Avainsana-arkisto: tiede

Ihmiskokeet lääketieteessä, osa 2

Tämä on toinen osa historiikista, joka käsittelee ihmiskokeita lääketieteessä. Ensimmäinen osa: [LINKKI]


(1966)

CIA jatkaa MKULTRA-suunnitelmiaan aloittamalla Project MKSEARCHin kehittääkseen ja testatakseen tapoja käyttää biologisia, kemiallisia ja radioaktiivisia materiaaleja tiedusteluoperaatioissa, sekä kehittääkseen ja testatakseen huumeita, jotka kykenevät tuottamaan ennustettavia muutoksia ihmisen käyttäytymiseen ja fysiologiaan (Goliszek).

Tri. Henry Beecher kirjoittaa ”Kaikkien ihmisolentojen hyvinvointi, terveys ja jopa varsinainen tai potentiaalinen elämä, syntynyt tai syntymätön, riippuu ihmiskokeiden tekemisen jatkamisesta. Sen täytyy jatkua; se tulee jatkumaan. ’Ihmiskunnan tutkimus kohdistuu ihmiseen'” hänen ihmiskokeita käsittelevässä tekstissään Research and the Individual (”Human Experimentation: Before the Nazi Era and After”).

Yhdysvaltain armeija tiputtaa hehkulamppuja täynnä Bacillus subtilista eri tuuletuskanaviin New York Cityn metrojärjestelmässä, ja altistaa yli miljoona siviiliä bakteerille (Goliszek).

National Commission for the Protection of Research Subjects julkaisee omat tutkimuskäytänteensä ihmiskoehenkilöillä, mikä lopulta johtaa institutionaalisten valvontalautakuntien perustamiseen (IRB:t) (Sharav).

(1967)

Pennsylvanian yliopiston professori Albert Kligman jatkaa Dow Chemical Companyn sponsoroimaa dioksiinitutkimusta ilman yhtiön tietoa tutkimuksesta tai suostumusta siihen. Hän kasvattaa kymmenen vangin iholle antamaa dioksiiniannosta 7500 mikrogrammaan, mikä on 468-kertainen annos, jonka Dowin edustaja Gerald K. Rowe on valtuuttanut hänet antamaan. Tämän seurauksena vangit saavat aknen, joka kehittyy tulehtuneiksi ihovaivoiksi (Kaye).

CIA asettaa FDA:n päämajan juomaveteen Washington DC:ssa kemikaalia tutkiakseen onko juomavettä mahdollista terästää LSD:llä ja muilla aineilla (Cockburn and St. Clair, eds.).

Journal of Clinical Investigationissa julkaistussa tutkimuksessa tutkijat ruiskuttavat raskaana oleviin naisiin radioaktiivista kortisolia nähdäkseen siirtyykö radioaktiivinen materiaali istukan läpi sikiöön ja vaikuttaako se raskauteen (Goliszek).

Yhdysvaltain armeija maksaa professori Kligmanille, jotta hän annostelisi rakkoja aiheuttavia kemikaaleja Holmesburgin vankilan vankien kasvoihin ja selkään, jotta (Kligmanin omin sanoin) ”voitaisiin selvittää miten iho suojaa itseään krooniselta myrkkykemikaalialtistukselta, niinkutsutussa kovettumisprosessissa”. Tällä tiedolla on sekä hyökkäys- että puolustussovelluksia armeijalle (Kaye).

CIA ja Edgewood Arsenal Research Laboratories aloittavat laajan ohjelman, jossa kehitetään ihmisen käyttäytymiseen vaikuttavia lääkeaineita. Sen osaohjelmat ovat Project OFTEN — eläin- ja ihmiskoehenkilöiden käyttäytymiseen vaikuttavien lääkeaineiden toksikologia ja leviäminen — sekä Project CHICKWIT, jossa kerätään Euroopan ja Aasian lääkekehitystietoa (Goliszek).

Professori Kligman kehittää Retin-A:n aknelääkkeeksi (ja lopulta myös ryppyvoiteeksi), minkä johdosta hänestä tulee miljonääri (Kaye).

Tutkijat lamauttavat 64 vankia Kaliforniassa hermoihin ja lihaksiin vaikuttavalla succinylkoliini-aineella, joka aiheuttaa hengityksen lamaantumista pintahengitykseksi ja se tuntuu samalta kuin hukkuisi. Kun viisi vankia kieltäytyy osallistumasta lääketieteelliseen kokeeseen, vankilan erikoislautakunta antaa tutkijoille injektoida vankeihin ainetta vastoin heidän tahtoaan (Greger).

(1968)

San Antonion ja eteläisen Teksasin Planned Parenthood sekä Southwest Foundation for Research and Education aloittavat suun kautta annettavan ehkäisylääkkeen tutkimukset 70:llä köyhällä meksikolaisamerikkalaisella naisella, jossa puolelle naisista annetaan ehkäisylääkettä ja puolelle placeboa. Kun tutkimuksen tulokset julkaistaan muutaman vuoden päästä, se herättää meksikolaisamerikkalaisissa kovan kalabaliikin (Sharav, Sauter).

(1969)

Presidentti Nixon lakkauttaa Yhdysvaltain hyökkäysbioaseohjelman, johon kuuluu myös Fort Detrickissä tehdyt ihmiskokeet. Tähän mennessä kymmenet tuhannet siviilit ja sotilaat ovat tietämättään ja tietoisesti olleet mukana kokeissa, joissa on testattu vaarallisia biologisia taudinaiheuttajia (Goliszek).

Yhdysvaltain armeija suorittaa kokeen DTC Test 69-12, joka on avoimesti tehty VX- ja sariinikaasukoe armeijan Edgewood Arsenalissa Marylandissa, jossa armeijan henkilöstöä todennäköisesti altistui aineille (Goliszek, Martin).

Kokeellisia huumeita testataan henkisesti vajaisiin lapsiin Milledgevillessa, Georgiassa, ilman minkäänlaista instituution antamaa lupaa (Sharav).

Tri. Donald MacArthur, Yhdysvaltain puolustusministeriön tutkimuksen ja teknologian apulaisjohtaja, pyytää kongressilta $10 miljoonaa synteettisen biologisen taudinaiheuttajan kehittämiseen, joka olisi vastustuskykyinen ”immunologisille ja terapeuttisille prosesseille, joista me olemme riippuvaisia pysyäksemme suhteellisen vapaina tartuntataudeista” (Cockburn and St. Clair, eds.).

Tuomari Sam Steinfieldin niskoittelu tapauksessa Strunk v. Strunk, 445 S.W.2d 145 oli ensimmäinen kerta, kun tuomari on koskaan ehdottanut, että Nürnbergin säännöstöä sovellettaisiin amerikkalaisiin oikeusjuttuihin (Sharav).

(1970)

Vuosi hänen tekemänsä pyynnön jälkeen, joka esitettiin lakiesityksessä H.R. 15090, tri. MacArthur saa rahoitusta tutkimukseen aloittaa CIA:n valvoma mykoplasmatutkimus Fort Detrickin erikoisoperaatiodivisioonassa ja toivottavasti luoda synteettinen immuunipuolustuksen lamauttava ainesosa. Jotkut asiantuntijat uskovat, että tämä tutkimus on saattanut sattumalta luoda HIV:n, AIDSia aiheuttavan viruksen (Goliszek).

National Institutes of Healthin (NIH) käskystä, joka sponsoroi myös Tuskegee-koetta, Johns Hopkins Universitym ilmaisen päivähoidon ohjelma kerää verinäytteitä 7000:lta afroamerikkalaiselta lapselta. Ohjelma kertoo vanhemmille, että he selvittivät oliko lapsilla anemia, mutta oikeasti he selvittivät oliko lapsilla ylimääräistä Y-kromosomia (XYY), jonka uskotaan altistavan biologisesti rikoksille. Ohjelman johtaja Digamber Borganokar teki tämän ilman Johns Hopkins Universityn lupaa (Greger, Merritte, et al.).

(1971)

Presidentti Nixon muuntaa Fort Detrickin hyökkäykseen käytettävien bioaseiden tutkimuslaboratoriosta Frederick Cancer Research and Development Centeriksi, joka nykyään tunnetaan nimellä National Cancer Institute, Frederickissa. Syöpätutkimuksen lisäksi siellä tutkitaan virologiaa, immunologiaa ja retroviruksia (mukaanlukien HIV). Lisäksi paikasta on tullut Yhdysvaltain armeijan lääketieteellisen tutkimusinstituutin kotipaikka, jossa tutkitaan lääkkeitä, rokotteita ja vastatoimia biologiseen sodankäyntiin. Näin Fort Detrick ei siirrykään kauhean kauaksi biosodankäynnin menneisyydestään (Goliszek).

Stanfordin yliopisto tekee Stanfordin vankilakokeen ryhmälle yliopisto-opiskelijoita oppiakseen enemmän vankien psykologiasta. Joillekin opiskelijoille annetaan vanginvartijan rooli, toiset saavat vangin roolin. Vain kuuden päivän jälkeen kaksiviikkoinen koe jouduttiin keskeyttämään sen osallistujille aiheuttamien psykologisten vaikutusten takia. ”Vartijat” olivat alkaneet käyttäytyä sadistisesti, kun taas ”vangit” ilmensivät masennuksen ja psykologisen stressin oireita (University of New Hampshire).

Artikkeli otsikolla ”Viral Infections in Man Associated with Acquired Immunological Deficiency States” julkaistiin Federation Proceedings –julkaisussa. Tohtori MacArthur ja Fort Detrickin erikoisoperaatiodivisioona olivat tässä vaiheessa tehneet vuoden verran mykoplasmatutkimusta luodakseen synteettisen immuniteettia heikentävän taudinaiheuttajan, mikä jälleen kerran viittaa siihen, että tutkijat olisivat keksineet HIV:n (Goliszek).

(1972)

Yhdysvaltain ilmavoimien sponsoroimassa tutkimuksessa tri. Amedeo Marrazzi antaa LSD:tä mielisairaalan potilaille Missourin yliopiston psykiatrisessa instituutissa ja Minnesotan yliopistollisessa sairaalassa tutkiakseen ”egon vahvuutta” (Barker).

(1973)

Ad Hoc -neuvonantajapaneeli jättää loppuraporttinsa Tuskegeen tippuritutkimuksesta. Raportissa lukee ”Yhteiskunnalla ei ole enää varaa jättää yksilön oikeuksien ja tieteellisen kehityksen välistä tasapainottelua tiedeyhteisön tehtäväksi” (Sharav).

(1974)

Kongressi saattaa voimaan National Research Actin, jolla perustetaan biolääketieteellisen ja käyttäytymistutkimuksen koehenkilöitä suojeleva kansallinen komissio, ja viimein saadaan asetettua säännöt lasten ihmiskokelle (Breslow).

(1975)

Terveyden, opetuksen ja hyvinvoinnin ministeriö antaa NIH:n ihmiskoehenkilöiden suojelua käsitteleville säännöille (1966) lainvoimaisen aseman. Otsikko 45, ”The Common Rule”, virallisesti perustaa institutionaaliset arviointilautakunnat (IRB:t) (Sharav).

(1977)

Kennedyn kuuleminen aloitti prosessin kohti Executive Order 12333:a, joka kieltää tiedustelupalvelujen kokeilut ihmisillä ilman heidän informoitua suostumustaan (Merritte, et al.).

Yhdysvaltain hallitus pyytää virallisesti anteeksi ja antaa $400,000 Jeanne Connellille, ainoalle selviytyjälle eversti Warrenin plutoniuminjektiokokeista Stron Memorial Hospitalissa, sekä muiden koehenkilöiden perheille (Burton Report).

National Urban League pitää kansallisen konferenssin ihmisillä tehtävistä kokeista, jossa ilmoitetaan ”Me emme halua tappaa tiedettä, mutta me emme halua, että tiede tappaa, ruhjoo tai hyväksikäyttää meitä” (Sharav) (toim. huom. koronarokotteen olisi pitänyt noudattaa tätä!).

(1978)

CDC aloittaa kokeellisen B-hepatiittirokotteen rokotekokeet New Yorkissa. CDC:n mainos, jolla etsittiin koehenkilöitä, erityisesti pyydettiin seksuaalisesti kevytkenkäisiä homomiehiä. Professori Wolf Szmuness Columbia University School of Public Healthista oli kehittänyt rokotteen infektioseerumin hepatiittitartunnan saaneilta homoseksuaaleilta kerätystä veriseerumista, jota oli sitten annettu simpansseille, ainoalle eläimelle johon B-hepatiitti tarttuu, mikä johti teoriaan siitä, että HIV olisi saanut alkunsa simpansseilla ennen siirtymistään ihmisiin tämän rokotteen avulla. Muutama kuukausi sen jälkeen, kun 1083 homoseksuaalia miestä oli saanut rokotteen, New Yorkin lääkärit alkoivat havaita Kaposin sarkoomatapauksia, Mycoplasma penetransista sekä uudenlaista herpesvirusvarianttia nuorilla amerikkalaismiehillä, mutta myöhemmin nämä tultaisiin tuntemaan AIDSiin liittyvinä yleisinä opportunistisina sairauksina (Goliszek).

(1979)

Biolääketieteellisen ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen koehenkilöiden suojelua käsittelevä kansallinen komissio (National Commission for the Protection of Human Subjects of Biomedical and Behavioral Research) julkaisee Belmont-raportin, jossa luodaan perustus ihmisillä tehtäville kokeille tutkimuksessa. Belmont-raportti määrää, että tutkijat joutuvat noudattamaan kolmea perusperiaatetta: 1. Kunnioittaa koehenkilöitä autonomisina persoonina ja suojella niitä, joilla on rajallinen kapasiteetti itsenäisyyteen (kuten lapset), 2. Älä vahingoita ketään, 3. Valitse koehenkilöt oikeudenmukaisesti — varmistetaan etteivät tietyt ihmisryhmät joudu kohteiksi sen takia, että he ovat helposti lähestyttäviä tai helposti manipuloitavissa, vaan sen sijaan syistä, jotka suoraan liittyvät tehtäviin kokeisiin (Berdon).

