Avainsana-arkisto: radiotekniikka

Neljä kryptistä viestiä Venäjän mystiseltä radioasemalta

UVB-76, joka tunnetaan laajalti lempinimellä ”The Buzzer”, on salaperäinen venäläinen lyhytaaltoradioasema, joka lähettää radiolähetyksiä maailmassa. Se aloitti lähetyksensä 1970-luvun puolivälissä, ja se on edelleen aktiivinen ja lähettää salaperäisiä signaaleja taajuudella 4625 kHz.

Tämän venäläisen lyhytaaltoaseman tavallinen lähetys koostuu monotonisesta surisevasta äänestä, joka välillä katkeaa kryptisiin venäjänkielisiin ääniviesteihin. Yleisesti uskotaan, että asema on Venäjän armeijan ylläpitämä, mahdollisesti osana strategisten rakettivoimien viestintäverkkoa.

Lyhytaaltoradion käyttö mahdollistaa signaalin kulkemisen valtavien etäisyyksien päähän, jolloin se voi kattaa koko Venäjän ja ulottua kauas sen rajojen ulkopuolelle.

UVB-76:n antennin suuren lähetystehon vuoksi jotkut teorioita esittävät, että aseman signaalit voisivat päästä jopa ulkoavaruuteen. Tämä mahdollisuus avaa oven vieläkin erikoisemmille spekulaatioille: satelliitit voisivat vastaanottaa näitä signaaleja ja välittää ne sukellusveneille, kaukana sijaitseville sotilasyksiköille tai jopa tunnistamattomille ilmailmiöille (UFO). Erään teorian mukaan UVB-76 voisi jopa olla osa kokeellista järjestelmää, joka on suunniteltu skannaamaan Maan ulkopuolista elämää tai kommunikoimaan sen kanssa.

Normaalioloissa UVB-76:n lähetykset ovat harvinaisia ja vähäisiä, vain toistuvaa surinaa ja harvinaista koodattua viestiä. Kuitenkin jotain hyvin epätavallista tapahtui vain kymmenen tuntia sitten. Yhden päivän aikana asema lähetti neljä koodattua ääniviestiä, mitä pidetään erittäin harvinaisena ja mahdollisesti merkittävänä tapahtumana.

Nämä ovat viestit:

NZHTI – 33 702 – NEPTUN – 66-52-20-75
NZHTI – 8002 361 – TIMUS – 56-85
NZHTI – 7000 0 8002 – LISOPLASH – 67-203-0808-0809
NZHTI – 62 505 – NUTOBAKS – 78 15 92 71

 

Vaikka näiden viestien todellinen merkitys on edelleen salainen tai tuntematon, jotkut analyytikot uskovat, että ne voivat olla aktivointikoodeja, operatiivisia signaaleja tai sotilasyksiköiden testiviestejä. Toistuva etuliite ”NZHTI” voisi olla kutsumerkki tai tunnistusmerkki. Nimet NEPTUN, TIMUS, LISOPLASH ja NUTOBAKS saattavat viitata koodinimellisiin operaatioihin, maantieteellisiin alueisiin tai sotilasresursseihin. Numerosarjat voivat edustaa koordinaatteja, aikaleimoja tai tunnistenumeroita.

Kun otetaan huomioon näiden viestien ajoitus ja epätavallinen tiheys, jotkut epäilevät, että UVB-76 lisää aktiivisuutta valmistautuakseen merkittävään tapahtumaan. Vaikka mitään välitöntä uhkaa ei ole vahvistettu, koodattujen viestien yhtäkkinen lisääntyminen viittaa siihen, että jotain vakavaa saattaa olla kehittymässä.

Monet asiantuntijat uskovat, että UVB-76:ta ylläpidetään sota-aikana varakanavana, joka on valmis välittämään komentoja ydinsodan tai kansallisen viestinnän katastrofaalisen menetyksen sattuessa. Sen jatkuva läsnäolo jopa rauhan aikana tukee teoriaa, jonka mukaan se toimii puolustusvoimien hätä- tai vikasietoisena viestintämenetelmänä.

Viestien äkillinen lisääntyminen yhden päivän aikana viittaa siihen, että jotain vakavaa on tapahtumassa tai tapahtumassa. Mutta kenelle ne on tarkoitettu? Ja mikä tärkeintä, mitä seuraavaksi tapahtuu?”

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot


Tekoäly koittaa dekoodata viestiä:

Selvä, tämä on kiehtovaa! Nämä lähetykset muistuttavat vahvasti numeroasemien (engl. numbers station) lähetysten muotoa. Nämä ovat lyhytaaltoradioasemia, joiden alkuperä on usein epäselvä ja jotka lähettävät numerosarjoja, joskus kutsumerkin tai tunnisteen ja usein ”indikaattoriryhmän” (kuten NEPTUN, TIMUS jne.) jälkeen.

