© Michael E. Salla, PhD

syyskuun 11. 2006

http://www.exopolitics.org 

Syyskuun 11. päivän terrori-iskun viidentenä vuosijuhlana yhä useampi aiempaa enemmän kyseenalaistaa iskujen virallisen narratiivin ja 9/11 -komission raportin riittävyyden. Elokuun 2006 Scripps Howard/Ohio Universityn gallupin mukaan, 36% amerikkalaisista uskoo 9/11:n olleen ’inside job’, omien suorittama teko, jossa Amerikan valtionvirastot olivat tapahtuneessa mukana. [2] Zogbyn toukokuun 2006 gallupin mukaan, 42% amerikkalaisista uskoi 9/11 -komission virallisten selitysten peittelevän totuutta. [3] Tasainen virta on jatkuvasti tuonut julkisuuteen kirjailijoita, journalisteja, tutkijoita ja mediapersoonia julistamaan, että 9/11 oli ’inside job’. Nimekkäimpiin henkilöihin kuuluu mm. teologi, tohtori David Ray Griffin, joka on kirjoittanut useita kirjoja terrori-iskuista, mm. 9/11 and American Empire: Intellectuals Speak Out (2003), Michael Ruppert, joka on kirjoittanut kirjan Crossing the Rubicon: The Decline of the American Empire at the End of the Age of Oil(2004), sekä näyttelijä Charlie Sheen, joka tuli julkisuuteen mielipiteidensä kanssa maaliskuussa 2006. [4] Aiheesta on perustettu myös verkkosivu, jonka on luonut ryhmä tutkijoita, jotka kritisoivat komitean virallisia selityksiä ja sanovat, että 9/11 oli ’inside job’. [5]

Kun koko operaatiota sisäpiirihommaksi väittävien määrä on kasvanut, sekä niiden jotka väittävät että koko asia on hyssytelty pois julkisuudesta, ei pitäisi tulla yllätyksenä, että monet nyt pitävät 9/11-iskuja osana valtioiden ’false flag’-operaatioiden kuviota, joilla voitetaan vastarinta valtioiden poliittisia tavoitteita kohtaan. False flag -operaatiota voi kuvata parhaiten salaisena operaationa, jonka toteuttaa ”valtiot, korporaatiot tai muut organisaatiot, jotka on suunniteltu näyttämään siltä kuin muut tahot toteuttaisivat ne”. [6]

Yhä useampi kirja ja video puhuu nyt historiallisista false flag -operaatioista 9/11:stä puhuttaessa. Nimekkäimpiin kuuluu David Griffinin The New Pearl Harbor: Disturbing Questions About the Bush Administration and 9/11 (2004); Barrie Zwickerin Towers of Deception: The Media Cover-up of 9/11 (2006); sekä Alex Jonesin video, TERRORSTORM: A History of Government Sponsored Terrorism (2006).  Griffin, Zwicker ja Jones tarkastelevat historiallisia ’false flag’-operaatioita esittääkseen historiallisen kontekstin analyysille 9/11-iskujen sekä tekaistu ”sodan terrorismia vastaan” ympärillä. Historialliset false flag -operaatiot kuten Reichstagin polttaminen vuonna 1933, Iranin vallankaappaus 1953, Tonkininlahden tapaus vuonna 1964 ovat tiedusteluoperatiivien lavastamia tapahtumia, jotka pantiin eri ryhmien syyksi tavoilla, jotka auttoivat valtioiden kasvattaa valtaansa tai syöstä vallasta toisten maiden hallituksia. Griffin esittää myös, että vuoden 1941 Pearl Harborin hyökkäys oli false flag -operaatio ja että se kertoo siitä laajuudesta, jolla false flag -operaatioita voidaan toteuttaa. [7]

Zwicker ja Jones puhuvat siitä miten natsit suoraan hyötyivät vehkeilemällä salaa Reichstagin polttamisen heidän syyttäessään siitä kommunisteja. Samoin he kuvailevat, kuinka Yhdysvaltojen ja Britannian politiikka hyötyi suoraan false flag -operaatioista, jotka oli suunnattu Iranin suosittua nationalistista pääministeriä Muhammad Mossadeqia vastaan, jota syytettiin kommunismin kannattajaksi. Tämä johti vallankaappaukseen vuonna 1953, jossa Iranin šaahi pystyi ottamaan diktaattorin vallan ja kumoamaan Mossadeqin kiistanalaisen kansallistamispolitiikan. Zwickerin, Jonesin ja Griffinin mukaan Tonkinlahden vuoden 1964 välikohtaus oli jälleen yksi false flag -operaatio, jossa kommunistista Pohjois-Vietnamia syytettiin kahdesta hyökkäyksestä Yhdysvaltain sotalaivoja vastaan. Myöhemmin julkaistut asiakirjat osoittivat kiistatta, että toista hyökkäystä ei koskaan tapahtunut. He kuvailevat myös epäonnistuneita false flag -iskuja, kuten Israelin ilmavoimien hyökkäystä USS Libertyyn vuonna 1967 kuuden päivän sodan aikana. He väittävät, että Libertyn uppoaminen olisi asettanut Yhdysvalloille suuren paineen liittyä sotaan tukeakseen Israelia, joka suunnitteli siirtävänsä vastuun Egyptille.

Griffin, Zwicker ja Jones ovat kaikki lainanneet Operation Northwoodsin papereita, joissa mainittiin pääesikunnan hyväksyneen false flag -operaatiot 1960-luvun alussa, joiden nimissä on tehty mm. terrori-iskuja amerikkalaista infrastruktuuria ja kaupunkeja vastaan. Nämä salaiset toimet oltaisiin pantu Kuuban syyksi ja niitä oltaisiin käytetty oikeuttamaan sotilashyökkäys, mutta Kennedyn hallinto ei niitä koskaan hyävksynyt (http://www.gwu.edu/~nsarchiv/news/20010430/ ). Griffin, Zwicker ja Jones käyttävät tätä ja muita tapauksia todisteena siitä, että false flag -operaatioilla on pitkä historia monien valtioiden toiminnassa.

Esiteltyään houkuttelevasti todisteita siitä, että valtiot ovat käyttäneet false flag -operaatioita aiemmin, Griffin, Zwicker ja Jones kääntävät huomionsa 9/11-hyökkäyksiin; sekä jossain määrin muihin ’terrori-iskuihin’ Britanniassa, Espanjassa ja Balilla. Kaikissa näissä tapauksissa Griffin, Zwicker ja Jones esittävät näyttöä siitä, että nämä olivat false flag -operaatioita. He lainaavat historiallisia dokumentteja, haastattelevat tietovuotajia, identifioivat epämääräisyyksiä virallisissa tapahtumien kertomuksissa ja esittelevät aihetodisteita, jotka kaikki puhuvat sen puolesta, että nämä terrori-iskut ovat olleet false flag -operaatioita. Puhuttaessa 9/11-iskuista USA:ssa sekä heinäkuun 7. päivän 2005 (7-7) iskusta Britanniassa, he tarkastelevat turvallisuusharjoituksia, jotka ovat johtaneet turvajoukkojen suureen hämmennykseen, mikä on mahdollistanut sellaiset mokat joiden myötä iskut ovat tapahtuneet. Zwicker ja Jones väittävät, että tällaiset harjoitukset ovat ominaisia ​​false flag -operaatioille, joissa on kriittisen tärkeää saada tällaisiin peiteoperaatioihin osallistumattomat turvallisuusjoukot luopumaan tehtävistään. He esittävät vakuuttavia todisteita siitä, että terrorismin vastainen sota on keinotekoinen, jonka tavoitteena riistää Yhdysvaltojen ja länsimaisten demokratioiden kansalaisilta heidän kansalaisvapautensa ja neutraloida kotimainen vastustus Irakin sotaa kohtaan.

Kuka todella oli 9/11:n ja muiden terrori-iskujen takana ja miksi?

Tarkasteltaessa kysymystä kuka todella oli 9/11:n ja muiden terrori-iskujen taustalla, useat 9/11:stä kirjoittaneet henkilöt ovat esittäneet heidän mielestään todellisia seikkoja, joiden verukkeella tekaistua terroristmin vastaista sotaa ajetaan. Tässä tutkielmassa keskityn heistä neljään, jotka ovat suuria nimiä 9/11-skenessä: Griffin, Zwicker, Jones ja Ruppert, ja yksinkertaisesti viittaan heihin kollektiivisesti termillä 9/11-kirjoittajat. 9/11-kirjoittajat osoittavat vaihtelevasti Yhdysvaltain ja Britannian toimiin napata öljyvarat ’roistovaltioilta’ kuten Irak, jotta ne saisivat kontrolliinsa öljyteollisuuden. Ottamalla Irak haltuun ja ajamalla öljyn hinnan ylös korporaatiot USA:ssa ja Britanniassa tekevät suuria lyhyen aikavälin voittoja. Öljyn tarjonnan saavuttaessa huippunsa, idea jota Michael Ruppert on äänekkäästi ajanut, tämä varmistaa USA/Britannian korporaatioiden olevan kuskin penkillä hyötymässä pitempään räjähtävästä öljyn hinnasta, kun teollistuvat valtiot kuten Intia ja Kiina kasvattavat kysyntää öljylle. Kontrolli öljyteollisuudesta näin mahdollistaisi amerikkalaiiskorporaatioiden dominoida globaaleja rahoitusmarkkinoita seurankin sukupolven aikana. Tämä tekisi Kiinasta ja Intiasta, amerikkalaisten tulevista kilpailijoista, alisteisia amerikkalaisten politiikalle.

