New Mexicolla, lumouksen maalla, on ainutlaatuinen ja merkittävä asema UFO-historian aikakirjoissa. Eräät maailman tunnetuimmista ja kiehtovimmista UFO-havainnoista ja -tapahtumista ovat olleet osavaltiossa, ja ne vetävät puoleensa sekä epäilijöitä että uskovia. New Mexicon UFO-historia on rikas ja monipuolinen aina legendaarisesta Roswellin tapauksesta vähemmän tunnettuun, mutta yhtä hämmentävään Hobbsin palamistapaukseen.
Roswellin tapaus vuonna 1947 on kenties New Mexicon historian ikonisin UFO-tapahtuma. Roswellin lähellä sijaitsevalle maatilalle putosi kiistatta jotain, minkä seurauksena armeija löysi salaperäisiä jäänteitä. Alkuperäisissä lehdistötiedotteissa väitettiin, että talteen oli saatu ”lentävä kiekko”, mutta seuraavana päivänä se peruttiin sääpalloselityksen hyväksi. Vuosien mittaan teoriat ovat vaihdelleet huippusalaisista sotilasprojekteista, kuten Project Mogul -hankkeesta, aina Maan ulkopuolisiin avaruusaluksiin. Kiistoista ja lopullisten todisteiden puutteesta huolimatta Roswellin tapaus on edelleen UFO-tarinoiden kulmakivi, ja se on vaikuttanut merkittävästi populaarikulttuuriin.
Maaliskuussa 1950 Farmingtonin kaupunki oli todistamassa Farmingtonin armadaksi kutsuttua merkittävää tapahtumasarjaa. Kolmen päivän aikana sadat asukkaat ilmoittivat nähneensä lukuisia lentäviä esineitä keskellä kirkasta päivää. Kuvaukset vaihtelivat hopeisista kiekoista elliptisiin muotoihin, jotka nähtiin usein muodostelmassa. Tähän joukkohavaintoon osallistui uskottavia silminnäkijöitä, kuten poliiseja ja yritysjohtajia, mikä lisäsi sen oikeutusta. Kohteiden suuri määrä ja havaintojen kesto tekevät Farmingtonin armadasta yhden merkittävimmistä UFO-tapahtumista New Mexicossa.
Kirtlandin lentotukikohdassa on tehty useita merkittäviä UFO-havaintoja. Marraskuun 4. päivänä 1957 armeijan tutkaoperaattorit jäljittivät tuntematonta esinettä, joka rikkoi tukikohdan rajaa. Esineellä oli tavanomaisia lentokoneita huomattavasti paremmat ominaisuudet, kuten leijuminen ja nopea kiihtyvyys. Toinen merkittävä tapahtuma sattui syyskuussa 1959, kun useat tutka-asemat eri puolilla New Mexicoa jäljittivät esinettä, joka liikkui ennennäkemättömällä nopeudella, noin 200 mailia tunnissa. Nämä tapaukset korostavat tunnistamattomien ilmailmiöiden mahdollisia vaikutuksia kansalliseen turvallisuuteen.
Yksi hämärämmistä mutta kiehtovista tapauksista on Hobbsin palamistapaus vuodelta 1964. Kahdeksanvuotiaan pojan Hobbsissa kerrottiin saaneen palovammoja UFOsta. Samanaikaisten uutistietojen mukaan musta, kruununmuotoinen esine säteili lieskan, joka sytytti pojan hiukset tuleen ja aiheutti vakavia palovammoja. FBI osallistui tutkintaan, ja näytteet pojan paidasta, hiuksista ja ihosta lähetettiin FBI:n laboratorioihin analysoitavaksi. Laajoista tutkimuksista huolimatta mitään tavanomaista selitystä ei löytynyt. Tämä tapaus, kuten monet muutkin, korostaa joidenkin UFO-raporttien arvoituksellisuutta.
David Marler, National UFO Historical Records Centerin toiminnanjohtaja, on omistanut elämänsä UFO-havaintojen historian säilyttämiselle. Hänen keskuksessaan on Pohjois-Amerikan suurin kokoelma UFO-materiaalia, johon kuuluu siviili- ja sotilastapauksia koskevia asiakirjoja, ilmavoimien alkuperäisiä asiakirjoja ja uskottavien todistajien haastatteluja. Marlerin tavoitteena ei ole edistää uskoa Maan ulkopuolisiin vierailijoihin vaan säilyttää ja dokumentoida historialliset tiedot. Hänen toimillaan varmistetaan, että tulevat sukupolvet voivat tutustua näihin ilmiöihin ja tutkia niitä objektiivisesti ja todisteisiin perustuen.
New Mexicossa on myös merkittäviä teknisiä ja tieteellisiä laitoksia, jotka ovat edistäneet UFO-tutkimusta. Tähtitieteilijät käyttävät Socorron länsipuolella sijaitsevaa Very Large Array -radioteleskooppilaitosta havainnoidakseen luonnollisia radioaaltoja avaruudesta. Tutkateknologia, infrapuna-anturit ja satelliitit ovat kaikki osallistuneet tunnistamattomien ilmailmiöiden havaitsemiseen ja analysointiin. Nämä välineet tarjoavat objektiivisia mittaustuloksia, jotka voivat vahvistaa silminnäkijöiden kertomuksia, mikä lisää UFO-tutkimuksen tieteellistä uskottavuutta.
UFO-havaintojen historia New Mexicossa on sekä rikas että monimutkainen. Tunnetusta Roswellin tapauksesta aina salaperäiseen Hobbsin palamistapaukseen osavaltio on ollut UFO-toiminnan keskipiste vuosikymmeniä. David Marlerin kaltaisten tutkijoiden ponnistelujen ja historiallisten tallenteiden säilyttämisen ansiosta tarinat näistä havainnoista kiehtovat ja herättävät edelleen uteliaisuutta. Olitpa sitten skeptikko tai uskovainen, New Mexicon UFO-historia tarjoaa kiehtovan katsauksen tuntemattomaan ja muistutuksen ihmisen jatkuvasta pyrkimyksestä ymmärtää paikkaamme maailmankaikkeudessa.
Tutkijat ovat paljastaneet UFOja koskevan Pentagonin salaisen raportin, joka on saanut aikaan tutkimusten ja keskustelujen aallon. Raportti on herättänyt uudelleen kiinnostuksen pahamaineiseen avaruusolennon ruumiinavaukseen ja New Mexicon Roswellin salaperäisiin tapahtumiin vuonna 1947.
Yksi UFO-tutkimuksen sitkeimmistä mysteereistä on avaruusolentojen ruumiinavausfilmi. Tämä filmi on noussut toistuvasti esiin, viimeisimpänä UFO-tutkimusyhteisön merkittäviin henkilöihin liittyvien vuotaneiden sähköpostiviestien vuoksi. Näiden henkilöiden joukossa on tohtori Kit Green, entinen CIA:n työntekijä, joka on sekä lääkäri että tohtori. 11-sivuisen asiakirjan mukaan Greenille näytettiin 1980-luvulla elokuvaa, joka muistutti läheisesti vuonna 1995 julkaistua avaruusolennon ruumiinavausmateriaalia.
Näiden miljardööri Bob Bigelowille lähetettyjen vuotaneiden sähköpostiviestien oli tarkoitus pysyä luottamuksellisina. Niissä kuvataan, miten Green ja muut tutkijat, jotka työskentelivät National Institute for Discovery Science (NIDS) -laitoksen alaisuudessa, uskoivat avaruusolennon ruumiinavausfilmin olevan tuolloin aito. Erityisesti Green päätteli, että elokuva oli aito perustuen hänen asiantuntemukseensa ja aikaisemmalle altistumiselleen vastaavanlaiselle materiaalille Pentagonin tiedotustilaisuudessa 1980-luvun lopulla.
Useat lähteet ovat vahvistaneet vuotaneiden sähköpostiviestien aitouden, vaikka mielipiteet avaruusolennon ruumiinavausfilmistä ovatkin muuttuneet ajan myötä. Aluksi monet UFO-tutkimusyhteisössä, Green mukaan lukien, pitivät elokuvaa aitona. Myöhemmät arvioinnit saivat kuitenkin jotkut uskomaan, että elokuva oli huijaus, mikä aiheutti huomattavaa hämmennystä niiden keskuudessa, jotka olivat taanneet sen aitouden.
Tohtori Kit Greenin arvio elokuvasta oli erityisen huomionarvoinen. Hän antoi lääketieteellisen lausunnon elokuvassa esitetyistä toimenpiteistä ja totesi, että pienistä epätarkkuuksista huolimatta kokonaisesitys vaikutti aidolta. Tämä mielipide jaettiin CIA:n sisäisessä viestinnässä, mikä mutkisti tarinaa entisestään.