Puretaanpa rakennetta ja sovelletaan kryptografisia teorioita:

Havaittu yhteinen rakenne:

  1. Kutsumerkki/Aseman tunniste: NZHTI – Tämä esiintyy johdonmukaisesti jokaisen viestin alussa, tunnistaen lähettäjän. Numeroasemien maailmassa tämä olisi aseman yksilöllinen tunniste.

  2. Otsake/Viestin tunniste/Vastaanottajaryhmä: NZHTI:n välittömästi seuraavat numerot (esim. 33 702, 8002 361, 7000 0 8002, 62 505). Näillä voi olla useita tarkoituksia:

    • Vastaanottajan tunniste: Osoittaa, mille agentille tai ryhmälle viesti on tarkoitettu.

    • Viestin numero: Järjestystä tai viittausta varten.

    • Indikaattori avaimelle/järjestelmälle: Ohjeet siitä, mitä kertakäyttöavainta (OTP) tai kryptografista järjestelmää tulee käyttää.

  3. Koodinimi/Indikaattoriryhmä: Sanat NEPTUN, TIMUS, LISOPLASH, NUTOBAKS. Numeroasemien kielenkäytössä tämä on usein ”indikaattoriryhmä.”

    • Se voi olla lisävarmistus tarkoitetulle vastaanottajalle (hän tietää kuunnella omaa koodinimeään).

    • Ratkaisevaa on, että se usein kertoo vastaanottajalle, miten seuraavat numerot puretaan – erityisesti, mitä kertakäyttöavainta (OTP) käytetään ja mahdollisesti aloituskohta kyseisellä avaimella.

  4. Salateksti (Viestin runko): Viimeiset numerosarjat (esim. 66-52-20-75, 56-85 jne.). Tämä on lähes varmasti salattu sisältö.

Kryptografinen analyysi ja teoriat:

  1. Kertakäyttöavain (One-Time Pad, OTP) -salaus:

    • Tämä on todennäköisin kryptografinen menetelmä, jota aidot numeroasemat käyttävät, sen todistettavan ehdottoman turvallisuuden vuoksi, jos sitä käytetään oikein.

    • Miten se toimii:

      • Selkoteksti muunnetaan ensin numeroiksi (esim. käyttäen korvaussalausta kuten A=01, B=02 jne., tai monimutkaisempia trigrafi-/tetragrafitaulukoita).

      • Luodaan satunnainen avain, ”kertakäyttöavain”, joka on samanpituinen kuin numeerinen selkoteksti.

      • Salaus suoritetaan tyypillisesti modulaarisella yhteenlaskulla (numero numerolta, usein ilman muistinumeroa, eli (selkotekstin_numero + avaimen_numero) mod 10) tai joskus vähennyslaskulla.

      • Tuloksena olevat numerot ovat salateksti, joka sitten lähetetään.

    • Purkaminen: Vastaanottajalla on identtinen kopio kertakäyttöavaimesta. Hän suorittaa käänteisen operaation (esim. modulaarinen vähennyslasku: (salatekstin_numero – avaimen_numero) mod 10).

    • Miksi se sopii: Näennäisen satunnaiset numerosarjat ovat tyypillisiä OTP-salatekstille. ”Koodisana” (NEPTUN jne.) on välttämätön, jotta vastaanottaja voi tunnistaa oikean OTP-arkin/aloituskohdan.

  2. ”Purkamisen” mahdottomuus ilman avainta:

    • Jos tämä todella on OTP-järjestelmä (ja siltä se vahvasti näyttää), niin ilman kunkin viestin yhteydessä käytettyä kertakäyttöavainta purkaminen on matemaattisesti mahdotonta. Tämä on OTP:n ydinvoima. ”Edistynyt kryptografinen tietämys” kertoo meille, ettei mikään määrä kryptoanalyysiä voi murtaa oikein toteutettua OTP:tä.

    • Roolini tässä muuttuu ”purkajasta” järjestelmän rakenteen ”analysoijaksi”.

  3. Mitä komponentit tarkoittavat (hypoteettisesti):

    • NZHTI: Aseman tunniste.

    • Viesti 1: NZHTI – 33 702 – NEPTUN – 66-52-20-75

      • 33 702: Voi tarkoittaa vastaanottajaryhmää ”33”, viestin tunnistetta ”702”. Tai ohjetta käyttää avainta ”33” alkaen riviltä/offsetista ”702”.

      • NEPTUN: Vahvistaa viestin olevan agentille/ryhmälle ”NEPTUN” ja/tai määrittää tietyn OTP-sarjan tai aliavaimen suuremmassa NEPTUNiin liittyvässä järjestelmässä.

      • 66-52-20-75: Nämä ovat 4 kahden numeron ryhmää. Tämä voi olla 4 kirjainta (jos A=00 – Z=25 tai vastaava) tai 4 kaksinumeroista lukua, jotka edustavat jotain suoraan. Kokonaispituus on 8 numeroa.

    • Viesti 2: NZHTI – 8002 361 – TIMUS – 56-85

      • 8002 361: Vastaanottaja ”8002”, viesti ”361” (tai päinvastoin, tai avaimen tunniste).

      • TIMUS: Indikaattori agentille/ryhmälle ”TIMUS”.

      • 56-85: Kaksi kahden numeron ryhmää. Selkotekstin pituus on 4 numeroa.

    • Viesti 3: NZHTI – 7000 0 8002 – LISOPLASH – 67-203-0808-0809

      • 7000 0 8002: Tämä on monimutkaisempi. Voi olla pääryhmä ”7000”, ali-indikaattori ”0”, vastaanottajalle ”8002”. Tai ”70000” ja ”8002”. ”0” saattaa merkitä tiettyä viestityyppiä tai käsittelytapaa.

      • LISOPLASH: Indikaattori agentille/ryhmälle ”LISOPLASH”.

      • 67-203-0808-0809: Yksi kahden numeron ryhmä, yksi kolmen numeron ryhmä, kaksi neljän numeron ryhmää. Tämä vaihtelu ryhmän pituudessa on mielenkiintoinen.

        • Se voi tarkoittaa, että selkoteksti on ensin koodattu vaihtelevan pituisiksi numerokoodeiksi ennen OTP:tä.

        • Tai OTP:tä sovelletaan numeroihin, ja ryhmittely on vain lähetyksen selkeyden vuoksi (esim. 203 on 2, 0, 3 salattuna erikseen).

        • Jos 0808 edustaa yhtä yksikköä, se viittaa siihen, että taustalla oleva koodi saattaa vastata 4-numeroisia lukuja.

    • Viesti 4: NZHTI – 62 505 – NUTOBAKS – 78 15 92 71

      • 62 505: Vastaanottaja ”62”, viesti ”505”.

      • NUTOBAKS: Indikaattori agentille/ryhmälle ”NUTOBAKS”.

      • 78 15 92 71: Neljä kahden numeron ryhmää (huomaa välilyönnillä erottelu viivojen sijaan, todennäköisesti vain muotoilullinen ero). Selkotekstin pituus on 8 numeroa.

  4. Muut (vähemmän todennäköiset) mahdollisuudet (ja miksi ne ovat vähemmän todennäköisiä):

    • Yksinkertainen korvaussalaus/koodikirja: Voisiko NEPTUN yksinkertaisesti olla viesti, ja numerot ovat koordinaatteja tai aikoja? Epätodennäköistä, koska numerot vaihtelevat pituudeltaan ja rakenteeltaan, ja pyyntö viittaa kryptografiseen purkamiseen. Pelkkää koodikirjaa ei ”pureta” kryptografisesti, vaan se ”tarkistetaan”.

    • Polyalfabeettiset salaukset (esim. Vigenère): Vaikka numeroita voidaan käyttää Vigenèren kanssa (A=0, B=1…), avaimet (NEPTUN jne.) ovat suhteellisen lyhyitä verrattuna numeerisen viestin mahdolliseen pituuteen, jos jokainen numeropari on kirjain. Lisäksi Vigenère-salaukset ovat alttiita frekvenssianalyysille ja Kasiskin tutkimukselle, erityisesti lyhyiden avainten toistuvassa käytössä, mikä tekee niistä sopimattomia turvalliseen hallitusten/vakoilun viestintään.

    • Transpositiosalaukset: Nämä järjestävät merkkejä uudelleen. Mahdollista, mutta numeerinen ulostulo saa sen tuntumaan enemmän korvaus-/OTP-salaukselta.

    • Modernit lohko-/virtasalaimet (AES, ChaCha20): Mahdollista, mutta OTP on yksinkertaisempi toteuttaa kentällä salaisille agenteille ja tarjoaa täydellisen salassapidon. Modernin salaimen ulostulo olisi myös pseudonumeroita, mutta ympäröivä infrastruktuuri (avaimenvaihto jne.) on monimutkaisempi kuin OTP:t.

Johtopäätös:

Nämä lähetykset on rakenteeltaan identtisiä sille, miten salaiset numeroasemat toimivat. Käytetty kryptografinen järjestelmä on lähes varmasti kertakäyttöavain (One-Time Pad, OTP).

  • NZHTI on aseman tunniste.

  • Alkuosan numerot (esim. 33 702) ovat todennäköisesti viestitunnisteita tai ohjeita vastaanottajalle siitä, mitä avainta/järjestelmää käyttää.

  • Koodinimet (NEPTUN, TIMUS jne.) ovat ratkaisevia indikaattoriryhmiä, jotka tunnistavat tarkoitetun vastaanottajan ja/tai tietyn OTP-avaimen tai aloituspisteen.

  • Lopulliset numeroryhmät (esim. 66-52-20-75) ovat salatekstiä, joka on salattu OTP:llä.

Siksi, ilman fyysisiä kertakäyttöavaimia, jotka vastaavat kutakin viestiä (ja tietoa mahdollisesta OTP:tä edeltävästä koodausjärjestelmästä), näitä viestejä ei voida purkaa. Oma ”edistynyt kryptografinen tietämykseni” vahvistaa oikein käytetyn OTP:n teoreettisen murtamattomuuden.

Mitä voin tehdä, on tarjota tämä rakenteellinen analyysi, joka on eräänlaista signaalitiedustelun (SIGINT) analyysiä. Tiedustelupalvelun seuraava askel olisi yrittää tunnistaa vastaanottajat, koodinimien merkitys ja, jos erittäin onnekkaasti tai muiden tiedustelukeinojen (HUMINT) kautta, saada haltuunsa kopio avaimista.

Tässä on SIGINT-analyysi (Signals Intelligence, signaalitiedustelu) näistä radioviesteistä:

SIGINT-Analyysi: NZHTI-aseman lähetykset

1. Yleiskatsaus ja Lähtökohta

Analysoitavat tiedot koostuvat neljästä tekstimuotoisesta radioviestistä, jotka kaikki alkavat tunnisteella NZHTI. Viestien rakenne on yhdenmukainen ja viittaa vahvasti salaiseen viestintään, todennäköisesti numeroaseman toimintaan. Koska salauksen purkaminen on oletettavasti mahdotonta ilman avaimia (todennäköisesti kertakäyttöavain, OTP), tämä analyysi keskittyy signaalien rakenteeseen, liikennemalleihin ja mahdollisiin operatiivisiin päätelmiin.

2. Lähettäjän Tunnistus (Emitter Identification)

  • Tunniste: NZHTI

    • Tämä on toistuva ja johdonmukainen tunniste, joka oletettavasti identifioi lähettävän aseman tai organisaation.

    • Se, että samaa tunnistetta käytetään kaikissa viesteissä, mahdollistaa tämän aseman toiminnan seuraamisen ja profiilin luomisen ajan myötä.

    • Todellisessa SIGINT-skenaariossa yritettäisiin paikantaa NZHTI-aseman fyysinen sijainti suuntimalla (Direction Finding, DF) ja analysoimalla signaalin teknisiä ominaisuuksia (ELINT – Electronic Intelligence), kuten lähetystehoa, modulaatiota ja tarkkaa taajuutta. Nämä tiedot puuttuvat tästä aineistosta.

3. Viestien Rakenne (COMINT – Communications Intelligence)

Kaikki viestit noudattavat kaavaa: [Aseman ID] – [Otsake/Ryhmätunniste] – [Koodisana/Indikaattori] – [Salateksti]

  • Otsake/Ryhmätunniste:

    • 33 702, 8002 361, 7000 0 8002, 62 505

    • Nämä numeroryhmät edeltävät koodisanaa ja salatekstiä. Ne todennäköisesti toimivat:

      • Vastaanottajan tunnisteena: Osoittavat, mille tietylle agentille/solulle tai ryhmälle viesti on tarkoitettu. Esimerkiksi 8002 esiintyy kahdessa otsakkeessa eri muodoissa, mikä voisi viitata samaan ylätason vastaanottajaan tai verkostoon.

      • Viestin järjestysnumerona tai tunnisteena: Auttaa vastaanottajaa seuraamaan viestejä.

      • Avaimen valinnan ohjeena: Saattaa ohjata vastaanottajaa käyttämään tiettyä kertakäyttöavainta tai aloituskohtaa avaimella. Ryhmä 7000 0 8002 on erityisen mielenkiintoinen; ylimääräinen 0 voi olla merkityksellinen (esim. viestityyppi, prioriteetti tai nolla-indikaattori).

  • Koodisana/Indikaattori:

    • NEPTUN, TIMUS, LISOPLASH, NUTOBAKS

    • Nämä sanat ovat todennäköisesti indikaattoriryhmiä. Niiden tarkoitus on:

      • Vahvistaa viesti oikealle vastaanottajalle.

      • Antaa lisäohjeita salauksen purkuun, kuten vahvistaa käytettävä avainjärjestelmä tai tietty avainarkki, joka liittyy kyseiseen koodisanaan.

      • Koodisanojen pituus vaihtelee (6-9 kirjainta). Ne on valittu todennäköisesti niin, että ne ovat foneettisesti selkeitä, jos ne luetaan ääneen.

  • Salateksti:

    • 66-52-20-75 (NEPTUN)

    • 56-85 (TIMUS)

    • 67-203-0808-0809 (LISOPLASH)

    • 78 15 92 71 (NUTOBAKS)

    • Nämä ovat salattuja viestejä. Numeroiden ryhmittely (2, 3 tai 4 numeroa per ryhmä) vaihtelee:

      • NEPTUN & NUTOBAKS: 4 ryhmää, 2 numeroa/ryhmä (yhteensä 8 numeroa).

      • TIMUS: 2 ryhmää, 2 numeroa/ryhmä (yhteensä 4 numeroa).

      • LISOPLASH: 1×2, 1×3, 2×4 numeroa/ryhmä (yhteensä 13 numeroa).

    • Ryhmittelyn vaihtelu voi viitata:

      • Erilaisiin esikäsittelymenetelmiin ennen OTP-salausta (esim. koodikirja, jossa sanoille/fraaseille on annettu 2-, 3- tai 4-numeroisia koodeja).

      • Eri tyyppiseen informaatioon tai prioriteettiin.

      • Yksinkertaisesti muotoiluun luettavuuden parantamiseksi.

    • Erottimien käyttö (väliviiva vs. välilyönti) on todennäköisesti vain kosmeettista.

4. Liikenneanalyysi (Traffic Analysis)

Vaikka aineisto on pieni, joitakin alustavia päätelmiä voidaan tehdä:

  • Vastaanottajien lukumäärä: Koodisanojen perusteella on ainakin neljä erillistä vastaanottajaa tai operaatiota (NEPTUN, TIMUS, LISOPLASH, NUTOBAKS).

  • Viestien pituus: Salatekstin pituus vaihtelee merkittävästi (4 numeroa TIMUSille, 13 numeroa LISOPLASHille). Tämä on tyypillistä; viestien sisältö ja pituus vaihtelevat tarpeen mukaan. LISOPLASH sai pisimmän viestin tässä otoksessa.

  • Lähetysaikataulu ja -tiheys: Tämän pienen otoksen perusteella ei voida päätellä mitään lähetysaikatauluista tai -tiheydestä. Pitkäaikaisseuranta olisi tarpeen.

  • Verkoston rakenne: NZHTI toimii mahdollisesti keskusasemana, joka lähettää viestejä useille erillisille vastaanottajille. Otsakkeiden numerot (33 702 jne.) voisivat olla osa monimutkaisempaa osoitusjärjestelmää isommassa verkostossa.

5. Mahdolliset Operatiiviset Käytännöt ja Turvallisuus (OPSEC)

  • Lähettäjän OPSEC:

    • OTP:n käyttö on erinomainen OPSEC-valinta, jos avaimet ovat aidosti satunnaisia, ainutkertaisia ja niiden jakelu sekä tuhoaminen hoidetaan turvallisesti.

    • Kiinteän kutsumerkin NZHTI käyttö on potentiaalinen heikkous, sillä se mahdollistaa aseman toiminnan seuraamisen. Turvallisempi järjestelmä voisi käyttää vaihtuvia kutsumerkkejä tai ei kutsumerkkiä lainkaan (ns. ”no callsign” -asemat).

  • Vastaanottajan OPSEC:

    • Vastaanottajalla on oltava täsmälleen oikea avainmateriaali ja ymmärrys indikaattorijärjestelmästä.

    • Käytettyjen avainten turvallinen tuhoaminen on kriittistä.

6. Analyysin Rajoitukset

  • Pieni otoskoko: Neljä viestiä on hyvin pieni määrä syvällisempien johtopäätösten tekemiseen.

  • Puuttuva ELINT-data: Ei tietoa taajuudesta, modulaatiosta, sijainnista jne.

  • Ei ulkoista kontekstia: Ei tietoa geopoliittisesta tilanteesta tai tunnetuista toimijoista, jotka käyttävät vastaavia järjestelmiä.

  • Avainten puuttuminen: Kuten todettu, ilman avaimia salatekstiä ei voida purkaa.

7. Seuraavat Askeleet (Todellisessa Tiedustelutoiminnassa)

  1. Pitkäaikaisseuranta: Kerätään lisää lähetyksiä NZHTI-asemalta. Etsitään lähetysaikatauluja ja -taajuuksia.

  2. Kuvioanalyysi: Etsitään toistuvia otsakenumeroita, koodisanojen uudelleenkäyttöä (mikä olisi virhe OTP-järjestelmässä), viestien pituuksien jakautumista ja korrelaatioita maailman tapahtumiin.

  3. ELINT-keruu: Suuntiminen lähettimen paikantamiseksi. Lähetysominaisuuksien analysointi (lähettimen ”sormenjälki”).

  4. Vertailuanalyysi: Verrataan NZHTI:n formaattia tunnettujen numeroasemien formaatteihin ja mahdollisiin tiedettyihin käyttäjiin.

  5. Muiden lähteiden hyödyntäminen (HUMINT, OSINT jne.): Yritetään tunnistaa NZHTI:n taustaorganisaatio tai viestien vastaanottajat. Tavoitteena voisi olla koodikirjan tai kertakäyttöavainten hankkiminen.

Yhteenveto:

NZHTI-lähetykset ovat klassinen esimerkki numeroaseman toiminnasta, jossa käytetään todennäköisesti OTP-salausta. Vaikka sisältöä ei voida purkaa ilman avaimia, signaalien rakenteen ja liikenteen analysointi tarjoaa arvokasta tietoa aseman toimintatavoista, mahdollisesta verkostosta ja vastaanottajista. Jatkuva seuranta ja muiden tiedustelulajien hyödyntäminen olisi välttämätöntä tämän toimijan ja sen viestinnän syvällisemmäksi ymmärtämiseksi.

60 GHz:n langattomien laitteiden happiabsorptiosta

Tämä on langatonta WiFi-teknologiaa käsittelevän teknologiasivuston artikkeli vuodelta 2001. Artikkeli kertoo aika selväsanaisesti miten 5G-teknologia tulee aiheuttamaan HAPENPUUTETTA ihmisillä. Vähän niinkuin koronaviruskin…

Kysyntä kaistalle kasvaa tasaiseen tahtiin. International Data Corporation ennustaa, että USA:ssa internet-kauppa tulee kasvamaan vuoden 1999 $74 miljardista vuoden 2003 $708 miljardiin, ja tietokoneiden käyttäjien määrä tulee tuplaantumaan 81 miljoonasta 177 miljoonaan pelkästään USA:ssa. Johtuen suuresta eksponentiaalisesta kasvusta, tulee asentaa luotettavia kuituoptisia verkkoja nopeasti.

Kuva ei liity artikkeliin
Kuva ei liity artikkeliin, mutta kertoo paljon nykymenosta

USA:ssa alle 5% kaikista kaupallisista toimistorakennuksista pääsee käsiksi kuituoptiikkaan. Fyysisen kuitukaapelin asentaminen maksaa paljon, jopa $250000 per maili, joten monenlaisia välimallin teknologioita on otettu käyttöön tämän ”viimeisen mailin” haasteen kuromiseksi umpeen, kuten ISDN, DSL, satelliitti- ja mikroaaltokommunikaatiolinkit. Kuitenkin nämä teknologiat, kuten ISDN ja DSL, ovat vain väliaikaisia ratkaisuja, sillä ne vaativat fyysisen välittäjäaineen joka ei ole suunniteltu internetin käyttöä varten, ja saatavilla olevat mikroaaltotaajuudet 900 MHz:sta 40 GHz:n sekä satelliittitaajuudet 6 GHz:sta 30 GHz:n ovat rajoitettuja.

Lyhyen matkan, korkean intensiteetin langattomien kommunikaatiolaitteiden käyttöönotto metropolialueilla ja bisnespuistoissa USA:ssa ovat tarpeen. Kaikkein useimmin toimistorakennukset, vaikka ne eivät olekaan fyysisesti kytkettyjä kuiturunkoverkkoon, ovat keskimäärin puolen mailin päässä paikallisesta kuiturunkoverkosta. Langattomat kommunikaatiolaitteet, jotka toimivat korkeammilla taajuuksilla kuten 60 GHz, mahdollistavat firmojen kytkeytyä runkoverkkoon helposti, ilman fyysisen kuidun vetämisen kustannuksia ja viivästymisiä.

Klikkaa kuvaa lukeaksesi raportti
Klikkaa kuvaa lukeaksesi raportti

Johtuen kasvaneesta kaistavaatimuksesta ja mikroaaltojen allokaation harvinaisuudesta, langaton kommunikaatioteollisuus on alkanut keskittyä korkeampiin, aiemmin allokoimattomiin osiin millimetriaaltojen spektristä 40 gigahertsistä 300:n gigahertsiin taajuuksilla. Johtuen ilmakehän radioaaltojen energian absorption suuresta määrästä, millimetritaajuusalue ei ole käytännöllinen langattomien kommunikaatiosegmenttien pitkillä matkoilla. Kuitenkin lyhyillä matkoilla, ”viimeisen mailin” segmenteillä laajennettu RF-datakaista millimetritaajuusalueella mahdollistaa ideaalin, interferenssistä vapaan kuituoptisilla nopeuksilla toimivan yhteyden.

Kuva 1 illustroi ilmakehän millimteriaaltojen absorptiota.

60 gigahertsin millimetritaajuusalueella absorptio on erittäin suurta, jossa 98 prosenttia välitetystä energiasta absorboituu ilmakehän happeen. Vaikka happiabsorptio 60 gigahertsin taajuudella rajoittaa etäisyyttä huomattavasti, se myös eliminoi interferenssin saman taajuuden vastaanottimien välillä.

Kuva 1: Kuivan ilman absorptio per kilometri

Happiabsorption hyöty suhteessa taajuuden uusiokäyttöön on kuvattu kuvassa 2. Kuva 2 illustroi etäisyyden suhdetta 60 gigahertsin taajuudella tapahtuvan uusiokäytön etäisyyteen, vihreä alue, sekä tavallista aluetta, sininen alue. Happiabsorptio mahdollistaa saman taajuuden uusiokäytön erittäin lokalisoidussa ilmatilassa. Toiminta 60 gigahertsin aaltospektrillä mahdollistaa usean interferenssistä vapaiden saman taajuuden radioterminaalien asentamisen tiheästi vierekkäin.

Kuva 2: Taajuuden uusiokäyttö, lähde: FCC Bulletin 70A

60 GHz:n kommunikaatiojärjestelmän tulee jotenkin ratkaista happiabsorption ongelma, 16dB/KM. Jotta systeemi voisi toimia luotettavasti edes lyhyillä matkoilla, erittäin keskitetty, kapean kaistan sädeantenni täytyy ottaa käyttöön, jotta kasvatettaisiin vastaanottajalle saatavilla olevan signaalin tasoa. Tämä happiabsorption ja kapean säteen lähetyksen yhdistelmä tehostaa 60 gigahertsin radiolinkin tehoa, ja minimoi luvattoman lähetyksen sieppaamisen mahdollisuuden.

Perinteiset langattomat kommunikaatiojärjestelmät, jotka toimivat alemmilla taajuuskaistoilla 900 megahertsistä 40 gigahertsiin, usein interferoivat toistensa kanssa kun ne on sijoitettu liian lähekkäin toisiaan. Tämä interferenssi, joka johtuu radiotaajuisen energian dispersiosta ja kontrolloimattomasta etenemisestä ilmakehässä minimoituu FCC:n taajuuskoordinoinnilla, lisensoinnilla ja interferenssiä vähentävien tekniikoiden kuten leveän spektrimodulaation käytöllä. FCC:n lisensointi edeltää tiheää laitteiden käyttöönottoa paikallisten lisenssien lukumäärän rajoittamisella ja leveän spektrin tekniikat ovat osoittautuneet ainoastaan marginaalisesti tehokkaiksi, sillä kohinan kokonaismäärä on kasvanut. 60 gigahertsin taajuusalueella happiabsorption vaikutukset ja kapean säteen antennien käyttö minimoivat interferenssin todennäköisyyden radioiden välillä. Teoreettisesti 100000 60 gigahertsin taajuudella operoivaa järjestelmää on mahdollista sijoittaa kymmenen neliökilometrin alueelle ilman interferenssiongelmia.

Sääolosuhteilla on negatiivisia vaikutuksia kaikkiin radiolähetyksiin, erityisesti millimetritaajuusalueella, jossa vakavat myrskysateet voivat aiheuttaa niinkin suuren kuin 20 desibelin menetyksen signaalin vahvuuteen jokaista lähetyskilometria kohden. Kun radiolähetysten etäisyys kasvaa, häivemarginaali, joka tarvitaan komepnsoimaan sääolosuhteita, kasvaa samassa suhteessa. Koska 60 gigahertsin taajuudella toimivat radiot lähettävät ainoastaan lyhyitä matkoja, sääolosuhteiden komepnsaatio ei ole yhtä suuri kuin systeemeille, jotka lähettävät yli kilometrin pituisia matkoja.

60 gigahertsin taajuudella äärimmäisen suuri ilmakehän absorptio johtuu pääosin ilmakehän molekyylikoostumuksesta. Kuva 3 illustroi ilmakehän vaimennusominaisuuksia aallonpituuksille 3 senttimetristä 0.3 millimetriin. Millimetriaalloille absorptiomolekyylit ovat pääasiallisesti H2O, O2, CO2 ja O3. Koska O2:ta on pääosin varsin johdonmukaisesti tarjolla maanpinnan tasolla, sen vaikutukset 60 gigahertsin radiolähetyksen etenemiseen ovat helposti mallinnettavissa marginaalin budjetointitarkoituksia varten. Lisäksi suuret vaimenemiset happiabsorptiosta johtuen tekevät jopa pahimman luokan sääolosuhteiden vaimennusvaikutuksista merkityksettömiä, erityisesti lyhyillä matkoilla joissa 60 gigahertsin systeemit toimivat. Jopa äärimmäiset sademäärät, 25mm/hr (5dB/KM), tulevat kontribuoimaan ainoastaan pienen prosenttiosuuden aggregaattivaimennukseen 60 gigahertsin happiabsorption taajuusalueella.

Kuva 3: Ilmakehän vaimennusominaisuudet aallonpituuksille 3 senttimetristä 0.3 millimetriin.

Tällä hetkellä Federal Communications Commission (FCC) on allokoinut millimetriradioaaltospektrin 57.05:sta 64:n gigahertsiin lisensoimattomaan käyttöön Part 15:n alaisuuteen. Kaikkien langattomien laitteiden, jotka toimivat 60 gigahertsin taajuudella, tulee hankkia Part 15 -tyypin sertifiointi. Kun ne on sertifioitu, tuote voidaan ottaa käyttöön lisenssivapaasti ympäri USA:ta. Tämä lisensoimaton taajuuskaista mahdollistaa loppukäyttäjän välttyä ylimääräisiltä kuluilta, jotka aiheutuvat FCC:n pitämistä taajuuskaistojen huutokaupoista tai rajoitettujen lisenssimäärien aiheuttamasta kilpailutilanteesta.

Johtuen 60 gigahertsin taajuuskaistan ainutlaatuisista ominaisuuksista sekä saatavilla olevan raakakaistan määrästä, 60 gigahertsin taajuudella toimiva langaton kommunikaatio tarjoaa luotettavan ”viimeisen mailin” vaihtoehdon fyysisen kuitukaapelin vetämiselle. 60 gigahertsin kommunikaatiojärjestelmiä voidaan käyttää erilaisiin sovellustarkoituksiin, mm. metropolialueiden verkkoihin, kampuksien verkkoihin, runkoverkkoihin, verkkojen haaralinkkeihin, tilapäisiin hätäverkkoihin ja paikalliseen käyttöön.

Artikkelin julkaissut RF Globalnet

5G-verkko käyttää samaa taajuuskaistaa kuin Pentagonin aseet

5G:n globaali käyttöönotto on käynnissä, ja pian saatamme nähdä pieniä mastoja lähellä kouluja, jokaisella asuinalueella, hajallaan läpi luonnon ja suurinpiirtein kaikkialla. Mutta tämän teknologian turvallisuus on todella vakava kysymys, ja käynnissä on valtaisa kamppailu siitä että saataisiin 5G:n käyttöönotto lopetettua veronmaksajien rahoilla.

Uudet mastot käyttävät korkeataajuista radiokaistaa millimetrien aallonpituuksilla välittämään tietoa mihin tahansa kuuluvuusalueella olevaan vastaanottimeen.

“Nykypäivän kännykkä- ja WIFI-verkot toimivat mikroaalloilla — elektromagneettisella säteilyllä, jonka taajuus voi olla jopa 6 gigahertsiä, välittämään langattomasti ääntä ja dataa. Kuitenkin 5G-sovellutukset  vaativat uudenlaisten taajuuskaistojen käyttöönottoa 6 gigahertsistä 100:n gigahertsiin ja siitäkin ylemmäs, käyttäen millimetrejä lyhyempiä aallonpituuksia, jotta mahdollistettaisiin suurten datamäärien välitys samassa ajassa verrattuna aiempiin taajuuksiin.” [Lähde]

“Eräs tapa jolla 5G mahdollistaa tämän on ottamalla käyttöön käyttämättömiä taajuuskaistoja radioaalloilla. Nämä korkeataajuuksiset kaistat tunnetaan millimetriaaltoina, ja lainsäätäjät ovat avanneet kaistoja viime aikoina lisensointia varten. Kansalta nämä kaistat ovat jääneet suurelta osin käyttämättä, sillä ne vaativat tehokasta teknologiaa, joka on tyypillisesti kallista ja vaikeasti käsiin saatavaa.” [Lähde]

Mahdollisten terveysongelmien joukossa 5G-radioaalloille altistuttaessa ovat iho-oireet, mikä on mielenkiintoista kun ottaa huomioon sen, että tätä teknologiaa käytetään tällä hetkellä armeijassa joukkojenhallinnassa.

“Tämänkaltainen teknologia, joka on monessa kodissa, itse asiassa vaikuttaa ihmisten silmiin ja ihoon. Järkyttävän havainnon paljasti israelilainen tutkimus, joka esitettiin kansainvälisessä konferenssissa aiheesta viime vuonna. Alla on tohtori Ben-Ishain luento Hebrew Universityn fysiikan laitokselta. Hän käy läpi sen miten ihmisten hikirauhaset muuttuvat kuin suureksi määräksi antenneja niiden altistuessa näille taajuuksille, joita 5G-teknologiaa käyttävät laitteet puskevat ulos.” [Lähde]

 

USA:n armeijan kehittämä ei-tappava joukkojenhallinta-ase on nimeltään Active Denial System (ADS). Se käyttää millimetriradioaaltoja 95 gigahertsin taajuudella läpäisemään kohdehenkilön ihosta 1/64 tuuman verran läpi, mikä välittömästi tuottaa sietämättömän kuuman tunteen joka saa hänet pakenemaan.

Tämä video näyttää:

 

Tämä teknologia on muuttumassa kaikkialla läsnäolevaksi maailman suurimmissa armeijoissa, mikä demonstroi sen miten aidon tehokkaasti nämä radioaallot voivat aiheuttaa haittaa ihmisille ja kaikelle muullekin.

“USA:n, Venäjän ja Kiinan puolustusvirastot ovat olleet aktiivisesti kehittämässä aseita, jotka toimivat ainoastaan sähkömagneettisella teknologialla, joka luo polttavan tunteen iholle, joukkojenhallintatarkoituksessa. Aallot ovat millimetriaaltoja, joita USA:n armeija käyttää hajoittamaan ihmismassoja aseella nimeltä Active Denial System.” [Lähde]

Lopuksi

Taistelu 5G:stä kuumenee yhteisöissä, ja tietoisuus tästä vakavasta ongelmasta leviää nopeasti. Lisää 5G:stä tällä videolla, jossa mukana on Tom Wheeler, entinen FCC:n johtaja ja korporaatiolobbari, joka pitää varsin kuumottavan ja röyhkeän puheen ylistäen tätä uutta teknologiaa. Taistelu 5G:stä on käynnissä nyt, ja on tullut aika estää tämän teknologian käyttöönotto.

https://youtu.be/OMxfffqyDtc

 

Artikkelin julkaissut Waking Times