(1980)

Tutkimus paljastaa, että leukemiaa esiintyy paljon niiden 18 000 sotilaan keskuudessa, jotka osallistuivat vuoden 1957 Operaatio Plumbbobiin.

Vuosia myöhemmin HIV:n varalta testattujen verinäytteiden mukaan 20 prosenttia kaikista vuoden 1978 hepatiitti B -rokotekokeiluun osallistuneista newyorkilaisista homoseksuaalisista miehistä on tässä vaiheessa HIV-positiivisia (Goliszek).

Amerikkalaiset lääkärit antavat kokeellisia hormoniruiskuja sadoille Miamin ja Puerto Ricon vankileireille vangituille haitilaismiehille, mikä aiheuttaa miehille gynekomastian, jossa miehille kehittyy täysikokoiset rinnat (Cockburn ja St. Clair, toim.).

CDC jatkaa vuoden 1978 hepatiitti B -rokotekokeilua Los Angelesissa, San Franciscossa, Chicagossa, St. Louisissa ja Denverissä, ja pelkästään San Franciscossa siihen osallistuu yli 7 000 homoseksuaalista miestä (Goliszek).

FDA kieltää vankilavankien käytön lääkekokeissa, mikä johtaa lääkekokeilukeskusten perustamiseen (Sharav).

Ensimmäinen AIDS-tapaus ilmenee San Franciscossa (Goliszek).

(1981)

(1981 – 1993) Seattlessa sijaitseva Genetic Systems Corporation aloittaa meneillään olevan lääketieteellisen kokeen nimeltä Protocol No. 126, jossa Seattlessa sijaitsevan Fred Hutchinsonin syöpätutkimuskeskuksen syöpäpotilaille annetaan luuydinsiirtoja, jotka sisältävät kahdeksan Genetic Systemsin valmistamaa kokeellista proteiinia, tavanomaisten luuydinsiirtojen sijaan. 19 koehenkilöä kuolee komplikaatioihin, jotka liittyvät suoraan kokeelliseen hoitoon (Goliszek).

Duken yliopistossa suoritettu syväsukelluskoe aiheuttaa koehenkilölle Leonard Whitlockille pysyvän aivovaurion (Sharav).

CDC myöntää, että AIDS-niminen tauti on olemassa, ja vahvistaa 26 tautitapausta — kaikki aiemmin terveillä homoseksuaaleilla, jotka asuivat New Yorkissa, San Franciscossa ja Los Angelesissa – ja tukee jälleen kerran spekulaatiota, jonka mukaan aids on peräisin vuosien 1978 ja 1980 hepatiitti B -kokeista (Goliszek).

(1982)

Kolmekymmentä prosenttia CDC:n hepatiitti B -rokotekokeessa käytetyistä koehenkilöistä on tässä vaiheessa HIV-positiivisia (Goliszek).

(1984)

SFBC:n vaiheen I tutkimusklinikka perustetaan Miamiin, Flacoon. Vuoteen 2005 mennessä siitä tuli Pohjois-Amerikan suurin kokeellisten lääkkeiden testauskeskus, jolla on keskuksia Miamissa ja Montrealissa ja jossa tehdään kliinisiä tutkimuksia vaiheesta I vaiheeseen IV (Drug Development-Technology.com).

(1985)

Entinen Yhdysvaltain armeijan kersantti yrittää haastaa armeijan oikeuteen, koska se oli käyttänyt häneen huumeita ilman hänen suostumustaan tai edes tietämättään asiassa Yhdysvallat vastaan Stanley, 483 U.S. 669. Tuomari Antonin Scalia kirjoittaa päätöksen, joka vapauttaa Yhdysvaltain armeijan kaikesta vastuusta menneistä, nykyisistä tai tulevista lääketieteellisistä kokeista ilman tietoon perustuvaa suostumusta (Merritte ym.).

(1987)

Philadelphiassa asuva Doris Jackson saa tietää, että tutkijat ovat poistaneet hänen poikansa aivot post mortem lääketieteellistä tutkimusta varten. Myöhemmin hän saa tietää, että Pennsylvanian osavaltiossa on käytössä ”implisiittisen suostumuksen” doktriini, joka tarkoittaa, että ellei potilas allekirjoita asiakirjaa, jossa toisin ilmoitetaan, suostumus elinten poistamiseen on automaattisesti implisiittinen (Merritte ym.).

(1988)

Yhdysvaltain oikeusministeriö maksaa yhdeksälle kanadalaiselle CIA:n ja tohtori Cameronin ”psyykkisen ajamisen” kokeista (1957-1964) selviytyneelle 750 000 dollaria tuomioistuimen ulkopuolisena sovintona, jotta MKULTRAa ei tutkittaisi enempää (Goliszek).

(1988 – 2001) New Yorkin kaupungin lastensuojeluhallinto alkaa sallia noin kahdessa tusinassa lastenkodissa asuvien sijaislasten käyttämisen National Institutes of Healthin (NIH) rahoittamissa kokeellisissa AIDS-lääkekokeissa. Nämä lapset – yhteensä 465 ohjelman loppuun mennessä – kokevat vakavia sivuvaikutuksia, kuten kävelykyvyttömyyttä, ripulia, oksentelua, turvonneita niveliä ja kouristuksia. Lastenkodin työntekijät eivät ole tietoisia siitä, että he antavat HIV-tartunnan saaneille lapsille kokeellisia lääkkeitä tavanomaisten AIDS-hoitojen sijaan (New York City ACS, Doran).

(1990)

Yhdysvallat lähettää Persianlahdelle Persianlahden sotaan (”Aavikkomyrsky”) 1,7 miljoonaa varusmiestä, joista 22 prosenttia on afroamerikkalaisia. Yli 400 000 sotilasta määrätään ottamaan kokeellista hermomyrkkyä sisältävää pyridostigmiini-nimistä lääkettä, jonka myöhemmin uskotaan olevan syy Persianlahden sodan oireyhtymään – oireet vaihtelevat ihosairauksista, neurologisista häiriöistä, pidätyskyvyttömyydestä, hallitsemattomasta kuolaamisesta ja näköongelmista – jotka vaikuttavat Persianlahden sodan veteraaneihin (Goliszek; Merritte, et al.).

CDC ja Kaiser Pharmaceuticals of Southern California ruiskuttavat Los Angelesissa 1 500 puolivuotiaalle mustalle ja latinalaisamerikkalaiselle vauvalle ”kokeellista” tuhkarokkorokotetta, jota ei ole koskaan hyväksytty käytettäväksi Yhdysvalloissa. Riskiä lisää se, että alle vuoden ikäisillä lapsilla ei välttämättä ole riittävästi myeliiniä hermojensa ympärillä, jolloin hermojen kehitys saattaa heikentyä rokotteen vaikutuksesta. CDC myöntää myöhemmin, että vanhemmille ei koskaan kerrottu, että heidän lapsiinsa ruiskutettava rokote oli kokeellinen (Goliszek).

FDA sallii Yhdysvaltain puolustusministeriön poiketa Nürnbergin säännöstöstä ja käyttää hyväksymättömiä lääkkeitä ja rokotteita operaatio Desert Shieldissä (Sharav).

(1991)

Los Angeles Times -lehden 27. toukokuuta ilmestyneessä numerossa entinen Yhdysvaltain laivaston radio-operaattori Richard Jenkins kirjoittaa, että hän kärsii leukemiasta, kroonisesta väsymyksestä sekä munuais- ja maksasairaudesta, jotka ovat seurausta säteilyaltistuksesta, jonka hän sai vuoden 1958 operaatio Hardtackissa (Goliszek).

Osallistuessaan UCLA:n tutkimukseen, jossa skitsofreniaa sairastavien henkilöiden lääkitys lopetetaan, Tony LaMadrid tekee itsemurhan (Sharav).

(1992)

Columbian yliopiston New Yorkin osavaltion psykiatrian instituutti ja Mount Sinain lääketieteellinen tiedekunta antavat 100 miehelle – enimmäkseen afroamerikkalaisille ja latinalaisamerikkalaisille, jotka ovat 6-10-vuotiaita ja kaikki nuorisorikollisten pikkuveljiä – 10 milligrammaa fenfluramiinia (fen-fen) painokiloa kohden testatakseen teoriaa, jonka mukaan alhainen serotoniinitaso liittyy väkivaltaiseen tai aggressiiviseen käyttäytymiseen. Osallistujien vanhemmat saivat kukin 125 dollaria, mukaan lukien 25 dollarin Toys ’R’ Us -lahjakortin (Goliszek).

(1993)

Connecticutissa sijaitsevan West Haven VA:n tutkijat antavat 27 skitsofreniaa sairastavalle – 12 sairaalahoidossa olevalle ja 15 toimivalle vapaaehtoiselle – MCPP-nimistä kemikaalia, joka lisää merkittävästi heidän psykoottisia oireitaan ja, kuten tutkijat toteavat, vaikuttaa negatiivisesti koehenkilöihin pitkällä aikavälillä (”Testimony of Adil E. Shamoo, Ph.D.”).

(1994)

New Yorkin VA-sairaalassa tehdyssä kaksoissokkokokeessa tutkijat ottivat 23 skitsofreniaa sairastavaa potilasta pois lääkityksestään keskimäärin 30 päivän ajaksi. Sen jälkeen he antavat 17:lle heistä 0,5 mg/kg amfetamiinia ja kuudelle lumelääkettä kontrollina, minkä jälkeen he tekevät PET-kuvauksia Brookhavenin laboratorioissa. Tutkijoiden mukaan kokeen tarkoituksena oli ”arvioida erityisesti aineenvaihdunnallisia vaikutuksia henkilöillä, joilla oli eriasteisia amfetamiinin aiheuttamia psykoottisia pahenemisvaiheita” (”Testimony of Adil E. Shamoo, Ph.D.”).

Albuquerque Tribunen toimittaja Eileen Welsome saa Pulitzer-palkinnon tutkivasta raportoinnistaan eversti Warrenin plutoniumkokeista potilailla Strong Memorial -sairaalassa vuonna 1945 (Burton Report).

Liittovaltion rahoittamassa kokeessa New Yorkin VA Medical Centerissä tutkijat antavat skitsofreniaa sairastaville veteraaneille amfetamiinia, vaikka keskushermostoa stimuloivat aineet pahentavat psykoottisia oireita 40 prosentilla skitsofreenikoista (”Testimony of Adil E. Shamoo, Ph.D.”).

Bronx VA Medical Centerin tutkijat rekrytoivat 28 skitsofreniaa sairastavaa veteraania, jotka toimivat yhteiskunnassa, ja antoivat heille L-dopa-valmistetta psykoottisen relapsin aiheuttamiseksi tarkoituksellisesti (”Testimony of Adil E. Shamoo, Ph.D.”).

Presidentti Clinton nimittää ihmisten säteilykokeita käsittelevän neuvoa-antavan toimikunnan (ACHRE), joka lopulta paljastaa kylmän sodan aikana tehdyt hirvittävät kokeet ACHRE-raportissaan.

(1995)

19-vuotias Rochesterin yliopiston opiskelija Nicole Wan kuolee osallistuttuaan MIT:n sponsoroimaan kokeeseen, jossa testataan ilmansaasteiden kemikaaleja ihmisiin. Kokeessa maksetaan 150 dollaria koehenkilöille (Sharav).

Maaliskuun 15. päivänä presidentin asettamassa ihmisten säteilykokeiden neuvoa-antavassa komiteassa (ACHRE) entiset koehenkilöt, mukaan lukien ne, joita käytettiin kokeissa lapsena, antavat valaehtoisia todistuksia, joissa he kertovat, että heitä on käytetty säteilykokeissa ja/tai aivopesty, hypnotisoitu, huumattu, psykologisesti kidutettu, uhkailtu ja jopa raiskattu CIA:n kokeiden aikana. Näihin valaehtoisiin lausuntoihin kuuluvat mm:

  • Christina DeNicolan lausunto siitä, että Tucsonissa, Arizonassa, vuosina 1966-1976 ”tohtori B” suoritti mielenhallintakokeita käyttäen huumeita, posthypnoottisia injektioita ja draamaa sekä säteilytyskokeita hänen kaulaansa, kurkkuunsa, rintaansa ja kohtuunsa. Hän oli vain nelivuotias, kun kokeet aloitettiin.
  • Claudia Mullenin todistus siitä, että tohtori Sidney Gottlieb (joka tunnetaan MKULTRAsta) käytti kemikaaleja, säteilyä, hypnoosia, huumeita, eristämistä vesialtaisiin, univajetta, sähköiskuja, aivopesua sekä emotionaalista, seksuaalista ja sanallista hyväksikäyttöä osana mielenhallintakokeita, joiden perimmäisenä tavoitteena oli tehdä hänestä, joka oli tuolloin vasta lapsi, ”täydellinen vakooja”. Hän kertoo neuvoa-antavalle komitealle, että tutkijat perustelivat hyväksikäyttöä kertomalla hänelle, että hän palveli maataan ”rohkeassa pyrkimyksessä taistella kommunismia vastaan”.
  • Suzanne Starrin lausunto, jonka mukaan ”armeijasta eläkkeelle jäänyt lääkäri hankki Coloradon vuorilta lapsia kokeita varten”. Hän sanoo olleensa yksi näistä lapsista ja joutuneensa kokeiden uhriksi, joihin kuului ympäristön riistämistä pakotettuun psykoosiin asti, spin-ohjelmointia, injektioita, raiskauksia ja usein toistuvia sähköshokki- ja mielenhallintaistuntoja. ”Olen taistellut itsetuhoisia ohjelmoituja viestejä vastaan tappaakseni itseni, ja tiedän, mikä ohjelmoitu viesti on, enkä toimi niiden mukaan”, hän kertoo neuvoa-antavalle komitealle kokeiden pitkäaikaisista vaikutuksista, jotka ovat jatkuneet vielä aikuisuudessakin (Goliszek).

