Avainsana-arkisto: koiramies

Mustat koirat ja UFOt

kirjoittanut Nick Redfern

Kolme viikkoa sitten eräs kollega vanhasta kotikunnastani Staffordshiresta Englannista kertoi minulle kiehtovan tarinan. ”Et usko tätä”, hän sanoi innoissaan puhelimessa. No, olen kuullut joitakin outoja asioita tutkijana, joka tutkii kaikenlaisia kummallisia asioita, joten istuin alas ja kuuntelin hänen tarinaansa, jonka hän oli saanut suoraan asiaan liittyvältä henkilöltä.

Pohjimmiltaan tarina keskittyy vuonna 1991 tapahtuneeseen kohtaamiseen tuntemattoman kanssa paikassa nimeltä Castle Ring, joka sijaitsee 801 jalkaa merenpinnan yläpuolella ja on korkein kohta laajalla metsäalueella Keski-Englannissa, nimeltään Cannock Chase. Chase on tasanko, jota rajaavat pohjoisessa Trent Valley ja etelässä West Midlands, ja se sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä paikasta, jossa kasvoin. Se on kaunis, laaja alue, joka on täynnä tiheitä metsiä, erilaisia villieläimiä ja maagisia tarinoita mysteereistä ja ihmeistä.

Alueella on todellakin pitkä ja rikas historia, jossa on raportoitu kohtaamisista isojalan, UFOjen, aaveiden, suurten kissaeläinten ja jopa satunnaisten wallabyjen kanssa. Se on myös ollut useiden häiritsevien eläintensilpomisten tapahtumapaikka, jotka on yhdistetty okkultistisiin toimintoihin.

Castle Ring on rautakauden rakennus, joka on rakennettu vuosien 500 eKr. ja 40 jKr. välillä ja joka tunnetaan yleisesti nimellä Hill Fort. Sen pääkaivanto ja vallihauta ovat 14 jalkaa korkeat ja leveimmästä kohdastaan 853 jalkaa leveät. Castle Ringin rakentajista tai sen tarkoituksesta tiedetään vain vähän, paitsi että sen rakentajat asuivat siellä jo roomalaisten hyökkäyksen aikaan ja pysyivät siellä noin vuoteen 50 jKr. asti.

Mutta palataan tarinaan, jossa esiintyy englantilaisessa Lichfieldin kaupungissa asuva historioitsija ja kansanperinteen tutkija. Historioitsija uskoo, että kaikki Cannock Chasessa tapahtuneet oudot ilmiöt – olipa kyse sitten väitetyistä Bigfoot- tai ET-tyyppisistä kohtaamisista – ovat suoraa seurausta siitä, että ihmiset harrastavat vanhoja rituaaleja ja seremonioita, joiden tarkoituksena on manata esiin jonkin meidän maailmamme kanssa rinnakkaisessa alamaailmassa elävät olennot.

Tällaiset väitteet eivät ole uusia, ja koska olen itse kokenut Cannock Chasessa enemmän kuin muutaman hyvin oudon tapahtuman, olen hyvin taipuvainen uskomaan, että tällainen skenaario on todellakin oikea. Ja näyttää siltä, että historioitsijalla on hyvät syyt tehdä tällaisia johtopäätöksiä.

Oli joulukuu 1991, kello noin 10.00 kylmänä talviaamuna, ja historioitsija käveli Castle Ringin ympäri ottaen valokuvia, kun hänen huomionsa kiinnittyi pieneen, tiheään ja ”leijuvassa” sumualueeseen, joka sijaitsi noin 250–300 jalan päässä. Uteliaana siitä, mikä voisi aiheuttaa tällaisen ilmiön, hän suuntasi kohti sitä, hieman pelokkaana, kuten hän myönsi. Kun hän oli noin 20 jalan päässä sumusta, hän tunsi hiuksensa muuttuvan ”staattisiksi ja sähköistyneiksi”, ja voimakas palavan metallin haju täytti ilman: tulikiveä, mitäpä muutakaan.

