laajemman näkemyksen esi-isienne moninaisuudesta, mikä tietysti heijastuu maailmanne moninaisuuteen. Sitten tuomme mukaan Vegan sivilisaatiot, koska he ovat apuna myös muiden galaktisten rotujen muodostamisessa.

Aloittaen sitten lyyralaisista (palaten taaksepäin kronologisesti), ensimmäinen fyysinen ilmaisumuoto, mitä voitaisiin pitää lyyralaisena, olisi jokseenkin pieni – itse asiassa pienempi kuin nykyinen keskivertoihmisenne. Mutta kun kulttuuri kasvoi, kun heidän kokemuksensa ja geneettinen rakenteensa alkoi muuttua, heidän fyysiset ominaisuutensa alkoivat laajentua myös.

Lyyralaiset jättiläiset

Annamme teille joitain pääryhmiä, jotka olivat hyvin aktiivisia avaruuden tutkimuksessaan, koska heillä on eniten merkitystä teille, koska he olivat yhteydessä teidän kanssanne. Ensimmäisenä on perimä, mitä kutsumme lyyralaisiksi jättiläisiksi. Nämä olennot (tietysti fyysisiä kuten te) jotka olivat kolmannessa ja neljännessä tiheydessä, olivat tyypiltään kaukasialaisia. Ne olivat pääasiassa vaaleaihoisia, vaaleasilmäisiä ja vaaleahiuksisia. Tummimmat hiukset olisivat keskiruskeat, mikä oli jokseenkin epätavallista.

Fyysistä kehoa voitaisiin verrata mesomorfiseen, mikä oli periaatteessa hyvin tasapainoinen, lihaksikas keho. Pituus olisi 1.8 – 2.7 m riippuen olentoryhmästä, pienimmät noin 1.8 m (sekä miehiä että naisia). Nämä olennot kehittivät tämän koon pitkinä geneettisinä kehitysjaksoina planeetalla, jolla oli voimakkaammat gravitaatiokentät ja tiheämpi sähkömagneettivaippa ja joka oli myös yleisesti ottaen aurinkokunnassa. Tämä merkitsi, sanoisimmeko, elinvoimaisemman olennon luomista. Nämä olennot heijastuivat Kreikan mytologiaan ja joihinkin raamatun tarinoihin jättiläisistä. Tämä on yksi ryhmä, mikä sivilisaatiollanne on edelleen solumuistissa. Tämä oli yksi pääryhmä, joka alkoi muodostaa Jumala/palvontasuhdetta kanssanne. Pysyttekö vielä perässä?

Tämä on yksi syy joihinkin ilmaisumuotoihin uskonnollisessa taiteessanne ja arkkitehtuurissanne (missä oli hyvin suuret ovet ja ikkunat). Tämän rodun rakennemalli oli hyvin syvällä ihmispsyykessä. Nämä olivat alkuperäisiä jumalia – tai ainakin niitä, jotka tekivät suurimman vaikutuksen teihin.

Lyyralaiset punapäät

On toinen rotu, mikä on haarautunut tästä jättirodusta – punatukkaiset lyyralaiset. Heidän hiuksensa olivat väriltään punaisesta kullanvaaleaan. Ihon sävy oli hyvin, hyvin vaalea. Näillä olennoilla oli vaikeuksia altistaa ihonsa tietyille luonnollisen valon taajuuksille alkuperäplaneetastaan johtuen. Jotkut näistä olivat myös kooltaan jättimäisiä, vaikka jotkut olivat keskimääräistä ihmiskokoa. Silmienväri oli yleensä vaaleasta sellaiseen väriin, mitä nyt pidettäisiin vihreänä, vaikka se on laadultaan erilainen vihreä, mitä näette maailmassanne. Nämä olennot olivat ensimmäisiä lyyralaisia pioneereja. (Pioneeri on hyvin lempeä sana, sillä on monia maailmoja, jotka pitävät näitä punatukkaisia olentoja tunkeutujina, rosvoina ja lyyralaisen perusperimän sekasorron aiheuttajina.)

Puhummeko myös heidän nykytilastaan?

No, jossain määrin puhumme kaukaisesta menneisyydestä, silloin kun he olivat vuorovaikutuksessa maatasonne kanssa. Näitä olentoja on edelleen, mutta paljon harvempilukuisina. Sanoisimme, että lähimmät jäänteet ovat muinaisnorjalaisessa mytologiassa, Viikingeissä jne. Jotkut tuossa mytologiassa olivat todellisia maan olentoja, joihin joko vaikutti punapäisten lyyralaisten piirteet tai jotka olivat vuorovaikutuksessa näiden kanssa. Nämä eivät ole kovin yleisiä vuorovaikutuksessa maailmanne kanssa, eivät niin yleisiä kuin jättiläiset, mutta riittävän yleisiä päästäkseen mytologiaanne.

Oliko heillä mitään henkistä tai energeettistä suhdetta muutamiin punatukkaisiin plejadilaisiin? Ilmeisesti Plejadeilla on punatukkaisen ryhmän jäänne.

Kyllä, aivan varmasti olisi geneettisiä yhteyksiä. Ja jos on jokin geneettinen yhteys, on aina energeettinen yhteys.

On vaikeaa ajatella Plejadeilla elävän jonkun, joka olisi väkivaltainen. Mutta jos tuo aggressiivinen taipumus kanavoituisi jotenkin muille alueille …

Se kanavoituu jännitykseen. Plejadilainen versio on paljon vesittyneempi. (Voimme palata siihen myöhemmin, jos haluatte.) Mutta puhdasrotuiset punapäät olivat hyvin aggressiivisia, väkivaltaisia, intohimoisia ja jossain määrin hyvin kapinallisia. He näkivät lyyralaisen jättirodun vanhempinaan ja he kapinoivat sitä ajatusta vastaan. He kapinoivat, koska he tunsivat, että jättirodun moraalia tungettiin heidän todellisuuteensa. Emme näe näin olleen, vaan tämä oli toinen ilmaisumuoto, mikä täytyi kokea galaktisessa perheessänne.

