Avainsana-arkisto: MILAB

’Kerroin sinulle totuuden, en vain kaikkea sitä’

kirjoittanut Håkan Blomqvist

Otsikossa oleva lainaus amerikkalaiselta kontaktilta George Adamskilta löytyy Glenn Stecklingin kirjasta The U.F.O. Reality – Can Truth Prevail? (s. 145) Se on suurelta osin omaelämäkerta, jossa kerrotaan hänen osallistumisestaan George Adamski Foundationin (GAF) työhön. Glennin monet kokemukset avaruusolentovierailijoiden kanssa ja väitteet heidän toiminnastaan planeetallamme ovat tietysti kiistanalaisia, ja niitä tullaan varmasti kyseenalaistamaan ja kritisoimaan. Tämä ei ole tavallinen UFO-kirja.

Koska George Adamski ja kontaktihenkilöt yleensä ovat niin kiistanalainen aihe, pidän asianmukaisena ja rehellisenä esittää perustavanlaatuisen kannanoton koko aiheesta. Glenn Steckling on hyvä ystäväni, ja olemme käyneet kirjeenvaihtoa useita vuosia. Vaikka olemme eri mieltä monista asioista, hän on tietoinen näkemyksestäni, jonka mukaan George Adamski todella oli yhteydessä avaruusolentoihin. Vaikka katsonkin, että useisiin hänen kokemuksiinsa ja väitteisiinsä on suhtauduttava varauksella.

Glenn Steckling ja minä UFO-Swedenin kenttätutkijaseminaarissa 2018
Glenn Steckling ja minä UFO-Swedenin kenttätutkijaseminaarissa 2018

Tämä Adamskia koskeva tabu tekee minusta tietysti jonkinlaisen harhaoppisen UFO-tutkimusyhteisön harhaoppisten joukossa. Mutta yli 50 vuoden kenttätutkimus, UFO-ilmiön ja erityisesti kontaktihenkilöiden arvoituksen tutkiminen on johtanut seuraavaan johtopäätökseen:

Perustuen sekä empiiriseen todistusaineistoon että esoteerisuuteen paradigmana olen esittänyt teorian, jonka mukaan jotkut 1950-luvun ensimmäisen sukupolven UFO-kontaktihenkilöistä olivat mukana kulttuurisessa ja psykologisessa testissä. Kokeeseen, jonka toteutti ryhmä pitkälle kehittyneitä, hyväntahtoisia avaruusolentoja, maanpäällisiä tai Maan ulkopuolisia. Ryhmä, jolla oli pääsy ”vimana”-teknologiaan. Tähän kokeeseen osallistuivat muun muassa George Adamski, Orfeo Angelucci, Paul Vest, Rosemary Decker, Millen Cooke, George ja Dorris Van Tassel, Daniel Fry sekä Howard Menger.

335-sivuinen The U.F.O. Reality – Can Truth Prevail on jaettu kahteen osaan: 1) Glennin ja hänen vanhempiensa, Fred ja Ingrid Stecklingin, perhehistoria ja heidän yhteytensä George Adamskiin ja säätiöön. 2) Todellisuustarkastelu, joka koostuu osasta UFO-historiaa ja Glennin kriittisestä tarkastelusta UFO-liikettä ja sen virheitä kohtaan, joka perustuu henkilökohtaisiin kokemuksiin ja eri vierailijoiden antamiin tietoihin.

Osio 1 on erittäin arvokas panos UFO-historiaan, sillä se dokumentoi Adamski-liikettä Glenn Stecklingin ja hänen perheensä näkökulmasta. Heidän ensimmäisistä UFO-havainnoistaan Saksassa ja Yhdysvalloissa aina George Adamskin tapaamiseen vuonna 1963. Kokemus, joka muutti Stecklingin perheen elämän ikuisiksi ajoiksi ja johti lopulta siihen, että Fred Stecklingistä tuli George Adamski -säätiön johtaja. Tämä vastuu on vuodesta 1992 lähtien ollut Glenn Stecklingin harteilla, mikä on johtanut lukuisiin puhujavierailuihin konferensseissa ja kokouksissa eri puolilla maailmaa.