Presidentti Clinton pyytää julkisesti anteeksi niiltä tuhansilta ihmisiltä, jotka joutuivat MKULTRA:n ja muiden mielenhallintaohjelmien uhreiksi (Sharav).

Tohtori Daniel P. van Kammenin tutkimuksessa ”Behavioral vs. Biochemical Prediction of Clinical Stability Following Haloperidol Withdrawal in Schizophrenia” tutkijat rekrytoivat 88 veteraania, joiden lääkitys oli vakauttanut heidän toimintakykynsä yhteiskunnassa, ja panivat heidät sairaalahoitoon kahdeksaksi tai kymmeneksi viikoksi. Tänä aikana tutkijat lopettavat veteraaneille niiden lääkkeiden antamisen, joiden avulla he voivat elää yhteiskunnassa, ja palauttavat heidät kahden tai neljän viikon mittaiselle Haldol-vakioannokselle. Sitten veteraanit ”pestään”, heille tehdään lannepunktio ja heidät asetetaan kuuden viikon tarkkailuun, jotta nähdään, ketkä heistä uusiutuvat ja kärsivät jälleen oireisesta skitsofreniasta. 50 prosentilla heistä tämä tapahtuu (”Testimony of Adil E. Shamoo, Ph.D.”).

Presidentti Clinton nimittää kansallisen bioetiikan neuvoa-antavan komitean (Sharav).

New Yorkin osavaltion korkeimman oikeuden tuomari Edward Greenfield katsoo, että vanhemmilla ei ole oikeutta vapaaehtoisesti luovuttaa kehitysvammaisia lapsiaan muihin kuin terapeuttisiin lääketieteellisiin tutkimuksiin ja että ketään kehitysvammaista henkilöä ei voida käyttää lääketieteellisessä kokeessa ilman tietoon perustuvaa suostumusta (Sharav).

(1996)

Marylandin yliopiston professori Adil E. Shamoo ja Citizens for Responsible Care and Research -järjestö lähettävät Yhdysvaltain senaatin hallituksen asioiden komitealle kirjallisen lausunnon veteraanien epäeettisestä käytöstä lääketieteellisessä tutkimuksessa: ”Tämäntyyppistä tutkimusta tehdään koko maassa lääketieteellisissä keskuksissa ja veteraanisairaaloissa, joita tuetaan kymmenillä miljoonilla veronmaksajien rahoilla. Nämä kokeet ovat riskialttiita ja väärinkäytöksiä, jotka aiheuttavat fyysistä ja psyykkistä haittaa kaikkein haavoittuvimmille ryhmille ja lisäksi heikentävät yhteiskuntamme perusihmisarvoja. Todennäköisesti kymmeniä tuhansia potilaita altistetaan tällaisille kokeille” (”Testimony of Adil E. Shamoo, Ph.D.”).

Puolustusministeriö myöntää, että Persianlahden sodan sotilaat altistuivat kemiallisille aineille, mutta 33 prosenttia Persianlahden sodan oireyhtymään sairastuneista sotilashenkilöistä ei koskaan poistunut Yhdysvalloista sodan aikana, mikä tekee tyhjäksi yleisen käsityksen, jonka mukaan oireet johtuvat altistumisesta Irakin kemiallisille aseille (Merritte, et al.).

Liittovaltion rahoittamassa kokeessa West Haven VA:ssa Connecticutissa Yalen yliopiston tutkijat antavat skitsofreniaa sairastaville veteraaneille amfetamiinia, vaikka keskushermostoa stimuloivat aineet pahentavat psykoottisia oireita 40 prosentilla skitsofreniaa sairastavista (”Testimony of Adil E. Shamoo, Ph.D.”).

Presidentti Clinton esittää virallisen anteeksipyynnön Tuskegee-syfilistutkimukseen osallistuneille henkilöille ja heidän perheilleen (Sharav).

(1997)

Paljastaakseen epäeettiset lääketieteelliset kokeet, jotka aiheuttavat skitsofreniapotilaiden psykoosin uusiutumisen, Boston Globe julkaisee neliosaisen sarjan ”Doing Harm: Research on the Mentally Ill” (Sharav).

Tutkijat antavat 26 veteraanille VA-sairaalassa Yohimbine-nimistä kemikaalia, joka aiheuttaa tarkoituksella traumaperäisen stressihäiriön (”Testimony of Adil E. Shamoo, Ph.D.”).

Luodakseen ”psykoosimallin” Cincinnatin yliopiston tutkijat antavat 16 skitsofreniapotilaalle Cincinnatin VA:ssa amfetamiinia, jotta he saisivat aikaan toistuvia psykoosikohtauksia ja tuottaisivat lopulta ”käyttäytymisen herkistymistä” (Sharav).

Kansallisen mielenterveyslaitoksen (NIMH) tutkijat antavat skitsofreniaa sairastaville veteraaneille amfetamiinia, vaikka keskushermostoa stimuloivat aineet pahentavat psykoottisia oireita 40 prosentilla skitsofreniaa sairastavista (”Testimony of Adil E. Shamoo, Ph.D.”).

Yhdysvaltain hallituksen rahoittamassa kokeessa tutkijat pidättävät HIV-positiivisilta afroamerikkalaisilta raskaana olevilta naisilta lääkehoidon ja antavat heille plaseboa aids-lääkityksen sijasta (Sharav).

Tutkijat antoivat amfetamiinia 13 skitsofreniapotilaalle New Yorkin VA-sairaalassa vuonna 1994 järjestetyn amfetamiinihaasteen uusintana. Tämän seurauksena potilaat kokevat psykoosia, harhaluuloja ja hallusinaatioita. Tutkijat väittävät, että heillä on tietoinen suostumus (”Testimony of Adil E. Shamoo, Ph.D.”).

Syyskuun 18. päivänä uhreja, jotka ovat joutuneet epäeettisten lääketieteellisten kokeiden uhreiksi suurimmissa yhdysvaltalaisissa tutkimuskeskuksissa, mukaan lukien National Institutes of Mental Health (NIMH), todistavat kansallisen bioetiikan neuvoa-antavan komitean (National Bioethics Advisory Committee) edessä (Sharav).

(1999)

Filosofian tohtori Adil E. Shamoo todistaa aiheesta ”Ihmisten epäeettinen käyttö riskialttiissa tutkimuskokeissa” Yhdysvaltain edustajainhuoneen veteraaniasioita käsittelevässä valiokunnassa, jossa hän varoittaa edustajainhuonetta amerikkalaisten veteraanien käytöstä VA-sairaaloissa koekaniineina ja vaatii kansallisia uudistuksia (”Testimony of Adil E. Shamoo, Ph.D.”).

Pennsylvanian yliopiston lääkärit ruiskuttavat 18-vuotiaalle Jesse Gelsingerille kokeellista geeniterapiaa osana FDA:n hyväksymää kliinistä tutkimusta. Hän kuolee neljä päivää myöhemmin, ja hänen isänsä epäilee, ettei hänelle kerrottu täysin kokeen riskeistä (Goliszek).

Yhdeksän kuukauden ikäinen Gage Stevens kuolee Pittsburghin lastensairaalassa kliinisen tutkimuksen aikana, jossa tutkittiin Propulsidin tehoa lasten happorefluksitautien hoitoon (Sharav).

(2000)

Puolustusministeriö aloittaa projektia 112, myös SHADia, koskevien asiakirjojen salassapidon poistamisen sekä niiden veteraanien paikantamisen ja avustamisen, jotka altistuivat eläville myrkyille ja kemiallisille aineille projektin 112 yhteydessä. Monet heistä ovat jo kuolleet (Goliszek).

Presidentti Clinton hyväksyy Energy Employees Occupational Illness Compensation Act -lain, joka korvaa energiaministeriön työntekijöille, jotka uhrasivat terveytensä Yhdysvaltojen ydinpuolustuksen rakentamiseksi (Sharav).

Yhdysvaltain ilmavoimat ja rakettivalmistaja Lockheed Martin sponsoroivat Loma Lindan yliopiston tutkimusta, jossa 100 kalifornialaiselle maksetaan 1 000 dollaria siitä, että he syövät annoksen perkloraattia – joka on rakettipolttoaineen myrkyllinen ainesosa, joka aiheuttaa syöpää, vahingoittaa kilpirauhasta ja haittaa lasten ja sikiöiden normaalia kehitystä – joka päivä kuuden kuukauden ajan. Koehenkilöiden syömä annos on 83 kertaa suurempi kuin Kalifornian osavaltion asettama turvallinen perkloraattiannos, sillä Kalifornian osavaltiossa on perkloraattia osassa juomavettä. Tämä Loma Lindan tutkimus on ensimmäinen laajamittainen tutkimus, jossa käytetään ihmisiä testaamaan veden epäpuhtauksien haitallisia vaikutuksia, ja se on Environmental Working Groupin tutkimusjohtajan Richard Wilesin mukaan ”luonnostaan epäeettinen” (Goliszek, Envirnomental Working Group).

(2001)

Terve 27-vuotias Ellen Roche kuolee haasteellisessa tutkimuksessa Johns Hopkinsin yliopistossa Marylandissa (Sharav).

FDA myöntää verkkosivuillaan, että sen politiikka terveiden lasten ottamisesta mukaan ihmiskokeisiin ”on johtanut kasvavaan määrään ehdotuksia turvallisuutta ja farmakokinetiikkaa koskeviksi tutkimuksiksi, mukaan lukien tutkimukset lapsilla, joilla ei ole sitä sairautta, johon lääke on tarkoitettu” (Goliszek).

Elaine Holden-Able kuolee tupakkateollisuuden rahoittamassa Alzheimer-kokeessa Case Western Universityssä Clevelandissa juotuaan lasillisen appelsiinimehua, joka sisältää liuotettua ravintolisää (Sharav).

Pennsylvanialainen radiologi Scott Scheer kuolee munuaisten vajaatoimintaan, vaikeaan anemiaan ja mahdollisesti lupukseen – kaikki johtuivat verenpainelääkkeistä, joita hän käytti osana viisivuotista kliinistä tutkimusta. Hänen kuolemansa jälkeen hänen perheensä nostaa kanteen Main Line Hospitals -sairaalan Institutional Review Board of Main Line Hospitals -nimistä sairaalaa vastaan, joka valvoi tutkimusta, sekä kahta lääkäriä vastaan. Terveys- ja terveysministeriön alaisen liittovaltion tutkimussuojeluviraston tutkijat päättelevät myöhemmin 20. joulukuuta 2002 Scheerin vanhimmalle tyttärelle lähettämässään kirjeessä seuraavaa: ”Isällesi ei ilmeisesti kerrottu hydralatsiinin aiheuttaman lupuksen riskistä … OHRP havaitsi, että tietyistä odottamattomista ongelmista, joihin liittyi koehenkilöihin tai muihin henkilöihin kohdistuvia riskejä, ei raportoitu viipymättä asianmukaisille laitoksen virkamiehille.” (Willen and Evans, ”Doctor Who Died in Drug Test Was Betrayed by System He Trusted.”)

Asiassa Higgins ja Grimes v. Kennedy Krieger Institute Marylandin vetoomustuomioistuin tekee käänteentekevän päätöksen lasten käyttämisestä koehenkilöinä ja kieltää ei-terapeuttiset kokeet lapsilla ”yksittäisen lapsen edun” perusteella (Sharav).

(2002)

Presidentti George W. Bush allekirjoittaa Best Pharmaceuticals for Children Actin (BPCA), joka tarjoaa lääkeyrityksille kuuden kuukauden yksinoikeuden vastineeksi kliinisten lääkekokeiden suorittamisesta lapsilla. Tämä lisää luonnollisesti koehenkilöinä käytettävien lasten määrää (Hammer Breslow).

(2003)

Kaksivuotias Michael Daddio Delawaresta kuolee sydämen vajaatoimintaan. Hänen kuoltuaan hänen vanhempansa saavat tietää, että lääkärit olivat tehneet hänelle kokeellisen leikkauksen, kun hän oli viiden kuukauden ikäinen, sen sijaan, että olisivat käyttäneet vakiintunutta kirurgista menetelmää hänen synnynnäisen sydänvikansa korjaamiseksi, kuten vanhemmille oli kerrottu. Vakiintuneen menetelmän onnistumisprosentti on 90-95 prosenttia, kun taas Daddio-vauvalle suoritetun menetelmän keksijä sai myöhemmin potkut sairaalastaan vuonna 2004 (Willen and Evans, ”Parents of Babies Who Died in Delaware Tests Weren’t Warned”).

(2004)

BBC:n dokumenttielokuvassaan ”Guinea Pig Kids” ja BBC Newsin samannimisessä artikkelissa toimittaja Jamie Doran paljastaa, että New Yorkin sijaishuoltojärjestelmään osallistuneet lapset olivat tietämättään koehenkilöitä AIDS-lääkkeiden kokeellisissa lääkekokeiluissa vuodesta 1988 aina hänen mukaansa nykyhetkeen asti (Doran).