Kehittyivätkö nämä punapäät luonnostaan punatukkaisiksi vai tapahtuiko jossain matkan varrella tarkoituksellista manipulointia?

Jättirodussa oli niitä, jotka lähtivät tutkimaan. Pääryhmä otti siirtomaaksi tietyn planeetan ja sukupolvien kuluessa he sopeutuivat tuohon planeettaan. He sopeutuivat planeetan erityiseen mineraalikoostumukseen sekä ilmakehään. Planeetan ilmakehän tietyt aaltopituudet aiheuttivat mutaation punaisempaan sävyyn. Tämä yhdessä kapinallisemman asenteen kanssa alkoi luoda erityistä alaperimätyyppiä.

Tämä rotu on varmaan tuntenut jonkinlaista halveksuntaa perheen keskuudessa. Tulistuivatko he helposti? Tunsivatko he, että oli jotain todistettavaa?

Sanoisimme tämän olevan melko täsmällistä, kyllä. Sanomme tämän vähän kevyemmin, mutta kyse on koko galaktisen historianne tarinasta. Useimmat ryhmät jakautuivat, koska he eivät olleet samaa mieltä emoryhmän kanssa. Näin ollen useimmat kokemuksistanne galaktisena lajina perustuvat konfliktiin tai erimielisyyteen ja oikeutusyritykseen.

Punapää- ja kaukasialaiset alarodut

Tähän saakka on ollut siis jättiläisiä ja punapäitä. Ja punapäissä on kaksi alaryhmää – jättikokoinen ja keskikokoinen. Lyyralaisissa on myös laaja tyyppi, mitä kutsuisimme kaukasialaisiksi, jotka ovat vaaleaihoisia, vaaleasilmäisiä (tummimmat silmät olisivat kenties vaaleanruskeat, mutta se oli epätavallista), joiden hiustenväri vaihteli melkein valkoisesta vaaleanruskeaan (mutta kaikki ruskehtava oli epätavallista). Näiden olentojen kehotyyppi olisi kaikkea ektomorfisesta (hoikka) mesomorfiseen (lihaksikas). Tämä on laajin kategoria. Useimmat geneettisistä esi-isistänne olivat kaukasialaisesta ryhmästä. Moninaisuutenne alkoi pienestä punapäävaikutuksesta sekä jättivaikutuksesta, mutta ne olivat toissijaisia verrattuna kaukasialaiseen vaikutukseen.

Sisäiseen rakenteeseen liittyvä informaatio on tarpeetonta, sillä se on pitkäveteistä eikä lainkaan olennaista tällä hetkellä. Halumme kommunikoida tätä informaatiota ei ole niinkään raa’an datan esittäminen, vaan saamaan teille ymmärrystä, miten planeetallenne on tullut niin monia ryhmiä. Pitäydymme siis ulkoisessa olemuksessa sisäisen rakenteen sijasta.

Tummaihoiset lyyralaiset

On toinen ryhmä, humanoidityyppi mikä on harvinaisempi, mutta sillä on ollut myös vuorovaikutusta maailmanne kanssa. Tämä oli piirteiltään kaukasialainen, mutta ihonväri oli enemmänkin vaaleasuklaa ja hyvin yhtenäinen koko kehossa. Pitäisitte sitä hyvin miellyttävänä ja viehättävänä sävyltään. Silmät ovat ruskeat, eivät mustat, vaikka jotkut olivat vihreitä, ja hiukset olivat tummanruskeat, eivät mustat. Tämä ryhmä vaikutti planeetallanne Intian, Pakistanin jne. alueella. Tämä oli heidän ensisijaista vierailualuettaan täällä.

Mikään nykyisistä planeettanne roduista ei ole puhtaasti mitään rotua, jokseenkin jokainen rotu on jotain sekoitusta. Kuitenkin tätä rotua mitä kutsumme tummaihoisiksi lyyralaisiksi, pidettiin pasifisteina. Heidän psykologinen rakenteensa oli äärimmäinen passiivisuus ja rauhallisuus. Heitä voisi kutsua jopa haluttomiksi, koska heistä oli erittäin vaikeaa saada irti tunnereaktiota. Joitain näistä yksilöistä mainitaan muinaisten aikojen sanskriitin kielen kirjallisuudessa.

Hetken kuluttua puhumme vegalaisesta vaikutuksesta. Kuitenkin haluamme tehdä selväksi, että tämä viimeksi mainittu ryhmä, tummaihoiset lyyralaiset, ei ole sama asia kuin jotkut vegalaiset prototyypit, joista puhumme ja joilla on hyvin erilainen geenirakenne.

Olisiko se täysin erilaista genetiikka kuin lyyralaisilla? Tämä ryhmä on perustaltaan lyyralainen ja ryhmää josta puhutte myöhemmin, ei pidettäisi lyyralaisena?

Lintumainen lyyralainen alaryhmä

Kyllä. He saattaisivat näyttää samanlaisilta, mutta geenipohja on erilainen. On tarvetta esittää muutamia toisia muotoja, jotka ovat ilmaisseet energiaansa lyyralaisen energian kautta, jotka ovat humanoideja eli nisäkkäitä, mutta joiden ulkonäkö on erilainen kuin se, minkä te tunnette humanoidina. Tätä on selitetty myös mytologiassanne.