Avaruusolennon ruumiinavausfilmi liittyy läheisesti Roswellin tapaukseen, joka on toinen UFO-taruston kulmakivi. Vuotaneet sähköpostiviestit paljastivat, että CIA:n sisäisessä viestinnässä oli keskusteltu filmistä ja sen mahdollisesta aitoudesta, ja jotkut virkamiehet uskoivat kuvamateriaalin olevan aitoa. Tämä on herättänyt UFO-tutkijoiden keskuudessa uudelleen keskustelua Roswellin tapahtumista ja hallituksen mahdollisesta salailusta.
Huolimatta alkuperäisestä uskosta sen aitouteen, lisätutkimukset avaruusolentojen ruumiinavausfilmin alkuperästä ovat paljastaneet arkisemman totuuden. Elokuva ei ollut salaperäisen sotilaskuvaajan työtä, vaan Keith Batemanin ja hänen AK Musicin kollegojensa luomus 1990-luvun alussa. Tämä paljastus tuli Batemanilta itseltään, joka kuvaili, miten elokuva tehtiin alkeellisten erikoistehosteiden ja paikallisten näyttelijöiden avulla.
Elokuva, joka oli alun perin kuvattu värillisenä ja jota myöhemmin muutettiin näyttämään vanhentuneelta ja vaurioituneelta, esiteltiin Ray Santillille, joka käytti sitä surullisenkuuluisan avaruusolentojen ruumiinavausvideon pohjana. Tuotantoon osallistuneet tahot ovat kumonneet Santillin väitteet siitä, että hän olisi tavannut sotilaskuvaajan ja että hänellä olisi ollut hallussaan aitoa avaruusolennon ruumiinavausfilmiä.
Vaikka avaruusolennon ruumiinavausfilmi paljastui huijaukseksi, sillä oli suuri vaikutus UFO-yhteisöön ja populaarikulttuuriin. Se osoitti, kuinka helposti jopa kokeneet tutkijat ja asiantuntijat voivat joutua vakuuttavien tekaistujen tekeleiden harhaanjohtamiksi. Vuodetut sähköpostiviestit ja niitä seurannut kiista korostavat UFOjen jatkuvaa kiehtovuutta ja totuuden etsintää tällä arvoituksellisella alalla.
Pentagonin piilotetut UFO-salaisuudet, jotka paljastuvat näiden paljastusten kautta, tarjoavat varoittavan esimerkin UFO-tutkimuksen monimutkaisuudesta ja väärän tiedon mahdollisuudesta. Vaikka avaruusolentojen ruumiinavausfilmi on kumottu, kiinnostus UFOihin ja Maan ulkopuolisen elämän etsimiseen kiehtoo edelleen sekä tutkijoita että yleisöä. Kun uutta tietoa tulee esiin, keskustelu siitä, mitä Roswellissa ja sen jälkeen todella tapahtui, jatkuu epäilemättä, ja se ruokkii sekä skeptisyyttä että uskoa maailmankaikkeutemme selittämättömiin mysteereihin.
Kolmen viime vuoden aikana tekemistäni ponnisteluista huolimatta Maailman terveyskokous hyväksyi muutoksia kansainvälisiin terveyssääntöihin 1. kesäkuuta 2024. (ks. jäljempänä)
Tähän mennessä yksikään kansallinen johtaja (presidentti Donald Trump mukaan lukien) ei ole vedonnut kansainvälisen terveyssäännöstön 61 artiklaan hylätäkseen vuoden 2024 muutokset. EI – YKSIKÄÄN – JOHTAJA.
Toistan, presidentti Donald Trump EI ole hylännyt IHR:n muutoksia.
Presidentti Donald Trump ei myöskään ole ilmoittanut, että Yhdysvallat irtautuu kansainvälisistä terveyssäännöistä.
Suurin osa tekstistä on korostettu vihreällä, mikä tarkoittaa, että ne ovat hyvin lähellä yhteisymmärrystä:
Kyllä, Yhdysvallat on jättäytynyt pois WHO:n pandemiasopimusneuvotteluista.
Pandemiasopimuksen hyväksymiseen tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö kokouksessa läsnä olevista 194 jäsenmaasta, mikä tarkoittaa, että se voidaan hyväksyä, jos 130 maata äänestää puolesta. Pandemiasopimus hyväksytään kuitenkin todennäköisesti konsensusmenettelyllä.
Costa Rica on hieman nurissut pandemiasopimuksesta. Ohjaan lukijan Interest of Justice -verkkosivulle, josta löytyy viimeisimmät tiedot Costa Rican tilanteesta.
Maailman terveysjärjestö on jättänyt pandemiasopimusta koskevissa neuvotteluissaan käsittelemättä seuraavat kysymykset:
RESURSSIEN OHJAAMINEN MUUALLE Maailman terveysjärjestö ei ole onnistunut osoittamaan, että ehdotettu ”pandemiasopimus” todella parantaisi ihmisten terveyttä kaikkialla maailmassa. Päinvastoin, se on vain keino jakaa vaurautta uudelleen ”oikeudenmukaisuuden” varjolla. Pandemiasopimuksessa ei ole kyse terveyden parantamisesta. Se on korruptoitunut liiketoimintasopimus, jonka tarkoituksena on saada maat ostamaan lääkkeitä. Maailmassa, jossa valtaosa ihmisistä EI kuole tartuntatauteihin, ”pandemiasopimus” merkitsee valtavaa varojen, resurssien ja energian väärinkäyttöä. Avoin ”koordinoitu rahoitusmekanismi” ohjaisi miljardeja dollareita sellaisten ”pandemiaan liittyvien tuotteiden” valmistukseen, jotka itse asiassa aiheuttavat enemmän haittaa kuin hyötyä. Pandemiat ovat äärimmäisen harvinaisia tapahtumia. Koska ”koordinoitu rahoitusmekanismi”, jonka vuotuiset rahoitusosuudet ovat arviolta 30 miljardia dollaria, ohjaisi arvokkaita resursseja pois tautien ja kuolemien ensisijaisilta syiltä. Nettotuloksena olisi todennäköisesti terveyden maailmanlaajuinen heikkeneminen. Katso 20 artikla
EI JÄLKIKÄTEISARVIOINTIA TAI -ANALYYSIÄ
Maailman terveysjärjestö ei ole onnistunut tekemään perusteellista riippumatonta tutkimusta virheistä, rikoksista ja vallan väärinkäytöstä, joita on tapahtunut viimeisten viiden vuoden aikana. Heidän ”oppimansa opit” jättävät täysin huomiotta haitat, joita karanteenit, maski- ja ”rokotepakko” aiheuttivat, sekä haitat, joita aiheuttivat maskit, PCR-manipulointitutkimukset, ”hyväksytyt hoitokeinot” ja itse ”rokotteet”. Koska WHO:n roolia ja suosituksia COVID-19-”pandemian” aikana ei ole tarkasteltu aidosti riippumattomasti ja puolueettomasti, vaarana on, että tehottomat, epäonnistuneet ja haitalliset pandemiavasteet legitimoidaan. Ennen kuin mitään sopimusta voidaan hyväksyä, on suoritettava perusteellinen riippumaton tutkimus ja analyysi kuluneista viidestä vuodesta.
EPÄTASA-ARVON PARADOKSI
Maailman terveysjärjestö ei ole kyennyt riittävästi selittämään, mitä mahdollisia terveyshyötyjä voisi syntyä, jos myrkyllisten pandemiaan liittyvien tuotteiden ja tappavien injektioiden ”tasapuolinen saatavuus” varmistettaisiin niille pieni- ja keskituloisille maille, jotka pärjäsivät 10-30 kertaa paremmin asukasta kohden kuin rikkaat maat, joilla oli paljon paremmat mahdollisuudet saada näitä vaarallisia ja tehottomia, mutta erittäin kannattavia lääkkeitä. https://data.who.int/dashboards/covid19/deaths?n=c
EPÄONNISTUNEET KANSANTERVEYDELLISET TOIMENPITEET
Maailman terveysjärjestö ei ole myöntänyt, että matkustusrajoitukset, karanteenit, kontaktien jäljittäminen, turvavälit ja maskipakot eivät ole päteviä menetelmiä tautien leviämisen hillitsemiseksi ja että näiden ”kansanterveystoimenpiteiden” täytäntöönpano itse asiassa vahingoitti vakavasti miljoonien ihmisten fyysistä, henkistä ja emotionaalista terveyttä ja repi hajalle yhteiskuntamme rakenteen. Puhumattakaan siitä, että ne rikkovat selvästi perusihmisoikeuksia ja -vapauksia!
PCR-HUIJAUS
Maailman terveysjärjestö ei ole myöntänyt, että tapausten määrittämisen teeskentely puutteellisten RT-PCR-protokollien avulla on petollinen ja sopimaton tapa yrittää diagnosoida tautia. Se ei ole ottanut huomioon sitä, että pyyhkäisyn asettaminen jonkun nenänieluun, varsinkin jos se tehdään väärin, edellyttää todella tietoista suostumusta, koska tällainen invasiivinen toimenpide voi aiheuttaa ja on aiheuttanut vakavia haittoja. >PCRfraud.com<
EI TODISTEITA VIRUKSESTA
Maailman terveysjärjestö ei ole pystynyt toimittamaan todisteita siitä, että sen SARS-CoV-2:ksi nimeämä taudinaiheuttaja olisi olemassa missään muualla kuin tietokoneen tallennuslaitteessa ja että se olisi eristetty asianmukaisesti fyysisessä maailmassa.
EI NÄYTTÖÄ KAUSALITEETISTA
Maailman terveysjärjestö ei ole pystynyt esittämään todisteita siitä, että SARS-CoV-2:ksi nimetty patogeeni todella kykenee aiheuttamaan taudin, jonka se nimesi COVID-19:ksi, eikä se ole pystynyt esittämään todisteita siitä, että se voi tarttua ihmisestä toiseen.
EI ELÄINPERÄISTÄ (ZOONOOSI)LÄHDETTÄ Maailman terveysjärjestö ei ole onnistunut todella tunnistamaan SARS-CoV-2:ksi nimeämänsä taudinaiheuttajan väitettyä eläinperäistä lähdettä.
EI ENSIMMÄISTÄ POTILASTA Maailman terveysjärjestö ei ole onnistunut tunnistamaan niin sanottua ”nollapotilasta”, joka oli ensimmäinen ihminen, joka (oletettavasti) sai SARS-CoV-2-tartunnan ja sairastui COVID-19-tautiin.
INFLUENSSA KATOSI MAAILMASTA Maailman terveysjärjestö ei ole onnistunut selittämään, miten ja miksi tyypillinen kausi-influenssa yksinkertaisesti katosi, kun hengitystiesairaudet nimettiin uudelleen COVID-19:ksi.
VAIN LÄÄKEVALMISTEITA WHO ei ole tunnustanut perusravitsemukseen, luonnollisiin vitamiineihin, kivennäisaineisiin, yrtteihin ja muihin lääkkeettömiin lääkkeisiin perustuvien ennaltaehkäisevien hoitojen etuja. Näitä ei ole otettu mukaan eikä niitä edes pidetä ”pandemiaan liittyvinä terveystuotteina”.
VÄLTTÄMÄTTÖMIEN LÄÄKKEIDEN SIVUUTTAMINEN
Maailman terveysjärjestö ei ole tunnustanut sellaisten uudelleen käytettävien välttämättömien lääkkeiden etuja, jotka ovat kohtuuhintaisia ja jotka ovat todella osoittautuneet turvallisiksi ja tehokkaiksi vuosikymmenien käytön jälkeen, eikä se ole tunnustanut, että tehokkaiden välttämättömien lääkkeiden käytön suosittelematta jättäminen oli katastrofaalinen virhe.
EI ENNALTAEHKÄISEVÄÄ TAI VARHAISTA HOITOA
Maailman terveysjärjestö ei ole tunnustanut ja myöntänyt sitä valtavaa vahinkoa, joka aiheutui siitä, että ennaltaehkäisevä ja varhainen hoito todella turvallisilla ja tehokkailla menetelmillä hylättiin, ja se on vaiennut niiden rohkeiden sielujen raa’asta vainosta, jotka yrittivät pelastaa ihmishenkiä kohtuullisilla, kohtuuhintaisilla, loogisilla ja tieteellisesti pätevillä menetelmillä.
HAITALLISET PROTOKOLLAT Maailman terveysjärjestö on jättänyt tunnustamatta ”hyväksyttyjen” hoitojen, kuten remdesiviirin, suurivirtaushapen ja Midatsolaamin ja hengityskoneiden väärinkäytön, tappavat sivuvaikutukset.
EPÄONNISTUNEET “ROKOTTEET”
Maailman terveysjärjestö ei ole tunnustanut sitä kiistatonta tosiasiaa, että AstraZenecan ja J&J:n rokotteet poistettiin markkinoilta niiden aiheuttamien vakavien haittavaikutusten suuren määrän vuoksi.
LISÄÄ EPÄONNISTUNEITA “ROKOTTEITA”
Maailman terveysjärjestö ei ole kyennyt hyväksymään sitä tosiasiaa, että COVID-19 mRNA-geenihoitoinjektioita ei koskaan tutkittu tartunnan tai taudin leviämisen pysäyttämiseksi, koska ne eivät kykene suorittamaan sitä perustavanlaatuisinta tarkoitusta, joka liittyy kaikkiin ”rokotteeksi” kutsuttaviin hoitoihin.
VALHE “TURVALLISESTA JA TEHOKKAASTA”
Maailman terveysjärjestö ei ole kyennyt määrittelemään termiä ”turvallinen ja tehokas”, ja se ei edelleenkään ota huomioon näiden injektioiden aiheuttamien vakavien haittatapahtumien ja kuolemantapausten valtavaa määrää.
MÄÄRITTELEMÄTTÖMIÄ KÄSITTEITÄ
Huolimatta siitä, että sana ”pandemia” esiintyy asiakirjan viimeisimmässä versiossa 239 kertaa, termiä ”pandemia” ei ole määritelty ehdotetussa ”pandemiasopimuksessa”. Se, että termejä ”pandemia” ja ”rokote” sekä monia muita termejä ei ole määritelty, on täysin tuomittavaa. Ks. 1 artikla.
HARHAANJOHTAVA PAINOTUS Maailman terveysjärjestö WHO ei ole myöntänyt, että miljardien dollarien käyttäminen massiiviseen ”One Health Agenda” -ohjelmaan, jonka tarkoituksena on pandemiapotentiaalin omaavien taudinaiheuttajien maailmanlaajuinen ”ennaltaehkäisevä” valvonta, johtaa vain siihen, että tällaisten taudinaiheuttajien löytäminen ja leviäminen muuttuu rahaksi ja saa aikaan kannustimia.
GAIN OF FUNCTION
Maailman terveysjärjestö ei ole puuttunut toimintakyvyn parantamiseen tähtäävään tutkimukseen liittyviin vaaroihin eikä monien ihmisten toiveeseen, että tällainen tutkimus lopetettaisiin pysyvästi.
ETURISTIRIIDAT
Maailman terveysjärjestö ei ole onnistunut käsittelemään eturistiriitojen jatkuvaa ja laajalle levinnyttä ongelmaa. Yritysten edustajien ja lukuisten eturyhmien lobbareiden on annettu osallistua ”pandemiasopimusta” koskeviin neuvotteluihin, mutta todellista julkista keskustelua tai väittelyä ei ole käyty. Me ihmiset emme halua emmekä tarvitse pandemiasopimusta, emmekä varsinkaan sellaista, jossa ei oteta huomioon meidän panostamme. Maailman terveysjärjestön ydinrakenteeseen liittyvät eturistiriidat ovat aivan valtavia.
EI, TEIDÄN SOPIMUS EI MEIDÄN VASTUULLA
Maailman terveysjärjestö ei ole onnistunut perustelemaan sellaisen tekstin sisällyttämistä, jossa väitetään, että
että ”yksilöt… ovat vastuussa siitä, että he pyrkivät noudattamaan tämän sopimuksen tavoitetta”. On täysin absurdia väittää, että jokainen mies, nainen ja lapsi joutuu vastuuseen sopimuksesta, johon osallistuminen on suurelta osin kielletty. Maailman terveysjärjestö ei ole onnistunut perustelemaan väitettä, jonka mukaan jäsenvaltiot kantavat ensisijaisen vastuun kansojensa terveydestä ja hyvinvoinnista. Yksittäiset miehet ja naiset ovat viime kädessä vastuussa omasta terveydestään.
YKSI LÄHESTYMISTAPA TERVEYTEEN Maailman terveysjärjestö ei ole onnistunut perustelemaan, miten ”yksi lähestymistapa terveyteen” on muuta kuin epämääräinen ja tieteellisesti todistamaton käsite. Ainoa syy siihen, että tällaista käsitettä harkitaan, on se, että se antaisi valitsemattomille byrokraateille kaikkialla maailmassa mahdollisuuden valvoa kaikkia elämän osa-alueita maapallolla. Ks. 1 artiklan b alakohta ja 5 artikla.
SÄÄNTELYKAAPPAUS
Maailman terveysjärjestö ei ole onnistunut puuttumaan siihen ilmeiseen tosiasiaan, että lääkealan intressit ovat vallanneet sääntelyelimet kaikkialla maailmassa. Itse asiassa ne hyötyvät siitä. >LINKKI< Turvallisuus- ja laatustandardien alentaminen on itse asiassa johtanut siihen, että haittavaikutusten määrä on kasvanut niin suureksi, että se muodostaa jo itsessään kansainvälisesti merkittävän kansanterveydellisen hätätilanteen. Ehdotetulla ”pandemiasopimuksella” pyritään nopeuttamaan sääntelyn tarkistamista ja/tai kiireellistä sääntelylupamenettelyä, joka ei varmasti pysty suojelemaan miljardien ihmisten terveyttä ja turvallisuutta. Syvästi virheellinen ja korruptoitunut prosessi, jolla WHO myöntää ”lupia” tuotteille, ja maksut, joita se perii ”rokotteista”, diagnostiikasta ja miesten ympärileikkauslaitteista, on uudistettava. Katso myös 14 artiklan 2 kohdan a alakohta.
VASTUUVELVOLLISUUS
Maailman terveysjärjestö ei ole onnistunut puuttumaan niihin lukemattomiin vahinkoihin, joita lääkkeet ja injektiot ovat aiheuttaneet miljoonien ihmisten terveydelle. Sen sijaan, että vahvistetaan ja globalisoidaan lääkeyhtiöiden vastuun suojaa, valmistajat on saatettava vastuuseen vahingoista, joita niiden tuotteet aiheuttavat edelleen miljardeille ihmisille maailmanlaajuisesti. Katso 13 artiklan 6 kohta ja 13 a artiklan 8 kohta.
PATOGEENIEN KÄYTTÖOIKEUS JA HYÖTYJEN JAKAMINEN
Ehdotettu taudinaiheuttajien saatavuutta ja hyötyjen jakamista koskeva järjestelmä tekisi ”pandemian kannalta potentiaalisten taudinaiheuttajien” etsinnästä tehokkaasti rahanarvoista ja kannustaisi siihen. Tämä ei tee maailmasta turvallisempaa, vaan sillä on täsmälleen päinvastainen vaikutus. Ks. 12 artikla.
EPÄTARKOITUKSENMUKAISET SOLU- JA GEENIPOHJAISET HOIDOT
Maailman terveysjärjestö ei ole onnistunut perustelemaan solu- ja geenipohjaisten hoitojen sisällyttämistä pandemiaan liittyvien terveystuotteiden luokkaan. On täysin epäeettistä kokeilla geneettistä manipulointia hätätilanteiden torjunnan varjolla. Ks. 1 artiklan d alakohta.
MAAILMANLAAJUINEN TOIMITUSKETJU- JA LOGISTIIKKAVERKOSTO
Maailman terveysjärjestö ei ole pystynyt osoittamaan, miksi sille pitäisi antaa valtuudet valvoa ja/tai käyttää maailmanlaajuista toimitusketju- ja logistiikkaverkostoa pandemiaan liittyvien tuotteiden saatavuuden valvomiseksi. Ks. 13 artikla.
ASIANOSAISTEN KONFERENSSI Maailman terveysjärjestö ei ole onnistunut osoittamaan, että on tarpeen perustaa jälleen uusi byrokratia (sopimuspuolten konferenssi), joka koostuu valitsemattomista, vastuuvapaista ja suurelta osin tuntemattomista byrokraateista. Tämä johtaa varmasti entistä suurempaan tuhlaukseen ja korruptioon kauan ennen kuin se auttaa ehkäisemään tulevia ”pandemioita”, valmistautumaan niihin tai vastaamaan niihin. Ks. 21-37 artikla.
PERUSTELTU ERIÄVÄ MIELIPIDE
Maailman terveysjärjestö ei ole onnistunut osoittamaan viisauttaan ja asiantuntemustaan ihmisten terveyden parantamisessa. Itse asiassa maailman ihmisten terveys on jatkuvasti heikentynyt. Maailman terveysjärjestö näyttää edelleen uskovan, että se tietää, mikä on parasta kaikille, vaikka se on osoittautunut niin kauhean vääräksi viimeisten viiden vuoden aikana. Suodattamattoman tiedon on annettava virrata useista lähteistä, mutta WHO pitää itseään erehtymättömänä terveysasioissa ja syrjäyttää yksittäisten miesten ja naisten todellisen auktoriteetin. Jotta sairauksien ehkäisyyn olisi mitään mahdollisuuksia, kaikkia on kannustettava ja mahdollistettava jakamaan avoimesti omia terveyskokemuksiaan, havaintojaan ja viisauttaan, ja meidät on valtuutettava ottamaan vastuu omasta terveydestään ja tekemään omia terveyspäätöksiä. Maailman terveysjärjestö EI saa päättää, mikä on totta. Ne EIVÄT omista tiedettä. Ks. johdanto nro 3.
Kansainvälisen terveyssäännöstön vuoden 2024 muutoksista käytyjen neuvottelujen aikana ei koskaan sallittu julkisia kommentteja, ja neuvottelut käytiin salassa viimeiseen mahdolliseen hetkeen asti, mikä on selvästi vastoin kansainvälisen terveyssäännöstön 55 artiklaa, jossa edellytetään neljän kuukauden ennakkoilmoitusta kaikista muutoksista, joita Maailman terveyskokous käsittelee.
Maailman terveyskokouksen viimeisenä päivänä (lauantaina 1. kesäkuuta 2024) myöhään illalla Maailman terveyskokous väitti ”hyväksyvänsä” useita muutoksia kansainvälisiin terveyssääntöihin.
Maailman terveysjärjestö ilmoitti 19. syyskuuta 2024 virallisesti muutoksista kansainvälisen terveyssäännöstön 196 osapuolelle.
Koska Iranin islamilainen tasavalta, Alankomaat, Uusi-Seelanti ja Slovakia HYLKÄSIVÄT sääntömuutokset 2022, niillä on 19. maaliskuuta 2026 asti aikaa hylätä sääntömuutokset virallisesti. Kaikilla muilla valtioilla on 19. heinäkuuta 2025 asti aikaa HYLÄTÄ sääntömuutokset.
Jäsenmaiden EI tarvitse perustella, miksi ne voivat päättää hylätä kansainvälisen terveyssäännöstön muutokset.
Alla on MINUN syitäni vaatia, että Yhdysvaltojen hallitus (ja kaikki 195 muuta sopimusvaltiota) HYLKÄÄ vuoden 2024 muutokset kansainvälisiin terveyssääntöihin kokonaisuudessaan.
Kannustan ihmisiä ympäri maailmaa kopioimaan alla olevat perusteluni, muokkaamaan niitä vastaamaan henkilökohtaisia mielipiteitänne ja jakamaan perusteluja virkamiehillenne. Kirjoita mielipiteesi alla olevaan kommenttiosioon ja jaa ajatuksesi maailman kanssa.
On selvää, että neuvottelujen tarkoituksena EI ollut arvioida perusihmisoikeuksien loukkauksia, huonoja päätöksiä ja tehtyjä virheitä, puhumattakaan viimeisten viiden vuoden aikana tehdyistä rikoksista. On monia, monia sääntömuutoksia, jotka olisi pitänyt hyväksyä, mutta joita ei hyväksytty.
On selvää, että näiden sääntömuutosten tarkoituksena EI ole parantaa meidän kansalaisten terveyttä. Miten voidaan väittää että pyritään ehkäisemään ”seuraavaa pandemiaa”, valmistautumaan siihen ja vastaamaan siihen paremmin, kun ei pystytä edes määrittelemään termejä ”pandemia”, ”ehkäisy”, ”valmius” ja ”reagointi”?
Ainoa asia, jota nämä sääntömuutokset parantavat, on yhä laajenevan farmaseuttisen hätäaputeollisuuskompleksin (PHEIC) tulevat voitot.
Vastustan kansainvälisen terveyssäännöstön (2005) vuoden 2024 muutoksia ja vaadin, että hallituksemme hylkää ne kokonaisuudessaan ennen 19. heinäkuuta 2024 kansainvälisen terveyssäännöstön 61 artiklan mukaisesti seuraavista syistä:
Huomaa, että nykyisessä IHR:ssä (2005): ”terveystoimenpide ei sisällä lainvalvonta- tai turvallisuustoimenpiteitä.”.
Artikla 1 – ”Pandemiahätätilan” määritelmä on niin epämääräinen, että se on merkityksetön. Sillä ei saavuteta mitään muuta kuin tarjotaan pääjohtajalle keino lietsoa tarpeetonta pelkoa maailmanlaajuisesti, mikä EI OLE HYVÄKSYTTÄVÄÄ.
Artikla 1 – ”Olennaisten terveystuotteiden” määritelmän ei pitäisi sisältää solu- ja geenipohjaisia hoitomuotoja, ja siinä jätetään kokonaan huomiotta luonnonyrtit, ravintovalmisteet ja vaihtoehtoiset lääkkeet. Sen 13, 16, 17 ja 18 artiklassa sekä liitteessä 1 mainitaan, että se lähinnä takaa voitot lääketeollisuudelle (Pharmaceutical Hospital Emergency Industrial Complex, PHEIC) edullisempien, turvallisempien ja tehokkaampien luonnontuotteiden kustannuksella. Tämä EI OLE HYVÄKSYTTÄVÄÄ.
Artikla 1 – Käsitteiden ”pandemia”, ”ennaltaehkäisy”, ”valmius”, ”reagointi”, ”turvallinen ja tehokas” ja ”rokote” määrittelemättä jättäminen EI OLE HYVÄKSYTTÄVÄÄ.
Artikla 4 – Kahden eri termin käyttäminen määriteltäessä tapaa, jolla sopimusvaltiot kommunikoivat Maailman terveysjärjestön kanssa, on turhaa, tuhlausta ja suoraan sanottuna yksinkertaisesti typerää. Tätä sääntömuutosta ei yksinkertaisesti tarvita lainkaan, ja siksi se EI OLE HYVÄKSYTTÄVÄ.
Artikla 10 – Artiklan muutos sallii edelleen Maailman terveysjärjestön toimia hätätilanteissa salassa, ”kun kansanterveysriskin suuruusluokan vuoksi on perusteltua, että WHO jakaa muiden sopimusvaltioiden kanssa sen käytettävissä olevat tiedot tapahtumasta”. Salailu on vastenmielistä avoimessa ja oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa. Tämä EI OLE HYVÄKSYTTÄVÄÄ.
Artikla 12 – Koska ”pandemiahätätilan” määritelmä on riittämätön, toimivalta julistaa ”pandemiahätätila” on merkityksetön. Sillä ei saavuteta mitään muuta hyödyllistä kuin se, että pääjohtaja saa keinon herättää tarpeetonta pelkoa maailmanlaajuisesti. Uudesta määritelmästä huolimatta eriasteisten terveyshätätilanteiden julistamiskriteerit ovat nyt vain sekavammat. WHO:n pääjohtajalle annettavat valtuudet julistaa yksipuolisesti ”pandemiahätätila” kansainvälisesti merkittävän kansanterveydellisen hätätilan lisäksi ilman minkäänlaista valvontaa ja ilman hänen valtuuksiensa valvontaa tai tasapainottamista EI OLE HYVÄKSYTTÄVÄÄ.
Artikla 13 – Kaikki tämän sääntömuutoksen kauniilta kuulostavat sanat peittävät alleen sen tosiasian, että Maailman terveysjärjestö toimii farmaseuttisen hätäaputeollisuuden (PHEIC) markkinointi- ja myynninedistämishaarana. Kuten sanotaan, ”pääjohtaja… jakaa sopimusvaltion kanssa tämän pyynnöstä tiettyyn merkitykselliseen terveydenhuollon tuotteeseen liittyvän tuotetiedoston, jonka valmistaja on toimittanut WHO:lle.” Maailman terveysjärjestö WHO:lla on erittäin kannattava karsintajärjestelmä. Tämä räikeän korruptoitunut kaverikapitalismin muoto EI OLE HYVÄKSYTTÄVÄÄ.
Artiklat 15, 16, 17 ja 18 – Käskemällä pääjohtajaa ”toimittamaan saatavilla olevat tiedot WHO:n koordinoimista mekanismeista, jotka koskevat asiaankuuluvien terveystuotteiden saatavuutta ja jakamista”, näihin artikloihin tehdyt muutokset vain edistävät Maailman terveysjärjestön karsinta- ja hätäluettelointimenettelyn rahankeruuta. Nämä sääntömuutokset EIVÄT OLE HYVÄSYTTÄVIÄ.
Artikla 18 – Artiklan muutoksessa säädetään, että ”WHO:n sopimusvaltioille antamissa suosituksissa on… otettava huomioon tarve… ylläpitää kansainvälisiä toimitusketjuja”. Vaikka tämä saattaa vaikuttaa hyödylliseltä, sitä on tarkasteltava ehdotettua ”pandemiasopimusta” koskevien neuvottelujen valossa, joissa Maailman terveysjärjestö saisi ”maailmanlaajuisen jakelu- ja logistiikkaverkoston” hallintaansa. Tämä peitelty vallan, valvonnan ja voiton tavoittelu EI OLE HYVÄKSYTTÄVÄÄ.
Artikla 24.1(a), Artikla 24.1(b) and Liite 4.1(c) – Kuljetusyritysten pakottaminen soveltamaan ”terveystoimenpiteitä” aluksella ja matkustajien noustessa alukseen ja poistuessa aluksesta perusvapauksien vastaisesti EI OLE HYVÄKSYTTÄVÄÄ.
Artikla 27 – Lisävaltuutus karanteenin asettamiseen ”epäillyille henkilöille, jotka eivät ole sairaita”, loukkaa kammottavalla tavalla perusoikeutta vapauteen ja rikkoo suoraan ihmisoikeussopimuksen (2005) 3 artiklaa. Tämä totalitaarinen ylilyönti sisältyy myös 1, 18, 27, 31, 32 ja 40 artiklaan sekä liitteisiin 1, 7 ja 8. Ihmisten perusteeton karanteeniin asettaminen on ehdottomasti ja täysin EI HYVÄKSYTTÄVÄÄ.
Artikla 35, Liite 6.4 ja Liite 6.8 – Maailman terveysjärjestölle ei saa antaa valtuuksia ”kehittää ja tarvittaessa päivittää teknisiä ohjeita, mukaan lukien terveysasiakirjojen myöntämiseen ja aitouden varmistamiseen liittyvät eritelmät tai standardit”. Pelkästään kaikenlaisen ”terveysasiakirjan” vaatiminen loukkaa yksityisyyden suojaa koskevaa perusoikeutta ja selvästikään EI OLE HYVÄKSYTTÄVÄÄ.
Artikla 43 – WGIHR:n olisi pitänyt pyrkiä lisäämään avoimuutta, mutta tämä sääntömuutos johtaisi täsmälleen päinvastaiseen, sillä siinä vaaditaan, että ”kuulemisen aikana jaetut tiedot on pidettävä luottamuksellisina”. Salassapito on vastenmielistä avoimessa ja oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa. Tämä EI OLE HYVÄKSYTTÄVÄÄ.
Artikla 44 – Tämä muutos edellyttää, että ”sopimusvaltiot… ylläpitävät tai lisäävät tarvittaessa kotimaista rahoitusta ja tekevät yhteistyötä… kestävän rahoituksen vahvistamiseksi näiden sääntöjen täytäntöönpanon tukemiseksi”. KUINKA PALJON TÄMÄ TULEE MAKSAMAAN? Tämä toistaiseksi voimassa oleva sopimus, jolla jatketaan rahan haaskaamista farmaseuttiseen hätäaputeollisuuteen, osoittaa, etteivät neuvottelijat ole oppineet mitään viimeisten viiden vuoden aikana. Tämä EI OLE HYVÄKSYTTÄVÄÄ.
Artikla 44(bis) – Maailman terveysjärjestön perussäännön 21 artiklassa ei ole määräystä kansainvälisiin terveyssääntöihin sisällytettävästä ”koordinoivasta rahoitusmekanismista”. Tällainen ”mekanismi” ei kuulu Maailman terveysjärjestön perustuslaillisiin toimivaltuuksiin, eikä sitä PITÄISI sisällyttää kansainvälisiin terveyssääntöihin. Huomioikaa kansainvälisen terveyssäännöstön muutoskomitean loppuraportin sivulla 71 oleva suositus: ”Komitea toteaa, että 44 artiklan mukaan WHO:lla on jo nyt tehtävänä yhteistyössä sopimusvaltioiden kanssa hankkia taloudellisia resursseja, ja varoittaa luomasta WHO:lle nimenomaista rahoitustehtävää säännöissä.” Tämä ei ole ainoastaan perustuslain vastaista, vaan myös EI HYVÄKSYTTÄVÄÄ. https://apps.who.int/gb/wgihr/pdf_files/wgihr2/A_WGIHR2_5-en.pdf
Artikla 44(bis) – Ei voida määritellä ”koordinoivan rahoitusmekanismin” yksityiskohtia, kun samalla valtuutetaan epädemokraattiset, ei-kenellekään-vastuulliset ja tuntemattomat tulevat byrokraatit valvomaan ”mekanismia”, ei määritellä, kuinka paljon tämä tulee maksamaan, ei vaadita täyttä avoimuutta ja julkisteta täydellistä tarkastusketjua eikä varmisteta, että eturistiriidat estetään, ja mitkään nämä seikat EIVÄT OLE HYVÄKSYTTÄVIÄ.
Artikla 44(bis) – Kuinka paljon rahaa kansakuntamme aikoo vapaaehtoisesti lahjoittaa erittäin epämääräiselle ”koordinoivalle rahoitusmekanismille”? Meillä kansalla ei ole minkäänlaista määräysvaltaa siihen, kuka nämä rahat saa, emmekä voi päättää, miten ne käytetään. Miten me koskaan saamme tietää, onko menoista ollut mitään hyötyä? Mitkä ovat ne mittarit ja analyysimenetelmät, joiden avulla kukaan voisi koskaan määrittää, onko rahojemme käyttämisellä saavutettu mitään muuta kuin se, että saajat ovat tulleet entistä rikkaammiksi? Tämä EI OLE HYVÄKSYTTÄVÄÄ.
Artikla 44(bis) 2(e) – ”Rahoituksen koordinointimekanismi” antaa todennäköisesti rahoituseliitin valitsemattomille välittäjille mahdollisuuden vaikuttaa ja valvoa tapaa, jolla rahaa tarjotaan ja käytetään. Tämä ei ole menetelmä, jolla terveyttä parannetaan. Tämä on vain peitetarina heidän varallisuutensa jatkuvalle laajentamiselle. Tämä EI OLE HYVÄKSYTTÄVÄÄ.
Artikla 44(bis) 2(e) – Koordinoivalle rahoitusmekanismille annetaan valtuudet käyttää vapaaehtoisia rahallisia avustuksia järjestöjen hyväksi”. Tämä on niin ilmeinen esimerkki korruptoituneesta kaverikapitalismista pahimmillaan, että se EI OLE HYVÄKSYTTÄVÄÄ.
Artikla 45 – Se, että ”sopimusvaltiot voivat käsitellä ja luovuttaa henkilötietoja”, EI OLE HYVÄKSYTTÄVÄÄ.
Artikla 54(bis) Sopimusvaltioiden kansainvälisen ihmisoikeussopimuksen täytäntöönpanoa käsittelevän komitean perustaminen (2005) ”koordinoivan rahoitusmekanismin” ”tehokkaan täytäntöönpanon helpottamiseksi” sekä alakomitean perustaminen ”teknisten neuvojen antamiseksi” on jälleen yksi esimerkki turhasta ja tuhlailevasta byrokratiasta, jota EI VOI HYVÄKSYÄ.
Liite 1.2(c)(i) ja Liite 1.3(b) Jäsenvaltioiden ohjaaminen kehittämään, vahvistamaan ja ylläpitämään keskeisiä valvontakapasiteettejaan on rajoitettava soveltamisalaltaan yksilön oikeuksien suojelemiseksi. Jatkuva lisääntyvä yksityisyyteemme ja perusvapauksiimme kohdistuva hyökkäys EI OLE HYVÄKSYTTÄVÄÄ.
Liite 1.2(c) ja Liite 1.3(i) – Jos jäsenvaltioita ohjataan kehittämään, vahvistamaan ja ylläpitämään keskeisiä valmiuksia väärän tiedon ja disinformaation torjumiseksi, on vaarana, että sananvapauden perusoikeutta loukataan. Tämän ”valvonnan” on heijastuttava ainoastaan hallituksen velvollisuuteen antaa tarkkaa tietoa yleisölle, eikä sitä saa millään tavoin käyttää julkisen keskustelun sensuroimiseen, mikä täysin ja kiistatta EI OLE HYVÄKSYTTÄVÄÄ.
Liite 2 – On tunnustettava, että WHO myöntää, että poistaessaan ”villityyppisen” polioviruksen WHO myöntää, että rokotteista peräisin olevasta polioviruksesta on tullut maailmanlaajuinen terveysongelma, joka on itse aiheutettu. Tautien massiivinen iatrogeeninen aiheuttaminen juuri niillä hoidoilla, joiden väitetään ehkäisevän tällaisia tauteja (”pandemiaan liittyvät terveystuotteet”), on keskeinen syy siihen, miksi Maailman terveysjärjestön toimet yleensä ja erityisesti kansainvälisiin terveyssääntöihin vuonna 2024 tehdyt muutokset EIVÄT OLE HYVÄKSYTTÄVIÄ.
Liite 6 – Mahdollisuus siihen, että ”allekirjoittamaan kykenemättömälle henkilölle” annetaan ”rokotus” ilman hänen suostumustaan ja että ”huoltajan on allekirjoitettava todistus hänen puolestaan”, avaa mahdollisuuden valtavaan vallan väärinkäyttöön, ja se EI OLE HYVÄKSYTTÄVÄÄ.
VAADIN, että kansainvälisen terveyssäännöstön vuoden 2024 muutokset hylätään kokonaisuudessaan.
Ajatus siitä, että Maan ulkopuoliset olennot ovat tulleet väliin estääkseen ydinasekonfliktin Maapallolla kuulostaa tieteiselokuvan juonelta. Kun tällaisia väitteitä kuitenkin esittää Edgar Mitchell, kuudes ihminen, joka käveli Kuussa, ne herättävät huomiota. Mitchell, entinen NASA:n astronautti ja Yhdysvaltain laivaston palkittu upseeri, puhui avoimesti uskostaan UFOihin ja avaruusolentojen väliintuloon, mikä herätti huomattavaa hämmennystä ja kiistelyä.
Edgar Dean Mitchell ei ollut mikä tahansa astronautti, vaan hänen ansioluettelonsa olivat moitteettomat. Hän palveli laivaston lentäjänä, väitteli tohtoriksi ilmailu- ja avaruustekniikasta MIT:ssä ja sai presidentin myöntämän vapaudenmitalin. Apollo 14:n kuutamokapselin lentäjänä vuonna 1971 hän vietti yhdeksän tuntia Kuun pinnalla ja edisti merkittävästi avaruuden tutkimusta. Vaikuttavan uransa lisäksi Mitchellistä tuli merkittävä ufologi, joka antoi näkemyksiään UFOista ja Maan ulkopuolisesta elämästä.
Vuonna 2008 antamassaan radiohaastattelussa Mitchell paljasti olevansa vakuuttunut siitä, että UFOt ovat todellisia ja että Yhdysvaltain hallitus on salannut niiden olemassaolon yli 50 vuoden ajan. Hän totesi, että monet UFO-havainnot ovat itse asiassa Maan ulkopuolisia avaruusaluksia, ja hän oli 90-prosenttisen varma tästä. Mitchellin vakaumukset perustuivat sotilas- ja tiedustelupalveluissa toimivien uskottavien lähteiden todistuksiin, joista monilla oli korkein turvaluokitus.
Mitchell varttui Roswellissa, New Mexicossa, jossa sattui vuonna 1947 pahamaineinen Roswellin UFO-onnettomuus. Hän väitti puhuneensa lukuisten luotettavien lähteiden kanssa, jotka vahvistivat, että Roswellin onnettomuudessa oli mukana avaruusalus. Mitchellin mukaan korkea-arvoiset sotilashenkilöt ja hallituksen henkilökunta olivat uskoutuneet hänelle tiedoistaan avaruusolentojen vierailuista ja niitä seuranneista peittelypyrkimyksistä. Hän uskoi, että salaamisen taustalla oli halu estää yleinen paniikki ja säilyttää kehittyneen muukalaisteknologian hallinta.
Yksi Mitchellin hätkähdyttävimmistä väitteistä oli se, että avaruusolennot tekivät väliintulon kylmän sodan aikana estääkseen ydinasekonfliktin Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä. Daily Mirror -lehden haastattelussa vuonna 2015 hän totesi, että avaruusolennot olivat vierailleet Maassa ja olivat erityisen kiinnostuneita New Mexicossa sijaitsevasta White Sandsin ohjusalueesta, jossa testattiin ensimmäistä ydinpommia vuonna 1945. Mitchell uskoi, että nämä Maan ulkopuoliset olennot olivat huolissaan ihmiskunnan tuhovoimasta ja ryhtyivät toimenpiteisiin varmistaakseen, ettei ydinaseita käytettäisi.
Mitchell kertoi tarinoita sotilasupseereilta, jotka olivat nähneet UFOjen tuhoavan ohjuksia ja avaruusolentojen keskeyttävän koelentoja. Hänen mukaansa nämä kertomukset tulivat luotettavista lähteistä, jotka olivat palvelleet ohjustukikohdissa kylmän sodan kireinä aikoina. Mitchellin mukaan näiden avaruusolentojen väliintulojen taustalla oli halu säilyttää rauha Maapallolla.
Jäätyään eläkkeelle NASA:sta Mitchell perusti vuonna 1972 Institute of Noetic Sciencesin tutkimaan tietoisuuden ja kosmoksen välistä suhdetta. Hän uskoi, että hänen mullistava Maapallon avaruudestanäkemiskokemuksensa oli herättänyt syvemmän ymmärryksen universaalista yhteenkuuluvuudesta. Instituutista tuli alusta telepatian ja psyykkisten kykyjen kaltaisten ilmiöiden tutkimiselle, joiden Mitchell näki olevan yhteydessä maailmankaikkeuden laajempiin mysteereihin.
WikiLeaksin vuonna 2015 julkaisemiin sähköpostiviesteihin sisältyi Mitchellin ja Hillary Clintonin presidentinvaalikampanjan silloisen puheenjohtajan John Podestan välistä kirjeenvaihtoa. Näissä sähköpostiviesteissä Mitchell pyysi pikaisesti tapaamista, jossa keskusteltiin Maan ulkopuolisista paljastuksista ja nollapiste-energiasta, teoreettisesta rajattoman energian lähteestä. Hän korosti, että avaruusolennot olivat rauhaa rakastavia olentoja, jotka eivät sietäisi väkivaltaa ja olisivat valmiita jakamaan kehittynyttä teknologiaa maapallon kestävyyden varmistamiseksi.
Edgar Mitchellin väitteet avaruusolentojen puuttumisesta ydinasekonflikteihin ja hänen laajemmat uskomuksensa UFOista ja avaruusolentojen elämästä herättävät edelleen keskustelua. Mitchellin lausunnot haastavat meidät miettimään uudelleen käsitystämme ihmiskunnan paikasta maailmankaikkeudessa, olipa kyse sitten uskottavasta todistuksesta tai avaruuskokemusten muuttaman miehen mietteistä.
Hänen perintönsä ei ole vain Kuussa kävelleen astronautin perintö, vaan miehen, joka uskalsi tutkia syvällisiä ja usein kiistanalaisia kysymyksiä elämästä planeettamme ulkopuolella. Edgar Mitchellin elämä ja työ muistuttavat meitä siitä, että tiedon etsintä johtaa meidät usein tuntemattoman rajalle ja kehottaa meitä katsomaan tuttua pidemmälle ja tutkimaan edessä olevia poikkeuksellisia mahdollisuuksia.
Tohtori J. Allen Hynek UFO-kirjallisuudesta (teoksessa The Edge of Reality, 1975): ”Jos minun pitäisi suositella jotain populaarikategoriaan kuuluvaa, valitsisin jonkin Frank Edwardsin kirjoista.”
Frank Allyn Edwards (4. elokuuta 1908 – 23. kesäkuuta 1967) teki pitkän uran radioesiintyjänä, mutta hänen uransa lähti kunnolla käyntiin, kun Mutual Broadcasting System palkkasi hänet vuonna 1942. Työ toi hänelle valtakunnallista tunnustusta, varsinkin 1940-luvun lopulla, jolloin lentävät lautaset olivat usein osa Edwardsin uutisointia.
Hänen UFOt: A History -sarjassa Loren Gross kirjoitti siitä, kuinka ”uutismies ja radiokommentaattori Frank Edwards auttoi ‘räjäyttämään UFO-tarinan auki’ vuonna 1949 ja hänestä tuli aiheen merkittävä puolestapuhuja”.
“Edwards oli vakuuttava showmies, ja hänellä oli pääsy tiedotusvälineisiin, mikä antoi hänelle vaikutusvaltaa, joka ylitti hänen henkilökohtaisten tutkimustensa ja päätelmiensä arvon. Myöhemmin Edwardsin kirjoittamat UFO-aiheiset kirjat nousivat bestseller-listoille. Ne kirjoitettiin populaarilla tyylillä, jossa päädyttiin sensaatiomaisiin johtopäätöksiin, mutta hänen ansiokseen on luettava se, että hän sai yleisön kiinnostumaan UFO-ongelmasta useiden vuosien ajan, kun muut uutisankkurit katsoivat koko asiaa läpi sormien.”
Edwardsista tuli yksi ensimmäisistä UFO-julkkiksista, ja hän julkaisi usein artikkeleita Fate-lehdessä, jonka päätoimittaja hän oli. Hän oli myös useiden paranormaaleja ilmiöitä käsittelevien bestseller-kirjojen kirjoittaja, joista kaksi keskittyi UFOihin, ja luennoi samoista aiheista. Vuonna 1956 hänet nimitettiin ilmailmiöitä tutkivan kansallisen tutkimuskomitean johtokunnan jäseneksi. (NICAP), Donald Keyhoen johtaman UFO-järjestön jäseneksi.
Seuraava kokoelma kuvia, sitaatteja ja artikkelileikkeitä kuvastaa Frank Edwardsin pitkää ja merkittävää osallistumista UFOja ja avaruusolentoja koskevaan aiheeseen.
Vuodet 1949 -1959
Vuoden 1949 lopulla Frank Edwards sai vahingossa toimistoonsa ennakkokappaleen eräästä ajankohtaisesta artikkelista. New Yorkissa 28. huhtikuuta 1956 hän sanoi:
“Eräänä joulukuun iltana tuli paketti… ja se oli True-lehden raakakopio, jonka pääartikkelin otsikkona oli majuri Donald Keyhoen artikkeli ”Lentävät lautaset ovat totta”. …Halusin käyttää jutun heti; minulla oli vain muutama tunti aikaa ennen lähetystä, joten soitin Ken Purdylle, True-lehden päätoimittajalle… ja sain hänet ylös sängystä. Minun oli vaikea saada hänen suostumustaan, koska hän oli jo sopinut Walter Winchellin kanssa, mutta vaadin, kunnes hän sanoi: ”Anna mennä. Kerroin jutun, ja se nousi uutisjohtoihin seuraavana päivänä ympäri maata.”
”Muutama päivä lähetykseni jälkeen Winchell ja Lowell Thomas ottivat jutun True:sta, ja lentävä lautanen -kiista lähti toiselle kierrokselle. Ilmavoimia on arvosteltu paljon tavasta, jolla se on käsitellyt yleisöä tunnistamattomista lentävistä esineistä. Osa tuosta kritiikistä on mielestäni aiheellista, sillä mielestäni ilmavoimat on hoitanut tämän tehtävän huonosti.”
”Frank Edwards, Mutual Broadcasting Systemin ajankohtaisten asioiden asiantuntija… on keskustellut lentävistä lautasista usein säännöllisessä ohjelmassaan ja korostanut teoriaa, jonka mukaan salaperäiset esineet tulevat muilta planeetoilta.”
”Hate Monger” oli otsikko kolumnissa The Daily Americanissa, 27. marraskuuta 1952, ‘Spotlight for the Nation’, joka on uudelleen painettu Victor Laskyn kirjoittamasta U.S.A. The Magazine of American Affairs -lehdestä, marraskuu 1952. Kyseessä oli Edwardsia pilkkaava teksti, joka alkoi sitaatilla: ”Nämä ovat surullisia päiviä kongressiedustajille, jotka ovat tavallisen ihmisen ystäviä… Monopoli on kuningas, ja maan pienyrittäjät ja palkansaajat ovat unohdettuja miehiä.” Lasky jatkoi sanomalla:
“Tällaiset hurjat syytökset ovat kommentoija Frank Edwardsin tavanomaista toimintaa, sillä hänellä on uutisanalyysin tekemiseen vilkas mielikuvitus, jota vahvistaa sotaisa asenne suuryrityksiä, konservatiivisia kongressin jäseniä ja kaikkia muita kohtaan, jotka kieltäytyvät mukautumasta maan työväenpoliitikkojen määräämään linjaan.”
“Edwardsin kommentaari, joka maksaa AFL:lle lähes 750 000 dollaria vuodessa ja jota lähetetään noin 150 kanavalla, on suhteellisen yksinkertainen. Kuuluttaja avaa 15-minuuttisen lähetyksen sanomalla: ”Hyvät naiset ja herrat, 8 miljoonaa amerikkalaista tuo teille Frank Edwardsin ja uutiset … Amerikan työväenliiton 8 miljoonan miehen ja naisen sponsoroimana ystävänne ja maanmiehenne työskentelevät parempien olosuhteiden puolesta Amerikassa meille kaikille.”
“… Koko lähetysaikansa ajan hän vaihtelee edestakaisin suoran uutisraportoinnin ja pääkirjoitusten välillä…. Uutisten kerronnan ja liike-elämän mollaamisen lisäksi hänellä on muutama erityinen huolenaihe, joihin hänen kuulijansa ovat jo kauan sitten tottuneet. Tärkein niistä ovat varmasti lentävät lautaset, joista Edwardsilla on tyypillisen radikaali näkemys. Ilmavoimien asiantuntijat, jotka ovat yrittäneet selittää lautaset suhteellisen yksinkertaisilla valonheijastuksia ja sääilmapalloja koskevilla selityksillä, saavat Edwardsilta yleensä lyhyen puheenvuoron. Hän kaivaa esiin kaikkein hämmentävimpiä lautasiaiheita, jotka hän löytää, ja heittää ne asiantuntijoiden hampaisiin — yleisönsä ilmeiseksi iloksi. Edwardsia eivät kuitenkaan ole tehneet kiistanalaiseksi radioselostajaksi lautaset tai hänen huumorintajunsa, vaan hänen toistuvat hyökkäyksensä liike-elämää vastaan. AFL:n sponsoroinnin turvin hän ei epäröi suustaan päästää mitä hurjimpia vastuuttomia syytöksiä liikemiehistä, kongressista, päätoimittajista ja muista, jotka eivät uskalla noudattaa työmarkkinajärjestöjen virallista linjaa.”
Lasky pamautti toista tusinaa kappaletta ja totesi lopuksi: ”Ehkä työvoiman — tai ainakin Frank Edwardsin — on aika oppia, että myös liike-elämä on kunnioitettava kutsumus, ja kommentaattoreilla on velvollisuus käsitellä sitä rehellisesti.”
The River News & Twin State News-Times, 7.8.1952The Vancouver Sun (BC), 9.9.1952The Star Tribune, 13.8.1954
Mutualin irtisanomisen jälkeen Edwards jatkoi radiotyötä, lähinnä pienemmillä paikallisasemilla. Hän loi ja isännöi syndikoitua radio-ohjelmaa ja sanomalehtipalstaa Stranger Than Science, jossa keskusteltiin UFOista sekä fortelaisista, yliluonnollisista ja muista ilmiöistä.
Frank Edwardsin artikkeli ”Spies From Other Space” ilmestyi Realissa (jännittävä miestenlehti) marraskuussa 1954.
”Mitä mieltä olet?” oli otsikko 1955 Hullinger Productionsin Washingtonissa kuvatun puolen tunnin keskusteluohjelman pilottijaksolle, jota moderoi Frank Edwards, ja jakson nimi oli ‘Mitä ovat lentävät lautaset?’.
Donald Keyhoe ja UFO-todistaja William B. Nash kannattivat avaruusolentojen kantaa, kun taas rakettitieteilijä Willy Ley ja Time-lehden tiedetoimittaja Jonathan Leonard edustivat skeptistä näkökulmaa. Ohjelmaa ei koskaan lähetetty, mistä Edwards syytti hallituksen sensuuria. Myöhemmin hän näytti elokuvan ainakin yhden vuoden 1957 luentoesityksen aikana.
Kiitos Shepherd Johnsonille näistä kuvista, jotka on otettu kongressin kirjaston elokuvasta.
Pensacola News, 3.6.1956
Frank Edwards luennoi 28. huhtikuuta 1956 UFO-tutkimusryhmä Civilian Saucer Intelligence New Yorkin järjestämässä julkisessa kokouksessa. Heidän tiedotteessaan julkaistiin tiivistetty versio hänen puheestaan ”Lentävät lautaset – ilmassa, ilmassa ja ilmasta”. Kauan ennen Stanton Friedmania ja Bill Moorea Edwards puhui ja kirjoitti Roswellista.
Edwards kirjoitti elämäkerrallisen kirjan My First 10,000,000 Sponsors, tässä linkki Bill Laddin arvosteluun siitä. Myöhemmin samana vuonna julkaistiin hänen toinen kirjansa, tietokirja ilmiöistä. Ed Klingerin arvostelussa Evansville Press -lehdessä 21. joulukuuta 1956 Edwardsin Strangest of All -kirjasta todettiin, että kirjailija oli keräilijä, joka keräsi tarinoita epätavallisista ilmiöistä. ”Frank Edwards on vuosien ajan lukenut innokkaasti muiden keräilijöiden — Charles Fort… Edwards on New Yorkin kuuluisan Fortean Societyn jäsen. … Salaperäiset kivisateet, eläinten osoitukset aisteista, jotka ylittävät ihmisen aistit, lentävät lautaset — nämä kaikki ovat Edwardsin myllyn jauhetta.”
Legendasta, jonka mukaan Edwards olisi saanut potkut verkostoltaan, tuli toinen UFO-peittelymyytti, jonka hän auttoi luomaan, kuten käy ilmi hänen Fate-lehdessä kesäkuussa 1957 julkaistusta artikkelistaan ”The Plot to Silence Me”.
The Logansport Press, 23.7.1959The Enterprise-Journal, 6.11.1959
1960-luku
The Park City Daily News, 21.2.1960Evansville Press, 16.11.1961Oakland Tribune, 18.3.1962
Springfield Leader and Press -lehdessä 28. kesäkuuta 1962 julkaistiin Edwardsin ja hänen uransa profiili, ja siinä kerrottiin myös hänen omasta UFO-havainnostaan vuodelta 1961.
The News and Observer, 31.5.196Toledo Bladen pääkirjoitus: ”Avaruusolentoskuuppi”, 20.11.1964Sioux City Journal, 8.5.1965The Pittsburgh Press, 6.12.1965
Se näytti ja kuulosti Frank Edwardsin kirjalta, mutta hän kirjoitti vain johdannon. Fate Magazinen toimittajien koostama Strange Fate, 1965.
The Reporter-Times, 15. helmikuuta 1966The Kokomo Morning Times, 18.3.1966
Flying Saucers – Serious Business julkaistiin vuoden 1966 puolivälissä. Kirjasta tuli bestseller, joka tavoitti valtavirtayleisön ja vaikutti suuresti yleiseen mielipiteeseen.
The Daily News, 10.6.1966The Cincinnati Enquirer, 30.5.1966The Chicago Tribune, 7.6.1966The Los Angeles Times, 10.6.1966The Lincoln Star, 7.7.1966The Miami Herald, 7.8.1966
The Star Press, 21.8.1966The Los Angeles Times, 4.9.1966The Kokomo Tribune, 4.11.1966
Edwardsilla oli arvostelijoitaan. ”The Truth About ’Serious Business’”, kirjoittanut Coral E. Lorenzen, APRO Bulletin, syys-lokakuu 1966:
“Kaiken kaikkiaan Edwardsin Socorro-tapauksen (24. huhtikuuta 1964) esittelyssä oli ainakin 12 virhettä. Joitakin asioita, joita ei tapahtunut, mutta jotka Edwards esittää totuutena… On muistettava, että Edwards on kirjailija ja radiojuontaja ja että hänen työnsä on lähinnä viihdyttävää eikä tutkimuksellista. Edellä mainitut tiedot ovat vain esimerkki herra Edwardsin kirjan epätarkkuuksista, jotka ovat katastrofaalisia tosiasioita käsitteleville tutkijoille.”
Edwards mainitsi Roswellin uudelleen teoksessaan Flying Saucers – Serious Business, 1966:
“Frank Edwards mainitsi Roswellin tapauksen vuonna 1966 julkaistussa kirjassaan. Hän erehtyi lähes kaikista yksityiskohdista, mutta hän kertoi täsmällisesti, että jotain oli pudonnut. Hänen maininnastaan ei käynyt ilmi mitään muuta kuin sijainti, eikä hänen väitteitään voitu juurikaan seurata. Se osoitti vain, että tarina oli olemassa, jossain.”
Joulukuussa 1966 julkaistiin levy, Frank Edwards Presents Flying Saucers – Serious Business.
The Pittsburgh Press, 6.4.1967The Kokomo Tribune, 4.11.1966
Kun Edwards oli kirjallisen uransa huipulla, sydänkohtaus katkaisi hänen elämänsä.
Evansville Press, 28.6.1967The Boston Globe: Ask the Globe, 15.10.1967
”Frank Edwardsin kuolema” ilmestyi NICAP:n tiedotteessa UFO Investigator, lokakuu 1967.
Edwardsin viimeinen kirja julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen, ja sekin oli bestseller.
Mainos sanomalehdessä, 5.5.2968
Frank Edwards oli kenties kaikkien aikojen menestynein UFOjen puolestapuhuja, josta tuli tunnettu nimi ja bestseller-kirjailija. Puoli vuosisataa myöhemmin kukaan muu ei ole päässyt lähellekään häntä.
Entinen presidentti Harry S. Truman ja Frank Edwards.
%20Sept.%209,%201952.jpg)