(2005)

Vastauksena BBC:n dokumenttielokuvaan ja artikkeliin ”Guinea Pig Kids” New York Cityn lastensuojeluhallinto (ACS) lähettää 22. huhtikuuta lehdistötiedotteen, jossa myönnetään, että sijaishuoltolapsia on käytetty kokeellisissa AIDS-lääkekokeiluissa, mutta todetaan, että viimeinen kokeilu tehtiin vuonna 2001, joten kokeilut eivät jatku, kuten BBC:n toimittaja Jamie Doran väittää. ACS antaa omiin tietoihinsa perustuvia tietoja lääkekokeiden laajuudesta ja tilastoista ja antaa Vera Institute of Justicen tehtäväksi tehdä ”riippumattoman katsauksen ACS:n politiikasta ja käytännöistä, jotka koskevat sijaishuollossa olevien HIV-positiivisten lasten ottamista mukaan kliinisiin lääkekokeisiin 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla” (New York City ACS).

Vastineeksi American Chemical Society -järjestöltä saadusta 2 miljoonan dollarin tuesta EPA ehdottaa Children’s Health Environmental Exposure Research Study (CHEERS) -tutkimusta, jonka tarkoituksena on selvittää, miten imeväisikäiset ja kolmevuotiaat lapset nielevät, hengittävät ja imevät kemikaaleja altistamalla näille myrkyille Flacon Duvalin piirikunnan köyhältä, pääasiassa mustaihoisten asuttamalta alueelta kotoisin olevia lapsia. Aktivistiryhmien painostuksen, kielteisen mediajulkisuuden ja kahden demokraattisen senaattorin painostuksen vuoksi EPA päättää lopulta luopua tutkimuksesta 8. huhtikuuta 2005 (Organic Consumers Association).

Bloomberg julkaisee sarjan raportteja, joiden mukaan SFBC, aikansa suurin kokeellinen lääketestauskeskus, käyttää hyväkseen maahanmuuttajia ja muita pienituloisia koehenkilöitä ja tekee testejä, joiden uskottavuus on rajallinen, koska sekä FDA:n että SFBC:n omia testausohjeita on rikottu (Bloomberg).

Lähdeviitteet

Alliance for Human Research Protection. ”’Monster Experiment’ Taught Orphans to Stutter.”. June 11, 2001.

Barker, Allen. ”The Cold War Experiments.” Mind Control.

Berdon, Victoria. ”Codes of Medical and Human Experimentation Ethics.” The Least of My Brothers.

Brinker, Wendy. ”James Marion Sims: Father Butcher.” Seed Show.

Burton Report. ”Human Experimentation, Plutonium and Col. Stafford Warren.”

Cockburn, Alexander and Jeffrey St. Clair, eds. ”Germ War: The U.S. Record.” Counter Punch.

”Donald Ewan [sic] Cameron.” Wikipedia.

Doran, Jamie. ”Guinea Pig Kids.” BBC News. 30 Nov. 2004.

Drug Development-Technology.com. ”SFBC.”

Elliston, Jon. ”MKULTRA: CIA Mind Control.” Dossier: Paranormal Government.

Environmental Working Group. ”U.S.: Lockheed Martin’s Tests on Humans.” CorpWatch.

Global Security. Chemical Corps. 2005.

Goliszek, Andrew. In the Name of Science. New York: St. Martin’s, 2003.

Greger, Michael, M.D. Heart Failure: Diary of a Third Year Medical Student.

Griffiths, Joel and Chris Bryson. ”Toxic Secrets: Fluoride and the Atom Bomb.” Nexus Magazine 5:3. Apr. – May 1998.

Hammer Breslow, Lauren. ”The Best Pharmaceuticals for Children Act of 2002: The Rise of the Voluntary Incentive Structure and Congressional Refusal to Require Pediatric Testing.” Harvard Journal of Legislation Vol. 40.

”Human Experimentation: Before the Nazi Era and After.” Micah Books.

Kaye, Jonathan. ”Retin-A’s Wrinkled Past.” Mind Control. Orig. pub. Penn History Review Spring 1997.

”Manhattan Project: Oak Ridge.” World Socialist Web Site. Oct. 18, 2002.

Meiklejohn, Gordon N., M.D. ”Commission on Influenza.” Histories of the Commissions. Ed. Theodore E. Woodward, M.D. The Armed Forced Epidemiological Board. 1994.

Merritte, LaTasha, et al.. ”The Banality of Evil: Human Medical Experimentation in the United States.” The Public Law Online Journal. Spring 1999.

Milgram, Stanley. ”Milgram Experiment.” Wikipedia. 2006.

New York City Administration of Children’s Services. Press release. 22 Apr. 2005.

”Operation Plumbbob.” Wikipedia. 2005.

”Operation Whitecoat.” Religion and Ethics (Episode no. 708). Oct. 24, 2003.

Organic Consumers Association. ”EPA and Chemical Industry to Study the Effects of Known Toxic Chemicals on Children”. 12 Apr. 2005.

Pacchioli, David. Subjected to Science. Mar. 1996.

”Placebo Effect.” Encyclopedia of Alternative Medicine. 2006.

”Project Paperclip.” Wikipedia. 2005.

”Reviews and Notes: History of Medicine: Subjected to Science: Human Experimentation in America before the Second World War.” Annals of Internal Medicine 123:2. July 15, 1995.

Sharav, Vera Hassner. ”Human Experiments: A Chronology of Human Rsearch.” Alliance for Human Research Protection.

Sauter, Daniel. Guide to MS 83 [Planned Parenthood of San Antonio and South Central Texas Records, 1931 – 1999]. University of Texas Library. Apr. 2001.

”Testimony of Adil E. Shamoo, Ph.D.” News from the Joint Hearing on Suspension of Medical Research at West Los Angeles and Sepulveda VA Medical Facilities and Informed Consent and Patient Safety in VA Medical Research. 21 Apr. 1999.

University of New Hampshire. ”Chronology of Cases Involving Unethical Treatment of Human Subjects.” Responsible Conduct of Research.

University of Virginia Health System Health Sciences Library. ”Bad Blood: The Tuskegee Syphilis Study.” 2004.

U.S. Department of Energy. ”Chapter 8: Postwar TBI-Effects Experimentation: Continued Reliance on Sick Patients in Place of Healthy ”Normals.” Advisory Committee on Human Radiation Experiments (ACHRE) Final Report.

Veterans Health Administration. Project 112/Project SHAD. May 26, 2005.

Willen, Liz and David Evans. ”Doctor Who Died in Drug Test Was Betrayed by System He Trusted.” Bloomberg. Nov. 2, 2005.

—. ”Parents of Babies Who Died in Delaware Tests Weren’t Warned.” Bloomberg. Nov. 2, 2005.

 

Artikkelin julkaissut Natural News

Asiantuntija: ’Me tulemme löytämään elämää Maan ulkopuolelta’

The Conversation järjesti Redditissä julkisen kyselytunnin, jossa SETI-instituutin vanhempi tähtitieteilijä Seth Shostak selitti, miksi älyllisen elämän etsiminen on niin tärkeää ja miksi voimme pian löytää sitä.

Kysymys – Miksi jatkamme etsintöjä? Eikö esimerkiksi ole totta, että radioaallot muuttuvat lähes erottamattomiksi taustahälystä vain muutaman valovuoden päässä niiden alkuperästä?

Vastaus – Voimme havaita radioaaltoja miljardien valovuosien päästä, ja vieläpä ilman suurempia ongelmia. Ajatus siitä, että ne muuttuvat erottamattomiksi kohinasta jollakin pienellä etäisyydellä, on virheellinen. Riittävän suurella antennilla signaalin voi aina löytää.

Laajemmin ajateltuna tiedämme nyt kaksi asiaa, joita emme tienneet 20 vuotta sitten. Ensinnäkin, että planeettoja, mukaan lukien sellaisia, jotka saattavat olla Maan kaltaisia, on uskomattoman paljon näkyvässä maailmankaikkeudessa. Meidän maailmamme serkkuja voi olla miljardi biljoonaa. Toiseksi elämä alkoi Maassa hyvin varhain.

Jos älyllistä elämää ei ole olemassa, olemme tehneet paljon parempaa kuin pelkkä lottovoitto. Ja jos luulet, että olemme niin erityisiä … no, ajattele, että saatat olla väärässä. Ja tämän mahdollisuuden vuoksi kannattaa yrittää vastata kysymykseen kokeellisesti sen sijaan, että sanoo ”tiedän vastauksen jo”.

Kun lopulta löydätte älyllistä elämää Maan ulkopuolelta, kuka hallitsisi ilmoitusta? Onko olemassa protokolla, jota on noudatettava ennen kuin siitä tulee julkinen?

On olemassa asiakirja. Lyhyesti sanottuna siinä sanotaan, että tarkistakaa signaali varmistaaksenne, että se on todella maan ulkopuolinen. Ilmoita siitä sitten maailmalle ja neuvottele kansainvälisesti ennen vastauksen lähettämistä.

Mutta todellisuudessa siitä tulee hullu mediakohu, ja tiedemiehet yrittävät parhaansa mukaan oppia mahdollisimman paljon signaalista.

Miten tällainen yhteydenotto etenisi? Koska Stephen Hawking uskoo, että sen perusteella, miten me ihmiset kohtelemme monia vähemmän älykkään elämän muotoja maapallolla, uskotteko, että on todennäköistä, että korkeammilla elämänmuodoilla ei olisi parhaita aikomuksiamme mielessä yhteydenottohetkellä?

Kehitämme todennäköisesti vahvan tekoälyn (AI) tällä vuosisadalla. Tämä viittaa siihen, että kaikki signaalit, joita saatamme havaita, tulevat tekoälystä niiden puolelta. Monissa täällä esitetyissä kirjoituksissa kuvattujen motiivien liittäminen tällaiseen ”älykkyyteen” vaikuttaa suurelta osin perusteettomalta. Meillä ei ole aavistustakaan, mikä niitä kiinnostaisi, mutta meidän tuhoamisemme vaikuttaa liian itsekeskeiseltä.

Voitko kertoa meille WOW-signaalista ja sen merkityksestä?

Se ei ollut muuta kuin tietokoneen rivitulostimella kerran näkyvä ajelehtiva kuvaaja. Ei toista kertaa, vaikka sitä etsittiin vain minuuttia myöhemmin. SETI:n vanhoina aikoina oli paljon tällaisia ”kertaluonteisia” signaaleja, eikä ole mitään hyviä todisteita siitä, että yksikään niistä olisi ollut maan ulkopuolinen signaali.

Kuinka usein tapahtuu jotakin, joka saa sinut sanomaan itsellesi: ”Tämä voisi olla se”.

Koska tietokoneohjelmamme suodattavat häiriöt pois, ”tämä voisi olla se” -hetki tapahtuu vain hyvin harvoin. Edellinen hyvä hetki oli vuonna 1997.

Mitä mieltä olet Fermi-paradoksista, jonka mukaan elämää ei ehkä olekaan niin paljon, koska jos sitä olisi, se olisi jo ottanut meihin yhteyttä?

Fermi-paradoksi on suuri ekstrapolaatio hyvin paikallisesta havainnosta. Emme näe täälläpäin mitään selviä todisteita galaktisesta kolonisaatiosta. Joten niitä ei voi olla tuolla. Niinkö? En näe mitään todisteita megaeläimistä takapihallani, joten ehkä niitä ei olekaan …

Voi löytää monia ideoita siitä, miksi galaktinen kolonisaatio ei ole kovinkaan suuri toivomus kehittyneelle älykkyydelle, ja se, että ihmiset voivat keksiä uskottavia syitä, pitäisi saada sinut pitämään paradoksia mielenkiintoisena ajatuksena, mutta ei kovin merkityksellisenä havaintona.

Mitä ajattelet panspermiasta – ajatuksesta, jonka mukaan elämää on olemassa kaikkialla maailmankaikkeudessa mikrobimuotoisena, jota levittävät taivaankappaleet, kuten asteroidit?

Panspermiaa saattaa esiintyä, vaikka useimmat astrobiologit, joiden kanssa olen puhunut tästä, ovatkin sitä mieltä, että vaikka bakteerien itiöt selviytyisivät matkasta aurinkokunnan sisällä, ne eivät selviäisi aurinkokuntien välillä.

Miksi tiedemiehet etsivät jatkuvasti vettä ja happea etsiessään älyllistä elämää?

Kemia viittaa siihen, että hiilipohjaiset molekyylit ovat luultavasti paras vaihtoehto biologialle. SETI ei kuitenkaan tee tästä mitään oletuksia.

Kuinka moni alallanne on huolissaan Bill Wattersonin sitaatista, jonka mukaan ”varmin merkki siitä, että älyllistä elämää on olemassa muualla maailmankaikkeudessa, on se, että se ei ole koskaan yrittänyt ottaa meihin yhteyttä”?

Ensinnäkin oletus (se ei ole koskaan yrittänyt ottaa meihin yhteyttä) on väite, josta ei ole minkäänlaisia todisteita. Tämän lainauksen itsekeskeinen osa … että emme ole sen arvoisia, että meihin otettaisiin yhteyttä … kertoo enemmän Wattersonista kuin ihmiskunnasta.

 

Artikkelin julkaissut anomalien.com

Jupiterin kuu Io on alkanut lähettää NASAn Juno-luotaimelle viestejä

Jupiter 715 miljoonan kilometrin päässä Maapallosta. Eräs sen kuu aiheuttaa unettomia öitä tieteentekijöille Maapallolla! Tämä kuu on lähettänyt omituisia viestejä NASAn Juno-luotaimelle!

Yrittävätkö avaruusolennot kommunikoida meille? Mitä niiden viestissä sanotaan?

Jupiter erottuu muista planeetoista aurinkokunnassamme. Se on suurin, niin suuri, että sen läpimitta on tuplasti kaikkien muiden planeettojen läpimitat yhteenlaskettuna! Jupiterin säde on 69 911 kilometriä, Jupiter on 11 kertaa Maata suurempi!

