Mielenkiintoisia tarinoita on liikkeellä tunneleissa käytävästä sodasta.
Val Nek on korkea-arvoinen komentaja Maailmojen Galaktisessa Liitossa. Hänen mukaansa kulisseissa käytävän maanalaisissa tiloissa tapahtuvan tunnelisodan loppuhetket ovat käsillä. Tunneleita on eri puolilla Amerikkaa sekä muuallakin päin planeettaa.
Hänen viimeisimmässä päivityksessään, joka on annettu Megan Rose -nimisen kontaktihenkilön kautta, annetaan monia yksityiskohtia sotilaallisista kampanjoista, joita Maan Allianssin erikoisjoukot ovat toteuttaneet yhdessä heidän Galaktisen Liiton kumppaneiden kanssa saadakseen ajettua pois Deep Staten avaruusolentoliiton viimeiset rippeet, jotka ovat jääneet kiinni maanalaisiin laitoksiin.
Elena Danaan käy läpi hänen henkilökohtaisia kontaktikokemuksiaan, joista kaikkein dramaattisimmassa viisi harmaata avaruusolentoa sieppasi hänet 9-vuotiaana.
Kahden lääketieteellisen operaation keskellä, jotka liittyivät implantteihin, kaksi ihmiseltä näyttävää avaruusolentoa pelasti hänet laseraseita käyttäen. Haastattelussa Elena selittää sitä miten hänen pelastajansa säätivät implanttia niin, että he voisivat olla telepaattisessa yhteydessä keskenään. Elena sai tietää, että hänen pelastajansa olivat Galaktisesta liitosta, joka auttaa Maapalloa sen heräämisessä.
Elenakertoo miten Galaktinen liitto kiinnostui Maapallosta sen jälkeen kun toinen avaruusolentojen poliittinen elin, Andromedan neuvosto, antoi heille neuvoja, että tulevaisuuden galaktinen tyrannia on mahdollista jäljittää nykypäivän Maapalloon. Tämä sopii myös Alex Collierin todistukseen, joka sanoi noin vuonna 1991, että galaktinen tyrannia ilmestyisi yhtäkkiä neljäsataa vuotta tulevaisuudessa, jonka syntyminen voitaisiin jäljittää Maapalloon, Kuuhun ja Marsiin.
Elena käy läpi sitä miten Majestic-12 -ryhmä petti presidentti Eisenhowerin, joka oli solminut sopimuksen Harmaiden kanssa ilman Eisenhowerin lupaa. Tämä sopii sisäpiirin kertomuksiin siitä miten Eisenhower oli aikeissa käskeä USA:n armeijaa ottamaan haltuun Area 51:n S-4 laitokset, jota MJ-12 kontrolloi vuonna 1958 sillä verukkeella, että MJ-12 ei kertonut toimistaan hänelle aiemmin.
Elena lisäksi selittää miten marraskuussa 2018 hän sai viestiä hänen avaruusolentopelastajaltaan, Thorhan, että kahden vuoden päästä Maapallo astuisi erittäin vaaralliseen aikaan, mutta sen lopussa ihmiskunta vapautuisi pimeistä voimista, jotka sitä ovat kontrolloineet vuosisadat. Tämä tuo meidät nykyaikaan, jossa useat tietovuotajat väittävät, että valkohatut ovat lavastaneet tilanteen maata järisyttävää ilmoitusta varten.
Katso tämä haastattelu siitä miten eri avaruusolentojen faktiot sähläävät keskenään ohjatakseen ihmiskunnan kohtaloa.
Elokuussa Yhdysvaltain avaruuskomennon johtaja, kenraali James Dickinson vahvisti että eri maiden, virastojen ja korporaatioiden välillä on saatu solmittua 100 eri sopimusta avaruustoimintaan liittyen. Ainoastaan kuukausi aiemmin kenraali Dickinsonin väitetään ottaneen osaa tapaamisiin Jupiterin yllä, jossa saatiin solmittua useita sopimuksia Maailmojen Galaktisen liiton ja 14 avaruuteen päässeen valtion välillä. Mukana oli myös suurten avaruus- ja ilmailualan yritysten toimitusjohtajia.
Jupiter-sopimusten tavoite on säännellä avaruusaktiviteettia aurinkokunnassamme ja antaa kehittyneitä teknologioita käyttöön siviilisektorille. Yhdysvallat on valittu johtamaan kuuden valtion komiteaa, joka olisi vastuussa ihmiskunnan laajentumisesta aurinkokuntaan.
Tässä episodissa tri. Michael Salla tarkastelee kenraali Dickinsonin tuoretta lausuntoa ja selittää miten se on uskottavaa näyttöä siitä, että Jupiter-tapaamiset oikeasti tapahtuivat.
Lokakuun 27. päivänä 2018, Italialainen UAP-tutkijaryhmä Centro Ufologico Nazionale piti konferenssin Italian pääkaupungissa. Eräs puhujista oli Luis Elizondo. Kirjoitin hänen esityksestään blogipostauksessa päivämäärällä 31. lokakuuta 2018.
Johdanto
11-12. syyskuuta 2021 pidettiin, jälleen kerran CUN:n järjestämänä, triplasymposium. Teemoja olivat UAP:t, avaruus ja paleoastranautiikka. Tapahtuma pidettiin San Marinon mikrovaltiossa, joka on pieni valtio, Italian pohjoispuolella, jossa asuu n. 34,000 ihmistä.
CUN:n verkkosivut mainostivat, että kaksi 12. päivän puhujaa olisivat Luis Elizondo ja Chris Mellon. Aikataulu kuului seuraavasti:
”ICER, cover up and disclosure
0900 Gary Heseltine
1015 L Elizondo
1200 C Mellon
1230 R Pinotti.”
ICER
ICER on lyhenne sanoista International Coalition for Extraterrestrial Research. Toukokuun 28. päivän 2021 pressitiedote ohjeisti, että
”ICER on voittoa tavoittelematon organisaatio, joka koostuu tieteentekijöistä, akateemikoista ja johtavista UFO/UAP-tutkijoista 27 maasta 5 eri mantereella, jotka ovat yksimielisiä siitä, että me emme ole yksin kosmokssessa.”
”ICER uskoo, että kaikki maat nyt valmistautuvat sen paljastamiseen, että Maapallon kanssa toimii ei-ihmisälyjä. ICER ehdottaa, että perustettaisiin tiedotuskampanjoita…”
”ICERin tavoite on viedä keskustelu hallinnon kaikkein korkeimmille tasoille, mm. Yhdistyneisiin Kansakuntiin.”
”Gary Heseltine, tutkija (ja netinen poliisietsivä) Holmfirthista, West Yorkshiresta, on niin rohkaistunut tulevasta raportista [ODNIn raportti kongressille -KB] että perusti International Coalition for Extraterrestrial Researchin (ICER) koordinoimaan globaalia toimintaa ja ’valmistelemaan kansan tietoisuutta.'”
”Heseltine tapasi Luis Elizondon ennen ICERin perustamista 25. toukokuuta… ja hän sanoo, että AATIP-ohjelman entinen johtaja ’täysin tukee’ ryhmän globaalia lähestymistapaa.”
Mitä Elizondon esitys käsitteli?
Etsin Elizondon San Marinossa pitämää esitystä, mutta en löytänyt. Kysyin verkostoiltani ja ketään ei ollut törmännyt siihen vielä. Kuitenkin löysin sarjan Elizondon haastatteluja Max Moszkowiczin kanssa, joka on filmintekijä ja journalisti Alankomaista. Yhdessä noista haastatteluista Moszkowicz kysyy miksi Elizondo kävi San Marinossa, ja vastaa omaan kysymykseensä videolla ”Luis Elizondo in San Marino to build international UFO disclosure coalition.”
Tuossa haastattelussa, kun häneltä kysyttiin mitä hän esittäisi San Marinon symposiumissa, Elizondo vastasi, että hän käsittelisi sitä mitä hän on saavuttanut viimeisen kolmen vuoden aikana ja mitä voitaisiin saavuttaa tulevaisuudessa. Tämä vahvasti viittaa siihen, että San Marinon esitys olisi samanlainen kuin hänen hiljattainen esityksensä UFO Conferencessa, jossa hänen esitykseen kuului kolme slaidia otsikoilla ” Eilen;” ”Tänään;” ja ”Huomenna.” Jos mikään blogi on saanut käsiinsä tuon esityksen videotallennetta, mieluusti ottaisin sellaisen vastaan.
Päivitys: 21 syyskuuta 2021
Puhujalistaan tuli muutos, Chris Mellonin nimi poistettiin ja sen tilalle tuli eversti Roberto Doz.
Farsight Institute on julkaissut usean kaukokatselusession tulokset. Sessioissa on keskitytty Etelänapamantereen todelliseen historiaan mitä tulee sinne perustettuun saksalaisten breakaway-siirtokuntaan, avaruusolentojen avustuksella toisen maailmansodan aikana. Kaukokatselusessiot tehtiin sokkoprotokollan avulla, jonka tri. Courtney Brown on kehittänyt, ja tulokset olivat suoraan sanottuna vakuuttavia.
Tulosten yhdenmukaisuus sen kanssa mitä sisäpiiriläiset ovat aiemmin paljastaneet, sekä heidän tarjoamansa lisäyksityiskohdat siellä sattuneista taphtumista, jotka johtivat amiraali Byrdin Operation Highjumpiin elokuusta 1946 helmikuuhun 1947, tekevät kaukokatseludatasta käyttökelpoisen kun yritetään saada tarkemmin selvää omasta historian ymmärryksestämme.
Kaukokatseludatan sokko-olosuhteet: Kaikki tämän projektin kaukokatselu (sekä muut Farsight Institutella tehtävät kaukokatseluprojektit) tehtiin täysissä sokko-olosuhteissa. Katselijoille ei kerrottu mitään projektista tai kohteista, joita he tarkastelivat sessioiden aikana. Heitä ohjeistettiin ainoastaan sanomalla, että on kohde ja että teidän tulee kaukokatsella sitä.
Kohde 1. Kaikkein kehittynein natsitukikohta Etelänapamantereella, arviolta toisen maailmansodan lopussa.
Kohde 2. Merkittävin taistelu natsien ja amerikkalaisten välillä Antarktiksella, arviolta toisen maailmansodan lopussa tai sen jälkeen.
On tärkeää painottaa sitä, että viisi kaukokatselijaa saivat ohjeiksi keskittyä erikseen molempiin kohteisiin ilman, että heille kerrottiin yhtään mitään kummastakaan kohteesta.
Tulee myös huomauttaa, että ei ole epätavallista, että kaukokatselija keskittyy historiallisiin tapahtumiin kaukokatselussa. FOIA-tietopyyntöinä haltuun saadut CIA-dokumentit vahvistavat, että CIA palkkasi kaukokatselijoita tiedustelemaan Marsin tapahtumista jopa miljoona vuotta sitten. Selvästikin tiedusteluyhteisö arvostaa kaukokatseludatan tärkeyttä ymmärtääkseen paremmin vuosikymmeniä, vuosisatoja ja jopa tuhansia vuosia sitten tapahtuneita tapahtumia.
Juuri julkaistussa 2 videon sarjassa tri. Brown esittää johdannossa jokaisen kohteen ja sen mitä viisi kaukokatselijaa saivat selville. Jokaisen viiden pätkän lopussa hän antaa oman tiivistelmänsä ja analyysinsa jokaisesta kohteesta. Seuraava traileri esittelee nelituntisen, kaksiosaisen videosarjan.
Osassa 1 viisi kaukokatselijaa esittää datansa ja sen mitä he näkivät. He kuvasivat nähneensä suuria, keinotekoisia rakenteita kaukaisessa, kylmässä, lumen peittämässä vuoristoisessa paikassa. Lautasen muotoisia aluksia näkyy lähistöllä, ja useat kaukokatselijat näkivät niiden joko laskeutuvan tai liikkuvan suureen maanalaiseen laitokseen, johon päästiin vuoren reunalta sisään.
Yksi maanalaisista laitoksista oli suuri kaupunkimainen asuinalue, ja sitten oli vieläkin suurempi teollinen tuotantoalue sen lähellä, jotka kaikki olivat yhteydessä toisiinsa jonkinlaisella joukkoliikennejärjestelmällä. Viisi kaukokatselijaa kaikki kuvasivat nähneensä ihmisiä ja avaruusolentoja keskenään interaktiossa eri tilanteissa ja keskeisten henkilöiden kanssa komentopaikoilla. Ihmisten asenne oli pelon, vihan ja ylimielisyyden sekoitus. Avaruusolennoilla asenne oli ylemmyydentunne, ylivalta ja tylsistyminen ihmisten kanssa työskentelyyn.
Yksikään kaukokatselija ei maininnut sanoja Antarktis tai natsit. Kuitenkin heidän antamansa kuvaukset ensimmäisen kohteen paikasta ja mukanaolleista ihmisistä selvästi viittaavat molempiin. Vaikka raportin kuvauksissa oli pientä vaihtelua alueen, ihmisten ja avaruusolentojen suhteen, kollektiivisesti, kertoivat vakuuttavia yksityiskohtia kohteesta 1: “Kaikkein kehittynein natsien tukikohta Etelänapamantereella, arviolta toisen maailmansodan lopulla.”
Me saimme selville, että Antarktiksella oli paljon natseja toisen maailmansodan lopussa. Lisäksi heillä oli apua, apua ulkoavaruudesta, ja itse asiassa varsin yllättävää ulkoavaruuden apua. Selvästikään natsit eivät olisi saaneet aikaan vahvaa sotilaallista läsnäoloa Etelänapamantereelle ilman ulkopuolista apua, ympäristö on vain liian asumiskelvoton. Joten he saivat apua, mutta lopulta saivat selville että apu tuli kahdelta varsin erilaiselta avaruusolentojen ryhmältä.
Yksi avaruusolentojen ryhmä, joka auttoi natseja, oli reptiliaanit, kun taas toinen oli ihmisen näköiset avaruusolennot, jotka työskentelivät sekä natsien että reptiliaanien kanssa.
Kaukokatseludata selvästi on linjassa sen kanssa mitä William Tompkins on sanonut, että hän ja muut salaisen laivaston vakoiluryhmän jäsenet San Diegon laivaston ilmatukikohdassa toisen maailmansodan aikaan saivat kuulla lähes 30 laivaston vakoojilta, jotka olivat soluttautuneet ilmailualan korporaatioon Natsi-Saksassa. Vakoojat paljastivat, että reptiliaaniavaruusolennot olivat auttaneet Hitlerin regiimiä perustamaan tukikohdan Antarktikselle sodan aikana ja ohjanneet saksalaisia tarkkoihin sijainteihin, jonne he voisivat perustaa suuren tukikohdan — amiraali Donitzin läpitunkematon Shangri-la josta saksalaiset kykenevät joku päivä nousemaan takaisin Euroopassa koetun sotilastappion jälkeen: “Saksan sukellusvenelaivasto on ylpeästi Führerin rakentama, toisella puolen maailmaa, maanpinnalla olevassa Shangri-La:ssa, murtumattomassa linnakkeessa.”
Tompkinsin todistusta tukee useat sisäpiiriläiset ja historialliset dokumentit, joista puhun yksityiskohtaisemmin kirjassa Antarctica’s Hidden History: Corporate Foundations of Secret Space Programs(2018). Siten kaukokatseludata on lisänäyttöä, joka tukee väitteitä natsien perustamasta breakaway-siirtokunnasta Antarktikselle, joka on jatkanut toimintaansa toisen maailmansodanjälkeen.
Viisi kaukokatselijaa siirtyivät kohteeseen 2, ja jälleen ilman minkäänlaista tietoa siitä mitä he oikeasti tarkastelivat. Tällä kertaa viisi kaukokatselijaa näkivät suuria ilmataisteluja kaukaisen vuorialueen yllä kylmässä, lumisessa maastossa. Yhdellä osapuolella taistelusta oli lentäviä lautasia, jotka olivat tulleet sekä ulkoavaruudesta että meren alaisista paikoista, joita pilotoivat sekä ihmiset että avaruusolennot, kun taas toinen puoli koostui perinteisistä lentokoneista, joita pilotoivat yksinomaan ihmiset, useammasta meritaistelualuksesta ja maavoimista.
Ihmisten puolta kuvattiin armeijaorientoituneeksi sen käytöksen suhteen, ja sillä oli lentokoneita, laivoja ja maavoimia. Ennen taistelua ihmispuolen johtaja oli itsevarma ja päättäväinen saattamaan loppuun tehtävän löytää ja tuhota vastapuolen maanalaiset laitokset — saksalaisten salainen Etelänapamantereen tukikohta.
Tulokset ovat konsistentteja sen kanssa mitä tiedetään amiraali Byrdin Task Force 68:sta, joka koostui 13 laivasta, 33 lentokoneesta ja 4700 amerikkalaisesta sotilaasta Operation Highjumpissa, sekä salaisista käskyistä jotka oli annettu löytää ja tuhota kaikki saksalaiset tukikohdat Etelänapamanterella. Ottaen huomioon muistot laajamittaisesta Natsi-Saksan tappiosta, on ymmärrettävää miksi Byrd ja hänen retkikuntansa olivat luottavaisia onnistumisen todennäköisyyteensä.
Kaukokatselijat kuvasivat avaruusolentojen innostusta ja riemua, joiden alukset olivat teknologisesti valtavan paljon ylivertaisempia verrattuna ihmisten aluksien (USA:n laivasto) pilotteihin, jotka olivat urheita mutta jotka nopeasti muuttuivat epätoivoisiksi taistelun edistyessä. Kaukokatselijat kuvasivat avaruusolentojen aluksilla olevan LASER-aseita, jotka tuhosivat sekä ihmisten lentokoneet että maavoimat, jotka edistyivät kohti saksalaisten tukikohtaa.
Kaukokatselijat kuvasivat erittäin yksisuuntaisen tilanteen, jossa lentävät lautaset sekä leikittelivät että tuhosivat perinteisiä lentokoneita. Eräs kaukokatselijoista, Aziz Brown (tri. Brownin poika), vertasi taistelua suositussa scifisarjassa Stargate SG-1:ssa kuvattuun episodiin, jossa hyökkäävä avaruusolentojen alus sai vastaansa ihmisten pilotoimat USA:n ilmavoimien hävittäjät. Toisin kuin Stargaten taistelussa, Aziz Brownin kuvaamassa toisen kohteen taistelussa tapahtui verilöyly.
Kaukokatselijat kuvasivat taistelun jälkitunnelmia ja molempien puolien johtajien fiiliksiä. Avaruusolentojen lentävän lautasen komentaja oli juhlallisella tuulella, kun taas ihmisten tappiopuoli oli täysin murtunut. Useat kaukokatselijat kuvasivat lentävän lautasen komentajaa erittäin pitkäksi, voimakkaaksi reptiliaaniksi joka oli hurmiossa tilanteen johdosta.
Eräs historiallinen valokuva näyttää alas ammutun amerikkalaiskoneen, joka syöksyi maahan Operation Highjumpin aikaan. Vaikka laivasto onkin sanonut, että alas ammuttu kone oli yksittäistapaus, kaukokatselijoiden mukaan Antarktiksella oli sellaista romua ympäriinsä tuhoutuneista lentokoneista ja maavoimien liikkeistä.
Romu ja PBM Marinerin maahansyöksyn selviytyjät törmäsivät maahan tammikuun 11. päivänä 1947.
Tässä oli tiedot koskien Etelänapamantereen natseja ja avaruusolentoliittolaisia. Totta puhuen ei ole liian yllättävää kuvitella natsien saaneen tukea reptiliaaneilta.
Hän jatkaa selittämällä reptiliaanien, natsien ja amerikkalaissotilaiden välisen suhteen dynamiikkaa Operation Highjumpin jälkeen:
Reptiliaaneilla ei ollut pitkäaikaista kiinnostusta natseihin, he olivat vain keino päästä tavoitteeseen… Auttamalla netseja heidän Etelänapamantereen tukikohdassaan he saivat kaksi asiaa. Ensinnäkin, he saivat pienen mutta luotettavan orjasotilasjoukon, joita he saattoivat lähettää minne halusivat milloin halusivat, jopa pois planeetalta. Toiseksi, ja tämä on todella tärkeää, he pystyisivät pelottelemaan amerikkalaissotilaita ja poliittista johtoa. Oli selvää, että Antarktiksen taistelun lopulssa natsit voisivat käyttää uusia lentokoneitaan ja aseitaan haastamaan koko Yhdysvaltain armeijan. USA:n armeija olisi voimaton sellaisen teknologisen edun uhatessa.
Miksi sitten natsit eivät oikeasti tehneet niin? Miksi he eivät oikeasti valloittaneet koko Amerikan mannerta ja pyyhkineet USA:n armeijaa pois kartalta? Koska reptiliaaniliittolaiset eivät antaneet heidän tehdä niin. Reptiliaanit eivät halunneet, että natsit kontrolloivat yhtään mitään. He vain halusivat, että USA:n armeija ja poliittinen johto pelkäisi niin kovasti, että heitä voitaisiin taivutella tekemään mitä vain jotta he saisivat käsiinsä kehittynyttä teknologiaa.
Brownin analyysi on yhdenmukainen sisäpiiriläisten kertomuksien kanssa siitä, että natsit ja heidän avaruusolentoliittolaisensa sallivat useimpien Operation Highjumpin sotalaivojen paeta lentokoneiden ja maavoimien aiheuttamaa tuhoa. Laivat ja selviytyneet henkilöt kykenisivät palaamaan USA:han ja varoittamaan kansallisen turvallisuuden johtoa uudesta vihollisesta Etelänapamantereella.
Amiraali Byrd paljasti osan totuudesta kun hän pysähtyi Chilessä ja antoi haastattelun jossa hän viittasi merkittäviin miestappioihin ja uuteen viholliseen, joka Amerikalla olisi vastassaan.
Amiraali Byrd julisti, että oli tärkeää että Yhdysvallat ryhtyy välittömästi puolustustoimiin vihollisalueita vastaan.
Amiraali lisäksi sanoi, että hän ei haluaisi pelotella ketään kohtuuttomasti, mutta että katkera totuus oli, että uuden sodan tapauksessa USA:han hyökättäisiin lentävillä aluksilla, jotka voisivat lentää navalta navalle uskomattomalla nopeudella.
Amiraali Byrd toisti yllämainitun kantansa, mikä oli peräisin hänen keräämistään tiedoista sekä pohjois- että etelänavalla, ennen lehdistötilaisuutta, joka pidettiin International News Servicelle.”
Tästä pääsemme toiseen avaruusolentojen ryhmään, jotka auttoivat natseja ilmataistelussa, joita kaukokatselijat näkivät. Tri. Brown sanoi:
Se mikä on kiinnostavaa on, että jotkut datamme viittaavat siihen, että natsit saivat jonkinlaista tukea ryhmältä avaruusolentoja, jotka tunnetaan nimellä Plejadit. Ymmärtäkää, että meillä on paljon laajempi kuva Plejadeista nykyaikana. He eivät olleet kaikki samaa mieltä tuohon aikaan. Lisäksi Plejadit nyt tuntuvat olevan järkyttyneitä kaikesta mitä tuohon aikaan tapahtui natsien kanssa. Yleisesti olemme saaneet selville, että tuon aikaiset Plejadit olivat hyväntahtoisia, jotka halusivat hyvää koko ihmiskunnalle, kaikille.
Tri. Brownin kommentit ovat hämmentäviä, sillä yksikään kaukokatselijoista ei maininnut Plejadien auttaneen natseja. Kaikki kaukokatselijat mainitsivat ihmisten näköiset avaruusolennot, jotka auttoivat ihmisiä (natseja) maanalaisissa rakenteissa, sekä tämänjälkeisessä taustelussa kaukaisella vuoristoalueella (Antarktis).
Saatavilla olevan kirjallisuuden mukaan saksalaisia auttaneet avaruusolennot ovat kuvanneet tulleensa Aldebaranista, Härän tähtikuviossa olevasta tähtijärjestelmästä, eikä niinkään Seulasista. Tämän teki selväksi Maria Orsicin psyykkinen kommunikaatio, joka sai luotua alkuvaiheen yhteyden Aldebaranin avaruusolentoihin, jotka käynnistivät kehittyneen avaruusaluksen kehityksen, joka lopulta tultaisiin ottamaan mukaan salaiseen Natsi-Saksan aseohjelmaan ja joka vietäisiin salaa Antarktikselle.
Onko tri. Brown väärässä hänen väittäessään, että kapinallinen Plejadien ryhmittymä auttoi natseja? Mahdollisesti, mutta on silti syytä huomauttaa, että Elena Danaanin mukaan, joka väittää olevansa Plejadien kontaktihenkilö, on kuin onkin Plejadien kapinallisryhmä, joka on työskennellyt yhdessä reptiliaanien kanssa. Hän kuvaa heidät olevan peräisin Alcyonesta, yhdestä Seulasten tähtikuvion tähdestä, ja hän myös sanoo, että he ovat pitkään auttaneet kabaalia/syvävaltiota:
He kutsuvat itseään nimellä “Taal Shiar”… ja planeettaansa nimellä “Taalihara”, joka kiertää Alcyone-tähteä…. He yrittivät rakentaa omaa pientä imperiumiaan sieltä, tavallaan se oli melkein mahdotonta ottaen huomioon Orionin ja Ciakahrr:n [Draco-reptiliaanit] imperiumien uhan. Vastustamalla veljiään Taygetalla [Plejadien pääryhmä], he eivät liittyneet Galaktiseen Liittoon ja sen sijaan liittoutuivat… pahansuopien ryhmien kanssa. He ovat mukana Maapallon kabaalin sekoiluissa ja ovat ihmisrotujen tuskallinen häpeäpilkku. He ovat myös antaneet Alcyonen järjestelmässä yhden maailman reptiliaaneille. [A Gift From the Stars, p. 250]
Kaukokatselijoiden keräämät tiedot antavat rikkaita oivalluksia historiallisiin tapahtumiin, jotka Etelänapamantereella ovat tapahtuneet toisen maailmansodan lopussa: salaisen saksalaisen avaruusohjelman perustaminen maanalaisiin paikkoihin, saksalaisten avunsaanti sekä ihmisten näköisiltä että reptiliaaniavaruusolennoilta.
Tri. Brownin ja hänen tiiminsä esittämä kaukokatseludata noudattaa tarkkaa tieteellistä protokollaa, ja se tarjoaa arvokkaan keinon kerätä tiedustelutietoa ja tietoa esoteerisista ja tärkeistä historiallisista tapahtumista, joissa mukana on avaruusolentoja. Data tarjoaa vastauksia moniin tärkeisiin kysymyksiin, ja samalla tuo esiin jatkotutkittavia ristiriitaisia ongelmia. Kaikkein tärkeimpänä, kaukokatseludata auttaa meitä sysäämään sivuun informaation panttaamisen ihmisten ja avaruusolentojen välisestä todellisesta interaktiosta, joita tiedustelupalvelut ovat harjoittaneet kaikissa suurvalloissa. Näistä syistä tri. Brown ja hänen kaukokatselutiiminsä ansaitsevat kiitoksemme ja tukemme.
Star Trekinfiktionaalisessa maailmassa, Päädirektiivi (engl. Prime Directive, myös tunnetaan nimellä ”Tähtilaivaston Yleiskäsky 1″, ”Yleiskäsky 1”, sekä ”koskemattomuusdirektiivi”) on Tähtilaivaston toimintaa ohjaava direktiivi, joka kieltää sen jäseniä puuttumasta muiden sivilisaatioiden luonnolliseen kehitykseen. Päädirektiivi suojelee vähemmän kehittyneitä, (henkisesti) valmistautumattomia sivilisaatioita hyväaikeisten laivaston miehistön jäsenten pyrkimyksiltä antaa heille kehittynyttä teknologiaa, tietoa ja arvoja. Alkuperäisen Star Trek -sarjan myötä tutuksi tullut Päädirektiivi on ollut keskeinen juonielementti monissa sarjan jaksoissa.
Exopolitics Todayn haastattelussa Elena Danaan, ranskalainen arkeologi, puhuu hänen vastaanottamastaan kommunikaatiosta, jossa puhutaan Galaktisen Maailmojen Liiton päädirektiivistä.
Elena on julkaissut useita artikkeleita päädirektiivistä, mm. hänen keskeisimmän avaruusolentokontakti Thor Han Eredyonin lausuman kommentaarin.
Päädirektiivin sisältö on Galaktisen Liiton tapaamisiin osaa ottaneiden avaruusohjelmien johtajien ja suurimpien ilmailualan korporaatioiden johtajien tiedossa.
Sen sisältö ei ole tullut julki kuin vasta nyt. Tri. Michael Salla keskustelee aiheesta Danaanin kanssa. Keskustelussa käydään läpi päädirektiivin sisältö ja sen vaikutukset yhteiskuntaan.
Syyskuun 16. päivä 2021 The Black Vault sai FOIA-tietopyynnöllä tapauksen DODOIG-2021-001399, puolustusministeriön / sisäisen tarkastuksen powerpoint-esityksen koskien aiemmin ilmoitettua DOD/OIG:n Unidentified Aerial Phenomena (UAP) -arviota. Dokumenteissa, joiden luokitus oli “Controlled Unclassified Information” eli CUI, tuli ilmi lisätietoa DoD/OIG:n “arvioinnista” koskien DoD:n UFO-toimia.
Esitys vaikuttaa olevan kesäkuun 30. päivä 2021 luoduista slaideista, “Management Entrance Conference”, joka keskittyi puhumaan DoD/OIG:n UFO-toimien “arvioinnista”. Yksi osuus puhuu arvioinnin “soveltuvuusalueesta ja metodologiasta”. DoD/OIG tulee “…ottamaan mukaan puolustusministeriön, Yhdysvaltain erikoisjoukkojen komennon, Yhdysvaltain keskuskomennon, varuskunnat, taistelutuen ja muut maanpuolustusvirastot siten kuin ne liittyvät toimiin havaita, kerätä, analysoida, hyväksikäyttää ja valmistautua UAP:hin.
Vaikuttaa myös siltä, että toimijoiden luona käydään paikan päällä puhumassa “…käytänteistä, proseduureista, ohjeistuksesta ja toimista joilla havaitaan, kerätään, analysoidaan, hyväksikäytetään ja valmistaudutaan UAP-aktiviteettiin.”
Tätä artikkelia kirjoitettaessa ei ole selvää miten DoD on “hyväksikäyttänyt” UAP:ta, mutta se saattanee vielä selkiytyä, sillä The Black Vaultin FOIA-tapauksia prosessoidaan ja mahdollisesti dokumentteja tehdään julkisiksi.
Alta näet dokumentit sellaisina kuin ne annettiin The Black Vaultille.
Tunnistamattomien ilmailmiöiden eli “UAP”:den, tavallisemmin UFOjen, aihe on yllättävästi muuttunut vakavaksi aiheeksi USA:ssa.
Pentagon ja kongressijohto ovat molemmat ottaneet muodollisia askeleita sekä sen tunnustamiseen, että kohtaamiset tunnistamattomien ilmaesineiden kanssa ovat todellisia, että nämä tapahtumat ansaitsevat legitiimin tarkastelun Amerikan kansallisen turvallisuuden alalta. NASA ja Harvard University ovat samoin liittyneet mukaan joukkoon. Kaksi nimekästä maanpuolustuksen ja ilmailualan järjestöä ovat pitäneet keskustelutilaisuuksia UAP:sta heidän vuosittaisissa konferensseissaan ihan viime aikoina.
Nyt kansainvälinen konsortio haluaa yrittää ja viedä keskustelua vieläkin pidemmälle. He haluavat tehdä UAP:sta globaalin puheenaiheen.
Nimeltään “Project Titan”, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, olisi San Marinon enklaavi, josta voisi tulla UFOjen “Geneva” Yhdistyneiden Kansakuntien tukemalle Maailmankonferenssille, joka on omistautunut tunnistamattomille ilmailmiöille.
“Sen nykyisessä muodossaan UAP/UFO-ilmiö on manifestoitunut ainakin 70 vuoden ajan, ja sillä on ollut kutakuinkin samanlaiset ominaisuudet ympäri maailman, ja se aina vain pysyy mysteerinä”, Project Titanin johtaja Paolo Guizzardi kertoi The Debriefille. “Jos me todella haluamme edistää tietoisuutta tästä ilmiöstä, avoin ja kansainvälinen yhteistyö on korvaamatonta.”
Viime viikolla kaksi CUN:n ja ICERin edustajaa piti esitelmän San Marinon tasavallan viranomaisille, ja he muodollisesti pyysivät YK:n jäsenvaltio San Marinoa esittämään YK:n pääsihteerille ehdotuksen luoda uusi ja pysyvä rakenne YK:n sisälle, joka saa tehtäväkseen pitää toistuvaa maailmankonferenssia UAP-ilmiöistä.
The Debriefin saamien esityksen dokumenttien mukaan järjestäjät alleviivasivat neljää päätekijää, jotka ovat merkittävän tärkeitä miksi tällainen YK:n tukema aloite pitäisi olla UFOista.
Tarve tutkimukselle: vaikka yli 70 vuotta on kulunut ensimmäisestä nykyaikaisesta UAP-havainnosta, ilmiö pysyy edelleen ja sen alkuperä ja luonne pysyvät mystisinä.
Ilmiön laajuus: UAP-ilmiön ilmentymät ovat rajattomia, on tarpeen päästä yli kansallisista tutkimuksista ja saavuttaa todella globaali dimensio mikäli sellainen tutkimus aikoo olla menestyksekästä.
Erittäin suuri potentiaali tieteellisesti.
Erittäin suuri potentiaali tuottaa teknologisia sovellutuksia.
Samalla tavoin Yhdysvaltain viranomaiset antoivat San Marinon viranomaisille koosteen UAP-aktiviteetista, joka on kasvanut tasaisesti joulukuusta 2017, kun New York Times paljasti puolustusministeriön salaa tutkineen UAP:ta.
Itse asiassa San Marinon organisaattoreiden tätä esittäessä The Debrief paljasti että Yhdysvaltain edustajainhuoneen asevoimakomitea oli jättänyt lakiesityksen pysyvästä UAP-viranomaisesta Pentagonille. Jos se menee läpi, UAP-viranomainen korvaisi puolustusministeriön nykyisen väliaikaisen UAP-toimikunnan.
Lakiesityksen tekijät huomauttivat myös muista valtioista kuten Ranska ja Chile, jotka ovat tutkineet UFO-havaintoja vuosikymmeniä valtion virallisissa laitoksissa.
YK:n aloitteen johtaja Paolo Guizzardi sanoo The Debriefille että muodollisen tavan kautta perustettu UAP-tutkimuksen kansainvälinen yhteisö on tarpeellinen jos on yhtään toivoa koskaan vastata UFO-kysymykseen.
“Konferenssi tulee luomaan myötämielisen ympäristön kollegiokeskusteluille aiheista, jotka tähän asti ovat pysyneet kansallisten rajojen sisäpuolella, tiedonjakamiseen, sekä alan uusien ideoiden keskustelulle ja esittämiselle”, Guizzardi selittää.
Vasemmalta: eversti Gordon Cooper, Jacques Vallee, Claude Poher, J. Allen Hynek, Grenadan pääministeri Sir Eric Gairy, pääsihteeri Kurt Waldheim, Morton Gleisner, Lee Spiegel, Leonard Stringfield ja David Saunders. (kuva: Lee Speigel/ Huffington Post)
Project Titan ei olisi ensimmäinen kerta kun UFO-aihe on virallisesti ollut YK:n pöydällä.
Keväällä 1978 juuri itsenäistyneen Grenadan valtion pääministeri Eric Gairy ehdotti YK:n tukeman globaalin toimikunnan perustamista tutkimaan UFOjen alkuperää ja luonnetta.
Gairy ja asiantuntijoiden paneeli, joihin kuului astronauttieversti Gordon Cooper, tietojenkäsittelytieteilijä Jacques Vallee, astronomi/astrofyysikko Claude Poher, astronomi J. Allen Hynek, University of Coloradon psykologi David Saunders ja tutkijat Lee Spiegel sekä Leonard Stringfield, jopa tapasivat YK:n pääsihteeri Kurt Waldheimin heinäkuussa 1978 asiasta keskustellakseen.
Sama paneeli myöhemmin jätti muodollisen ehdotuksen YK:lle marraskuun 28. päivä 1978.
Vastoin yleistä uskomusta globaalin UFO-tutkijaryhmän perustaminen otettiin vastaan YK:n yleiskokouksessa ilmeisesti ihan hyvin. Wikileaksin vuotamista tiedoista käy ilmi, että esityksen jälkeen YK rohkaisi jäsenvaltioitaan “ottamaan asianmukaisia askelia koordinoimaan kansallisen tason tieteellistä ja tutkimusta Maan ulkopuolisen elämän tutkimuksessa, mukaanlukien tunnistamattomat lentävät esineet, ja informoimaan pääsihteeriä havainnoistaan, tutkimuksistaan ja sellaisten aktiviteettien arvioinnista.”
UFO-tutkimusryhmän perustamiskeskustelu lopetettiin kun YK:n yleiskokous kokoontui uudelleen 1979. Kuitenkin maaliskuussa 1979 Gairy hätisteltiin pois palliltaan kommunistisen New Jewel -liikkeen vallankaappauksella ja hänen tilalleen tuli Maurice Bishop. Ironista kyllä, Gairy oli YK:ssa juuri vallankaappauksen aikaan.
Syy sille miksi 1978 ehdotus YK:n UFO-komitealle ei koskaan toteutunut oli YK:n kyvyttömyys ottaa aihetta vakavasti. Sen sijaan yksikään jäsenvaltio ei ajanut aloitetta eteenpäin Gairyn vallankaappauksen ja USA:an karkoituksen jälkeen.
Guizzardi ja Project Titanin tukijat näkevät San Marinon täydellisesti jatkavan soihdun kantamista siitä mihin Grenada sen jätti 43 vuotta sitten. San Marino haluaa tehdä UAP-aiheesta kansainvälisen keskusteluaiheen.
“San Marinon tasavalta on luonnollisin valinta tälle, ottaen huomioon että tasavalta ei ole mitenkään tietämätön UAP-aiheesta, onhan se isännöinyt UFO-aiheen maailmansymposiumia 30 vuoden ajan, jota Italian Centro Ufologico Nazionale on järjestänyt”, Guizzardi sanoo. “Sen ehdotus YK:lle täten olisi luonnollinen jatke tälle toiminnalle.”
YK: yleiskokouksen sali YK:n päämajassa (kuva: Wikicommons)
UFOjen ympärillä pyörivä stigma on vähentynyt viime vuosina, lähinnä uskottavien silminnäkijätodistusten johdosta, esimerkkinä mainittakoon vaikka F/A-18 pilotti Ryan Graves ja puolustusministeriön ja poliitikkojen toimet.
Kiitos huikeiden väitteiden vailla konkreettisia todisteita, julkinen pilkkaaminen ja mielikuvat pienistä vihreistä miehistä usein edelleen piinaavat minkään järkevän UAP-toiminnan perustamista.
Poislukien aiemmat uskomukset aiheesta, Project Titanin ehdotukselle perustaa kansainvälinen UFO-konferenssi on meriittiä. Erityisesti näiden mahdollisille tieteellisille ja teknologisille läpimurroille.
Aiemmassa haastattelussa tohtori William Culbreth, insinööritieteen professori University of Nevada Las Vegasista, puhuu siitä miten tahaton mukanaolo Defense Intelligence Agencyn (DIA) UFO-aiheisissa tytäryhtiöissä on johtanut konkreettisiin tieteellisiin edistymisiin.
Hän ei tiennyt mitään ohjelman UFO-fokuksesta kun häntä pyydettiin kirjoittamaan kaksi tutkimusta yliäänennopeudella kulkevien alusten jäljittämisestä ja “aneutronisesta fuusiovoimanlähteestä” DIAn vuoden 2009 Advanced Aerospace Weapons Systems Applications Programiin (AAWSAP), tri. Culbreth sanoi työn lopulta johtaneen hänen tarkastelemaan uudenlaisia ydinkäyttöisten voimanlähteiden muotoja.
“Me tutkimme näitä uusia voimanlähdeteknologioita nykyään, ja tämä aihe yksistään on saanut useat minun oppilaani tavoittelemaan tohtorintutkintoa, jotka muuten sitä eivät välttämättä olisi halunneet tehdä”, sanoi tri. Culbreth.
Guaita Tower San Marinossa (kuva: Wikicommons)
Project Titanin organisaattoreiden esittäessä asiansa, San Marinon viranomaiset nyt keskustelevat keskenään siitä pitäisikö ehdotusta viedä eteenpäin YK:ssa.
Jos San Marino suostuu viemään asiaa eteenpäin, UAP-maailmankonferenssia tullaan tarkastelemaan alustavasti ja siitä tullaan keskustelemaan YK:ssa ennen kuin asia viedään yleiskokouksen eteen. Jos asia menee läpi, YK sitten edistäisi asiaa luomalla kansainvälisen UAP-maailmankonferenssin rakenteet.
Guizzardi selitti, että voi mennä hetki ennen kuin San Marinon viranomaiset tulevat päätökseen ehdotuksesta. “Tällä hetkellä vain muutama päivä on kulunut ehdotuksen jättämisestä. On vaikeaa ennustaa mihinkään suuntaan, mutta estimoin että muutamasta viikosta yhteen kuukauteen joudumme odottamaan”, Guizzardi sanoo.
Sillä aikaa Project Titanin tukijat ovat toiveikkaita siitä, että San Marino tulee päättämään eteenpäin menosta, ja UAP:t muuttuvat yhteistyön aiheeksi, kansainväliseksi keskusteluksi.
“San Marinon neutraalius tekee siitä erinomaisen valinnan tällaiseksi kansainväliseksi foorumiksi”, Guizzardi sanoo. “San Marino City voi muuttua ‘UFOjen Genevaksi”.
MYSTERY WIRE — Jossain keskellä Mojaven aavikkoa lounais-USA:ssa on salainen tukikohta vuoren sisässä, jossa elää avaruusolentoja. Tämä on itseään entiseksi tiedustelu-upseeriksi kuvaavan naisen väite, jonka monet tuntevat salanimellä Añjali.
Elokuussa keskiviikkoaamuna nainen, jonka alkuperäinen nimi on Angelia Lynn Johnston, piti tiedotustilaisuuden Lincoln-muistomerkin edessä Washington, D.C.:ssa.
Siellä hän ilmoitti, että hän tulee tuomaan esiin astronautin ja tieteentekijöitä salaiseen tukikohtaan tapaamaan “korkeampia olentoja”. Añjali sanoi, että hän tapasi olennot tammikuun 21. päivä 2018.
Tapaukselle ei ole päivämäärää, mutta Añjali sanoi, että se tulee tapahtumaan ennen vuoden 2021 loppua.
USA – ELOKUU 17: Nainen nimeltä Añjali pitää lehdistötilaisuutta Lincoln-muistomerkillä tiistaina elokuun 17. päivä 2021. Hän kertoo vuoden 2018 tapaamisestaan avaruusolentojen kanssa Mojaven aavikolla. Añjali sanoo, että hän on eläköitynyt tiedustelu-upseeri ja että hän on kasannut tiimin asiantuntijoita, jotka tulevat tapaamaan korkeampia olentoja. (Kuva: Tom Williams/CQ-Roll Call, Inc via Getty Images)
Mystery Wire on tietoinen tapaamisesta ja hänen suunnitelmistaan mikäli se tapahtuu, ja tulee raportoimaan tapaamisesta.
Pienen ihmisryhmän edessä hän kertoi tarinansa tapaamisesta kahden vieraan kanssa, jotka näyttivät hänelle tunnelisisäänkäynnin tukikohtaan. Hän sanoi siellä tavanneensa kaksi avaruusolentoa eri roduista, jotka kommunikoivat hänelle tietoisuutensa kautta.
Tiedotustilaisuus striimattiin livenä verkkoon, voit katsoa sen alta.