Glennin mukaan vierailijat olivat säännöllisesti yhteydessä Stecklingin perheeseen: ”Tällaisilla vierailijoilla on ohjelma, joka muistuttaa hyvin paljon Yhdysvaltain rauhanturvajoukkojen ohjelmaa, jossa heidät sisällytetään yhteiskuntaamme enintään kahdeksi vuodeksi…”. (s. 35) Vierailijat osallistuivat joskus Stecklingin luennoille, kuten vuonna 1981 Saksassa, jolloin Orthon-niminen vierailija istui eturivissä vaaleansinisessä puvussa. ”En osallistunut tuolle matkalle, mutta minun oli määrä tutustua seitsemään muuhun avaruusolentoon ollessani isäni kanssa Frankfurtin UFO-konferenssissa 1989.” (p. 81)

Brittiläinen kirjailija Timothy Good omistaa viimeisimmässä kirjassaan Earth An Alien Enterprise (2013) kokonaisen luvun huhulle, jonka mukaan presidentti Eisenhower olisi tavannut avaruusolentoja vuonna 1954 tai 1955. Huhu, joka on synnyttänyt valtavan määrän outoja tarinoita. Glenn Stecklingin mukaan näin todella tapahtui: ”Keskusteltiin kompromissista, jonka mukaan hallituksemme julkaisisi yleisölle todelliset tiedot avaruusvierailijoista. Vastineeksi saisimme teknologista edistystä, merkittävää etua ja edistystä sivilisaatiollemme. Hallituksemme kieltäytyi.” (p. 31)

Toinen osio sisältää UFO-havaintojen historian lisäksi joitakin hyvin olennaisia kommentteja ja kritiikkiä UFO-yhteisöä kohtaan. Vastaavissa luvuissa annetaan ankaraa selkäsaunaa kemikaalivanoihin uskoville ja sille, että emme koskaan käyneetkään Kuussa. Glenn ei myöskään kannata UFO-paljastusta, joka on saanut ufologit ympäri maailmaa juoksemaan eri hallitusten edustajien ja entisten ”sisäpiiriläisten” tarjoamien porkkanoiden perässä: ”… UFO-paljastus ei tule koskaan tapahtumaan vapaaehtoisesti julkisen painostuksen kautta”. (s. 265) Tässä olen täysin samaa mieltä Glennin kanssa. Tutkijat käyttävät suuria määriä aikaa, rahaa ja energiaa tähän pelleilyyn. Erittäin tehokas tapa saada UFO-tutkimusyhteisö harhautumaan haukkumalla väärää puuta. Todellinen paljastus tulee ihmisiltä.

Suuri osa toisesta osiosta on tietoa siitä, mitä Glenn on kutsunut nimellä ”poikkeava väärän tiedon ohjelma”, jonka CIA ja muut tiedusteluorganisaatiot aloittivat noin vuonna 1961. Täältä löytyy suuri osa abduktiotarinoista, jotka on toteutettu käyttämällä kehittyneitä mielen- ja muistinmuokkausmenetelmiä. Käyttämällä tätä pelko- ja kauhuagendaa ja saamalla ihmiset uskomaan, että sieppaukset ovat pahojen avaruusolentovierailijoiden aiheuttamia, todellinen ja hyväntahtoisten vierailijoiden ohjelma murskattiin tehokkaasti. George Adamski kutsui sitä ”idioottivarmaksi suunnitelmaksi”. (p. 269)

Tämä MILABS-teoria, pienin muunnelmin, saa yhä enemmän hyväksyntää vakavasti otettavien UFO-tutkijoiden, kuten Nick Redfernin ja Tanner Boylen keskuudessa. Teoriaa tutkivat ja dokumentoivat tohtori Helmut Lammer ja Marion Lammer kirjassaan MILABS: Military Mind Control and Alien Abduction (1999). Useiden vuosien tutkimusten perusteella Lammer päätteli, että jotkin sieppaustapaukset saattoivat itse asiassa olla erilaisten sotilastiedustelupalveluiden salaisia kokeita. Huhtikuussa 2011 kirjoitin tohtori Lammerille ja pyysin lisätietoja hänen tutkimuksestaan. Hän kertoi minulle ystävällisesti, että hän oli luopunut kaikesta sieppauksia ja mielenhallintaa koskevasta tutkimuksesta ja että hänen koko arkistonsa oli heitetty pois!

