Avainsana-arkisto: MJ-12

Zodiac-ryhmä

kirjoittanut Keith Basterfield

Johdanto

Aika ajoin joku ottaa esille ”Zodiac”-teeman. Tällä he tarkoittavat joko sitä, että ”Zodiac” on yksi nimi MJ-12-peiteryhmälle, tai että ”Zodiac” on maahansyöksyneiden UAP:den nouto-ohjelman nimi. Tietoa on hajallaan useissa eri paikoissa, joten ajattelin, että olisi hyödyllistä koota yhteen ne tietolangat, joihin olen törmännyt tutkiessani ”Zodiacia”.

1998 UFO Magazine

”UFO Magazine” -lehden touko-kesäkuun 1998 numerossa (Vol.13 No.3) ilmestyi kiehtova artikkeli. Sen otsikko on ”Deep files Trans ’X’ Communique: Letter to a UFO Recruit”, ja se on osoitettu ”Greg Halifaxille”. Lehden päätoimittaja johdatteli artikkelin seuraavasti:

Sedge-Masters.pdf (richarddolanmembers.com)

 

”Se, mitä aiot lukea, on suurelta osin vahvistamatonta… Mutta se ei tarkoita, etteikö se olisi totta. Se on sen tyyppistä ufotietoa, joka tyypillisesti haudataan syvälle, sitten tutkitaan huolellisesti ja lokeroidaan pienen ryhmän toimesta tiedusteluyhteisössä, kuten on soveliasta mille tahansa arkaluontoiselle mustalle operaatiolle. Sellaisenaan suoraviivainen vahvistus on parhaimmillaankin vaikeaa. UFO Magazinen etuna on kuitenkin yli vuosikymmenen ajan kerättyjen tietojen ja laaja-alaisten tosiasioiden määrä, jonka perusteella voidaan tehdä joitakin tasapuolisia ekstrapolaatioita, jotka on saatu useista eri lähteistä. Seuraava tapaus pohtii yhtä Yhdysvaltain mustimmista salaisista operaatioista – joka liittyy suoraan UFO-ilmiöön.

Artikkeli

Artikkelissa kerrotaan hahmosta nimeltä ”Sedge Masters”, jonka CIA oli rekrytoinut ja joka sai tiedon tehtävästä Wright Pattersonin ilmavoimien tukikohdassa. Kirjeessä kerrottiin kahdesta Roswellissa vuonna 1947 löydetystä aluksesta, joissa oli sekä kuolleita että eläviä olentoja.

Yhdysvaltain silloinen presidentti määräsi erikoisryhmän, Majestic-12:n tai lyhyesti MJ-12:n, perustamisen. Suurimman osan aikaa ryhmälle ja ohjelmalle annettu koodinimi oli kuitenkin ”Zodiac”.

”1980-luvun alusta lähtien virasto piti Zodiacia täysin hallinnassaan…Vuodesta 1947 1980-luvun alkuun Zodiac löysi yksitoista muuta avaruusalusta…Ystävällismieliset valtiot, erityisesti Tanska, luovuttivat joitakin aluksia hallituksellemme…. Jatkuvia pyrkimyksiä oli löytää talteen otettujen alusten teknologisia salaisuuksia ja kehittää niitä tai niiden osajärjestelmiä, mutta toistaiseksi nämä pyrkimykset ovat tuottaneet vain vähän menestystä… 1960-luvun lopulla Zodiac on kyennyt rekrytoimaan jäseniä elitistiseen talteenottoryhmään kuusikymmentäseitsemän hyvin koulutettua miestä… Sinut on valittu osaksi vastaperustettua jälkipuintiryhmää…”

Tämä on siis yhteenveto artikkelista. Artikkelissa oli lehden huomautus — kirjoittaja Greg Halifaxin lyhyt elämäkerta. ”Greg Halifax on ollut kirjailija-tutkija yli 20 vuotta ja asuu Etelä-Kaliforniassa.”

Seuraava numero

UFO Magazine -lehden syyskuun 1998 numerossa (Vol. 13 No.5) kerrottiin Sedge Mastersin tarinasta ja siitä miten hän kuulusteli pelastustiimin jäseniä, jotka kaikki olivat menettäneet puolitoista tuntia pelastustehtävän aikana. Artikkelin lopussa oli huomautus:

”Yli 20 vuotta kirjailijana ja tutkijana toiminut Greg Halifax asuu Etelä-Kaliforniassa. Hänellä on useita hyviä ystäviä sotateollisuudessa.”

Kolmas numero

Joulukuussa 1998 ilmestyneen ”UFO Magazine” -lehden 13. vuosikerran numerossa 8 Masters kertoo pomolleen Mastersin havainnoista. Siinä kerrotaan kahden miehen, Mike Castillonin ja Bob Earnestin, tekemistä ufohavainnoista, jotka olivat muun muassa raportoineet ”suuresta USO:sta (vedenalainen upotettu esine) Palos Verdesin rannikolla lähellä Catalina Islandia”. Masters ja naispuolinen psykologi haastattelivat näitä kahta miestä. On olemassa erillinen tarina kahdesta muusta miehestä, jotka elokuussa 1971, ja joiden nimet olivat John Hodges ja Peter Rodriguez, ilmoittivat nähneensä kaksi ”aivoa” keskellä tietä edessään.

Sedge Mastersille näytetään myöhemmin WPAFB:ssä esine, ”ohjattu alus”. Noin vuonna 1972 Yhdysvaltain Keskilännestä löydetty alus. Sitten hänelle näytettiin suurempi ”soikea kiekko…”, joka löydettiin Tanskan rannikolta.

No, niin sanotaan ”UFO Magazine” -lehden artikkeleissa. Kukaan silloisessa ufoyhteisössä ei näyttänyt kiinnittävän huomiota artikkeleihin, ja niin tarina näytti kuolevan vuoden 1998 lopulla.

1999

Kuitenkin eräs, nimittäin Hal Puthoff, oli huomannut sen, mutta saimme tietää sen vasta, kun NIDSin sisäinen muistio julkaistiin vuonna 2019.

Tohtori Eric W. Davisin 23. maaliskuuta 2001 päivätty muistio Bob Bigelowille sisälsi kopion sähköpostiviestiketjusta. Yksi näistä sähköpostiviesteistä, 31. heinäkuuta 1999 päivätty, oli Puthoffilta Kit Greenille ja hänen kumppanilleen Kristin Zimmermanille.

Siinä luki:

”Halusin vain tarkistaa. Enkö lähettänytkin sinulle paketillisen UFO-lehden artikkeleita, jotka on kirjoittanut pseudonyymi (sp?) kirjoittaja ”Sedge Masters” ja jotka koskevat Zodiac-nimisen ryhmän tekemiä maahansyöksyjen noutoja. Jos näin on, toivon edelleen, että voisit lukea tästä, koska meillä on syytä uskoa, että artikkelit (muistaakseni 3) ovat vain hieman fiktiivisiä versioita erään lähteen kokemuksista, jotka hän on saanut WPAFB:n arkistoon, ja erityisesti, että hän on koskaan kuullut Zodiacista, jonka oletetaan olevan oikea nimi?”

Sähköpostiviestiketjussa ei ole merkintöjä vastauksesta.

2000/2001

Jacques Valleen kirja ”Fordbidden Science: Volume 5” valottaa Zodiacia lisää.

FS5 sivu 28, 22.3.2000

”Eric on hiljattain puhunut avoimesti CIPA:ssa NIDS:stä ja pyrkimyksistään jäljittää nainen, joka työskenteli TRW:llä Roswellin aikoina ja joka saattaa pystyä vahvistamaan UFO-maahansyöksytiedot.

Huomioita:

1. CIPA on lyhenne sanoista California institute of Physics and Astrophysics.

2. NIDS on lyhenne sanoista National Institute for Discovery Science.

3. Northrop-Grumman omistaa vanhan TRW:n tällä hetkellä.

FS5 page 35 8 May 2000

Hal Puthoffin, tohtori Eric W. Davisin ja Jacques Valleen keskustelu.

”Ensimmäinen aihe koski TRW:n entisen työntekijän paljastusta. Hänen asianajajaystävänsä on kerännyt hänen todistuksensa. Hän oli mukana salaisessa takaisinmallinnusprojektissa nimeltä Zodiac. Eric on koonnut oman kansionsa, mutta se ei johda tarvitsemiimme todennettavissa oleviin, koviin faktoihin.”

FS5 sivu 77 3.3.2001

Yhdeksän hengen kokous Joe Firmagen luona.

”Eric Davis kertoi uudelleen Zodiacin tarinan, jossa on mukana oikeita ihmisiä, kuten Jerry Rosenberg, joka työskentelee tällä hetkellä IDA:ssa, ja Dale Graf, joka oli mukana Wright-Pattersonissa tehdyissä kaukokatselukokeiluissa. Ericille on kerrottu, että Wright-Pattersonissa on kymmenen Velobind-nidettä, joissa on Roswellin tietoja kahdesta maahan syöksyneestä Mantra Rayn muotoisesta aluksesta, talteen otetuista ruumiista, kalvotyyppisestä materiaalista ja TRW:n tekemästä erityistutkimuksesta.

2002

Vuonna 2019 entisen astronautin Edgar Mitchellin kuolinpesästä löytyi kaksi asiakirjaa, nimittäin aiemmin mainittu Davis 2001 -muistio ja 16. lokakuuta 2002 päivätty asiakirja, joka tuli tunnetuksi nimellä Wilson/Davis -muistio. Muistiinpanojen joukosta löytyy viittaus mm:

”EWD…kertoi Wilsonille Mary Elizabeth Elliotista — TRW-tarina

TW: Palaute — Mary Elliot kuulostaa aidolta hänen tietojensa ja asianajajan (Jeffrey W. Griffith) kanssa käyttäytymisen perusteella.

– Todennäköisesti paljastaa kaiken vasta kuolinvuoteellaan 30 vuoden kuluttua.”

2020/2021

21. marraskuuta 2020 yhdysvaltalainen tutkija Richard Dolan julkaisi verkkosivustollaan artikkelin ”Zodiacista”.

Elokuun 5. päivänä 2021 yhdysvaltalainen tutkija James Iandoli haastatteli Richard Dolania Iandolin ”Engaging the Phenomenon” -podcastiin. Alla on joitakin Zodiacista esitettyjä huomioita.

* Dolan/Elizondo-podcastin aikana — kun häneltä kysyttiin Zodiacista, Elizondo vastais sanomalla ettei voi puhua siitä

* Dolan sanoo Zodiacin olevan kutakuinkin MJ-12:n verrattava salailuryhmä

* Vuoden 2001 muistio, jossa sähköpostikeskustelu esitettiin, oli sekä Davisin että Greenin mukaan aito

* Kolme artikkelia oli kirjoitettu fiktioksi

* Kun Iandoli kysyi siitä kuka Greg Halifx oli, Dolan sanoi ettei hän tiedä 100% varmasti. Ihmiset, jotka yrittävät tavoitella Halifaxia, saavat luurin korvaan. Hän on aika vanha nykyään. Hän on ”melkein varmasti TRW:n yritysasianajaja.” Varmasti ilmailualalla

* Dolan: Epäilen hänen viettäneen aikaa Kanadan Halifaxissa

* USOsta puhuttaessa: Edesmennyt Ann Druffel ilmeisesti tutki tuota tapausta ja kirjoitti löydöksistään MUFONille. Dolan ilmaisi uskomuksensa, että ”kirjoittaja Greg Halifax on joko suora todistaja tuolle kyseiselle UFO-tapaukselle, tai erittäin läheinen naiselle, jonka nimi oli mainittu Wilsonin muistiinpanoissa, joka oli mahdollisesti suora todistaja”

* Kirjoittaja oli ollut kiinnostunut UFOista ’70-luvulla tehdyn havaintonsa jälkeen

* Kolmen artikkelin jälkeen ei ole kirjoitettu mitään

* Zodiac: ”En ole saanut edes epävirallisesti, ja minun tulee painottaa tätä, yhtään mitään, minkäänlaista konkreettista myöntöä siitä mitä tämä on”

* Majestic-paperit, toisin kuin alkuperäiset MJ-12 -paperit, siirtyivät  Timothy Cooperin haltuun

* Dolan: En usko, että Majestic-papereissa viitataan Zodiaciin.

important_memo.pdf (majesticdocuments.com)

 

Huom: Siitä on itse asiassa yksi maininta. Seitsemänsivuisessa kirjeessä, joka on päivätty 7. heinäkuuta 1999 ja lähetetty Timothy Cooperille, nimettömänä pysyttelevä kirjoittaja kirjoittaa peittelyryhmästä:

”Ryhmää on kutsuttu monilla nimillä. Viimeisintä käytettiin vuonna 1992, ja se tunnettiin nimellä JEHOVAH. Aikoinaan sitä kutsuttiin ZODIACiksi, ja se on saattanut muuttua vuonna 1995.”

* Dolan: ”Se on turhauttavaa, rehellisesti sanottuna, kaiken tämän ajan jälkeen. Mikään tästä ei todista, että kyseessä on todellinen Zodiac-ohjelma, ja meidän on vain todettava rehellisesti se”

* Dolan: ”Minulla ei ole todisteita siitä, että Zodiac on todellinen. Tarkoitan, että teillä on paljon savua, joka näyttää siltä, että siellä on tulipalo… ja teillä on varmasti ihmisiä, jotka uskovat, ihmisiä, joilla on enemmän tietoa kuin meillä on, jotka uskovat, että se on totta. Se on minulle täysin selvää”

2023

Zodiac-aihe kiinnostaa edelleen monia ihmisiä. Redditissä oli keskusteluketjuja Eräässä Reddit-ketjussa oli linkki David Gruschista kertovaan videoon. Videota koskevien kommenttien joukossa oli yksi, jonka väitetään tulleen ”USAF:n nykyiseltä ilmailuinsinööriltä”, joka kommentoi: ”…tämä nouto-ohjelma on TODELLINEN ja Yhdysvaltojen kaikkein salaisimmaksi luokiteltu ohjelma. Ohjelman nimi on ZODIAC.”

Kommentteja

1. Jos kaikki Eric Davisin Zodiacia koskevat maininnat kootaan yhteen, käy ilmi, että Mary Elizabeth Elliot -niminen nainen kertoi tarinansa asianajaja Jeffrey W. Griffithille. Elliot työskenteli TRW Inc:ssä, yhdysvaltalaisessa yrityksessä, joka toimi eri aikoina elektroniikan ja ilmailu- ja avaruusalan alalla. Kertomus näyttää keskittyneen vuoden 1947 Roswellin onnettomuuteen.

2. Dolan toteaa uskovansa, että ”Greg Halifax” on ollut TRW:n yritysasianajaja. Tämä sopii yhteen Davisin tutkimuksen kanssa.

3. Kaliforniassa toimii tällä hetkellä asianajaja Jeffrey W. Griffith, joka on syntynyt vuonna 1950. Hänen elämäkerrassaan on maininta, että ”hän toimi Hughes Aircraft Companyn lakimiehenä ja toisen Etelä-Kaliforniassa sijaitsevan yrityksen lakimiehenä”. Tietääkseni hän ei ole koskaan myöntänyt olleensa Mary Elizabeth Elliotin asianajaja eikä ole koskaan ilmoittanut olevansa kirjailija ”Greg Halifax”.

4. Entä Mary Elizabeth Elliot? Eräs Twitter-käyttäjä @inf3rence uskoi löytäneensä oikean Mary Elizabeth Elliotin. Eräässä Joe Murgian Zodiacia käsittelevässä twiitissä oli mukana @inf3rencen video, jossa hän perusteli, miksi hän uskoi löytäneensä oikean Mary Elizabeth Elliotin seuraamalla ilmailu- ja avaruusalalla työskentelevän Mary Ann Elliot -nimisen naisen jalanjälkiä. Tietääkseni kukaan ei kuitenkaan ole koskaan fyysisesti paikantanut ja haastatellut Mary Elizabeth Elliotia.

5. Kaiken kaikkiaan meillä ei ole vieläkään mitään lopullista todistetta siitä, että olisi ollut olemassa ”Zodiac” -niminen yksikkö — joko peittelyryhmänä tai onnettomuuden etsintäohjelmana. Palaan vielä Valleen 8. toukokuuta 2000 antamaan lausuntoon:

”Eric on koonnut oman kansionsa, mutta se ei johda tarvittaviin todennettavissa oleviin, koviin faktoihin.”

Kiitokset

Haluan kiittää walesilaista tutkijaa Jonathan Daviesia siitä, että hän on jakanut tietonsa ”Zodiacista” ja että hän on käynyt aiheesta innostavia keskusteluja.

 

Artikkelin julkaissut ufos-scientificresearch.blogspot.com

’Collinsin eliitti’: Salainen Pentagonin ryhmä on salannut avaruusolentoja vuosikymmeniä

Ensi kuussa julkaistava leffa valaisee salaista amerikkalaisryhmää, jonka UFO-tutkijat väittävät salanneen avaruusolentojen avaruusaluksen.

God versus Aliens -filmissä on haastatteluja asiantuntijoilta, jotka puhuvat ’Collinsin eliitistä’, oletetusta salaryhmästä Yhdysvaltain armeijassa, joka on auttanut salaamaan avaruusolentojen abduktioita ja maahansyöksyneitä avaruusaluksia 1950-luvulta lähtien.

Daily Mailille puhunut filmin brittiohjaaja Mark Christopher Lee sanoi: ’Monet ovat kuulleet Majestic 12:sta, oletetusta sotilasjohtajien ja poliitikkojen komiteasta, joka on ollut kiinnostunut UFOista. Se on pop-kulttuurissamme samalla tavalla kuin Area 51.

’Mutta molemmat haastateltavani uskovat, että tämä kaikki on savuverho, ja todellinen organisaatio on Collinsin eliitti, joka sijaitsee Wright Pattersonin ilmatukikohdassa [Ohiossa].

’Näiden ihmisten sanotaan työskentelevän yksityiselle organisaatiolle valtion puolesta, koska tiedonvapauslaki (FOIA) ei päde yksityisiin yrityksiin.’

Wright Pattersonin ilmatukikohta on Project Blue Bookin kotipaikka, UFO-tutkimusprojektin joka alkoi vuonna 1947 — ja tukikohdassa sijaitsevasta ’UFO-huoneesta’ on liikkunut useita huhuja.

Lee kertoi Daily Mailille, että hänen haastateltavansa — UFO-kirjailija Brian Allan ja väitetty siepattu Tony Topping — vihjaavat, että Collinsin eliitin jäsenet uskovat, että avaruusolennot ovat demonisia, tai ainakin haluavat kutsua niitä sellaisiksi.

Molemmat vihjaavat, että Collinsin eliitti on työskennellyt tukahduttaakseen UFO-informaatiota, väittäen UFOjen olevan demonisia tai saatanallisia alkuperältään.

Filmissä Brian Allan, joka tomii myös Phenomena Magazinen päätoimittajana, sanoo: ’Amerikkalaiset perustivat organisaation, Collinsin eliitin. Olen puhunut erään heidän jäsenensä kanssa, joka lähestyi minua, anglikaanipappi Ray Boeche.

’Puolustustiedusteluvirasto tutki tätä demonista elementtiä, ja he kutsuivat kaikkia avaruusolentojen kaltaisia olentoja ’ei-ihmisiksi’. He uskoivat, että UFO-ilmiöön liittyi demoninen komponentti: ne eivät valloita planeettaamme, kyse on raamatullisesta asiasta.’

Tony Topping uskoo, että ryhmän päätelmät ovat perua ryhmän oikeistokristitystä herätysliikkeestä, ja vihjaa, että ryhmällä saattaa olla pääsy maahansyöksyneeseen avaruusalukseen.

Topping uskoo, että ryhmän työ saattaa tarkoittaa, että avaruusolennot tullaan esittämään demonisina tai pahoina, jos Yhdysvaltain hallitus koskaan aikoo paljastaa informaation UFOista maailmalle.

Nigel Watson, UFO Investigations Manualin kirjoittaja, sanoo että Collinsin eliitin ideat ovat mahdollisesti motivoineet Pentagonin toimia.

Watson, joka ei ole ollut filmissä mukana, kertoi Daily Mailille, että Luis Elizondo, entinen AATIPin johtaja Pentagonilla, väittää, että nimetön korkea-arvoinen viranomainen on sanonut hänelle, että hänen tulisi lopettaa UFOjen tutkiminen, koska UFOt saattavat olla saatanasta.

Watson sanoi: ’Collinsin eliitti näyttää olleen epävirallinen ja epämuodollinen ryhmä Pentagonin sisällä, joka piti avaruusolentoja demonisina.

’Tällaisille ideoille ei ole mitään kovia todisteita, ja on huolestuttavaa, että tällä tavoin uskova pieni salamyhkäinen ryhmä Yhdysvaltain valtion sisällä voisi vaikuttaa politiikkaan ja lainsäädäntöön pelkästään huhujen ja spekulaatioiden perusteella.’

’Me olemme jo nähneet tällaisen painostuksen avaruusolentojen paljastamiselle perustuen pienen ryhmän uskomuksiin Yhdysvaltain hallituksen sisällä ja sen ulkopuolella.’

Watson sanoo, ’Uskovaiset todennäköisemmin pitävät UFOja saatanallisena ja pastori Paul Inglesby vuonna 1978 kirjoitti kirjan aiheesta: UFOs and the Christian, jossa hän varoitti, että aihe on täynnä valheellisuutta ja varomattomia ihmisiä.’

’Hän jopa varoitti kuningatarta, että tämän ei tulisi ottaa osaa Kolmannen asteen yhteys -elokuvan ensinäytökseen, koska siinä oli jumalattomia avaruusolentoja ja mielenhallintaa.’

Lee sanoo, että filmissä on sekä skeptisiä että enemmän ’sekopäisiä’ näkökantoja, ja siinä laitetaan Collinsin eliittiä käsittelevät teoriat järjestykseen.

Tällaisen ryhmän olemassaolosta ei ole olemassa asiakirjatodisteita.

Filmissä on mukana myös harvardilaisen professorin Avi Loebin haastattelu, joka on väittänyt pelastaneensa avaruusolentojen teknologiaa kappaleesta, joka putosi mereen vuonna 2014.

Loeb väittää, että filmin avaruusolennot todennäköisesti lähettävät tekoälydroneja Maapallolle, eikä niinkään miehitettyjä aluksia — mikä tarkoittaisi, että dronet tekevät ’ensikontaktin’ Maapallon tekoälyjärjestelmien kanssa.

Loeb snoo, että avaruusolentojen koneet saattavat tuntea ’sielunkumppanuutta’ Maapallolla kohtaamiin tekoälyihin.

Filmissä on myös SETIn Seth Shostakin haastattelu.

Shostak sanoo, että kehittyneet teknologiat — esim. tekoälyperusteiset kamerat — tarkoittavat, että avaruusolentoja löytyy vuoteen 2036 mennessä (hän on aiemmin lyönyt kuuluisan vedon, että näin tapahtuu).

Filmi tutkailee myös avaruusolentojen ’ensikontaktin’ vaikutusta maailman uskontoihin, ja Shostak ehodttaa, että avaruusolennot saattavat tuoda mukanaan jumalia, ja että jos ne ovat teknologisesti kehittyneempiä, Maapallon ihmiset saattaisivat alkaa palvoa avaruusolentoja jumalina.

Pocket Gods -bändin muusikko Lee on myös tuottanut TV-sarjaa Nub TV. Hän sanoo filmin olevan intohimoinen projekti, sillä hän on kristitty, jota kiehtoo paranormaalit asiat.

Hän uskoo projektin olevan ajankohtainen.

Lee sanoo, ’Amerikassa tapahtuu tällä hetkellä, kun Yhdysvaltain kongressi paljastaa tietoja ja ilmiantajat tulevat esiin, että jotkut hyvin uskottavat ihmiset, jotka työskentelevät Yhdysvaltain hallitukselle ja jotka ovat valmiita todistamaan valan alla siitä, että on olemassa jotain epätavallista, selittämätöntä.’

’God versus Aliens’ julkaistaan elokuun 10. päivä Sky Televisiolla Britanniassa ja maailmanlaajuisesti Nub TV:llä Ayozat.comilla.

 

Artikkelin julkaissut Daily Mail

David Grusch ja tarina noudetuista UFOista

kirjoittanut Kevin Randle

Tähän mennessä lähes kaikki UFOista tai pikemminkin UFO-lentäjistä kiinnostuneet ovat kuulleet viimeisimmistä paljastuksista, joiden mukaan Yhdysvaltain hallitus on löytänyt paitsi avaruusolentojen esineitä, myös ilmeisesti ehjiä aluksia ja UFO-maahansyöksyissä kuolleiden lentäjien ruumiita. Jotkut sanovat, että tämä on ensimmäinen kerta, kun jokin tällainen on saanut myönteistä julkista huomiota, ja kaiken tueksi korkea-arvoiset sotilasupseerit ja hallituksen virkamiehet, jotka ovat samoja ja jotka ovat esittäneet väitteitä jo vuosia tai jotka eivät ole kovin korkea-arvoisia, ovat vahvistaneet ne.

David Charles Gruschia, jolla on mielenkiintoiset suositukset, ovat haastatelleet useat toimittajat, joilla on myös mielenkiintoiset suositukset, ja he ovat sanoneet, että on olemassa todisteita, jotka viittaavat salaiseen ohjelmaan UFO-materiaalin haltuunottamiseksi. Tiedämme ohjelmasta nimeltä Moon Dust, joka oli alun perin piilotettu salaisuuden verhon taakse ja jonka tehtävänä oli kerätä talteen Maahan pudonneita tuntemattomia esineitä, jotka ovat joko ulkomaisia tai alkuperältään tuntemattomia. Tämä projekti ei kuitenkaan ollut erittäin salainen, ja se toimi eri valtion virastoissa, myös ulkoministeriössä. Kirjani, jonka nokkela nimi on Project Moon Dust, kattaa suuren osan tästä aineistosta, mukaan lukien raportointi monien näiden esineiden talteenotosta.

David Grusch ja hänen ansioluettelonsa.

 

Itse asiassa ilmavoimien prikaatikenraali C. H. Bolander antoi vuonna 1969 lausunnon, jossa hän sanoi: ”Raportit tunnistamattomista lentävistä esineistä, jotka voivat vaikuttaa kansalliseen turvallisuuteen… eivät kuulu Blue Book -järjestelmään… [ja] ne on edelleen käsiteltävä tätä tarkoitusta varten suunnitellun ilmavoimien vakiomenettelyn kautta.” Hän tarkoitti, että joitakin havaintoja ei raportoitu Project Blue Bookille, joka oli virallinen ja julkisesti nimetty UFO-tutkimuksista vastaava yksikkö. Tämä voitaisiin siis tulkita todisteeksi salaisesta tutkimuksesta, josta ei ollut tietoa julkisuudessa, mikä on epäsuora vahvistus sille, mitä Grusch on väittänyt.

Grusch vakuutti, että aluksia on useita, ehjiä, ja että lentäjien ruumiit on löydetty. Valitettavasti, ja yksi asia joka meidän on muistettava on se, että hän sanoi ettei ollut nähnyt niitä itse, vaan kertoi mitä muut joita hän kunnioitti olivat sanoneet hänelle. Hän sanoi, että oli olemassa asiakirjoja, mutta niitä ei ollut tällä hetkellä saatavilla. Tämä on sama ongelma, joka on vaivannut tällaisia väitteitä vuosikymmeniä.

Juttelin Daniel Sheehanin kanssa, joka oli jonkin aikaa Carterin hallinnon neuvonantaja ja joka sanoi, että hänkin oli nähnyt valokuvia pudonneista koneista, joissa oli amerikkalaisia sotilaita, sekä niihin liittyviä erittäin salaisia asiakirjoja. Tämä haastattelu raportoitiin kirjassa UFOs and the Deep State.

Mainitsen nuo kaksi kirjaa, koska tutkimukseni vahvistaa joitakin Gruschin sanoja. Mutta olemme samassa paikassa ilman asiakirjoja tai valokuvia romuista, josta olemme aina löytäneet itsemme. Olen puhunut ihmisten kanssa, jotka väittivät olleensa sisäpiiriläisiä, jotka ovat haluttomia todistamaan virallisesti, mutta jotka puhuivat salaisista tutkimuksista  ja talteen otetuista artefakteista.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun joku on maininnut todisteista hallituksen salaisesta ohjelmasta saadakseen huomiota valtamediassa. Aiemmin näitä väitteitä ei kuitenkaan ole koskaan todistettu, ja UFO-yhteisön jäsenet ovat mustamaalanneet osan asiakirjoista epäuskottaviksi.

1980-luvun puolivälissä tiedotusvälineet, UFO-yhteisö ja suurin osa Yhdysvalloista olivat innoissaan kuullessaan jostakin, jota kutsuttiin nimellä Majestic Twelve tai MJ-12. Kannattajat, jotka olivat saaneet useita asiakirjoja nimettöminä postitse, väittivät, että MJ-12 oli korkeassa asemassa oleva ryhmä tiedemiehiä, sotilasupseereita ja hallituksen virkamiehiä, jotka olivat vastuussa Roswellin, New Mexicon ulkopuolella löydetyn UFOn ja muiden väitettyjen maahansyöksyjen tutkimisesta.

Nämä kannattajat nähtiin useissa TV-ohjelmissa, kuten Nightline-ohjelmassa, heistä tehtiin kaksituntinen valtakunnallinen dokumentti, jossa kuvattiin koko MJ-12-operaatiota, ja lukemattomat sanomalehtien toimittajat haastattelivat heitä. Skeptisyys oli aluksi hyvin vähäistä, koska heillä oli asiakirjoja näytettävänä, mukaan lukien silloisen presidentin Harry Trumanin kirjoittama ja allekirjoittama kirje tai muistio. Vaikka uutisointi oli aluksi myönteistä, myöhemmin kävi ilmi, että MJ-12 ja kaikki sitä seuranneet asiakirjat olivat väärennettyjä. Esittelin kaiken tämän kirjassa Case MJ-12, joka päivitettiin vähän aikaa sitten. Voit lukea siitä lisää täältä:

http://kevinrandle.blogspot.com/2007/09/mj-12-is-dead.html

http://kevinrandle.blogspot.com/2006/08/mj-12-revisited.html

http://kevinrandle.blogspot.com/2011/08/absense-of-evidence.html

http://kevinrandle.blogspot.com/2010/10/end-of-mj-12.html

Voit tietysti lukea siitä lisää kirjoista Roswell in the 21st Century ja Understanding Roswell. Siellä on myös osio Majesticin sotasuunnitelmasta, todellisesta asiakirjasta, jonka koodinimi oli Majestic, mutta jolla ei ole mitään tekemistä MJ-12:n tai avaruusolentojen avaruusalusten kanssa, mutta joka viittaa todelliseen ongelmaan. Ei olisi olemassa kahta erillistä ohjelmaa, jotka käyttäisivät samaa salaista koodisanaa, koska se aiheuttaisi selvää sekaannusta. Majesticin sotasuunnitelmalla on tunnettu alkuperä, mutta MJ-12:n asiakirjoilla ei ole.

Toinen maailmanlaajuinen sensaatio, joka sai myönteistä julkisuutta tiedotusvälineissä, oli ilmoitus, jonka mukaan oli löydetty useita mustavalkoisia elokuvamateriaaleja, joissa näytettiin avaruusolennon ruumiinavaus. Väitettiin, että osa kuvamateriaalista näytti presidentti Trumanin UFOn putoamispaikalla. Tämän piti räjäyttää koko UFO-kysymys.

Avaruusolennon ruumiinavausfilmin yksi luojista maahansyöksyuhrin vierellä.

 

Kuvamateriaalista laadittiin dokumentteja. Useimmissa näistä dokumenttielokuvista oli vain vähän kriittistä sisältöä. Lontoossa pidetyssä lehdistötilaisuudessa, johon osallistui toimittajia ja muita asiasta kiinnostuneita tahoja ympäri maailmaa, näytettiin osa tästä materiaalista. Kritiikkiä luonnollisesti esitettiin, mutta se jätettiin suurimmaksi osaksi huomiotta, koska näytettiin todellista filmimateriaalia ja luvattiin, että sitä olisi tulossa lisää.

Myöhemmin paljastui, että kyseessä oli huijaus, ja ne, jotka olivat luoneet avaruusolennon, toimittivat valokuvia, jotka osoittivat olentojen luomisen. Todellinen pointti on kuitenkin se, että aluksi väitteiden esittäjillä oli jotain muuta kuin miehen toisen käden lausunnot, joilla oli hyvät valtakirjat. Voit lukea lisää avaruusolennon ruumiinavauksesta täältä:

http://kevinrandle.blogspot.com/2018/03/why-im-beginning-to-dislike-ufology.html

http://kevinrandle.blogspot.com/2012/05/aiien-autopsy-and-philip-mantle.html

http://kevinrandle.blogspot.com/2016/05/alien-autopsy-and-h-beam.html

http://kevinrandle.blogspot.com/2006/04/end-of-alien-autopsy.html

Lopullinen kirja tästä on Philip Mantlen Roswell Alien Autopsy. Kun otetaan huomioon hänen lähteensä, se lopettaa keskustelun melko hyvin.

Tai viimeisimmästä maailmanlaajuisesta UFO-ilmiöstä, josta luvattiin absoluuttisia todisteita, mukaan lukien valokuvia avaruusolioiden ruumiista, ilmoitettiin vain muutama vuosi sitten. Tämä oli suuri uutinen maailman näyttämöllä useiden kuukausien ajan ja lupaus siitä, että kaikki paljastuisi. Tarina oli, että kaksi ihmistä Midlandista, Texasista, oli ollut presidentti Eisenhowerin ystäviä, ja hän oli sallinut heidän paitsi nähdä Roswellin onnettomuudessa kuolleiden olentojen ruumiit myös kuvata ne.

Aluksi verkossa julkaistiin erittäin huono kuva, joka oli eräänlainen teaser Mexico Cityssä pidettävää suurta esitystä varten. Se oli tarkoitus lähettää suorana lähetyksenä koko maailmaan, ja kiinnostus oli suurta viikkoja ennen esitystä.

Loppujen lopuksi se oli pelkkää hypeä eikä juuri muuta. Kun vihdoin näimme laadukkaan valokuvan, kesti vain tunteja tunnistaa se onnettomaksi lapseksi, joka oli kuollut useita satoja vuosia sitten. Voit tutustua siihen tarkemmin täällä:

http://kevinrandle.blogspot.com/2019/08/x-zone-broadcast-network-tom-carey.html

Vaikka tässä postauksessa on pitkä luettelo muista Roswellin dioja koskevista artikkeleista, tämä yksi postaus saattaa olla paras todiste koko surullista tarinaa vastaan. Kirjoita hakukoneeseen Roswell Slides, niin saat kattavamman luettelon. Ja tietysti Roswell in the 21st Centuryssa on pitkä analyysi tilanteesta.

Toisin sanoen suhtaudun varovaisesti kaikkeen tähän viimeisimpään ilmiantajan kiinnostukseen ja haluaisin nähdä muita todisteita kuin toisen käden lausuntoja, ennen kuin lähden liikkeelle. Kuten on käynyt ilmi, olemme olleet tällä tiellä aiemminkin, ja monissa näistä tapauksista väitteisiin liittyi jonkinlaisia fyysisiä todisteita. Se saattoi olla asiakirjojen muodossa, tai se saattoi olla filmi muukalaisolennosta, joka käy läpi melko huolettoman ruumiinavauksen, mutta kyse oli jostain muusta kuin yhdestä miehestä, jolla oli hyvät valtakirjat ja joka esitti väitteitä, joita ei voida tässä vaiheessa tukea.

Asia on näin. Liian moni meistä haluaa uskoa, joten olemme joskus sokeita tarinan puutteille. Olen puhunut erään nimettömänä pysyttelevän kenraalin kanssa, joka sanoi, että Roswellin tarina oli totta. Hän oli nähnyt todisteet. Miksi hän riskeeraisi uransa antaakseen tuollaisen lausunnon? En tiedä, mutta kuulin hänen sanovan niin.

Vaikka kaksi hyvämaineista toimittajaa on raportoinut tarinasta, ja Grusch on tarkistettu, kyse on siitä, että hän ei ole tarjonnut mitään vahvistavia todisteita. Hän on luvannut, että se on olemassa, mutta nyt ei ole oikea aika paljastaa sitä. Niinpä raportoin siitä mitä on sanottu, ja totean, että tämä ei ole ensimmäinen kerta kun näin tapahtuu, ja odotan kärsivällisesti että todisteet esitetään. Siihen asti tämä tarina liittyy kaikkiin muihin tarinoihin, joita meille on syötetty vuosien varrella. Ilman todisteita meillä on oikeastaan vain mielenkiintoinen tarina, jonka on kertonut mies, joka ei ole esittänyt mitään todisteita ja jonka monet meistä haluavat uskoa.

 

Artikkelin julkaissut kevinrandle.blogspot.com

Wilson-Davis -asiakirja, vuosisadan UFO-vuoto

Kirjoittanut Richard Dolan, vuonna 2019 kun dokumentti tuli julki

Se on ulkona.

Kaikkein merkittävin UFOihin liittyvä asiakirjavuoto moniin vuosiin on ulkona, ja ihmiset alkavat puhua siitä. Jotkut ovat nimittäneet tätä myös kaikkein merkittävimmiksi UFO-vuodoksi koskaan. Se mikä on selvää on, että tämä on erittäin tärkä. Julkinen keskustelu näistä asiakirjoista on vasta aluillaan, ja ei ole epäilystäkään etteikö se jatku tulevina vuosina. Tai kunnes jokin vieläkin suurempi julkaistaan.

Puhun amiraali Wilsonin asiakirjoista. Nämä liittyvät Thomas Ray Wilsoniin, mieheen jolla on pitkä ja nimekäs ura Yhdysvaltain laivastossa. Wilson oli puolustustiedustelu DIA:n johtaja vuosina 1999-2002, ja tätä ennen hän palveli pääesikunnan tiedustelupäällikkönä. Tämä pesti on nimeltään J-2, ja Wilson oli siinä vuosina 1997-1999.

Seuraavat perustiedot asiasta ovat olleet monien tiedossa jo vuosia, minun mukaanlukien. Monet meistä ovat keskustelleet tapahtumista toistuvasti, mutta tähän mennessä emme ole saaneet dokumentteja käsiimme niiden osoittamiseksi. Olen puhunut tästä siitä lähtien kun sain kuulla siitä ensi kertaa 2007. Muut, kuten Steven Greer ja edesmennyt Apollo-astronautti Edgar Mitchell, ovat myös antaneet monia lausuntoja, suoria ja epäsuoria. Tuoreempana tutkija Grant Cameron, ja hänen jälkeensä asianajaja Michael Hall. Todellakin, Giuliano Marinkovic on koostanut hienon kronologian kaikista lausunnoista. En tiedä onko se kuinka täydellinen, mutta se on varsin läpikotainen.

Mistä me siis puhumme?

Tri. Eric Davis kirjoitti muistiinpanot tapaamisesta, joka oli 16. lokakuuta 2002.

Kuka on Eric Davis? Hän on tiedemies, mutta hän todellakin on varsin erikoinen tiedemies. Monen vuoden ajan, 1990-luvulla, hän on ollut  National Institute for Discovery Sciencesin jäsen, jonka siis omistaa miljardööri Robert Bigelow. NIDS oli tuolloin erittäin tärkeä organisaatio ja se on tuonut tieteellistä jämäkkyyttä monille UFOihin liittyville tutkimusalueille. Mustien kolmioiden mysteeriin, esimerkiksi. Ja kaikkein kuuluisimpana Skinwalker Ranch Utahissa, jotain minkä tutkimuksissa Davis oli mukana.

Davis on myös tri. Hal Puthoffin läheinen tuttava, joka omistaa tieteellisen yrityksen nimeltä Earthtech. Tri. Puthoff tottakai on erittäin menestynyt tieteen alalla ja tiedustelussa. Yhdessä Russell Targin kanssa hän on kehittänyt protokollia Amerikan salaiselle kaukokatseluohjelmalle 1970- ja 1980-luvuilla. Hän on nollapiste-energian ja niinkutsutun avaruusaikamittauksen asiantuntija. Hän on myös työskennellyt Bigelowin kanssa useissa projekteissa. Plus että hän on To The Stars Academyn (TTSA)  jäsen. Hal Puthoff on kaveri jonka olen itse tuntenut vuosia ja olen sanonut monesti, että hän on joku joka hiljaa itsekseen on koittanut auttaa UFO-paljastuksen asiaa.

Oman arvioni mukaan, ja en varmasti ole ainoa joka on tätä mieltä, Davis ja Puthoff tällä hetkellä ovat tekemässä kaikkein tärkeintä UFOihin liittyvää tutkimusta väitettyjen UFOsta saatujen artifaktien parissa, jotka me tunnemme metamateriaalien nimellä, joilla on uskomattomia ominaisuuksia.

Eric Davis ei ole vain kuka tahansa tiedemies, vaan tiedemies jolla on syvä arvostus tieteellistä näkökulmaa kohtaan hörhöinä pidettyihin asioihin. Ja hänen tuntiessa Bigelowin ja Puthoffin kaltaisia ihmisiä, hän selvästi on päässyt hetkellisesti heidän kauttaan amiraali Thomas Wilsonin juttusille.

Nämä muistiinpanot, 15 sivua kaikenkaikkiaan, ovat Davisin kirjoittamia ja ne liittyvät Wilsonin kanssa lokakuussa 2002 pidettyyn tapaamiseen. Ne liittyvät sarjaan tapahtumia, jotka tapahtuivat keväällä 1997, kun Wilson oli pääesikunnan apulaistiedustelupäällikkö.

Silloin pidettiin erittäin tärkeä tapaaminen. Se käsitteli erittäin salaisten avaruusolentojen teknologiaa tutkivien ohjelmien olemassaolon varmistusta. Maan ulkopuolelta tulleiden avaruusolentojen olemassaoloa, heidän aluksiaan ja teknologiaansa.

Kuten kaikki tietävät, asiasta on esitetty kaikenlaisia väitteitä. Olen puhunut tästä lukemattomia kertoja, ja niin ovat monet muutkin tutkijat. Mutta nämä vuodetut paperit, vaikka ne eivät ole ensimmäisiä jotka sellaisia väitteitä esittävät, ne ovat kaikkein uskottavimpia. Ja toisin kuin esim. MJ12 ja Majestic-dokumentit, näiden alkuperästä ei ole ristiriitaa. Ne ovat todellisia.

Tämä ei ole salainen lausunto presidentiltä tai edes Wilsonilta itseltään, jossa myönnetään tämän ohjelman olemassaolo. Tämä on kokonaan uskottava dokumentti tiedemieheltä, jonka aikeena on jakaa se läheiselle kollegoiden ryhmälle. Sellainen on poikkeuksellisen uskottavaa. Lisäksi yksityiskohtien ja mainittujen nimien lukumäärä tekee selväksi, että kyseessä on todellinen dokumentti.

On mahdotonta debunkata tätä vuotoa huijauksena tai sepitteenä. Skeptikot saattaisivat ehkä esittää, että jollain tavalla nämä miehet saivat väärää informaatiota. Mutta kuten näette, tämä ei ole myöskään uskottava argumentti.

Lue kaikki dokumentin 15 sivua tästä linkistä.

Yritän tässä esittää dokumentin ydinkohtia, vaikka haluat toki lukea kaikki 15 sivua itse.

Kuten sanottu, tämä dokumentti on päivämäärältään 16. lokakuuta 2002.

Mukana olevien nimet ovat minulle tuntemattomia, epäilemättä heidät tullaan identifioimaan. Mutta useimmat ovat etsittävissä ja löydettävissä.

Kaksikon piti tavata kello 10 aamulla tuona päivänä, ja Wilson ilmeisesti oli 10 minuuttia myöhässä, saapuen kahden univormupukuisen laivaston upseerin kanssa. Wilson itse oli siviiliasussa.

Kaksikko istui Wilsonin auton takapenkillä tunnin ajan, EG&G Special Projects Buildingin takana. Eräs kiinnostava yksityiskohta on, että EG&G:n “Special Projects” divisioonalla oli operaattori Las Vegasin McCarranin lentokentän  Janet-terminaalissa, joka tuli kuuluisaksi siitä, että se lennätti työntekijöitä etäisiin valtion kohteisiin Nevadaan ja Kaliforniaan, paikkoihin kuten Area 51.

Davis alkoi kysellä Wilsonilta erittäin tärkeästä huhtikuussa 1997 pidetystä tapaamisesta. Tuohon aikaan siitä tiesi vain muutama ihminen. Mutta se liittyi UFO-tutkija Steven Greerin, Apollo 14 -astronautti Edgar Mitchellin ja Yhdysvaltain laivaston komentajakapteeni Willard Millerin väliseen tapaamiseen, jotka tapasivat Wilsonin ja kaksi muuta henkilöä, amiraali Michael Crawfordin ja kenraali Patrick Hughesin. Edgar Mitchellin muistojen mukaan päivämäärä oli 9. huhtikuuta 1997. Myöhemmin muistiinpanoissa Wilson antaa saman päivämäärän.

Davisin muistiinpanoista ei käy suoraan ilmi mitä tämä tapaaminen käsitteli. Mutta paljon tiedetään Greerin ja Mitchellin lausuntojen perusteella, eli että tarkoitus oli tuoda heidän huomionsa mustien projektien organisaatioiden olemassaoloon, jotka tutkivat avaruusolentojen teknologiaa ja ruumiita, ja jotka pitäisi tuoda virallisesti Yhdysvaltain hallituksen kontrolliin. Tai sanoisimmeko, jotain tuohon suuntaan. Eräs asia, joka myöhemmin tuli esiin muistiinpanoissa on, että he esittivät teesin kirjasta joka tuolloin oli uusi, Philip J. Corson Päivä Roswellin jälkeen. Kirja nosti pöydälle väitteen siitä, että ainakin osa Roswellin maahansyöksystä talteen saadusta teknologiasta annettiin yksityisille firmoille. Osoittautuu, että Wilsonin kaksikuukautisen seikkailun jälkimainingeissa, josta kohta kirjoitan, hän alkoi uskoa Corson teesien ydinkohtiin.

Davisin muistiinpanot kaunistelevat tätä osaa tapaamisesta, mutta keskittyvät siihen, mistä muodollisen tapaamisen jälkeen puhuttiin. Se oli kaksituntinen keskustelu komentajakapteeni Millerin ja Wilsonin välillä “UFOista, MJ-12:sta, Roswellista, maahansyöksyneistä UFOista/avaruusolentojen ruumiista jne.”

Se on varsin mielenkiintoista, ja me olemme vasta pääsemässä alkuun.

Wilson itse asiassa sanoi, että  “hän tiesi Yhdysvaltain armeijan/tiedustelupalvelujen UFO-lähikohtaamisten tiedustelutiedoista — sekä ulkovaltojen kohtaamisista. Hän oli nähnyt papereita.”

Jälleen kerran, tämä on mielenkiintoinen lausunto, eikö? Muistetaan, että tämä on vuonna 1997, vuosikymmen ennen kuin AATIP-ohjelma alkoi. Kiinnostaisi tietää mitä papereita Wilson oli nähnyt.

Sitten tulee ensimmäinen jättipaljastus tässä dokumentissa, ja me puhumme ensimmäisen sivun alalaidasta. Davisin muistiinpanoissa Wilson myöntää, että hänen oli mahdollista osoittaa että kesäkuussa 1997 “sellainen organisaatio on olemassa” puhuttaessa “MJ-12/UFO-kabaalista — maahansyöksyneestä UFOsta.” Tuohon aikaan, ja tämä on siis kesäkuussa 1997, Wilson soitti Millerille ja ilmeisesti sanoi hänelle, että kyllä, olet oikeassa. Sellainen ryhmä on kuin onkin, kabaali, joka kontrolloi maahansyöksyneen UFOn ohjelmaa.

Davis näytti Wilsonille Milleriltä saamaansa kirjettä päivämäärällä 25. huhtikuuta 2002 — tämä kirje on osa vuotoa. Tämä kirje selvästi kertoo, että Davis ja Hal Puthoff olivat tutkimassa tahoillaan maahansyöksyneitä UFOja ja yrittivät selvittää ketkä ovat pelaajat hallinnossa jotka tähän jotenkin liittyisivät.

Eräs äärimmäisen mielenkiintoinen lausunto Millerin kirjeessä on, että hän kykeni antamaan Davisille ja Puthoffille “korkea-arvoisen upseerin nimen ja sijainnin jolla uskon olevan ensikäden tietoa Yhdysvaltain hallituksesta ja avaruusolennoilta takaisinmallinnetuista aluksista (alien reproduction vehicle, ARV) Area 51:ssä ja senkaltaisissa sijainneissa.”

Miller kirjoittaa enemmänkin, mm. “eläköitynyt korkea-arvoinen upseeri (lippuarvo), jonka uskon olevan suoraan mukana valtion tekemisissä merkittävässä UFO-tapauksessa USA:n itärannikolla, ja uskon että hän on, entisen johtoasemansa johdosta, korkea-arvoinen, ja kontrolloi merkittäviä sotavoimia, hänellä on suoraa tietoa Yhdysvaltain hallinnon mukanaolosta tässä.”

Hän myös sanoi, että hänellä oli lista siviilityöntekijöistä, jotka todennäköisesti ovat mukana “avaruusolennoilta johdetuissa teknologioissa, maahansyöksyissä, laskeutumisissa ja sensellaisissa tapahtumissa.”

Tämän luettuaan Wilson nauroi ja sanoi, että hän “ei kertonut Millerille KAIKKEA”, mitä se sitten tarkoittaakaan. Sitten Wilson sanoi, “Miller voi esittää valistuneita arvauksia siitä kenellä (alihankkijoilla) on hallussaan avaruusolentojen teknologiaa.” Sitten, “Miller voi antaa hyviä neuvoja siitä mitä puolustusalan yrityksiä tarkastella — hän ei tiedä enempää.”

Selvästikin Wilson tiesi paljon enemmän.

Wilson oli myös raivoissaan siitä, että Miller, laivaston upseerikollega, petti heidän keskustelunsa luottamuksen kertomalla siitä Greerille ja luoja tietää kenelle muulle. Todellisuudessa ei vaikuta siltä, että Miller kertoi monellekaan muulle ihmiselle. Davis tässä muistiossa huomautti, että Miller oli kertonut ainoastaan  Edgar Mitchellille, joka oli taas se joka kertoi Davisille tästä vuonna 1999. On mahdollista, että Miller sanoi jotain journalisti Leslie Keanille. Ainakin näin Wilson uskoi keskustelustaan Davisin kanssa vuonna 2002.

Selvästikin Wilson oli hermostunut jopa puhuessaan Davisin kanssa ja sanoi, että hän ottaa riskin jo pelkästään puhumisesta. Ja todellakin, kaksi vuosikymmentä myöhemmin koko keskustelu on nyt tullut julki.

Davis pyytää Wilsonia kuvaamaan mitä tapahtui aikavälillä huhtikuu 1997 – kesäkuu 1997.

Wilson sanoi, että noin viikko hänen Millerin tapaamisensa jälkeen hän “soitti puheluja, koputti muutamaan oveen, puhui ihmisille.” Tätä kesti noin 45 päivää, hän sanoi.

Tapa jolla Wilson tutki tätä on huomion arvoinen. Hän sanoi, että hän sai ehdotuksia kenraali Wardilta käydä läpi OUSDAT-viraston tutkimustietoja. Eli siis puolustusministerin teknologia-alivaltiosihteerin viraston, Office of the Under Secretary of Defense for Acquisition and Technology. Joidenkin tutkimusten jälkeen, muistaakseni se oli ilmavoimien kenraali  H. Marshal Ward joka pian astui erikoisohjelmien johtoon  Pentagonin OUSDATissa.

Vieläkin kiinnostavampaa on, että tänä aikana Wilson tapasi William Perryn, joka oli juuri jättänyt virkansa Yhdysvaltain puolustusministerinä. Perry on äärimmäisen tärkeä ja voimakas hahmo, joka on edelleen elossa 91-vuotiaana. Perry on poikkeuksellisen älykäs ja hän tietää kaikki oikeat henkilöt ja vaikuttaa aina tienneen kaikki oikeat henkilöt.

On kiehtovaa lukea, että Wilson sanoi Davisille, että hän tapasi Perryn toukokuussa 1997 ja että he “hissuksiin puhuivat tästä.” Ja Perry ehdotti samaa kuin kenraali Ward. Eli, että käy läpi OUSDATin tietoja. Tämä on siis puolustusministeriön arkisto, joka liittyy “hankintoihin ja teknologiaan.” Mikä on järkeenkäypää.

Wilson kirjoittaa, “he kertoivat minulle” (ja en ole varma ketkä “he” tässä tapauksessa ovat, mutta vaikuttaa siltä että Ward ja Perry) ”erikoisprojektien arkistointiryhmästä, joka ei kuulu normaaleihin SAP-projekteihin — erikoinen tunnistamattomien/luovutettujen ohjelmien alijoukko — joka ei kuulu normaaleihin SAP-divisiooniin jotka Perry itse organisoi vuonna ‘94  — jotka on erotettu muista projekteista, mutta jotka normaalit SAPit ovat piilottaneet.”

Tämä on erittäin merkittävä lausunto. SAP, eli Special Access Programs, ovat  ‘mustan budjetin’ ohjelmia, jotka kuuluisasti ovat täysin kongressin valvonnan ulkopuolella. On ymmärretty pitkään, että tässä ympäristössä monet näistä ohjelmista ovat eivät ainoastaan kongressin valvonnan ulkopuolella, vaan myös itse asevoimain valvonnan, joita yksityiset alihankkijat dominoivat ja joita joskus puolustusministeriön virkamiehet itse hallinnoivat. Tässä Wilson sanoo Davisille, että hän sai kuulla, että tämä UFO-törmäysnouto-ohjelma oli ilmeisesti haudattu muiden SAP:ien alle, niin etteivät ne kuulu standardiin organisaatioon jossa näitä ohjelmia normaalisti pyöritetään, vaan niiden ulkopuolelle.

Wilson sitten mainitsi muutamat nimet tähän liittyen: Paul Kaminski, kenraali Michael Kostenik sekä Judith Daley, joka toimi maanpuolustuksen kehittämisestä vastaavan apulaispuolustusministerin sijaisena OUSDATissa. Hän löysi näistä omituisia lukuja. Budjettitiedot vaikuttivat epätavallisen suurilta, mutta hän sanoi että se voisi olla vain virhe siinä tavassa jolla budjettitietoja raportoidaan.

Sitten Davis pyrki pääpointtiin: mihin SAP-osastoon se kuului?

Wilson vastasi “ydinsalaisuus — ei voi sanoa.”

Davis: koodinimi?

Wilson: ydinsalaisuus.

Davis: mikä oli ohjelman alihankkija tai valtion virasto, joka ohjelmaa pyöritti?

Wilson: huipputason ilmailualan alihankkija.

Davis: mikä?

Wilson: ydinsalaisuus.

Davis kysyy vihjeitä.

Wilson: sorry, ei.

Sitten tarina tulee kliimaksiinsa. Wilson sanoi, että hän “soitti kolme puhelua ohjelman johtajalle — joista yksi oli konferenssipuhelu ohjelman johtajan ja korporaatiolakimiehen kanssa.”

Nämä henkilöt eivät olleet iloisia kuullessaan Wilsonista. Hän sanoi, että kaikki heistä puhuivat “koettelevalla äänensävyllä” hänelle, ja he olivat hämmentyneitä siitä miksi heille soitettiin ja mitä hän halusi tietää. Wilson sanoi, että he olivat “kiihtyneitä” ja “yllättyneitä.”

Wilson sanoi heille, että hän oli lukenut tiedot ohjelmasta OUSDATin erikoisohjelmien arkistosta ja “halusi tietää heidän maahansyöksyneiden UFOjen ohjelmasta, mikä niiden rooli oli ja mitä heillä oli hallussaan jne.” Hän myös “kysyi olivatko he kuulleet MJ-12:sta tai sellaisesta organisaatiokoodista, joka liittyisti maahansyöksyneihin/haltuunotettuihin UFO-aluksiin.”

Tämä on aivan henkeäsalpaava hetki tässä. Meillä on pääasikunnan apulaispäällikkö, joka yrittää tivata tietoja maahansyöksyneiden UFOjen ohjelmista ottamalla yhteyttä yksityisiin alihankkijoihin, jotka vaikuttivat olevan niistä vastuussa. Muistetaan, että hän puhuu ohjelman johtajalle, turvallisuuspäällikölle ja korporaatiolakimiehelle.

Wilson sanoi kolmikolle, että hän vaati muodollista briiffausta tästä ohjelmasta, ja että hän teki niin DIA:n apulaisjohtajan ja pääesikunnan J-2:n ominaisuudessa. Tämä oli valvova elin, joka ansaitsi saada tietoa, hän sanoi.

Heidän vastauksensa oli mielenkiintoinen: he joutuisivat keskustelemaan tästä ja palaisivat asiaan. He järjestäisivät tapaamisen kasvokkain ja hoitaisivat asian tällä tavoin.

Tapaaminen pidettiin kymmenen päivää myöhemmin, kesäkuun puolessavälissä 1997, Wilsonin mukaan. Hän “lensi sinne” konferenssitilaan “turvalliseen bunkkeriin.” Siellä hän tapasi kolme henkilöä: ohjelman johtajan, korporaatiolakimiehen ja turvallisuusjohtajan, jonka hän pani merkille olleen eläkkeellä NSA:lta ja joka oli vastatiedustelun asiantuntija.

He nimittivät itseään valvontakomissioksi tai portinvartijoiksi. Tämä johtui siitä, että muutama vuosi tätä ennen koko ohjlema melkein paljastui Pentagonin auditoinnissa. Heidän tehtävä oli varmistaa, että ohjelma pysyi ultrasalaisena. Aiemmalla kerralla heidät pakotettiin briiffaamaan valtion tutkijoita tästä ohjelmasta. Tuon tapauksen jälkimainingeissa he jollain tavalla pääsivät muodolliseen sopuun Pentagonin kanssa siitä, että tällainen estettäisiin tulevaisuudessa.

Tämä tarkoittaa poikkeuksellisen tiukkaa kontrollia, kun annetaan Yhdysvaltain valtion työntekijälle pääsy ohjelmaan. Julkinen status tai arvoasema eivät ole relevantteja. Pääsyn saa vain täyttämällä määrittelemättömät kriteerit, jotka valvontakomitea asettaa.

Niinkuin Wilson sen ilmaisi, heidän tapansa tai ei mitään, “their way or the highway.”

Hän oli raivoissaan. Tämä ryhmä toimi ilman minkäänlaista kunnon valvontaa legitiimeiltä Yhdysvaltain valtion viranomaisilta. Ja lisäksi hän sai kuulla, että tämän tapaamisen tarkoitus oli evätä häneltä pääsy. Hänen meriitit ja valtion auktoriteetti olivat ihan aitoja ja valideja, mutta hän ei ollut “kiihkomielisten listalla” (bigot list). Tämä oli termi, joka turvaluokittelun maailmassa viittasi ihmisiin, joilla oli tarve saada tietää. Amiraali sai kuulla, että hänellä ei ollut tarvetta tietää.

Tämä johti ärtyneeseen kommunikaatioon. Ilmeisesti Wilsonilla oli kuin olikin asianmukainen juridinen auktoriteetti vaatia sen mitä hän vaati. Sillä ei kuitenkaan ollut väliä.

Tämä kohta on mielenkiintoinen. Vastauksena Wilsonin argumentteihin he vetivät esiin kiihkomielisten listan, joka oli päivätty vuodelle 1993, neljä vuotta aiemmin. Wilson ei antanut Davisille nimiä, mutta hän sanoi, että ne olivat melkein kaikki firman työntekijöitä. Hän ei tunnistanut yhtään sotilasnimeä, ei poliitikkoja, ei ketään joka olisi Valkoisessa talossa, ei kongressissa, tai edes kongressin työntekijöitä. Ei ketään jotka hän tunsi Clintonin tai vanhemman Bushin hallinnoista. Pieni kourallinen nimiä olivat Pentagonin upseereita, joiden nimet hän tiesi.

Sitten he pääsivät yksityiskohtiin. Ohjelman johtaja sanoi Wilsonille, että se ei ollut aseohjelma, ei tiedusteluohjelma eikä minkäänlainen erikoisoperaatio tai logistinen ohjelma. Kun hän kysyi mikä se oli, ohjelman johtaja murahti äänekkäästi. Mutta turvallisuusjohtaja ja korporaatiolakimies sanoivat, että se on ookoo, hän voi kertoa.

He sanoivat Wilsonille, “ne ovat takaisinmallinnusohjelmia” ennen muinoin haltuun saadulle “teknologiselle laitteistolle”. Hän pohti että hmmm, takaisinmallinnusta neuvostoliittolaisesta tai kiinalaisesta teknologiasta? He sanoivat että ei.

Heillä oli ehjä alus, jonka he uskoivat että sitä voitaisiin lentää. Se on mielenkiintoista. Että

a) se on ehjä, ja

b) he eivät vielä olleet keksineet miten lentää sitä, sillä he “uskoivat” että se voisi lentää.

He tekivät Wilsonille selväksi, että “he eivät tienneet mistä se oli tullut”, vaikka heillä oli siitä ideoita, mutta että “se oli teknologiaa Maan ulkopuolelta — jonkun muun kuin ihmisen tekemää — ei ihmiskäsin tehtyä.”

He myös esittivät, että tämä ohjelma oli jatkunut “vuosia ja vuosia” ja että edistys oli ollut “tuskallisen hidasta” ja että “menestystä ei ollut.” Ulkomaailman kanssa oli “tuskallisen vähän yhteistyötä” ja sen parissa teki työtä erittäin pieni määrä henkilöitä  — arviolta 400-800.

Wilson kysyi joitain tiettyjä kysymyksiä liittyen UFO-historiaan, mm. Roswellista, MJ-12:sta ja muista, mutta he eivät vastanneet näihin. Wilson sanoi, että hän valittaisi komentoketjussa ylemmäs tästä ja he sanoivat, anna mennä, tee mitä sinusta tuntuu että sinun pitää tehdä. Selvästikään se ei vaivannut heitä.

Tapaaminen loppui tässä kohtaa. Wilson valitti erikoisohjelmien valvontakomitealle (Special Access Program Oversight Committee, SAPOC). Hänelle sanottiin, sori, he ovat samaa mieltä alihankkijan kanssa joten hänellä ei nyt ollut onni matkassa. Hänen piti jättää asia heti ja unohtaa koko juttu. Hän suuttui jälleen kerran. Sitten he uhkailivat hänen uraansa. Jos hän ei tottelisi, hän ei saisi ylennystä DIA:n johtajaksi, hän pääsisi eläkkeelle ennenaikaisesti ja hän menettäisi samalla yhden tai kaksi tähteä.

Tammikuussa 1998 Wilson puhui Jacques Ganslerille (joka kuoli joulukuussa 2018), ja joka oli pantu tuolloin hankintojen ja teknologian divisioonan johtoon. Wilson sanoi Davisille, että Gansler oli saanut joltain briiffausta, joka ilmeisesti oli yllättänyt hänet. Davis kysyi mitä hän oli sanonut?

Wilsonin vastaus oli mielenkiintoinen. “UFOt ovat oikean elämän juttu, niinkutsutut avaruusolentojen sieppaukset eivät ole.” Gansler sanoi, että kannattaa jättää asia. Tästä ei enää keskusteltaisi.

Siinä käytännössä kaikki muistiinpanot, sen lisäksi Davis kysyi Wilsonilta oliko hän tavannut Hal Puthoffia tai tri. Kit Greenia, ja Wilson vaikutti sanovan ettei ole.

Tässä ovat näiden muistiinpanojen ydinkohdat, ja tottakai ne ovat kaikkien saatavilla jos haluaa itse lukea. Uskon että moni tulee niitä analysoimaan.

Tämä on äärimmäisen tärkeä informaatiovuoto. Se kertoo vahvasti sen mitä monet tutkijat ovat jo pitkän aikaa pohtineet. Että on olemassa erittäin salainen ohjelma, joka on upotettu Yhdysvaltain puolustusministeriön teollisuuden rakenteiden syvyyksiin, piiloon kaikelta varsinaiselta valvonnalta, joista ainakin yksi tutkii avaruusolentojen UFOa.

On tärkeää huomata, että nämä muistiinpanot eivät puhu avaruusolentojen ruumiiden talteen saamisesta. Ilmeisesti Wilson ei saanut tietää tästä. Informaatiota avaruusolentojen ruumiista on tullut julki muutamista hyvistä lähteistä, ja jotkut niistä ovat puhuneet minulle jo vuosien ajan. Mutta tässä meillä on läpileikkaus uskomattoman tärkeästä ohjelmasta, joka tutkii avaruusolentojen teknologiaa.

On kiinnostavaa, että tässä skenaariossa edistys teknologian ymmärtämiseksi on ollut hidasta. Se asettaisi epäilyksen alaiseksi ihmeellisemmät väitteet salaisista mustan budjetin ohjelmista ja niiden edistyksestä. Tarinat ARV:sta esimerkiksi, puhumattakaan vieläkin absurdeimmista väitteistä joita ihmiset ovat esittäneet vuosien mittaan. Se ei  tarkoita, että nämä muut väitteet eivät olisi totta Wilsonin dokumentin perusteella. Me tiedämme nyt, että joku joka oli saanut briiffausta oli kertonut tämän Wilsonille. Se mitä me emme tiedä on miten totta tai tarkkaa tieto oli. Sanottiinko Wilsonille, että abduktioita ei tapahdu, vain sen takia koska asia on arkaluonteinen? Spekulaatiota, mutta kannattaa pitää kaikki mahdollisuudet avoinna.

Meillä on tässä voimakas lausunto pieneltä joukolta ihmisiä — Eric Davis, Hal Puthoff, Kit Green, Edgar Mitchell sekä muutama muu — työskentelemässä itsekseen saadakseen tietää  niin paljon kuin mahdollista UFO-salailun luonteesta, ja se todella kolahti amiraali Wilsoniin.

Ei käy kiistäminen, että Davis ja Wilson todellakin tapasivat, eikä kannata olettaa muuta kuin että Wilson oli Davisille täysin vilpitön. Muistiinpanot puhuvat puolestaan.

On kiinnostavaa seurata miten tämä kaikki kehittyy. UFO-tutkimusyhteisö ja sitä seuraavat ovat varsin pienilukuinen joukko. Takaan, että yhteisö ottaa tämän dokumentin kokonaiskuvaansa. Todellinen kysymys on se miten tämä vaikuttaa kulttuuriin laajemmalti.

Me olemme nyt siirtymässä kohti hyvinmääriteltyä jonkinlaisen UFO-paljastuksen suuntaa. Olen peräänkuuluttanut myös kontrolloitua paljastusta, koska se on asiaa on kontrolloitu erittäin tiukasti ja sitä on spinnattu kaikenlaisilla tarinoilla. Eräs asia, joka on selvästikin jätetty pois on narratiivi UFO-salailun luonteesta. Kontrolloitu paljastus uudelleenbrändäisi UFOt joksikin mystiseksi, joksikin muista maailmoista tulleeksi. Se on fiktiota — käyttökelpoista fiktiota, joka voi olla hyödyksi että sana saadaan julki muillekin — mutta fiktiota yhtä kaikki.

Mutta nämä muistiinpanot hajottavat kaiken tuon. Tässä meillä on salailua, joka on ilmiselvää. Ei mitään valvontaa. Vihaisia, järkyttyneitä armeijan ja valtion viranomiasia, joilla tottapuhuen on oikeus olla järkyttynyt. Tämä merkitsee todella salaisen maailman olemassaoloa.

Olen puhunut tästä vuosia, että jos me haluamme terveen yhteiskunnan meidän tulee päästä tästä selvyyteen. Meidän tulee tunnustaa, että on jäätävä ero siinä miten virallinen tarina asiasta puhuu ja mikä on oikeasti totta. Meidän pitää lopettaa itsellemme valehtelu ja antaa muiden valehdella meille.

Ei sillä, etteikö salailulle olisi aitojakin perusteita tässä maailmassa. En tiedä montakaan joka olisi niin naivi. Mutta salailu, erityisesti pitkäikäinen voimakkaan ja merkityksellisen informaation panttaaminen — sellainen salailu on syöpää yhteiskunnassamme. Se pakottaa vallassaolijat jatkamaan valehteluaan, aina vaan ja uudestaan, ja se opettaa meitä olemaan luottamatta omaan arvostelukykyymme, omiin aisteihimme kun me näemme tai opimme jotain, koska muuten se opettaisi meidät olemaan luottamatta yhteiskuntaamme koska me tiedämme yhteiskuntamme valehtelevan meille. Sellainen on kova paikka, se ei ole tervettä millekään yhteiskunnalle ja sen pitää loppua.

Valheet voivat olla valloillaan yhteiskunnassa pitkään, mutta lopulta valheet paljastuvat. Jokainen vale elää vain tietyn ajan. Lopulta totuus tulee julki ja se voittaa.

Pääsy totuuteen ei takaa, että me korjaisimme kaikkia ongelmiamme. Se ei koskaan ole helppoa. Mutta kun ei ole pääsyä totuuteen, se varmistaa sen ettemme voi ratkaista ongelmiamme ollenkaan, koska meillä ei ole pääsyä informaatioon jota tarvitsemme ongelmiemme ratkaisemiseksi.

Tiedän, että tässä vuodossa mukana olevat ihmiset eivät tykkää siitä että se tuli julki. Mutta yksinkertaisesti haluaisin muistuttaa heitä, että lopulta kaikki tämä tulee olemaan hyödyksi. Sen tulee tulla julki.

Richard Dolan
8. kesäkuuta 2019

 

Majestic-dokumentit: niiden alkuperä ja nykypäivän merkitys

Tri. Robert Wood ja Ryan Wood ovat tutkineet vuodettuja Majestic-dokumentteja vuodesta 1994 lähtien, jolloin Robert sai haltuunsa kopiot virallisista dokumenteista armeijan upseerilta koskien maahansyöksyneen avaruusaluksen nouto-operaatiota. Tri. Wood oli jäänyt eläkkeelle vain vuotta aiemmin 43 vuoden uraltaan McDonnel Douglasin leivissä ilmailutieteen asiantuntijana projekteissa kuten Project Nike -ohjustorjuntajärjestelmä. Hän on saanut apua tutkimuksissa pojaltaan Ryanilta — joka tällä hetkellä pyörittää vaihtoehtoisen energiantuotannon yritystä. He ovat pitkällisten tutkimuksien jälkeen tulleet tulokseen, että SOM-dokumentti on aito.

Woodsin tiimi on vuosien mittaan tutkinut monenlaisia virallisia dokumentteja, joilla on turvaluokituksia kuten MAJIC, MJ-12, MAJESTIC, JEHOVAH ja UMBRA. Nämä dokumentit on koostettu verkkosivuille MajesticDocuments.com. Hän lainaa monia Majestic-dokumentteja uraauurtavassa vuoden 2005 kirjassaan Majic Eyes Only, jossa hän tarkasteli 74:aa maahansyöksyn noutotapausta.

Ensimmäisessä yhteishaastattelussaan tri. Michael Sallan kanssa Woodsit puhuvat siitä miten he lähtivät mukaan UFO-tutkimukseen. He syventyvät Majestic-dokumentteihin, niiden sisältöön ja UFO-historiaan. Erityisen merkittävää on heidän palaneen muistion tutkimuksensa liittyen presidentti John F. Kennedyn murhaan ja hänen aikeisiinsa paljastaa UFO-todellisuus kaikille.

Lisätietoja Woodsien tutkimuksista löytyy sivuilta MajesticDocuments.com

 

Artikkelin julkaissut exopolitics.org

Operation Majority

OPERATION MAJORITY
1989 kirjoittanut Milton William Cooper

Tämä tiedosto sisältää absoluuttisen totuuden koskien avaruusolentojen läsnäoloa Maapallolla ja Yhdysvaltain tekemisiä avaruusolentojen kanssa. Tämä tiedosto sisältää ainoastaan informaation siten kuin minä sen näin ja vain minun informaatiotani. Se ei sisällä mitään informaatiota muista lähteistä. Minun oli tarpeen antaa tätä edeltäneet tietoni tavalla, joka petkuttaisi valtiota siihen saakka, kunnes joku kykenisi riippumattomasti varmistamaan henkilöllisyyteni, työpaikkani, palvelustietoni, tiedustelutaustani, sen henkilön identiteetin jolle annoin tietoja 1972, hänen hyväksyntänsä tästä tiedosta jonka hänelle annoin, että informaatio on oikeaa, että en ole nähnyt häntä vuoden 1974 jälkeen, että en ole kommunikoinut hänen kanssaan millään muotoa vuoden 1976 jälkeen. Tämä oli tarpeen, koska tämä tiedosto on kuolintodistukseni jos MJ-12 jatkaa operointia samalla tavalla kuin se on historiassaan toiminut.

Kaikki viimeisessä kappaleessa on kahden toisistaan riippumattoman henkilön varmistamaa, jotka eivät tiedä toisistaan mitään. Listaan tähän vain yhden itsestäänselvästä syystä.

Tony Pelham, Journalisti
Las Vegas Bullet, (sanomalehti)
300 West Boston
Las Vegas, Nevada 89102

Ensiksi julkaisemani alkuperäinen informaatio ei eronnut paljoakaan siitä mitä tästä löytyy. Vain jotkut nimet ovat muuttuneet ja vain sen verran (toivoakseni) että vakuutan MJ-12:n tai MAJIn siitä, että en ole uhka, sen aikaa että olen saanut faktoille riippumattoman vahvistuksen ennen kuin saatan kuolla. Toivon, että teen tämän aivan absoluuttisen selväksi, että en pidä itseäni sankarina. Uskon, että useimmat teistä tekisivät samoin jos tietäisitte totuuden. Annoin vakuutuksen että suojelisin Yhdysvaltain perustuslakia, ja vannoin sen valan vakavissani. En tee enempää kuin mitä tein silloin kun taistelin Vietnamissa. Teen sen mikä pitää.

Kopioikaa tätä tiedostoa ja lähettäkää kongressiedustajallenne, senaattorillenne, Yhdysvaltain oikeusasiamiehelle ja korkeimmalle oikeudelle. Lähettäkää se myös kaikille jotka tiedätte henkilökohtaisesti. Liittäkää mukaan Bill Englishin ja John Learin tiedot. Lähettäkää myös kaikki muu mikä saattaisi tätä informaatiota tukea.

Minä, Milton William Cooper, 1311 S. Highland #205, Fullerton, California, 92632, (714) 680-9537, vilpittömästi vakuutan että tässä tiedostossa esitetyt tiedot ovat oikein ja totta parhaan tietoni mukaan. Vannon, että näin ensi kertaa nämä tiedot vuonna 1972 suorittaessani palvelustehtävääni Tyynen valtameren laivaston komentajan tiedustelubriiffaustiimissä minun toimiessani laivaston upseerina. Vannon, että kävin hypnoottisessa regressiossa saadakseni tästä tiedosta mahdollisimman tarkkaa. Vannon, että voin ja tulen käymään valheenpaljastuskokeessa ja muissakin kokeissa kaikkien hyvämaineisten henkilöiden luona tämän informaation varmistamiseksi. Vannon, että voin ja tulen menemään hypnoottiseen regressioon hyvämaineisten kansalaisten luokse vahvistaakseni tämän informaation. En tule kuitenkaan menemään mihinkään kokeisiin tai hypnooseihin kenenkään luokse, joka on nyt tai on koskaan ollut töissä valtiolle, ilmiselvistä syistä.

Seuraavassa on lyhyt listaus kaikesta, jonka minä henkilökohtaisesti näin ja tiedän vuodesta 1972 lähtien, eikä se sisällä minkään muun tietolähteen tietoja.

”MAJESTY” on listattu Yhdysvaltain presidentin koodisanaksi tämän informaation viestintää varten.

”OPERATION MAJORITY” on sen operaation nimi, joka on vastuussa jokaisesta avaruusolentojen läsnäolon aspektista, projektista ja seuraamuksesta.

GRUDGE” sisältää 16 kirjaa dokumentoitua informaatiota, jota on kerätty Yhdysvaltain UFO- ja IAC-tutkimuksien (Identified Alien Craft) alkuvaiheilta lähtien. CIA rahoitti projektia salaisesta budjetista ja rahaa oltiin saatu laittomasta huumekaupasta. Osallistuminen laittomaan huumekauppaan oikeutettiin siten, että se identifioisi ja eliminoisi yhteiskuntamme heikkoa ainesta. GRUDGE-projektin tarkoitus oli kerätä kaikki tieteelliset, teknologiset, lääketieteelliset ja tiedustelutiedot UFO/IAC-havainnoista sekä kontakteista Maan ulkopuolisiin elämänmuotoihin. Tämä järjestelty kerätty tietomassa on ollut käytössä Yhdysvaltain avaruusohjelman edistämisessä.

MJ-12” on salaisen ryhmän nimi. Presidentti Dwight D. Eisenhower perusti salaseuran nimeltä JASON SOCIETY (JASON SCHOLARS) käymään läpi kaikki faktat, todisteet, teknologian, valheet ja petkutuksen ja löytämään totuuden avaruusolentokysymykseen. Seura koostui 32:sta kaikkein nimekkäimmästä miehestä maassa vuonna 1972, ja MJ-12:n 12:sta korkeimmasta jäsenestä. MJ-12:lla on kaikki kontrolli. Heidät tunnetaan koodinimillä J-1, J-2, J-3, jne. JASON SOCIETYssa. J-1 on nimittänyt CIA:n johtajan ja hän on MJ-12:n johtaja. MJ-12 vastaa ainoastaan presidentille.

MJ-12 pyörittää suurinta osaa maailman laittomasta huumekaupasta. Tämä on tehty rahaliikenteen piilottamiseksi ja näin se pysyy kongressilta ja USA:n kansalaisilta salassa. Sitä oikeutetaan sanomalla, että tällä identifioitaisiin ja eliminoitaisiin heikko aines yhteiskunnasta. Avaruusolentoihin liittyvien projektien rahoitus on suurempi kuin mitään mitä voit kuvitellakaan. MJ-12 salamurhasi presidentti Kennedyn kun hän informoi heitä, että hän aikoisi kertoa kansalle kaikki faktat avaruusolentojen läsnäolosta. Salainen palvelu tappoi hänet hänen istuessaan autossa ja se näkyy selvästi filmiltä. MJ-12:lle rakennettiin salainen tapaamispaikka Marylandiin ja sitä kuvataan paikkana jonne pääsee ainoastaan ilmateitse. Siellä on tilat MJ-12:lle ja JASON SOCIETYlle elää ja harrastaa sekä tehdä muutakin, Sen koodinimi on ”THE COUNTRY CLUB”. Ainoastaan TOP SECRET/MAJIC -turvaluokituksilla pääsee sinne.

”MAJI” tulee sanoista MAJORITY AGENCY FOR JOINT INTELLIGENCE. Kaikki informaatio, disinformaatio ja tiedustelutieto kerätään tämän laitoksen analysoitavaksi ja säilytettäväksi. Tämä laitos on vastuussa kaikesta disinformaatiosta ja se toimii yhdessä CIA:n, NSA:n ja DIA:n kanssa. Tämä on erittäin voimakas organisaatio ja kaikki avaruusolentoprojektit ovat sen kontrollissa. MAJI vastaa ainoastaan MJ-12:lle.

SIGMA” on projekti, joka ensimmäisenä sai yhteyden avaruusolentoihin ja on edelleen vastuussa kommunikaatiosta.

”PLATO” on projekti, joka on vastuussa diplomaattisuhteista avaruusolentoihin. Tämä projekti on saanut solmittua muodollisen sopimuksen (joka on perustuslaillisesti laiton) avaruusolentojen kanssa. Ehdot olivat, että avaruusolennot antaisivat meille teknologiaa. Vastineeksi ”me” suostuimme pitämään heidän läsnäolonsa Maapallolla salaisuutena, olemaan puuttumatta heidän toimintaansa ja antamaan heidän siepata ihmisiä ja eläimiä. Avaruusolennot lupautuivat antamaan MJ-12:lle listan siepatuista tasaisin väliajoin.

”MAJIC” turvallisuusluokitus kaikelle avaruusolentoihin liittyvälle materiaalille, projekteille ja informaatiolle. ”MAJIC” tulee sanoista MAJI Controlled.

AQUARIUS” on projekti, joka koosti historiikkia avaruusolentojen läsnäolosta ja niiden interaktioista Homo Sapiensin kanssa planeetallamme viimeisen 25 tuhannen vuoden aikana, mikä on kulminoitunut syyrialaisiin sekä Baskimaan ihmisiin, jotka elävät Ranskan ja Espanjan rajalla.

”GARNET” on projekti, joka on vastuussa kaiken informaation ja dokumenttien kontrolloinnista tähän aiheeseen liittyen sekä tämän informaation ja dokumenttien oikeellisuudesta.

”PLUTO” on projekti, joka arvioi kaikkea UFO/IAC-informaatiota, joka liittyy avaruusteknologiaan.

POUNCE” on projekti, joka on perustettu noutamaan haltuun kaikki maahansyöksyneet alukset ja avaruusolennot.

REDLIGHT” on projekti, jolla koelennetään haltuun saatuja avaruusolentojen aluksia. Se on käynnissä AREA 51:ssä (DREAMLAND) Nevadassa. Se on saanut apua, kun avaruusolennot antoivat meille aluksia ja opettivat meitä lentämään niillä. Alkuvaiheen projekti oli jonkin verran menestys, sillä me lensimme haltuun saatua alusta, mutta se räjähti ilmassa ja pilotit kuolivat. Projekti pantiin jäihin siksi aikaa kunnes avaruusolennot suostuisivat auttamaan meitä.

SNOWBIRD” perustettiin peiteprojektiksi REDLIGHTille. Useita lentävien lautasten näköisiä aluksia rakennettiin käyttäen perinteistä teknologiaa. Ne paljastettiin lehdistölle ja niitä lennettiin lehdistön silmien edessä. Tarkoitus oli selittää vahinkohavainnot tai REDLIGHTin paljastuminen sillä, että ne olivat SNOWBIRDin aluksia.

”LUNA” on avaruusolentojen tukikohta Kuun pimeällä puolella. Apollo-astronautit näkivät ja kuvasivat sen. Erinäisissä raporteissa on kuvattu nähdyn tukikohta, kaivosoperaatio käyttäen erittäin suuria koneita sekä erittäin suuri avaruusolentojen alus. Monissa raporteissa alusta on kuvattu siellä olevaksi EMOALUKSEKSI.

”NRO” eli National Reconnaissance Organization sijaitsee Fort Carsonissa, Coloradossa. Se on vastuussa kaikkien avaruusolentoihin ja heidän aluksiinsa liittyvien projektien turvallisuudesta.

”DELTA” on aivan erityinen NRO:n haara, jossa on erikoiskoulutettua turvallisuushenkilöstöä näihin projekteihin. (Valtio on nimittänyt niinkutsuttua ”Delta Forcea” terrorismin vastaiseksi erikoisyksiköksi. Ilmeisesti sillä on muitakin, salaisia, vastuualueita. Tämä näyttäisi sopivan mukavasti alla esitettyihin ”jatkuvuussuunnitelmiin”. =CSW.)

”JOSHUA” on projekti, jossa kehitetään matalataajuuksista pulssiääntä tuottavaa asetta. Sanotaan, että tämä ase olisi tehokas avaruusolentojen aluksia ja sädeaseita vastaan.

(HUOM: On tunnettua, että kokeellinen erikoisprojekti perustettiin joitain vuosia sitten laivaston alaisuuteen tutkimaan erittäin matalia ääni- ja radioaaltoja. Antenni sellaiselle järjestelmälle koostuisi maahan haudatuista kaapeleista, jotka ulottuvat säteittäisesti useita maileja kaikkiin suuntiin generaattoripisteestä. Näiden kokeiden tarkoitukseksi on kerrottu kommunikaatiojärjestelmän kehittäminen, jota voitaisiin käyttää sukellusveneiden kanssa ympäri maailman, jota ei voisi havaita tai häiritä millään perinteisillä nykytietämyksen menetelmillä. Tämä on mahdollisesti ”peitetarina”. On yhtä kiinnostavaa huomata, että vaikka tämä ”kansallinen salaisuus” oli päässyt muutamiin ”suosittuihin” kuukausittain ilmestyviin mekaniikan ja tieteen julkaisuihin, useissa vakavammissa tiedejournaleissa ilmestyi artikkeleita koskien kokeita ääniaaltoja tuottavalla aseella, joka toimii 4-13Hz:n alueella. =CSW.)
”EXCALIBUR” on ase avaruusolentojen maanalaisten tukikohtien tuhoamiseksi. Se on ohjus, joka kykenee penetroitumaan 1000 metriä maan sisään Tufaan tai kovaan maaperään, jollaista löytyy New Mexicon alueelta, joka ei tuota yhtään operationaalista vahinkoa. Ohjuksen lakipiste saa ylittää kymmentä kilometriä ja impakti ei saa olla mennä ohi yli 50 metriä kohdepisteestä. Laite kuljettaa mukanaan 1 megatonnin ydinkärkeä.

”AVARUUSOLENNOT”: Papereissa mainittiin neljän tyyppisiä avaruusolentoja. SUURINENÄINEN HARMAA, joiden kanssa ”me” olemme solmineet sopimuksen, abduktiotapauksissa raportoidut HARMAAT, jotka työskentelevät SUURINENÄISILLE HARMAILLE, vaalea ihmiseltä näyttävä POHJOISMAINEN tyyppi, sekä punatukkainen, ihmisen näköinen tyyppi nimeltään ORANSSI. Näiden avaruusolentojen kotiplaneetat kuvataan olevan Orionin tähtikuviossa, Barnardin tähdessä ja Zeta Reticuli 1&2:ssa. En muista edes hypnoosissa mitkä avaruusolennot olivat mistäkin tähdestä.

”EBE” oli nimi tai kuvaus, joka annettiin vuoden 1949 Roswellin maahansyöksystä siepatulle avaruusolennolle. Se kuoli vankeudessa.

”KRLL” TAI ”KRLLL” TAI ”CRLL” TAI ”CRLLL” (äännetään Krill) oli panttivanki, joka jätettiin meille ensimmäisen Holloman-laskeutumisen seurauksena lupaukseksi, että avaruusolennot tekisivät osansa sopimuksesta, johon he pääsivät tuossa tapaamisessa. KRLL antoi meille pohjan keltaiseen kirjaan, jonka vieraat saivat valmiiksi myöhempänä ajankohtana. KRLL sairastui ja tri. G. Mendoza hoiti häntä, josta tuli asiantuntija avaruusolentojen biologiassa ja lääketieteessä. Myöhemmin KRLL kuoli. Hänen informaatiotaan levitettiin pseudonyymeillä O.H. Cril tai Crill.

”VIERAAT” olivat avaruusolentoja, joita vaihdettiin ihmisiin, jotka antoivat meille keltaisen kirjan tasapainon. Silloin kun näin tämän informaation, ainoastaan kolme oli enää hengissä. Niitä kutsuttiin ALFeiksi (Alien Life Forms).

USKONTO: Avaruusolennot väittivät luoneensa Homo Sapiensin risteyttämällä. Papereissa luki, että RH-negatiivinen veri oli tästä todiste. Lisäksi he väittivät, että he ovat luoneet suurimman osan valtauskonnoista. He näyttivät valtion filmaamaa hologrammia, jossa Kristus ristiinnaulittiin. He väittivät luoneensa JEESUS KRISTUKSEN.

AVARUUSOLENTOJEN TUKIKOHTIA on Utahin, Coloradon, New Mexicon ja Nevadan muodostaman suorakulmion sisällä. Kuusi tukikohtaa kuvattiin vuoden 1972 papereissa, jotka kaikki sijaitsevat intiaanireservaatin mailla ja kaikki tuon alueen sisäpuolella. Dulcen tukikohta on yksi niistä.

MURHA: Dokumentissa luki, että monia armeijan ja valtion henkilöitä oli terminoitu (murhattu; teloitettu ilman oikeudenkäyntiä) kun he olivat yrittäneet paljastaa totuuden avaruusolennoista, JASON SOCIETYsta ja MJ-12:sta. (HUOM: Kuka tahansa aikuinen, joka elää nykypäivän yhteiskunnassa ja joka edelleen ei usko että valtiomme ei kykenisi kylmäveriseen murhaan säilyttääkseen heidän idean hyväksyttävästä ”status quosta”…. sellainen henkilö pitäisi laittaa pehmustettuun selliin eikä antaa leikkiä terävillä esineillä. Hän on sekä älyllisesti että moraalisesti aivokuollut. Esimerkkinä, uskooko kukaan järjissään oleva, että Karen Silkwood kuoli auto-onnettomuudessa? =CSW)

ALUSTEN NOUDOT: Dokumentissa luki, että monia aluksia oltiin saatu talteen. Varhaisimmat olivat Roswellista, Aztecista, jälleen Roswellista, Teksasista, Meksikosta ja muista paikoista.

KENRAALI DOOLITTLE teki ennustuksen, että jonain päivänä me joutuisimme tekemisiin avaruusolentojen kanssa, ja dokumentissa luki että vaikuttaa siltä, että kenraali Doolittle oli oikeassa.

SIEPPAUKSIA tehtiin kauan ennen vuotta 1972. Dokumentissa luki, että ihmisiä ja eläimiä siepattiin ja/tai silvottiin. Monet katosivat jälkiä jättämättä. He ottivat sperma- ja munasolunäytteitä, kudoksia, tekivät kirurgisia operaatioita, implantoivat pyöreitä 40-80 mikronin kokoisia laitteita näköhermon viereen aivoissa ja kaikki yritykset niiden poistamiseksi johtivat potilaan kuolemaan. Dokumentti arvioi, että joka 40:s ihminen on implantoitu. Tämän implantin sanotaan antavan avaruusolennoille täyden hallinnan tästä ihmisestä.

JATKUVUUSSUUNNITELMA MIKÄLI INFORMAATIO TULEE JULKI TAI JOS AVARUUSOLENNOT YRITTÄVÄT VALLOITTAA: Tässä suunnitelmassa haluttiin julkisesti ilmoittaa, että terroristiryhmä oli saapunut USA:an mukanaan ydinase. Ilmoitettaisiin, että terroristien suunnitelmissa on räjäyttää ase suurkaupungissa. Sotatila julistettaisiin ja kaikki implantoidut henkilöt ja väärinajattelijat noudettaisiin ja vietäisiin keskitysleireille. Lehdistö, radio ja TV kansallistettaisiin ja niitä kontrolloitaisiin. Kaikki jotka yrittäisivät vastustaa tätä pidätettäisiin ja/tai tapettaisiin.

JATKUVUSSUUNNITELMA INFORMAATION JULKAISUN ESTÄMISEKSI TAI VIIVÄSTYTTÄMISEKSI: Tässä suunnitelmassa haluttiin käyttää MAJESTIC TWELVEa disinformaation välineenä, jolla viivästytettäisiin ja sekoitettaisiin informaation paljastamista mikäli kukaan pääsisi totuuteen käsiksi. Se [nimi ”MAJESTIC TWELVE”] valittiin johtuen sen samankaltaisuudesta MJ-12:n. Se on suunniteltu sekoittamaan muistia ja johtamaan turhiin olemattoman materiaalin etsintöihin.

NÄKEMIENI DOKUMENTTIEN MATERIAALIN LÄHDE: Materiaalin lähde oli ONIn vastatiedustelu MJ-12:a vastaan, jolla laivasto pyrki selvittämään totuuden siitä mitä oikeasti oli tapahtumassa. Laivasto (tai ainakin tuonaikainen laivasto jolle työskentelin) ei ollut mukana tässä. Eri aselajit ja valtio tekivät tämäntyyppisiä operaatioita toisiaan vastaan koko ajan. Tämän operaation tulos oli, että laivasto hankki itselleen toimintaa (teknologiaa) ja kontrolliinsa joitain projekteja.

Kuten voit nähdä, tämä tiedosto eroaa vain vähän aiemmasta. Ainoastaan muutama nimi on muutettu, jotta hämmennettäisiin valtiota tarpeeksi pitkän aikaa, jotta joku voisi varmistaa sen mitä olen sanonut olevan totta. Olen lisännyt informaatiota tähän tiedostoon, joka asettaa henkeni absoluuttiseen vaaraan. Olen lähettänyt kopion tästä tiedostosta ihmisille ympäri maata ja jatkan sen tekemistä. Lähettäkää tämä tiedosto niin monelle kuin mahdollista, ja ehkäpä se suojelee minua, mutta epäilen kuitenkin.

HISTORIA TUOMITSEE MINUT JA TÄMÄN INFORMAATION EIKÄ MINULLA OLE PELKOA SIITÄ TUOMIOSTA. VANNON ETTÄ TÄMÄ INFORMAATIO ON TOTTA JA OIKEIN PARHAAN TIETONI MUKAAN.

Haluan kiittää kaikkia, jotka ovat auttaneet minua tutkimuksissani, heidän kärsivällisyydestään ja ymmärryksestään. Olen teille velkaa enemmän kuin voin koskaan maksaa takaisin.

Lopuksi, ei ole väliä kuka on oikeassa ja kuka väärässä tai onko projektin nimi oikein tai väärin. Sillä on väliä kuka työskentelee kenelle ja mikä on mitäkin. Se tulisi olla nyt jo ilmiselvää, että jotain karmaisevaa ja hirvittävän väärää on käynnissä, johon liittyy valtio ja UFO-ilmiö. Meidän tulee kaikkien liittyä yhteen ja paljastaa se nyt.

Olen tehnyt osuuteni parhaan kykyni mukaan. En voi lisätä enempää paitsi todistukseni kongressissa tai oikeusistuimessa, että sen mitä näin ja olen tähän tiedostoon kirjoittanut on kaikki totta ja näin sen omin silmin.

Kaikki aiemmassa tiedostossa, joka ei ole tämän kanssa ristiriidassa, on totta ja oikein parhaan tietoni mukaan, ja osa siitä on peräisin tutkimuksesta ja lähteistä. Voit yhdistää tiedostot ja saada näin kokonaiskuvan. Heitä menemään se informaatio joka on ristiriidassa sen kanssa mitä tässä tiedostossa lukee.

Tähän informaatioon ei tulla tekemään lisäyksiä tai korjauksia. Tiedosto on kokonainen ja historia sen tuomitsee. Joskus tulevaisuudessa tarkat näkemäni paperit tulevat esiin, ja näette itse tarkan informaation mitä niissä lukee.

Milton William Cooper

Huom: Viranomaiset tappoivat William Cooperin marraskuun 5. päivä 2001

 

Artikkelin julkaissut The Watcher Files

Tilannearvio: UFO-paljastuksen kaksi osapuolta

Kirjoittanut Bryce Zabel

Voivatko UFO-paljastusdebatin kaksi osapuolta olla molemmat samaan aikaan oikeassa ja väärässä? Vaikka meillä onkin oikeus saada tietää, kestämmekö me kuulla totuuden?

Minä olen yksi niistä ihmisistä, joka on puhunut UFO-todellisuuden paljastuksen puolesta ikuisuudelta tuntuvan ajan. Se on keskeinen teema ensimmäisen käsikirjoittamani elokuvan Official Denial (Syfy Channel) juonessa, ja jopa 20 tuntisessa avaruusolentojen hyökkäysteemalla varustetussa sarjassa Dark Skies (NBC). Aivan kuin tuossa ei olisi tarpeeksi, minä kirjoitin yhdessä Richard Dolanin kanssa kokonaisen kirjan mitä paljastuksesta mahdollisesti seuraa yhteiskunnalle ja maallisille instituutioille, A.D. After Disclosure. Se on ollut pakkomielteeni jo neljännesvuosisadan ajan.

Et kestä totuutta

Elokuvassa A Few Good Men, Jack Nicholsonin esittämä eversti Jessep huutaa mielipiteensä Tom Cruisen luutnantti Daniel Kaffeelle. Jessep yksinkertaisesti uskoo, että demokratian pitää tehdä joitain asioita, jotka vaativat kovempia kansalaisia pitämään meitä muita turvassa millä tahansa keinolla, ja että meidän ei oikeasti tarvitse saada kuulla totuutta.

Tämä argumentti on selvästi ollut voitolla usean vuosikymmenen ajan, käytännössä siitä lähtien kun lentävät lautaset vuonna 1947 alkoivat lennellä taivaalla, joista Kenneth Arnold tuli tunnetuksi Washingtonin osavaltiossa, sekä myös ensin myönnetty mutta sitten kiistetty Roswellin maahansyöksy New Mexicon autiomaassa samana vuonna.

Ihmisillä on oikeus tietää

Oikeus tietää -näkökanta on otettu taas käyttöön selittämään kaikki mahdollinen Watergaten kuulemisista FOIA-lakiin. Idea on, että salaisuuksia ei tulisi saada pitää salassa ikuisesti, ja että portinvartijoiden tulee astua sivuun muulloin paitsi kansallisen turvallisuuden uhkien tapauksessa, ja silloinkaan asioita ei saa salata pitkään.

Ei ole epäilystäkään etteikö tämä argumentti olisi ollut tappiollinen toisen maailmansodan loputtua. Huolimatta tuhansista armeijan, poliisin ja tavallisten kansalaisten tekemistä havainnoista, sekä havaintoja tukevista tutka- ja valokuva-aineistosta, valtio ja media tuntuvat ottaneen käyttöön salailun kaksi pilaria — kieltämisen ja pilkkaamisen.

1990-luvulla minulla oli kaksi projektia — yksi kokopitkä elokuva, toinen taas oli koko kauden mittainen sarja TV-verkossa — jotka molemmat käsittelivät metaforallisesti ja konkreettisesti faktoja UFO-paljastusta vastaan sekä sen puolesta. Syvennyin aiheeseen sekä Official Denialissa että Dark Skiesissa.

Hollywoodissa ei voi vain kirjoittaa esseetä tällaisista asioista. On pakko rakentaa hahmoja ja antaa heidän sanoa se mitä oikeasti ajattelet. Minun tapauksessani molemmissa projektteissa minä konstruoin kaksi hahmoa, jotka tarkastelivat UFO-salailua kokonaan eri tavoin.

Official Denial

Tämän elokuvan perusajatus (ensimmäinen silloisen Sci-Fi Channelin tuottama oma elokuva) lähti käyntiin abduktiolla. Päähenkilö Paul Corliss oli nuorimies, joka pyöritti taimipuutarhaa ja koitti käsitellä sitä, että Harmaat olivat siepanneet häne. Hänen oma vaimonsa ei uskonut häntä, hänen terapeuttinsa ajatteli hänen olevan hullu, mutta Yhdysvaltain hallitus oli muuta mieltä. Armeijan leivissä olevat Majestic-12:lle työskentelevät miehet tiesivät, että Corliss puhui totta. Joten he piuhoittivat hänen kotinsa mikrofoneilla ja odottivat tämän tapahtumista uudestaan. Heidän suunnistelmansa oli nimeltään “Operation: Forced Encounter”, jossa heidän tarkoituksenaan oli ampua alas UFO, repiä se palasiksi takaisinmallintamista varten ja kuulustella eloonjääneitä, jos niitä oli yhtään.

Kuten osoittautui, yksi avaruusolento selvisi, mutta hän ei halunnut puhua kenellekään univormulliselle. Lopulta Majestic-12:n johtaja, kenraali Kenneth Spaulding (Chad Everett) päätti heittää noppaa ja tuoda Corlissin (Parker Stevenson) paikalle ja katsoa josko avaruusolento olisi hänen kanssaan juttutuulella, sillä avaruusolennot ovat olleet kiinnostuneet hänestä useammin kuin kerran.

Tämä kohtaus Spauldingin ja Corlissin kanssa tapahtui Majestic-12:n päämajassa. Avaruusolennon ruumiinavaushahmo on vanhanaikainen ja parhaimmilaankin marginaalinen erikoistehoste, joten keskitytään kuuntelemaan vuorosanoja:

Filmi on viihdyttävä monin tavoin, ei vähintään loppujuonen takia, jossa paljastuu että kyse ei ole siitä mistä nämä olennot tulevat, vaan milloin. Ne ovat meitä itsejämme tulevaisuudesta.

Filmi antaa Spauldingille armeijan näkökulman, esittää ideaa siitä että vaikka totuuden puhuminen voi kuulostaa hyvältä, kansa ei suhtautuisi siihen hyvin. Corliss ottaa sellaisen miehen näkökulman, jonka mielestä totuus tekee vapaaksi ja huolimatta siitä miten kamalia uutiset ovat, sen tietäminen on parempaa kuin salailun syövyttävän hinnan maksaminen. Tärkeä ero tässä on, että molemmat miehet käyttäytyvät omalla tavallaan hyvästä syystä. Spauldin on patriootti, joka uskoo tekevänsä parhaansa oman maansa puolesta. Corliss on tavan mies, joka tietää että sellaisen kohtelun saaminen viranomaisilta tai avaruusolennoilta on väärin.

Dark Skies

Useita vuosia Official Denialin lähetyksen jälkeen myin NBC:lle televisiosarjan yhdessä Brent Friedmanin kanssa. Dark Skies kertoo tarinan John Loengardista, naivista juuri yliopistosta valmistuneesta, joka tulee Washington, D.C.:een työskentelemään John Kennedyn “New Frontierin” parissa.

Hänen kongressiedustajapomonsa panee hänet etsimään budjettileikkauskohteita ja ehdottaa, että lentävät lautaset ja Project Blue Book voisivat olla hyvä paikka aloittaa. Loengard tekee hommansa hyvin, puskee eri salailun kerrosten läpi, ja löytää perukoilta Majestic-12:n.

MJ-12 -pomona toimii kapteeni Frank Bach, suoraan laivaston tiedustelupalvelusta. Bach sanoo Loengardille, että hän on nyt päässyt salaiseen organisaatioon, ja että hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin työskennellä salaisuuden säilyttämisen puolesta. Loengardista tulee Man-in-Black vuonna 1961.

Tämä kohtaus tapahtuu Kuuban ohjuskriisin aikaan vuonna 1962. Loengard yksinkertaisesti ei voi uskoa, että Amerikan JFK ja Neuvostoliiton Nikita Hruštšov aikovat räjäyttää koko maailman ilmaan, kun otetaan huomioon se uhka minkä valloittaja-avaruusolennot heihin kohdistavat. Hän tekee pahimman synnin, menee Bachin kotiin ja vaatii vastauksia. Silloin hän saa kuulla, että salaisuuden sisällä on toinen salaisuus:

Tämä kohtaus on puolivälissä kaksituntista pilottijaksoa (käsikirjoitus oli Writers Guild of American palkintoehdokkaana). Pilotissa Loengard saa käsiinsä UFOn palasen Roswellin maahansyöksystä, vie sen Bobby Kennedylle joka sanoo hänelle, että JFK aikoo kertoa Amerikan kansalle mitä tapahtuu heti kun hän voittaa vuoden 1964 vaalit. Pätkän lopussa Kennedy murhataan Dallasissa, ja samalla menevät myös UFO-paljastushaaveet.

Tämän jälkeisissä 18 tunnissa jaksoja Bach ja Loengard ovat eri mieltä ja tappelevat paljastusasiasta niin monin eri tavoin kuin vain on kuviteltavissa. Bach on täysin sinut salailun kanssa, kun taas Loengard aktiivisesti taistelee salailun lopettamiseksi ja totuuden tuomiseksi Amerikan kansalle ja maailmalle.

Meillä käsillämme oleva kysymys tänä päivänä on, kuitenkin, kykenemmekö me Yhdysvaltain (ja myös koko maailman) kansalaiset kestämään totuuden.

On sanottu, että yhteiskunta romahtaisi kun me kamppailemme tilasta kutistuvassa universumissa, samaan tapaan kuin alkuperäiskansat tuhoutuivat siirtomaavaltojen ja konkistadorien jaloissa. Silti me tiedämme kuitenkin niin vähän siitä mitä nämä Muut edustavat ja mitä he haluavat ja se on täysin mahdotonta selvittää. Tämä varmastikin voi olla ongelma. Mutta onko ratkaisuna epätoivoisesti pitää yllä valhetta, joka on hajoamassa käsiin? Vai tuoko se meidät yhteen niin, että me voimme avoimesti keskustella vaihtoehdoistamme?

Vaikka ymmärrän molempien osapuolten kantoja riittävästi kirjoittaakseni hahmon kuten kenraali Spaulding tai kapteeni Bach, on reilua sanoa että jopa he eivät todennäköisesti myöntäisi sitä, että vuonna 2021 maailma on muuttunut riittävästi ja että on aika päästää irti vanhoista kannoista.

Pointti on, että me emme tiedä miten ihmiskunta reagoisi saadessaan kuulla, että me emme ole yksin. Eikä ole oikein, että joku eliittiryhmä saa päättää koko Maapallon puolesta. Sympatiani ovat Paul Corlissin ja John Loengardin puolella.

Porukka, joka uskoo että me emme kestä totuutta, on aikansa elänyt. Ne, jotka uskovat että Me Kansa olemme oikeutettuja saamaan tiedon, tulisi päästää hoitamaan asiaa nyt.

Artikkelin julkaissut medium.com

MJ-12 erikoistutkimusagentin paljastuksia

Michael Wolf, trilogiassaan THE CATCHERS OF HEAVEN esittää seuraavan ’disclaimerin’ kirjansa alussa:

”Seuraavia tapahtumia, jotka kuvaavat Yhdysvaltojen, entisen Neuvostoliiton sosialistitasavaltojen, Ranskan, Belgian, Italian, Saksan, Israelin ja Britannian mukanaoloa, virallisesti, kaikkien näiden valtioiden esittämien todistusten pohjalta, ei koskaan tapahtunut.”

Sattumalta kirjoittaja ilmaisee syvän huolensa tämän planeetan lapsista sekä siitä perinnöstä minkä me heille jätämme, ja täten hän ohjaa kaikki työstään saamat rojaltit lapsia auttavalle järjestölle.

Joitain kirjassa (the Trilogy) esitettyjä pointteja:

Mustan budjetin operaatiot käyttävät CIA:n huumeiden myynnistä saamia miljardeja dollareita. Ne on luokiteltu huippusalaistakin salaisemmaksi, Above Top Secret, ja näin mitkään liittovaltion tilintarkastajat eivät pääse niihin käsiksi, joilla on ainoastaan ”salainen” tai ”huippusalainen” turvallisuusluokitus.

— Me elämme nyt, 1900-luvun lopulla, säännellyssä-verotetussa-inflatoidussa talouden orjajärjestelmässä, joka on huolellisesti suunniteltu palvelemaan eliittiä.

— Kirjan kirjoittajalla on eräitä maailman korkeimpia turvallisuusluokituksia, ja hän on raportoinut suoraan Yhdysvaltain presidentille, vaikka hänen tietonsa ja pitämänsä briiffaukset kosmisista asioista ovat ylittäneet hänen esimiestensä tiedot monissa eri aiheissa. Hän sai varoituksen kirjoittaessaan kirjaa — joka sisältää arkaluonteista informaatiota, joka käsittelee kuitenkin suurimmaksi osaksi hänen interaktioitaan hänen ystävien ja perheensä kanssa tässä ja muissa maailmoissa — ystäviltään ja muilta sisäpiiriläisiltä MJ-12:ssa.

Wolf kuitenkin valitsi mennä ja julkaista kirjan, sillä hänen mielestään meillä on oikeus saada tietää mitä oikeasti tapahtuu, ja ”lasten” sekä planeetan tulevaisuuden hyväksi, kiroten ”IKUINEN VIHAMIELISYYS NIIDEN NISKOILLE JOTKA IHMISEN MIELTÄ HALLITSEVAT.” Sellainen tyrannia hänen mukaansa ”ON LOPUTTAVA NYT!” Lisäksi Wold sanoo, että monet uuden sukupolven nuoremmat poliitikot ja tiedusteluagentit yrittävät korjata aiemman hallinnon itsetuhoisia päätöksiä avaruusolentojen skenaariossa. — Kirjan kirjoittaja väittää olevansa geneettisesti muokattu ihminen, joka on tullut Maan ulkopuolisesta ’pohjoismaisestageenilinjasta ja hänet on asetettu tänne planeetalle tiettyä tarkoitusta varten. Hänellä oli keskimääräista nerokkaampi mentaliteetti, mikä teki hänestä tiedustelurekrytoijan unelman. Jopa presidentti oli tietoinen hänen kyvyistään ja kaipaili hänen asiantuntemustaan. Hänen kehittynyt mielensä johti hänen mukanaoloonsa supersalaisessa projektissa, jossa kehitettiin oikeaa kyberkloonattua humanoidia, jolla oli itseohjelmoiva tekoäly — sekä muita projekteja joissa oli superkehittynyttä kvanttimekaniikkaa, josta ei koskaan kuulekaan julkisesti, ainakaan vielä moneen vuoteen.

Michael Wolf kasvatettiin juutalaisessa perheessä ja hän on kokenut sieppauksia/kontakteja aina lapsuudesta asti, niinkuin teki myös hänen ihmisäitinsä, josta tuli hänen olemassaolon ’isäntäorganismi’ täällä Maapallolla. Kirjoittaja väittää myös, että hänellä on geneettinen ’veli nimeltään’ SA, joka toimi tai toimii ALLIANSSIN Prinssinä, pohjoismaisten avaruusolentojen kollektiivi Altair Aquilasta, joka tekee yhteistyötä KORPORAATION kanssa Harmaiden lajikollektiivista.

Vaikka ihmisten ALLIANSSI ja Harmaiden KORPORAATIO ovat kanssakäymisissä [tai ainakin aiemmin ovat olleet] keskenään, pohjoismaisten ’Allianssi’ on MYÖS pitänyt kontaktia MAAILMOJEN LIITTOON.

HarmaidenKorporaatio’ puolestaan on pitänyt yhteyttä niinkutsuttuun ORIONIN YHTENÄISIIN ROTUIHIN. MAJESTIC-12 organisaatio oli tietoinen KOLMESTA liittoutuneesta ryhmästä,

  • humanoidi-reptiloidi KORPORAATIO/ALLIANSSI
  • pääosin humanoidi MAAILMOJEN LIITTY (FOW)
  • pääosin reptiloidi ORIONIN YHDISTYNEET RODUT (URO)

— ’Mustat’ ohjelmat on sen nimisiä oletettavasti, koska kukaan ei pysty ’valaisemaan’ niiden toimintaa ja paljastamaan niitten sisäistä korruptiota. Agentti Wolfin mukaan valtioiden sisässä voi olla valtioita, joiden sisässä on valtioita, ja ”mustat” eli salaiset hallitukset ovat näkymättömiä vaaleilla valituille hallituksille.

–On olemassa ’pohjoismaisia’ avaruusolentoja, jotka kävelevät suurimpien kaupunkien kaduilla Maapallolla, joista ketään ei tiedä keitä he oikeasti ovat.

— Kirjan kirjoittaja tunsi tri. Edward Tellerin, vetypommin kehittäjän, henkilökohtaisesti.

— Kirjan kirjoittaja oli jäsen organisaatiossa nimeltä ALPHACOM Team.

— Kirjan kirjoittajan luona kerran vieraili kaksi FBI/NSC -agenttia, jotka muistuttivat häntä siitä, etä hänen briiffaukset avaruusolentoaiheesta tulee pysyä salaisina ”kunnes kaikki on selvää” kuinka ei luoda massapaniikkia tai yhteiskunnan epävakautta.

(Huom: Oikeasti kosminen skenaario tuntuu vähemmän ”selvältä” tässä kohtaa, mitä moniin tulee, joten sellainen tekosyy tulisi olla KÄYTTÖKELVOTON jo tässä vaiheessa. — Branton)

— Kirjan kirjoittaja sanoo, että hyperspatiaalisessa ympäristössä, käyttäen aluksella tuotettuja gravitaatioaaltoja, nopeus ei niinkään kasva, vaan suhteellinen aika-avaruus, kun siihen kohdistuu gravitaatioaaltojen kaltainen voima, joka PIENENTÄÄ omaa vaikutustaan hyperavaruuskentässä, joka on luotu aluksen rungon ympärille, jolloin avaruus-aika muuttuu ’poimuuntuu’. Einstein-Rosenin silta, ’madonreikä’, joka on luotu gravitaatiolla avaruuteen, on vain yksi esimerkki.

STAR TREK -skenaario voi perustua oikeaan todellisuuteen! Keinotekoisesti luodut gravitaatioaallot voivat teoreettisesti pienentää ajan lähelle nollaa ja kiihtyvyyden lähelle ääretöntä. Einsteinilla oli vain ongelma gravitaation kanssa hänen yhtenäiskenttäteoriassaan, sillä se e i tuntunut sopivan siihen, vaikka hän tuli päätelmään että gravitaatio ja kiihtyvyys liittyivät jollain tavalla toisiinsa. Sellaisella matkustamisella ei liikuta avaruudessa itsessään, vaan avaruus taipuu itseensä gravitaatioaaltojen vaikuttaessa aikaan…

— Kirjan kirjoittaja viittaa Theodore Kaluzan työhön, joka käytti viidennen ulottuvuuden käsitettä algebraaisesti yhdistämään Einsteinin neliulotteisen gravitaation Maxwellin sähkömagnetiikkaan, ja tämä avaruus-aika sitten laajennettiin viiteen ulottuvuuteen neljän sijaan, mikä oli myöhemmän relaatioiden yhtenäistämisen teoreettisen kehityksen pohjana. Kirjoittaja puhuu kvanttimekaniikan teorioista ja laskuista, jotka mahdollistavat niinkin monta kuin 12 ulottuvuutta, kuitenkin hän varoittaa, että täytyy olla varovainen, sillä normaalit ”ihmislogiikan” lait tuntuvat hajoavan mitä lähemmäs mennään todellisuuden aliatomi- tai kvanttitasoja.

— Luonnonkatastrofi voi olla käsillämme, kun ottaa huomioon että vuonna 1950 neljäsosa planeetan pinnasta oli metsiä täynnä, kun taas nyt alle viidesosa, ja meret eivät voi imeä kaikkea ylimääräistä hiilidioksidia ilmakehästä.

JASON-projekti oli olemassa, ja se lakkautettiin Vietnamin sodan jälkeen.

— Vapunpäivänä 1975, kaksi Zeta Reticulin Harmaata esittelivät 100-prosenttista voimaa nettona tuottavaa annihilaatioreaktiota suhteellisen pienessä antimateriareaktorissa, kahdelle peitehenkilöllisyydellä esiintyneelle tieteentekijälle Area 51:n alla olevissa tunneleissa käyttäen superpainavaa alkuainetta, pommittaen sitä protoneilla. One Ret. Four [slangitermi Zeta II -järjestelmän neljännen planeetan presidentille] esitteli sitä ja vaati ensin, että kaikki kiväärit ja erityisesti ammukset poistetaan huoneesta.

Eliitin vartio kieltäytyi antamasta pois aseitaan, ja tilannetta seuranneessa kaoottisessa sekasotkussa ja mekkalassa yksi avaruusolento, kaksi tieteentekijää ja 41 armeijan henkilöä kuoli, yksinkertaisesti siksi koska turvallisuudesta vastuussa ollut eversti kyseenalaisti Harmaan käskyt. Yksi tapahtuman silminnäkijä selvisi. Kaikki ihmiset olivat kuolleet päähän kohdistuneista vammoista ja aivokudokselle aiheutuneesta vahingosta. Koska tilanteen silminnäkijä ei ollut nähnyt mitään asetta, kirjoittaja oli ehdottanut, että Harmaat olisivat saattaneet kyetä käyttämään mieltään aseena, käyttäen aivojaan biokemiallisena piirinä, jonka avulla kanavoida sähkömagneettista energiaa tiettyjä neuraalipolkuja tai kaavoja käyttäen.

Hänen mukaansa tämä voisi selittää sen miksi Harmailla on kyky kävellä tai siirtyä kiinteän aineen läpi, lukea mieliä, lähettää mentaalisia viestejä ja kyetä nostamaan itsensä sekä siepatut ilmaan ilman minkäänlaista laitteistoa. Valtion ja Harmaiden välinen vaihdanta tietyiltä osin loppui tähän tapaukseen.

(Huom: Muut lähteet vihjaavat, että tämä oli ainoa tällainen tapaus, ja että muut tapaukset ovat sattuneet avaruusolentojen ja ihmistieteentekijöiden, -työntekijöiden ja -sotilaiden kuolemisten tai katoamisten takia. — Branton)

— Harmaa kertoi kirjoittajalle, että hänen geneettinen pohjoismaalainenveljensäPrinssi ANON SA RA oli mukana ”ajamassa ihmisten asiaa KORPORAATIOn edessä”. (Ilmeisesti heillä on varsin korkea kuva itsestään sieluttomina olentoina ja he pitävät ihmisiä alhaisina, kun ottaa huomioon että monia ihmisiä pidetään reptiliaani-KORPORAATIOSSA arvottomina. — Branton)

ALPHACOM Team, johon Michael Wolf liittyi, oli tai on Majestic 12:n erikoitutkimusryhmän (Special Studies Group), eli MJ12SSG:n, pääjärjestö.

— Kirjoittaja perusti organisaation nimeltä Project DART [Defense Alien Research Training], C&E Teamien yhteyteen.

— Kirjoittaja oli tietoinen seuraavista maanalaisista tukikohdista: Luke, Nevada; Roswell, New Mexico; Dayton, Ohio; DULCE, NEW MEXICO; Nellis, Area S-51 & S-4, Nevada; MJ-12 tapaamispaikka Greenbriar Hotelin alla White Sulphur Springsissa, Länsi-Virginiassa; ”Raven Rock” eli ”Site R-0001”; Mt. Weather, lähellä Bluemontia, Virginiassa; Mt. Poney, lähellä Culpeperia, Virginiassa; Viewtree Mountainin laitos; Manzano Mountainin laitos jossa raitiotie yhdistää tunnelissa Kirtlandin ilmatukikohdan ja Sandia National Labsin New Mexicossa; ja arviolta 12 muuta maanalaista laitosta ”joita ei edes voi mainita nimeltä”. Joillain niistä ei ole nimiä, toisilla on pelkästään paikkanumero.

— Tiedusteluyhteisössä ei ole erimielisyyttä niiden, jotka haluavat yrittää jatkaa neuvotteluja Harmaiden kanssa, ja niiden, jotka haluavat sotilastoimia Harmaita vastaan, välillä. Kirjoittaja sanoo, että Harmaat ovat siepanneet hänet ja useat muut MJ-12:ssa ja manipuloineet heitä lapsuudestaan asti [tai ’pesiytetty’, voitaisiin sanoa], mikä viittaa siihen, että Harmaat itsessään ovat manipuloineet nämä henkilöt heidän asemiinsa sotilastiedustelussa.

Tämä ei välttämättä tarkoita, että Michael Wolfin kaltaisten miesten oli tarkoituksella riskeerattava kansallinen turvallisuus Harmaiden kollektiivin hyväksi, se voi tarkoittaa, että he olivat niitä joiden kanssa me olemme joutuneet elämään ja sen seurauksena he joutuivat ehdollistamisen kohteiksi. Kirjoittaja tuntuu olevan Harmaiden kanssa käytävien neuvottelujen PUOLELLA ja täten hän haluaa ylläpitää diplomaattisuhteita heihin, erityisesti koska Harmaat ”riitelevät ihmiskunnan olemassaolosta”.

(Huom: Tämä vaikuttaa vanhalta ”lepyttele vihollista”-taktiikalta, jota Neville Chamberlain yritti käyttää Hitleriin antamalla Tsekkoslovakian hullulle diktaattorille lepytelläkseen hänen valloitushaluaan. Itse asiassa se vain kasvatti Hitlerin nälkää ja urheutta, ja hän alkoi pitää liittoutuneita pateettisina pelkureina, jotka olisivat halukkaita antautumaan hänen vaatimuksilleen ja uhkailuilleen. Ovatko jotkut MJ-12 jäsenet ovat tehneet tämän saman virheen Harmaiden kanssa? — Branton)

Kaikki tämä ei tarkoita, että Harmaat ovat täysin vailla toivoa, kun ottaa huomiooon että eräs Harmaista, nimeltään Kolta, oli alkanut näyttää emotionaalisen individualismin merkkejä johtuen hänen läheisestä yhteydestään kirjoittajaan. Viittaamalla ’Harmaisiin’, me useimmassa tapauksessa puhumme yksilöllisyyden tukahduttavasta KOLLEKTIIVIMIELESTÄ. MJ-12 ALPHACOM -tiimi, jota kirjoittaja johti, sekä jotkut MJ-12:n politiikat itsessään, ovat joutuneet kiistan kohteiksi eräässä toisessa organisaatiossa laivaston tiedustelussa, nimeltään Kabaali.

MJ-12 on tai oli Harmaiden kanssa neuvottelujen puolella, erityisesti korkeammilla MAJIC-tasoilla, jotka kytkeytyvät globaaliin valtaryhmittymiin kuten Rockefellerit jne. Eräiden toisten raporttien mukaan, jotkut MJ-12:n segmentit ovat NYT työskentelemässä pohjoismaisten tai ’hyväntahtoisten’ voimien kanssa Area 51:lla ja muualla kehittämässä puolustusta Harmaita vastaan, reaktiona heidän jatkuviin sopimusrikkomuksiinsa.

Joten MJ-12 tuntuu olevan sirpaloitunut eri faktioiksi, jossa jotkut tahot ajavat neuvottelutulokulmaa, toiset tuhoamista, toiset ajavat neuvottelujen jatkamista sekä Maapallon ”Tähtien Sota”-asevoimien kehittämistä mikäli neuvottelut menevät mönkään. Kabaali itsessään on paljon vähemmän heiveröinen aikeissaan eikä selittele niitä mitenkään. Ilmeisesti he uskovat, että on olemassa tarpeeksi näyttöä aiemmista interaktioista Harmaiden kanssa siitä, että he eivät KOSKAAN pidä mitään sopimusta, ja että ainoa ’neuvottelu’ jota he ymmärtävät on voimankäyttö!

Kuten ’Scotty’ vanhasta STAR TREK -sarjasta muistetaan sanoneen, ”Joskus paras neuvottelija on täyteen ladattu vaiheisase!” Vaikka Kabaali ja COM-12 voivat olla ylenpalttisen militantteja tekemisissään Harmaiden kanssa, voitko todella syyttä heitä? Kabaalin jne. mukaan, Harmaat ovat toistuvasti näyttäneet meille, että heihin EI voi luottaa ja näin mitään neuvotteluja ei tulisi yrittää tai sallia. Colm McGrath, laivaston alivaltiosihteeri, perusti CABAL-viraston, sekä eri projekteja, jotka liittyävt partikkeliaseisiin ja hybrideihin, joita on tarkoitus käyttää EBEjä tai Harmaita vastaan — sekä varmaankin ehdän reptiloidijohtajiaan vastaan myös.

— Kirjoittajan ”kotimaailma” [niinkutsuttu, siinä mielessä että hänellä oli Terralainen äiti ja ilmeisesti ’pohjoismaalainen’ isä, niinkuin suurella määrällä nuoria miehiä ja naisia nyt, joilla on geenejä Maan ulkopuolelta] oli ALTAIRA, neljäs planeetta auringosta nimeltä ALTAIR, erittäin kirkas kaksoistähti AQUILAn tähtikuviossa 15.7 valovuoden päässä SOL:sta. Altair 4 tunnetaan myös sen kahdesta kuusta, Altair 1 ja Altair 2.

Ilmakehä tällä planeetalla, jossa asuu sekä Harmaita että pohjoismaisia avaruusolentoja, on kontrolloitu — siellä ei ole mitään turbulenssia eikä rajuja sääilmiöitä. Avaruusolentojen alukset, jotka vierailevat Maapallolla ja muissa villeillä planeetoilla, saattavat pitää vaikeana navigoitavana arvaamatonta ilmakehäämme. Altarassa tai Altair 4:lla on neljä ilmaan nostettua kaupunkia, jotka ovat tasapainossa ja leijuvat pysyvästi ilmassa painovoima-A -aaltojen avulla.

Kirjoittajan pohjoismainen veli, Prinssi ANON SA RA, on ihmismoderaattori ja KORPORAATIO / ALLIANSSIN johtoneuvoston puheenjohtaja, joka sijaitsee Altairalla.

(Huom: Korporaatio/Allianssi on tai oli Harmaiden/Ashtarin kollektiivi, vaikka vaikuttaakin siltä että Harmaat ovat tukahduttaneet kaiken ihmisten enemmistövallan TAI tasa-arvon ’neuvostossa’ huolimtta siitä, että ’puheenjohtaja’ oli pohjoismainen avaruusolento. Tämä saattaa olla sama juoni kuin jotkin valtaa hinkuvat voimat Maapallolla ovat käyttäneet.

Nimittäin, tietyn kulttuurin salliminen valita minkä tahansa ’johtajan’ he vain haluavat — niin kauan kuin talousvallat ja ’neuvostot’ ovat HEIDÄN OMAN ’porukan’ johdossa. Jos Harmaista suurin osa ”riitelee ihmisten olemassaolosta” Altairilla, ja mahdollisesti myös Maapallolla… eikö silloin olisi meille reilua Maapallolla ”riidellä Harmaiden olemassaolosta” omalla planeetallamme, sekä Altairilla? Vaikka kyseessä ei ole ABSOLUUTTINEN kollektiivi kuten reptiliaanien imperiumi Draconiksella, Böötesilla, Orionissa ja Reticulissa, ’Ashtarin’ kollektiivi Altairissa ja muissa järjestelmissä on jatkuvasti yrittänyt ohittaa humanoidien yksilöllisyyden ja yrittänyt mukautua ja assimiloitua reptiliaanien ryhmämieleen… mikä on äärimmäistä diktatuuria ’yksilön’ vapautta vastaan.

Tämä voi olla suuri tekijä nykyisissä konflikteissa, joita on käynnissä reptiloidien ja humanoidien välillä Ashtarin tai Astarten kollektiivissa, konflikti joka on johtanut täyteen sotaan Sirius-B:llä ja muualla, jossa Ashtarin kollektiivi on dominantti. Se käy myös ilmi Michael Wolfin kirjoista, että yksi syistä miksi kirjoittaja uskoo rauhanomaisten neuvottelujen olevan pakko jatkua on, että niihin on vaikuttanut meidät geneettisesti LUONEIDEN Harmaiden PETOS.

Useat MJ-12 jäsenet uskovat myös tällä varsin kyseenalaisella tavalla, ja Harmaat ovat ilmeisesti manipuloineet heitä valta-asemiinsa heidän kohtaamisissaan. Harmaat/reptiliaanit ovat mahdollisesti geneettisesti muuttaneet tiettyjä ihmislinjoja historian saatossa, mutta kuitenkaan he eivät LUONEET rotuamme.

Sattumalta, perustuen useista riippumattomista lähteistä kerättyyn dataan, me voimme nyt luoda perusviitekehyksen kolmelle suurimmalle avaruusolentojen liitolle ja identifioida JOITAIN keskeisimpiä tähtijärjestelmiä tässä osassa galaksia, joka on joka on jokaisen liiton YTIMESSÄ:

  1. KORPORAATIOKOLLEKTIIVI — humanoideja, reptiloideja, Ashtarin kollektiivi, jne. Sijaitsee tähdistöissä: Altair Aquila, Sirius-B, Arcturus, Aldebaran, Zeta I Reticuli, Bernardin tähti, Bootes Centaurus, jne.;
  2. ANDROMEDAN FEDERAATIO — lähinnä humanoideja, mutta ei aivan pelkkkiä humanoideja. Andromedan tähtikuvion tukema Fedraatio, sijaitsee tähdistöissä: Taygeta Seulasissa, Vega Lyrassa, Iumma [Wolf 424], Procyon, Tau Ceti, Alpha Centauri, Epsilon Eridani, jne.;
  3. DRACONIKSEN IMPERIUMI — lähinnä reptiloideja, mutta ei aivan pelkkiä reptiloideja. Sijaitsee tähdistöissä: Alpha Draconis, Epsilon Bootes, Zeta II Reticuli, Polaris, Rigel Orionissa, Bellatrix Orionissa, Capella, jne.

Federaatio ja imperiumi erityisesti ovat sotineet keskenään vuosituhansien ajan meidän aurinkokunnassamme, Lyrassa, Seulasissa, Orionissa, Procyonilla, Reticulissa ja Siriuksella. On niitä, jotka uskovat, että Harmaat eivät kykene selättämään omaa sisäistä eläintään tai petomaisia vaistojaan, ja ovat tietoisia vähemmästä kuin he, jotka pyrkivät kuluttamaan ja lisäämään omaa valta-asemaansa ja ruokkimaan rajottamattomia halujaan, jopa silloinkin kun se tarkoittaa muiden kulttuurien tai maailmojen syömistä tai tuhoamista siinä samalla.

Tai, voitaisiin sanoa, että he toimivat ’heinäsirkkamentaliteetin’ alaisina. Koska kollektiivinen mielentila automaattisesti vastustaaa yksilöllistä suvereeniuden filosofiaa, joka edistää henkilökohtaista vapautta ja suvereeniutta, on niitä jotka uskovat, että Draconiksen/Harmaiden kollektiivi sen omasta tahdostaan ei voi eikä halua lopettaa ympäri galaksia tapahtuvia ihmiskulttuurien kaltoinkohteluita, ellei ihmiskulttuurit PAKOTA tekemään sitä niin, jotka ovat onnistuneet kesyttämään OMAN perustansa ja alemmat petomaiset vaistonsa.

Tämä voidaan saavuttaa ainoastaan niiden tapauksessa, joilla on korkeampi luonne kuin perusvaistojen petomainen fyysinen luonto, jotka kykenevät käyttämään ja harjoittamaan korkeampia henkisiä ja sielullisia voimiaan. Äärimmäinen filosofia olisi, että Harmaat/reptiloidit [ja jossain tapauksessa insektoidit tai geneettisesti muokatut reptiliaani-insektoidit tai insektoidihybridit] on PAKKO voittaa ja saattaa humanoidien absoluuttiseen ja ehdottomaan alaisuuteen tai ainakin valvontaan ilman minkäänlaista mahdollisuutta saada samanarvoisuutta tai ylemmyyttä ihmiskunnasta — luonnotonta yliemmyyttä, jonka he aikaisemmin historiassa ovat saavuttaneet heidän KOLLEKTIIVINSA tuloksena.

Muutoin he ovat ikuinen piikki ihmisrotujen lihassa ja uhka hyvinvoinnilla tai jopa olemassaololle lukemattomille tuleville sukupolville. KOLLEKTIIVI on ongelman ydin.

(Kun löytää kollektiivin keskuskontrollikoneet ja ’pesän’ ’kuningattaret’, löytöö koko ongelman ytimen. — Branton)

— Kirjoittaja esittää, että uusi kvanttitiede pyrkii hylkäämään universumin synnyn ”Alkuräjähdys”-teorian sekä myös teorian siitä, että universumi on rappeutumassa. Universumin rappeutumisen osoittamiseksi tieteentekijät joutuisivat osoittamaan, että protonit rappeutuvat, mitä he eivät ole kyenneet osoittamaan.

ALPHACOM-tiimi päästi joitain törmäyspaikoilta vangittuja Harmaita vapaaksi, mutta vasta sen jälkeen kun he olivat varmoja, että nämä Harmaat kykenisivät vetämään loogiset yhtäläisyysmerkit heidän Yhdysvaltain hallituksen ’vieraina’ kokemansa kauhun, pelon, paniikin ja säikähdyksen sekä abduktoitujen ihmishenkilöiden kokeman pelon ja uhriutumisen välillä, silloin kun ihmiset olivat vasten tahtoaan Harmaiden ’vieraita’.

ALPHACOM-tiimi sai kuulla, että Maapallolla on kasvava määrä nuoria miehiä ja naisia, jotka ovat puoliksi maalaisia ja puoliksi pohjoismaisia avaruusolentoja, olivatpa he siitä tietoisia tai eivät. Ilmeisesti he ovat täällä Maapallolla ottamassa osaa johonkin tärkeään tehtävään, ja useimmat heistä ovat hiljaisia tai tietämättään kontaktihenkilöitä heti syntymästä lähtien.

MJ12SSG Alphacom-tiimi valmisteltiin tekemään julkinen ilmoitus avaruusolennoista yhdessä vaiheessa, kuitenkin eräät ennustamattomat seikat johtivat siihen, että he lykkäsivät ”Suurta Ilmoitusta”.

— Kirjoittajan vaimo ja hänen ainoa poikansa kuolivat autokolarissa, sen jälkeen kun kirjoittaja vaikutti kokeneen tietoisuuden menettämisen ja he ajoivat alas jyrkänteeltä. Omituista kyllä, hänen vaimonsa ja poikansa eivät olleet romussa silloin kun heidän ruumiinsa löydettiin, vaikka Michael Wolfin koomassa ollut ruumis oli. Hänen alaisensa ja kenttäoperatiivinsa vihjasivat, että ’onnettomuus’ saattaa liittyä toisen tiedustelupalvelun häntä vastaan tekemiin toimiin.

— Kontaktikokemusten aikana kirjoittaja ’ystävystyi’ piipohjaiseen olentoon, joka oli ’adoptoinut’ hänet. Tämä olento oli oikeasti ELÄVÄ KULKUNEUVO tai avaruusalus, jolla oli oma tietoisuutensa ja identiteettinsä, jonka avaruusolennot olivat kehittäneet tai kasvattaneet jonkinlaisen prosessin seurauksena, joka on paljon kehittyneempi kuin oma teknologiamme, vaikka kirjoittaja halusikin myöntää, että valtio oli kehittänyt tekoälyalusta, virtuaalista ”lentävää tietokonetta”, jota saatettaisiin käyttää eri tarkoituksiin.

— Kirjoittaja oli mukana briiffaamassa armeijan upseereita useista eri maista koskien avaruusolentoja. Upseereita oli maista kuten Ranska, Israel, Venäjä, Japani, Belgia, Saksa, Tanska, Norja, Italia, Kanada, Meksiko jne. Jokaisella ulkomaan edustajalla oli mukanaan sotilaallinen ja tieteellinen tukitiimi. Eräs sellainen suurkokous pidettiin Wright Pattersonin ilmavoimien tukikohdassa, Daytonin lähellä, Ohiossa. Täällä on monikerroksinen maanalainen laitos, jossa säilytetään avaruusolentojen laitteita ja ruumiita, jotka on saatu haltuun useista maahansyöksyistä vuosikymmenien ajalta.

MJ-12 ei ole koskaan kyennyt briiffaamaan pohjoismaista tyyppiä olevaa avaruusolentoa aiemmin [ei ennenkuin pohjoismaiset ’virallisesti’ alkoivat työskennellä MJ-12:n eräiden segmenttine kanssa Area 51:lla, mahdollisesti jossain kohtaa 1980-luvulla, Dulcen tukikohdan tapauksen jälkeen]. Aiemmin he eivät olleet koskaan tavanneet vangiksi saatua pohjoismaista avaruusolentoa. Ilmeisesti olennot vain yksinkertaisesti sanoivat moikka ja katosivat.

(Huom: Muut lähteet väittävät, että monilla ’pohjoismaisten’ tyyppisillä olennoilla on luonnollinen kyky tulla esiin ja kadota kolmannessa ulottuvuudessa. Ilmesesti on myös kyky, jonka avulla heidän kaltaisensa voivat ”siirtää” omiaan pois? — Branton)

MJ12SSG Alphacom-tiimin tehtävän tavoitteet ovat/olivat määrittää vierailujen laajuus, vierailijoiden lukumäärä ja tyyppi, sekä mistä syystä he vierailivat, ihmisten tekemiset heidän kanssaan nyt ja aiemmin, sekä useita muita aiheita kuten,

  • tiedustelutietoa jokaisesta vierailijarodusta
  • heidän sosiologiansa
  • etiikka
  • moraali tai lait
  • kosmologiat
  • teknisen kehityksen taso
  • ja erityisesti se miten me voimme neuvotella heidän kanssaan ja valmistautua siihen

  Artikkelin julkaissut Biblioteca Pleyades

MJ-12 komitean sisäpiiriläinen paljastaa salaisuudet

kirjoittanut Richard Boylan, Ph.D.

Tri. Michael Wolf on vuodesta 1979 palvellut tieteellisenä konsulttina presidentille ja kansallisen turvallisuuden neuvostolle avaruusolento- ja UFO-asiassa. Tri. Wolf on jäsen UFO-salaisuutta hallinnoivassa Special Studies Groupissa (SSG) (YK:n turvallisuusneuvoston salaisen MJ-12 komitean amerikkalaiskomponentti), ja hän on ollut SSG:a johtavan viraston, Alphacom Teamin, johdossa, joka on suoraan yhteydessä Tähtivierailijoihin.

Aiemmin hän on työskennellyt ilmavoimien everstinä, pilottina, lentokirurgina sekä vastatiedustelu-upseerina CIA:lle ja NSA:lle. Hän neurologian lääketieteen tohtori, teoreettisen fysiikan tohtori, tietojenkäsittelytieteen tohtori, oikeustieteen tohtori, sähkömagnetiikan maisteri ja biogenetiikan kandi.

Tri. Wolf on päättänyt paljastaa maailmalle mitä hän on saanut tietää salaisissa valtion ohjelmissa toimiessaan vierailevista Tähtivierailijoiden kulttuureista, ”koska meillä [kansa] on oikeus tietää.” Hänen kirjansa The Catchers of Heaven (1996) sisältää monia hänen paljastuksistaan.

Tri. Wolf sanoo, että tärkein Alphacom Teamin tehtävä oli jatkaa neuvotteluja vierailevien Tähtikansojen kanssa. 50- ja 60-luvuilla Yhdysvallat alkoi neuvotella salaista sopimusta Zetojen (niinkutsutut Harmaat) kanssa, jotka ovat tulleet Zeta Reticuli -tähdistön neljänneltä planeetalta, sekä muiden Tähtikansojen kanssa, mutta näitä sopimuksia ei koskaan ratifioitu, niinkuin perustuslaki edellyttää. Zetat jakoivat jonkin verran teknologista tietoaan valtion tieteentekijöille, ilmeisesti usein silloin kun he olivat vankeina ”vierailemassa” turvallisissa, maanalaisissa armeijan laitoksissa Nevadassa, New Mexicossa ja muualla.

Tähtivierailijat ovat antaneet Yhdysvalloille joitain heidän antigravitaatioaluksiaan ja huomattavan määrän polttoainetta siihen (alkuaine 115).

Toukokuun 1. päivänä 1975, erään sellaisen teknologiansiirron aikaan Nevadassa tähtivierailija esitteli antimateriareaktoria. Johtava Zeta pyysi tilaisuuden johdossa olevaa, Tähtivierailijoita vartioinutta Delta-joukkojen everstiä poistamaan kaikki kiväärit ja ammukset huoneesta, jotta ne eivät vahingossa räjähtäisi energian purkausten ansiosta. Vartijat kieltäytyivät, ja tästä seuranneet räjähdykset ja mekkala johti siihen, että vartija avasi tulen Zetoja kohden. Yksi Zeta, kaksi tieteentekijää ja 41 armeijan henkilöä kuoli. Eräs vartija jäi henkiin todistamaan, että Zetat olivat ilmeisesti suunnanneet mentaalista energiaa puolustaakseen itseään ja työntämään pois erään hyökänneen Delta-joukkojen sotilaan. Tri. Wolf sanoo, että ”tämä tapaus lopetti eräät vaihdannat (Zetojen kanssa)”.

Valtion tieteentekijät oppivat kloonausteknologian Tähtivierailijoilta. Hiottuaan huippuunsa kloonauksen eläimillä, tri. Wolf ja hänen kumppanit kloonasivat tekoälyihmisen, ”J-Type Omega”, osana Project SENTINELiä, yritystä luoda superälykäs, supervoimakas supersotilas, joka seuraisi käskyjä ilman pelkoa tai kyseenalaistamista. Tämä J-Type -klooni terminoitiin, koska se ei totellut käskyä tappaa viaton koira (tri. Wolf oli salaa ohjelmoinut etiikkaa hänen keinoälyynsä).

Wolf sanoo, että Tähtikansat eivät pidä maailman pakkomielteestä rahaan tai valtapelurien tarpeesta jatkaa maailman teollistamista. Teollistamisen he näkevät johtavan planeetan tuhoon ilmastokatastrofissa. Toinen Alphacom Teamin tehtävistä on määrittää ”voimmeko käyttää Tähtivierailijoiden teknologiaa tämän planeetan palauttamiseksi sen entisen koskemattomaan, luonnolliseen tasapainotilaan.” Tähtivierailijat ovat myös huolissaan massiivisesta ydinaseiden hamstrauksesta monissa maissa.

Wolf kertoo Alphacom Teamin muiksi tehtäviksi: määrittää Tähtivierailijoiden lukumäärä ja tyypit, se miten laajalti ne täällä vierailevat ja mistä syistä, Tähtivierailijoiden ja ihmisten välisten menneisyyden ja nykyisyyden interaktioiden tutkiminen, Tähtivierailijoiden kulttuurin tutkiminen ja se miten me voimme neuvotella niiden kanssa.

Tri. Wolfin mukaan useat ulkoavaruuden sivilisaatioiden muodostamat liitot vierailevat luonamme löyhästi koordinoituun tapaan. Näihin liittoihin kuuluu: Allianssi (ihmisiltä näyttävien Tähtihenkilöiden liitto Altair Aquilan järjestelmästä), Korporaatio (Zeta Reticulin järjestelmästä tulleet Zetat), Maailmojen Liitto (määrittelemättömän monta rotua monista tähtijärjestelmistä) sekä Orionin Yhdistyneet Rodut (näissä järjestelmissä olevat kulttuurit). Lisäksi Allianssi tekee yhteistyötä Korporaation ja Maailmojen Liiton kanssa. Orionin Yhdistyneet Rodut tekevät yhteistyötä Korporaation kanssa, ja heidän kauttaan Allianssin ja Maailmojen Liiton kanssa. (Kattojärjestö on Tähtikansojen toimikunta, jossa Maapallon hyvinvointi on heidän tehtävänään. — RB, henkilökohtainen kommunikaatio)

Tri. Wolf kertoi oppimastaan korkean tason briiffauksessa, joka pidettiin Britanniassa, että Vatikaani oli painostanut, että presidentti Clinton olisi paljastanut UFOjen vierailun kansalle. Vatikaanin huoli oli, että ”viittaako hän Maan ulkopuolisista biologisista olennoista kertovaan dataan, josta käy ilmi se miten ja miksi uskonnot on luotu.” Wolf kommentoi, ”rikkaat järjestäytyneet uskonnot tuntevat olonsa uhatuiksi sellaisen paljastuksen alla.”

Wolfin mahdollisesti kaikkein hämmästyttävin paljastus oli, että valtion UFO-salailun keskellä toimii pimeä, salainen rikollisjärjestö nimeltään ”Kabaali”. Hän kuvaa sitä ”hyvin järjestetyksi salaliitoksi… jolla on oma armeija, jota operationaalisesti johdetaan Yhdysvalloista (silloinen laivaston alivaltiosihteeri).” Paranoidi Kabaali työskentelee vastoin, ja tahallaan vastustaa, Tähtivierailijoiden kanssa käytäviä rauhanomaisia neuvotteluja. Kabaali käyttää Tähtien Sodan aseita ampumaan alas Tähtivierailijoiden aluksia, ja taistelee henkiin jääneitä Tähtivierailijoita vastaan asevoimilla.

Wolf toteaa, ”Kaikessa opissani tiedemiehenä, mikään ei ole koskaan valmistellut minua vieraitamme varten. Meidän tulee ymmärtää eri voimien monimutkaisuus, jotka planeetallamme työskentelevät, ja kyllä, muillakin planeetoilla. Elkäämme unohtako moniulotteisuutta ja avaruus-ajan vääristymiä, ja sitä henkisyyttä joka meidän on hankittava. Mielestäni tulisi myös mainita, että henkisyys tarkoittaa voiman saamista planeetallamme, tällä Sol Kolmella [Maapallo]. Mutta niin tekee myös pahuus. Meillä on voima sanella mikä on… hyväksi ihmiskunnalle.”

Tri. Richard Boylan on käyttäytymistieteilijä, yliopistolehtori, sertifioitu hypnoterapeutti ja avaruusolentojen kohtaamisten tutkija. Richard Boylan, Ph.D., terapeutti drboylan@outlook.com www.drboylan.com

 

Artikkelin julkaissut drboylan.com

FBI:n yhteys MJ-12:n

Kirjoittanut Nick Redfern

Tämän tekstin tarkoitus on kertoa siitä tavasta, jolla Federal Bureau of Investigation (FBI) tuli mukaan Majestic-12:n dokumenttien tutkimuksiin 1980-luvun loppupuolella. Tarina on omituinen ja polveileva, ja siihen liittyy Amerikan kansalaisten valvontaa, kommunikointia ilmavoimien kanssa (ja mahdollisesti CIA:n), ja jopa väitteitä neuvostoliittolaisista tiedustelukytköksistä.

Ei ole salaisuus, että FBI on ollut mukana UFO-asiassa: vuonna 1976 tutkija (ja kirjan The UFO-FBI Connection, 2000 kirjoittaja) Bruce Maccabee sai tietopyynnöllä haltuunsa yli tuhat sivua UFO-tietoja FBI:ltä, jotka ulottuivat aina vuoteen 1947 asti; ja siitä lähtien lisäsivuja on tullut esiin monissa eri paikoissa UFO-asiaan liittyen.

Mutta mikä FBI:n ja MJ-12:n välinen linkki?

Ensimmäinen henkilö, joka julkisesti toi esiin kaksi satsia MJ-12 dokumentteja — niinkutsutut Eisenhowerin briiffausdokumentti ja Truman-muistio — oli brittiläinen kirjailija Timothy Good, joka teki niin toukokuussa 1987 kirjassaan Above Top Secret.

Ensimmäinen dokumentti on vuonna 1952 amiraali Roscoe H. Hillenkoetterin pitämä briiffaus presidentiksi valitulle (mutta ei vielä virkaan astuneelle) Eisenhowerille, jossa informoitiin häntä UFOista ja avaruusolentojen ruumiista, jotka oli saatu talteen New Mexicon autiomaassa vuonna 1947. Toinen on vuoden 1947 presidentti Harry Trumanin muistio (kuvassa alla) puolustusministeri James Forrestalille, jossa valtuutettiin MJ-12:n perustaminen.

Pian sen jälkeen, kun Good oli dokumentit julkaissut, lisäkopioita tuli esiin USA:ssa tutkimustiimin kautta, johon kuului Stanton Friedman (ydinfyysikko), William Moore (eräs kirjan The Roswell Incident kirjoittajista) ja Jaime Shandera (televisiotuottaja).

Moore oli työskennellyt hiljaksiin useiden tiedusteluyhteisön ”sisäpiiriläisten” kanssa, jotka olivat ottaneet yhteyttä häneen piakkoin The Roswell Incidentin julkaisun jälkeen vuonna 1980. Aika ajoin eri viralliselta näyttäviä papereita annettiin Moorelle, joiden merkitys oli se, että joku Yhdysvaltain valtionhallinnossa, armeijassa tai tiedusteluyhteisössä halusi tehdä tietoa julkiseksi UFOista, joka olisi muuten pysynyt ikuisesti julkisuudelta piilossa. Mooren sisäpiirin tekemisten tuloksena useita filminegatiiveja saatiin toimitettua Shanderan kotiin joulukuussa 1984, joissa dokumenttien valokuvat näkyivät.

Moore, Friedman ja Shandera työskentelivät yhdessä kaksi ja puoli dokumenttien aitouden määrittämiseksi. Timothy Goodin julkaisun myötä päätettiin, että paras toimintatapa olisi seurata mukana. Tämän seurauksena viidentoista vuoden päästä syntyisi suuri mekkala.

Mutta miten ja miksi FBI ajautuisi mukaan MJ-12 juttuun?

Howard Blum on palkittu kirjailija ja entinen New York Timesin toimittaja, ollut ehdolla kaksi kertaa Pulitzerin saajaksi. Vuonna 1990 Blumin kirja Out There julkaistiin, ja yksityiskohtia Yhdysvaltain armeijan ja valtion mukanaolosta UFO-asiassa tuli esiin.

Blumin mukaan 4. kesäkuuta 1987 UFO-skeptikko Philip J. Klass kirjoitti William Bakerille, kongressin viestintäosaston apulaispäällikölle.

”Liitän mukaan Top Secret/Majic Eyes Only -dokumentit, joita ei oli virallisesti tehty julkisiksi, joita William L. Moore nyt levittelee Burbankissa, Kaliforniassa…”

FBI ryhtyi heti toimiin.

Jacques Vallee — UFO-kirjailija, tutkija ja entinen puolustusministeriön tietoverkkoprojektien päätutkija — sanoi hänen kirjassaan Revelations (1991) että FBI käänsi selkänsä MJ-12 dokumenteilta ”kuvottuneena” ja vannoi ettei sitä kiinnostanut asia mitenkään.

FBI:n ja ilmavoimien erikoistutkimusosaston minulle esittämät paperit ja kommentit kuitenkin kertovat täysin toisenlaista tarinaa. Lisäksi on viitteitä siitä, että FBI on käynnistänyt (tai ainakin ollut mukana) useissa MJ-12:n liittyvissä tutkimuksissa 1980-luvun lopulla.

Näistä tutkimuksista eräs käynnistyi vuoden 1988 lopulla. Howard Blum on sanonut, että FBI:ltä häntä ”syksyllä 1988” lähestyneistä yksi oli ”Työryhmästä”, joka oli perustettu DIA:n alaisuuteen, joka oli saanut tehtäväkseen tutkia UFO-asiaa. Vuonna 1990 Blumia haastateltiin UFO Magazineen (Vol. 5, No. 5), ja häneltä kysyttiin olisiko Työryhmä voinut olla toisen, paljon salaisemman tutkimuselimen ”kulissi”. Blumin vastaus tiivistää hyvin yhden ongelman, joka sisäpiirin ja sieltä ulkona olevien vastassa on, kun he yrittävät määrittää sitä kuka tietää mitäkin.

”Kiinnostavaa kyllä”, sanoi Blum, ”[Työryhmän] jäsenet kertoivat tästä mahdollisuudesta itse. Kun MJ-12 papereita tutkittiin, jotkut ryhmästä sanoivat — eikä pilaillen —

’Ehkäpä me olemme vain peitejärjestö jonkinlaiselle MJ-12:lle. Oletetaan, että me tulisimme päätelmään, että MJ-12 paperit ovat tekaistuja, väärennöksiä. Siten me olemme ratkaisseet koko mysteerin valtion puolesta, vapauttaen heidät asian käsittelyn vaivasta, ja samaan aikaan me annamme todellisen salaisuuden pysyä salassa korkeamman tahon hallussa.’

FBI-agentti sanoi minulle, että salaisia tasoja valtiolla on niin monia, että edes valtio ei ole niistä tietoinen!”

Me tiedämme myös, että FBI toteutti mahdollisesti erillisen syksyn 1988 tutkimuksen ulkomaiden vastatiedusteluosastolla (josta minulle on sanottu, että se toimii Washingtonista ja New Yorkista). Jotain sisältöä tutkimukseen saatiin FBI:n Dallasin toimistolta Teksasissa (jonka Oliver B. Revell, Dallasin FBI:n erikoisagentti, minulle myöhemmin varmisti).

Syyskuun 15. päivänä 1988 ilmavoimien erikoistutkimusosaston agentti otti yhteyttä Dallasin FBI:n ja antoi FBI:lle toisen kopion MJ-12 papereita. Tämä pinkka tuli lähteestä, jonka identiteetistä FBI minulle kertoi, että AFOSI on ollut sitä mieltä ettei sitä saa paljastaa.

Ennen FBI:n ulkomaiden vastatiedustelusta puhumista, keskittykäämme Dallasin FBI:n. Lokakuun 25. päivänä 1988 Dallasin toimisto välitti kahden sivun viestin, jossa sanotaan:

Liitteenä FBI:lle on kirjekuori, joka sisältää mahdollisesti salaisen dokumentin. Dallas huomauttaa, että viimeisen viiden viikon aikana ainakin kahdessa eri paikallisradion ohjelmassa on julkisesti puhuttu ’OPERATION MAJESTIC-12:sta’, mukanaolleista henkilöistä ja valtion yrityksestä pitää se kaikki salassa.

Ei ole tiedossa mikäli kaikki tämä on osa julkisuuskampanjaa. OSI:n [Sensuroitu] ohjeistaa, että ’OPERATION BLUE BOOK’, joka mainitaan dokumentin sivulla 4, on ollut olemassa. Dallas tajuaa, että dokumentti on yli 35 vuotta vanha, mutta ei tiedä mikäli sitä on virallisesti tehty julkiseksi. FBI:a pyydetään määrittämään mikäli dokumentti on edelleen salainen. Dallas pitää kaikki tutkimukset jäissä, kunnes FBI:n päämaja antaa lisäohjeita jatkosta.

Osittain Dallasin FBI:n tutkimusten johdosta ja osittain FBI:n ulkomaiden vastatiedustelun tutkimusten johdosta, marraskuun 30. päivänä 1988 järjestettiin tapaaminen Washington DC:ssa FBI:n agenttien ja AFOSIn välillä. Mikäli AFOSIlla oli tietoa MJ-12:sta, FBI sanoi, he haluaisivat saada tästä tietää.

Washington lähetti Dallasin toimistolle vastauksen 2. joulukuuta 1988, jossa luki:

Tämä viesti on luokiteltu salaiseksi kokonaan. Viittaus Dallasin viestiin päivämäärällä lokakuun 25. 1988. Viittauksessa pyydettiin, että FBI:n päämaja määrittäisi onko viittausviestin liitteenä ollut dokumentti salainen vai ie. OSI, ilmavoimat saivat tiedon marraskuun 30. päivä 1988, että dokumentti oli tekaistu. Dokumentin kopiot on jaeltu eri puolille USA:a. Dokumentti on täysi vale. Dallasin pitää sulkea tutkimus.

Ensisilmäyksellä tämä lopettaisi kaiken lopullisesti. Valitettavasti se ei niin tee. Ei voi olla epäilystäkään siitä etteikö ilmavoimat ollut mitä ihmeellisimmässä leikissä MJ-12:n kanssa.

AFOSI vakuutteli FBI:lle että MJ12 paperit olivat väärennöksiä. Kuitenkin erikoisagentti Frank Batten, Jr., ilmavoimien tutkimusoperaatiokeskuksen informaatiojulkaisuosaston päällikkö, myönsi minulle 30. huhtikuuta 1993, että AFOSIlla ei ole nyt (eikä koskaan ole ollut) mitään dokumentteja MJ-12:sta eikä mistään siihen liittyvästä tutkimuksesta.

On pakko kysyä tärkeä kysymys. Miten AFOSI kykeni määrittämään että paperit olivat väärennöksiä mikäli tutkimuksia heidän osaltaan ei tehty? Batten kertoi minulle myös, että vaikka AFOSI oli ”keskustellut” MJ-12 dokumenteista FBI:n kanssa, uskomatonta kyllä he eivät viitanneet missään tuohon tapaamiseen. Tämä on mitä omituisinta: valtion ja armeijan virastot ovat pikkutarkkoja turvallisuusvuotojen dokumentoinnissa.

Richard L. Weaver, entinen ilmavoimien tutkimusohjelmien turvallisuuspäällikkö (ilmavoimien vuoden 1995 lähes tuhatsivuisen raportin kirjoittaja: The Roswell Report: Fact Vs. Fiction in the New Mexico Desert), sanoi minulle samaa 12. lokakuuta 1993.

”Ilmavoimat pitää MJ-12:a (sekä ryhmää että niihin liitettyjä dokumentteja) valheellisina”, sanoi Weaver.

Hän myös tunnusti, kuitenkin, että ”mitään pyyntöä vastanneita dokumentteja” saada ilmavoimien tietoja siitä, miten sellaiseen määritykseen oltiin pääsy, ei löytynyt. Standon Friedman on sanonut myös, perustuen hänen Weaverin kanssa käytyyn kirjeenvaihtoon MJ-12:sta, että että hän myös on tyytymätön saamiinsa vastauksiin lähetettyään samanlaisen FOIA-tietopyynnön kysyäkseen miten ilmavoimat oli määrittänyt paperit ”väärennöksiksi”.

Lisäksi se, että AFOSI oli informoinut FBI:a että ”dokumentin kopioita on levitetty eri puolille USA:a”. Sellaisen lausunnon tehdäkseen AFOSIn on täytynyt yksinkertaisesti tehdä jonkinlaista tutkimusta tai saada data toiselta virastolta. Toisaalta, jos AFOSI koskaa ei ole tehnyt mitään tutkimusta MJ-12:sta, silloin sen lausunto FBI:lle, jossa itketään dokumenteista, on arvoton, sillä se perustuu henkilökohtaiseen mielipiteeseen eikä kunnolliseen arvioon.

Jos FBI sai tietää mitään MJ-12:sta vuoden 1989 jälkeen, silloin informaatiota ei ole tullut julki tietopyyntöinä. Ehkäpä FBI, koska ei kyennyt saamaan tyydyttäviä vastaauksia armeijalta tai tiedusteluyhteisöltä, yksinkertaisesti löi hanskat tiskiin. Mene ja tiedä.

Sen tiedän, kiitos Richard L. Huffin, FBI:n tietopalvelun johtaja, että MJ-12 pysyy FBI:n päämajan kansiossa, jonka otsikko on ”Vakoilu”. Nykyään se on ”suljettu”. Mutta miksi MJ-12 dokumentit kytkettäisiin FBI:n päämajassa vakoiluun? Tässä meidän on käännettävä katseemme FBI:n ulkomaiden vastatiedusteluosastoon.

Jotkut yllä kerrotuista tiedoista olen julkaistu kirjassani The FBI Files. Kuten on monesti asian laita, ihmiset jotka lukevat kirjoja ottavat yhteyttä kirjassa esitettyjen tietojen pohjalta. Kirjan julkaisun jälkimainingeissa sain yhteydenoton mieheltä josta sanon muutaman sanan.

Sanon, että hän kertoi työskennelleensä FBI:llä silloin kun FBI tutki MJ-12:a ja hänellä oli tietoa FBI:n kiinnostuksesta MJ-12 dokumentteja kohtaan. Hän myös kertoi tietoa, joka vakuutti minut siitä että hän oli se kuka hän sanoi olevansa. Miehen mukaan FBI oli itse asiassa ollut tietoinen MJ-12 saagan vaiheista pari vuotta ennen Timothy Goodin julkaisemaa Above Top Secretia.

Kuitenkin minulle sanottiin, että tutkimukset kiihtyivät dokumenttien julkaisun jälkeen USA:ssa. Lisäksi minulle sanottiin, että aluksi oli ilmavoimat ja FBI:n ulkomaan vastatiedustelu pelkäsivät, että Neuvostoliiton tiedusteluhenkilöstö olisi väärentänyt MJ-12 paperit, joita se olisi käyttänyt ”syöttinä”.

Tuon syötin kohteena oli Amerikan kansalaiset, joilla oli henkilökohtainen kiinnostus UFOihin, mutta jotka työskentelivät myös jonkin arkaluonteisen maanpuolustukseen liittyvän projektin parissa — mm. Stealth-hävittäjä. FBI ja AFOSI epäilivät, että Neuvostoliiton toiveena oli, että tarjoamalla MJ-12 papereita kohteille Yhdysvaltain puolustusteollisuudessa, Neuvostoliitto saisi jotain arvokasta vastalahjaksi.

Mies ei ollut varma siitä miten tutkimukset lopulta menivät. Hän tiesi kylläkin, että mitään syytteitä ei nostettu. Tämä oli nerokas skenaario, mutta tulee painottaa lähteeni sanovan, että teoria Neuvostoliitosta oli yksinkertaisesti sitä — pelkkä teoria. Hänen mukaansa se oli yksi useista selityksistä joita FBI kehitteli tuohon aikaan — mm. mahdollisuus siitä, että Yhdysvaltain hallitus olisi luonut MJ-12 dokumentit disinformaatioksi, jolla piilottaa Yhdysvaltain tekemät salaiset kokeet heti sodan jälkeisenä aikana.

Samanlaisia kommentteja Neuvostoliitosta, kuin lähteeni esitti, on tehnyt Gerald Haines, National Reconnaissance Officen historioitsija hänen kiistanalaisessa tutkielmassaan ”CIA’s Role in the Study of UFOs: 1947-1990.” Osiossa jossa käsitellään CIA:n mukanaoloa UFO-tutkimuksissa 1980-luvulla, Haines kommentoi:

”OSIn ja OSWR:n biotieteiden analyytikot virallisesti käyttivät jonkin verran aikaa UFO-tutkimukseen. Näihin kuului vastatiedustelun huolet siitä, että Neuvostoliitto ja KGB olisivat käyttäneet Yhdysvaltain kansalaisia ja UFO-ryhmiä hankkimaan arkaluonteista tietoa Yhdysvaltain asekehitysohjelmista (kuten Stealth-hävittäjä).”

Tulee myös huomauttaa, että Hainesin tutkielma väitti, että yhtäkään alkuperäistä MJ-12 dokumenttia ei tiedetty olevan olemassa; kuitenkin, hän sivuuttaa viitteet niinkutsuttuun Cutler-Twining muistioon, jonka Moore & Shandera löysivät kansallisarkistosta.

On myös muuta näyttöä siitä, että FBI on sen arkistoissaan säilönyt lisätietoa MJ-12:sta, kuin mitä on tullut julkisuuteen. Marraskuun 16. päivä 1988 UFO-tutkija Larry Bryant kirjoitti rva Hope Nakamuralle Center for National Security Studiesiin ja sanoi tälle, että silloinen tuore keskustelu William Mooren kanssa oli tuonut esiin Mooren pyrkimykset saada haltuunsa FBI:n hänestä hallussaan pitämät tiedot. FBI:n Mooresta kerätyn kansion suurin osa (joka oli 55 sivua) salattiin Yhdysvaltain kansalliseen turvallisuuteen suoraan vaikuttavana.

Bryant selitti, että Moore pyrki löytämään juridista apua FBI-tietojensa saamiseksi itselleen. Pontevassa Mooren avustamisprojektissa Bryant luonnosteli pitkän ja yksityiskohtaisen mainoksen, jota hän ehdotti lähetettäväksi useisiin sotilaslehtiin.

Otsikolla UFO SECRECY/CONGRESS-WATCH mainos otti kantaa silmiä avaavaan faktaan, että FBI:n kansio Mooresta oli luokiteltu salaiseksi, ja että ainakin yksi (nimeltämainitsematon) Yhdysvaltain hallituksen virasto piti Mooresta kansiota auki hänen UFO-tutkimustensa takia. Erityisesti nuo pyrkimykset, jotka liittyivät erääseen ”tietovuotajan todistukseen”, jonka Moore oli saanut eri lähteistä Amerikan sotaväessä ja hallinnossa.

Urheasti Bryant lopetti tekstin usuttaen mainoksen lukijaa ottamaan yhteyttä omaan kongressiedustajaansa ja painostamaan häntä järjestämään UFO-asiassa täysimittainen kuuleminen.

Bryantin mainos lopulta julkaistiin (marraskuun 23. päivä 1988 The Pentagram-lehdessä, Yhdysvaltain armeijan julkaisussa); ja kuitenkin huolimatta sen hyvästä hengestä, se ei onnistunut pakottamaan FBI:a paljastamaan tietojaan Mooresta. Vuoteen 1993 mennessä FBI:n kansio Mooresta (joka oli edelleen luokiteltu salaiseksi) oli 61 sivun mittainen, josta Moore oli saanut pääsyn vain kuuteen sivuun.

Vuonna 1989 Bryant, tietoisena William Mooreen kohdistuneesta FBI:n valvonnasta, yritti pakottaa FBI:a julkistamaan kaikki tietonsa Stanton Friedmanista.

Tuon vuoden elokuun 2. päivänä Bryant sai seuraavan vastauksen Richard L. Huffilta.

”Friedman on päämajan pääkansion kohde. Tämä kansio on salattu kokonaan, ja vahvistan tässä eväämisen sen tietoihin pääsystä.”

Bryantin toimet Friedmanin puolesta tehtiin sen jälkeen kun Friedman oli jättänyt FOIA-tietopyynnön sekä FBI:lle että CIA:lle. Vastaus CIA:lta oli, että heillä ei ollut hänestä tietoja — paitsi FBI:n nimitarkastuksen ’negatiivinen’ tulos. FBI myöhemmin kieltäytyi paljastamasta tietojen määrää tai sen salausluokitusta.

28. elokuuta 1989 Bryant jätti haasteen DC:n itäisen piirin käräjäoikeuteen. ”Valitukseni”, Bryant selitti,

”tavoittelee Stan Friedmanin FBI-tietojen sisällön UFOihin liittyvien tietojen täyttä paljastusta. Ei Stan eikä minä ole kyenneet vakuuttelemaan FBI:a höllentämän sen otetta kansiosta, jolla FBI:n viranomaiset väittävät olevan turvallisuusluokituksen.”

Onneksi Friedmanin tapauksessa ”pieni osa” FBI:n tiedoista häneen liittyen lopulta julkaistiin (13. marraskuuta 1989) Bryantin toimien tuloksena. Loppuosa FBI:n Friedman-kansiosta ei ole koskaan tullut julki.

Mitä meidän pitää tästä kaikesta päätellä? Mieti seuraavaa.

FBI teki useita tutkimuksia MJ-12:n (sen Dallasin toimiston, sen Washington DC:n päämajan ja sen ulkovaltojen vastatiedusteluosaston kautta). Sillä oli läheistä yhteistyötä ilmavoimien erikoistutkimusosaston kanssa MJ-12:n liittyvistä operaatioista, joissa CIA on saattanut olla mukana murtamassa Neuvostoliiton tiedusteluoperaation koodia, joka joko on tai ei ollut olemassa.

Ja se seikka, että FBI:llä on laaja salainen kansio William Mooresta (ensimmäisen Roswellin maahansyöksyn ja MJ-12 saagan kirjojen yksi kirjoittajista) sekä tuntemattoman kokoinen ja salainen kansio Stanton Friedmanista on enemmän kuin merkillepantavaa. Tämä puhuu sen puolesta, että enemmän tietoja on olemassa FBI:n arkistoissa MJ-12:sta kuin julkiseksi on tähän mennessä tehty.

On kuitenkin kyseenalaista mitä AFOSI kertoi FBI:lle ja oliko FBI koskaan tyytyväinen tutkimuksiinsa MJ-12:sta. Loppukaneetiksi jätän erään Howard Blumin FBI-lähteen sanan:

”Ainoa asia mikä meille käy selväksi on, että valtio ei tiedä sitä mitä se tietää. Salailun tasoja on liian monta.”

 

Artikkelin julkaissut Biblioteca Pleyades