Asettukaa aloillenne. Elämänne on muuttumassa paljon mielenkiintoisemmaksi, ei vain hengellisessä mielessä, vaan myös fyysisessä maailmassa, jossa elätte. Monin tavoin olette valmistautuneet koko elämänne ajan siihen, mitä on tulossa. Olette valmistautuneet energiaan, joka on nyt teidän ympärillänne, ja olosuhteisiin, jotka ovat myös teidän ympärillänne.
Olette siellä aikaansaamassa suurta siirtymää, suuria muutoksia, ja teette tämän tietoisuutenne kautta. Olette myös valmiita ilmentämään enemmän korkeampaa itseänne, mikä tekee teistä paljon tehokkaampia parantajina, puhujina, opettajina ja ihmisinä, jotka auttavat muita monin eri tavoin. Kaikki tulevat muutokset ovat kuitenkin seurausta muutoksista, jotka tapahtuivat ensin teidän sisällänne. Ne eivät tule vain siksi, että on aika tai siksi, missä olette suhteessa mayojen kalenteriin tai galaksiin ja universumiin. Kaikki, mitä fyysisellä tasolla tapahtuu, auttaa teitä tekemään muutoksia, jotka ovat edessänne ja jotka ovat tulossa, mutta teidän piti ensin muuttua.
Ja niin monet teistä ovatkin tehneet. Niin monet teistä edelleen etsivät mahdollisuuksia nostaa tietoisuutenne tasoa. Etsitte ihmisiä, paikkoja ja värähtelyjä, jotka resonoivat teidän kanssanne, ja liikutte kohti niitä toimillanne. Olette virittäneet itsenne värähtelyyn, joka tekee teistä yhteensopivia sen kanssa, mikä säteilee korkeampaa taajuutta, ja alatte nähdä, kuinka torjutte sitä, mikä on alemman värähtelyn luonteista, ja tämä antaa teille mahdollisuuden kokea nämä muutokset ensin omassa elämässänne. Ne muutokset, joita toivotte kansallisella ja globaalilla tasolla, ovat myös tulossa, ja ne ovat tulossa teidän sisällänne olevan tietoisuuden tason ansiosta.
Monin tavoin, maailma on sellainen kuin se on ja se on palvellut teitä. Se on palvellut teitä saamalla teidät kiihdyttämään, vahvistamalla halujanne ja saamalla teidät luomaan mielissänne paremman version Maasta ja paremman version ihmiskunnasta. Riittävä määrä teistä on keskittynyt näihin parempiin versioihin, jotta voitte alkaa nähdä joitakin todisteita siitä, mitä olette luoneet, ja näette lisää siitä toteutuvan tulevina kuukausina ja seuraavien vuosien aikana. Ja te olette valmiita avaruusolentojen saapumiseen, ja se, että tämä kaikki on mahdollista, johtuu siitä, mitä teidän sisällänne tapahtuu.
Älkää unohtako sitä ja antako koko voimaanne ulkoisten tapahtumien vietäväksi. Ne ovat aina juuri sellaisia heijastuksia kuin niiden tarvitsee olla, mutta ne eivät koskaan ole muutosten syy. Muistakaa, että teidän ei tarvinnut herätä ravistelemalla. Ette tarvinneet useita luonnonkatastrofeja herättämään teitä, ja voitte luottaa siihen, että myöskään kanssaihmisenne eivät tarvitse näitä ei-toivottuja olosuhteita. Kukaan ei ole niin kaukana heräämisestä, että tarvitsisi traumoja ja tragedioita päästäkseen sinne. Muistakaa tämä ja jatkakaa korkeampien taajuuksien tarjoamista, koska te olette niitä, jotka näyttävät tietä, ja tällä hetkellä on monia, jotka etsivät johtajuutta.
Tässä videossa jaan erityisen kanavoinnin ja otteita Henkisen Akatemian uuden kuun meditaatioillasta (21.12.). 🌌
Sain vahvan ohjauksen jakaa tämän viestin juuri nyt. Elämme suurta muutoksen aikaa, jossa meitä kutsutaan astumaan omaan voimaamme, integroimaan varjomme ja puhumaan omaa totuuttamme. Kanavoinnissa nousee esiin Siriuslaisten ja Arcturuslaisten tuki ihmiskunnalle – he ovat täällä auttamassa meitä muistamaan alkuperämme ja eheyttämään maapallon.
Tässä videossa käsitellään mm. seuraavia teemoja:
Siriuslaisten viesti: Mikä on valotyöntekijöiden rooli tulevina vuosina?
Varjojen integrointi: Miksi pelkojen ja ”vääräksi” koettujen puolien paljastaminen on avain vapauteen.
Totuus valuuttana: Miten rehellinen vibraatio houkuttelee luoksesi oikeat ihmiset ja mahdollisuudet.
Tähtirodut apuna: Sakarin tausta Arcturukselta ja yhteistyö eri tähtitietoisuuksien kanssa.
Suojaukset: Miten luoda dynaaminen kristallinen suojakenttä henkisen työskentelyn tueksi.
Aika on kypsä rohkeudelle
Nyt ei ole enää aika piilotella. Kun uskallat olla oma uniikki itsesi, autat samalla koko kollektiivia eheytymään.
Katso koko meditaatio ja liity mukaan energiaan: 👉 https://henkinenakatemia.fi
Jim Keithin pitämä luento Planet 9 -kahvilassa Renossa, Nevadassa marraskuun 29. päivä 1998.
Muutama viikko sitten täällä Planet 9:ssä, kaukokatselija Wayne Carrin esityksen aikana, ehdotin hänelle, että jos kaukokatselijat voisivat matkustaa mihin tahansa pisteeseen menneisyydessä, nykyisyydessä tai tulevaisuudessa – ja kokeelliset tiedot näyttävät viittaavan siihen, että näin on – niin teoriassa olisi mahdollista, että nämä henkilöt voisivat muuttaa menneisyyttä, nykyisyyttä tai tulevaisuutta. Jos kaukokatselijoilla on kyky nähdä asioita ilman kehon aistien käyttöä, ilman ajan tai tilan rajoituksia, heillä voisi teoriassa olla valta vaikuttaa näihin olosuhteisiin. Ja jos he voisivat muuttaa tilaa ja aikaa ilman rajoituksia, niin monet ihmisten ongelmat voitaisiin ratkaista lopullisesti.
Olen miettinyt tätä asiaa. Se voitaisiin toteuttaa projektina, joka vastaisi suunnilleen psykologisen terapian prosessia, mutta planeetan tai galaksin mittakaavassa. Muistakaa, että puhumme tässä kaukonäkijöistä, joihin aurinkokunnat, mustat aukot ja vastaavat eivät teoriassa vaikuta. Teorian mukaan voisi olla mahdollista poistaa tapahtumia, jotka ovat vahingoittaneet tai heikentäneet tietoisuutta tai elämänmuotoja tällä planeetalla, tässä galaksissa tai universumissa, ja puhdistaa maailmaa hieman, tehdä siitä mukavampi paikka elää ja vastata kaikkiin kysymyksiimme todellisuuden luonteesta.
Olen miettinyt tätä asiaa. Se voitaisiin toteuttaa projektina, joka vastaisi suunnilleen psykologisen terapian prosessia, mutta planeetan tai galaksin mittakaavassa. Muistakaa, että puhumme tässä kaukokatselijoista, joihin aurinkokunnat, mustat aukot ja vastaavat eivät teoriassa vaikuta. Teorian mukaan voisi olla mahdollista poistaa tapahtumia, jotka ovat vahingoittaneet tai heikentäneet tietoisuutta tai elämänmuotoja tällä planeetalla, tässä galaksissa tai universumissa, ja puhdistaa maailmaa hieman, tehdä siitä mukavampi paikka elää ja vastata kaikkiin kysymyksiimme todellisuuden luonteesta.
Wayne näytti pitävän ajatustani mielenkiintoisena. Itse asiassa olen pohtinut tätä asiaa jo yli 25 vuoden ajan, osittain siksi, että olin mukana scientologiassa vuosina 1972–1982. Tuolloin ajattelin näitä mahdollisuuksia ”auditoinnin” kannalta, joka on scientologian termi neuvonnalle ja menneisyydessä tapahtuneiden traumaattisten tapahtumien poistamiselle. Teorian mukaan katsomalla tai ymmärtämällä täysin jotain, mikä on aiheuttanut sinulle ongelmia, voit omaksua, poistaa tai integroida sen, jotta se ei enää vaivaa sinua. Melko tavallista freudilaista psykologista neuvontaa, paitsi tietenkin se, että scientologiassa uskotaan, että suurin osa ongelmistasi on peräisin edellisistä elämistä. Jotta pääset todella pois pulasta, sinun on heidän mukaansa syvennyttävä aiempien elämiesi tapahtumiin ja kohdattava ”koko polku” – eli käsiteltävä viimeiset noin 76 biljoonaa vuotta. Scientologia on viimeinen asia, johon suosittelisin kenenkään ryhtyvän, mutta kuvaan vain ajatusprosessia, joka sai minut harkitsemaan tätä mahdollisuutta.
Takaisin kaukokatseluun: Jos joku todella pystyy näkemään tapahtumia etäältä sekä ajassa että tilassa, ja kaukokatselijat sanovat, että näin on, ja minä henkilökohtaisesti uskon, että tämä on mahdollista, niin olet päätynyt keskelle filosofista ongelmaa, jota monet kaukokatselijat eivät erityisesti tutki tai ajattele. Tiedän, että monet heistä eivät puhu siitä. Kysymys on, jos voimme poistua ruumiistamme tai ainakin havaita ruumiillisten aistien rajoitusten ulkopuolella, mitä tämä kertoo luonteestamme, siitä, mitä me todella olemme?
Jos voimme, kuten useimmat kaukokatselijat näyttävät ajattelevan, matkustaa vapaasti ja rajoituksetta läpi avaruuden ja ajan, miten tämä lopulta vaikuttaa käsitykseemme siitä, mitä olemme, keitä olemme ja mitä voimme olla? Vastaus on ilmeinen: jos kaukokatselu on totta, on hyvin todennäköistä, että identiteettimme ei määräydy ruumiimme perusteella. Emme ole lopulta ihmisruumiita, jotka ovat rajoittuneet Maahan ja syntyneet elämään 70-vuotisen elämän ja kuolemaan kurjasti lumbagoon.
Jos pystyt näkemään asioita fyysisten aistien rajoitusten ulkopuolella, se viittaa siihen, että et ole ruumiin rajoittama tai määrittämä. Nykyisen teknologian rajoitukset huomioon ottaen et tietenkään voi viedä fyysistä ruumistasi paleotsooiseen aikaan ja hyppiä trilobiittien tai muiden tuolloin eläneiden olentojen joukossa, joten vierailet näissä muissa aikakausissa ja paikoissa ilman ruumista. Tämä viittaa jälleen siihen, että olemme ei-fyysisiä olentoja, joita voitaisiin kutsua hengiksi tai hengellisiksi olentoiksi. Se viittaa siihen, että olemme jostain syystä samaistuneet kehoon tai sisäistäneet sen, mutta myös siihen, että emme ole viime kädessä se keho.
Monet uskonnot ja filosofiat ovat olleet samaa mieltä, mutta monet niistä ovat päättäneet, että meillä on jonkinlainen ”astralikeho” ja että olemme yhteydessä kehoomme hopeisen narun avulla ja niin edelleen. Toisin sanoen, ne ovat valmiita uskomaan, että emme koostu aineellisesta substanssista, mutta ne eivät ole valmiita menemään niin pitkälle, että sanoisivat meidän olevan täysin rajattomia olomuotomme ja ilmentymiemme suhteen. He luultavasti ajattelevat, että tämä on tie hulluuteen, ajatella, että meillä ei välttämättä ole mitään tiettyä muotoa, tilaa tai olemusta. Nämä uskonnot näkevät meidät lopulta eräänlaisina aaveina, joilla on paljon suuremmat voimat kuin mitä ihmisillä yleensä ajatellaan olevan, mutta jotka ovat silti tietyllä tavalla rajoittuneita. Eräänlaisina eteerisinä olentoina. Ne näyttävät ajattelevan, että voimme lentää kehon ulkopuolella, kulkea läpi ajan ja tilan, mutta pysymme silti eräänlaisina yhtenäisinä puolifysikaalisina kokonaisuuksina. Monet näistä filosofioista uskovat jopa, että me olemassa olemme niin sanotussa ”hienovaraisessa kehossa” tai astraalikehossa, tai tilassa, joka vastaa suurin piirtein kehon muotoa, mutta ei ole rajoittunut fyysisen kehon kaikkien ominaisuuksien mukaan.
No, kuka todella tietää näistä asioista? Loogisesti ajatellen minusta tuntuu, että jos voimme poistua ruumiistamme ja silti säilyttää tietoisuutemme, niin muotomme, luonteemme, olemuksemme eivät olisi rajoittuneet mihinkään ruumiillisiin käsityksiin tai mihinkään käsityksiin ylipäätään. Me voisimme olla olemassa käytännössä missä tahansa muodossa tai tilassa tai olomuodossa, jota haluaisimme… tai ainakin sellaisessa, jonka kanssa pystyisimme selviytymään ilman, että joutuisimme pyörryttävään tilaan. Voisimme määritellä luontomme enemmän tai vähemmän mielemme mukaan, kunhan olisimme parantuneet uskomuksesta, että ruumis määrittelee luontomme. Viime kädessä saatamme pystyä määrittelemään oman luontomme sekä oman todellisuutemme, olosuhteet, joissa elämme, elinikämme tai elämänkaariemme, ja ainoa asia, joka todella rajoittaa meitä, on oma rajallinen käsityksemme itsestämme.
Tämä on oikeastaan ensimmäinen lausunto, jonka olen näistä materiaaleista antanut, ja se on melko karkea, ja tarkoituksellakin. Eräänlainen tiivistelmäversio näistä ideoista, kunnes saan ne kaiverrettua smaragditableteille ja niin edelleen.
Kuten sanoin, haaveilen löyhästi organisoidusta projektista, jossa analysoidaan universumia ja saatetaan se takaisin jaloilleen. Tähän voi liittyä yksi henkilö, joka tekee kaukokatselua, tai se voi liittyä yhteen tai useampaan kaukokatselijoiden tiimiin. Se voi tarkoittaa apua kanavoitujen olentojen taholta, sikäli kuin tiedän, vaikka se avaisi todella monia ongelmia. Minun ei tarvitse kuvata tarkasti, miten tämä prosessi tapahtuisi, vaan vain heittää esiin ajatus, että se voisi olla mahdollista, ja joitakin yksinkertaisia käsitteitä siitä, miten se voisi tapahtua, ja sitten väistyä tieltä ja ehkä antaa tämän asian kypsyä itsestään.