Tämä kysymys on entistäkin tärkeämpi, kun tutkitaan Alisonin, Arizonan Sedonan lähellä sijaitsevalla maatilalla asuvan naisen, sieppauskokemuksia. Nick Redfern dokumentoi tapauksen vuonna 2006 ilmestyneessä kirjassaan On the Trail of the Saucer Spies. (s. 115-117) Alisonin sieppaukset alkavat aina huminasta, sähköjen katoamisesta talosta ja hänen koiriensa muuttumisesta hyvin ahdistuneiksi. Kirkkaat valot ympäröivät huoneen, ja hän on puoliksi tajuttomana tietoinen pienistä olennoista, jotka kuljettavat hänet talon ulkopuolella olevaan pieneen alukseen, jossa häntä tutkitaan ja sitten johdatetaan takaisin taloon. Viidennessä sieppauksessa tapahtuu jotain erikoista. Humiseva ääni loppuu äkillisesti, ja Alison saa hitaasti takaisin normaalit aistit. Pienet harmaat avaruusoliot katoavat, ja sen sijaan hän löytää huoneestaan joukon isoja ja kookkaita miehiä, jotka ovat pukeutuneet mustiin univormuihin. Alisonin mukaan yksi miehistä huutaa mikrofoniin ”mitä tapahtui”. Toinen mies lausuu hänen suuntaansa sanan ”anteeksi”, ja miehet lähtevät pois, eivät avaruusaluksella, vaan merkitsemättömällä mustalla helikopterilla. Epäonnistuivatko heidän psykotroniset laitteensa tällä kertaa?

Olisi tietysti helppo keino syyttää kaikista sieppauksista salaisia (mustia) projekteja ja tiedusteluryhmiä. Ilman pahaa tarkoitusta Glenn Steckling itse asiassa avaa Pandoran lippaan tässä asiassa, kun hän useissa luvuissa ja haastatteluissa toteaa, että on olemassa myös muita kuin hyväntahtoisia vierailijoita, jotka käyttävät hyväkseen pahaa-aavistamattomia uhreja: ”Oikeudenmukaisuuden nimissä, ei-niin-hyväntahtoisten yhteiskuntien ja ”rotujen” (EI lajien) vastakkaiset voimat vierailevat ja ovat olemassa myös planeettamme ulkopuolella.” (s. 49) Kun Anders Liljegren ja minä syyskuussa 2015 söimme illallista entisen CIA:n agentin Jim Semivanin ja hänen vaimonsa Deborah Stokesin kanssa, Jim kertoi meille, että hän ja hänen vaimonsa olivat joutuneet hyvin traumaattisen sieppauksen kaltaisen kokemuksen uhreiksi. Hän mainitsi myös, että useat hänen kollegansa CIA:ssa olivat kohdanneet miehiä mustissa. Jos sieppauksia käyttävät vain tiedusteluryhmät, miksi ahdistella CIA:n henkilökuntaa?

Jos meillä on myös muita kuin hyväntahtoisia vierailijoita, joiden kanssa meidän on selviydyttävä, ja jos salaiset tiedusteluryhmät ovat päätyneet samaan johtopäätökseen, se olisi varmasti hyvä syy salassapitoon. Kuvitelkaa laajalle levinnyttä vainoharhaisuutta ja pelkoa, jonka tällainen paljastaminen minkä tahansa hallituksen taholta aiheuttaisi. Valitettavasti omat tutkimukseni kontaktihenkilöistä ovat itse asiassa vahvistaneet Glennin väitteen. Ruotsalaisten kontaktihenkilöiden Jade Ekströmin ja Richard Höglundin kokemuksiin liittyi ehdottomasti ei-hyväntahtoisia vierailijoita. Tämä on erityisen ilmeistä Höglundin tapauksessa, jossa vierailijat toimivat enemmänkin maailmanlaajuisen rikollisjärjestön kuin planeettojen välisen rauhanturvajoukon tavoin. Richard pelkäsi syvästi vierailijoita, joiden kanssa hän työskenteli useita vuosia. Ehkäpä juuri näiden tunkeilijoiden toiminnasta amerikkalainen kontaktihenkilö Howard Menger sai varoitukseksi tietoja vierailijaystäviltään. Hänelle kerrottiin, että he olivat hyvin vaarallisia ja käyttivät ”kehittynyttä aivoterapiaa”. (From Outer Space To You, s. 143-144).