On eräs olentoryhmä, mitkä ovat nisäkkäitä, peräisin lyyralaisista periaatteista (Lyyran ollessa emoryhmä) ja joiden piirteet ovat hyvin erilaisia kuin humanoidin. Yksi erityinen rotu muistuttaa avaruusolennoiksi kutsumianne. Näiden olentojen kehotyyppi on ektomorfinen, hyvin hoikka, melkein hauras ja lintumainen. Kasvorakenne on kulmikkaampi, terävämpi, lintua muistuttava, vaikka nämä ovat silti nisäkkäitä. Silmät ovat lintumaiset. Hiukset eivät ole höyhenmäiset, mutta erilaiset ja voivat muistuttaa höyheniä, jos niitä ei kosketa tai nähdä lähietäisyydeltä. Ne myös koristettiin seremoniallisesti tietyllä tapaa, mikä sai ne näyttämään höyheniltä. Tämä ei ollut tarkoituksellista, vaan heidän oma ilmaisutapansa. Nämä olennot olivat hyvin maltillisia ja älykkäitä. He pitävät itseään ensisijaisesti tiedemiehinä, tutkijoina ja filosofeina. He eivät osallistuneet galaktiseen politiikkaan, mutta he kyllä matkustivat ja vierailivat paljon. Heillä oli vuorovaikusta täällä maan päällä vaikutusvaltaisimpien sivilisaatioiden aikana – sumerialaiset, egyptiläiset. Vuorovaikutusta tapahtui Indus-laaksossa.

Nämä olennot ovat tulleet kansojenne mytologiaan epäsuorasti. He eivät ole lintuolentoja, he ovat lintumaisia nisäkkäitä. Emme ole puhuneet näistä olennoista tähän mennessä, koska olemme rajanneet keskustelumme siihen, millä on merkitystä teille nyt maatasolla. Tämä on kuriositeetti – ainakaan nyt he eivät edusta mitään merkittävää, mitä teidän täytyy tarkastella jatkaaksenne omaa kehittymistänne.

Kissamainen lyyralainen alaryhmä

Toinen lyyralainen alaryhmä ovat myös nisäkkäitä ja humanoideja, mutta niiden fyysinen ulkomuoto muistuttaa maailmanne kissakuntaa. He eivät ole kissaihmisiä, vaan humanoideja joilla on kissamaisia ominaisuuksia. He ovat hyvin ketteriä ja vahvoja. Nenä ei ole hallitseva vaan kissamainen, jos voitte kuvitella kissan nenän. Korvat eivät ole ihmismäiset eivätkä kissamaiset, vaan jotain siltä väliltä – vähän teräväkärkiset, mutteivät paljon. Suu on hyvin lempeä ja pieni. (Monta kertaa maan ulkopuolisten katsoessa ihmiskasvoja, heidän mielestään suu hallitsee ylen määrin.) Näillä kissamaisilla olennoilla on hyvin pieni, hienostunut ja aistikas suu. Silmät ovat huomiota herättävät, suuret ja kissamaiset ja niissä on toinen luomi. Taas kerran, nämä ominaisuudet ovat kehittyneet tietystä ympäristöstä, missä he ovat olleet sukupolvien ajan. Heillä ei ole turkkia. Kuitenkin iholla on suojakerros, mitä pitäisitte persikkanukkana. Se johtuu heidän kotiplaneettansa kovasta ultraviolettisäteilystä. Se suojasi vain kehoa.

Kaikki alkukantainen vuorovaikutus näiden olentojen kanssa maailmassanne raportoitaisiin niin, että he ovat kissaihmisiä. He eivät ole. He ovat humanoideja.

Siis varhain näiden kahden ryhmän kehitys otti eri suunnan kuin omamme. Jos he ovat alkuperältään lyyralaisia, niin puhumme miljoonista vuosista, jolloin tämä kehitys alkoi erottua omasta haarastamme, eikö vain?

Voi, kyllä. He eivät ole niin paljon mukana ihmisdraamassanne. Tämä ei ole aiheutunut lyyralaisten toimimattomuuksien ja konfliktien kieltämisestä. Heidän innostuksensa on mennyt vaan toisiin suuntiin ja he ovat kehittyneet niissä suunnissa. Heillä on ollut yhteyksiä teihin aina silloin tällöin. He tunnistavat, että olette kaikki osa samaa perhettä, ainakin geneettisesti. Ja heidän yhteiskunnissaan on yksilöitä, jotka usein projisoituvat teihin astraalitasolla – vain pitääkseen linjat auki kommunikointia varten. Mutta tällä erää ei ole ollut tarvetta suureen vuorovaikutukseen kulttuurienne välillä.

SILMÄT

On eräs asia, jota haluaisimme korostaa lyyralaisista, vegalaisista ja muista maan ulkopuolisista sivilisaatioista, jotka ovat kommunikoineet kanssanne. Se koskee heidän silmiään. Ensisijaisesti silmät ovat korostuneet, on kyse sitten vinoudesta, muodosta, koosta, väristä tai heijastavuudesta. Ne ovat tavallisesti hyvin huomiota herättävät. Jos etsitte mytologioistanne, monet sivilisaationne ovat korostaneet silmiä – huomattavimmin egyptiläiset. Tämä ei alkanut koristeluna, vaan kuvana jumalista, yrityksenä tehdä ihmisistä enemmän jumalan kaltaisia, yrityksenä kunnioittaa jumalia. Ajan kuluessa on kadotettu yhteys siihen, miksi silmiä korostettiin – se johtui alun perin jumalista.

Miksi silmämme näyttävät hyvin pieniltä verrattuna muuhun perheeseen?

Jos muistatte tarinoita, joita olemme kertoneet geenimanipuloinnista homo sapiensin luomisessa, niin lyyralaiset eivät halunneet luoda teitä omaksi itsekseen. Heillä oli hyvin tiettyjä ongelmia teidän luomisessa tasavertaiseksi itsensä kanssa. Niinpä yksi valinta oli silmien luomisessa – teille annettiin apinamaisemmat silmät. Ymmärrättekö, mitä tarkoitamme?

Apinamaisuuden säilyttäminen?

Apinamaisuuden säilyttäminen, mikä on jossain määrin ollut yksi tuskallisimmista asioista, joita he ovat tehneet teille, koska katsoessanne peiliin solumuistinne muistaa apinan. Jos teillä olisi jumalan silmät, niin katsoessanne omiin silmiinne näkisitte Jumalan.