Itse asiassa tällaisen hankkeen ei ehkä tarvitse edes toteutua, jotta se voisi tuoda joitakin etuja tämän maailman elämänmuodoille. Pelkästään tiedon välittäminen siitä, että se olisi mahdollista toteuttaa, voisi olla avuksi ja saada ihmiset ajattelemaan ideoita, jotka vapauttaisivat heidät. On myös toinen mahdollisuus – joka ei ehkä ole kaikille selvä – että massatietoisuuden tai korkeamman tietoisuuden suurempien mahdollisuuksien ansiosta, jotka ovat pienempien, rajoitetumpien ilmentymien, kuten ihmiskunnan tai sen esimerkkien, takana – pelkästään esittämällä ajatus galaktisesta kuntoutusprojektista, jossa käytetään kaukokatselijoita – kutsutaan sitä vaikka galaktiseksi prosessiksi – se aiheuttaa vaikutuksia läpi ajan ja monissa ulottuvuuksissa.
Karkeasti verrattuna todellisuus voidaan nähdä resonoivana kristallina, ja on mahdollista, että mikä tahansa, mikä vaikuttaa kristallin yhteen osaan, vaikuttaa enemmän tai vähemmän välittömästi myös kristallin kaikkiin muihin osiin jollain tasolla. Jos aika ja tila ovat illuusioita, kuten monet fyysikot ja mystikot näyttävät ajattelevan, välittömällä tiedon leviämisellä äärettömyydessä ei pitäisi olla mitään ongelmaa, koska äärettömyys olisi todellisuudessa yksi ainoa piste.
Mitkä olisivat tällaisen projektin toteuttamisen perusasiat? Kuka sen tekisi? Miten se voitaisiin toteuttaa? Miten se organisoitaisiin? Käyttäisittekö kaikki pieniä Star Trek -olkaimia? Miten voisitte ansaita sillä muutaman dollarin?
Ensimmäiseksi tarvitsisitte tekniikan, jolla kaukokatselija voisi poistaa menneisyyden traumaattiset tapahtumat joukkotietoisuudesta. Mielestäni tämä on mahdollista. Tunnen useita tekniikoita, jotka saattaisivat toimia tässä suhteessa, ja uusien tekniikoiden ideointiin ei tietenkään ole rajoituksia.
Se mitä et todennäköisesti halua tehdä, on käyttää voimaa fyysisen universumin käsittelemiseen. Toisin sanoen, oletetaan, että päätät, että tämän sektorin suuri ongelma on jokin kauhea tapahtuma, joka tapahtui kaksisataa miljardia vuotta sitten, jolloin marsilaiset orjuuttivat koko ihmiskunnan ja asettivat heihin implantteja, jotta heistä tulisi kilttejä poikia ja tyttöjä ja he unohtaisivat implantit kokonaan. Et välttämättä halua palata siihen aikaan ja käyttää henkistä energiaa kaikkien avaruusolentojen räjäyttämiseen. Käyttäisit voimaa toista voimaa vastaan, mikä yleensä aiheuttaa kaaosta, ja näiden avaruusolentojen luonteen vuoksi jokainen heidän ruumiinsa osa kasvaa uudelleen, joten sinulla on paljon pieniä avaruusolentoja juoksentelemassa ympäriinsä.
Et varmaankaan halua olla liian luova ja keksiä tapoja, joilla John Wilkes Booth hukkaisi aseensa ennen kuin hän lähtee Ford-teatteriin. Hän valmistautuu ampumaan Lincolnin, mutta ei löydä asettaan, hämmentyy ja pyytää sen sijaan Lincolnin nimikirjoitusta. Tällainen lähestymistapa vaikuttaisi myös olevan rajoitetusti toimiva.
Tärkein avain tässä asiassa – ja olen avoin uusille ideoille, joten esittäkää niitä vapaasti – on se, että kaoottiset kompleksit avaruuden ja ajan rakenteessa, traumaattiset olosuhteet, voidaan selvittää integroimalla ne, ”ymmärtämällä ne” ei-fyysisessä tietoisuuden matriisissa. Tämä toimii yksilötasolla, kun selvitetään kaikki solmut henkilön aivoissa, aina fyysisessä universumissa asti, harmonisoimalla tai avaamalla energian virtausta ja rajoittamalla kaoottisia energian ilmentymiä. Käsittelemällä tien kuoppia.
Mielestäni paras tapa käsitellä tällaisia traumaattisia tapahtumia on samanlainen kuin freudilainen käsitys. Havainnoimalla. Ei räjäyttämällä asioita energiasäteillä. Havainnoimalla aluetta täysin, kunnes erillisyyden ”illuusio” katoaa. Tämä on paluuta ajatukseen, että aika ja tila ovat illuusioita. Että aika ja tila ovat todellisuudessa jotain kosmisen mielen ideoiden kaltaista ja että ideoiden tavoin niitä voidaan vapaasti muokata mielensä mukaan, jos ei ole liian neuroottinen aiheesta. Että kun havainnoit jotain täysin, se katoaa todellisuuteen – kutsukaamme sitä nollapisteen kosmiseksi mieleksi. Se kuulostaa tarpeeksi Buck Rogersilta, luulisin.
Tarvitset yhden tai useamman osallistujan, jotka joko ovat jo kykeneviä kaukonäkijöitä tai ovat halukkaita oppimaan tai avautumaan tämän galaktisen prosessin mahdollisuudelle. Voit asettaa projektille aikarajan, esimerkiksi vuoden, ja sen jälkeen voit koota yhteen saavutetut tulokset ja päättää, mihin haluat jatkaa.
Joka tapauksessa, tämä on vain hyvin karkea hahmotelma ideasta, mutta halusin kertoa siitä sinulle, kun se oli vielä tuoreena mielessäni.
Planeetan alkaessa siirtymänsä kolmannesta tiheydestä neljänteen, esiintyy useita haasteita jotka antavat lajille mahdollisuuden tehdä hypyn tietoisuudessa, joka on tarpeen integroidumman energian ylläpitämiseksi uudessa todellisuudessa. Se haaste, johon haluamme ottaa kantaa tässä kuussa, on nimeltään ”polarisoidun ajattelun vetovoima”.
Planeetan siirtyessä neljänteen tiheyteen, polariteetin viehkeys muuttuu vahvemmaksi. Me tiedämme, että tämä kuulostaap aradoksilta. Se johtuu siitä, että ennen läpimurtoa esiintyy useasti vastarintaa. Maailmanne kollektiivinen ego vastustaa sen urautuneista kaavoista irtipäästämistä (huolimatta siitä miten tuskallisia ne ovat) ja pelkää uutta tuntematonta todellisuutta, jota se ei voi kontrolloida. Ajattele sitä kuin avaruussukkulana. Sukkulan tulee olla kytketty rakettiin, joka tuottaa tarpeeksi voimaa jotta se voittaa painovoiman. Rakettu kuluttaa paljon polttoainetta, mutta ilman polttoainetta pakonopeutta ei saavuteta.
Jos me käytämme tuota analogiaa nykyiseen tilanteeseenne Maapallolla, voimme sanoa, että painovoima edustaa polarisoidun ajattelun vetovoimaa. Raketti edustaa tarvittavaa polttoainetta, joka vaaditaan polariteetista vapaaksi pääsemiseen, ja avaruussukkula edustaa todellista itseä, joka on neutraali ja voi vapautua heti kun se ei ole painovoiman (tai polarisoitujen voimien) vaikutuskentässä. Keskeinen elementti tässä on raketti ja sen polttoaine. Ihmiset egoineen elävät maailmassa miljardien muiden egojen kanssa, kuinka voitte saada tuotettua tarpeeksi polariteetin kentän lakkaamattomasta vetovoimasta irtipääsyyn tarvittavaa polttoainetta?
Vastaus tähän on se mikä motivoi meitä jatkamaan näiden viestien lähettämistä teille. Se liittyy siihen mihin valitsette kohdistaa energianne ja huomionne — sekä ulkomaailmassa että sisällänne. Jos jatkuvasti kiinnitätte huomionne ulkomaailmaan ja sen ongelmiin ja ruokitte tarinaa uhriutumisesta ilman, että näette suurempaa kuvaa, teillä ei ole tarvittavaa polttoainetta pääsemään irti energiasta, joka pitää teidät jumissa. Sama pätee teidän sisäiseen maailmaanne. Mitä enemmän keskitytte siihen mikä teissä on “vialla”, negatiiviseen omakuvaanne ja sisäinen ääneen, tai valitsette lopettaa elämisen omasta totuudestanne, sitä enemmän vahvistatte sen kentän vetovoimaa, joka ei anna teidän liikkua integroidumpaan ja vapaampaan tietoisuuden tilaan.
Tällä hetkellä kokemallanne aikalinjalla tulevaisuuden ihmiset lopulta oppivat tämän. He tajuavat, että heidän ajatuksensa, tekonsa, pelkonsa ja tuomionsa pysäyttävät massatietoisuuden heräämisen. Heidän piti päästä irti omista addiktioistaan, tietyssä mielessä. Tuon tajuamisen siemenet ovat vasta nyt itämässä Maapallolla, mutta ne vaativat jatkuvaa kastelua. On teistä kiinni annatteko itsellenne heräämiseen tarvittavaa polttoainetta. Tämän polttoaineen luominen ei tapahdu hylkäämällä sen mistä ette pidä tai mitä pelkäätte. (Se pitää teidät vain jumissa.) Tuon polttoaineen luominen riippuu siitä mihin suuntaatte huomionne ja miten elätte tästä uudesta perspektiivistä.
Tämän kortin teemana on Ykseyden näkeminen. Se viittaa tietoisuuden hyppäykseen, jonka ihmiset tekivät omassa tulevaisuudessanne, aikalinjalla joka täysin transformoi oman planeettanne suunnan. Mitä me tällä tarkoitamme? Te kaikki intellektuaalisesti ymmärrätte Ykseyden käsitteen. Se missä se muuttuu vaikeaksi on TUNTEA se ja soveltaa tuota tilaa päivittäiseen elämäänne. Etsimällä tapoja tehdä niin alatte heikentää niinkutsuttua erillisyyden painovoimakenttää ja alkaa lisätä polttoainetta rakettiin, niinsanotusti. Me tarjoamme teille nämä kaksi ehdotusta vapautumiselle:
• Kun huomaatte tuomitsevanne tai vastustavanne elämässänne tai maailmassanne esiintyviä tilanteita, voitteko levähtää hetken? Yrittäkää nähdä se suuremmasta näkövinkkelistä ja ymmärtää miksi se on tullut ilmi. Mitä hyötyä tämä tilanne loppujen lopuksi voi tuoda? Mitä se opettaa? Älkää antako tämän olla intellektuaalinen harjoitus vaan sellainen, jossa etsitte vastausta syvältä sisimmästänne.
• Niin usein kuin mahdollista, muistuttakaa itseänne mielikuvin ja tuntein suuremmasta totuudesta. Luomakunnassa on ainoastaan yksi tietoisuus, joka kokee erillisyyttä monissa kehoissa. Sallikaa itsenne identifioitua tuon yhden tietoisuuden kanssa enemmän kuin erillisen itsenne. (On ookoo jos tunnette tuksaa — älkää kiistäkö niitä tunteita — mutta älkää myöskään jääkö vellomaan niihin.)
Nämä voivat tuntua simplistisiltä ehdotuksilta, mutta kun muistatte, että kaikki on vain pelkkää energiaa, alatte nähdä miten tuon energian muuttaminen (omalla tietoisuudellanne, ei mielen avulla) on lopulta kaikkein voimakkain keino tuottaa polttoainetta, jota tarvitsette pakonopeuden saavuttamiseksi.
Kun tämä avaruussukkula (oma todellinen itsenne) kokee leijuvansa vapaana avaruudessa ilman polariteetin ja erillisyyden vetovoimaa, se tottuu tuohon tilaan ja pyrkii pitämään sitä yllä kaikin keinoin. Muistonne todellisesta tilasta palaavat, ja alatte voimaannuttaa tuota integroitua tilaa sen sijaan, että jatkuvasti ruokitte erillisyyden tilaa. Kun yhä useampi teistä kokee tämän, luotte resonanssikentän, jota muut voivat seurata. Tulevaisuuden Maapallon ihmiset tietävät tämän totuuden ja ulottavat teille kätensä auttaakseen teitä tämän siirtymän läpi — kuka olisikaan parempi teitä auttamaan kuin oma itsenne?
Germanea kanavoinut Lyssa Royal Holt
www.lyssaroyal.net | www.solischool.org
Urantia-kirja on jo ulkomuodoltaan vaikuttava, yli 2000-sivuinen uskonnollis-kosmologinen teos. Se sisältää kaikkiaan 196 lukua, jotka on aihepiiriensä mukaan jaettu neljään eri osaan. Kolmessa ensimmäisessä osassa kuvataan maailmankaikkeuden ällistyttävä monimutkaisuus lukemattomine ulottuvuuksineen ja maailmoineen. Niissä kerrotaan laajasti myös Jumalasta, eri luokkiin jaetuista henkiolennoista ja Urantiaksi nimetyn maapallomme historiasta. Kirjan neljäs osa puolestaan on seikkaperäinen esitys Jeesuksen elämästä, opetuksista ja uskonnollisesta kehityksestä. Se sisältää osittain samaa materiaalia kuin Uusi testamentti mutta lisäksi myös paljon Raamattuun kuulumatonta kerrontaa.
Urantia-kirja toteaakin olevansa Raamatusta seuraava, järjestyksessä jo viides ihmiskunnalle annettu käänteentekevä ilmoitus. Sen lukijat ajattelevat kirjan edustavan evolutiivisen maailman toistaiseksi suurinta olemassa olevaa totuuden heijastumaa, joka tulee uusien, noin tuhannen vuoden välein annettujen ilmoitusten myötä täydentymään kohti entistä absoluuttisempaa totuuden ilmentymää. Urantia-kirjaa edeltävien ratkaisevien ilmoitusten kerrotaan olleen Dalamatian opetukset, Eedenin opetukset Saalemin Melkisedek sekä Jeesus Nasaretilainen (92:4.5—4.9).
Vaikka Raamattua ei mainita aiempien ilmoitusten joukossa, lainataan Urantia-kirjassa kuitenkin kaikkia Raamatun kaanonin kirjoja ja myös useita apokryfikirjoja. Kristinuskossa apokryfikirjoilla tarkoitetaan sekä kirjoituksia, joiden painoarvo Vanhassa testamentissa on ollut muita tekstejä vähäisempi, että Uuteen testamenttiin hyväksymättömiä kirjoituksia.
Urantia-kirjaan otetut lainaukset eivät kuitenkaan mukaile Raamatun tekstejä sanasta sanaan, vaan niitä on paljonkin muokattu vastaamaan paremmin alkuperäiseksi uskottua muotoaan. Osa Raamatun kertomuksista siis etenee Urantia-kirjassa täysin kristittyjen tuntemista teksteistä poikkeavin juonenkääntein. Lisäksi monet kirjan teologiset ja filosofiset käsitykset poikkeavat Raamatun vastaavista ja korjaavat niitä aktiivisesti.