Lopuksi Glenn paljastaa yhden vierailijoidensa esittämän väitteen, joka, jos se pitää paikkansa, herättäisi varmasti laajaa suosiota yleisön keskuudessa. ”Auringon systeemisten muutosten” ja ”aurinkokunnan hidastuvan syklin” vuoksi voimme odottaa suuria katastrofeja Maapallolla. Siksi ”naapuriplaneettojemme asukkaat” on suurelta osin evakuoitu Alfa Centaurin aurinkokuntaan. Tähän uuteen aurinkokuntaan on myös kuljetettu kaksisataatuhatta halukasta Maan vapaaehtoista. (s. 87) Skenaario, jota on pidettävä varsin dystooppisena visiona planeetallemme ja kulttuurillemme. Toivottavasti tämä ”ennustus” epäonnistuu.

Tässä teoksessa ei selvästikään ole paljon uutta tietoa George Adamskin elämästä, sillä kyseessä on omaelämäkerta. Mutta sivulla 32 Glenn mainitsee erittäin tervetulleen hankkeen. Tämän kirjan jälkeen hän suunnittelee ”tarkkaa ja perusteellista” elämäkertaa George Adamskin elämästä ja historiasta, joka perustuu GAF:n laajan arkiston asiakirjoihin. Sitä kannattaa varmasti odottaa.

Ufojen arvoitus on kuin kiinalaiset laatikot. Suurin osa tieteellisesti suuntautuneista UFO-tutkijoista avaa vain laatikot yksi ja kaksi. Glenn Stecklingin erittäin kiehtova kirja on älyllinen haaste kaikille ufotutkijoille uskaltaa avata laatikko kolme ja neljä.

 

Artikkelin julkaissut ufoarchives.blogspot.com

Avaruusolentojen false flag -hyökkäys

Ufologian suuri hajaannus on jälleen täällä. Tom Delongen tuoreet lausunnot koskien Unidentifiedin kuudetta episodia saivat aikaan hässäkkää. Väitteet siitä, että UFO olisi ampunut alas helikopterin ovat saaneet aikaan hämmennystä ja tyrmistystä, huolimatta siitä että asiaa ei ole tutkittu tai vahvistettu vielä mitenkään. Vanha ’uhka’-argumentti on nostanut jälleen päätään, ja jotkut haluavat lopettaa asiasta keskustelun tykkänään (pääosin new age -ryhmissä). Lisäksi linkit ufologian sekavampiin salaliittoihin, mm. väitteisiin ’avaruusolentojen false flag hyökkäyksestä’ (AFF) ovat jälleen tulleet esiin. Tämä on vanha salaliitto, joka on peräisin kunniakkaalta tutkijalta, joka on saanut ’sisäpiirin tiedustelutietoa’ vahvistamattomista lähteistä, jotka oletettavasti ovat työskennelleet erittäin salaisissa erikoisohjelmissa. Nämä juontavat juurensa 1990-luvun puoliväliin, ja ne ovat kantaneet aina tähän päivään asti. Konsepti menee niin, että Yhdysvaltain hallitus ajaa UFO-’uhkaa’, ja tulee lopulta petkuttamaan tekaistun hyökkäyksen ihmiskuntaa vastaan, joka iskee kansalaisiin Area 51:lla avaruusolentojen aluksista takaisinmallinnetulla teknologialla.