Mielenkiintoista. Katsoessamme peiliin näemme menneisyyden, kun taas he näkevät tulevan geenivastineen, ainakin symbolisesti.

Niin. Tämä oli alkuperäinen aikomus, jotta katsoisitte aina taaksenne, ettekä koskaan eteenpäin. Silloin kun siruslaiset ottivat projektin lyyralaisilta, sitä oli liian myöhäistä muuttaa. Niinpä jossain määrin siriuslaiset kannustivat teitä korostamaan silmiä muistaaksenne Jumalan, jotta unohtaisitte esi-isänne. He ovat tehneet paljon aikakausien saatossa stimuloidakseen muistianne, jotta ette koskaan unohtaisi.

Onko lyyralaisessa evoluutiossa toisia linjoja, joilla ei ole mitään tekemistä meidän kanssamme historiallisesti ja jotka kirjaimellisesti haarautuivat galaksin toisiin osiin?

Voi, kyllä. Mutta valtaosa lyyralaisten evoluutiosta on sidoksissa teihin. Esimerkiksi kissamaisilla ja lintumaisilla joista olemme puhuneet, on omat kytköksensä toisiin ryhmiin. He ovat osa muitten sivilisaatioiden kehitystä.

On tärkeää, että painotamme tässä taas kerran, että lyyralainen perusgeenirakenne on kaikkien emo tässä tapauksessa. Kuitenkin tunnustamme Vegan olleen riittävän merkittävä ilmestys saadakseen myös oman perimätyyppinsä. Ne olennot jotka haarautuivat Lyyrasta hyvin, hyvin varhain toisiin suuntiin ja aloittivat omat kokemuksensa, muodostivat oman kehityksensä kautta omat ainutlaatuiset prototyyppinsä.

VEGALAISET

Vegalaisissa geenityypeissä on vähemmän muunnelmia kuin lyyralaisissa. Vegalaisen genetiikan pääalaryhmä on standardi-vegalainen, joka on keskimäärin 1.8 – 2.1 m pitkä (miehet ja naiset), tummempi-ihoinen, ei-kaukasialainen tyyppi. Yleisesti sanottuna ihokerrokset ovat paksumpia ja niitä on vähemmän. Iho ei ole yhtä pehmeä kuin ihmisiho, se on paljon kovempi ja kestää ultraviolettisäteilyn korkeita tasoja sekä kovaa kuumuutta ja kylmyyttä. Paljon vankempi ja kestävämpi humanoidiolento. Yleisesti kaikkien vegalaisten joilla on hiuksia, hiukset ovat pääasiassa mustia ja sävyjä on standardimustasta tumman ja vaaleanruskeaan (mikä on epätavallista) ja vielä tummempaan mustaan kera vihertävän vivahteen.

Se mielenkiintoinen huomio, että riippuen vegalaisista roduista joillain ei ole lainkaan hiuksia, joillakin on hyvin vähän hiuksia ja joillakin on pää täynnä hiuksia. Ihonväri on kaikkea vaaleanruskeasta (melkein beige) hyvin tummanruskeaan, mitä planeetallanne kutsuttaisiin (omaa terminologiaanne käyttäen) negroidiksi tai intiaaneiksi (omat alkuperäisasukkaanne) – kaikkea siltä väliltä.

Siis jotkut itäosan intiaanit ovat hyvin tummanruskeita ja jotkut afrikkalaisryhmät hyvin mustia, melkein hiilenmustia?

Kyllä. Yleisesti sanottuna hiilenmusta on maapallonne ominaisuus, joka syntyi täällä. Se on hyvin epätavallista muualla. Tulette huomaamaan myös, että iho on laadultaan ryppyisempää – ei aina, mutta joskus.

Humanoidityyppiset vegalaiset

Aiomme jakaa vegalaisen prototyypin vain kahteen luokkaan. Toinen on humanoidi ja toinen ei-humanoidi ja nämä ovat vain ulkonaisia olemuksia, eivät geneettisiä rakenteista. Olemme aiemmin kuvanneet teille vegalaisia humanoidityyppinä. Yleisesti huomaatte, että humanoidiryhmässä silmät ovat hyvin huomiota herättävät. Vegalaisen standardihumanoidin silmät ovat hyvin suuret, tumma pupilli ja iiris. Silmät ovat yleensä vähän vinossa, mutta silti suuret niiden luomi pysyy silmän päällä. Se ei siis samanlaista kuin zetoilla, joilla ei näytä olevan luomea. Jos he kulkisivat katuanne pitkin, he näyttäisivät hyvin epätavallisilta, mutta ette välttämättä pitäisi heitä maan ulkopuolisina. Ehdottomasti he kiinnittäisivät huomionne. Ajattelisitte heillä ehkä olevan jonkinlaisen syntymävika.

Näiden vegalaisten silmät ovat hyvin huomiota herättävät – vielä enemmän kuin lyyralaisten silmät. Yksinkertaisesti kontrasti tumman ihon ja silmän valkoisuuden välillä (pupillin ja iiriksen ulkopuolella) herättäisi enemmän huomion. Tietysti niillä joilla on tummat hiukset ja silmäripset näyttäisi olevan musta rajaus suurien silmiensä ympärillä.

Monet muut ryhmät joista puhumme, ovat peräisin tästä vegalaisryhmästä, huomattavimmin orionlaiset. Olemme kuvanneet hyvin laajaa ryhmää, ihmistyyppistä ryhmää vegalaisessa geenirakenteessa.

Ei-ihmistyyppiset vegalaiset

Toinen ryhmä – ei-ihmistyyppiset vegalaiset – ovat kuitenkin humanoideja, nisäkkäitä. Kun sanomme ei-ihminen, puhumme ulkonäöstä. Näiden olentojen ulkonäkö voi muistuttaa hyönteistä tai matelijaa. (Nämä ovat teidän nimikkeitänne, joita sovellamme näiden olentojen fyysiseen ulkonäköön.) Yleisesti sanottuna voidaan löytää sama ihonväriskaala kuin ihmistyypiltä. On kuitenkin ryhmä, jolla ei ole ainoastaan vihertävä vivahde hiuksissaan, vaan myös ihossaan. Se ei ole kovin huomiota herättävä. Emme halua teidän ajattelevan, että puhumme jostain vihreästä hirviötyypistä.