Urantia-seuran verkkosivuilla Urantia-kirjan ydin on tiivistetty seuraaviin sanoihin: ”Urantia-kirja tai -liike ei itsessään ole uskonto, filosofia, lahko tai kultti. Kirja lähinnä kokoaa ja koordinoi Urantian (planeetamme) nykytilanteen ja koko menneen historian ollen samalla pohjana kirjassa esitetylle uudelle ja entistä laveammalle ilmoitukselle” [43]
Urantia-kirjan tausta
Urantia-kirjan kymmeniä vuosia kestänyt syntyprosessi on jokseenkin spekulatiivinen ja kaikessa mystisyydessään usein yliluonnolliseksikin kuvattu. Vuosista 1908—1924 puhutaan prosessin alkuvaiheena, jonka tarkoitus oli valmistaa myöhemmin Urantia-kirjana tunnetun ilmoituksen vastaanottajat tehtäväänsä. Syntyprosessin merkittävimpinä alullepanijoina pidetään lääkärinä, psykiatrina, luennoitsijana ja tiedekirjailijana ansioitunutta tohtori William Sadleria (1875—1969), hänen vaimoaan tohtori Lena Sadleria 1875—1939) sekä pariskunnan naapuria, ”kontaktihenkilöä”, jonka välityksellä ilmoitus kertomuksen mukaan annettiin. [44]
Tarumainen kertomus kirjan syntymästä alkaa, kun aviomiehensä voinnista huolestunut nainen koputtaa Sadlerien oveen. Nainen kertoo, ettei saa hereille nukkuvaa miestään, joka kuitenkin liikehtii sängyssään levottomasti. Sadlerit lähtevät oitis naisen mukaan ja löytävätkin aviomiehen kuvatun kaltaiseen tilaan vaipuneena. Kun mies viimein saadaan hereille, tekevät Sadlerit hänelle perusteellisen tutkimuksen vain todetakseen, ettei miehen terveydentilassa ole moitteen sijaa. Yölliset kohtaukset kuitenkin toistuvat, ja joka kerta Sadlerit kutsutaan paikalle tilannetta tarkkailemaan. Eräänä yönä Lena Sadler sitten huomaa nukkuvan miehen huulten liikkuvan, aivan kuin tämä yrittäisi sanoa jotain. Lena kysyy miehen vointia, ja kaikkien yllätykseksi tämä vastaakin äänellä, joka ei ole hänelle tyypillinen, ja kertoo olevansa opiskeleva vierailija toiselta planeetalta. Herätessään mies on tapahtuneesta autuaan tietämätön.
Eräs William Sadlerin mielenkiinnon kohteista oli paljastaa huijaukseksi yliluonnollisiksi väitettyjä ilmiöitä. Hän epäilikin aluksi, että myös nukkuvan potilaan tapaus olisi psykologisesti selitettävissä. Yöllisten kohtausten toistuessa ja välitetyn informaation lisääntyessä Sadler kuitenkin sulki pois tunnettujen psyykkisten ilmiöiden mahdollisuuden ja vakuuttui lopulta siitä, että kyseessä todella oli aito taivaallisten persoonallisuuksien lahjoittama ilmoitus ihmiskunnalle. Hän alkoi uskoa, että hänen kontaktihenkilönä toimivan naapurinsa välittämän uskontoon, filosofiaan ja kosmologiaan liittyvän uuden ja vaikuttavan tiedon avulla myös häntä itseään nyt koulutettiin pian koittavaa merkittävää tehtäväänsä varten. Vuoden 1960 paikkeilla laatimassaan Urantia-liikkeen historiikissa Sadler kirjoittaakin: ”Ystävämme meitä ihmisiä ylemmältä tasolta siis käyttivät kokonaista kaksi vuosikymmentä siihen, että he avarsivat kosmisia näköalojamme, lavensivat teologisia käsityksiämme ja laajensivat yleensäkin maailmankuvaamme.” [45]
Kontaktihenkilön kautta yhteydessä olleet olennot, ”ilmoituksenantajat”, esittelivät itsensä ”keskiväliolennoiksi” ja muiksi Urantialla vieraileviksi persoonallisuuksiksi. Kun kontaktit olivat kestäneet noin kaksikymmentä vuotta, Sadlerit saivat persoonallisuuksilta kehotuksen esittää mieltään askarruttavia kysymyksiä, joilla uskoivat olevan arvoa ihmiskunnan tulevaisuutta ajatellen. Tästä kehotuksesta sai alkunsa Foorumi, Sadlerien entisistä potilaista koostuva suurehko ja kokoonpanoltaan vaihteleva joukko psyykkisistä ilmiöistä kiinnostuneita naisia ja miehiä.
Foorumi järjestäytyi syyskuussa 1925, jolloin kaikkien jäsenten tuli allekirjoittaa vaitiololupaus. Sen nojalla ilmoitukseen liittyvistä asioista oli lupa puhua ainoastaan Foorumin muiden jäsenten kanssa, ja jopa muistiinpanojen kirjoittaminen kokousten aikana kiellettiin. Urantia-kirjan syntyprosessista vastaava kontaktikomissio, Sadlerien lähipiiristä koostuva pieni ryhmä, halusi näin varmistaa, ettei keskeneräinen tai virheellinen tieto pääsisi leviämään suljetun ryhmän ulkopuolelle. Kontakteissa olivat läsnä ainoastaan kontaktikomission jäsenet, joiden erityinen tehtävä oli vastaanottaa kontaktihenkilön kautta välitettyjä viestejä. Vaitiololupaukseen sisältyvillä säännöillä on myöhemmin pyritty vastaamaan myös syntyprosessin aikaisen dokumentoinnin vähäisyyteen, joka on herättänyt paljon kysymyksiä Urantia-kirjan aitoudesta.
Foorumilaiset laativat ihmisrodun kannalta tärkeitä ja nykytietämyksen ylittäviä kysymyksiä, jotka liittyivät muun muassa maailmankaikkeuden alkuperään, Jumalan olemukseen sekä maailman ja luomakunnan syntyyn. Joulukuussa 1924 kontaktikomissio sitten esitti näin laaditut 181 kysymystä ilmoituksenantajille. Kerrotaan, että kului muutama viikko ennen kuin 500-sivuinen käsinkirjoitettu teksti ilmestyi yhden ainoan yön aikana kontaktihenkilön yöpöydälle. Käsikirjoitus sisälsi vastaukset jokaiseen esitettyyn kysymykseen ja kattoi nykyisen Urantia-kirjan luvut 1-57. Tutustuttuaan käsikirjoitukseen foorumilaiset laativat ilmoituksenantajille tarkentavia kysymyksiä kerta toisensa jälkeen. Teksti laajeni vastauksista useiden vuosien ajan, kunnes vuonna 1934 kirjan kolme ensimmäistä osaa oli viimein saatu valmiiksi. Teoksen neljäs osa, ”Jeesuksen opetukset ja elämä”, ilmestyi kontaktihenkilön yöpöydälle yllättäen vasta vuotta myöhemmin, eikä Foorumin jäseniltä odotettu täydentäviä kysymyksiä näiden 77 luvun viimeistelyyn.
Kuva 11. Urantia-kirjan englanninkielinen laitos vuodelta 2008.
Käsikirjoitukset tarkistettiin ilmoituksenantajien toimeksiannon myötä vuosina 1934—1942. Kontaktikomission tehtävänä oli katsoa, oliko tekstissä jotain epäselvää, mikä yhä edellyttäisi tarkentaviin kysymyksiin vastaamista. Käsikirjoitukseen ei kuitenkaan tarkastusvaiheessa enää tehty juuri minkäänlaisia muutoksia. Yksi kontaktikomission jäsenistä, Emma Christensen, sai tehtäväkseen kirjoittaa tekstin puhtaaksi. Tehtävänanto liittyi ainoastaan oikeinkirjoitukseen, kuten isojen kirjainten käyttöön, eikä käsikirjoitukseen ollut lupa tehdä rakenteellisia muutoksia. Valmis teksti toimitettiin ilmoituksenantajien valtuuttamana kirjapainoon. Urantia-säätiö perustettiin vuonna 1950, ja ensimmäinen englanninkielinen painos Urantia-kirjasta julkaistiin säätiön rahoittamana Chicagossa 12. lokakuuta 1955. Vuoden 2018 vuosikertomuksen mukaan Urantia-kirjasta oli saatavilla jo seitsemäntoista eri käännöstä ja lukuisia uusia käännösprojekteja on käynnissä kaiken aikaa. [46]
Urantia-kirjan perustalle ei missään vaiheessa ollut tarkoitus muodostaa uutta kirkkoa, uskontoa tai lahkoa. Silti oli väistämätöntä, että kirjan opetuksista kiinnostuneet alkoivat järjestää kokoontumisia keskustellakseen ja kehittääkseen keinoja sen oppien levittämiseksi. Tammikuussa 1955 perustettiinkin Chicagossa Urantia-veljeskunta (Urantia Brotherhood), joka oli ensimmäinen urantiauskovien vapaaehtoisten yhteistyöjärjestö. Ryhmään kuului 36 jäsentä, joista jokainen sitoutui noudattamaan peruskirjassa ja säännöissä määriteltyjä käytäntöjä. Veljeskunnan toiminta alkuperäisessä muodossaan päättyi vuonna 1989. Sen jalanjäljissä kuitenkin jatkoivat vuodesta 1956 lähtien perustetut Urantia-seurat, jotka koostuvat vähintään kymmenestä Urantia-kirjan opetuksiin perehtyneestä urantiauskovasta.
Aikansa historiallis-yhteiskunnallinen tilanne oli epäilemättä yksi merkittävimmistä tekijöistä, jotka mahdollistivat Urantia-kirjan synnyn ja suosion — olihan 1800-luku ollut voimakasta tieteen, teollistumisen ja teknologisen kehityksen kulta-aikaa. Uusien innovaatioiden ja tieteellisten löydösten myötä alkoivat lisääntyä spekulaatiot siitä, voisiko ihmisten kaltaista tai älykkyydeltään jopa ihmisen ylittävää elämää olla olemassa toistaiseksi tuntemattomissa avaruuden syövereissä. Uteliaisuutta ja mielikuvitusta ruokkivat entisestään 1800-luvun loppupuolella julkaistut fiktiiviset teokset, kuten Jules Vernen Maasta kuuhun (1865) ja H.G. Wellsin Maailmojen sota (1898), joissa ihmiskunta joutuu törmäyskurssille Maan naapuriplaneetoilta tulevien olentojen kanssa.
Tieteellis-teknologinen kehitys myös osoittautui merkittäväksi haasteeksi kristinuskon valta-asemalle ja kirkon opeille, sillä uusien löydösten valossa kristilliset opit alkoivat monien mielestä näyttää turhan konservatiivisilta ja usein ristiriitaisiltakin. Ilmapiiri oli näin 1900-luvulle tultaessa uusille ajatusvirtauksille suotuisa. Vuosisadan kuluessa ilmenikin monenlaista vapaamuotoista, länsimaiseen esoteriaan ja itämaisiin oppeihin pohjaavaa uskonnollishenkistä liikehdintää, joka 1980-luvulle tultaessa sai yläkäsitteen new age. Siihen linkittyvän länsimais-esoteerisen kontaktiperinteen voidaan samoin ajatella alkaneen kiteytyä jo 1800-luvulla. Kontaktiperinteeseen kuuluu oppeja, jotka korostavat yhteyttä erilaisiin viisaisiin, henkistä kehitystämme vaaliviin ja edistäviin korkeampiin olentoihin. Esimerkkinä mainittakoon 1900-luvun alkupuolen teosofia ja siihen liittyvät yhteydet henkisiin mestareihin sekä spiritualistiset kontaktit avaruuden jaloihin asukkaisiin.
Varsinainen suuren suosion saavuttanut ufokontaktiliike syntyi teosofisten vaikutteiden pohjalta 1950-luvulla. Sen taustalla on nähtävissä toisen maailmansodan herättämä pelko ja sen siivittämä tarve suunnata katse kohti yleviksi ja suojeleviksi uskottuja avaruusolentoja sekä korkeampaa henkistä tiedettä ja teknologiaa. Ufoaihe pääsi kerta toisensa jälkeen valtamedian pyöritykseen: 1950-luvulla etenkin Yhdysvalloissa ja Kanadassa kuohuneiden ufohavaintoaaltojen myötä lentävistä lautasista uutisoitiin tiuhaan tahtiin niin paikallislehdissä kuin radio-ohjelmissa ja televisiossakin. Uutisoinnin lomassa julkaistiin ufokontaktikirjailijoiden tositapahtumiksi väittämiä kuvauksia, joissa avaruusolentojen kanssa sattuneita kohtaamisia esitellään viimeistä yksityiskohtaa myöten. Esimerkiksi puolalaissyntyisen ufokontaktihenkilön, George Adamskin, yhdessä englantilaisen Desmond Leslien kanssa kirjoittama teos Lentävät lautaset — onko niitä?
1953) saavutti etenkin Yhdysvalloissa suuren suosion. Urantia-kirja ei varsinaisesti kuulu ufokontaktiliikkeeseen, mutta mainitut kehityskulut ovat innoittaneet sen muotoutumis- ja julkaisuprosessia. Onhan kyse eräänlaisista sukulaisliikkeistä; Urantia-kirjan voidaan tulkita edustavan ainakin osin länsimais-esoteerisen kontaktiperinteen haaraa.
Kertomus Urantia-kirjan mystisestä alkuperästä on saanut osakseen runsaasti kritiikkiä ja epäuskoisuutta. Esimerkiksi yhdysvaltalainen Martin Gardner on asettanut alkuperäiskertomuksen kyseenalaiseksi teoksessaan Urantia: The Great Cult Mystery (1995). Vedoten William Sadlerin asiantuntevuuteen ja kokemukseen tiedekirjallisuuden saralla Gardner esittää, että taivaallisten ilmoituksenantajien sijaan Sadler itse kollegoineen on Urantia-kirjan käsikirjoitusten taustalla. Gardner ei ole yksin epäilystensä kanssa, vaan monet muutkin tutkijat ovat olleet halukkaita antamaan Sadlerille kunnian tämän sisällöllisesti, kielellisesti ja sivumääräisesti vaikuttavan teoksen aikaansaamisesta.