Tällä videolla pureudumme NASAn tuoreeseen ilmoitukseen Jupiterin kuiden viesteistä Junolle.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Opi graafiteoriaa tämän seurapelin avulla

Nyt kun pandemiarajoitukset ovat helpottaneet, ihmiset ovat alkaneet tavata toisiaan jälleen kasvotusten. Mutta koska tapaamisesta on hetki, jos ystäväsi tarvitsevat jotain millä rikkoa jää, tässä on matemaattinen peli jota voi kokeilla.

Haasta kaikki kättelemään toisia ryhmässä, mutta vain parittoman määrän ihmisiä kanssa. (Kättely voi myös olla jokin muu kahdenvälinen tervehdys, esim. läpy.) Olettakaamme että ryhmässänne on sinä ja kuusi muuta ystävää.

Sanokaamme, että Anna ja Byron kättelevät toisiaan. Nyt kummallakin on yksi kättely.

kuva: Merrill Sherman/Quanta Magazine

Caitlin haluaa liittyä mukaan, joten hän kättelee Byronia kerran, joka on pariton luku. Mutta nyt Byronilla on kaksi kättelyä, joten hänen lukemansa on parillinen.

Demarr, Ernest ja Flora kättelevät myös kerran ja he muuttavat jokaisen parillisen määrän kätelleen parittomaksi ja parittoman parilliseksi.

Lopulta kuusi ystävää keksivät miten tämä ratkeaa, ja päätyvät hyväksyttävään ratkaisuun.

Mutta sinun pitää silti kätellä jotain toista, ja ylimääräinen kättely merkkaa. Kun kättelet jotain, jollain ystävälläsi on nyt parillinen lukumäärä kättelyitä. Ja näin peliä pitää jatkaa.

Ylläoleva kuva esittää pelin graafina — pisteiden joukkona (solmut) ja niiden välisinä viivoina (kaaret). Sinun dilemmasi toimii esimerkkinä yksinkertaisesta, mutta perustavanlaatuisesta ideasta graafiteoriassa, matematiikan alalla joka tutkii näiden representaatioiden ominaisuuksia. Vaikka monet graafiteorian tärkeät perusperiaatteet on keksitty jo satoja vuosia sitten, nykypäivän tieteilijät silti käyttävät niitä ymmärtääkseen paremmin sitä miten erilaiset järjestelmät kytkeytyvät toisiinsa, poliittisissa verkostoissa ja eläinten ekosysteemeissä ja internetin verkkosivuilla. Myös tätä peliä jota nyt pelaamme tutkitaan.

Oman pelimme graafissa ihmiset ovat solmuja ja kättelyt ovat kaaria. Numerot kuvaavat sitä miten monta kättelyä henkilöllä on, joka graafissa on tietyn solmun ”asteluku”: se on kunkin pisteeseen kytkeytyneiden kaarien lukumäärä.

Solmuja ja niiden astelukuja

Matemaatikkojen tutkimat graafit voivat muuttua suuriksi ja monimutkaisiksi, joten auttaa kun on joitain yksinkertaisia piirteitä, joita etsiä. Eräs tällainen piirre on graafin kaikkien astelukujen summa. Heti suoraan ”astelukusumma” kertoo meille, että seitsemällä pelaajalla pelimme on mahdotonta voittaa! Tarkastellaan hieman syytä.

Yksi tapa laskea graafin astelukusumma on listata kaikki yksittäiset asteluvut ja summata ne yhteen. Mutta toinen tapa nojaa välkkyyn kirjanpitoon kaarista. Koska jokainen kaari yhdistää kaksi solmua, sen kontribuutio kokonaissummaan on kaksi: yksi kummallekin solmulle joissa se on kiinni. Joten graafin astelukujen summaaminen on sama kuin laskisi jokaisen kaaren kaksi kertaa. Koska astelukusumma on kaksi kertaa kaarien määrä, mille tahansa graafille pätee, että summa on aina parillinen luku.

Näin pelimme on tuomittu epäonnistumaan. Mieti graafia, jonka me haluaisimme rakentaa voittaaksemme pelin: pitää olla seitsemän ihmistä ja seitsemän paritonta astelukua. Etsitään nyt astelukusumma: lisää ensimmäiset kaksi astelukua keskenään ja saamme parillisen luvun. Ja sen jälkeen seuraavaa summatessa saamme parittoman luvun. Ja sitten parillisen jne. Jos summaa parittoman määrän parittomia lukuja, summan on pakko olla pariton. Mutta koska minkä tahansa graafin astelukusumman pitää olla parillinen, me emme mitenkään voi rakentaa graafia, jolla olisi paritonta määrää parittomia kaaria. Peliämme ei voi voittaa.

Toisaalta, on mahdollista voittaa peli, jos on parillinen määrä pelaajia. Me näimme sen heti ensimmäisessä kättelyssä sinun vuorollasi.

Me itseasiassa näimme sen jo tuota ennen: heti kun ensimmäinen pari kätteli.

Jos peliä pelaa vain kaksi, silloin on mahdollista, että kumpikin heistä kättelee parittoman määrän muita käsiä. Voit ajatella tätä paria “parittomana aligraafina”, pienempänä graafina, joka on suuremman graafin sisällä, jonka kaikki kaaret ovat asteluvultaan parittomia.

Aligraafia rakentaessa valitset joukon solmuja ja tarkastelet ainoastaan näiden solmujen välisiä kaaria. Tämä tarkoittaa, että jätät huomiotta kaaret, jotka kytkeytyvät kaikkiin aligraafin ulkopuolisiin solmuihin.

Aligraafin muodostaminen jättämällä huomiotta kaaret.

Aligraafin muodostaminen leikkaa graafin kahtia, mitä graafiteoreetikot myös tekevät analysoidessaan graafeja: se voi auttaa heitä identifioimaan solmujen ryppäitä, jotka ovat kytkeytyneet toisiinsa erikoisin tavoin. Ja kun tietää, että aligraafi on joko parillinen tai pariton, se voi antaa lisätietoa graafin rakenteesta. Esimerkiksi, parillinen graafi, joka on “yhtenäinen” — mikä tarkoittaa, että aina löydät polun minkä tahansa kahden solmun välillä — on pakko sisältää “Eulerin piiri”, polku joka kulkee jokaisen kaaren kautta vain kerran.

Omasta seurapelistämme me tiedämme, että tietylle solmujoukolle ei ole aina mahdollista muodostaa paritonta graafia. Mutta aina on mahdollista muodostaa pariton aligraafi. Eräs tylsä tapa tämän saavuttamiseksi on juuri se mitä teimme yllä: valitse kaksi solmua, jotka ovat yhdistetty toisiinsa ja jätä huomiotta kaikki muut kaaret. Siitä syntyy pariton aligraafi, erittäin pieni sellainen. Onko se aina mahdollista löytää pariton aligraafi?

On jo tiedossa, että jokainen graafi sisältää suuren parillisen aligraafin. 1960-luvulla unkarilainen matemaatikko Tibor Gallai osoitti, että jokainen graafi voidaan osittaa kahdeksi parilliseksi aligraafiksi. Se jakaisi n solmun joukon kahdeksi alijoukoksi, ja yksi alijoukoista sisältäisi ainakin puolet kaarista. Tämä takaa sen, että jokaisella graafilla on parillinen aligraafi, joka on ainakin puolet alkuperäisen koosta.

Mutta miten suuri pariton aligraafi voi olla, se on ollut tutkimusten kohteena graafiteoriassa jo 60 vuoden ajan. Epäonnistuneen seurapelimme graafissa oli pariton aligraafi, jolla oli kuusi seitsemästä solmusta.

Tämä on varsin suuri verrattuna alkuperäiseen. Mutta tässä on toinen epäonnistunut yritys pelata pienemmällä maksimaalisen parittomalla aligraafilla, sellaisella joka käyttää vain neljää alkuperäisistä solmuista.

Graafi jolla on maksimaalisen kokoinen pariton aligraafi, joka käyttää vain neljää seitsemästä solmusta.

Etsittäessä suurinta mahdollista paritonta aligraafia, varhaiset onnistumiset ilmaisivat käytettyjen solmujen lukumäärän suhteessa alkuperäisen graafin kokoon. Esimerkiksi, 1990-luvulla matemaatikko Yair Caro näytti, että millä tahansa n solmun graafilla on oltava aligraafi, joka sisältää vähintään 1/(√n) kaikista solmuista. Tämä tarkoittaa, että 25 solmun graafilla on oltava pariton aligraafi, joka sisältää ainakin 1/5 kaikista solmuista, ja 100 solmun graafilla on oltava pariton aligraafi, joka sisältää vähintään 1/10 kaikista solmuista. Samanlaisia tuloksia saatiin muitakin, mutta matemaatikot etsivät Gallain löydöstä: yksittäistä suhdelukua, joka toimii parittomille aligraafeille sillä tavalla kuin 1/2 toimii parillisille aligraafeille.

Tällainen tulos saatiin viimein vuonna 2021, kun Asaf Ferber ja Michael Krivelevich osoittivat, että jokaisella graafilla on pariton aligraafi, joka käyttää ainakin 1/10000 solmua alkuperäisen graafin solmuista. Tämä voi olla aika alhainen raja, erityisesti kun jotkut ovat spekuloineet, että todellinen raja on jossain 2/7 tietämillä, mutta yksittäisen suhdeluvun löytäminen, joka toimii, mahdollistaa matemaatikkojen osoittaa, että sellainen suhdeluku on olemassa, joka parantaa jo olemassaolevaa suhdelukua. Yksi luku, niinkuin kättely, voi merkitä paljon.

Harjoituksia

1. Etsi suurin pariton aligraafi allaolevasta graafista.

2. Näytä miten osittaa allaoleva silmukka parittomaksi ja parilliseksi aligraafiksi.

3. Täydellinen n solmun graafi on graafi, jossa jokainen n solmusta on yhdistetty kaarella kaikkiin muihin solmuihin. Voiko täydellinen graafi olla pariton graafi?

4. 1960-luvulla Tibor Gallai osoitti, että aina on mahdollista osittaa graafi kahdeksi parittomaksi aligraafiksi. Perustuen siihen mitä tässä artikkelissa olet lukenut, osaatko osoittaa, että aina ei ole mahdollista osittaa graafia kahdeksi parittomaksi aligraafiksi? Mikä on syynä?

 

Artikkelin julkaissut Quanta Magazine (katso myös vastaukset harjoituksiin täältä)

MKULTRA

Aivojen osien lamauttaminen magneeteilla voi tutkimuksen mukaan heikentää uskoa Jumalaan ja muuttaa asenteita maahanmuuttajia kohtaan

Sammuttamalla aivojen uhkia käsittelevän keskuksen tutkijat heikensivät ihmisten uskoa Jumalaan ja tekivät heistä vähemmän ennakkoluuloisia.

Amerikkalaisten ja brittiläisten tiedemiesten yhteinen ryhmä on havainnut, että aivoihin kohdistuvat voimakkaat magneettipulssit voivat tilapäisesti muuttaa ihmisten tunteita monista eri aiheista — lähtien uskosta Jumalaan ja ulottuen aina maahanmuuttoon suhtautumiseen.

Social Cognitive and Affective Neuroscience -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkijat käyttivät metallikäämiä luodakseen voimakkaita magneettikenttiä aivojen tiettyjen osien ympärille.

Ei-invasiivista käytäntöä kutsutaan trankraniaaliseksi magneettistimulaatioksi, ja sitä voidaan käyttää masennuksen hoitoon.

Tutkijat ovat nyt kuitenkin havainneet, että kohdistamalla aivojen uhkia käsittelevään osaan he voivat tilapäisesti muuttaa ihmisten uskomuksia ja näkemyksiä.

Yorkin yliopiston ja Los Angelesin Kalifornian yliopiston (UCLA) tutkijoista koostuva ryhmä käytti koehenkilöinä 39 poliittisesti maltillista opiskelijaa.

By targeting parts of the brain with a magnet, scientists managed to change subjects' views
Kohdistamalla magneetin aivojen osiin tutkijat onnistuivat muuttamaan koehenkilöiden näkemyksiä (kuva: MIGUEL MEDINA/AFP/Getty Images).

Heidät jaettiin kahteen ryhmään – toiselle, kontrolliryhmälle, annettiin näennäisannos magneettisuutta, joka ei ollut tarpeeksi voimakas vaikuttamaan aivotoimintaan.

Toinen sai voimakkaan TMS-pulssin, joka oli tarpeeksi voimakas sammuttamaan tilapäisesti heidän posteriorisen mediaalisen otsalohkonsa (pMFC), aivojen osan, joka ”on avainasemassa sekä haluttujen ja nykyisten olosuhteiden välisten ristiriitojen havaitsemisessa että myöhemmän käyttäytymisen säätämisessä tällaisten ristiriitojen ratkaisemiseksi”.

Toisin sanoen tämä aivojen osa käsittelee uhkia ja ristiriitoja ja päättää, miten niihin reagoidaan.

Ennen TMS-annosten saamista molemmilta ryhmiltä kysyttiin heidän omista kuolemistaan. Tällä osa-alueella testit perustuivat aiempiin tutkimuksiin, jotka ovat osoittaneet, että kuoleman uhan kohtaaminen voi muuttaa ihmisen uskoa Jumalaan.

Tutkimuksen toisessa osassa opiskelijoita pyydettiin lukemaan kaksi Amerikkaan tulleiden maahanmuuttajien kirjoittamaa kirjettä, joista toisessa ylistettiin maata ja toisessa kritisoitiin sitä — kriittisen kirjeen teksti otettiin taas toisesta tutkimuksesta, jossa osoitettiin, että se lisäsi voimakkaampia lojaalisuuden tunteita ja ennakkoluuloja koehenkilön omaa etnistä ryhmää kohtaan toisen ryhmän kustannuksella.

Tämän jälkeen opiskelijoille annettiin TMS-annokset, joista puolet sai annoksen, joka pystyi vähentämään voimakkaasti aivojen uhkia käsittelevän keskuksen toimintaa.

Kerätyt tulokset osoittivat, että asenteissa oli selvä ero näiden kahden ryhmän välillä.

Voimakkaan magneettiannoksen saaneista 32,8 prosenttia vähemmän usko Jumalaan, enkeleihin ja taivaaseen oli vähentynyt verrattuna kontrolliryhmään, joka ei saanut annosta.

Ja 25,8 prosenttia useammalla TMS:ää saaneella oli myönteisempi suhtautuminen maahanmuuttajaan, joka oli kirjoittanut negatiivisen kirjeen maastaan.

Toisin sanoen magneettihoitoa saaneilla havaittiin olevan vähemmän uskoa Jumalaan ja myönteisempi suhtautuminen maahanmuuttajiin.

Tohtori Keise Izuma, yksi Yorkin yliopiston tutkimuksen tekijöistä, sanoi: ”Odotetusti havaitsimme, että kun sammutimme kokeellisesti takimmaista mediaalista otsalohkoa, ihmiset olivat vähemmän taipuvaisia turvautumaan lohduttaviin uskonnollisiin ajatuksiin siitä huolimatta, että heitä oli muistutettu kuolemasta.”

Puhuessaan testin siitä osasta, joka koski suhtautumista maahanmuuttajiin, hän lisäsi: ”Uskomme, että oman ryhmän arvojen arvostelu, ehkä erityisesti ulkopuolisena pidetyn henkilön esittämä kritiikki, käsitellään ideologisena uhkana.”

”Yksi tapa reagoida tällaisiin uhkiin on ’tuplata’ ryhmän arvot, lisätä panostusta niihin ja reagoida kielteisemmin arvostelijaan.”

”Kun häiritsimme aivojen aluetta, joka yleensä auttaa havaitsemaan uhkia ja reagoimaan niihin, näimme vähemmän negatiivisen, vähemmän ideologisesti motivoituneen reaktion kriittistä kirjoittajaa ja hänen mielipiteitään kohtaan.”

Aivomme käyttävät samaa perusrakennetta riippumatta siitä, käsittelemmekö jokapäiväisiä uhkia, kuten työturvallisuutta, vai abstraktimpia uhkia, kuten ajatusta Jumalasta ja kuolemasta tai maahanmuuttokysymystä, ja sen toimintaa voidaan vähentää magneettikenttien avulla.

 

Artikkelin julkaissut The Independent

Avi Loeb: Miljoonat avaruusolennot pyörivät aurinkokunnassamme

Alla Lab360:n Avi Loebia ja Oumuamuaa käsittelevän videon transkriptio.

Päivä oli 14. lokakuuta 2017.

Outo kosminen esine lensi planeettamme ohi, eikä kenelläkään ollut pienintäkään aavistusta.

Viisi päivää myöhemmin tähtienvälinen kohde oli matkalla ulos aurinkokunnastamme, kun Havaijin yliopiston tähtitieteilijä Robert Weryk havaitsi sen Havaijilla sijaitsevalla Panoramic Survey Telescope and Rapid Response System -järjestelmällä (Pan-STARRS).

Se oli löytöhetkestään lähtien outo kohde – outo rata, outo nopeus, outoja ominaisuuksia.

Outo kohde sai nimekseen Oumuamua, ensimmäinen tunnettu tähtienvälinen kohde, joka on vieraillut aurinkokunnassa. Mutta tässä on se juttu, että se poistui aurinkokunnasta nopeammin kuin se oli saapunut sinne, eikä enää koskaan palannut.

Ja tässä kohtaa se muuttuu todella mielenkiintoiseksi: Kun seurasimme Oumuamuaa, odotimme, ehkä naiivisti, että se seuraisi hyperbolista rataa, ikään kuin ainoa siihen vaikuttava voima olisi painovoima. Havaitsimme kuitenkin, että normaali, täydellisen hyperbolinen rata ei aivan sopinut siihen, mitä havaitsimme.

Aivan kuin siinä olisi ollut ylimääräinen kiihtyvyys, aivan kuin jokin havaitsematon asia työntäisi sitä painovoiman vaikutuksen lisäksi. Kun se havaittiin, se oli pitkänomaisen sikarin muotoinen, se oli jo kiitänyt oman aurinkomme ohi, tehnyt ovelan hiusneulakäännöksen ja alkanut syöksyä toiseen suuntaan.

Tutkijoita kiinnosti erityisesti kaksi asiaa.

Ensimmäinen oli sen mystinen kiihtyvyys poispäin Auringosta, jota oli vaikea sovittaa yhteen monien ajatusten kanssa siitä, mitä se olisi voinut olla, mistä se olisi tehty.

Toinen oli sen erikoinen muoto — joidenkin arvioiden mukaan se oli 10 kertaa niin pitkä kuin se oli leveä.

Seuraavina vuosina tiedelehdet ja tiedotusvälineet ympäri maailmaa olivat täynnä spekulaatioita. Oliko se kiinteästä vedystä koostuva kappale? Olisiko se voinut olla romu? Vai oliko se, kuten arvostettu Harvardin tähtitieteilijä Avi Loeb ehdotti, älykkään maan ulkopuolisen sivilisaation tekemä keinotekoinen rakennelma?

Pitäkää kiinni hevosistanne, sillä nyt on tulossa hurja tilanne.

No, Avi Loeb on palannut jälleen, ja tällä kertaa Oumuamuan vuoden 2017 vierailua koskevan jatkotutkimuksen kanssa. Tällä kertaa hän ehdottaa, että galaksissamme ei ole vain avaruusolentoja, vaan aurinkokuntamme halki kiitäviä avaruusaluksia on itse asiassa neljä kvintiljoonaa.

Loeb ei suoraan sano, että Oumuamua oli sinänsä avaruusalus, mutta hän sanoo, että meidän pitäisi olla avoimia tälle mahdollisuudelle. Tämän näkemyksen valossa hän periaatteessa kysyy sitä, mitä ”kunnialliset” tiedemiehet eivät koskaan tekisi.

Kuinka monta mahdollista Oumuamuaa voisi olla aurinkokunnassamme, jotka jäävät huomaamatta?

Loeb ja Harvardin tähtitieteilijä Carson Ezell tutkivat, kuinka monta tähtienvälistä vierailijaa olemme jo havainneet.

”Tähtienvälisten kohteiden viimeaikaisten havaitsemisnopeuksien ja tunnettujen kykyjen avulla voidaan arvioida samankaltaisten kohteiden tiheyttä Auringon naapurustossa”, tähtitieteilijät kirjoittavat tutkimuksessaan The Daily Beastin siteeraamana.

Oumuamuan jälkeen tähtitieteilijät ovat havainneet kolme muuta tähtienvälistä kohdetta, eli kahdeksan vuoden aikana neljä. Tällä vauhdilla Loeb ja Ezeller laskivat, että koko aurinkokunnassa voi olla jopa huikeat 40 miljardia tähtienvälistä kohdetta, mukaan lukien alueet, jotka ovat mittalaitteidemme ulottumattomissa.

Luku laskee vaatimattomampaan 4 kvintiljoonaan, kun tarkastelu rajataan Auringon lähellä olevaan ”asumiskelpoiseen vyöhykkeeseen”, mikä on potentiaalisesti jännittävää, sillä jos jotkut niistä ovat avaruusolentoja, ne olisi helpompi havaita. Jotkin Loebin teorioista ovat rajoja rikkovia, mutta hän tuo aina esiin kiehtovia näkökohtia.

Vaikka suurin osa 4 kvintiljoonasta tähtienvälisestä kohteesta osoittautuisi vain avaruuskivien palasiksi, minkä Loeb myöntää olevan todennäköistä, jää silti melko paljon tilaa sille, että osa niistä olisi avaruusolentojen avaruusaluksia.

Mutta missä ne ovat?

Ensimmäisenä mieleeni tulee Kuiperin vyöhyke, kylmä, pimeä ja kaukainen avaruus Aurinkokunnan ulkopuolella. Se koostuu pääasiassa jäisistä kappaleista, kääpiöplaneetoista, pölystä ja komeetoista. Tähän mennessä on luetteloitu yli 2 000 Kuiperin vyöhykkeen kohdetta. Tutkijat uskovat, että nämä ovat vain pieni murto-osa siitä kokonaismäärästä, jonka tutkijat uskovat olevan olemassa.

Yksi Kuiperin vyöhykkeellä NASAa kiehtonut kohde on kuitenkin 15810 Arawn. Nopea Google-haku kertoo, että Arawn on Kuiperin vyön kohde, suuri kivi, joka kiertää Neptunuksen radan ulkopuolella. Mutta onko se kivi?

Huhtikuussa 2016 NASAn New Horizon -avaruusalus saavutti Kuiperin vyön. Kaapattuaan ensimmäisen kohteensa, Pluton, luotain käänsi katseensa kohti outoa rataa kulkevaa suurta kohdetta. Kyseessä on 15810 Arawn, joka on nimetty kelttiläisen kuoleman, sodan ja tuonpuoleisen jumalan mukaan.

Miksi se on niin erikoinen, kysytte?

Suurin osa Kuiperin vyöhykkeen kohteista on tehty kivestä ja jäästä. Mutta Arawn ei liiku kuten mikään muu vyöhykkeen luetteloitu kohde. Tämä on saanut tutkijat miettimään, onko se tehty jostain aivan muusta, jostain paljon vahvemmasta, koska se pyörii niin nopeasti, että keskipakovoiman olisi pitänyt repiä se kappaleiksi.

Miten jokin voi pyöriä niin nopeasti ja pysyä ehjänä?

Tutkijat uskovat, että nopea pyöriminen luo keinotekoista painovoimaa, ja painovoima olisi kaikkein tärkein asia, jota tarvitaan pitkiin tähtienvälisiin matkoihin. Astronautit eivät voi leijua avaruusaluksen ympärillä kulkiessaan satoja valovuosia. Tämä luotasi New Horizonin tarkastelemaan kohdetta lähemmin.

Ja tässä kohtaa asiat muuttuvat oudoiksi.

Kun luotain yritti päästä lähemmäs, yhtäkkiä kaikki sen sensorit sammuivat, lähetykset katkesivat. Aivan kuin joku olisi tarkkaillut läsnäoloamme; joku tai jokin, joka ei halunnut meidän tietävän siitä. Mutta juuri ennen yhteyden katkeamista NASA havaitsi
että Arawn pyöri kuin suuri avaruusalus.

Nyt voi sanoa, että se saattoi olla tekninen häiriö, mutta tässä kohtaa asiat muuttuvat hullummiksi.

Vasta kun New Horizon etääntyi Arawnista, se heräsi yhtäkkiä henkiin kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Nyt jätän teidän tehtäväksenne olettaa, mikä se oli, mutta jos se on älykäs muukalaisyhteiskunta, on täysin järkevää pysyä kaukana Maasta ja tarkkailla meitä hiljaa Kuiperin vyön kylmästä ja pimeästä avaruudesta.

Ja aina kun on tarvetta tarkempaan tarkasteluun, hyppäävät avaruusalukseen ja naamioivat sen, jotta se näyttäisi planeetan olentojen silmissä pelkältä avaruuskiveltä.

Lisäksi Loeb ehdotti aiemmin myös, että Oumuamua voisi olla muukalaisten avaruusromua, käytöstä poistunut purjealus, joka on vahingossa löytänyt tiensä luoksemme. Tai se voi olla aktiivinen tiedustelualus, joka on lähetetty tänne tutkimaan aurinkokuntaamme, hän oli kirjoittanut tutkimuksessaan.

On syitä suosia jälkimmäistä selitystä, Loeb sanoi.

Ensinnäkin Oumuamuan löytyminen itsessään oli jonkinlainen poikkeus. Omassa aurinkokunnassamme, ei irtoa niin paljon ’Oumuamuan kaltaisia kohteita. Lisäksi ’Oumuamuan liike on suunnilleen yhteneväinen Linnunradan galaksissa sijaitsevan alueemme materiaalin keskimääräisen liikkeen kanssa, joka on kinemaattinen tila, jota kutsutaan paikalliseksi lepotilaksi.

Tämän vuoksi kohteen alkuperäjärjestelmää on ollut niin vaikea määrittää.

”Jos loisin instrumentin, jonka henkilöllisyyden haluaisin salata, sijoittaisin sen paikalliseen leposykliin”, Loeb sanoi.

Tähtitieteilijät ovat käyttäneet Länsi-Virginiassa sijaitsevaa Green Bank -teleskooppia ja Pohjois-Kaliforniassa sijaitsevaa Allen Telescope Array -teleskooppiryhmää kuunnellakseen mahdollisia ’Oumuamuan lähettämiä piippauksia.

Tähän mennessä kohde on pysynyt vaiti. Mitä mieltä te olette? Onko Avi Loeb mielestäsi mennyt tällä kertaa liian pitkälle?

Tämä 26-vuotias suunnittelee UFOja

Tässä on Deep Prasad. Deep on 26-vuotias itseoppinut lapsinero, joka työskentelee kvanttilaskennan parissa ja jonka kiinnostukseiden kohteena ovat myös UFOt.

Tällä videolla puhutaan siitä miten hän yhdistelee kiinnostuksiaan ja yrittää ratkaista Schrödingerin monen kappaleen yhtälöä kvanttilaskennalla; me myös puhumme kvanttibiologiasta, kvanttiaisteista ja jopa siitä mitä avaruusolennoilla on suunnitelmissaan meidän varalle.

 

Artikkelin julkaissut Latest UFO Sightings

Onko Maapallo ontto? Pohjoisnavan mysteeri

Arktisen alueen tutkimusmatkailijat väittävät, että muukalaisten sivilisaatioita on olemassa. Salaperäinen pyörremyrsky on saanut tutkijat ymmälleen.

