Avainsana-arkisto: NDAA

Vuoden 2026 UAP-paljastuslain rekisterilautakunnan muutosehdotus

Kansanedustaja Eric Burlisonin 17. kesäkuuta 2026 esittämä tarkistus H.R. 8800 -lakiesitykseen, eli vuoden 2027 puolustusbudjettilakiin (NDAA), perustaisi riippumattoman UAP-asiakirjojen tarkastuslautakunnan, vahvistaisi Kansallisarkiston UAP-asiakirjakokoelmaa ja kieltäisi virastoja tuhoamasta UAP-asiakirjoja. Tarkistus on toimitettu edustajainhuoneen sääntövaliokunnan käsiteltäväksi, mutta siitä ei tule lakia, ellei sen sanamuoto läpäise NDAA-lakiprosessia.

Tämä hakemus palauttaa UAP-keskustelun sinne, missä se on suurimmaksi osaksi aina käynyt: asiakirjoihin, hallussapitoon, määräaikoihin, luokitteluun ja siihen, kuka päättää, mitä yleisö saa tarkastella. Tarkistus liittyy aiempiin UFO-tutkimuksiin, nykyiseen AARO:n UAP-toimistoon sekä uuteen julkiseen arkistointiprosessiin, joka käynnistyi toukokuussa 2026 julkaistujen UFO-asiakirjojen myötä.

Lyhyesti sanottuna asia on yksinkertainen. Burlisonin esittämä tarkistus ei merkitsisi sitä, että mitkään UAP-väitteet julistettaisiin totuudellisiksi. Se velvoittaisi viranomaiset etsimään, säilyttämään, tarkastelemaan ja siirtämään UAP-asiakirjat viralliseen Kansallisarkiston kokoelmaan, ja perustettaisiin tarkastuslautakunta, jonka tehtävänä olisi edistää lykättyjen asiakirjojen julkistamista.

Edustajainhuoneen sääntövaliokunnan H.R. 8800 -lakiesitystä koskevalla sivulla Burlisonin tarkistus on merkitty tarkistukseksi 1044. Sääntövaliokunnan sivulla mainitut esittäjät ovat Burlison Missourista, Crane Arizonasta, Carson Indianasta, Luna Floridasta, Moskowitz Floridasta ja Begich Alaskasta. Tarkistuksen tilaksi on merkitty ”esitetty”.

Säännöt-sivulla olevan yhteenvedon mukaan muutoksella vahvistetaan Kansallisarkiston (National Archives and Records Administration) hallinnoimaa tunnistamattomien poikkeavien ilmiöiden (UAP) asiakirjakokoelmaa. Siinä todetaan myös, että muutoksella perustetaan riippumaton UAP-asiakirjojen tarkastuslautakunta, jonka tehtävänä on tarkastella asiaankuuluvia asiakirjoja ja edistää niiden julkistamista, sekä velvoitetaan valtion virastot tunnistamaan, järjestämään ja toimittamaan kyseiset asiakirjat.

Koko PDF-tiedoston päivämäärä on 17. kesäkuuta 2026. Sen avulla NDAA:n XVII osastoon lisättäisiin uusi alaotsikko: ”Kansallisarkistossa ja asiakirjahallinnossa (National Archives and Records Administration) säilytettävä tunnistamattomien poikkeavien ilmiöiden aineistokokoelma”.