Urantiauskovat itse kuitenkin ajattelevat kirjan mystisen alkuperän olevan täysin tarkoituksenmukainen. Esimerkiksi kontaktihenkilön tarkempi henkilöllisyys on tietoisesti haluttu jättää paljastamatta, sillä on pelätty, että nimettynä hänestä olisi saattanut kehkeytyä myyttisen henkilöpalvonnan kohde. Lisäksi Urantia-kirja sinänsä on urantiauskovien mukaan riittävä todistus siitä, ettei teksti ole ihmisten laatima. Puhutaanhan siinä sellaisista vaikeaselkoisista hengellisistä käsitteistä, joiden esittäminen on ihmiskielen rajoittuneisuuden vuoksi lähes mahdotonta. Urantia-kirja ei myöskään vastaa inhimillistä pedagogiikkaa, sillä sen sijaan, että se etenisi yksinkertaisesta monimutkaiseen, se alkaa kaikkein monimutkaisimmasta, Jumalasta, ja etenee sitten yksinkertaisimpaan, ihmiseen. Urantiauskovat ovat vastanneet Gardnerin kritiikkiin myös tarkoilla tyylianalyyseilla, joilla on pyritty osoittamaan, ettei William Sadlerin kirjoitustyyli vastaa yhtäkään Urantia-kirjan kirjoitustyyleistä. Kirjalla siis uskotaan olevan yhdeksän kirjoittajaa, joista yksikään ei ollut ihminen. [47]
Urantia-kirjan alkutaival Suomessa ja Suomen Urantia-seura
Eurooppalaisten mielenkiinto avaruusolentoja kohtaan nousi uusiin sfääreihin syksyllä 1957, jolloin Neuvostoliitto lähetti avaruuteen Sputnikin, ensimmäisen Maata kiertävän satelliitin. Esimerkiksi tämän tapahtuman ja yleisemmin muun avaruusteknologisen kehityksen ansiosta ufokiinnostus alkoi saada entistä enemmän jalansijaa myös Suomessa. Vuonna 1962 perustettiinkin kauppatieteiden maisteri Joel Rehnströmin, rovasti Arvi Merikallion ja Finnairin silloisen lentokapteeni Ilpo Koskisen aloitteesta ensimmäinen valtakunnallisesti merkittävä ufoyhdistys, Interplanetistit ry. Yhdistyksen tarkoituksena oli koota Suomessa tehtyjä ufohavaintoja ja lisätä kansalaisten tietämystä ufoasioista. Avaruusaluksilla matkustavilla humanoideilla arveltiin olevan tärkeä sanoma ihmiskunnalle. Vuonna 1962 Rehnström myös perusti Vimana-kustantamon yksinomaan ufokirjallisuutta varten, ja pian tämän jälkeen ilmestyivätkin ensimmäiset ufokirjat suomalaisten kirjastojen ja kirjakauppojen hyllyille.
Vuosi 1965 oli Urantia-kirjan Suomeen rantautumisen kannalta merkittävää aikaa. Silloin suomalaissyntyinen Yhdysvaltoihin muuttanut ballerina, Margit Lilius-Mustapa, tuli Suomeen esittäytymään interplanetisteille. Mustapa etsi suomalaista kustantajaa kirjoittamilleen teoksille Spaceship to the Unknown (1960) ja Book of Brothers (1963), joissa hän kertoo omista kohtaamisistaan venuslaisten kanssa. Mustapa ei itse ollut aktiivinen Urantia-kirjan lukija, mutta tilauksesta hän oli lähettänyt muutamia niteitä Yhdysvalloista Suomeen. Mustapa myös mainitsee omissa teoksissaan Urantia-kirjan yhtenä esimerkkinä niistä lukuisista keinoista, joilla avaruusolennot pyrkivät levittämään sanomaansa Maan asukkaiden tietoisuuteen.
Vuonna 1965 myös Joel Rehnström sai Urantia-kirjan käsiinsä. Omien sanojensa mukaan hän ahmi 2000-sivuisen teoksen läpi vain muutamassa päivässä ja vakuuttui oitis sen ilmiömäisen laajasta ja seikkaperäisestä sanomasta. Interplanetistien johtohenkilöiden mielenkiinto alkoi kohdistua olennaisesti Urantia-kirjaan, ja yhdistyksen myötä alkanut suomalainen ufotutkimus vaimeni muutamaksi vuodeksi. Vuonna 1965 Urantia-kirjan lukijat siis irtautuivat ufotutkimusperinteestä omaksi itsenäiseksi haarakseen. Suomalainen ufotutkimus puolestaan käynnistyi uudelleen 1960-luvun lopulla, ja vuonna 1973 Tampereelle perustettiin Tapani Kuninkaan toimesta Suomen Ufotutkijat ry, nykyään kenties Suomen merkittävin ufoyhdistys.
Vuonna 1968 Helsingin Sanomien etusivulla julkaistiin interplanetistien rahoittama ilmoitus, jossa etsittiin englannintaitoista suomentajaa ”ainutlaatuiselle uskonnollis-filosofis-tieteelliselle tekstille”. [48] Vaikka suomentajalle ei luvattu käännöstyöstä lainkaan rahallista palkkiota, ilmoittautui tehtävään nelisenkymmentä vapaaehtoista, joista jokainen sai käännettäväkseen muutaman Urantia-kirjan 196 luvusta. Pääosan käännöstyöstä tekivät Lisse Gullichsen, Helvi Nikkanen ja Ulla Pyhälä. Joel Rehnström ja Martti Vanninen tarkastivat valmiit käännökset ja lähettivät ne sitten edelleen kieliopista vastaavalle Aili Nurmiaholle. Nurmiaho pyrki pitämään huolen myös siitä, että lukuisten eri henkilöiden kääntämät vaikeat käsitteet ja termit olisivat lopullisessa suomennuksessa käännetty yhdenmukaisesti.
Käännössopimus tehtiin Chicagon Urantia-säätiön kanssa tammikuussa 1970, ja ensimmäinen suomenkielinen käännösversio valmistui 1970-luvun puolivälissä, miltei vuosikymmenen kestäneen urakan jälkeen.
Vielä 1960-luvulla suomalaiset osasivat englantia kuitenkin yleisesti ottaen melko heikosti, minkä vuoksi käännösten taso vaihteli huomattavasti. Suomennoksen tarkastanut ammattikielenkääntäjä arvioikin, ettei ensimmäinen käännös kokonaisuudessaan vastannut riittävästi alkuperäistekstiä eikä siis ollut sellaisenaan julkaisukelpoinen. Lisse Gullichsen ja Aili Nurmiaho koordinoivat seuraavan käännösprojektin, jonka tavoitteena oli laatia entistä paremmin alkuperäistä vastaava suomennos.
Vielä toinen käännösversiokaan ei läpäissyt ammattikääntäjien seulaa. Suomennosurakkaa tarjottiinkin sitten tarkastuksen tehneelle Seppo Kanervalle, joka oli lukenut Urantia-kirjaa aktiivisesti jo kymmenen vuotta. Kolmatta käännösversiota päästiinkin työstämään Kanervan johdolla vuonna 1984, ja lopulta suomenkielisen Urantia-kirjan ensimmäinen painos julkaistiin kolme vuosikymmentä kestäneen käännösprojektin jälkeen vuonna 1993.
1980-luvun alussa pieniä Urantia-kirjasta kiinnostuneiden opiskeluryhmiä alkoi syntyä Helsingin lisäksi muillekin paikkakunnille, ja toiminnan organisoiminen tuli ajankohtaiseksi. Suomen Urantia-seura — ensimmäinen Yhdysvaltojen ulkopuolinen Urantia-yhteisö — perustettiinkin helmikuussa 1989. Perustamista edelsi pitkä ja syvällinen keskustelu, jossa puitiin seuran tarkoitusta, tehtäviä ja päämäärää. Monet Urantia-kirjan lukijat näet pelkäsivät, että seuran perustaminen olisi ensimmäinen askel kohti Urantia-kirkkoa tai muunlaista institutionalisoitunutta järjestöä. Urantia-seura kuitenkin perustettiin, kun saavutettiin yhteisymmärrys siitä, ettei minkäänlaisen lahkon muodostaminen sopinut Urantia-kirjaan perehtyneiden jäsenten periaatteisiin. Kuten Suomen Urantia-seuran verkkosivuilla sanotaan, ”Urantia-seuran tarkoitus on edistää Urantia-kirjan opetusten leviämistä ja asiallista levittämistä”. [49]
Urantia-seura kokoontui aluksi Helsingin nuorisokeskuksen toimitilassa Töölössä, Pauligin huvilassa, jossa Urantia-kirjan opetuksista on keskusteltu aina 1960-luvulta lähtien ja jossa käännösprojektin aikana käytiin läpi valmistuneita suomennoksia. 1990-luvun alussa huvilan tilojen käyttö muuttui maksulliseksi, minkä vuoksi seuran toiminta hajaantui useampiin eri kokoontumistiloihin pääkaupunkiseudulle. Suurin osa esitelmätilaisuuksista järjestetään nykyään Malmitalossa ja opintoryhmät pidetään muun muassa Taivallahden peruskoululla Helsingissä sekä Villa Apteekin tiloissa Espoossa.
Suomen Urantia-seuran julkaisema Heijaste-lehti perustettiin Aarno Peltokosken johdolla vuonna 1985. Lehden alkuperäinen tarkoitus oli kertoa lukijoille käännöstyön etenemisestä sekä valaa yhteishenkeä urantiauskovien välille ja luottamusta Urantia-kirjan sanomaan. Kun Suomen Urantia-seura sitten perustettiin vuonna 1989, tuli Heijaste-lehdestä sen merkittävin äänenkannattaja, jolloin myös lehden sisältö muuttui ja laajeni. Jäsentiedotteiden lisäksi siinä alettiin julkaista uutisia, artikkeleita ja mielipidekirjoituksia, joita Urantia-kirjan lukijoilla on nykyäänkin mahdollisuus laatia ja lähettää lehden toimitukseen. Heijaste ilmestyy neljä kertaa vuodessa, ja vuoteen 2019 mennessä sitä on julkaistu jo 140 numeron verran. Lehti kuuluu jäsenetuna kaikille seuran jäsenille, mutta se on kaikkien muidenkin vapaasti tilattavissa ja myös maksutta luettavissa Urantia-seuran verkkosivuilla. Vuodesta 2017 alkaen Heijaste-lehden päätoimittajana on toiminut Kaija Lindström.
Heijasteen lisäksi Urantia-seuran toiminnasta voi lukea seuran verkkosivuilta. Sieltä löytyy tietoa seuran opintotoiminnasta, eri puolilla Suomea kokoontuvista opintoryhmistä, esitelmätilaisuuksista ja vuosittaisista tapahtumista. Tällaisia ovat esimerkiksi talvipäivät ja IUA-konferenssin (International Urantia Association) yhteydessä järjestettävät kesäpäivät. Verkkosivuilla on niin ikään kaikkien vapaasti luettavissa oleva Urantia-verkkokirja.
Urantia-seuran jäseniltä edellytetään täysi-ikäisyyttä sekä perehtyneisyyttä Urantia-kirjaan, ja heiltä peritään vuosittainen, elämäntilanteesta riippuen 20 tai 40 euron suuruinen jäsenmaksu. Vuoden 2017 alussa seuraan kuului kaikkiaan 81 jäsentä. Jäsenmäärästä ei kuitenkaan suoraan voida päätellä, kuinka moni suomalainen uskoo Urantia-kirjan ilmoitukseen. Teoksen myyntiluvut antanevat lähempänä totuutta olevan kuvan sen suosiosta suomalaisten keskuudessa: vuoteen 2015 mennessä suomenkielistä painosta oli myyty arviolta 7000 kappaletta. Kirjan lukijoiden ei tarvitse kuulua Urantia-seuraan osallistuakseen seuran järjestämiin lukupiireihin, opintoryhmiin tai muihin tilaisuuksiin, vaan kaikki ovat niihin tervetulleita.
Urantia-kirjan opetuksia Jumalasta ja maailmankaikkeudesta
”Ilman Isää ei olisi olemassa mitään, mikä on” (42:1.6.) Urantia-kirjan mukaan todellisuus on Jumala ja Jumala on todellisuus, hän on koko luomakunnan ikiaikainen luoja ja ääretön ylläpitäjä. Tälle opille uskollisena kirjan kymmenkunta ensimmäistä lukua käsittelevät Jumalan olemusta, ominaisuuksia sekä suhdetta muihin olentoihin ja maailmankaikkeuteen. Usko Universaalisena Isänäkin tunnettuun Jumalaan on Urantia-kirjan ydin ja keskeisin viidennen ilmoituksen lukijoita yhdistävä tekijä. Kirjan mukaan Jumala on paljon enemmän kuin Isä, mutta Isä on ihmisen korkein käsitys Jumalasta. Teoksessa tähdennetään, että puhe Jumalasta Isänä kuvastaa sitä syvästi henkilökohtaista suhdetta, joka jokaisella uskovalla on mahdollisuus muodostaa Jumalan kanssa.
Jumalasta, todellisuuden absoluuttisesta alkusyystä, puhutaan Urantia-kirjassa myös ikuisena MINÄ OLEN -olevaisena. Ilmoituksenantajat ovat luoneet MINÄ OLEN -käsitteen yksinomaan ihmisten rajallista mieltä varten. Sillä viitataan aikaan ennen persoonallisen Isän olemassaolon hypoteettista alkupistettä, jolloin aikaa ja avaruutta ei vielä ollut luotu. Todellisuudessa sellaista hetkeä ei kuitenkaan koskaan ole ollut, sillä maailmankaikkeus ja sen luoja ovat absoluuttisuudessaan ikuisia. Absoluuttisuuden ymmärtäminen kuitenkin koettelee kuolevaisen mielen pystyvyyttä. Äärettömien käsitteiden avaaminen ihmisen äärelliselle mielelle on tiettyyn pisteeseen mahdollista, mutta siihen väistämättä liittyy inhimillisen mielen ja kielen asettamia rajoitteita.
Urantia-kirjassa painotetaankin, että henkilökohtainen kokemus on riittävä ymmärrys Universaalisesta Isästä. Korkealentoiset filosofiset oletukset ovat toissijaisia jumalasuhteen ja sisäisen uskon rinnalla. Kuolevaisten on hyvä jatkuvasti pyrkiä laajentamaan ymmärrystään, mutta samalla on hyväksyttävä, etteivät he tule maanpäällisen elämänsä aikana koskaan täydellisesti käsittämään MINÄ OLEN -olevaista:
Eksistentiaalisena käsitteenä MINÄ OLEN ei ole sen paremmin jumalallistunut kuin jumalallistumatonkaan, ei sen paremmin aktuaalinen kuin potentiaalinenkaan, ei sen paremmin persoonallinen kuin persoonatonkaan, ei sen paremmin staattinen kuin dynaaminenkaan. Mitään kvalifiointia ei voi soveltaa Infiniittiseen, voi vain todeta, että MINÄ OLEN on. (105: 1.4.)
Kolmiyhteyksiä on Urantia-kirjan mukaan olemassa kaikkiaan viisitoista, joista kuitenkin ainoastaan seitsemän on paljastettu Urantian (Maan) asukkaille. Ne ovat se osa maailmankaikkeutta, joka kuolevaisille edustaa todellisuutta. Kolmiyhteydet ovat muodostuneet infiniittisyyden seitsemän rinnakkaisen absoluutin välille. Nämä absoluutit ovat Ensimmäinen Lähde ja Keskus, Toinen Lähde ja Keskus, Kolmas Lähde ja Keskus, Paratiisin Saari, Jumaluusabsoluutti, Universaalinen Absoluutti sekä Kvalifoimaton Absoluutti (0:3.2—3.8). Universaalinen Isä on ensisijaisena jäsenenä jokaisessa seitsemässä kolmiyhteydessä, sillä hän on Jumaluuden Ensimmäinen Persoona sekä Absoluuttien absoluutti.