Pintapuolisesti, ja tähän päivään asti kuka tahansa järkevä ihminen, tätä oltaisiin pidetty vaarallisen psykoottisena. Ensinnäkin, sellainen kamala, ilkeä salaliitto (mikäli mahdollista) olisi tuskin toteutettavissa. Toiseksi, että kukaan patrioottinen amerikkalainen koskaan edes harkitsisi tätä. Mutta tässä me nyt olemme kiistelemässä siitä vuonna 2019 sen noustua julkisuuteen. Lähteenä toimii UFO-asiantuntijat, jotka uskovat TTSA:n ja AATIP:n työskentelevän valtion salaisen agendan mukaan, edistäen UFO-uhkan narratiivia ja feikatun invaasion esiastetta. Jotkut voivat väittää, että tämä on todeksi osoittamaton salaliittoteoria, toiset taas eivät.

Kysymys kuuluu miten sanoa jonkin asian olevan totta ja jonkin ei? Mistä me tiedämme onko tämä uhka todellinen, ei psykologinen operaatio, jota pahaa-aavistamattomien ufologien niskoille sälytetään, jota käytetään tuhoamaan UFO-tutkimuksen uskottavuus valtavirrassa. Mistä me tiedämme onko olemassa aito uhka vaiko ei? Voimmeko luottaa valtioon (jolla on valehtelun historiaa) siinä, että se antaa meille totuuden uhkaskenaariosta? Oletammeko, että TTSA on aktiivinen CIA-tietolähde vai onko meillä siitä mitään näyttöä?

Asian läpikäymiseksi AFF vaatii tietyt rajat joiden sisällä operoida. AFF vaatii avaruusolentojen ’uhan’ konseptin käyttöä, jota väitetään ajettavan sisään elokuvien, TV:n, kirjojen ja valtavirran median avulla. Pitäen mielessä, että elokuvissa odotetaan olevan jokin pahis tai sellaisten ryhmä, avaruusolentoja käytetään tällä tavoin kuvaamaan tuntematonta ja vaaran aiheuttamaa pelkoa. Ehkäpä avaruusolennot esitetään uhkana elokuvissa vain sen takia että se on hyvää viihdettä? Mutta kuitenkin, ehkä ei?

Sitten on kovia väitteitä ‘MILABeista’, avaruusolentojen tekemistä abduktioista, joita oikeasti suorittavat ihmiset. Joita oikeasti suorittaa valtio.

‘MILABeja’ voidaan kuvata seuraavasti;

Armeijan valheellinen operaatio, joka suoritetaan vakuuttamaan operaation kohde siitä, että hänellä on ollut kohtaaminen avaruusolennon kanssa, vaikka kyseessä on oikeasti lavastettu  juoni”

Wiktionary

Vaikka henkilökohtaisesti en kyseenalaistaisi dataa tai silminnäkijöiden antamia todistuksia heidän omista kokemuksistaan koskien armeijan operaatioita viimeisen 70 vuoden ajalta, haluaisin kyseenalaistaa motiiveja sille miksi valtio koskaan tekisi tällaista.

Kaikkein perustavanlaatuisin argumentti on luoda pelon kulttuuri näiden potentiaalisten ja väitettyjen avaruusolentojen ympärille, jotka oletettavasti lentävät UFOilla. Loppupeli tarkoittaa huipennusta, jossa ’avaruusolentojen false flag -hyökkäys’ sitten toteutetaan pahaa-aavistamattomille kansalaisille. ‘Shock and awe’-taktiikkaa voitaisiin käyttää, joten miksi tarvitsee vuotaa tästä asiasta leivänmuruja kansalle? Miksei vain hyökätä ja saada sillä aikaan haluttu vaikutus?

UFOja, jotka oikeasti ovat takaisinmallinnettua avaruusolentojen teknologiaa (‘Alien Replication Vehicles’ eli ‘ARV’), on käytetty hyökkäämään karjan ja muiden eläinten kimppuun, ja joilla on sitten piirrelty kivoja kuvia englantilaisiin viljapeltoihin. ARV:t ja psykotroniset aseet (ilmeisesti) ovat olleet käytössä, kuten myös  ‘Harmaat alienit’ (ihmisiä kumipuvuissa?) jotka ovat siepanneet ihmisiä makuuhuoneistaan ja asettaneet implantteja heidän ihonsa alle.