Asia Mitä lakiesitys sanoo Käytännön vaikutus
NARA-kokoelma Arkistonhoitaja aloittaisi UAP-asiakirjakokoelman perustamisen 60 päivän kuluessa lain voimaantulosta. UAP-tietueille olisi oma julkinen arkistopolku sen sijaan, että ne olisivat hajallaan eri virastojen järjestelmissä.
Viraston arviointi Viranomaisten olisi tunnistettava, järjesteltävä ja valmisteltava UAP-asiakirjat lähetystä varten. Velvollisuus siirtyy yksittäisten pyyntöjen perusteella tapahtuvasta tietojen luovuttamisesta kohti aktiivista tietojen keräämistä.
Hävitys-kielto Lakiesityksen mukaan mitään UAP-tietueita ei saa tuhota, muuttaa tai vahingoittaa. Säilyttäminen on ensimmäinen vaihe ennen julkistamista koskevia keskusteluja.
Arviointi-lautakunta Yhdeksänjäseninen riippumaton lautakunta tarkastelisi asiakirjoja ja lykättyjä julkistamisia. Viranomaiset eivät olisi ainoita tahoja, jotka päättäisivät, kuinka kauan asiakirjojen julkaisemista lykätään.
Laillinen asema Tarkistus on toimitettu parlamentin työjärjestyksen mukaiseen käsittelyyn. Lainsäädännössä ei tapahdu muutoksia, ellei tekstiä hyväksytä ja se läpäise NDAA-prosessia.

Mitä lakiesitys saisi aikaan

Ensimmäinen merkittävä kokonaisuus on NARA:n UAP-arkistokokoelma. Tarkistuksen mukaan kokoelmaan sisältyisivät kopiot hallituksen asiakirjoista sekä hallituksen toimittamista ja rahoittamista asiakirjoista, jotka liittyvät tunnistamattomiin poikkeaviin ilmiöihin, tuntemattomasta lähteestä peräisin oleviin teknologioihin ja ei-ihmismäiseen älykkyyteen, lukuun ottamatta tilapäisesti tunnistamattomia kohteita. Tämä ulottuu tavallisten havaintoilmoitusten ulkopuolelle samalle laajemmalle UAP-tutkimusalueelle, jota BAASS:n kymmenen kuukauden raportti käsittelee.

Tämä laajuus on laajempi kuin pelkkä UFO-havaintojen arkisto. Se kattaa aineistot aiheittain, rahoitusketjun ja säilytysketjun mukaan. Se velvoittaa arkistonhoitajaa myös säilyttämään aineiston fyysisen koskemattomuuden ja alkuperäisen alkuperän tai, jos alkuperä on epäselvä, varhaisimman tunnetun omistajan.

Muutosehdotuksessa pyydetään myös NARAa laatimaan ja julkaisemaan aihekohtainen opas ja hakemisto. Tämä on käytännön arkistointivaatimus. Kokoelma, josta puuttuu hakemisto, voi silti jäädä huomaamatta. Opas ja keskitetty hakemisto antavat tutkijoille mahdollisuuden nähdä, mitä aineistoa on olemassa, mitä on siirretty ja mitä on vielä lykätty.

NARA on jo ilmoittanut, että sen hallussa on UFO- ja UAP-ilmiöihin liittyviä asiakirjoja lukuisissa asiakirjaryhmissä ja kokoelmissa. Tarkistuksella mennään vielä pidemmälle perustamalla nimetty UAP-asiakirjakokoelma, johon sovelletaan uusia määräaikoja ja tarkastussääntöjä.

Muutoksen mukaan NARA:lle julkistamista varten toimitetut asiakirjat ovat nähtävillä ja kopioitavissa Kansallisarkistossa 30 päivän kuluessa niiden toimittamisesta. Siinä todetaan myös, että asiakirjojen digitaalinen saatavuus NARA:n verkkotietokannan kautta tulisi toteutua kohtuullisen ajan kuluessa, viimeistään 180 päivän kuluttua toimittamisesta.

Se on keskeisin muutos. Julkinen arkisto ei olisi enää pelkästään paikka, johon vanhemmat tiedostot lopulta päätyvät. Siitä tulisi määritellyn siirtoprosessin päätepiste.

Mitä virastot velvoitetaan säilyttämään

Muutoksella annetaan virastojen johtajille suora tehtävä. Heti kun se on käytännössä mahdollista lain voimaantulon jälkeen, kunkin valtion viraston on tunnistettava ja järjesteltävä hallussaan tai hallinnassaan olevat UAP-asiakirjat ja valmisteltava ne toimitettaviksi arkistonhoitajalle.