Urantia-kirjan luvussa 104 on esitelty kaikki seitsemän tunnettua kolmiyhteyttä, joista esimerkkinä voidaan mainita niistä ensimmäinen, persoonallis-tavoitteellinen kolmiyhteys. Tämä ”Ensimmäinen Kolmiyhteys” on kolmen ikuisen paratiisipersoonallisuuden yhteenliittymä, ja siitä puhutaan siksi myös Paratiisin-Kolminaisuutena. Sen muodostavat keskenään Universaalinen Isä (Ensimmäinen Lähde ja Keskus), Iankaikkinen Poika (Toinen Lähde ja Keskus) sekä Ääretön Henki (Kolmas Lähde ja Keskus). Ensimmäinen Kolmiyhteys on persoonallisen Jumaluuden yhteenliittymä: Isän, Pojan ja Pyhän Hengen jumaluusunioni. Jumala on siis absoluuttinen ja jakamaton, mutta hänessä kuitenkin yhdistyvät kolme yksilöllistä Jumaluuden personoitumaa:
Näyttäisi siltä, että absoluuttiset suhteet johtavat väistämättä kolmiyhteyteen. Persoonallisuus etsii yhteyttä toiseen persoonallisuuteen yhtä hyvin absoluuttisella kuin kaikilla muillakin tasoilla. Ja Paratiisin kolmen persoonallisuuden yhteenliittymä iäistää ensimmäisen kolmiyhteyden: Isän, Pojan ja Hengen persoonallisuusliiton. (104:3.14.)
Maailmankaikkeus rakentuu Urantia-kirjan mukaan seuraavasti. Paratiisin Saari sijaitsee infiniittisyyden maantieteellisessä keskipisteessä. Se on Isä Jumalan asuinsija ja toimii maailmankaikkeutta koossapitävänä ja energiaa antavana voimana. Paratiisin ulkoreunoilta alkaa avaruus, jossa sijaitsevat muun muassa kaikki Urantia-kirjassa mainitut universumit: Havonnan nimellä tunnettu keskusuniversumi sekä seitsemän superuniversumia. Superuniversumien kokonaisuus tunnetaan kirjassa myös nimellä Suuruniversumi, ja se käsittää kaikkiaan noin seitsemän biljoonaa asutettua planeettaa.
Superuniversumit ovat maantieteellisiä avaruusryhmittymiä, joista jokainen käsittää yhtä suuren määrän paikallisuniversumeja ja yhtäläisen osan avaruutta. Niistä seitsemännessä, Orvontonissa, sijaitsee kotiplaneettamme Urantia (Maa). Planeettamme järjestysnumero asuttujen planeettojen sarjassa kirjoitetaan luvulla 5 342 482 337 666. Suuruniversumin rajojen takaa löytyvät neljä ulkoavaruuden tasoa, joista kaikki sisältävät lukemattomia galakseja, tähtisumuja, aurinkoja ja planeettoja, ja joista kaikki ovat vielä toistaiseksi asumattomia. Urantia-kirjan mukaan tämä suuri osa avaruudesta odottaa edelleen tulevaa universumikautta, jolloin asutetaan lisää planeettoja ja satelliitteja.
Kaikkien asutettujen maailmojen kerrotaan olevan luonteeltaan ja alkuperältään evolutionaarisia, eli ne kehittyvät Jumalan suunnitelman mukaisesti kohti suurinta tarkoitusta ja päämäärää. Kuolevaisten asuttamia maailmoja kuvataan lisäksi ”harjoittelukouluina olemassaolon seuraavana edessä olevaa vaihetta varten” (49:01). Ne on taivaallista hallintoa ajatellen ryhmitelty paikallisjärjestelmiksi, joista jokaiseen kuuluu noin tuhat evolutionaarista maailmaa. Paikallisjärjestelmät voidaan lisäksi ryhmitellä konstellaatioiksi, paikallisuniversumeiksi ja niin edelleen aina seitsemään olemassa olevaan superuniversumiin saakka.
Oma planeettamme, Urantia, kuuluu Satanian paikallisjärjestelmään jonka odotettu koko on joskus kaukaisessa tulevaisuudessa pyöreästi arvioituna 900 asutettua maailmaa. Tällä hetkellä Satanian järjestelmä sisältää vasta noin 620 asutettua maailmaa ja on siis vielä keskeneräinen. Urantia on Satanian asutetuista maailmoista järjestyksessä 606.
Avaruuden asuttujen maailmojen sijainnin ja todellisen lukumäärän tietää vain Universaalinen Isä; hän kutsuu niitä kaikkia nimeltä ja numerolta. Minä voin esittää vain asuttujen tai asuttaviksi kelvollisten planeettojen summittaisen lukumäärän, sillä muutamilla paikallisuniversumeilla on älylliseen elämään soveltuvia maailmoja enemmän kuin toisilla. Eikä kaikkia suunnitelmissa olevia universumeja ole vielä organisoitu. Esittämieni arvioiden ainoana tarkoituksena on sen vuoksi tarjota edes jonkinlainen käsitys aineellisen luomistuloksen suunnattomuudesta. (15:2.1.) — — [Esittänyt Uversasta lähtöisin oleva Universaalinen Sensori.] (15:14.10).
Elämän tarkoitus ja elämä kuoleman jälkeen
Urantia-kirjan lukijat uskovat, että ihmiselämän keskeisin tavoite on löytää Jumala ja tulla hänen kaltaisekseen. Jumalan uskotaan elävän jokaisen ihmisen sisimmässä, mutta hänet löytääkseen on ihmisellä oltava fyysisen kehon lisäksi myös toimiva mieli, persoonallisuus sekä Ajatuksensuuntaaja. Ihmismieli ja Ajatuksensuuntaaja yhdessä synnyttävät sielun, jonka ansiosta yksilö voi kuolemansa jälkeen jatkaa matkaansa Jumalan luo, mikäli hän itse niin päättää.
Ajatuksensuuntaaja on osa Jumalan suurta suunnitelmaa, jonka päämääränä on kaikkien luotujen asteittainen kehittyminen kohti Paratiisin edellyttämää täydellisyyttä. ”Urantia-kirjan opetuksia” -blogia kirjoittavan Matti Tossavaisen mukaan ”Ajatuksensuuntaaja tarkoittaa samaa kuin Jumala meissä, meidän kanssamme, meidän mielessämme, meidän ajattelukeskuksessamme” [50] Ajatuksensuuntaaja on siis Jumalan aktuaalinen läsnäolo tai ääni jokaisessa ihmismielessä, se opastaa ihmistä sekä antaa mielelle jatkuvasti hengellisiä virikkeitä sekä vihjeitä Jumalasta. Urantia-kirja kannustaakin kuuntelemaan Ajatuksensuuntaajaa, sillä sen avulla yksilö voi muodostaa henkilökohtaisen suhteen Isään. Ihminen voi näin omaksua uskon, joka johtaa elämän todelliseen päämäärään, Isän läheisyyteen: ”Ajatuksensuuntaajien tehtävänä ihmissukukuntien suhteen on edustaa Universaalista Isää, olla Universaalinen Isä ajallisuuden ja avaruuden kuolevaisille luoduille” (108:0.1.)
Päätös lähestyä Jumalaa antaa siis ihmiselämälle sen perimmäisen tarkoituksen. Päätöksen tehtyään ihminen näet luonnollisesti samastuu Isän tahtoon ja pyrkii vähitellen kehittymään hänen kaltaisekseen. Urantia-kirjassa ei esitetä tarkkoja määritelmiä siitä, miten yksilön tulisi toimia tullakseen Isän kaltaiseksi ja elääkseen Jumalalle mieluista elämää, sillä kukin toteuttaa tarkoitustaan omalla persoonallisella tavallaan. Kirjassa ei siten ole annettu Raamatun kymmentä käskyä vastaavia selkeitä ohjenuoria vaan ainoastaan yksi Jumalan ihmiskunnalle lähettämä suurenmoinen käsky: ”Olkaa täydelliset, niin kuin minä olen täydellinen.” (1:0.3.) Urantia-kirja kuitenkin paljastaa, että ainoastaan Jumalan löytämiseen tähtäävät elämäntarkoitukset takaavat yksilölle ylösnousemuksen kuoleman jälkeen. Muunlaiset periaatteet jättävät kuolemanjälkeisen kohtalon arvailujen varaan.
Tämä suurenmoinen ja universaalinen kehotus pyrkiä jumaluutta olevan täydellisyyden saavuttamiseen on täydellisyyden Jumalan luoman, koko eteenpäin ponnistelevan luomakunnan ensimmäinen velvollisuus, ja sen tulisi olla sen korkein tavoite. Tämä jumalallisen täydellisyyden saavuttamisen mahdollisuus on ihmisen koko ikuisen hengellisen edistymisen lopullinen ja varma määränpää. (1:0.4.)
Urantia-kirja opettaa Raamatun tavoin, että elämä jatkuu kuolemaa seuraavan ylösnousemuksen jälkeen taivaassa Jumalan luona. Toisin kuin Raamatussa Urantia-kirjassa kuvataan seikkaperäisesti myös kuolemasta alkava monivaiheinen matka Paratiisiin ja kerrotaan jopa Paratiisin tarkat koordinaatit.
Urantia-kirjan mukaan on olemassa kolme eri kuoleman lajia: hengellinen kuolema, älyllinen kuolema ja fyysinen kuolema. Hengellisellä kuolemalla viitataan sielun lopulliseen kuolemaan eli elämän peruuttamattomaan päättymiseen kuoleman jälkeen. Tämänkaltainen kuolema johtuu aina yksilön aktiivisesta päätöksestä torjua ikuinen elämä, toisin sanoen päätöksestä kääntää selkänsä Jumalalle ja vastustaa ihmismielelle luontaista uskoa. Elämän jatkuminen tuonpuoleisessa sen sijaan on Urantia-kirjan mukaan taattu silloin, ”kun mieli uskoo Jumalaan ja sielu tuntee Jumalan, ja kun ne yhdessä hoivaavan Suuntaajan kanssa kaikki halajavat Jumalaa” (5:5.13).
Kaksi muuta kuoleman lajia, fyysinen ja älyllinen, eivät sen sijaan tarkoita elämän loppua tai persoonallisuuden tuhoutumista. Kuoleman jälkeen aineellinen ruumis maatuu mutta persoonallisuus jatkaa olemassaoloaan. Persoonallisuuden kaksi osatekijää, Ajatuksensuuntaaja sekä kuolleen elämänvaiheista koostuvat muistot, siirtyvät Diviningtoniin eli ”Isän syliin” Myös edesmenneen yksilön niin kutsuttu morontiasielu selviää kuolemasta.
Nämä kolme persoonallisuuden osatekijää ovat kuoleman jälkeisen, elämän ”kokoonpanosaleissa” tapahtuvan, ”uudelleenpersonoinnin” kannalta välttämättömiä. Kun Ajatuksensuuntaaja ja sielu kokoavat eloon jäävän persoonallisuuden yhteen, saavuttaa yksilö jälleen tietoisuuden tilan ja saa huomata heräävänsä ”mansiomaailmassa” uudessa hahmossaan, ”morontialuotuna”. Mansiomaailmoja on kaikkiaan seitsemän. Toistaiseksi ne palvelevat ”kuolevaiskoulutuksen asemina” ja ovat omistettuja ”ylösnousemuskuolevaisten siirtymäkulttuurille”. Aika kuoleman ja uudelleenpersonoinnin välillä vaihtelee yksilöiden välillä sen mukaan, kuinka pitkälle he kuoleman hetkellä ovat edenneet henkisessä kehityksessään. Mitä pidemmälle yksilö on kehittynyt, sitä todennäköisemmin hänellä on oma henkilökohtainen kohtalonsuojelijansa ja sitä lyhempi on aika kuoleman ja uudelleenpersonoinnin välillä.
Kuolevaisen elämää kuvaillaan Urantia-kirjassa lukuisista renkaista koostuvana katkeamattomana ketjuna. Elämämme Maassa, Urantialla, on vasta ensimmäinen kokemuksemme elämästä, joka kuoleman jälkeen tulee jatkumaan yli universumien ja ikuisten aikakausien. Uudelleenpersonoinnin yhteydessä saamamme morontiahahmo heijastaa sitä henkisen kehityksen astetta, jonka olemme Urantialla viettämämme ajan puitteissa saavuttaneet. Jokainen siis lähtee etenemään kuoleman jälkeen omalta yksilölliseltä henkitasoltaan. Morontialuodun tehtävä on jatkaa itsensä kehittämistä ja pyrkiä lukemattomien tulevien elämiensä aikana etenemään yhä korkeammalle hengellisten olentojen hierarkiassa.
Toisiaan seuraavien elämien katkeamattoman ketjun kerrotaan olevan ikuisuudelta tuntuvan ajan mittainen. Sen päässä on ketjun vihoviimeinen rengas, jonka saavuttaminen edellyttää tavoittelijaltaan äärettömästi aitoa rakkautta, veljeyttä ja viisautta. Nämä hyveet sisäistänyt kulkija saavuttaa vihdoin päämääränsä, syntymän puhtaana henkilöhahmona Paratiisissa: Kuolema ei ole muuta kuin alku loputtomalle, seikkailuntäyteiselle elämänuralle, odotuksentäyteiselle ikuiselle elämälle, ikuiselle tutkimusmatkalle” (14:5.10.)
Urantia-kirja, uskonto ja tiede
Uskonnonvapauslain (säädetty 1922/ 2003) mukaan vähintään 20 Suomen kansalaista voi halutessaan perustaa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan. Rekisteröityminen takaa yhdyskunnalle tiettyjä konkreettisia etuoikeuksia muihin uskonnollisiin yhteisöihin nähden, ja sen katsotaankin usein olevan uskonyhteisölle kannattava ja tavoittelemisen arvoinen päämäärä. Rekisteröityneellä yhdyskunnalla on mahdollisuus muun muassa peruskouluissa järjestettävään oman uskonnon opetukseen ja vihkiseremonioiden järjestämiseen. Virallinen uskonnon status voi myös lisätä näkyvyyttä ja siten helpottaa opin levittämistä. Patentti- ja rekisterihallituksen syyskuussa 2018 laatiman tilaston mukaan rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia oli 136 ja seurakuntia tai muita paikallisyhteisöjä peräti 345.
Lain takaamista etuuksista huolimatta Urantia-seura ei ole koskaan pyrkinyt rekisteröitymään uskonnolliseksi yhdyskunnaksi, eikä sitä ylipäänsä pidetä ilmoituksen periaatteiden mukaisena vaihtoehtona. Urantia-kirja ei siis kehota organisoimaan uutta uskontoa, ja Urantia-liikekin on jyrkästi kieltänyt kuulumisensa uskontokategoriaan. Urantia-kirja nimenomaan varoittaa institutionalisoimiseen liittyvistä riskeistä, kuten alkuperäisen ilmoituksen vääristymisestä ja mukautumisesta ympäröivän yhteiskunnan normeihin.
Uskonnoksi kategorisoitumista halutaan välttää myös siksi, että se saattaisi vähentää ilmoituksen sekulaaria uskottavuutta. Urantia-kirjan lukijat puhuvatkin viidennestä ilmoituksesta mieluummin totuutena, ilmoituksena Jumalasta tai perustana yksilön henkilökohtaiselle uskolle. [51] Urantia-seuran verkkosivulla kuitenkin todetaan, että on niitäkin lukijoita, jotka mieluusti ottaisivat Urantia-uskon viralliseksi uskonnokseen.
Urantia-kirjan ilmoituksen ytimessä ovatkin usko Jumalaan ja Jeesuksen opetuksiin — kaksi asiaa, jotka tavallisesti mielletään kuuluviksi uskontokategoriaan. Vaikka uskonnollisuus siis on eittämättä osa Urantia-kirjan sanomaa, sisältää teos lukijoidensa mukaan myös puhtaasti tosiasioihin perustuvaa kerrontaa liittyen muun muassa kosmologiaan, historiaan, maailmauskontoihin ja politiikkaan. Siksi sen pelkistäminen uskonnoksi johtaisi helposti ennakkoluulojen syntyyn ja viidennen ilmoituksen virheellisiin tulkintoihin. Lukijoiden mielestä kirja koordinoi uskonnon, filosofian, tieteen ja taiteen tavalla, johon yksikään ihmiskunnan aiemmin tuntema uskonnollinen tai sekulaari teos ei ole pystynyt. Se sisältää tosiasioita uskonnoista ja todellisesta sydämen uskosta mutta ei itsessään ole uskonto, eikä se ole tarkoitettu uuden kirkon tai lahkon perustamista varten. Teoksen katsotaan tarjoavan faktuaalisia vastauksia ihmismieltä askarruttaviin kysymyksiin siitä, kuka minä olen, mistä olen lähtöisin ja minne olen matkalla.
Jos Urantia-kirja ei lukijoidensa mielestä ole uskonto, mikä se silloin on? Se on ilmoitus, suhteellinen ja alati kehittyvä totuus sekä perusta yksilön henkilökohtaiselle uskolle. Kirjan uskonnollisella ulottuvuudella viitataan lähinnä henkilökohtaiseen uskoon, yksilön ja Jumalan keskinäiseen suhteeseen. Siihen eivät kuulu erilaiset yhteisön määräämät käytännöt, riitit tai uskontunnustukset.
Urantia-kirjan mukaan tiede ei korvaa uskontoa eikä uskonto liioin tiedettä. Sen sijaan nämä liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Lähimmäksi totuutta päästään, kun hyväksytään, että tiede ja uskonto täydentävät toinen toistaan. Molemmat viitoittavat pohtimaan niin kutsuttua ensimmäistä aiheuttajaa, sitä ratkaisevaa tekijää, joka on johtanut tuntemamme elämän syntyyn. Kumpikin tie pakottaa tunnustamaan ensimmäisen aiheuttajan olemassaolon — joskin ainoastaan uskonto tarjoaa pohdiskelijalle myös henkilökohtaisen suhteen persoonalliseen Isään. Tieteen tarjoamat vastaukset koskevat ainoastaan materiaalista maailmaa, jolloin käsitys ensimmäisestä aiheuttajasta jää ikuiseksi tuntemattomaksi. Puhtaasti tieteeseen turvautuva ei siis pysty hyväksymään sellaista, jota ei ole kyetty empiirisesti todistamaan. Tällainen uskoon turvaamaton tiede synnyttää alati uusia kysymyksiä ja lisää ongelmia ratkaistavaksi.
Urantia-kirja ei kuitenkaan vähättele tieteen merkitystä vaan korostaa, että se on sivilisaation kehityksen kannalta äärimmäisen suuri. Silti uskonnolle tulisi antaa enemmän painoarvoa niissä kysymyksissä, joihin tiede ei kykene koskaan vastaamaan. Ihmisten tulisi tunnustaa, että ainoastaan usko voi johdattaa meidät sellaisiin syvällisimpiin totuuksiin, jotka lopulta paljastavat meille todellisen ensimmäisen alkusyyn, persoonallisen Jumalan. Ainoastaan usko voi auttaa meitä ymmärtämään kaikkea sitä, jota emme nykyisessä olomuodossamme pysty näkemään tai muutoin aisteillamme kokemaan.
Tieteen esittämien tosiasioiden lähde on äly ja vain äly, uskonnon varmoina pitämät asiat kumpuavat koko persoonallisuuden pohjimmaisista perustoista. Tiede vetoaa mielen käsityskykyyn, uskonto vetoaa ruumiin, mielen ja hengen lojaalisuuteen ja antaumukseen, jopa persoonallisuuden kokonaisuuteen. (102:1.4.)
Urantia-kirja vastustaa kiivaasti ajatusta evoluutioteoriasta, joka selittää maailman synnyn alkuräjähdyksellä ja pitää sen jälkeistä elollisuuden kehittymistä sattumanvaraisena ja päämäärättömänä. Evoluutioteoria jättää urantiauskovien näkökulmasta avoimeksi liian paljon ihmiselämän merkittäviä kysymyksiä. Toisaalta kirja ei tue myöskään Raamattuun perustuvaa kreationismia, jonka mukaan Jumala yhdellä kertaa loi valmiin maailman. Sen sijaan evoluution sanotaan olevan Jumalan säätämä ja etenevän Jumalan laatiman suunnitelman mukaan. Taivaalliset olennot pitävät huolen siitä, että myös Urantialla evoluutio etenee kohti päämääräänsä — jumalankaltaisuuteen ja täydellisyyteen pyrkivien ihmisten tuottamista. Ihmisen biologinen evoluutio on jo päättynyt, mutta muun muassa hengellisyyttä, viisautta ja uskonnollisuutta koskeva evoluutio on vielä kesken. Näiden osa-alueiden kehityksen jatkuminen edellyttää apua ihmistä korkeammilta voimilta, ja juuri tämän vuoksi ihmiskunnalle annetaan kosmisia ilmoituksia aina Jumalan sopiviksi katsomin väliajoin.
Urantia-kirja, kristinusko ja muut maailmanuskonnot
Suurin osa suomalaisista Urantia-kirjan lukijoista on evankelisluterilaisen kirkon jäseniä. Vuonna 2016 luterilaisuus tuntui kuitenkin useimmille lukijoille olevan pikemminkin osa suomalaista kulttuuria kuin henkilökohtaista uskonelämää. [52] Raamattua ei kukaan kertonut lukevansa aktiivisesti. Harvat kirkossakäynnitkin liittyivät lähes poikkeuksetta eri elämänvaiheissa tapahtuviin toimituksiin, kuten konfirmaatioon, häihin ja hautajaisiin.
Urantia-kirjan mukaan Raamattu ei ole pyhä. Pyhän käsitettä tosin käytetään varoen myös Urantia-kirjasta puhuttaessa, sillä se herättää voimakkaita mielleyhtymiä kristinuskoon ja muihin ”kehitysuskontoihin”, jollaiseksi urantiauskovat eivät halua viidennen ilmoituksen leimaantuvan. Urantia-kirjasta poiketen Raamatun kuitenkin kerrotaan olevan vain kiistanalainen kokoelma erilaisia uskonnollisiksi katsottuja kirjoituksia, joita lukuisat historialle tuntemattomat henkilöt ovat omine motiiveineen uudelleenkirjoittaneet vuosisatojen ajan. Tämän vuoksi Raamatun alkuperäistä ja keskeisintä sanomaa on tänä päivänä mahdotonta tavoittaa. Samasta syystä Raamattua, toisin kuin Urantia-kirjaa, ei tulisi pitää Jumalan sanana tai ihmiskunnalle annettuna jumalallisena ilmoituksena sellaisenaan.
Kuten todettu, Raamatun opetuksiin ja kertomuksiin on Urantia-kirjassa tehty merkittäviä muutoksia, joiden avulla viidennestä ilmoituksesta on karsittu pois kaikki ihmisperäiseksi ja virheelliseksi katsottu aineisto. Esimerkkinä todettakoon, että vaikka teosten kolminaisuusopeissa on samankaltaisuutta, on niissä sitäkin enemmän eroavaisuuksia. Iankaikkisella Pojallakaan ei Urantia-kirjassa viitata kristinuskon kolminaisuuden Jeesukseen vaan niin sanotusti kaiken olevaisen rinnakkaisluojaan. Iankaikkista Poikaa ei siis kirjan mukaan tulisi sekoittaa kristittyjen tuntemaan Jeesukseen, joka ei viidennen ilmoituksen perusteella ollut Jumalan ainoa Poika vaan yksi lukuisista Jumalan Luoja-Pojista. Urantia-kirjan lukijoiden mukaan Jeesus ei myöskään ollut ihmiseksi tullut Jumala, vaan paikallisuniversumimme Nebadonin hallitsijan, Kristus Mikaelin, inkarnaatio.
Uuden testamentin painopiste on Urantia-kirjan mukaan täysin vääristynyt ja harhaanjohtava. Siihen ovat jättäneet jälkensä muun muassa kristinuskon muotoutumiseen vaikuttaneet itämaiset jumalmyytit ja antiikin hellenistinen filosofia. Tämän takia kristityt ovat oppineet pitämään pyhinä sellaisiakin opetuksia, kertomuksia ja sääntöjä, jotka eivät tosiasiassa olleet Jeesuksen sanelemia eivätkä ylipäänsä sopineet Jeesuksen arvomaailmaan.
Urantia-kirjassa esitetään, että Jeesuksen evankeliumiopetuksen yhdistäminen juutalaiseen teologiaan oli kristinuskon alkutaipaleella tehdyistä virheistä suurin. Sen seurauksena syntyi erheellinen kristillinen sovitusoppi, jonka mukaan Jumala uhrasi ainoan poikansa, Jeesuksen, sovittaakseen ihmiskunnan synnit. Urantia-kirja siis kiistää uskomuksen perisynnistä ja Jeesuksesta syntien sovittajana. Sen sijaan ihmisten kerrotaan syntyvän Urantialle synnittöminä ja kuoleman jälkeisen pelastuksen riippuvan puhtaasti yksilön henkilökohtaisesta uskonvalinnasta. Perätön sovitusoppi onkin viidennen ilmoituksen mukaan vienyt jalansijaa Raamatun todeliiselta ilmoitukselta, sillä Urantia-kirjan filosofiassa Jeesuksen elämässä keskeisintä ei suinkaan ollut hänen persoonansa, saati traaginen kuolema ristillä. Olennaista oli hänen esimerkillinen Jumalan etsinnälle pyhitetty elämänsä sekä sanomansa Jumalan isyydestä ja ihmisten veljeydestä — sanoma, jonka katsotaan kuitenkin jääneen Paavalin elämää kuvaavien kertomusten varjoon.
Urantia-kirjan neljäs osa, Jeesuksen elämä ja opetukset, onkin laajennettu ja urantiauskovien mukaan totuudenmukaisempi versio siitä, mitä Uusi testamentti opettaa Jeesuksesta. Teoksessa kerrotaan, että kun Jeesuksen evankeliumi dogmatisoitiin ja sen siivittämänä rakennettiin instituutio, Raamatun alkuperäinen merkitys korvaantui ihmisperäisillä uskomuksilla Kristinuskon kehitys valtauskonnoksi nähdäänkin varoittavana esimerikinä siitä, mitä uskon institutionaalistumisesta voi pahimmillaan seurata normeilla, tavoilla ja riiteillä aikaansaatu dynaamisen, elävän ja henkilökohtaisen uskonnon hidas kuolema. [53] Urantia-kirjalla olisikin lukijoiden mielestä paljon annettavaa evankelisluterilaiselle kirkolle. Osa heistä toivoisikin pystyvänsä kirkon jäsenenä aktiivisesti edistämään kirkon muutosta. Urantia-kirjassa (170:5.21) todetaan:
Älkää erehtykö! Sillä Jeesuksen opetuksiin sisältyy sellainen ikuinen olemus, joka estää niiden jäämisen ajattelevien ihmisten sydämessä iäisesti hedelmättömiksi. Sellaisena kuin Jeesus valtakunnan mielessään näki, se on suurelta osin jäänyt maan päällä toteutumatta, sillä ulkokohtainen kirkko on toistaiseksi ottanut sen paikan. Mutta teidän tulisi käsittää, että tämä kirkko on vain syrjään työnnetyn hengellisen valtakunnan toukkavaihe, joka vie sen tämän aineellisen aikakauden läpi ja yli seuraavaan ja hengellisempään tuomiokauteen, jolloin Mestarin opetuksilla saattaa olla parempi tilaisuus kehittymiseen. Näin ajateltuna niin kutsutusta kristillisestä kirkosta tuleekin se toukkakotelo, jonka sisällä Jeesuksen käsityksen mukainen valtakunta nyt uinuu. Jumalalliseen veljeyteen perustuva valtakunta on edelleenkin elossa, ja lopulta ja minkään estämättä se tulee esille tästä pitkäaikaisesta kätköstään, aivan yhtä ehdottomasti kuin perhonen lopulta ilmaantuu kauniina lopputuloksena sen vähemmän viehättävästä metamorfiseen kehitykseen kuuluvasta oliosta.
Urantia-kirjan luku 131 on kokonaan omistettu maailman eri uskonnoille. Siinä keskitytään tarkastelemaan lähinnä uskontoihin sisältyviä opetuksia Jumalasta ja Jumalan suhteesta ihmiskuntaan. Kirjan mukaan kaikkiin listattuihin uskontoihin sisältyy totuuden siemeniä, joskaan mikään niistä ei edusta absoluuttista totuutta. Kun ilmoituksen perustalle näet syntyy kehitysuskonto, on väistämätöntä, että alkuperäiseen sanomaan kytkeytyy erinäisiä ihmisperäisiä uskomuksia, käskyjä ja toimintamalleja. Kun näin tapahtuu, valitettavan paljon autenttisesta ilmoituksesta jää virheellisen aineiston varjoon.
Urantia-kirjassa esitetään, että merkittävistä puutteistaan ja virheellisistä käsityksistään huolimatta kristinusko ja buddhalaisuus ovat maailmanuskonnoista pisimmälle kehittyneet. Buddhalaisuudessa korostetut arvot ja elämänohjeet ovat suurenmoisia ja edistyksellisiä, mutta uskonnosta uupuu tyystin usko persoonalliseen ja universaaliin Jumalaan. Kristinuskon ytimestä sen sijaan löytyvät usko sekä Jeesuksen esimerkilliseen uskonnolliseen elämään että iankaikkiseen Jumalaan. Ihmisperäiset ja kulttuuriset aineistot ovat kuitenkin peittäneet alleen sen, mikä Jeesuksen opetuksissa alkujaan oli keskeisintä.
Kaikkien uskontojen todetaan kyllä olevan sikäli hyviä, että ne voivat omalla tavallaan tuoda ihmisen lähemmäs Jumalaa ja auttaa ihmistä ymmärtämään, kuka Jumala on. Kehnon uskonnosta tekee ainoastaan ylimielinen asennoituminen muihin katsomuksiin. Millään uskonnolla ei ole syytä pitää itseään ylivertaisena tai kuvitella oman oppinsa edustavan ainoaa, erehtymätöntä totuutta. Koska kaikkiin uskontoihin sisältyy enemmän tai vähemmän totuutta, olisi erilaisten katsomusten edustajien sen sijaan viisainta perehtyä itselleen vieraisiin uskontoihin ja kerätä niistä parhaat palat omaa uskoaan täydentämään. Muiden näkemysten tuomitseminen ja kiistäminen eivät vastaa Jumalan tahdon mukaista elämää, vaan päinvastoin ne vievät yksilön entistä kauemmas totuuden lähteiltä.