Puhumme vain perushumanoidiolennosta, jolla kupariperusta ihossa ja verenkierto, joka antaa vihertävän sävyn. Silmät ovat hyvin suuret ja niissä on toinen luomi tai sitten ei, riippuen alkuperäplaneetasta. Heillä on hyvin pieni nenä ja huomattava leuka joissain tapauksissa. Leuka voi olla työntynyt eteenpäin (mikä antaisi matelijavaikutelman) tai taaksepäin (mikä antaisi hyönteisvaikutelman). Puhumme humanoidityyppisistä olennoista. Kutsumme tätä ryhmää ei-humanoidityypiksi ainoastaan ulkonäön vuoksi – ne ovat silti nisäkkäitä. Nämä olennot ovat kommunikoineet kanssanne maatasolla ja ovat vastuussa joistain tarinoista, joita kiertää matelijahirviöistä tai kylmäverisistä avaruusolennoista jne. (Kun pelätään ja kun kohdataan tuntematon, usein liioitellaan kokemusta.) Nämä olennot ovat geneettisesti yhteydessä teihin. Ne lisääntyvät nisäkkäinä. Niiden perusgeenirakenne heijastaa mallia, mitä galaktinen perheenne ilmaisee, joten he ovat edelleen osa perhettänne.

On lisää sanottavaa jossain kohtaan näistä olennoista, mutta tällä erää haluamme vain esitellä idean niille, jotka ovat uteliaita, mistä tässä kaikessa matelijajutussa on kyse. He eivät ole hyönteisiä, he eivät ole matelijoita, he ovat humanoideja ja nisäkkäitä. He eivät vain näytä samanlaisilta kuin te.

Nämä kaksi ryhmää – lyyralainen ja vegalainen geenityyppi – ovat sitten mukana siinä, miten galaktisen perheenne muu osa ilmaisee itseään. Mainitsemme nyt galaktisen perheenne muut pääryhmät ja näytämme, mistä niiden geeniperimä on.

PLEJADILAINEN SIVILISAATIO

Ilmeisin ovat plejadilaiset. Plejadilaiset jakautuivat lyyralaisesta ryhmästä – jotkut menivät suoraan Plejadeille Lyyralta, toiset menivät maapallolle ja sekoittivat geeninsä maan genetiikkaan itseään varten ja sitten palasivat Plejadeille liittyäkseen siellä toisiin lyyralaisiin ryhmiin. Standardiplejadilainen on sekoitus eri geenityypeistä, joista olemme puhuneet. Yleisesti ottaen plejadilainen ilmentyy millaisena tahansa blondista joihinkin mustahiuksisiin tai hyvin tummanruskeahiuksisiin yksilöihin. Silmät ovat yleensä vaaleansinisestä vaaleanruskean – kaukasialainen. Yleensä he ovat kaukasialaisia. Pituudeltaan he ovat hyvin pienistä (1.5 m) hyvin suuriin (joskus 2.1 m – harvinaista, mutta mahdollista). Voitte nähdä, miten jotkut väistyvät geenit joita he toivat lyyralaisesta perimästään (esim. jättiläiset), voivat ilmentyä kehoon. Siis plejadilaisryhmä kaukasialaistyyppinä on hyvin monimuotoinen.

Näyttäisivätkö nämä mainitsemasi vaaleanruskeat silmät aluksi kultaisilta?

Kyllä.

Siis raportit kultaisista silmistä olisivat itse asiassa näitä ruskeasilmäisiä, vastakkaisena omille ruskeille standardisilmillemme?

Kyllä, kyse ei ole teidän ruskeista standardisilmistänne. Kun puhumme silmienväristä, emme puhu millään tapaa siitä, minkä te tunnette silmienvärinä. Se mitä näette omana silmienvärinänne, on vain sitä, miten silmänne heijastavat valoa tässä todellisuudessa. Jos värähtelette eri taajuudella tai jos olette eri todellisuustasolla, koko värilaatu muuttuu, koska valoheijastusta hallitsevat lait muuttuvat ja heijastetun valon laatu muuttuu. Voimme kuvata tätä siis vain karkeasti. On muita silmienvärejä, mutta jos kertoisimme teille laventelivärisistä silmistä, kuvittelisitte, miltä laventeli näyttää, ja sitten havaintonne sanomastamme olisi aivan väärä. Niinpä pidämme tämän informaation hyvin standardoituna.

Ei ole oikeastaan mitään tarvetta mennä pidemmälle plejadilaisiin geenityyppeihin, koska ne heijastavat hyvin paljon lyyralaisia ryhmiä. Jotkut ovat yhdistelmiä, jotkut punapäitä, jotkut hyvin vaaleaihoisia.  Plejadilainen fyysinen ilmaisumuoto liittyy periaatteessa lyyralaiseen genetiikkaan ja joissain tapauksissa lyyralaiseen ja terralaiseen genetiikkaan. Onko tämä valmis?

Voitko puhua plejadilaisten tunnetemperamentista, samanlaisuudesta tai erilaisuudesta omissa ryhmissään ja verrattuna meihin? Onko se samanlainen kuin meidän ja onko plejadilaisten ryhmien kesken eroavuuksia?

Heidän tunnekehonsa on paljon harmonisempi, mutta ymmärtäkää, että se missä he ovat tänä päivänä, syntyi negatiivisuuden kieltämisestä. Olemme puhuneet teille siitä jo, joten se ei ole mitään uutta. Te toisaalta kiellätte sekä negatiivisuuden että positiivisuuden yrityksenä olla neutraali tai tunteeton. Tähän suurin osa todellisuudestanne pyrkii. Jossain määrin tämä on yritystä tasapainottaa esi-isienne energioita, koska ilmiselvästi se mitä he tekivät, ei toiminut, koska he olivat edelleen konfliktissa. Olette siis päättäneet olla tekemättä melkein kaikin tavoin sitä, mitä esi-isänne tekivät. Plejadilaisten tunnerakenne ei nyt tukahduta negatiivisuutta – enimmäkseen. Kuitenkin se mitä he ovat tänä päivänä, johtuu heidän negatiivisuutensa tukahduttamisesta. Näin ollen jossain määrin se, mikä on negatiivista (tukahduttaminen), voi muuttua kasvuprosessiksi, mikä lopulta johtaa etsittyyn kasvuun.

Onko potentiaali samanlainen, onko perustunnerakenne samanlainen?

Voi, kyllä. Sanoisimme, että enemmän kuin millään toisella rodulla, mistä olemme puhuneet kanssanne. Tunteiden samankaltaisuus välillänne on hyvin merkittävä. Yksi suurin syy erilaisuuteen on yksinkertaisesti todellisuutenne erilaisuus. Sanotaanpa, että jos plejadilaisia tuhansien vuosien takaa tulisi elämään maailmaanne tänä päivänä, heistä tulisi teitä tunteellisesti. Mutta heidän kehitystaustallaan niin ei tapahtuisi.

ORIONIN SIVILISAATIO

Orionin sivilisaatio on luonteeltaan 89% vegalainen. Tuosta 89%:sta sanoisimme, että 75% on ihmistyyppistä, vegalaista genetiikkaa. Loppua 14%:ia (?) pidettäisiin vegalaisena ei-ihmistyyppinä. Siksi tarinanne Orionin matelijoista, vaikka ne ovat vähän väritettyjä (tavallisesti tunnekehon värittämiä), ovat täsmällisiä, koska Orionin järjestelmässä elää noita ei-ihmistyyppisiä olentoja, jotka ovat perimältään vegalaisia. Pääasiassa ne ovat vegalaisia luonteeltaan.

Siis kehotyyppi, missä on hyvin korkea kuparipitoisuus, ei johdu ainoastaan geenilinjasta vaan myös ruokavaliosta?

Kyllä, ehdottomasti. Kehonne täällä maan päällä perustuu veteen ja vaikka heillä on vettä pääainesosana, tietty öljy- tai rasvakoostumus voitelee kehoa ja ihoa. Tavallaan samanlainen idea kuin autonmoottorissa, vaihteet kääntyvät öljyn vuoksi. Haluamme mainita yhden ainutlaatuisuuden, mikä on orionilaisten silmät. Hyvin tiukan henkisen harjoituksen kautta, mihin sisältyy ruokavalio, seremoniat ja tietyt psyykkiset kokemukset, useat papit Orionin järjestelmässä voivat muuttaa silmiensä väriä hyvin kirkkaan siniseksi. Joillakin ihmisistänne on ollut kohtaamisia näiden Orionin tyyppien kanssa, joilla on hyvin terävän siniset silmät. Jos jollain on ollut, hyvin luultavasti tuo olento on ollut jonkinlainen pappi, sillä tuo silmienväri ei ole synnynnäinen, vaan saavutettu tietyn henkisen polun kautta.

Kerroimme, että 89% Orionin olennoista on luonteeltaan vegalaisia. Loput 11% ovat lyyralaista kantaa. Sanoisimme, että tuosta 11%:sta 90% on vaaleanruskeaihoisia ihmisiä, joista olemme puhuneet, ja loput 10% kaukasialaistyyppisiä lyyralaisia – vaaleahiuksisia. He ovat harvinaisia, mutta tietysti puhuttaessa useiden miljardien väkimäärästä, siitä kertyy mukava määrä ihmisiä.

Ja heillä on taipumusta olla aggressiivisia ja jättää merkkinsä?

Kyllä, yleensä tämä on tavallinen teema. Nämä ovat näiden orionilaisten olentojen tavallisimpia fyysisiä ominaisuuksia. Jos ollaan vähän esoteerisia hetken, niin kun pääsette jalostuneisiin värähtelyihin, kun pääsette neljännen ulottuvuuden korkeammille tasoille, fyysisestä ulkonäöstä tulee hyvin muokattava eikä lainkaan tärkeä. Puhumme kolmannen tiheyden ja alemman neljännen tiheyden ominaisuuksista, koska silloin geenieroavuudet ovat hyvin selviä ja ilmeisiä.

Onko riittävästi geneettistä samankaltaisuutta, että luonnollinen risteytyminen on mahdollista?

Kyllä, ehdottomasti.

Entä lyyralaisten ja vegalaisten tyyppien välillä?

Sanoisimme, että jos otettaisiin sattumanvarainen lyyralainen ja sattumanvarainen vegalainen, olisi 60%:n mahdollisuus, että syntymä onnistuisi ilman mitään ongelmia.

Miltä tulos näyttäisi?

Jollain tavalla tyypilliseltä etniseltä ihmiseltä planeetallanne. Nyt pääsemme ajatukseen lisääntymisestä planeetallanne. Planeetallanne on ollut kaksi aktiivista linjaa. Vegan kuninkaalliset huoneet – mikä on itse asiassa vaihtanut omistajaa ja on nyt Siriuksen kuninkaalliset huoneet – ja Lyyran kuninkaalliset huoneet. Risteytyminen toistensa kanssa kautta historian on ollut yritystä yhdistää nämä huoneet. Sietää siis päätellä, että näin ollen kaikki risteytykset näiden kahden välillä onnistuisivat hyvin vähällä manipuloinnilla.

SIRIUSLAINEN SIVILISAATIO

Tämä tuo meidät siriuslaisiin. Sirius ollessaan päätähti ja jollain tavalla ulottuvuusovi monille tietoisuuksille, on hyvin monimuotoinen. Halusimme tuoda siis tietoon, että ne siriuslaiset joista puhumme, ovat oman historianne siriuslaisia, niitä jotka osallistuivat geeniprojektiinne maan päällä. Siriuslaisia on niin monilla eri tasoilla (useimmiten valoulottuvuuksissa), ettemme halua teidän hämmentyvän. Puhumme niistä, jotka olivat osa maan homo sapiensin geeniluomista.

Tämä siriuslainen rotu josta puhumme – kutsumme heitä siriuslaisiksi jumaliksi – on peräisin Vegalta. Niinpä Siriuksen pääperimä on vegalaista kantaa – tummempi iho, mutta mitä tahansa hyvin vaaleanruskeasta hyvin tummanruskeaan. Heillä on paljon vegalaisia ominaisuuksia, mm. hyvin merkille pantavat silmät – suuret ja vähän vinot silmät. Ne siriuslaiset jumalat jotka olivat olleet vuorovaikutuksessa planeettanne kanssa ja viettäneet paljon aikaa lyyralaisten kanssa  ja jotka olivat myös osana geeniprojektianne, olivat tehneet itse risteytyksiä. Niinpä nämä siriuslaiset jumalat alkoivat ajan kuluessa omaksua paljon lyyralaisten piirteitä. Joillakin alkoi olla vaaleampi iho, joidenkin geenirakenne alkoi olla erilainen. Se tuli pisteeseen, missä risteytykset lyyralaisten ja siriuslaisten kesken olivat niin sekaisin, että ainoa tapa ilmaista siriuslaisuutensa oli uskomusrakenteen kautta, ei fyysisen ulkonäön.

Koska emme nyt keskity geeniprojektiin maan päällä, olemme hyvin lyhytsanaisia tässä. (Saatavilla on nauhoja, jotka voivat kertoa koko tarinan.) Perimmäinen yritys oli yhdistää Siriuksen ja Lyyran kuninkaalliset huoneet. Kautta aikain planeetallanne – Aatamin ja Eevan prototyyppien luomisesta lähtien – on yritetty tätä uskoen, että voitaisiin luoda kehittyneempi ihmistyyppi. Tämä jatkuu edelleen. Nyt ei ole niinkään kyse fyysisten ominaisuuksien yhdistämisyrityksestä, vaan uskomusjärjestelmien.

Koska siriuslaiset jumalat olivat vegalaista sukulinjaa, sietää päätellä, että joillakin heistä on saattanut olla geeneissään vegalaista ei-ihmistyyppiä. Tämä merkitsisi, että jotkut siriuslaiset jumalat näyttivät ei-ihmisiltä, oli kyse sitten hyönteisistä tai matelijoista (vaikka ne olivat nisäkkäitä teidän laillanne, mutta ulkonäkö oli erilainen). Tämä selittää jotkut tarinat. Jotain muuta Siriuksesta, ennen kuin siirrymme eteenpäin?

Siriuksella, Vegan tapaan, on erittäin kirkas aurinko, niin kirkas että jos katsomme sitä, myös planeettojen luultavalta kiertoradalta, se voisi aiheuttaa välittömän sokeutumisen, koska se on tuhansia kertoja kirkkaampi kuin oma aurinkomme. Voin ymmärtää, miten aurinko ehdollisti vegalaisen kehon ja siriuslainen aurinko on ollut vielä kovempi. Niinpä mietin, olisivatko jotkut vesieläinviittaukset voineet johtua taidokkaasta geenisuunnittelusta, mitä tehtiin Siriuksen järjestelmässä selviytymiseksi – vai onko tämä vain mytologian vääristymää?

Yhteys planeettanne valaisiin ja delfiineihin (tarkoittaen, että ne edustavat siriuslaista tietoisuutta) edustaa enemmän terralaista kuin siriuslaista. Vaikka galaktisessa perheessänne on sellaisia olentoja, valaiden ja delfiinien luominen maan päälle oli tarkoituksellista. Ne eivät tulleet jostain muualta. Näin ollen planeetallanne olevat olennot ovat kehittyneet avustettuna. Näette tämän tutkimalla delfiinien ja valaiden luurankoa. Niillä on sormi- ja varvasluut evissään. Niillä on karkea humanoidiluuranko, mikä on sopeutunut niiden ympäristöön.

Sanotte siis, että delfiinit ja valaat eivät edusta ihmisperheen geeniperintöä Siriuksen kautta?

Oikein. Mutta ne edustavat toki geenivaihtoehtoa. Haluttiin, että geenivaihtoehtoja olisi läsnä niille, jotka haluaisivat muita kokemuksia. On paljon muuta, mistä voisimme puhua tähän liittyen. Haluamme kuitenkin keskittyä tiettyyn suuntaan. Jos haluat kysyä tästä jollain toisella kerralla, niin kysy vapaasti vaan.

ZETA RETICULIN SIVILISAATIO

Haluaisimme nyt puhua olennoista, jotka tunnetaan zeta reticulilaisina. Heidän fyysiset ominaisuutensa jotka jo tunnette, ovat pituus 1.0-1.5 m (joissain tapauksissa 1.5 m), yleensä kalju, heiveröisen näköinen, suurempi pää suhteessa kehoon, suuret silmät joissa ei näytä olevan luomea, hyvin pieni nenä (jos ollenkaan), pieni suu ja pienet korvat. Olemme antaneet teille tarinan zeta reticulilaisista. Tiivistyksenä siitä tässä, että he olivat hyvin teidän kaltaisenne sivilisaatio, joka meni jollain tavalla itsetuhon ja rotukriisin polulle. He tajusivat sen ennen tuhoutumistaan. He kuitenkin havaitsivat tulleensa steriiliksi. He tekivät geenimanipulointia, kloonausta jne. muuttaakseen rotuaan ja näin on niitä zeta reticulilaisia, jota näette tänä päivänä.

Kerromme teille, että zeta reticulilaisten perusgenetiikka ennen rotukriisiä ja transformaatiota oli vegalaista ihmistyyppiä. Heidän sivilisaationsa vaati muutoksen aikana muuttamaan kehorakennettaan sellaiseksi, mitä he ovat nyt. Tämä selittää yhden syyn, miksi heitä on täällä ja miksi he ovat kiinnostuneita genetiikastanne, koska he etsivät alkuperäistä genetiikkaa laitettavaksi takaisin itseensä – he näkevät tehneensä väärin transformaationsa aikana jalostaessaan pois tunteet. Jos he aikamatkaisivat – mihin he kykenevät – takaisin omaan menneisyyteensä, he keräisivät vain geenitietoa ajalta ennen kriisiään. Heille tuo geenitieto on alempiarvoista, he eivät halua sitä. He etsivät toisia rotuja, joilla on vegalaisia esi-isiä ja vegalaista DNA:ta, joka on sopeutunut kokemusten kautta laajempaan olotilaan. Planeettanne on yksi näistä paikoista.

Täällä on aktiivisia vegalaisia koodeja ja tässä kohtaa melkein kaikki planeetallanne kantavat sekä lyyralaisia että vegalaisia koodeja. Olette sekoittuneet niin hyvin. Silloin kun he ottavat geeninäytteitä teistä, he etsivät enimmäkseen vegalaisia (mutta vähän lyyralaisia) geenikoodeja, joita on vahvistettu ja sopeutettu alkuperäisestä tilastaan Vegalla tuhansia vuosia sitten. Siksi te olette heille niin tärkeitä – koska kannatte kehonne soluissa sitä, mitä he pitävät ainoana tulevaisuutenaan. Te olette maan päällä palvelleet ennen kaikkea geenien säilytyspaikkana, galaktisen universumin geenivarastona, galaktiselle perheellenne. Jollain tavalla olette ansainneet kiinnostuksen tätä varastoimaanne DNA:ta kohtaan, koska se on nyt paljon arvokkaampi kuin menneisyydessä. Yksilöitä tulee nyt takaisin tutkimaan tuota suurempaa arvoa ja sitä zeta reculilaiset tekevät.

Onko heillä itsellään geneettistä tulevaisuutta? Ja mikä se on?

He tekevät omaa geenitulevaisuuttaan kulkiessaan eteenpäin. Jollain tapaa (ja puhumme tässä vähän löyhästi) heillä ei ole muuta tulevaisuutta kuin se, minkä he tarkoituksellisesti manipuloivat. Rotuevoluution lakien mukaan heidän olisi ”pitänyt” transformoitua jo pois fyysisyydestä. Koska he eivät kulje rotukehityksen standardilakien mukaan, heidän tulevaisuutensa on sitä, minkä he siitä tekevät. He voisivat tuhota itsensä huomenna vain pysäyttämällä kaikki laboratorionsa ja lähtemällä – parantamatta koskaan genetiikkaansa ja lopulta kuolla vain pois. He voisivat tehdä sen, mutta he eivät halua. He eivät halua lähteä tästä todellisuudesta ratkaisematta asioita, joiden he tuntevat tarvitsevan ratkaisua. Näin he pitävät itsensä fyysisyydessä, kunnes he onnistuvat siinä.

Ja kuten olemme todenneet aiemmin, he ymmärtävät, että te olette kutsuneet heidät ja että myös te saatte jotain vuorovaikutuksesta heidän kanssaan. Kyse ei ole yksisuuntaisesta tiestä. Sanoisimme tässä kohtaa, että se mitä saatte vuorovaikutuksesta heidän kanssaan, on paljon arvokkaampaa, kuin olette koskaan käsittäneet, paljon arvokkaampaa kuin olemme koskaan kertoneet teille. Se on olennaista.

Mitä nämä eri rodut ajattelevat meistä, kun he näkevät meidät fyysisesti? Mitä he tuntevat meistä?

On erilaisia tunteita. Kuvitelkaa ”sekarotuista” paria, kuvitelkaa aasialainen nainen ja musta mies jotka tekevät lapsen. Kun katsotte lapsen kasvavan, voitte nähdä hyvin selvästi – ainakin fyysisesti – afrikkalaisia ja aasialaisia ominaisuuksia ja voitte katsella niiden laajentuvan, kasvavan ja punoutuvan yhteen. He tuntevat itsensä niin hyvin tässä kohtaa, että kun he katsovat teitä, he eivät näe ainoastaan fyysisiä ominaisuuksianne, vaan myös tunne- ja mentaaliset ominaisuudet sekä jopa henkiset ominaisuudet ja he voivat paikantaa itsensä teissä hyvin nopeasti. Joillekin on järkytys ja tuskallista tulla tänne, koska olette hyvin selkeitä peilejä heille. Toisille tuleminen tänne on ainoa tapa nähdä itsensä.

Pitävätkö he meidän fyysisestä ulkonäöstämme? Inhoavatko he sitä? Ovatko he neutraaleja vai onko uteliaisuutta?

Silloin kun on kulkenut universumissa niin paljon kuin nämä rodut, kyse ei ole ulkonäöstä pitämisestä tai sen inhoamisesta, koska on nähty hyvin kummallisia asioita. Kyse on kuin déjà vu -tunteesta, kun he näkevät teidät. Teissä on jotain hyvin tuttua ja kuitenkin jotain hyvin vierasta – jotain mikä pelottaa heitä kovasti. He tuntevat vetoa teihin ja he myös pelkäävät – ja siinä piilee kasvun paikka.

Tämän myötä kiitämme kaikista upeista kysymyksistänne. Tästä tulee lisää informaatiota tulevaisuudessa. Valamme vasta perustaa tässä. Haluaisimme käyttää tämän tilaisuuden kiittääksemme jokaista teitä niistä lahjoista, joita olette antaneet. Ette ainoastaan omalle todellisuudellenne, esi-isillenne, vaan ennen kaikkea itsellenne, koska ne lahjat kantavat paljon arvokkaampaa hedelmää, kuin voitte vielä nähdä. Paljon rakkautta teille kaikille.