Siinä asetetaan myös 300 päivän tarkasteluaika. Virastojen johtajien on tarkasteltava, tunnistettava ja järjesteltävä jokainen hallussaan tai hallinnassaan oleva UAP-asiakirja julkistamista, arviointilautakunnan tarkastelua ja toimitusta NARA:lle varten.

Säilytysmääräykset ovat yksiselitteisiä. Mitään UAP-asiakirjoja ei saa tuhota, muuttaa tai vahingoittaa. Julkistettuja UAP-asiakirjoja ei saa enää salata, sensuroida, lykätä tai luokitella uudelleen. Liittovaltion hallinnon ulkopuolella laadittuja asiakirjoja ei saa salata tai sensuroida, lukuun ottamatta nimiä tai henkilöllisyyksiä, joiden käsittely tapahtuu tämän muutoksen vaatimusten mukaisesti.

Mitä arviointilautakunta tekisi

Tarkistuksella perustettaisiin Tunnistamattomien poikkeavien ilmiöiden asiakirjojen tarkastuslautakunta (UAP Records Review Board) itsenäiseksi virastoksi. Presidentti nimittäisi yhdeksän Yhdysvaltain kansalaista, ja senaatti vahvistaisi nimitykset poliittisesta jäsenyydestä riippumatta.

Lautakunnan tehtävänä olisi helpottaa UAP:hin liittyvien hallituksen asiakirjojen tarkastelua, toimittamista arkistonhoitajalle ja julkistamista. Säädöksessä annetaan lautakunnalle myös rooli lykättyjen julkistamisten yhteydessä, mukaan lukien asiakirjat, joiden julkistamista virastot haluavat lykätä.

Yksi selkeimmistä kohdista on 25 vuoden julkistamissääntö. Tarkistuksen mukaan jokainen UAP-asiakirja on julkistettava kokonaisuudessaan ja saatettava saataville kokoelmassa viimeistään 25 vuotta asiakirjan ensimmäisen laatimisen jälkeen, ellei presidentti todista, että lykkäämisen jatkaminen on välttämätöntä, koska siitä aiheutuisi tunnistettavissa olevaa haittaa maan puolustukselle, tiedustelutoiminnalle, lainvalvonnalle tai ulkosuhteille ja että haitta on suurempi kuin julkistamisen yleinen etu.

Mitä lakiehdotus ei vielä muuta

Lain muutosehdotus ei sinänsä tuo esiin mitään uutta aineistoa. Se ei todista, että tietty havainto, löytöväite tai biologinen väite olisi totta. Se ei ratkaise yksittäistä UAP-tapausta koskevaa todistusaineistokeskustelua, jota on edelleen käsiteltävä käyttämällä samaa lähteiden erottelumenetelmää kuin UFO-havaintojen todistusaineistoluokittelussa.

Se ei myöskään tule voimaan pelkästään siksi, että se on jätetty käsiteltäväksi. Sen nykyinen asema on puhtaasti menettelyllinen. Ehdotuksen sanamuoto on saatava kuntoon, se on hyväksyttävä, sisällytettävä edustajainhuoneen hyväksymään NDAA-lakitekstiin, sen on läpäistävä senaatin ja sovittelukomitean käsittelyt, ja vasta sitten siitä tulee osa voimaan astuvaa lakia.

Tarkin tulkinta on, että kyse on ensisijaisesti asiakirjoista. Jos tarkistus hyväksytään, se muuttaisi tapaa, jolla hallitus tunnistaa, säilyttää, tarkastaa ja julkistaa UAP-asiakirjoja. Todistusaineistoa on edelleen luettava asiakirja asiakirjalta, samalla tavalla kuin uusi PURSUE-julkaisu 03 on tarkistettava sen lähdepolun ja asiakirjatyypin suhteen.