Mitä tiedämme arktisesta alueesta nykyään? Lämpötilat nousevat siellä kaksi kertaa nopeammin kuin muualla maailmassa. Ja sulavat jäätiköt uhkaavat meitä kaikkia ekologisella katastrofilla. Mutta se on vain pintapuolista…

Kaukana pohjoisessa ei ole vain -70 asteen pakkasia ja upeita revontulia. Se on valtava sotilaallinen rantautumispaikka. Viimeisten 10 vuoden aikana maailman johtavat suurvallat ovat tuskin kyenneet hillitsemään itseään, kun tunku alueelle on niin kova. Ei ole sattumaa, että amerikkalaiset harjoittelevat yhä useammin napapiirin yläpuolella. Ja kiinalaiset laivaavat uusia jäänmurtajamalleja. Näin se on nyt. Ja ilmeisesti niin oli joskus kauan sitten.

Näet sirpaleen yhdestä Gerhard Mercatorin kartoista.

karta Gerharda MerkatoraGerhard Mercatorin kartta

Kartta julkaistiin vuonna 1569. Siellä missä Jäämeren pitäisi sijaita näkyy 4 saarta, jotka sijaitsevat navan ympärillä. Keskellä on valtava vuori. Se näyttää enemmänkin valtavalta pyramidilta. Kartalla se on nimeltään Meru-vuori.

Mutta näitä saaria ei nykyään ole olemassa!

Erehtyikö muinainen oppinut ja loi myyttisen maan? Eräällä saarella on jopa outo kaiverrus: ”Täällä asuu pygmejä, jotka ovat korkeintaan 1,22 metriä pitkiä”. Kuulostaa lainaukselta suositusta fantasiasadusta.

Kartan aitous on kuitenkin vahvistettu. Mercatorilla oli kuva siitä, missä Grönlanti on nyt. Ja se osoitti, että kyseessä oli kaksi erillistä saarta. Eräs tutkimusretkikunta vahvisti, että jääpeitteen alla oli kaksi erillistä saarta.

Mutta miksi muinaisessa kartassa Pohjoisnapa on kuvattu ilman tuttua lumipeitettä? Oliko ilmasto täysin erilainen menneisyydessä?

Salaperäinen pyörre

Igor Sokolov, Protohistoriallisen yhdistyksen retkiosaston päällikkö, väittää seuraavaa:

Että se oli jonkinlainen maailmanlaajuinen hydraulinen järjestelmä. Tämä johti siihen, että vesi virtasi keskelle, kohti Meru-vuorta. Siellä oli käynnissä eräänlainen veden kiertokulku. Vesi virtasi niin sanottuun ”säiliöön” maan sisällä. Siellä sitä lämmitettiin ja se tuli taas ulos. Tämä lämmittää valtamerten vesiä ja estää jääpeitteiden muodostumisen. Tätä näemme parhaillaan Etelämantereella.

Tämä ei kuitenkaan ole suurin mysteeri, joka vaivaa planeettamme tutkijoiden päätä.

Jäämereen virtaavan ja sieltä lähtevän veden määrä on edelleen ratkaisematon mysteeri.

Jäämerta ruokkii kolme virtausta:

  • Yksi niistä tulee Atlantilta. Se on 298 000 kuutiokilometriä vuodessa.
  • Toinen tulee Tyynestä valtamerestä: 36000 kuutiokilometriä.
  • Kolmas on Alaskan ja Siperian makeaa vettä: 4000 kuutiokilometriä.

Napa-altaaseen tulee vettä 338 000 kuutiokilometriä. Ja kaikki tämä vesimassa poistuu Atlantin kautta. Tai oikeastaan koko määrä ei poistu. Vain 63000 kuutiokilometriä 338000:n kuutiokilometrin sijasta poistuu, eikä tiede tunne muita paikkoja, joista vesi voisi poistua. Mutta silloinhan vedenpinnan täytyisi nousta vääjäämättä. Miksi näin ei tapahdu?

Minne tämä vesi oikein menee?

Fysiikan lakien mukaan veden on mentävä jonnekin. Joten se valuu jonnekin. Ja jos emme näe minne, niin tulee mieleen, että se menee maan alle. On loogista olettaa, että valtavan pyörteen on määräajoin synnyttävä Jäämerelle, kun ylimääräinen vesi valuu pois. Ja tällainen pyörre on olemassa!

Katsokaa tätä kosmista tilannekuvaa…

водоворот в антарктиде

Jotkut tutkijat ovat vakuuttuneita siitä, että navan ympärillä pyörii suuri pyörre. Tämä pyörre melkein tappoi Neuvostoliiton naparetkikunnan. Vuonna 1968 amerikkalainen meteorologinen satelliitti ESSA-7 otti nämä salaperäiset kuvat. Se jätti tutkijat ymmälleen.

инопланетные цивилизации

Ja tämä kuva on otettu vuonna 1987. Voit nähdä, kuinka ilmamassat vetäytyvät napa-alueelle suurella nopeudella.

tajny antarktidy

Jäämeressä ajoittain esiintyvän valtavan pyörteen olemassaoloa tukee toinenkin anomalia. Se on tuttu naparetkeilijöille. Se on pohjoisen pallonpuoliskon Suuri Pohjoisen Onkalo. Se ei koskaan jäädy. Ja se on edelleen mysteeri.

On vain yksi syy, miksi vesi ei jäädy tässä paikassa… Jättimäinen pyörre rikkoo jään ja estää sitä jäätymästä.

 Инопланетные цивилизации

On mahdollista, että muinaisina aikoina planeetan navoilta oli pääsy aliseen maailmaan.

Avaruusolentojen sivilisaatiot

Jotkut tutkijat uskovat, että nykypäivänäkin avaruusolennot mahdollisesti käyttävät näitä käytäviä. Tätä liikennettä tarkkaillaan tänäkin päivänä.

inoplanetnye civilizacii

On mahdollista, että kaukaisessa menneisyydessä Maan sivilisaation ja kosmisen sivilisaation välillä oli konflikti. Tämän planetaarisen katastrofin seurauksena Maan sivilisaatio tuhoutui lähes kokonaan. Ja toisen maailman olennot alkoivat käyttää planeettaamme mineraalien lähteenä. Näin ollen tärkeimmät tukikohdat ja kaupungit rakennettiin maan pinnan alle.

инопланетная цивилизация

Kauan odotettu kontakti toiseen sivilisaatioon voi osoittautua hyvin erilaiseksi kuin mitä olimme kuvitelleet. Pohjois- ja etelänapojen muinaiset mysteerit eivät vieläkään kiirehdi paljastamaan salaisuuksiaan.

Lisäksi me emme selvästikään ole tervetulleita.

Ja he kohtelevat meitä kutsumattomina vieraina. Siksi ihmiskunnalla ei ole kiirettä maalata kartan valkoisia kohtia siksi mitä ne todellisuudessa ovat.

 

Artikkelin julkaissut Info Molnia

Tieteestä, toinen osuus

Tämä on erään ulkoavaruuden kansan tietoisuuden kanavointi. Kanavointi tällä kertaa käsitteli tiedettä. Tämä on toinen osuus kanavoinnista.


Sallikaa meidän puhua tieteen ideasta integroidusta näkökulmasta. Planeetallanne kvanttifysiikka on jo alkanut ymmärtää oman tietoisuutenne yhteyden siihen miten luotte todellisuuden. Vaikka tulette huomaamaan, että kun fyysikkonne kohtaavat suunnan, joka näyttää osoittavan varsin kirjaimellisesti ideaan siitä, että te luotte sen universumin jonka te havaitsette, monta kertaa he kavahtavat ja sanovat ”Voi, ei, no tämä on yksinkertaisesti tulkinta. Se on yksinkertaisesti paras tulkinta mikä voidaan antaa; mutta se ei ole se mitä todellisuudessa tapahtuu.” Askel askeleelta, kun he antavat itsensä integroitua enemmän, silloin he ymmärtävät että tämä on se mitä todella tapahtuu.

Aika, avaruus ja polariteetti ovat niitä mitkä sallivat teidän olla olemassa ja muodostaa määritelmänne fyysisestä todellisuudesta. Ne ovat määritelmiä, parametreja, viitekehyksiä jotka ovat mahdollistaneet teille luoda erillisyyden itsenne ja Kaiken Sen Mikä On välillä.

Kun sivilisaationne antaa itsensä tarkastella, hyödyntää mielenkiintoaan, ja luoda hyväksyttävät, sallittavat yhtälöt jotka ottavat mukaan tietoisuuden, aineettoman tietoisuuden, tieteellisiin tutkimuksiinne, silloin alatte ymmärtää, että iso osa siitä ”informaatiosta” tai datasta voidaan alkaa kietoa kaikkien olentojen tietoisuuteen, jotka luovat itselleen sen tyyppisen mielenkiinnon värähtelyn, mikä mahdollistaa heidän kutsua itseään tutkijoiksi ja tieteentekijöiksi.

Voitte luoda sellaisen tietämisen värähtelyn, että kun joku valitsee osallistua siihen värähtelyyn, he kykenevät tajuamaan kaikkien niiden perspektiivien todellisuuden, joita fysiikkanne kehittelee nyt. Jossain määrin olette esimerkkejä tästä ideasta, jota kutsutte yleiseksi kenttäteoriaksi. Tietoisuutenne on kenttä, ja se pitää ottaa mukaan kaiken teoriaan; vaikka kromodynaamiset kvanttiteoriat ovatkin yhdistäneet heikot, sähkömagneettiset ja vahvat voimat, joista gravitaatio edelleen pysyy ulkopuolella. Nämä selittävät vain noiden kenttien fyysiset ilmentymät.

Gravitaatiolla tulee silloinkin olemaan fyysinen ja ei-fyysinen vastineensa kaavaimessa, jonka kuvaamme kappaleessa seitsemän. Tietoisuuden kenttä on myös osa tätä kaavainta, jonka me määrittelemme myöhemmin. Yhtenäiskenttänne ulottuvat ei-fyysiseen, mikä antaa teidän tajuta, että tietoisuus ja kaavainperusta muodostavat kaksi viimeistä kenttää, jotka haluatte integroida. Näin yhdistettäviä energioita ei tule olemaan neljää, vaan kuusi, ja tämä tullaan näyttämään varsin ilmiselvin symbolisin esimerkein myöhemmin.

Antakaa meidän selventää erot kentän, energian, värähtelyn ja voiman välillä:

Energia voi kuvata säteilyä joko keskittyneesti tai diffusoituneesti.

Kenttä tyypillisesti viittaa diffuusiin energian ilmaisuun; siihen mikä täyttää avaruuden tilamitan.

Voima on matemaattinen ilmaisu, leikkaavien energioiden vektori.

Värähtely on taajuus; energiakentän modulaationopeus.

Tieteenne kyky tunnustaa se, että kaikki ideat ovat värähtelyjä, tulee luomaan avaruusmatkailun idean, joka mahdollistaa tajuta sen miten te ette ole jotain mikä on olemassa ajassa ja avaruudessa, vaan että avaruus ja aika ovat siinä olevien kappaleiden ominaisuus. Sekä viestintämme että avaruusmatkailumme perustuu värähtelylliseen ymmärrykseen, josta esitän nyt esimerkin.

Tässä ”ajatuskokeessa” sallikaa itsenne luoda itsellenne kaksi esinettä, identtisiä kaikilla mahdollisilla fyysisillä tavoilla, kaikissa mitoissa, jokainen molekyyli samanlainen, jokainen atomi samanlainen, jokainen kvarkki samanlainen. Tajuatte, että nämä kaksi ovat silti kaksi eri esinettä johtuen niiden sijainnista avaruudessa.

Lokaation värähtely on kunkin esineen ominaisuus; yhdellä esineellä on sijainti A; toisella on sijainti B. Tällä tavoin tietoisuutta ja kaavainta käyttämällä voitte luoda kentän, joka aukaisee kappaleen värähtelyn mistä tahansa fyysisestä todellisuudesta missä se sijaitseekin, ja voitte korvata sen lokaatiovärähtelyn toisella. Esimerkiksi: ottakaa sijainti A, korvatkaa se sijainnilla B. Tällä tavoin kun irroitatte tämän lukituskentän ja annatte kappaleen materialisoitua uudelleen, se tulee määritelmän mukaisesti siirtymään sijaintiin B. Se tulee näyttämään siltä kuin kappale olisi maagisesti siirtynyt matkoja, ilman että se on oikeasti liikkunut yhtään. Se on tavallaan luotu uudestaan toiseen pisteeseen.

Tämä ei ole mitään niin mystistä. Tätä tapahtuu kokoajan, koska aika on myös jotain minkä te luotte, ja avaruus ja aika ovat epäjatkuvia. Se ei ole sileä jatkumo. Se vilkkuu päälle ja pois, tai ei niinkään pois, vaan yksinkertaisesti sillä on yhteisiä hetkiä muiden ulottuvuuksien kanssa siten, että ne lomittuvat niin nopeasti että ette voi kokea toisia ulottuvuuksia ennenkuin synkronisoidutte niiden kanssa. Te synkronisoidutte johonkin koko ajan. Kaikki muut kokemuksen ulottuvuudet, myös menneisyyden ja tulevaisuuden ideat, ovat kaikki olemassa todellisuuden nykyhetkissänne.

Jos kävelette ulkona kadulla ja se näyttää jatkuvalta toiminnalta, te olette itse asiassa jatkuva sarja diskreettejä kuvia, jotka toistuvat niin nopeasti, että näette sen sileänä jatkumona. Voitte hypätä monen välivaiheen yli pisteiden A ja B välillä, ja olla ensin A:ssa ja sitten yksinkertaisesti olla B:ssä, ilman että teidän pitää havaita mitään liikettä näiden kahden välillä. Kaikki nämä ideat te kykenette testaamaan fyysisesti itse kun sallitte itsenne tietää, että tietoisuutenne on yksi värähtelyistä yhtenäiskentissä.

Voitte myös tajuta, että tiede on yksinkertaisesti pelkkä filosofia, ja että se voi sekoittua myös uskoon. Sillä ymmärrätte, että koska olette oman todellisuutenne värähtely, ja että luotte oman todellisuutenne heijastettavaksi takaisin persoonallenne, joka sisältää aistit sisältävän mentaalisuuden, te tajuatte myös integraation avulla, että tiede siten kuin te sen tunnette on postuloinut, että en usko ennen kuin näen, mutta että se tulee antamaan itselleen mahdollisuuden kokea kolikon kääntöpuolen: usko niin näet. Ja näin voitte tajuta itse polariteetin idean olevan värähtelyä, joka on luonut kyvyn erkaannuttaa oman itsen universumista. Te tulette olemaan kykeneväisiä mittaamaan värähtelyn ominaisuudet, niinkuin te kykenette ymmärtämään avaruus/ajan idean jossain fysiikan kaavassa.

Te tulette myös olemaan kykeneväisiä ymmärtämään sen miten kaikki uskonnon, sosiologian, talouden ja politiikan ideat mahtuvat kaikki matematiikan tieteeseen. Tulette myös ymmärtämään matematiikassa ja tieteessä, että kyse ei ole siitä että te havaitsijana havainnoitte ilmiötä, vaan että havaisemisen tapahtuma itse on se varsinainen tapahtuma.

Toisin sanoen, matematiikkanne ja tieteenne alkavat kuvata enemmän fyysisen universumin suhteita, eikä niinkään universumissa olevia kappaleita. Niistä tulee näin täydellisen konseptuaalisia. Ne muuttuvat kokonaisiksi konsepteiksi. Yhtälönne voidaan ja tullaan muuttamaan enemmän kirjoitetun kielen kaltaisiksi piktografeiksi, joita jotkut kulttuurit planeetallanne käyttävät, jossa yksi symboli ei ole pelkkä yksinkertainen foneettinen komponentti, vaan kokonainen käsite itsessään.

Matematiikkanne voi sisältää tämän idean, ja siksi kieli ja musiikki noudattavat matematiikan ideaa, koska ne sisältävät myös suhteita, joita voidaan ilmaista energian värähtelyllisillä ristikkäiskuvioilla, jotka luovat kaikki interaktiot ja relaatiot, ja synnyttävät kaikki diskreetit ja erilliset esineet ja partikkelit, joista kuvittelette fyysisen todellisuutenne koostuvan.

Seuraavassa kappaleessa ”Luovuus” me puhumme joistain tekniikoista ja menetelmistä, joilla tiede ja usko voidaan sekoittaa mielikuvitukseen ja edelleen nähdä molemmilta näkökannoilta todelliseksi, kokemukselliseksi todellisuudeksi. ”Luovuus”-kappaleessa me tutkailemme mielikuvitusta ja sen käyttöä työkaluna. Ei erillisyyden näkökulmasta, vaan integroidusta näkökulmasta, joka tieteessä on monta kertaa synnyttänyt keksinnöt ilman tarvetta lineaarisille todistuksille ja todisteille etukäteen, ja siinä me puhumme myös syyn ja seurauksen ideasta.

Nyt käykäämme kysymysten pariin tästä aiheesta.

Kysymys: Yhdeltä näkökantilta mieli esittää kaikkea tietoisuutta ja aivot esittävät sen fyysistä representaatiota. Voisitko kertoa näkökulmasi tästä ideasta?

Vastaus: Kiitos. Mieli, tavallaan, on tietoisuuden tuotosta, joka on filtteröity fyysisten aivojen luomuksen läpi. Mieli ei ole niinkään kaikki tietoisuus, vaan se edustaa fysiologista tietoisuutta, ja se käyttää hyväksi Maapallon sähkömagneettisia kenttiä luomaan mentaalisuuden idean. Tämän takia aivonne ovat sähköinen, magneettinen, kemiallinen ilmiö. Se on tietoisuuden prosessori ja se tuottaa sen tietoisuuden muodon, jonka kanssa kommunikoitte fyysisessä todellisuudessa.

Tämä tietoisuuden muoto on nimeltään mieli tai mentaalisuus, ja se edustaa fluktuaatioita ja värähtelyjä planeettanne sähkömagneettikentässä, joka kytkee teidät kaikki yhteen. Sen takia teillä on telepatian idea; koska te olette kaikki uppoutuneet siihen, ja aivot ovat yhteydessä siihen, ja aivot tulevat aina prosessoimaan ja kanavoimaan tätä sähkömagneettista kenttää itsensä läpi millä tavoilla tarvitseekin identifikaatioiden muodostamiseksi toisten henkilöiden kuvioihin. Näin se virtaa jokaiselle yleensä samalla tavoin, mikä mahdollistaa tunnustamisen, kongruenssin, tai identifikaation mielestä mieleen, kyvyn kääntää yhden henkilön samanlainen värähtely toiselle niin, että molemmat voivat kokea saman idean, yksittäisen ajatuksen mentaalisessa muodossa.

Kysymys: Voisitko puhua vähän mustan aukon ideasta aivoissa, siten kuin se liittyy mustaan aukkoon meissä itsessämme.

Vastaus: Ymmärrätte, että jokainen solu on metafyysisesti pienempi versio siitä mitä aivoissanne on, että niillä on samanlaisia funktioita tietyillä tasoilla, eli tietoisuuden kanavointi sähkökemiallisella, magneettisella tavalla.

Tajuatte, että teidän luodessa itsenne sähkömagneettisten värähtelyjen kaavoiksi, kun jokainen näistä sähkömagneettisen värähtelyn aalloista menee limittäin toisten kanssa, kaikki limittäin menevien aaltojen keskittymäpisteet tulevat esittämään mustaa aukkoa jokaisen solunne keskipisteessä. JA ne kanavoivat mustan aukon, niinkutsutun portin läpi, valkoisen aukon läpi aivoissanne, ja tulette huomaamaan että aivojenne keskuksessa on musta aukko, valkoinen aukko, jokaisen keskipisteen keskellä.

Suurin näistä on aivojenne keskellä, ja jokaisen solun keskipisteessä, ja se edustaa tietoisuutenne energian liikkeitä, positiivisia ja negatiivisia fluktuaatioita fyysisessä todellisuudessa, sillä fyysinen todellisuutenne, kuten tieteentekijänne ovat jo saaneet selville, on epäjatkuva. Se on olemassa toistuvina diskreetteinä ajanhetkinä.

Kysymys: Esittääkö DNA-kaksoiskierre mitään näistä ideoista mistä me nyt puhumme?

Vastaus: Kyllä, jossain määrin se edustaa energian virtausta, ja tämä näkyy aurassanne — energiakuviokentässänne — ja siksi akupunktio voi toimia; sillä akupunktio suuntaa uudelleen tai häiritsee tuota energian virtausta monin tavoin, koska virtauksella on oma suuntansa. Se on ulospäin ja sisäänpäin, spiraalimaisesti ylöspäin ja alaspäin samanaikaisesti.

Kysymys: Onko sillä idealla, josta puhuit aiemmin, mitään suhdetta avaruus/aikaan, joka oli vieläkin teoreettisempi kuin kvarkki, jonka me olimme löytäneet?

Vastaus: Tavallaan. Kaavaimen tasolla energia sallii itsensä olla olemassa, ja kaikki on spiraalimaisessa liikkeessä, se on kaikki sisäkkäisiä spiraaleita.

Kysymys: Kiitos. Atomeista puhuttaessa, määrittelisitkö relaation fyysisten lakien ja metafyysisten lakien välillä?

Vastaus: Ne ovat jossain määrin yksi ja sama asia. Te tajuatte universumin fysiikan lakien edustavan aineettomalla tasolla solmittuja sopimuksia, jotka kaikki tämän fyysisen universumin luomiseen osallistuvat tahot ovat solmineet. Näin tajuatte, että fyysiset lait ovat heijastusta jostain, joka aluksi vaikuttaa olevan varsin metafyysinen lähde. Sitten kaikki ”metafyysiset lait”, jos niitä sellaisiksi haluat kutsua, tulevat fysiikan lakien alaisuuteen ja muuttuvat yksinkertaisesti heijastuksiksi kaavaimen energian käytöstä, kun tietoisuus pingottaa itsensä kaavaimen päälle ja sallii energian ilmentyä eri muodoissaan. Fysiikan ja metafysiikan lait ovat varsin samansuuntaisia.

Se mitä te pidätte metafysiikan lakeina on yksinkertaisesti saman energian eri aspekteja; samat asiat joita olette havainneet fyysisesti, annatte vain niille eri nimiä kun tarkastelette niitä eri näkökanteilta. Suurimmaksi osaksi ne ovat yksi ja sama idea. Kun järjen idean annetaan päästä metafyysiseen ajatteluun, ja tietoisuuden idean annetaan päästä fyysiseen ajatteluun, näette molempien lähestymistapojen samankaltaisuudet ja synkronisiteetit.

Kysymys: Miten nämä lait suhtautuvat yksilötason inhimilliseen prosessiin?

Vastaus: Te olette kaikki mitä on olemassa. Koska olette luoneet tällaisen todellisuuden, jossa te koette olevanne erillään itsestänne, silloin koette jokaisen tilanteen polariteetin. Näin jokainen olento sivilisaatiossanne tulee kokemaan polariteetin kaikissa luomissanne tilanteissa.

Kysymys: Kiitos. Selittäisitkö fotonit ja niiden olemassaolon syklin?

Vastaus: Voitte tunnustaa fotonienergian olevan yksi niistä ideoista, joka määrittelee avaruus/ajan. Kaikki, kaikki, kaikki minkä näet todellisuudessasi, avaruus, aika ja kaikki aine ja energia ovat variaatioita fotonin ideasta, oli kyse sitten fyysisestä tai metafyysisestä. Nollapisteen keskeltä lähtee tetraedri, symbolinen yhtälörakenne joka antaa muodon kaksoistetraedrikiteen idealle. Se kuljettaa todellisuutta mukanaan. Fotoni kuljettaa ideaa todellisuudesta. Se on itseään heijastava kvantti. Se on oma polariteettinsa. Se on kaikki ja ei mitään. Se heijastelee molempia puolia, positiivista ja negatiivista. Se kantaa jokaisessa kvantissa, jokaisessa fotonissa ideaa kaiken sen mikä voi olla totaliteetista.

Tämän takia olette keksineet hologrammin idean valoa tarkastelemalla. Valo on itsessään holografisen universumin totaliteetti, ja se antaa kaikelle kyvyn olla olemassa missä päin universumia tahansa. Se on päälle-pois-kytkin, joka luo kaiken kaikkialle samanaikaisesti, se on ei-minkään-tietyn ilmaisu kaikkialla.

Kysymys: Mikä tekee yhdestä atomista yhteisen nimittäjän kaikille ulottuvuuksille?

Vastaus: Se ei ole yhteinen nimittäjä kaikille ulottuvuuksille. Se on yhteinen nimittäjä fyysiselle ulottuvuudelle ja monille muille eri tavoin, yksinkertaisesti koska se on yksi värähtelykuvio mikä mahdollistaa teidän nähdä universumin jonain mikä on teidän itsenne ulkopuolella. Se mahdollistaa myös teidän nähdä miten monimutkaiset asiat johdetaan yhdestä yksittäisestä energian ja tietoisuuden yhtenäisilmaisusta.

Me kiitämme teitä kysymyksistä. Ja sallikaa meidän muistuttaa teitä, että kun luotte kysymyksen idean, teillä on jo olemassa siihen vastaus. Kysymyksen muoto yksinkertaisesti on erotettu vastauksen ideasta, joka teillä jo on. Tällä tavoin me kiitämme teitä halukkuudesta ilmaista tutkimuksianne, sillä sivilisaationne ja omamme välinen jakaminen jatkuu ikuisesti.

 

Maapalloa ympäröi 1000 valovuoden supernovakupla

Kosmista tyhjiötä ympäröi monet tähtiä muodostavat alueet, jotka ovat syntyneet räjähdyksien seurauksena. Maapallo on keskellä läpimitaltaan 1000 valovuoden mittaista kuplaa, jonka tiheä pinta synnyttää monia uusia tähtiä.

Tutkijat ovat pitkään pohtineet sitä mikä on saanut tämän ”superkuplan” aikaan. Nyt uusi tutkimus ehdottaa, että tämä kosminen kupla on muotoutunut ainakin 15 voimakkaan tähtiräjähdyksen seurauksena.

Astronomit 1970-luvulla löysivät giganttisen tyhjiön nimeltään Paikalliskupla, kun he tajusivat että tämän kuplan sisällä ei ollut syntynyt yhtään tähteä 14 miljoonaan vuoteen. Ainoat tähdet kuplan sisällä joko olivat olleet olemassa ennen kuplan syntyä tai sitten muodostuneet kuplan ulkopuolella ja nyt liikkumassa kuplan läpi; Aurinkomme on eräs näistä kulkijoista.

Tämän tyhjiön ovat synnyttäneet useat supernovat. Tutkijat sanovat, että tähtien räjähdykset ovat singonneet ainetta, kuten vetykaasua, uusien tähtien synnyttämiseen suuren alueen laitamille, ja Paikalliskupla on jäänyt tyhjäksi.

Nature-julkaisun uudessa tutkimuksessa tutkijat ovat kartoittaneet tähtiä muodostavia alueita Paikalliskuplan ympärillä ja näin laskeneet miten nopeasti kupla laajenee.

Tämä on mahdollistanut tiimin selvittää miten monta supernovaa tarvitaan, että jättiläistyhjiö on voinut syntyä ja näin he paremmin ymmärtävät tähtiä synnyttävien alueiden syntymistä Linnunradalla.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot