UFOja ja hallinnon salailua tutkinut John Greenwald on vienyt eteenpäin kansalaisaloitetta saadakseen NSA:n 90-luvulla julkaistut UFO-tiedostot edelleen avoimemmiksi. Kun ne julkaistiin oikeustoimien jälkeen, suuri osa tiedoista oli sensuroituja. Iso osa dokumenteista on tussattu tai valkokorjattu. NSA kertoi jokin aika sitten Greenwaldille etteivät he kyenneet löytämään alkuperäisistä sadoista sivuista yhtäkään.

Greenwald sai tietonsa vastauksena pyyntöön NSAn UFO-tiedostojen pakollisesta deklassifikaation tarkistuksesta (Mandatory Declassification Review, MDR). MDR:t velvoittavat viraston käymään läpi uudelleen aiemmin julkaistut sensuroidut dokumentit jotta ne voitaisiin saada sensuroimattomina. Samanlaista prosessia käytettiin paljastamaan  Area 51:n nimi CIA: dokumenteissa viime vuonna. MDR täytettiin valaehtoista todistusta vastaan joka liittyi oikeusjuttuun missä pyydettiin NSA:ta julkaisemaan sen UFO-tiedostot vuodelta 1980. Tämä tunnetaan Yeateksen valaehtoisen todistuksen nimellä. Mitä loppuun tulee, NSA kirjoittaa ”poislukien tähän liitetty dokumentti, emme kykene löytämään sensuroimattomia kopioita tai alkuperäisiä dokumentteja jotka aiemmin arvioitiin ja tehtiin julkisiksi.”

70-luvun lopulla Citizens Against UFO Secrecy (CAUS), jota veti lakimies Peter Gersten, pyrki saamaan julkaistuksi UFO-tietoja useilta hallituksen virastoilta Freedom of Information Actin (FOIA) alla. NSA kieltäytyi julkaisemasta tietojaan, joten CAUS haastoi oikeuteen. NSA:lla oli suuri määrä UFO-tiedostoja, ei siksi että he olisivat tutkineet UFOja, vaan siksi että he monitoroivat kommunikaatiota maailmanlaajuisesti osana heidän jokapäiväisiä toimiaan. Näitä tiedostoja kutsuttiin kommunikaatiotiedusteluksi (COMINT). Tämän suuren datamäärän joukossa oli satoja UFOihin liittyviä tiedostoja. NSA:n mielestä ne tulisi pysyä salattuina.

Vuonna 1980 Eugene F. Yeates, NSA:n virastokäytäntöjen päällikkö, antoi 21-sivuisen dokumentin juttua käsittelevälle tuomarille, liittovaltiontuomari Gerhart A. Gesellille, jossa hän selitti miksi tiedostojen tulisi pysyä salaisina. Tämä on Yeateksen valaehtoinen todistus. Tämäkin dokumentti salattiin.

Vaikka Gesellillä ei ollut pääsyä lukemaan kyseistä dokumenttia, Yeateksen valaehtoinen todistus vakuutti hänet että NSA:n tietojen tulisi pysyä salattuina. Hän kirjoitti ”kansalaisten kiinnostus paljastukseen painaa paljon vähemmän kun toisessa vaakakupissa on materiaalin arka luonne sekä selvät vaikutukset kansalliselle turvallisuudelle jonka niiden julkaiseminen voi hyvin aiheuttaa.”

Kun Yeateksen valaehtoinen todistus julkaistiin, se oli rankasti sensuroitu. UFO-tutkija Stanton Friedman näyttää sivua dokumentista demonstroidakseen hallituksen UFO-salailua ja sanoo että tämä sopii hyvin televisioon jossa yksinkertainen kuva voi olla tehokas kun halutaan tehdä pointti selväksi.

Lopulta vuonna 1997 johtuen laeista dokumenttien pito salaisina yli 25 vuotta muuttuu vaikeaksi, ja NSA julkaisi vähemmän sensuroidun Yeateksen valaehtoisen todistuksen ja 156 muuta UFO-dokumenttia. Kuten Friedman sanoo, valaehtoinen todistus oli alunperin noin 75%:sti sensuroitu, toinen versio oli noin 20%:sti sensuroitu. UFO-dokumentit olivat kuitenkin vahvasti sensuroituja.

NSA:n on täytynyt nähdä Friedmanin puheet tai televisiohaastattelut, sillä sen sijaan että tekstiä olisi mustattu, tällä kertaa ne olivat suurimmaksi osaksi valkaistu, mmikä tekee dokumentista visuaalisesti vähemmän silmiinpistäviä.

Kuten näette ylläolevasta kuvasta, tietoa on varsin vähän tarjolla COMINT UFO-dokumenteissa. Vaikka tietoa on hieman enemmän jaossa Yeateksen valaehtoisessa todistuksessa, COMINT-raportit ovat kaikkein tärkeimpiä tiedonlähteitä UFO-tutkijoille.

Greenwald kirjoittaa ”olennaisesti ’alkuperäiset’ tuhottiin tai katotettiin kun ne mustattiin tiedoista monta vuotta sitten — ja nyt vuonna 2014 — ne ovat kadonneet eikä niitä voida enää arvioida jotta ne voitaisiin tehdä julkisiksi. Historia, mitä se onkin ollut, on kadonnut ikuisiksi ajoiksi.”

NSA:n julkaisemia dokumentteja voi löytää heidän UFO-sivuiltaan. Voit ladata Greenwaldin FOIA-hakemuksen hänen GovernmentSecrets.com -verkkosivulta.

Artikkelin julkaissut Open Minds.