Tätä on seurannut pääruoka, UFOt tai ARV:t oletettavasti hyökkäämässä ihmisten kimppuun, kaupunkeihin ja kuntiin, tappaen viattomia. (Tätä ei ole vielä tapahtunut.) AFF on eräs näistä omituisista tilanteista, huolimatta sen mahdottomuudesta, epärealistisuudesta ja melkeinpä psykoottisuudesta, johon osa sinusta uskoo jollain tasolla. Loppujen lopuksi, tiedäthän että UFOt ovat olemassa. Ne ovat potentiaalisesti ’Maan ulkopuolelta’. Valtio tykkää false flageista mielipiteen sekoittamisessa. Mikseivät he sitten ottaisi seuraavaa askelta?

Mutta sitten mietit että eihän tästä ole mitään konkreettista näyttöä tukemaan AFF-teoriaa (poislukien jotkut vahvistamattomat sisäpiiriläisten todistukset, jotka on annettu eräälle kuuluisalle new age -tietoisuuden tutkijalle) ja oma arvailusi perustuu kokemukseen siitä mitä oikeasti luulet jo tietäväsi. Sekä tietysti kun ajattelet AFF:n seuraamuksia.

Maailma ajautuisi kaaokseen. Kansallisen turvallisuuden lakeja ajetaan sisään vapauksien rajoittamiseksi, hätätila julistetaan jne. Maailman vallat yhtyvät yhden lipun alle niinkuin elokuvassa Independence Day (1996) taistelemaan avaruusolentojen uhkaa vastaan. Aivan kuten presidentti Ronald Reagan sanoi 1980-luvulla.

Eikö ufologia olekin huikean viihdyttävää.

Joten, tuurilla vain muutama miljardi ihmistä (amerikkalaisten lisäksi) tullaan siivoamaan Maapallolta. En haluaisi olla se patrioottinen pilotti, joka on sinä iltana vuorossa…

Hetkinen, mitä haluat minun tekevän?”

Varmastikin pilotit valittaisiin heidän omien psykopaattisten ominaisuuksiensa perusteella juuri ennen iltaa? Ei saa jättää mitään sattuman varaan. Tätä on suunniteltu vuosikymmenet. Carol Rosin antoi tämän tiedustelutiedon Steven Greerille, joka oli suoraan peräisin Werner Von Braunilta (natsien Paperclip-tiedemies). En täysin epäile etteikö hän olisi sanonut niin, tai edes epäile että Carol olisi liioitellut/valehdellut/väärässä. Kuitenkin sanomisissa on ongelmansa.

Joten, hän väittää terroristien, kolmannen maailman maiden, asteroidien ja lopulta avaruusolentokortin olevan uhka — joista kaikki on valetta.

Tämä on kieltämättä mielenkiintoista. Myönnetään. Mutta…0

Minulla on kysymyksiä:

Ovatko nämä Von Braunin henkilökohtaisia mielipiteitä vai annettiinko hänelle salaisen projektin tietoa siitä, että tällaista oli tekeillä?

Jos kyllä, mikä ohjelma? Kuka sitä rahoittaa?

Miten asteroideja tultaisiin pitämään uhkana? Psykososiaalinen operaatio vai voisivatko he ohjata avaruuskiven Maapalloa kohti?

Miksi emme ole nähneet asteroidiuhkan tulevan esiin samalla tavalla kuin UFOista on puhuttu?

Mikä osio  ‘Alien-uhasta’ on valetta? Tarkoittiko bhän, että avaruusolennot ovat se valhe, vai että ne eivät ole vihamielisiä? (Vai ovatko ne joskus vihamielisiä mutta ainoastaan kun niitä uhkailee? Vai onko se valetta?)

Onko kukaan muu natsien Paperclip-tiedemies astunut esiin vahvistamaan nämä väitteet?