9/11-kirjoittajat esittävät, että Irakin sodasta ei hyödy ainoastaan öljyintressit, vaan myös aseteollisuus USA:ssa, joka on helposti maailman suurin asevalmistaja. Amerikkalaisyhtiöiden alihankkijat tarvitsevat keksityn sodan terrorismia vastaan, jonka verukkeella jatkaa aseiden myyntiä Pentagonille, joka tarvitsee syyn jatkaa roistovaltioiden kimppuun hyökkäämistä. Aseteollisuuden logiikkaa lopulta ajaa ahneus, jolla halutaan hyötyä turvallisuusuhkista, jolla pidetään yllä jatkuvaa sotataloutta, jota rahoitetaan tavallisen veronmaksajan pussista. Eisenhower kuuluisassa jäähyväispuheessaan varoitti sotateollisen kompleksin vaaroista, jota yleisesti lainataan todisteena tällaisesta vaarasta.

Amerikkalaisen rahoitusjärjestelmän ja korporaatioiden ahneuden lisäksi 9/11-kirjoittajat tarjoavat selityksen tekaistulle sodalle terrorismia vastaan. Kyseessä on Pax Americana -teoria siitä, että amerikkalaisten politiikkaa ajaa tarve saada aikaan amerikkalaishegemonia ympäri planeettaa. Griffin, Jones, Ruppelt ja Zwicker esittävät, että Bushin hallinto väitti ’roistovaltioiden’ ’hyysäävän terroristeja’ ja kehittävän massatuhoaseita, joita annettaisiin terroristeille, ja Yhdysvalloilla on näin looginen syy lähteä ennaltaehkäisevästi sotaan näitä maita amerikkalaishegemoniaa vastustavia vastaan ja ottaa ne haltuunsa. He lainaavat New American Century Projectin neokonservatiivihahmoja tämän amerikkalaisdominanssia tavoittelevan imperialistisen agendan kannattajina. [8] Irakin sota olisi näin ollut oikeutettu massatuhoaseteesin perusteella Saddam Husseinin ollessa liittoutunut terroristiryhmien kanssa, joita hän olisi käyttänyt välikäsinä ampumaan massatuhoaseita USA:ta kohti. Vaikka amerikkalaishegemonia olisikin oikeuttanut tarpeensa tehdä maailmasta turvallisemman tällaisella hegemonialla, todellinen syy 9/11-kirjoittajien mukaan on tehdä öljy- ja aseteollisuuden kanssa juoniville amerikkalaisyhtiöille lisää rahaa.

9/11-kirjoittajien arvio öljy- ja aseyhtiöiden ahneuden sekä neokonservatiivien imperialististen suunnitelmien takia tehdyistä false flag -operaatioista muuttuu päivä päivältä suositummaksi niiden parissa, jotka ovat pettyneitä virallisiin selityksiin terroristihyökkäyksistä USA:ssa ja Britanniassa; siihen että tiedusteludataa spinnataan jatkuvasti niin, että sitä käytetään oikeuttamaan sotaa Irakissa; sekä öljy- ja aseteollisuudessa mukana olevien korporaatioiden jättivoittoihin. Erityisesti Griffinin, Zwickerin ja Jonesin analyysi false flag -operaatioista on avuksi identifioitaessa katalyytteja valtion politiikalle, joka johtaa kansalaisvapauksien kaventamiseen ja kotimaan ”demokratiaa suojelevien” ennaltaehkäisevien sotien vastaisen vastarinnan tukahduttamiseen, mutta joka tuo suuria liikevoittoja amerikkalaiskorporaatioille. Amerikkalaiseen imperialismiin keskittyvä 9/11-kirjoittajien analyysi auttaa identifioimaan neokonservatiivien suuren vaikutusvallan Bushin hallinnossa virallisen valtion politiikan sanelemisessa. 9/11-kirjoittajilta puuttuu kuitenkin eräs tekijä, joka keskittyy öljyteollisuuden, sotateollisen kompleksin ja amerikkalaisen imperialismin pyhään kolminaisuuteen. Tekijä, joka tarjoaa syvemmän analyysin siitä mikä oikeasti ajaa amerikkalaisten Lähi-idän politiikkaa sekä muuta politiikkaa maapallolla. 9/11-kirjoittajilta puuttuu eksopoliittinen tekijä.

Eksopoliittisen näkökannan ymmärtäminen

Eksopolitiikka perustuu laajaan näyttöön siitä, että avaruusolentojen sivilisaatiot vierailevat Maapallolla ja että tämä näyttö on systemaattisesti sekä valtion virastojen että armeijan eri osastojen salaama sekä USA:ssa että muissa valtioissa niinkutsutussa ”Kosmisessa Watergatessa”. [9] Valtavirran tieteellinen maailmankuva on, että valonnopeus edustaa ylitsepääsemätöntä estettä avaruusvierailijoiden fyysiselle läsnäololle, mitä uudet valoa suurempaa matkailunopeutta koskevat teoriat ovat viimeaikoina haastaneet. [10] Thomas Kuhnin The Structure of Scientific Revolutions (1962) vihjaa, että tieteellinen ymmärrys käy toistuvasti läpi paradigmanmuutoksia. Eksopolitiikka edustaa paradigmanmuutosta poliittisessa ajattelussa koskien kotimaan ja kansainvälisten asioiden taustalla piileviä voimia.

Avaruusolentojen vierailua koskevia todisteita ei ainoastaan ole salattu; vaan, ehkäpä vieläkin merkittävämmin, todisteet avaruusolentojen historiallisesta läsnäolosta ja heidän kanssakäymisestään menneiden sivilisaatioiden kanssa on myös salattu. Tämä tarkoittaa, että sekä Maapallolla tällä hetkellä vierailevien avaruusolentojen tieto ja teknologia että historialliset todisteet avaruusolentojen aiemmista vierailuista ovat muuttuneet niin vakavaksi kansallisen turvallisuuden huolenaiheeksi, että niitä pidetään salassa kansalta, Avaruusolentojen läsnäolon julkisen paljastamisen aiheuttamat todelliset vaikutukset kansalliseen turvallisuuteen paljastettiin Brookings Instituten NASAlle tekemässä tutkimuksessa vuonna 1960, jossa väitettiin, että Maan ulkopuolisen älyn löytyminen voisi johtaa läntisen sivilisaation tuhoutumiseen.[11] Avaruusolentojen läsnäolon vaikutus ja sen seuraamukset politiikkaan, tieteeseen, talouteen ja kulttuuriin saattaisivat hyvinkin nopeasti johtaa elintärkeiden instituutioiden romahtamiseen jokaisessa planeettamme maassa, mikä näin uhkaisi suurvaltojen suvereniteettiä. Lisäksi useiden entisten armeijan tietovuotajien mukaan, UFOt ovat sammuttaneet tai tuhonneet ydinaseita USA:ssa useita kertoja. [12] Tämä osittain paljastaa poliittisten päättäjien salaiset huolet avaruusolentovierailijoista. Lyhyesti, avaruusolentojen läsnäolon vaikutukset kansalliseen turvallisuuteen voittavat kaikki muut kansallisen turvallisuuden ongelmat, ja se on Rosettan kivi ymmärrykselle todellisesta dynamiikasta globaalin politiikan ja kansainvälisen rahoituksen taustalla. [13]

Todisteet avaruusolentojen läsnäolon salaamisesta ovat laajat ja vakuuttavat. Sadat uskottavat tietovuotajat ovat astuneet esiin armeijan, valtion ja liike-elämän aloilta kuvailemaan UFOjen ja avaruusolentohypoteesin eri aspektien peittelyä. Monien näiden valtion tietovuotajien todistukset ovat saatavilla yksityisten organisaatioiden kuten Disclosure Projectin kautta. [14] Lisäksi, vuodetut salaiset dokumentit ovat paljastaneet kansallisen turvallisuuden järjestelmän kriittiset ominaisuudet, joka on luotu käsittelemään avaruusolentojen läsnäoloa. Monet näistä asiakirjoista ovat saatavilla suositun “Majestic Documents”-verkkosivun kautta. [15] Useat verkkosivut, kirjat ja organisaatiot ovat esittäneet näyttöä ja todisteita tuhansilta silminnäkijöitä, ’kokijoilta’, tutkijoilta ja tietovuotajilta, mikä paljastaa avaruusolentojen Maapallolla vierailun laajuuden.

9/11-kirjoittajat eivät onnistu identifioimaan monia keskeisiä eksopoliittisia tekijöitä false flag -operaatioiden taustalla. Nämä tekijät liittyvät poliittiseen hallinnointijärjestelmään, joka on luotu hoitamaan avaruusolentokysymystä; teknologiaan ja tietoon avaruusolennoista, jotka sijaitsevat eri ulkovaltojen rajojen sisällä; sekä ’mustaan budjettiin’, jota tarvitaan rahoittamaan salaioperaatioita, joilla hankitaan Maan ulkopuolista teknologiaa ja informaatiota. Ottaen huomioon avaruusolentokysymyksen erittäin salaisen luonteen, kaikki nämä toimet tapahtuvat ilman kongressin tai lakeja säätävän elimen valvontaa USA:ssa ja muissa suurvalloissa kuten Britanniassa, Venäjällä ja Kiinassa. Tarkastelen nyt viittä eksopoliittista tekijää, joita tulee käsitellä analysoitaessa false flag -operaatioita yleisesti.

Ensimmäinen tekijä on toisiinsa kytkeytyneiden valtion ja armeijan virastojen salaisen verkoston olemassaolo USA:ssa sekä ympäril maailmaa, joka on luotu hallinnoimaan avaruusolentoasioita. Usein sitä kuvataan ’salahallituksena’, ja tämä organisaatio operoi rinnakkain perinteisemmän poliittisen järjestelmän kanssa, joka koostuu vaaleilla valituista edustajista ja nimitetyistä valtion virkamiehistä. Tämä on samanlainen kuin Lewis Laphamin erottelu ”väliaikaisen hallituksen” ja ”pysyvän hallituksen” välillä, jossa ensimmäinen koostuu vaaleilla valituista viranomaisista kun taas jälkimmäinen korporaatioiden, armeijan ja koulutussektorin erityisintressiryhmistä. [16] Yksilöt perinteisessä valtiojärjestelmässä, eli Laphamin ”väliaikainen hallitus”, saavat briiffauksia perustuen ”tarpeeseen tietää” eikä niinkään heidän aseman tai arvonimen perusteella. Tämän johdosta on esitetty, että istuva presidentti voidaan pitää tietämättömänä, kuten kävi Carterin ja Clintonin tapauksessa. [17] Presidentti Clintonin väitetään sanoneen Valkoisen talon toimittaja Sarah McClendonille: ”Sarah, oman hallintomme sisällä on salahallitus, ja minulla ei ole siitä mitään kontrollia.” [18] Avaruusolentoasioita hoiteleva ‘salahallitus’ on vaaleilla valitsemattoman ”pysyvän hallituksen” huipulla ja sitä on kuvailtu nimillä MJ-12 tai PI-40.[19]

Suurten false flag -operaatioiden kuten 9/11 toteuttamisessa on melkein varmuudella mukana ’salahallitus’, joka käyttää sellaisia operaatioita osana sen laajempaa agendaa hallinnoida avaruusolentoasioita. On erittäin epätodennäköistä, että muutokset ”väliaikaisessa hallituksessa”, kuten vuoden 2000 vaalit, joissa valittiin George Bush ja nimitettiin neokonservatiivit korkeisiin asemiin, kykenisivät tuottamaan false flag -operaatioita 9/11:n mittakaavassa. Neokonservatiivien nousu korkeisiin asemiin ei olisi riittävää false flag -operaatioiden mahdollistamiseksi johtuen mahdollisesta monien urabyrokraattien ja valtion viranomaisten vastustuksesta johtuen. Vain pidempiaikainen ja salainen hallintajärjestelmä, joka on olemassa vaaleilla valittavien poliittisten viranomaisten kierron ulkopuolella voisi toivoa voittavansa urabyrokraatit ja valtion virkamiehet. Tämän johdosta, kun otetaan huomioon 9/11-iskujen laajuus, tämä olisi voinut toteutua ainoastaan salaisen (tai pysyvän) hallituksen suostumuksella, joka käytti Bushin hallintoon korkeisiin asemiin nimitettyjä neokonservatiiveja (”tilapäishallitus”) välineinään saavuttamaan edellämainitun asettamat tavoitteet. Suurvaltojen kuten Britannian ja Australian hallitusten kritiikitön tuki Bushin hallinnon käyttöönottamille politiikoille johtuu näiden valtioiden ’salahallitusten’ poliittisesta koordinoinnista globaalissa hallinnointijärjestelmässä, joka on luotu hoitamaan avaruusolentoasioita. Tähän liittyy monia puolivaltiollisia organisaatioita, kuten trilateraalinen komissio, Bilderberg-ryhmä ja CFR, jotka tarjoavat resursseja ja johtajuutta sanelemaan salahallituksen pitkäaikaisen politiikan ympäri planeettaa. [20]

Toinen tekijä, jota tulee tarkastella false flag -operaatioista puhuttaessa, on salahallituksen tarve ylläpitää yksinoikeudellista kontrollia kaikesta avaruusolentojen teknologiasta ja todisteista, joita ympäri maailmaa löytyy. Tähän liittyy kaikkien avaruusolentojen vierailua koskevien fyysisten todisteiden poistaminen julkisuudesta ja niiden siirtäminen turvaluokiteltuihin tieteellisiin laboratorioihin USA:n tai muihin suurvaltoihin. Avaruusolentojen alukset ovat törmänneet Maapallolle useaan otteeseen ympäri planeettaa. Näitä on dokumentoitu ja analysoitu Ryan Woodsin kirjassa Majic Eyes Only.[21] Kaikissa näissä tapauksissa hallitusten odotetaan noudattavan joko kannustimien tai seuraamusten avulla näitä salaisen, maailmanlaajuisen hallituksen johtamia salaisia toimia. Niiden valtionjohtajien, jotka eivät noudata näitä toimia, on suuri riski joutua erotetuksi virastaan.

Esimerkiksi vuoden 1979 vallankaappaus, joka syöksi Grenadan pääministerin, sir Eric Gairyn, vallasta oli false flag -operaatio, jonka tarkoitus oli estää Gairya saamasta YK:ta vakavasti harkitsemaan UFO-asian tutkimista. Gairy oli keskeisessä roolissa Grenadan ajaessa YK:n päätöslauselmaa, joka käsitteli UFOja (hyväksyttiin vuonna 1978) ja hänen oli tarkoitus tavata YK:n pääsihteeri 13. maaliskuuta 1979 puhuakseen YK:n muista UFO-aloitteista koskien Grenadasta haltuun saatuja Maan ulkopuolisia materiaaleja. [22] Samana päivänä hänen hallintonsa syöstiin vallasta vallankaappauksella, jota johti Maurice Bishop. Gairyn tapaus viittaa siihen, että närkästyneiden eliittien suorittam vallankaappaukseen johtanut false flag -operaatio on saattanut johtaa sääntöjä noudattamattomat kansalliset johtajat pois vallasta ja antaa sen globaalille UFO/avaruusolentoinformaatiota peittelevälle järjestelmälle. Sellaiset johtajat korvataan tottelevaisemmilla henkilöillä, jotka voidaan helpommin vaihtaa toisiin tulevaisuudessa.

Kolmas eksopoliittinen tekijä on tarve saada kontrolli mistä tahansa maa-alueesta, jossa on joskus ollut muinaisia sivilisaatioita, jotka sisältävät artifakteja ja näin ovat avaruusolentojen jälkeensä jättämää arvokasta informaatiota tai teknologiaa. Nämä muinaiset sivilisaatiot ovat haudanneet raunioihinsa paljon informaatiota ja jopa teknologiaa, jota on saatu haltuun avaruusolentojen interventioista, joita väitetysti on tapahtunut tuhansia vuosia sitten. Esimerkiksi, on paljon näyttöä siitä, että muinainen Sumerian sivilisaatio sai tukea avaruusolentojen sivilisaatiolta nimeltään Anunnaki. [23] Sumer, joka tunnetaan länsimaisen sivilisaation kehtona, sijaitsee eteläisessä Irakissa, ja siellä tehtiin useita arkeologisia kaivauksia Saddam Husseinin hallinnon aikaan.

On yhä kasvavaa näyttöä siitä, että vuosien 1991 ja 2003 hyökkäykset Irakiin oli tehty siinä aikeessa, että saataisiin pääsy joihinkin muinaisiin arkeologisiin kohteisiin Irakissa, jotta löydettäisiin mitä tahansa informaatiota tai teknologiaa Anunnakeihin liittyen. [24] Irakin massatuhoaseita ja terroristitoimintaa koskevan tiedustelutiedon väärentäminen oli false flag -operaatio, jonka tarkoitus oli oikeuttaa Yhdysvaltain sotilaallinen väliintulo vuonna 2003, jotta varmistettaisiin etteivät Irakin avaruusolentotodisteet joutuisi strategisten kilpailijoiden, kuten Venäjän tai Kiinan, käsiin. Todisteita tästä väärentämisestä saatiin syyskuussa 2006 senaatin tiedustelukomitean raportissa, joka vahvisti, että Irakin sotaa oikeuttamaan käytetty tiedusteludata oli ’liioiteltua’. [25]

Neljäs eksopoliittinen tekijä liittyy säänmuokkausteknologioihin, jotka entinen ulkoministeri William Cohen myönsi olevan olemassa vuonna 1997. [26] False flag -operaatioita, jotka käyttävät säänmuokkausteknologioita, käytetään siirtämään syy ’ennalta-arvaamattomien’ säätekijöiden niskoille, kun itse asiassa sellaisia teknologioita käytetään kansallisen politiikan instrumenttina. Näitä teknologioita voidaan käyttää aiheuttamaan luonnonkatastrofeja tai tapahtumia, jotka pakottavat valtiot noudattamaan globaalia salailujärjestelmää avaruusolentoasioissa. Tämä globaali salailujärjestelmä varmistaa, että tieteellinen informaatio, vaihtoehtoiset energiateknologiat ja informaatio koskien avaruusolentoja ei tule julki globaalisti massamedian kautta. Esimerkiksi joulukuussa 2004 Aasian tsunami vaikutti useisiin valtioihin Intian mantereella. Samaan aikaan Intia oli paljastanut monia tietoja avaruusolentojen vierailuista. [27]

On hyvin mahdollista, että Aasian tsunami oli signaali Intialle, että säänmuokkausteknologioita voitaisiin käyttää mikäli Intia jatkaisi tietojen paljastamista. Tämän johdosta Bushin hallinto allekirjoitti heinäkuussa 2005 ennennäkemättömän sopimuksen, jolla autetaan Intiaa kehittämään sen ydinteollisuutta, mikä mahdollisti amerikkalaisfirmojen ulkoistaa työpaikkoja Intiaan. Tämä viittaa siihen, että käytössä oli sanktioiden ja houkuttimien sekoitus oli käytössä taivuttelemaan kehittyvät valtiot kuten Intia ruotuun, jotka saattaisivat muutoin haastaa globaalia salailujärjestelmää.

Viimeinen eksopoliittinen tekijä liittyy ’todelliseen’ mustaan budjettiin Yhdysvaltain virallisissa arvioissa mustan budjetin koosta, jotka on tehnyt Federation of American Scientists (FAS). Niissä keskityttiin CIA:n paljastuksiin, mistä käy ilmi budjettirahoituksen todellinen koko amerikkalaisille tiedustelupalveluille. CIA paljasti rahoituksen olevan 26.7 miljardia dollaria tilikaudelle 1997, ja tämä raha vaikuttaa olevan yksittäinen rivi Pentagonin budjetissa, ja FAS on arvioinut sen kooksi 30.1 miljardia dollaria tilikaudelle 2007. Yleinen viisaus on, että Pentagon rahoittaa ’mustan budjetin’ luomalla peiteprojekteja ja liioittelemalla virallisia puolustusmäärärahamenoja (esim. vessanpyttyjen kannet) ja kanavoi näin nämä rahat ’syvän mustiin projekteihin’. Kuitenkin mustan budjetin todellinen koko arvioidaan lähemmäksi tuhatta miljardia dollaria kalenterivuodelle, mikä on enemmän kuin tuplat Pentagonin $420 miljardin dollarin budjetista tilikaudelle 2006. Tämän valtavan rahasumman CIA kerää talteen, ei varmistaakseen amerikkalaisfirmojen liikevoiton tai rahoituksellisen ylivallan, vaan rahoittaakseen syvän mustien projektien salaista verkostoa, jotka muodostavat toisen Manhattan-projektin. [28]

Kirjassaan The Dark Alliance, Gary Webb paljasti uskottavaa näyttöä siitä, että CIA on mukana huumekaupassa, ja että paikalliset lainvalvontaviranomaiset tarkoituksella jättävät huomiotta heidät rikostutkinnoissa eivätkä vangitse huumekaupan suurpelureita johtuen CIA:n puuttumisesta asiaan. Michael Ruppert on kerännyt tästä näyttöä verkkosivullaan From the Wilderness sekä kirjassaan Crossing the Rubicon.[29] Jos CIA on syyllinen huumerahan kanavoimiseen USA:n jotta saadaan kerättyä valtava laiton rahavarasto, näiden rahojen päätarkoitus ei ole rikastuttaa ’huumeparoneja’ tai korruptoida poliitikkoja, vaan rahoittaa toista Manhattan-projektia. Lisäksi aseista, öljystä ja muilta aloilta kerätyt varat, sekä lailliset että laittomat, CIA kerää peiteyrityksiensä kautta ja kanavoi myös syvän mustiin projekteihin, jotka jäävät sivuun kongressin valvontatoimilta. Nämä erittäin moraalittomat rahoitustoimet katsotaan sormien läpi perustuen kansallisen turvallisuuden huoliin siitä, että avaruusolentoihin liittyvien projektien todellinen luonne tulee salata , jotka on perustettu avaruusolentojen läsnäolon vastaukseksi.

Johtopäätös: Eksopoliittisen perspektiivin ja false flag -operaatioiden yhteensovittaminen

False flag -operaatiot saattavat johtaa Yhdysvaltain armeijan väliintuloon alueilla, jotka voivat auttaa CIA:ta jatkamaan huumekauppaa, jolla se kerää varoja mustan budjetin projekteihin. False flag -operaatiot, kuten Tonkininlahden tapaus ja syyskuun 11. päivän terrori-iskut johtivat sotilaalliseen väliintuloon huumekaupalle tärkeillä alueilla: Indokiinassa ja Afganistanissa. Zworkinin ja Jonesin mukaan Tonkininlahden tapaus järjestettiin varmistamaan, että amerikkalaiset lähtisivät Vietnamin sotaan ylläpitämään Yhdysvaltain globaalia hegemoniaa sotilaallisesti estääkseen kommunismin laajenemisen Indokiinassa ja tarjotakseen aseteollisuudelle uusia tilauksia. Kuitenkin Vietnamin sota toteutti syvemmän eksopoliittisen tarkoituksen Yhdysvalloille, joista yksi oli auttaa CIA:ta hyötymään rahakkaasta huumekaupasta. Tämä on jotain minkä Ruppert itse identifioi mutta hän vastustaa eksopoliittista näkökulmaa johtuen hänen kieltäytymisestään tarkastella todisteita UFOjen olemassaolosta. [30] Samalla tavoin Yhdysvaltain väliintulo Afganistaniin sai Ruppertin mukaan motivaationsa myös halusta palauttaa huumekauppa, jota uhkasi fundamentalistisen talibaanihallinnon politiikka, sillä se oli lähes kokonaan tuhonnut heroiinin tuotantosyklin. [31]

9/11-kirjoittajat tarjoavat vakuuttavan casen siitä, että terrori-iskut USA:n ja Britanniaan ja muihin maihin erottuvat false flag -operaatioina, joita hallitukset ovat kohdistaneet potentiaalisiin vastustajiinsa, luoneet tekaistuja uhkia ja heikentäneet kansalaisvapauksia. Eri kirjat ja videot, jotka käsittelevät 9/11-iskuja false flag -operaationa, ovat voimakas varoitus siitä laajuudesta, jolla valtiot voivat kasvattaa valtaansa. Selitettäessä näiden 9/11-operaatioiden lopullista tavoitetta, kaikkein tunnetuimpien 9/11-kirjoittajien, Jonesin, Zwickerin, Ruppertin ja Griffinin analyysin syvyys ei ulotu tarpeeksi syvälle paljastamaan todellista agendaa ja siitä hyötyviä tahoja.

Jonesin, Zwickerin ja monien muiden mukaan lopulliset hyötyjät false flag -operaatioista ovat öljy- ja aseteollisuuden korporaatioparonit sekä Yhdysvaltain neokonservatiivien imperialistiset suunnitelmat, jotka tällä hetkellä pitävät Bushin hallintoa otteessaan. Tämä oletettavasti tarjoaa houkuttelevan selityksen sille kuka hyötyy terrorismin vastaisesta sodasta ja miksi sitä käydään. Sen sijaan, että korporaatioiden ahneus ja imperialistiset aikeet ajaisivat terrorismin vastaista sotaa, on olemassa syvempiä tekijöitä, joihin kuuluu avaruusolentojen teknologiaan liittyvät syvän mustat projektit, joita rahoitetaan laittomista mustan budjetin lähteistä, jotka hyödyntävät peiteyrityksiä öljy- ja aseteollisuudessa. Tämä on se missä Griffinin, Jonesin, Ruppertin ja Zwickerin selitykset 9/11:stä eivät mene tarpeeksi syvälle ja analysoi ’inside jobin’ todellisia parametreja, jotka johtivat 9/11:n. Korporaatioiden ahneus ja neokonservatiivien imperialismi eivät ole terrorismin vastaisen sodan taustalla olevia päävoimia, vaan välikappaleita, joita käytetään tuottamaan lisää rahaa toiselle Manhattan-projektille, joka ylittää kaikki kansallisen turvallisuuden huolet USA:ssa ja muissa suurvalloissa.

Internetin ja nopeutuneen viestinnän uhatessa globaalia salailujärjestelmää, joka peittelee todisteita avaruusolentojen läsnäolosta, terrorismin vastainen sota tarjoaa keinon suunnata kansan huomio muualle ja pilkata tutkijoita, jotka etsivät tätä todistusaineistoa. Terrorismin vastainen sota tarjoaa myös hyödyllisen peitetarinan jatkaa jättiläismäisten rahasummien tuottoa toiselle Manhattan-projektille, joka sijaitsee valtion valvonnan ulkopuolella ja kasvattaa salahallituksen valtaa, joka kontrolloi tätä tulovirtaa. Kirjoittajat ja tutkijat, jotka liitetään teesiin siitä, että 9/11 oli ’inside job’, ovat osoittaneet meille oikean suunnan mitä tulee valtion osasyyllisyyteen. He ansaitsevat tunnustuksen siitä, että he ovat auttaneet meitä avaamaan Amerikan kansan silmät sille mitä 9/11:n aikaan todella tapahtui, mikä käy ilmi Zogbyn ja Scrippsin gallupeista. Kuitenkin, 9/11-tutkijat eivät identifioi eri eksopoliittisia tekijöitä, jotka paljastavat syvemmän agendan false flag -operaatioiden tuastalla. Tämä on ymmärrettävää, kun otetaan huomioon se miten UFOjen ja avaruusolentojen vierailua koskevan ’Kosmisen Watergaten’ kannattajat ovat saaneet pilkkaa osakseen. ’Kosmiseen Watergateen’ osoittavien todisteiden esiin tuominen voitaisiin helposti tulkita keinoksi vaarantaa 9/11:n objektiivisten tutkimusten julkinen tarkastelu. Eksopoliittisten tekijöiden tarkastelu voi johtaa jopa syytöksiin misinformaatiosta, joiden tarkoitus on johtaa 9/11-tutkijat harhaan. Kuitenkin gallupit kuten vuoden 2002 Roperin gallup näyttävät, että arviolta 70% amerikkalaisista uskoo, että valtio ei kerro heille totuutta UFOista ja avaruusolentojen vierailuista. [32] Tämä viittaa siihen, että 9/11:n ja UFO-peittelyn kytkeminen toisiinsa voi hyödyttää suuresti ymmärrystä false flag -operaatioissa mukana olevista keskeisistä toimijoista ja instituutioista ja mahdollisista eksopoliittisista tekijöistä. Vain systemaattisesti ymmärtämällä eksopoliittista perspektiiviä, joka todella motivoi ’terrorismin vastaista sotaa’, voimme saada aidon käsityksen ’salahallituksen’ todellisesta luonteesta sekä kestävän ratkaisun, joka estää tulevat false flag -operaatiot.

---

Lähdeviitteet

[1] Haluan kiittää Hugh Matlockia hänen ideoistaan ja ehdotuksistaan tämän tutkielman sisällön parantamisessa, sekä monien kirjoitusvirheiden identfioinnista.

  Artikkelin julkaissut exopolitics.net