Tarkistuksessa noudatetaan aiempien tietojen julkistamista koskevien kiistojen logiikkaa: kootaan kokoelma, tunnistetaan asiakirjat, luodaan tarkastusmekanismi, rajoitetaan määräämättömän pituisia lykkäyksiä ja tarjotaan yleisölle pääsy arkistoon. Tämä on tuttua kaikille, jotka ovat seuranneet pitkään jatkuneita luokittelukiistoja.

UFO-alan sisällä yhteys ulottuu taaksepäin virallisten ohjelmien ja julkisten asiakirjojen saamiseksi käytyjen taistelujen kautta. Tämä ketju ulottuu Project Sign -hankkeesta Project Grudge -hankkeeseen, Project Blue Book -hankkeeseen, Robertsonin paneeliin ja Condonin raporttiin.

Inside the UFO field, the connection runs back through official programs and public record fights. That chain runs from Project Sign through Project Grudge, Project Blue Book, the Robertson Panel, and the Condon Report.

Nykyisessä UAP-työssä on otettu käyttöön uusia toimistoja, uutta raportointikieltä sekä entistä virallisempi kiista asiakirjojen hallussapidosta. Julkiseen arkistoon sisältyy nyt historiallinen AARO:n selvitys, kongressin painostus laivaston UAP-videomateriaalin suhteen sekä nykyinen kiista siitä, jäävätkö asiakirjat virastojen hallussa vai siirretäänkö ne NARA:lle.

Kielenkäyttö myös estää keskustelun keskittymisen yhteen ainoaan sensaatiomaiseen väitteeseen. Se nostaa esiin perustavanlaatuisemman institutionaalisen kysymyksen: mitä asiakirjoja on olemassa, kuka niitä hallinnoi, mitkä asiakirjat on lykätty ja millä perusteilla lykkäys päätetään?

Lähdelinkit

Yhteenveto

Vuoden 2026 UAP-tietojen julkistamislaki koskee ennen kaikkea asiakirjojen säilyttämistä. Jos laki hyväksytään, se velvoittaisi virastot säilyttämään ja tunnistamaan UAP-aineiston, siirtämään asiakirjat NARA:lle sekä perustamaan virastojen ja loputtomien viivästysten väliin riippumattoman tarkastuslautakunnan. Laki ei todista asiakirjoissa esitettyjä väitteitä, vaan muuttaa prosessia, jolla nämä asiakirjat saatetaan julkisuuteen.

 

Artikkelin julkaissut otherworlders.com

EU for UAP

Biden hyväksyi uuden puolustusbudjetin, samalla meni läpi UFO-lainsäädäntöä

Kirjoittanut Christopher Sharp – 26. joulukuuta 2022

Demokraattien ja republikaanien välillä käytyjen viikkoja kestäneiden neuvottelujen jälkeen, presidentti Biden on allekirjoittanut rahoitusvuoden 2023 National Defense Authorization Actin (NDAA) laiksi, mikä on UAP-mysteerin ratkaisun merkkipaalu.

NDAA:n lakiteksti tarjoaa suojaa mahdollisille ilmiantajille, jotka ovat osallisina salaisissa ohjelmissa, joista ei ole raportoitu ”selkeästi” ja ”yksiselitteisesti” asiaankuuluville kongressin valiokunnille ja jotka liittyvät väitettyyn ei-inhimillisten alusten palauttamiseen ja käänteiseen suunnitteluun.

 

Lainsäädäntö vapauttaa myös mahdolliset ilmiantajat paitsi presidentin toimeenpanomääräyksistä johtuvista salassapitosopimuksista myös ydinenergialain säännöksistä.

Mutta miten pääsimme tähän?

Kaikki on peräisin senaatin tiedustelukomitealta, joka alun perin laati ilmiantajia koskevan kielen osana tiedusteluvaltuutuslakia (IAA), joka sittemmin sisällytettiin hyväksyttyyn NDAA 2023 -lakiin.

Liberation Times on saanut puolustus- ja tiedustelulähteistä tietää, että henkilöt, joilla on tietoa mahdollisesti laittomista UAP-ohjelmiin liittyvistä erityisistä pääsyohjelmista (SAP) ja osastoituja pääsyä koskevista ohjelmista (CAP), ovat lähestyneet senaatin tiedustelukomiteaa antaakseen todennettavissa olevia tietoja tällaisista ohjelmista.

Nämä todennettavissa olevat tiedot saivat valiokunnan laatimaan kieliasun.

Tutkiva elokuvantekijä ja toimittaja Jeremy Corbell kertoi Liberation Timesille, että hänellä on myös suoraa tietoa ilmiantajista, jotka ovat ilmoittautuneet, ja kommentoi:

“Minulla on suora tieto siitä, että näitä menettelyjä ja suojelua käyttävät henkilöt, jotka haluavat olla historian ja lain oikealla puolella. Ja että itse asiassa — henkilöitä on jo astunut esiin näissä kanavissa — paljastamaan, mitä he tietävät piilotetuista ja laittomista UFOjen hyväksikäyttöohjelmista.”

Lisäksi entinen tiedusteluasiain apulaispuolustusministeri Christopher Mellon on kirjoittanut:

‘Jo ennen kuin tämä ilmiantolainsäädäntö allekirjoitettiin, uskottavat tahot toimittivat kongressille tietoja, joiden mukaan Yhdysvaltain hallitus on saanut haltuunsa maan ulkopuolista teknologiaa. Tämä prosessi alkoi vuonna 2019, kun toin astrofyysikko tohtori Eric Davisin Capitol Hillille tapaamaan senaatin tiedustelu- ja asevoimien komiteoiden henkilökuntaa.’

Jos tämä osoittautuu todeksi, se merkitsisi käännekohtaa, sillä kongressi joutuisi pohtimaan vuoden 1975 Church-komitean kaltaisen tapahtuman seurauksia, joka johti saman senaatin tiedustelukomitean perustamiseen, joka auttoi IAA:n lakitekstin laatimisessa.

Vuonna 1975 Yhdysvaltain hallituksen uudistukset saivat alkunsa Yhdysvaltain tiedustelupalvelujen vallan väärinkäytöstä, joka johti järkyttäviin paljastuksiin, kuten operaatio MKULTRAan, jossa Yhdysvaltain kansalaisia huumattiin ja kidutettiin.

Saattaa olla väistämätöntä, että väitettyjen salassa pidettävien ja laittomien UAP-ohjelmien mahdollinen paljastuminen voi johtaa samanlaisiin merkittäviin uudistuksiin Yhdysvaltain hallituksessa.

UAP-ilmiantajia koskevan lakitekstin hyväksyminen on tärkeä hetki kongressin tutkimuksessa.

Jeremy Corbell kommentoi Liberation Timesille:

“On tärkeää, että tämän hetken historiallinen merkitys ei jää amerikkalaiselle ja maailmanlaajuiselle yleisölle huomaamatta. UFOjen avoimuus on lisääntynyt sen jälkeen, kun hallituksemme myönsi ja tunnusti virallisesti, että puolustusministeriössämme on laajoja ja aktiivisia nykyaikaisia UFO-tutkimusohjelmia. Tämä oli ensimmäinen rehellinen tunnustus sitten vuoden 1969, kun Project Blue Book -hanke suljettiin.

”Yleisö on siitä lähtien vaatinut toimia ja UFOjen läpinäkyvyyttä, ja näemme nyt näiden ponnistelujen tulosten heijastuvan viralliseen lainsäädäntöön. Lainsäädäntö on hyväksytty korkeimmalla tasolla, ja siinä määritellään suoja ja menettelyt, joiden avulla UFO-ohjelmien ilmiantajat voivat kertoa osallistumisestaan UFOjen takaisinmallintamiseen ja hyödyntämisohjelmiin.