Mutta outo tapahtuma oli vasta alkanut: yhtäkkiä sumusta ilmestyi suuri ja varmasti hirviömäinen musta koira. Historioitsijan mukaan koira näytti ulkonäöltään elsassilaisen (tai amerikkalaisille lukijoille saksanpaimenkoiran) ja pitbullin risteytykseltä, mutta oli kooltaan noin ”nuoren hevosen” kokoinen. Mies havaitsi olennosta uhkaavan ilmapiirin, joka hänen mukaansa näytti ”värähtelevän erittäin suurella nopeudella, kuin se olisi tärissyt uskomattoman nopeasti”. Se suorastaan tihkui uhkaavuutta ja tömisteli jalallaan maata ”kuin härkä, joka valmistautuu hyökkäämään”.

Mies perääntyi hitaasti, ja musta koira teki samoin, vetäytyen sumun läpäisemättömään syvyyteen. Kun mies oli saavuttanut pisteen, joka oli ehkä 50 metrin päässä sumusta, hän oli sekä hämmästynyt että järkyttynyt nähdessään pienen valopallon ”zoomaavan” sumun yli ja heittävän kirkkaan sinisen valopylvään sen suuntaan. Hetkessä sumu ja valopallo olivat kadonneet, mustaa koiraa ei näkynyt missään, ja tilanne palasi normaaliksi.

Joten voimme hyvin kysyä: mistä ihmeestä oli kyse? No, Britannialla on pitkä historia ja perinne kohtaamisista tällaisten mustien koirien kanssa. Vuosisatojen ajan ne vaivasivat maaseutua, ja niiden näkeminen pidettiin todellakin huonona enneenä. Kuoleman, katastrofien ja sanoinkuvaamattomien tragedioiden sanottiin seuraavan kohtaamista näiden aavemaisien pedojen kanssa. Nimillä kuten Old Shuck, Black Shuck ja Shug Monkey ne herättivät keskiajalla kauhua brittien sydämissä. Toisinaan ja kummallisesti mustat koirat toimivat kuitenkin eksyneiden sielujen oppaina, ohjaamalla heidät takaisin turvallisille muinaisille poluille ja teille tai ohjaamalla heidät pois vaarasta. Mutta mitä ne sitten olivatkaan, mustat koirat eivät todellakaan olleet mitään normaalia.

Nykyään tällaisia olentoja nähdään hyvin harvoin, mutta niitä esiintyy silti – kuten tämä tapaus Castle Ringissä vuonna 1991. Sitten on tietysti vielä se outo, ilmassa leijuva valopallo, joka lisää tarinaan merkittävän UFO-vivahteen. Voidaanko koko outo tarina ratkaista? Historioitsija uskoo, että se on mahdollista.

Hän onkin vakaasti sitä mieltä, että muinaiset ihmiset – jotka varmasti rakensivat Castle Ringin – omaivat henkisiä kykyjä, jotka ylittivät omamme, ja pystyivät käytännössä hyödyntämään muita olemassaolon ulottuvuuksia ja rakentamaan ”mielessään” kuvia outoista ja hirviömäisistä pedoista, jotka asuttivat näitä ulottuvuuksia.

Tarkoitus? Toimia vartijoina, jotka estävät vahingon tekemisen alueille, joita muinaiset ihmiset pitivät hengellisesti merkittävänä. Historioitsijan uskomuksen mukaan osa jäännösenergiasta, joka johti näiden villien kuvien luomiseen, on edelleen paikallaan Castle Ringissä ja muualla; ja että kun aika on oikea, ne ilmentyvät jälleen ja ottavat roolinsa vanhan maailman vartijoina ja suojelijoina.

Olin itse tullut samanlaisiin johtopäätöksiin jo useita vuosia sitten. Tietenkin tämä herättää syvällisiä ja tärkeitä kysymyksiä sekä ufologiasta että kryptozoologiasta, kuten: kuinka moni niistä yhä tavoittamattomista asioista, joita etsimme, on lihaa ja verta olevia olentoja, ja kuinka moni voi todellisuudessa olla peräisin maailmoista, jotka ovat paljon oudompia kuin voimme kuvitellakaan? Cannock Chase on todellakin ollut useiden Bigfoot-tyyppisten kohtaamisten tapahtumapaikka, joissa on selvästi paranormaaleja piirteitä ja jotka ovat tapahtuneet täsmälleen samoissa paikoissa, joissa on myös raportoitu merkittävää UFO-toimintaa.

Tarpeetonta sanoa, että tällaisia havaintoja ovat tehneet jo vuosikymmenten ajan esimerkiksi John Keelin kaltaiset auktoriteetit. Mutta kuten tämä tapaus korostaa, kuka tahansa oli vastuussa vuosisatoja vanhoista raporteista aavemaisista mustista koirista, ne jatkoivat outoja temppujaan Castle Ringin sydämessä vielä 16 vuotta sitten.

Kun seuraavan kerran vierailet esihistoriallisella kohteella, pidä toinen silmä taivaalla ja toinen maassa. Jos olet onnekas, saatat nähdä jotain paljon oudompaa kuin pelkkä muinainen kivipaasi…

 

Artikkelin julkaissut ufomystic.com

Mystinen koiramiehen havainto Etelä-Afrikassa voi selittää muita havaintoja

Harvoinpa sitä tulee havainneeksi Koiramiehen (Dogman), erityisesti Michiganissa, joka on aiemmin ollut havaintojen keskipisteessä jo vuodesta 1887. On vieläkin harvinaisempaa että silminnäkijä pääsee nauhoittamaan videon Koiramiehestä (tai mistään muustakaan kryptidistä, jos niikseen tulee) joka ei ole sumea tai pikselöitynyt kohtaus realitysarjasta. Etelä-Afrikkasta on kuitenkin löytynyt video, jossa näkyy selkeästi puoliksi ihminen, puoliksi koira juoksemassa neljällä jalalla muiden koirien kanssa. Onko Koiramies lomalla?

Eräs videon lataajista sanoo kohtaamisen tapahtuneen Limpopossa, Etelä-Afrikan pohjoisimmassa provinssissa joka on Botswanan, Zimbabwen ja Mosambikin rajalla. Se on yksi Etelä-Afrikan köyhimmistä alueista, jossa suurin osa populaatiosta elää heimoalueilla. Siellä pyörii jatkuvasti kommentaareja noituudesta, huumeista, villilapsista ja eläimiinsekaantumisesta.

Onneksi toisella sivustolla, Mzansi Times, oli parempi selitys Koiramiehelle. Videon sanottiin tulleen Uppingtonista Limpopon sijaan, ja Koiramies ei ole puolikas koira vaan täysiverinen ihminen nimeltäään Phillip Oliphant joka väittää rakastavansa koiria ja näyttää rakkautensa esiintymällä sellaisena. Purkkeja käsissään suojana pitelevä Oliphant kykenee liikkumaan erittäin nopeasti neljällä raajalla… kunnes hän joko menee maahan tai leikkii kuollutta.

Onko tapaus selvitetty? Kuten ovien kanssa, aina kun paranormaali keissi suljetaan, toinen avautuu. Voisivatko Koiramieshavainnot muualla päin maailmaa olla myös ihmisiä neljällä jalalla jotka vain rakastavat koiran leikkimistä? Dogman Encountersin mukaan suurin osa Koiramieshavainnoista ovat pääosin koiria jotka juoksevat neljällä jalalla. Kuumottavampi kahdella jalalla juokseva koira on harvinainen. Kiinnostavampaa on, että vaikka silminnäkijät väittävät olevansa peloissaan nähdessään ilmiön, vain yksi prosentti raportoi tulleensa Koiramiehen hyökkäämäksi. Loput kävelevät pois vahingoittumattomina.

Onko Michiganin Koiramies vain Wolverineversio Phillip Oliphantista — ihminen joka leikkii koiraa? Se on mahdollista. Onko kyseessä iso koira joka leikkii ihmistä? Ehkä vähän enemmän todennäköistä, erityisesti kun sellainen havaitaan pimeällä. Onko kyseessä jokin muu ilmiö? Tämä jää niiden silminnäkijöiden nähtäväksi jotka kykenevät peloltaan repimään puhelimen esiin kuvatakseen havainnon.

Sillä aikaa hurratkaamme Phillip Oliphantille siitä että hän tekee mitä hän rakastaa ihmisen parhaan ystävän kanssa eikä huolehdi huomisesta tai ihmisen pahimpien ystävien kommenteista.

 

 

 

Artikkelin julkaissut Mysterious Universe