Vaikka Urantia-kirjan lukijat uskovat viidennen ilmoituksen olevan toistaiseksi korkein saatavilla oleva totuus, he ajattelevat senkin olevan ainoastaan rajallinen, osittainen ja vajavainen totuuden heijastuma. Kirjanhan ei uskota jäävän viimeiseksi käänteentekeväksi ilmoitukseksi, vaan uusia ilmoituksia odotetaan tulevaksi noin tuhannen vuoden välein. Uusien ilmoitusten myötä ihmisten uskonnollisuus kehittyy, jolloin tulee mahdolliseksi myös saavuttaa entistä absoluuttisempi totuus. Silti on muistettava, että evolutionaarisessa maailmassa totuus on ihmismielen rajallisuuden takia aina väistämättä suhteellinen käsite.
Minkään uskontokunnan jäsenyyttä ei katsota esteeksi Urantia-kirjaan tutustumiselle tai — seuraan liittymiselle. Se, että kirjan lukijat ovat lähtöisin mahdollisimman monenlaisista lähtökohdista, nähdään pikemminkin positiivisena seikkana, sillä sen katsotaan edistävän ilmoituksen leviämistä sekä sen toteutumista käytännössä. [54]
Urantia-kirjan mukaan tavoitteena olisikin tulevaisuudessa koko ihmiskunnan yhteinen maailmanuskonto, joka yhdistäisi totuudet nykyisistä institutionaalisista uskonnoista ja poistaisi ristiriidat eri uskonnonharjoittajien väliltä. Uskonsodat nähtäisiin aiheettomina, kun ymmärrettäisiin, että ainoa tarpeellinen ja riittävä totuus on ihmisen aito usko Jumalaan: ”Totuuden voi tuntea, totuuden voi elää; totuuden kasvun voi kokea sielussaan, ja mielessä voi nauttia sen antaman valaistuksen tuomasta vapaudesta, mutta totuutta ei voi vangita kaavoiksi, normeiksi, uskonkappaleiksi tai ihmisen käyttäytymisen älyperäisiksi malleiksi” (180:5.2.)
Urantia-kirja ja ufouskonnollisuus
Urantia-kirjasta puhutaan usein ufokulttina. Silloin ajatellaan virheellisesti että teoksen lukijat uskovat populaarikulttuuristakin tuttujen avaruusolentojen olevan kirjan opetusten takana. Urantia-kirjassa ei kuitenkaan esiinny käsitteitä avaruusolento, humanoidi tai ufo. Sen sijaan kirjan esiluvun kirjoittaja esittelee itsensä yhtenä ”Orvontonin Jumalallisista Neuvonantajista”, ja myös muiden lukujen kerrotaan olevan erilaisten taivaallisten olentoryhmien edustajien käsialaa.
Tieteellinen käsitys, jonka mukaan Maa on maailmankaikkeuden ainoa asuttu planeetta, todetaan kyllä Urantia-kirjassa kaikessa itsekeskeisyydessään mahdottomaksi. Kirjahan kertoo peräti seitsemästä asutetusta superuniversumista sekä niiden lukemattomista elinkelpoisista planeetoista ja satelliiteista. Meidän tuntemamme elämän kannalta osa niistä saattaa olla asuttavaksi kelpaamattomia, mutta Urantian asukkaista poikkeaville kuolevaisille ne kaikki kuitenkin toimivat ihanteellisina elinympäristöinä. Urantia-kirjan opissa maailmankaikkeus näet sisältää kuolevaisten lisäksi lukemattomia henkiolentoja, taivaallisia persoonallisuuksia, sanansaattajia ja enkeleitä. Henkiolentojen ja niiden eri luokkien esittelylle onkin omistettu yli 20 lukua kirjan kahdessa ensimmäisessä osassa.
Urantia-kirjan mukaan on mahdollista matkailla eri universumien välillä, mutta se ei tapahdu lentävillä lautasilla tai muilla vastaavilla avaruusaluksilla, kuten ufouskonnollisuudessa ajateltaisiin vaan ”kuljettajaserafien” aikaansaaman transportaation välityksellä. Serafeilla viitataan eri luokkiin kuuluviin enkeleihin, jotka kykenevät kuljettamaan aineettomia hahmoja universumista toiseen. Serafisen transportaation välityksellä saapuneita vierailevia tarkkailijoita muista universumeista kerrotaankin olevan Urantialla kaiken aikaa.
Kertomukset ufosieppauksista ja teoriat avaruusolentojen Maan valloituspyrkimyksistä liittyvät erottamattomasti etenkin populaarikulttuurissa ilmenevään ufouskonnollisuuteen. Urantia-kirjassa taivaallisten olentojen kuitenkaan ei mainita olevan millään tapaa pahantahtoisia, eikä niiden siis ajatella uhkaavan Urantian rauhaa. Kaikki olennot, jotka pääsevät matkaamaan eri universumien ja asutettujen planeettojen välillä, ovat Universaalisen Isän luomia ja siksi toimivat hänen hyvän tahtonsa mukaisesti. ”Planeettanne (Urantia) on suunnattoman suuren kosmoksen jäsen; kuulutte jotakuinkin loputtomaan maailmojen perheeseen, mutta sfääriänne hallitaan juuri niin täsmällisesti ja sitä hoivataan juuri niin rakastavasti kuin jos se olisi ainoa asuttu maailma koko olemassaolon piirissä. (15:14.9.)
Urantia-kirja vetoaa moniin ufoharrastajiin varmastikin siksi, että se on voimakkaasti avaruudellinen, tieteellis-teknologistyyppisellä käsitteistöllä kyllästetty teos. Niin ikään se on osa laajempaa modernia kontaktiperinnettä ja sellaisenaan ufoharrastajille tutun ja kiehtovan oloinen. Kirjassa pyritään myös olennaisesti yhdistämään tiede ja uskonto, kuten ufokontaktiliikkeessä.
Urantia-kirja: Modernia uskontoa
Uskonnontutkimuksellisesta näkökulmasta Urantia-kirjaa voidaan pitää yhtenä esimerkkinä sellaisesta modernista uskonnollisuudesta, joka ei mahdu institutionaalisen uskonnon raameihin. Se noudattaa individualistisen yhteiskunnan ihanteita eikä halua tulla kahlituksi mihinkään yhteisöä leimaavaan kategoriaan, saati sopeutua ulkopuolisten sanelemiin normeihin. Tärkeintä tämänkaltaisessa uskonnollisuudessa on henkilökohtainen kokemusmaailma ja opin vapaamuotoinen tulkinta.
Moderni uskonnollisuus hyödyntää tieteellis-teknistä käsitteistöä todistellessaan kosmisista ulottuvuuksista, henkiolennoista, jumaluuksista ja muista yliluonnollisista ilmiöistä. Se tarjoaa tieteen kanssa yhteensovitettuja vastauksia, nykyaikaan sopivia päämääriä ja elämäntapaan liittyvää valinnanvapautta. Moderni uskonnollisuus antaa nykyhetkelle merkityksen ja tekee arvaamattomasta tulevaisuudesta turvatun.
∞9D Arcturuksen Neuvosto, Kanavoinut Daniel Scranton
“Tervehdys. Me olemme Arcturuksen Neuvosto. Me olemme mielissämme saadessamme yhteyden kaikkiin teihin.
Me olemme tarkkailleet teitä jo jonkin aikaa, ja olemme aina tyytyväisiä kehitykseenne. Me huomaamme miten hyvin te olette sopeutuneet korkeamman taajuuden energioihin, joita aurinkonne ja planeettanne on antanut, ja me huomaamme myös, että olette ottaneet nämä energiat ja käyttäneet niitä omiin projekteihinne, omiin luomuksiinne. Teistä on tulossa parempia kanssaluojia uusien, tuntemattomien, korkeataajuisten energioiden kanssa, ja se on erittäin hyvä asia. Se on meille erittäin rohkaisevaa havaita. Avaruusolennot, jotka ovat fyysisessä muodossa, näkevät myös, ja he näkevät että teillä on kyky käsitellä tuntematonta. He ihailevat myös teidän kykyänne luoda, ja he odottavat kanssaluomista kanssanne fyysisinä olentoina uusia teknologioita, uusia laitteita, jotka te luotte heidän kanssaan yhdessä.
Ennen kuin innostutte liikaa, muistuttaisimme teitä että pysyminen nykyhetkessä on tärkeää, ja tunnustakaa, että meidän kohteliaisuutemme teille on jättiläismäinen. Se missä olette juuri nyt tämän kyvyn kanssa, joka teillä on korkeammista energioita, näyttää teille tietoisuutenne laajentumisen ja koko värähtelytasonne päivittymisen, mikä on erittäin rohkaisevaa. Muistakaa, että teidän ei tarvitse katsoa niin kauas ulkopuolelle omasta itsestänne ja alkaa pitää kirjaa kaikesta mitä ulkopuolella niinkutsutussa reaalimaailmassa tapahtuu saadaksenne käsityksen miten hyvin teillä menee. Teidän pitää jatkaa keskittymistä siihen mitä voitte tehdä niin, että voitte lopulta nähdä sen mitä haluatte nähdä oman ulkopuolisen maailmanne heijastuksena.
Haluatte nähdä heijastuksen kaikesta hyvästä työstä jota olette tehneet itsenne parissa, ja haluatte nähdä myös sen miten omat luomuksenne, omat projektinne vaikuttavat kokonaisuuteen. Ette välttämättä näe sitä tänään, ettekä välttämättä huomenna, mutta näette todisteita. Teillä menee äärimmäisen hyvin. Ylitätte odotukset monilla rintamilla, ja me puhumme erityisesti tielle, Heränneiden Kollektiiville. Teillä on massiivinen vaikutus ihmiskollektiiviin, jonka osa olette, ja he vastaavat teihin paremmin kuin he ovat koskaan aiemmin.
He kykenevät näkemään teidät sellaisena kuin te todella olette, ja he kykenevät vastaanottamaan enemmän sanojanne, opetuksianne, ideoitanne ja luomuksianne. Voitte tuntea erittäin suurta iloa siitä miten vaikutatte heihin, ja voitte tuntea erittäin suurta iloa heidän kyvystä vastaanottaa teidät. Se on kaikki erittäin rohkaisevaa. Ja tulette näkemään itsenne parissa tekemänne työn heijastuksen kanssaihmisissä tietoisina luojaolentoina, jotka tietävät keitä he todella ovat. Tietäkää, että muutatte tietoisuuttanne.
Voitte tehdä sen mikä inspiroi teitä ja edelleen olla äärimmäisen vaikutusvaltaisia muuhun ihmiskuntaan. Ja kuten sanoimme, he huomaavat teidät, ja he pystyvät kuulemaan ja näkemään teidät enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tämä on universaali ylösnousemus ja saatte paljon kanssaihmisiänne mukaanne vain olemalla hereillä ja olemalla oma itsenne. Pitäkää itsenne avoimina noille korkeamman taajuuden energioille, koska niitä tulee edelleen monista eri paikoista ja lähteistä. Odotamme innolla, mitä teette niillä lähitulevaisuudessa.
Me olemme Arcturuksen Neuvosto, ja me olemme nauttineet yhteydestä kanssanne.”
∞9D Arcturuksen Neuvosto, Kanavoinut Daniel Scranton
“Tervehdys. Me olemme Arcturuksen Neuvosto. Me olemme mielissämme saadessamme yhteyden kaikkiin teihin.
Meillä ei ole syytä epäillä ihmiskuntaa, sillä me olemme nähneet kaikki tulevat aikalinjanne, ja voimme vakuuttaa teille että olette siirtymässä oikeaan suuntaan, mikä on ainoa suunta minne voitte tänä ylösnousemuksen aikana liikkua. Me rohkaisemme teitä nauttimaan ylösnousemuskokemuksetanne. Älkää rehkikö niin kovasti. Älkää asettako niin kovasti paineita itsellenne, älkääkä ajatelko että teidän pitäisi olla edistynyt pidemmälle kuin mitä nyt olette. Koska jos ajattelette niin, silloin luotte tuon kokemuksen itsellenne. Hyväksyntä on avain laajentumiseen ja evoluutioon.
Teidän tulee hyväksyä itsenne siinä missä olette, valtionne siinä missä ne ovat ja toiset ihmiset elämässänne siinä missä he ovat. Ja teidän tulee hyväksyä, että joudutte odottamaan hieman pidempään avaruusolentokontaktin tapahtumista maailmanlaajuisesti. Me tiedämme, että teidät on opetettu uskomaan rankan työnteon etiikkaan saadaksenne aikaan niitä muutoksia, joita haluatte maailmassanne nähdä. Teille on opetettu, että vaaditaan kovaa työtä, uhrauksia, pitkiä tunteja ja jopa tuskaa, jotta voitte kokea voittoja.
Teidän pitäisi nauttia tästä matkasta, ja jos ette niin tee, silloin vastustatte jotain. Vastustus on hyväksynnän vastakohta. Ja kuten sanoimme, hyväksyntä vie teidät kaikkialle. Vastarinta ei vie minnekään. Te tulette luoksemme ja sanotte, että teistä tuntuu kuin olisitte jumissa, ettekä tiedä miksi. Saatatte vastustaa elämäänne sellaisena kuin se on juuri nyt todellisuudessanne, ja kaikki nämä asiat pitävät teidät jumissa luupissa niin, että koette sitä samaa kunnes muututte.
Teillä on aina mahdollisuus muuttua, hyväksyntä on ensiaskel muutokseen, jonka haluatte kokea. Kun siis sanomme hyväksyminen, emme tarkoita, että hyväksytte asian ja sitten se pysyy sellaisena ikuisesti. Tarkoitamme, että teidän on hyväksyttävä se, mitä on, jotta voitte saada aikaan sen, mitä on seuraavaksi, ja aina on jotain seuraavaa. Älkää olko niin kiireisiä pääsemään sinne. Matkalla on paljon palasia koettavana ja nautittavana matkan varrella, mukaan lukien omat henkilökohtaiset avaruusolentokontaktikokemuksenne, jotka eivät ole riippuvaisia ihmiskunnan valmiudesta omiin kokemuksiinsa.
Teidän ei tarvitse kärvistellä etsiessänne henkisiä lahjojanne. Ne nousevat pintaan, kun lakkaatte vastustamasta itseänne sellaisena kuin nyt olette.
Innostukaa siitä mikä teitä odottaa samalla kun hyväksytte sen mikä on. Silloin olette parhaimmalla mahdollisella polulla. Asetatte itsenne parhaimmalle mahdolliselle aikalinjalle yksilöinä. Ja aina löytyy ihmiskollektiivi, jonka kanssa voitte matkata jokaisella valitsemallanne aikalinjalla. Valitkaa viisaasti, koska olette aina tekemässä valintaa, ja te valitsette ajatuksenne, uskomuksenne ja värähtelynne.
Päästäkää irti kaikesta mikä tuntuu pimeältä ja raskaalta. Sen ei tarvitse olla osa kokumustanne enää. Teillä menee paremmin kuin luulette, ja me haluamme antaa teille näitä pikku muistutuksia sen varalta, että alatte kulkea epätoivon polkua katsellessanne omaa elämäänne ja maailmaa ympärillänne. Sen sijaan, voitte aina etsiä positiivisia puolia. Voitte aina tarkastella sitä miten ihmiskunta valitsee parempaa, koska siitä löytyy todisteita joka ikinen päivä.
Me olemme Arcturuksen Neuvosto, ja me olemme nauttineet yhteydestä kanssanne.”
Tämä on ensimmäinen kerta kun sama kortti on tullut kaksi kertaa vuoden sisään. Ette varmaankaan ole yllättyneitä teemasta! Me kutsumme teitä, jos haluatte, lukemaan uudelleen sen mitä kanavoimme tammikuussa 2025.
Miksi tämä tulee esiin uudestaan? Se tuli esiin uudestaan korostamaan puhdistusprosessia, jota massatietoisuutenne nyt käy läpi. Tammikuun lähetyksessä aiheesta me keskityimme siihen kuinka navigoida tätä prosessia. Tällä kertaa me haluamme teidän ymmärtävän sen täydellisemmin. Selitys vaatii, että annamme teille perspektiivin joka on neutraali — paljon sen polariteettidraaman yläpuolella, joka nyt ilmentää itseään maailmassanne.
Ykseystietoisuus, kuten olemme aiemmin sanoneet, ei koskaan ole täysin sirpaloitunut. Se vain luo illuusion sirpaleisuudesta niin, että voitte kokea sen kaksi päädirektiiviä. Tällä päädirektiivillä on Osa A ja Osa B. Osa A on amnesiakokemus ja se, ettei tunne omaa itseään. Osa B on kokemus uudelleenyhdistymisestä ja muistamisesta. Jotta nämä kaksi direktiiviä voitaisiin näytellä, ääretön määärä sieluja (jotka luulevat olevansa erillään, mutta oikeasti ovat kuin meren aallot) kokevat inkarnaatioita ja vahvistavat tätä erillisyyttä. Nämä sielut ovat osa suurta merta, mutta muistavat vain kokemuksensa aaltona. Huolimatta tästä unohduksesta, kaikki sielut ovat samanarvoisia, koska ne ovat itse meri. Polarisoituneen fyysisyyden tanssin jatkuessa osa näistä aalloista suostuu näyttelemään yllyttäjän, pahantekijän tai katalyytin roolia. Nämä ovat niitä joita te kutsutte ”pahiksiksi”. Ja kuitenkin syvällä ytimessään he ovat vain yksinkertaisesti meren aallon toinen muoto.
Maailmassanne tällä hetkellä näette monia rumia ja kamalia asioita tulevan pintaan. Näette valtapelejä maailmassanne, jotka saavat aikaan odottamattomia, tuhoisia ja toksisia tekoja. Näette rajojen, lakien ja ihmisoikeuksien rikkomuksia tapahtuvan hälyttävällä tahdilla. Jotkut teistä ovat virheellisesti tulkinneet tämän tarkoittavan, että Valo on häviämässä fiktionaalisen hyvän ja pahan vastaisen taiston. Mutta korkeampi näkemys tästä tilanteesta voi järkyttää, koska se on yllättävän toivottu lopputulema.
Kun sivilisaatio siirtyy neljänteen tiheyteen, sen siirtymä kuvastaa sitä miten hyvin se on navigoinut polariteettia. Sivilisaatioille, jotka pitävät polariteettinsa erillään, sellainen aina korostaa ”hyvä vastaan paha”-narratiivia, negatiivinen energia yleensä tukahdutetaan ja projisoidaan toisiin. Maapallo kuuluu tähän kategoriaan. Se tarkoittaa, että sivilisaation väistämättömään paranemiseen on pakosta kuuluttava tämän sisällä pidetyn toksisen energian massiivinen puhdistus. Tämä yhdistettynä todellisuuden heijastavaan luonteeseen tämän siirtymän aikana jättää ihmiset kyvyttömiksi nähdä niitä vääristymiä, joita he ovat projisoineet toisiin. Sitten he eksyvät metaforiseen Peilitaloon. Toksisuus ja polariteetti väliaikaisesti lisääntyvät, koska se mikä on ollut tukahdutettu on pakko tulla pintaan parannusta varten. Me näemme tämän tapahtuvan maailmassanne ja tiedämme, että se on hyvä merkki siitä että parannus on tulossa, heti kun sallitte itsenne puhdistautua, nöyrtyä ja olla myötätuntoisia ja alkaa muistaa roolinne aaltoina suuremmassa meressä. (Tämä on tulossa, me lupaamme!)
Tällaisina aikoina on meren aaltoja, jotka valitsevat elää halveksittavaa elämää. Kuin lavalla oleva näyttelijä, he näyttelevät manipuloijan, raiskaajan, murhaajan, valehtelijan, huijarin ja muun sensellaisen rooleja. Vaikka menneisyydessä nämä hahmot pääsivät pälkähästä itsekkäisen tekojensa kanssa (erityisesti johtuen piilossa pidetystä toksisuudesta), tänä siirtymäaikana ne eivät enää pysy piilossa. Tämän takia näette joidenkin näiden aaltojen rikoksien ja toksisen käytöksen tulevan pintaan. Energeettisesti se on kollektiivisen tietoisuutenne holistisen järjestelmän tapa ylläpitää tasapainoa. Se on kuin finnin puristaminen. Paine pitää päästää jotta toksisuus voi valua pois ja paraneminen voi alkaa.
Älkää siksi lannistuko siitä mitä maailmassanne tapahtuu. (Mutta kyllä, jatkakaa myötätuntoisina, toki!) Se tapahtuu SIKSI KOSKA te teette tarpeellista sisäistä työtä päästääksenne irti ja parantaaksenne. Vuorovesi on todellakin kääntymässä. Sitä on vaikeaa nähdä nyt, mutta tulee aika jolloin voitte katsoa taaksepäin ja nähdä miten tarpeellinen aika se oli jota nyt käytte läpi. Myrkyn puhdistus tapahtuu aina ennen uuden todellisuuden syntymää. Minun maailmani kansalaiset ovat nähneet tämän prosessin tapahtuvan monissa maailmoissa kerta toisensa jälkeen. Tietäkää, että me olemme kanssanne hiljaa pitäen teidät sydämissämme teidän siirtyessä Osaan B: Muistaminen. Me rakastamme teitä kaikkia.
Kortti #1 | Perustajat (rinnakkainen) | Viisauden tuolla puolen
Tällä kortilla on voimakas energia nykyisenä yhä polarisoituneempana aikana. Se valittiin “satunnaisesti” tälle kuulle ja se auttaa antamaan massatietoisuudellenne paljon kaivattua integratiivista energiaa. Antakaa kun selitämme.
Luomakunnassa on vain yksi tietoisuus. Jotta se voisi nähdä itsensä, tämä Yksi Tietoisuus valitsi kokea erillisyyden illuusion eli pirstaloitumisen, jotta se voisi nähdä itsensä äärettömän monessa eri muodossa. Kun se koki erillisyyden illuusion, henkilökohtaiset sirpaleet alkoivat menettää muiston omasta Ykseyden luonteestaan. Tässä sirpaloituneessa illuusiossa polariteetin draama pitää tietoisuuden erittäin kiireisenä ja harhautettuna. Tämä voi jatkua loputtomasti kunnes yksittäiset sirpaleet alkavat etsiä jotain muuta kuin 3D:n polarisoituneet kokemukset. Tämä on henkisen heräämisen matkan alku.
Tämä tietoisuuden sirpaloitumisprosessi tapahtui monessa vaiheessa, kuin spektri joka ulottuu integroidusta tietoisuudesta erilliseen ja polarisoituneeseen tietoisuuteen. Yksi ensimmäisistä erillisyyden vaiheista irrallaan Ykseydestä loi ryhmän olentoja, joille me olemme antaneet nimen Perustajat. Tämä kortti kuvaa heitä. Vaikka he teknisesti eivät olekaan fyysisiä, he voivat ilmentyä ihmisille pitkänä laihana kehona tai hyönteisen muodossa, mikä on heidän eräänlainen arkkityyppinen merkkinsä. Todellisuudessa he ovat tietoisuuden yhtenäiskenttää, jonka taajuus sisältää totuuden universumista ja Ykseyden energian. Vuorovaikutus näiden olentojen kanssa on tapa virittää itsensä Ykseyden holografiseen taajuuteen. Tämä on yksi syy sille miksi ne joskus nähdään tai koetaan kontaktikokemuksen aikana. Niiden taajuus muistuttaa meitä todellisesta luonteestamme Yhtenä. Erillistodellisuudessa on tärkeää saada muistutus aina silloin tällöin todellisesta luonteesta.
Perustajan energia tulee esiin syyskuussa avustamaan henkilöitä ja massatietoisuutta Ykseyden muistamiseksi. Tämä ei ole mielen muisto, vaan energeettinen. Perustajien energia voi auttaa virittäytymään kollektiiviselle taajuudelle niin, että ne jotka eivät ole valmiita tekemään tätä hyppäystä tietoisuudessa pois polariteetista tuntisivat vetoa integroituneempaan tietoisuuden tilaan. Tämä johtaa vanhojen tuhoisien mentaalisten ja emotionaalisten kaavojen tukahduttamiseen jos olette halukkaita päästämään niistä irti. Joskus tämäntyyppinen tietoisuus tulee esiin sen väsyttyä toistuviin kaavoihin. Teistä tulee avoimempia muutokselle. Massatietoisuutenne saavuttaa kääntöpisteen pian ja se on väsynyt polarisoituneeseen draamaan. Tämä on mahdollisuuden ikkuna niille, jotka ovat valmiita.
Miten voitte käyttää hyväksi näitä energioita yksilötasolla? Me suosittelisimme täyden tietoisuuden kultivointia niin paljon kuin mahdollista. Se tarkoittaa, että aina kun huomaatte mielenne kehittelevän tarinoita, huolia, tuomitsemista tai valitsevan puolia, pyrkikää ottamaan mentaalinen ja emotionaalinen askel etäämmälle ja tulemaan tietoisiksi itsestänne. Mitä tuo tietoisuuden tila tekee kehollenne? Havaitkaa se. Sitten ottakaa toinen askel poispäin. Voitteko siirtää tietoisuutenne havaitsijan asemaan, joka tarkkailee erillään olevaa ihmistä jolla on polarisaation kokemus? Jos tarvitsette apua, tarkkailkaa hengitystänne. Juurruttakaa itsenne omaan kehoonne. Kun rauhoitutte, levätkää tietoisuuden neutraalitilassa, joka syntyy siellä missä ei ole olemassa mitään muuta kuin tietoisuus itse. Kun tunnette tuon neutraaliuden, avoimuuden ja laajentumisen hetken, käyttäkää sisäisiä aistejanne tuntemaan Perustajien laajan tietoisuusjärjestelmän läsnäolo. (Jos tarvitsette mielikuvan avuksenne, kristallipallo jolla on kauniita sisäisiä murtumia symmetrisesti pallon sisällä voi olla hyödyksi.) Perustajien energia yleensä tuntuu erittäin korkeataajuiselta ja puhtaalta. Pelkkä lepääminen tässä rauhallisessa, energeettisessä tilassa, riippumatta siitä, tunnetteko energiaa vai ette, riittää auttamaan teitä yhdistymään heidän taajuuteensa.
Perustajien viesti ihmisille on viisauden tai tiedon tuolla puolen. Se tuntuu yleensä resonanssina, joka saa aikaan syvän tietoisuuden universumin kaikkein korkeimmista totuuksista. Se ei ole informaatiota tai tietoa. Se on muisto ITSESTÄNNE Ykseytenä, ja se on kaikkein tärkein totuus.
“Me olemme täällä teitä varten. Me olemme Luojat. Me olemme 12. ulottuvuuden aineettomien olentojen kollektiivi, ja olemme täällä auttamassa.
Me tiedämme, että te kaikki kamppailette ajoittain sen kanssa, että näkisitte itsenne sellaisena kuin te todella olette, ja me tiedämme, että yksi syy sille miksi teette näin on, että te ette onnistu aina kaikessa siinä mitä yritätte tehdä. Kun uskotte, että teidän tulee olla täydellisiä kaikin tavoin, te kiellätte itseltänne mahdollisuuden kasvaa henkisesti. Toisin sanoen, ette voi kasvaa mikäli olette jo täydellisiä ja teette kaiken täydellisesti.
Mutta te haluatte kasvaa ja teidän tarvitsee kasvaa, ja elämänne tarkoitus on kasvaa. Siksi me pyydämme teitä hellittämään hieman. Teidän ei ollut koskaan tarkoitus tehdä kaikkea oikein ensimmäisellä kerralla, ja vaikka saatatte kyetä visioimaan täydellisemmän elämän jos olisitte vain tehneet kaiken oikein ensimmäsiellä kerralla, te myös syvällä sisällänne haluatte elämän, joka edelleen tuntuu epätäydelliseltä, koska se antaa teille syyn jatkaa elämistä.
Toki syvällä sisimmässänne olette täydellisiä. Ettekä mittaa täydellisyyttänne tekemillänne valinnoilla tai onnistumisillanne tai mokillanne. Tiedätte vain itsenne olevan Alkulähteen Energian täydellinen ilmaisu, joksi teidät on luotu, eikä ole mitään syytä kyseenalaistaa sitä. Ihmismuodossa ollessanne saatatte kyseenalaistaa sen joka käänteesä, koska ette mittaa Alkulähteen Energiana olemistanne sillä rakkaudella, jota kykenette tuntemaan. Me tiedämme, että joillain teistä on vaikeuksia tuntea tuota rakkautta, mutta me haluamme teidän kaikkien ainakin tunnustavan, että teillä on kyky sen tuntemiseen.
Me haluamme teidän kaikkien kiinnostuvan sen rakkauden tuntemisesta, joka te luonteeltanne todella olette. Te tulette lopulta tuntemaan itsenne Alkulähteen Energiana tuntemanne rakkauden kautta, mikäli vain teette siitä prioriteetin. Toki monet teistä joutuvat käymään läpi paljon muita tunteita päästäkseen lämpimään ytimeen, mutta me olemme täällä vakuuttamassa teille, että lämmin ydin on kaikkien saavutettavissa ja että pelon, raivon, vihan ja surun läpi kannattaa puskea.
Muistakaa, että kun liikutte matalamman värähtelyn emotionaalisissa tiloissa, te päästätte niistä irti. Te ette vahvista niitä, ja te ette luo todellisuuttanne niillä. Te yksinkertaisesti tunnustatte, että olette siellä ja että ne on kielletty, sivuutettu tai tukahdutettu ja että on aika mennä eteenpäin niistä jotta voitte lopulta päästä siihen totuuteen keitä ja mitä te todella olette, värähdellen ytimessänne, muistuttaen teitä siitä täydellisyydestä jossa teidät on luotu ja jota olette aina olleet.
Kun alatte tuntea rakkautta joka oletta aina ollut, joka virtaa teistä kaikkiin suuntiin, silloin kaikki mitä teette täyttyy Alkulähteen Energian rakkaudesta, ja näin se on täydellistä huolimatta siitä mitä se on. Muistakaa, että matkanne on kulkea kohtiin Alkulähteeseen, kohti sitä rakkautta jota me kaikki olemme. Ja antakaa kaiken muun tuolla matkalla tekemänne olla kivaa.
Me olemme Luojat, ja me rakastamme teitä erittäin paljon.”