“Kyse on virallisista — todennäköisesti laittomista — hallitusohjelmista, jotka ovat tutkineet UFOja perusteellisesti, fyysisesti ja tieteellisesti salassa.”

Uusi ilmiantomekanismi

Mahdollisia ilmiantajia koskeviin määräyksiin kuuluu mahdollisuus luopua salassapitosopimuksista käyttämällä UAP-toimiston kautta toimivaa suojattua mekanismia, joka tunnetaan nimellä All-domain Anomaly Resolution Office (AARO).

Sen tarkoitus? Jakaa tietoja kongressin valiokunnille ja johdolle, joilla on lain mukaan oikeus tietää.

Ainoa poikkeus on SAP- ja CAP-tietoihin liittyvät tiedot, jotka on ”nimenomaisesti” ja ”selvästi” ilmoitettu kongressin puolustus- ja tiedusteluvaliokunnille, mukaan lukien Gang of Eightin jäsenet.

Toisin sanoen laki ei tarjoa mitään suojaa piilotetuille ja laittomille ohjelmille, jotka eivät ole noudattaneet raportointimenettelyjä.

Entä mitä tapahtuu, jos havaitaan, että UAP:hen liittyvästä SAP- tai CAP-ohjelmasta ei ole selkeästi ja nimenomaisesti raportoitu asianomaisille kongressin valiokunnille ja jäsenille?

Silloin AARO ilmoittaa asiasta puolustusministerille ja antaa 72 tuntia aikaa ilmoittaa yksityiskohdat kongressin johdolle ja sen puolustus- ja tiedusteluvaliokunnille.

On syytä huomata, että hyväksytty lakiteksti ei salli ainoastaan hallituksen henkilöstön, vaan myös huhuttujen UAP-ohjelmien parissa työskentelevien, yksityisten puolustusalan alihankkijoiden palveluksessa olevien henkilöiden ilmoittautua. Vuonna 2021 Yhdysvaltain senaatin entinen enemmistöjohtaja Harry Reid kertoi New Yorker -lehdelle: ”Minulle sanottiin vuosikymmeniä, että Lockheedilla oli joitakin näistä talteen otetuista materiaaleista.”

Vaikka Reid oli korkea-arvoinen jäsen, hän ei kuitenkaan saanut etsiä tällaisia ohjelmia:

“Yritin saada, muistaakseni, Pentagonilta salaisen hyväksynnän sille, että saisin mennä katsomaan tavaraa. He eivät hyväksyneet sitä. En tiedä, mitkä kaikki numerot olivat, minkälainen turvaluokitus se oli, mutta he eivät antaneet sitä minulle.”

Kostotoimikielto

NDAA sisältää myös laajan kostonvastaisen lausekkeen niille, jotka pelkäävät mahdollisia seurauksia salassa pidettävien tietojen paljastamisesta.

Kuten laajempi ilmiantajia koskeva kieli ja UAP:n haku- ja käänteisohjelmia koskevat väitteet, myös kostotoimia koskeva lakiteksti ei ole syntynyt tyhjiössä, vaan se on saanut vaikutteita meneillään olevista tilanteista.

Lopullisessa lainsäädännössä kielletään kostotoimet ilmiantajia vastaan ja todetaan seuraavaa:

‘Liittovaltion ministeriön tai viraston tai tällaisen ministeriön tai viraston urakoitsijan, aliurakoitsijan, avustuksen saajan, aliavustuksen saajan tai henkilökohtaisia palveluja tarjoavan urakoitsijan työntekijä, jolla on valtuudet ryhtyä mihinkään henkilöstöön liittyviin toimenpiteisiin, ohjata muita ryhtymään niihin, suositella tai hyväksyä niitä, ei saa tällaisen valtuuden osalta ryhtyä tai olla ryhtymättä [sic] tai uhata ryhtyä tai olla ryhtymättä [sic] mihinkään henkilöstöön liittyviin toimenpiteisiin, mukaan luettuna luotettavuusselvitysten peruuttaminen tai pidättäminen, tai työsuhteen irtisanominen minkään yksilön osalta kostotoimena sallitusta tietojen paljastamisesta.’

(toim. huom. lakitekstin kieli on tässä kohtaa harvinaisen epäselvä, miksi lakiteksti ottaa mukaan toisensa poissulkevat ilmaisut ’take or fail to take’,  ’ryhtyä tai olla ryhtymättä’?)

Puolustusministeri Lloyd Austin ja kansallisen tiedustelupalvelun johtaja Avril Haines vastaavat tämän säännöksen täytäntöönpanomenettelyjen käyttöönotosta.

Tämä lisää vastuuvelvollisuutta, koska sekä Austin että Haines kuuluvat presidentin kabinettiin, toisin kuin Moultrie. Tosin voi vielä olla kysymyksiä siitä, miten sekä kansallisen tiedustelun johtajan toimisto (ODNI) että puolustusministeriö (DoD) ottavat erityisesti huomioon UAP:n ilmiantajat ja panevat täytäntöön nykyisiä lakeja laajemmat suoja- ja valitusmenettelyt.

Epäilyistä huolimatta Jeremy Corbell on kertonut yksinoikeudella Liberation Timesille, että prosessi on jo alkanut:

“Minulla on suoraa tietoa siitä, että tämä prosessi on jo alkanut. Vastatoimiin suhtaudutaan vakavasti, ja useat henkilöt ovat hiljattain kertoneet UFOjen hyödyntämisohjelmista ja fyysisestä laitteistosta.

”Olen myös tietoinen tietyistä UFOihin liittyvistä hallussapitopaikoista — kuten Harry Reid — ja tiedän, että nekin on välitetty.”

Lainsäädäntö velvoittaa puolustusministeriön (DoD) ja tiedusteluyhteisön tekemään täysimääräisesti yhteistyötä ja tukemaan AARO:n toimintaa.

Uuden lain mukaan AARO:n toimistoon voidaan nyt sijoittaa yhteyshenkilöstöä Yhdysvaltain hallituksen muista osista. Tällainen henkilöstö voi jakaa kaikki UAP:hen liittyvät salassapitosopimukset ja auttaa tieteellisessä ja teknisessä analyysissä ja jopa valmiuksissa vastata vaaratilanteisiin.

Liberation Times tietää, että julkiset kuulemiset ovat edelleen esillä ja että kongressin tiedustelu- ja puolustuskomiteat ovat kulissien takana tiiviisti mukana vuosikymmeniä vanhojen nouto- ja takaisinmallinnusohjelmien selvittämisessä.

Lisätietoja etsitään edelleen, ja viime kädessä kongressin johdon tehtäväksi jää päättää, mitä yleisöllä on oikeus tietää.

Jeremy Corbell totesi seurauksista seuraavaa:

“Lain allekirjoittaminen avaa oven. Se on kutsu kohti UFOjen avoimuutta. Se käsittelee erityisesti UFOjen läsnäoloa ja fyysistä todellisuutta — toiminnallisesti — rohkaisemalla niitä, jotka ovat osallistuneet tai osallistuvat UFOjen hyödyntämisohjelmiin (tai mihin tahansa UFO-palapeliin liittyvään erityisohjelmaan)… tulemaan esiin; uutena oikeudellisena toimenpiteenä virallisen ilmiantajansuojan puitteissa.

”Elämme uudessa inhimillisen ymmärryksen maailmassa — joka sisältää UFO-todellisuuden. Tämä on historiallinen hetki ja monumentaalinen askel kohti avoimuutta UFOista ja mikä tärkeämpää… ihmisten löytämistä.”

 

Artikkelin julkaissut liberationtimes.com