Surullista kyllä, yksi ainoa silminnäkijätodistus 30 vuoden takaa kuolevalta mieheltä (natsi), joka on saattanut tai sitten ei kertoa omia mielipiteitään, on ongelmallista.

Oletetaan kuitenkin hetken verran, että tämä kaikki pitää paikkansa.

Me tiedämme valtion virastoista, että asiat muuttuvat, ihmiset muuttuvat, suunnitelmat muuttuvat viikosta toiseen. Rahoitus ja projektit muuttuvat usein, miten monta kertaa NASA on aikonut mennä Kuuhun, sitten Marsiin, sitten asteroidille ja sitten taas Kuuhun?

Jos tuo oli kauheaa, kuvittele pallottelevasi ideaa miljoonien amerikkalaisten tappamisesta viimeisimmässä salaisen erikoisohjelman CIA:n henkilöstön kokouksessa. Oikeesti. Kuka patriootti amerikkalainen olisi sinut tuon kanssa?

Hetkinen, mitä haluat minun tekevän?”

Ja tuo suunnitelma sitten siirrettäisiin seuraavaksi 30 plus vuodeksi eteenpäin, aina vaan ja uudestaan. Se olisi varsin monta psykopaattikenraalia, tiedusteluviranomaista ja poliitikkoa, jotka kaikki sattuisivat tulemaan valituksi yksi toisensa jälkeen oikeaan aikaan, joista kaikki olisivat halukkaita murhaamaan siviileja 9/11:n tyyliin mutta 1000-kertaisesti.

(9/11 itsessään on voinut olla kyseenalaisen oituinen tapahtuma monestakin eri syystä, mutta näyttöä ei ole siitä että se olisi erityisen ‘sisäpiirin homma’. Se on parhaimmillaankin epäolennaista.)

Leikitään paholaisen asianajajaa,

Mitä jos kaikki onkin totta, niin että ARV:t abduktoivat ihmisiä globaalisti osana suurempaa uhkataktiikkaa edistää hyökkäystä. Pelkkä logistinen operaatio ei edes sovi kaikkeen dataan siitä, että abduktiot olisivat puhtaasti ARV:den tekemiä. Niitä tehdään jokaisessa maassa ja jokaisessa ihmisryhmässä, kymmeniä tuhansia. Mikäli aitoja sieppauksia tekee oikeat avaruusolennot, eikö se ole uhka ihmiskunnalle?

Tuntuisi hassulta jättää ottamatta huomioon kaikkia vaihtoehtoja ARV:sta puhuttaessa. Eikö meidän pitäisi puhua tästä?

Ovatko UFOt aito uhka? Ja mikä yleensäkään voidaan tulkita uhaksi? Voiko tahaton teko olla uhka? Onko uhka uhka uhkaajalle vai uhatulle?

Korvaa sana ’UFO’ sanalla ’venäläinen’ alla esitetyissä lauseissa, jos oletetaan että nämä pitävät paikkansa.

UFOt tarkkailevat ja peukaloivat amerikkalaisten ydinaseita. UFOt tunkeutuvat amerikkalaisten lentotukialusten ilmatilaan. UFOt sieppaavat amerikkalaisia. UFOt tulevat laivaston hävittäjien lähietäisyydelle. Mahdollisesti UFOt voivat tuhota aivan minkä tahansa ne haluavatkin tuhota eikä mikään estä niitä. Onko vakavan riskin potentiaali uhan yksi aspekteista? Erityisesti sellainen mitä ei voi kontaolloida?

Se ei ole kaunista luettavaa, hypoteettisesti siis. Mielestäni me voimme viitata ufologian erääseen hahmoon, UFO Jesukseen.

“Ehkäpä uskomus siitä, että UFOt eivät ole minkäänlainen uhka, tarkoittaa että et ole skeptinen ilmiötä kohtaan. Jos tarkastelet jotain paranormaaleja kokemuksia, niihin sisältyy jekuttajaelementti. ‘Jekuttaja’ ei välttämättä tarkoita uhkaavaa, vaan voidaan nähdä myös altruistisena.

Se seikka, että UFOt säntillisesti antavat itsensä tulla ihmisten näkemiksi, mutta tavallaan se ei anna meille riittävästi kiistämätöntä näyttöä siitä, että koko ihmiskunta olisi samaa mieltä, että ne ovat tällä, ja he puhuvat siitä lakkaamatta. Voitaisiin sanoa, että tuo kaikki on jekuttajapersoonan elementti. Koska UFOt mahdollistavat, edistävät ja, väittäisin jopa, *suunnittelevat* ympäristön, jossa ihmiset voivat keskustella ja väitellä sen voimassaolosta kun se on absoluuttisen todellinen, silloin se tekee tilaa varovaiselle asenteelle siitä mikä näiden UFOjen agenda on.

Vaikka en ole samaa mieltä oletuksesta, että UFOt olisivat pahoja, on selvästikin tilaa skeptisyydelle siitä onko se, mitä ne yrittävät saada aikaan ihmiskunnan hyväksi, meidän parhaan etumme mukaista vaiko ei.

Loppujen lopuksi, UFOt mahdollisesti voisivat saada aikaan kaksi asiaa nopeasti: 1) kiistämätöntä näyttöä [niiden olemassaolosta], ja 2) ilmoittaa agendastaan. Ne eivät ole tehneet kumpaakaan, mielestäni. Pohtimalla ilmiön historiaa ei ole mahdollista olla täysin kritiikitön siitä onko ilmiöllä todella ihmiskunnan paras etu mielessään.”

– UFOJesus sosiaalisessa mediassa, 2019

Ehkäpä yksi suurimpia ongelmia on se, että meillä ei ole relevanttia dataa tehdä päätelmää suuntaan taikka toiseen. Jos joidenkin FOIA-tutkijoiden hälyttävät puutteet ovat opettaneet meille yhtään mitään viime vuonna, se on että me saatamme luulla että meillä on jo kaikki vastaukset, vaikka todellisuudessa näin ei olekaan.

Ehkäpä ne ovat todellinen uhka, ja yksinkertaisesti et usko sitä koska et luota valtioon. Ehkäpä ne eivät ole uhka ja valtion on pakko pelata jotain kortteja saadakseen kongressi mukaan tähän. Ehkäpä joskus tietyt sekopäisyyksiin taipuvaiset  ryhmät ovat halunneet tappaa puolet maapallosta ja syytää avaruusolentoja siitä. Tai ehkäpä kaikki on nokkelaa disinformaatiota ufologian helposti höynäytettäville, jotka eivät vieläkään ymmärrä?

Tässä kohtaa en halua sulkea pois mitään vaihtoehtoa, mutta en toisaalta kuitenkaan luottaisi mihinkään myöskään.

 

Artikkelin julkaissut the-unidentified.net

Steven Greer: Näin järjestellään UFOjen false flag

Tri. Steven Greeriä haastatellaan. Saat kuulla tarumaisesta deep statesta, sekä salaisista erikoisohjelmista, jotka on haudattu syvälle salailun arkkitehtuuriin.

Steven Greer paljastaa teknologian ja taktiikat, joita käytetään luomaan tapahtumia joissa avaruusolennot tai UFOt ilmaantuvat, mutta jotka ovat erittäin sofistikoituneita false flag -tapahtumia.

Näihin voi kuulua skenaarion järjestäminen, jossa UFO näyttää törmäävän maahan, avaruusolentojen suorittama sieppaus, omituiset implantit tai psyykkiset hyökkäykset.

Lue myös:

http://eksopolitiikka.fi/tiede/kontrolloijat-uusi-hypoteesi-avaruusolentojen-abduktioista/

http://eksopolitiikka.fi/tiede/kontrolloijat-uusi-hypoteesi-avaruusolentojen-abduktioista-osa-2/

http://eksopolitiikka.fi/tiede/kontrolloijat-uusi-hypoteesi-avaruusolentojen-abduktioista-osa-3/

http://eksopolitiikka.fi/tiede/kontrolloijat-uusi-hypoteesi-avaruusolentojen-abduktioista-osa-4/

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot