Avainsana-arkisto: AAWSAP

Ufologiaa tolkun ihmisille: Typerysten avaruusalus

UFO-tutkimuksen ja ufologian piireissä on välillä taipumusta kulttimaiseen ajatteluun ja yksipuoliseen asioiden käsittelyyn. Ilmiöillä on myös nurja puolensa, josta tässä artikkelissa puhutaan. Toisaalta ufologia on myös jakautunut pieniin leireihin, jotka kiistelevät keskenään. Tämä artikkeli on julkaistu, jotta ihmiset saisivat tasapainoisemman kuvan siitä mitä kulisseissa tapahtuu UFO-paljastuksen edetessä.

Kriitikot ovat esittäneet väitteitä, että David Grusch ei ole mitään muuta kuin saman TTSA/AATIP-porukan jatke, joka kertoo samoja tarinoita UFOista, niitä samoja joita CIA ja muut tiedustelupalvelut haluavat meidän kuulevan, joita käsikirjoitetaan Hollywoodissa yhteistyössä amerikkalaisen sotateollisen kompleksin kanssa. Tämä kaikki on kriitikoiden mukaan isoa bisnestä, joka ei tule johtamaan totuuteen vaan leffalipputuloihin.

Kuka tekee rahaa ufologialla?


Amerikkalaismediat ja kongressin johtajat uskovat uusia vahvistamattomia tarinoita vierailevista avaruusolennoista.

On esitetty väitteitä SEC:lle jätetyistä väärennetyistä tiedoista koskien salaliittoja levittäviä DOD-virkamiehiä, rokkari Tom DeLongea ja heidän pyörittämää firmaansa, jolla he levittivät vääriä UFO-väitteitä.

UFO-sekopäiden UFO-kulttien ja kulttimaisen käyttäytymisen, väkivallan ja netin häiriökäyttäytymisen lisääntyminen herättää uusia huolia.

 

kirjoittanut Art Levine

Jokaisen salaliittoteorian takana on yrityksille ja huijareille kultainen tilaisuus ansaita rahaa. UFOt eivät ole poikkeus. Tämä on käymässä jälleen kerran selväksi, kun entinen tiedustelupalvelun virkamies ja itseään ”ilmiantajaksi” kutsuva David Grusch tuli viime kuussa julkisuuteen uusilla hätkähdyttävillä ja yhä oudommilla väitteillä.

Suurelta osin kritiikittömän mediakohun tukemana hän on väittänyt, että hallitus on piilotellut salaista avaruusolentojen törmäysonnettomuuksien nouto-ohjelmaa; paavi antoi Yhdysvalloille vihjeen Mussolinin noutamasta UFOsta (joka on jo kauan sitten osoitettu huijaukseksi); Yhdysvaltain virkamiehet ovat löytäneet avaruusolentojen ruumiita; ja avaruusolennot ovat tappaneet ihmisiä. Gruschin kertomukset alusten talteenotosta ovat herättäneet vaatimuksia UFOja koskevien kongressikuulustelujen lisäämisestä, ja seuraava kuuleminen on tarkoitus järjestää edustajainhuoneen valvontakomission edessä 26. heinäkuuta. Odotettavissa on dokumenttielokuvia, kirjasopimus ja tuottoisia luentotarjouksia.

Edustaja Tim Burchett (R-TN), uusien UFO-kuulemisten toinen puheenjohtaja, on julistanut: ”Raamatussa on UFOja”.

Olemme olleet täällä ennenkin. Kaksi entistä puolustusministeriön virkamiestä, Luis ”Lue” Elizondo ja Christopher Mellon, tulivat muutama vuosi sitten julkisuuteen paljastaakseen sen, mitä he pitivät hallituksen salailuna UFOjen suhteen.

Nyt Securities and Exchange Commission on ilmeisesti valmis aloittamaan petostutkinnan yrityksestä, jonka perustamisessa he auttoivat vuonna 2017, To the Stars Academy of Arts and Sciences (TTSA), sen jälkeen, kun se oli pyytänyt miljoonia dollareita sijoituksia. Mahdollisen tutkinnan taustalla ovat myös skeptikon laajassa ilmiantovalituksessa esiin nostamat huolenaiheet sekä aiemmin SEC:n yritystä vastaan nostaman oikeusjutun sisältö, joka keskeytettiin vuonna 2019. (The Washington Spectator on saanut haltuunsa tähän oikeusjuttuun liittyviä asiakirjoja).

TTSA esitti lukuisia pseudotieteellisiä väitteitä sen jälkeen, kun se oli lokakuussa 2017 järjestetyssä tiedotustilaisuudessa julkistanut toimintansa, ja haki samalla 50 miljoonan dollarin sijoituksia. Niiden joukossa: johtajat lupasivat rakentaa Star Trek -tyylisen avaruusaluksen, jolla voi matkustaa ”hetkessä” kosmoksen halki. Sijoittajille osoitetuissa tarjouspyynnöissä he väittivät, että hanke perustui osittain (olemattomaan) poimuajoteknologiaan, joka oli ”takaisinmallinnettu” pudonneista UFOista löydetyistä todennäköisistä avaruusolentojen materiaaleista. Yrityksen toimitusjohtaja, Blink-182:n kitaristi Tom DeLonge, jopa julisti: ”Minulla on avaruusolentojen esineitä.”

Tällaisten kaukaa haettujen väitteiden esittäjien joukossa olivat näkyvästi nämä entiset vaikutusvaltaiset puolustusministeriön virkamiehet Elizondo ja Mellon, jotka molemmat olivat liittyneet DeLongen yhtiöön. Nämä samat henkilöt loivat pohjan vuoden 2017 lopulla alkaneelle UFO-mediamyrskylle, joulukuussa 2021 hyväksytylle uudelle puolustuslainsäädännölle ja viime huhtikuussa pidetyille senaatin kuulemisille. Nämä tapahtumat puolestaan ruokki tehokkaasti sitä julkisuuden ja kongressin kiinnostuksen kultakaivosta, joka on tervehtinyt David Gruschin väitettyjä paljastuksia.

Kaikki tämä kohu sai alun perin alkunsa New York Timesissa vuonna 2017 julkaistusta virheitä sisältävästä artikkelista, joka käsitteli Pentagonin 22 miljoonan dollarin salaista UFO-ohjelmaa. Kyseisen artikkelin olivat kirjoittaneet kaksi Timesin freelanceria, Leslie Kean ja Ralph Blumenthal, sekä Timesin henkilökuntaan kuuluva Helene Cooper. Kuten useat kriitikot ovat dokumentoineet, heidän tarinansa vääristeli ohjelman todellista laajuutta, ohjelman johtoa, itse ohjelman todellista nimeä ja vuosia, jolloin sitä rahoitettiin. Artikkelissa väitettiin myös, että ohjelma oli remontoinut Las Vegasissa sijaitsevia rakennuksia varastoidakseen ”materiaalia”, jonka väitettiin olevan peräisin ”tunnistamattomista ilmailmiöistä”.

Hiljattain, tämän vuoden kesäkuussa, nämä kaksi freelanceria, Kean ja Blumenthal, julkaisivat uuden, David Gruschin väitteisiin perustuvan tarinansa suhteellisen hämärällä UFO-myönteisellä The Debrief -verkkosivustolla sen jälkeen, kun New York Times, Washington Post ja Politico eivät julkaisseet heidän uutta, vahvistamatonta artikkeliaan. Kuten aiemmat Timesin artikkelit, myös tämä uusi Debrief-artikkeli ja Gruschin jatkohaastattelut muille tiedotusvälineille saivat osakseen skeptikkojen voimakasta kritiikkiä hänen tarinansa ilmeisistä ”punalipuista”.

Tästä vakuuttavasta kumoamisesta huolimatta UFO-pakkomielteinen kongressi ajaa hänen väitteitään kuin ”käärmettä pyssyyn”, mikä perustuu suurelta osin The Debrief -artikkeliin, joka kiillotti Gruschin uskottavuutta, On sattunut, että artikkelissa ei ollut mitään Gruschin tarinoita murhanhimoisista avaruusolennoista tai kuolleista avaruusolennoista. Leslie Kean itse myönsi myöhemmin: ”Halusimme pysyä kaukana [avaruusolentojen] ruumiista. Emme puhuneet siitä hänen kanssaan, emmekä ikinä laittaisi sellaista juttuun.”

Blumenthal ja Kean antoivat Twitterissä ja Facebookissa lähes identtisiä lausuntoja selittääkseen, miksi Post ei julkaissut artikkelia, joka voisi olla — jos se on totta — yksi historian suurimmista jutuista. Kuten Blumenthal kirjoitti Twitterissä: ”Washington Post ei välittänyt UAP-juttuamme (UFOt tunnetaan nykyään myös nimellä ”tunnistamattomat poikkeavat ilmiöt” eli UAP:t). Leslie ja minä veimme sen The Debriefiin, koska meillä oli kasvava paine julkaista se hyvin nopeasti. Post tarvitsi lisää aikaa, emmekä voineet odottaa.”

Vanity Fair kuitenkin kertoi, että Post piti artikkelia hallussaan viikkoja, koska toimittajien mielestä se ei ollut vielä valmis ja tarvitsi lisäselvityksiä. Blumenthal tarjosi lehdelle jalomman otteen. Kun Gruschin henkilöllisyys vuodettiin nettiin, kirjoittajat siirtyivät julkaisemaan nopeasti The Debriefiin. ”Jos vuotoja ei olisi ollut, asia olisi voinut olla toisin”, Blumenthal sanoi. Mutta ”ihmiset levittivät tarinoita internetissä, Dave sai häiritseviä puheluita, ja meistä tuntui, että ainoa tapa suojella häntä oli saada juttu julki.”

Ironista kyllä, kun Grusch halusi tuoda julkisuuteen UFO-väitteitään (joita hän myös esitti NewsNationissa), hän sanoi, että hänen kiinnostuksensa UFOihin heräsi ensimmäisestä New York Timesin artikkelista, jonka Kean oli kirjoittanut yhdessä Blumenthalin kanssa — tämä loi näköjään itseään vahvistavan väärän tiedon ja dokumentoimattomien väitteiden kehän.

Alkuperäisen Timesin artikkelin jälkeen on erityisen merkillepantavaa, että molempien puolueiden poliitikot ja tiedotusvälineiden vastapuolet ovat yksimielisiä asiasta. Fox News ja muutamaa artikkelia lukuun ottamatta New York Times väittävät kumpikin, että meillä on todennäköisesti vieraillut avaruusolentojen aluksia, jotka saattavat muodostaa mahdollisen uhan kansalliselle turvallisuudelle.

On toki järkevää uskoa, että jonkinlaista älyllistä elämää voi olla olemassa muualla maailmankaikkeudessa. Monille usko siihen, että kehittyneet avaruusolennot ovat vierailleet luonamme, tarjoaa lähes uskonnollisen ja samalla ”tieteellisen” mielekkyyden, kun usko perinteisiin uskontoihin katoaa. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole vielä esitetty lopullisia todisteita niiden monien erilaisten dramaattisten ja usein hyvää tarkoittavien väitteiden tueksi, joissa kaikenlaiset salaperäiset ja selittämättömät ilmiöt yhdistetään maan ulkopuoliseen alkuperään.

Tai kuten Michael Shermer, Skeptic-lehden perustaja, sanoo kaikista UFO-todisteista, joita on tarjottu 75 vuoden aikana: ”Ei mitään.

Asiaa pahensi vielä se, että Timesin vuoden 2017 artikkelissa salattiin julkisuudelta, että suuri osa Pentagonin tutkimuksesta oli itse asiassa omistettu ihmissusityyppisten olentojen ja aaveiden jahtaamiseen artikkelissa mainitun urakoitsijan omistamalla maatilalla. Kyseessä oli kiinteistömoguli Robert Bigelow, joka oli ohjelman kongressin suojelijan, silloisen senaatin enemmistöjohtajan Harry Reidin, sinnikäs UFOjen puolustaja- ja lahjoittajakaveri. Nyt Bigelow, joka ehkä aavisti uuden tilaisuuden saada lisää rahoitusta paranormaalille tutkimukselle, on Ron DeSantisin suurin lahjoittaja — 30 miljoonaa dollaria — sekä hänen vuoden 2022 kuvernöörikilpailuunsa että äskettäin käynnistettyyn presidentinvaalikampanjaansa.

Vaikutusvaltainen Timesin artikkeli, jota ei koskaan peruttu, johti uuteen liittovaltion UFOihin liittyvään lainsäädäntöön, jota vauhditti suurelta osin sen raportointi sensaatiomaisista, joskin kyseenalaisista laivaston ”UFO-videoista”, jotka näyttivät esittävän lentäviä esineitä, jotka liikkuivat selittämättömällä tavalla. Elizondo oli hankkinut nämä videot ollessaan vielä Pentagonissa; Mellon väitti myöhemmin vuotaneensa ne Timesille, oletettavasti freelancer Leslie Keanin välityksellä.

Luis Elizondo

Hämmästyttävää kyllä, Mellonin ja Elizondon yhteistoiminnallinen julkisuus- ja lobbaustyö huipentui siihen, että presidentti Biden allekirjoitti viime joulukuussa maanpuolustuslain (National Defense Authorization Act, NDAA), joka sisälsi määräyksen, jonka mukaan on tutkittava hallituksen mahdollista salailua maahansyöksyneiden avaruusolentojen ajoneuvojen ja -ruumiiden osalta.

Tämä kahden puolueen yksimielisyys syntyi osittain TTSA:n johtajien sinnikkyyden ansiosta. Vaikka DeLonge uskoo UFOjen puolestapuhujista kaikkein hulluimpiin — pahansuovat avaruusolennot kävelevät keskuudessamme — hänen energiansa ja rahansa ovat saaneet kokoon mahtavan lobbausjoukon. Hän on jälleen julkisuudessa, koska hänen rockyhtyeensä Blink-182 kokoontui uudelleen viimeisimmillä Coachella-festivaaleilla ennen maailmankiertueelle lähtöä, ja hänen musiikkia soittava videoklippinsä, joissa hänellä on yllään UFO-ystävällistä yritystään mainostava t-paita, keräsivät YouTubessa yli neljä miljoonaa katselukertaa.

Vuonna 2017 DeLongen yritys väitti, että se oli mukana Elizondon ja TTSA:n perustajan, fyysikko Hal Puthoffin johtamassa tiukassa tutkimuksessa, jossa kerättiin avaruusolentojen ”metamateriaalia”, jonka he väittivät olevan aitoa. Näiden löydösten kerrottiin olevan peräisin New Mexicon Roswellin ”avaruusolentojen” putoamispaikalta, jota on pitkään pidetty nykyaikaisen UFO-mytologian perustana, mutta jonne Yhdysvaltain ilmavoimien mukaan oli itse asiassa vuonna 1947 pudonnut vakoilupallo. Joka tapauksessa osa metamateriaalista paljastui teollisuuskuonaksi 1990-luvulla. Osa metalliromusta välitettiin sitten armeijalle osana TTSA:n kanssa vuonna 2019 tehtyä lähes miljoonan dollarin sopimusta.

Puthoffia ei ehkä tunneta suuren yleisön keskuudessa yhtä hyvin kuin muita nykyisiä UFO-vaikuttajia, mutta hän on todistamattomien yliluonnollisten ja UFO-spekulaatioiden Zelig. Entinen scientologi joka on osallistunut yli 40 vuotta kestäneeseen tuloksettomaan tutkimukseen, johti CIA:n epäonnistunutta 20 miljoonan dollarin ja 23 vuoden mittaista psyykkistä ”kaukokatselua” koskevaa hanketta. Yksi hänen testaamistaan kaukokatselijoista oli skientologi Ingo Swann, joka väitti pystyvänsä antamaan yksityiskohtaisen näkymän Marsiin ja Jupiteriin mielensä avulla. Puthoff tuki myös lusikkaa taivuttelevan ”meedion” Uri Gellerin voimia; Gellerin mielen ja materian väliset voimat kyseenalaistettiin Johnny Carson Show’ssa vuonna 1973 esitetyssä karmivassa jaksossa.

Viime vuonna DeLonge tarjosi uutta, joukkorahoitteista 30 miljoonan dollarin osakeantia To the Stars, Inc:lle, joka oli hänen vuonna 2011 perustamansa yhtiö, mutta joka oli nyt sulautunut TTSA:han. Washington Spectator on saanut haltuunsa DeLongen potentiaalisille sijoittajille lähettämiä varainkeruusähköposteja, joissa hän pyysi tukea uudelleen keksimälleen yritykselle, joka perustettaessa vuonna 2011 oli edistänyt vain hänen rockmusiikkiaan ja kirjahankkeitaan — ilman mitään ”tiedeosastoja”. Nyt se on palaamassa juurilleen ja keskittymässä pelkästään viihdeprojekteihin: ”Liity meihin, kun keksimme viihdeteollisuuden uudelleen”, hän lupasi ja jätti pois kaikki viittaukset ”tieteellisiin” hankkeisiin, jotka alun perin houkuttelivat sijoittajia vuonna 2017.

Suurin osa sijoittajista ei kuitenkaan ole nähnyt mitään näkyvää tuottoa, mikä käy osittain ilmi TTSA:n ja To the Stars, Inc:n konsolidoidusta SEC-ilmoituksesta, jonka mukaan nämä kaksi yritystä ovat tappiollisia. Ne raportoivat nimittäin yhteensä 4,7 miljoonan dollarin tappioista vuosina 2020 ja 2021.

Sijoittajat eivät voineet mitenkään saada rahojaan takaisin”, Kal Korff sanoo TTSA:sta. ”Se edellyttäisi kirjaimellisesti, että avaruusolennot tekisivät yhteistyötä, syöksyisivät maahan ja antaisivat ruumiinsa käyttöön.”

Yksi TTSA:n varhaisista sijoittajista, Ryan Mangini, 42-vuotias länsirannikolla asuva tietokoneteknikko, kommentoi toimittajalle viimeisintä varainkeruuvetoomusta: ”Minä vain nauroin. Heillä on varmaan todella vaikeaa.”

SEC on vastaanottanut tutkivan skeptikon ja tiedusteluanalyytikon Kal Korffin tekemän valituksen, jossa väitetään TTSA:n syyllistyneen harhaanjohtaviin käytäntöihin ja mahdollisesti rikolliseen petokseen. UFOja koskevat kiistat ovat jatkuneet 1940-luvulta lähtien, mutta Korffin useat kantelut — joihin liittyy tuhansia sivuja todistusaineistoa ja lukemattomia asiakirjoja — ovat ensimmäinen merkittävä yritys saattaa väitetyn UFOihin liittyvän petoksen ja tuhlauksen toteuttajat vastuuseen.

Korff on esimerkiksi jättänyt liittovaltion tarkastajien neuvostolle yleiskatsauksen, joka sisälsi väitteitä väärinkäytöksistä, jotka koskivat lähinnä puolustusministeriön, oikeusministeriön ja muutamien muiden liittovaltion virastojen alihankkijoita ja henkilökunnan jäseniä. Näissä syytöksissä väitetään, että useat urakoitsijatutkijat ovat syyllistyneet petoksiin ja veronmaksajien rahojen tuhlaamiseen paranormaalien ilmiöiden tutkimuksessa. (Korff päivitti SEC-kanteensa viime marraskuussa).

Vaikka The Washington Spectator ei ole vahvistanut kaikkia Korffin SEC:lle TTSA:ta vastaan tekemän lähes 2 000-sivuisen valituksen väitteitä, se on vahvistanut Korffin SEC:lle ja muille virastoille tekemien laajempien, tuhlausta ja petoksia koskevien valitusten pääkohdat. Hyvin dokumentoidut syytökset perustuvat sekä hänen saamiinsa sisäpiirin asiakirjoihin että avoimiin tietoihin. TTSA:n valituksen osalta DeLongen, yhtiön ja Elizondon asianajajat kiistävät kaikki väärinkäytökset, samoin kuin Mellon, kun taas muut TTSA:n johtohahmot eivät ole kommentoineet syytöksiä.

”Korruptoituneet urakoitsijat, jotka ovat huijanneet veronmaksajia vuosikymmeniä, jatkavat tätä, ja nyt meillä on pyöröovi yksityisen yrityksen ja Hollywoodin sekä politiikan ja valtion virastojen välillä”, Korff toteaa, joka ensimmäisen kerran valitti ilmiantajana SEC:lle TTSA:sta vuonna 2018. Korff on tutkiva journalisti, joka kirjoittaa nykyään Intian englanninkieliseen Daily World -lehteen, Roswellia käsittelevän uraauurtavan kirjan kirjoittaja ja pienen tutkimusorganisaation, CriticalThinkers.orgin, puheenjohtaja. Hän on työskennellyt konsultoivana analyytikkona tiedustelupalveluiden kanssa täällä ja ulkomailla terrorismin vastaisissa hankkeissa sekä Lawrence Livermoren kansallisessa laboratoriossa.

***

Sen jälkeen, kun Yhdysvalloissa oli aiemmin tänä vuonna spekuloitu kovasti outojen lentävien esineiden alasampumisista, presidentti Biden tarjosi kansakunnalle epämääräisiä vakuutteluja. Hän sanoi helmikuussa, että kolme viimeisintä alasammuttua miehittämätöntä alusta olivat ”todennäköisesti kytköksissä yksityisiin yrityksiin, virkistyskäyttöön tai tutkimukseen” — eivätkä ne liittyneet 4. helmikuuta alasammuttuun valtavaan kiinalaiseen vakoilupalloon. Muutama päivä ennen Bidenin puhetta Valkoisen talon lehdistösihteeri Karine Jean-Pierre katsoi tarpeelliseksi julistaa tiedotustilaisuudessa: ”Näissä viimeaikaisissa alasampumisissa ei ole mitään viitteitä avaruusolennoista tai Maan ulkopuolisesta toiminnasta.” (Hän oli pakotettu osittain siksi, että Yhdysvaltain ilmatilaa valvova ilmavoimien kenraali oli aiemmin kieltäytynyt sulkemasta pois avaruusolentoja.)

Jean-Pierren puolustava julistus Valkoisen talon toimittajille — jota ei aikaisempina vuosikymmeninä voitu kuvitella — kuvastaa UFO-hulluutta, joka on viime vuosina vallannut valtamediaa ja Washingtonia. Vaikutusvaltainen sanoma on toiminut: Niukka enemmistö amerikkalaisista uskoo nyt, että sotilaslentäjien havaitsemat UFOt ovat todennäköisesti todiste älykkäästä Maan ulkopuolisesta elämästä. Useimmat asiantuntijat raportoivat kuitenkin, että lentäjät ovat epäluotettavia havaitsijoita (skrollaa tämän artikkelin loppuun otsakkeeseen lentäjien luotettavuudesta).

Yleisön lisääntynyt vaatimus UFOjen paljastamisen lisäämisestä johti toukokuussa 2022 kongressin kuulemistilaisuuksiin ja Pentagonin uuden toimiston — All-domain Anomaly Resolution Office (AARO) — perustamiseen, jonka tehtäväksi annettiin UFOjen tutkiminen. Uusi toimisto julkaisi viime tammikuussa raportin, jossa todettiin yli 360 aivan uutta väitettyä havaintoa sotilashenkilöstön tekemistä UAP-havainnoista.

Nämä havainnot seurasivat aiempaa Pentagonin raporttia, jonka kongressin valtuuttama tunnistamattomien ilmailmiöiden toimikunta (UAPTF) julkaisi vuonna 2021. Tuolloin tämä paneeli oli tutkinut 144 lentävää esinettä ja todennut, että 143 niistä oli ”selittämättömiä”. Huomattavaa on, että kyseisessä vuoden 2021 raportissa ei ollut suljettu pois avaruusolentojen selitystä.

Mutta vaikka Pentagonin uusi raportti vuodelta 2023 selitti noin puolet uusista havainnoista ilmapalloiksi, sekamelskaksi tai lennokeiksi, se oli tarpeeksi epämääräinen saadakseen UFO-uskovaiset aloittamaan laajoja hyökkäyksiä meneillään olevaa ”valtavaa peittelyä” vastaan, kuten edustaja Tim Burchett (R-TN) kuvaili sitä. Burchett johtaa edustajainhuoneen valvontakomitean uutta tutkimusta Gruschin ilmiantoväitteistä, ja hän on kongressissa asiantuntijalähde selittämättömiä ilmiöitä koskevissa asiantuntijalausunnoissa. Burchett on erityisen huolissaan muukalaisista mahdollisesti aiheutuvasta turvallisuusuhasta: ”He voivat tehdä meistä hiilibriketin”, hän sanoi heinäkuun alussa. Ja todisteeksi avaruusolentojen avaruusaluksista kongressiedustaja on julistanut: ”Raamatussa on UFOja.”

Tällaiset salaliittolaiset näkemykset kirjattiin lakiin, kun presidentti Biden viime vuonna allekirjoitti National Defense Authorization Actin. Sen mukaan puolustusministeriön UFO-jahdin toimiston on tehtävä ”historiallinen tutkimus” tiedustelu- ja sotilasyhteisön osallisuudesta väitetyissä UFOissa ja niiden havainnoissa vuosikymmenten aikana.

Tutkimus alkaa vuonna 1945 tapahtuneesta oletetusta UFO-onnettomuudesta Trinityn ydinvoimalaitoksella, joka sijaitsee 210 kilometriä Los Alamosista etelään New Mexicossa. Aina klikkiotsikoita etsivä New York Times tarttui tilaisuuteen ja kysyi: ”Laskeutuivatko avaruusolennot Maahan vuonna 1945?”.

Timesin hyväuskoinen toimittaja ei puhunut yhdellekään skeptikolle tästä pienistä avaruusolennoista kertovasta tarinasta, joka perustuu ufologi Jacques Valléen keräämiin, nyt jo iäkkäiden koululaisten ”muistikuviin”. Timesin artikkelin ilmestymisen jälkeen julkisuutta kannattava tutkija D. Dean Johnson on paljastanut perusteellisesti Trinity-tapahtuman tärkeimpien ”todistajien” kehittyneen huijauksen. Johnson paljasti, että he valehtelivat lähes kaikista uraansa ja väitettyä avaruusonnettomuutta koskevista seikoista, ja osoitti, että he myös muuttivat tarinoitaan lähes 20 vuoden ajan yrittäessään tehdä rahaa pitkillä tarinoillaan.

Lainsäädäntö ja viimeaikaiset kuulemiset kongressissa ovat kuitenkin ruokkineet näkemystä, jonka mukaan avaruusolentojen ohjaamat UFOt ovat todennäköisesti vierailleet luonamme ja voivat muodostaa uhan kansalliselle turvallisuudelle. Ainakin näin ovat kertoneet yleisölle useimmat suuret tiedotusvälineet, Pentagon, kaapelitelevisio-ohjelmat, hyväuskoisia sijoittajia hyväksikäyttävät yritykset ja johtavat poliitikot Washingtonissa. (Yksi vaatimaton poikkeus: UFO-myönteinen NASA:n paneeli ilmoitti hiljattain, ettei se ole vielä nähnyt ”vakuuttavia todisteita” avaruusolentojen osallisuudesta.)

”Kongressin jäsenet työskentelevät todistetusti valehtelijoiden kanssa luodakseen vainoharhaista lainsäädäntöä, joka heijastaa ufologisia salaliittoteorioita ja fantasioita enemmän kuin todellista elämää”, huomautti skeptikko Jason Colavito vaikutusvaltaisessa blogissaan viime vuonna ja tuomitsi uuden puolustuslain varhaisen version.

Näiden ja niihin liittyvien fantastisten ajatusten räjähdysmäinen leviäminen, jota tukee valtavirran uutisointi kautta koko ideologisen kirjon, auttaa innoittamaan tiettyjä UFO-vaikuttajien seuraajia vaaralliseen ja uhkaavaan kulttimaiseen käyttäytymiseen. Näitä epätodennäköisiä uskomuksia vahvisti Tucker Carlson ennen kuin hänet pakotettiin ulos Foxilta, ja niitä edistivät muut Foxin juontajat sekä liberaalit tiedotusvälineet. Huonosti tarkistettu journalismi on auttanut legitimoimaan salaliittoteorioita, jotka puolestaan ovat innoittaneet fanatismin kulttuuria. Joissakin äärimmäisissä esimerkeissä on ollut jopa tapauksia, joissa muutamat häiriintyneet kiihkoilijat ovat ajautuneet tappamaan perheenjäseniään.

Siitä huolimatta tunnetut UFOjen puolestapuhujat, kuten entiset puolustusministeriön virkamiehet Mellon ja Elizondo, korostivat uuden UAP:n raportin merkitystä ja laajaa puolustuslakia, jonka säätämisessä he olivat mukana. ”Olen puhunut useiden uskottavien ihmisten kanssa, jotka väittävät, että Yhdysvalloilla on hallussaan todisteita avaruusolentojen teknologiasta”, Mellon julisti raportin julkistamisen jälkeen. Hän ja muut kannattajat väittivät, että nämä paljastukset olisivat tulossa pian, kiitos puolustuslain uusien ilmiantajansuojien. Sitten David Grusch astui parrasvaloihin viime kuussa ja auttoi herättämään uudelleen henkiin julkisuudessa vallitsevan vimmaisen vimmaisuuden sellaisten koskaan todistamattomien UFO-tarinoiden ympärillä, joita aiemmat epäilyttävät ”ilmiantajat”, kuten Elizondo, olivat levittäneet vuosien, jopa vuosikymmenien ajan.

***

SEC esitti vuonna 2019 muun muassa vääriä väitteitä petoksista valmistellessaan mahdollista oikeudenkäyntiä TTSA:ta ja sen virkamiehiä vastaan, josta lopulta luovuttiin. Kaikki yhtiön silloiset tärkeimmät toimijat mainittiin SEC:n luonnoksen ensimmäisellä sivulla osallisuudesta väitettyyn sijoittajapetokseen. Virasto syytti heitä ja TTSA:ta alustavissa syytöksissään ”olennaisesti vilpillisistä väitteistä, joiden tarkoituksena oli tarkoituksellisesti huijata sijoittajia, jotta nämä olisivat pakotettuja sijoittamaan TTSA:han, vaikka sen julkiset väitteet olivat valheita”, kuten otteista yhä luottamuksellisesta asiakirjasta käy ilmi.

SEC:n virkamiehet ovat kieltäytyneet kommentoimasta pyyntöjä, jotka koskivat sekä Korffin viimeisimmän yhtiötä vastaan nostaman kanteen että vuoden 2019 kieliluonnoksen tarkastelua vielä vireille panemattomassa oikeusjutussa. DeLongen ja To the Starsin (entinen TTSA) asianajaja Paul Bowles on sanonut, että SEC:n lakiluonnoksen sisältämät väitteet olivat ”perustuivat valheisiin ja olivat täysin perusteettomia”. Hänen mukaansa yhtiö on aina ”noudattanut kaikkia SEC:n, liittovaltion ja osavaltioiden lakeja ja määräyksiä”.

Alkuperäinen SEC:n tutkimus pysähtyi muutamaksi vuodeksi sen jälkeen, kun kanteen luonnos oli laadittu. Yksi syy tähän oli se, että koronavirus oli kaatanut alkuperäisen tutkinnan parissa työskennelleet keskeiset asianajajat, ja yksi heistä kuoli. Tämän lisäksi SEC:n oikeusasiamiehen, joka erosi huhtikuussa 2022, väitettiin sabotoineen satoja eri asioita koskevia tietovuotajakanteluita SEC:n tarkastusviraston ja Bloomberg Law -lehden syyskuussa julkaiseman yksityiskohtaisemman selvityksen mukaan. Nyt, kun uusi oikeusasiamies on valittu, virasto on osoittanut uutta kiinnostusta tarkastella uudelleen Korffin päivitettyjä syytöksiä TTSA:ta vastaan.

Uusi oikeusasiamies Stacey Puente otti Korffiin yhteyttä nopeasti viime vuoden lopulla. Hänen toimistonsa kannusti Korffin mukaan — ja kuten tämä toimittaja on riippumattomasti vahvistanut — häntä tekemään päivitetyn kantelun TTSA:n petossyytöksistä. Oikeusasiamiehen henkilökunta kehotti Korffia jättämään kantelunsa täytäntöönpano-osaston ilmiantajan toimistoon, jotta se voisi päättää, aloittaako se tutkimuksen. (SEC on kieltäytynyt kommentoimasta mitään toimiaan tai TTSA:han liittyviä asioita.)

Vuonna 2019 laaditussa ja sittemmin hylätyssä SEC:n kanteenluonnoksessa esitettiin myös kysymyksiä yhtiön mahdollisista osakejärjestelmistä. SEC:n julkaisematon alkuperäinen kanne sisälsi spekulaatioita siitä, että DeLonge ja hänen siskonsa olisivat saattaneet harjoittaa laitonta ”pump and dump” -osaketoimintaa.

Robert Warren, entinen IRS:n erikoisagentti, joka tarkasteli yhtiön SEC-asiakirjoja The Washington Spectatorin pyynnöstä, ehdotti, että yhtiön enimmäkseen tilintarkastamattomista talousraporteista löytyy useita mahdollisia ”punaisia lippuja”. Warren on vuosikymmeniä tutkinut petoksia ja toimii kirjanpidon professorina Radfordin yliopistossa; hän puhuu tässä omasta eikä yliopiston puolesta.

SEC:lle jätetyt TTSA-raportit paljastavat 56 miljoonan dollarin  alijäämään, joka on kertynyt vuoteen 2021 mennessä, mikä perustuu Warrenin mukaan DeLongelle ja muutamalle johtajalle maksettuihin, villisti yliarvostettuihin osakkeisiin. ”Mitä he ovat tehneet, että heidän osakkeensa on arvostettu 56 miljoonaan dollariin?” hän kysyi ja viittasi ”käteisnälkäiseen” yhtiöön, joka myös siirsi osakkeitaan sidosyritysten välillä. ”Tämä näyttää siltä, että he yrittävät rokottaa itseään veroja vastaan”, hän teoretisoi. ”Petokset rakastavat monimutkaisuutta.”

SEC:n henkilökunta kehotti Korffia tekemään asiasta erillisen valituksen verovirastolle.

TTSA:n asianajaja Bowles ei vastannut tämän toimittajan kysymyksiin yhtiön verokäytännöistä.

***

TTSA:n sijoittajat ovat suuttuneet yhä enemmän siitä, että yhtiö ei ole vastannut heidän vuosia kestäneisiin pyyntöihinsä saada tietoja vanhoista TTSA:n osakkeistaan. Tuo aiemmin mainittu, nyt tyytymätön sijoittaja Ryan Mangini oli ottanut yhteyttä vapaaehtoiseen TTSA:han ja tarjonnut 1 000 dollarin sijoitusta vuonna 2017. ”Olin hyvin innoissani siitä, että voisimme oppia muukalaisteknologiasta, jotta voisimme auttaa hyödyttämään maailmaamme ja ihmiskuntaa”, hän sanoi.

Silti hän ei vieläkään tiedä hallussaan olevien alkuperäisten TTSA:n osakkeiden todellista arvoa, vaikka hän sai viime heinäkuussa uuden ostopyynnön. Hän sanoo: ”Se ei koske vain minua — niin monet ihmiset ovat käärmeissään, ja niin monet sijoittivat paljon enemmän rahaa kuin minä.”

Yksi huolestunut sijoittaja valitti SEC:lle, ja muut sijoittajat ovat ilmaisseet epäilyksensä sosiaalisessa mediassa, kuten yksityisessä Facebook-ryhmässä. Eräs Reddit-käyttäjä kirjoitti: ”Ainoa syy ostaa osakkeita on, jos olet DeLonge-fani ja haluat antaa hänelle rahaa hänen albumeihinsa ja hänen unelmaansa NASDAQ-listatusta viihdeyhtiöstä.”

DeLongen pseudotieteellisen yrityksen, TTSA:n, epäonnistuminen edustaa niin monia lupauksia ja hypeä, jotka ovat leimanneet UFO-alaa vuosikymmenien ajan ja jotka lopulta kariutuvat. UFOista lopullisena todisteena tarjotut sumuiset videot kumotaan pian perusteellisesti; Elizondon kaltaiset ”UFO-messiaat” ennustavat avaruusolentoihin perustuvan teknologian julkaisemista tai hallituksen ”paljastuksia” UFOista — mutta jotenkin näiden lupausten täyttyminen jää aivan nurkan taakse; ja pian paljastuva salainen kätkö, jossa on pudonneita UFOja ja kuolleita avaruusolentoja, ei koskaan ilmesty.

”Sijoittajat eivät voineet mitenkään saada rahojaan takaisin”, Korff sanoo TTSA:sta. ”Se edellyttäisi kirjaimellisesti, että avaruusolennot tekisivät yhteistyötä, syöksyisivät maahan ja antaisivat ruumiinsa käyttöön.”

Elizondo ja Mellon liittyivät alun perin TTSA:han vuonna 2017, mutta jättivät yrityksen vuoden 2020 lopussa, ja heidän mukaansa suurelta osin siksi, että ”tieteellinen” tehtävä oli häviämässä viihteelle.

Mellon vastasi sähköpostitse: ”En ole enkä ole koskaan ollut TTSA:n virkailija tai työntekijä. En ollut hallituksessa, en saanut palkkaa enkä ollut vastuussa mistään yrityksen tekemistä päätöksistä. Minulla ei ole mitään syytä uskoa, että SEC tai joku muu tutkii minua.”

Hän on teknisesti oikeassa TTSA:n asemiensa suhteen, mutta Mellonia kuvailtiin yhtiön ”kansallisen turvallisuuden neuvonantajaksi”. Koska Mellon oli entinen apulaispuolustusministeri George W. Bushin ja Clintonin hallintojen aikana tiedustelusta vastaavana apulaispuolustusministerinä, Mellon antoi uskottavuutta kontakteillaan. (Hänen arvovaltansa ei ole heikentynyt edes TTSA:n avajaispressikonferenssin jälkeen vuonna 2017, jossa hän paljasti valokuvatodisteita UFOsta, joka osoittautui ilmapalloksi).

Sähköpostiviestissään Puthoff ei vastannut suoraan mihinkään oleelliseen kritiikkiin, mutta hän huomautti: ”Pandemian vuoksi [TTSA:n] rahoitus loppui, joten meidän oli vetäydyttävä suunnitellusta teknologian kehittämisohjelmastamme.” Hän toimii nyt uudistetun yrityksen johtokunnassa.

TTSA:n tarina on osoitus siitä, että monet maamme johtavista tiedotusvälineistä ja instituutioista — ja niiden johtajat — edistävät kritiikittömästi täysin todistamattomia UFO-väitteitä ja nielevät ne.

***

Kuten olemme nähneet, TTSA, jota johti aikoinaan entinen puolustusministeriön virkamies ja rokkari Tom DeLonge, joutuu SEC:n valvontaan, ja se saattaa olla häviämässä UFO-kullanhuuhdonnan, jonka luomiseen se on kontriboinut. Silti Pentagon ja sen mahtava medianäkyvyys on vaikuttanut merkittävästi meneillään olevaan UFO-villitykseen usein ristiriitaisilla ja vaikeaselkoisilla kommenteillaan lausunnoissaan, raporteissaan ja lehdistölausunnoissaan.

Pentagon ei tuolloin virallisesti tunnustanut kolmea kiistanalaista laivaston videota oletetuista UFOista, jotka Luis Elizondo ja TTSA alun perin saivat haltuunsa ja jotka Times julkaisi vuosina 2017 ja 2018. Yli kaksi vuotta Timesin juttujen jälkeen Pentagon julisti videot ”aidoiksi”. Ei ole yllättävää, että tämä kielenkäyttö vahvisti käsitystä, että avaruusolennot olivat mukana.

Sitten, kuten edellä mainittiin, Pentagon julkaisi vuonna 2021 alkuperäisen UAP-toimikunnan raportin, joka ei sulkenut pois avaruusolentoja. Mutta tuo ilmeisen epätasapainoinen havainto on äskettäin joutunut uuden tarkastelun kohteeksi sen jälkeen, kun omituinen tohtori Travis Taylor tuli julkisuuteen ilmoittaakseen, että hän itse asiassa oli toimikunnan ”johtava tutkija”. Fyysikko Taylor on itseoikeutetusti ”avaruusolentojen invaasion” asiantuntija, joka suhtautuu myönteisesti avaruusolentojen saapumiseen ja on esiintynyt säännöllisesti History Channelin ohjelmissa Secret of the Skinwalker Ranch ja Ancient Aliens.

Ei liene yllätys, että viimeisin itsestään totuudenpuhujaksi kutsuttu David Grusch oli Taylorin kollega kyseisessä UAP-toimikunnassa vuosina 2019-2021. Itse asiassa Gruschin ”ilmiantajan” tiedusteluyhteisön ylitarkastajalle tekemän valituksen ja useiden eri haastattelujen keskeisenä piirteenä on se, että UAP-toimikuntaa ja kongressia pidettiin pimennossa salaisista avaruusalusten nouto-ohjelmista.

Aiemmin tänä vuonna Jay Stratton, entinen merivoimien tiedustelupalvelun upseeri, joka johti samaa UAP-toimikuntaa, kertoi julkisuuteen oman uskonsa UFOjen todennäköiseen muukalaisperäisyyteen, ja tämä oli jälleen yksi lisä Maan ulkopuolisia tarinoita kertovien hallituksen virkamiesten huimaavaan joukkoon.

New York Postin videotoimittaja Steven Greenstreet on paljastanut Strattonin nimettömäksi Pentagonin virkailijaksi uudessa kirjassaan Skinwalkers at the Pentagon. Strattonin hahmo (jonka nimi kirjassa on Jonathan Axelrod) väittää, että häntä ja hänen perhettään ”tartutti” ja terrorisoi poltergeistin kaltainen ”liftari” ja muita olentoja, jotka seurasivat häntä kotiinsa Pohjois-Virginiassa Utahissa sijaitsevalta Skinwalker Ranchilta. (Stratton itse ei ole kiistänyt sitä, että hänet on kuvattu kirjassa nimellä ”Axelrod”.)

Skinwalkers at the Pentagon

Lisäksi tämän vuoden maaliskuussa Pentagonin uutta UAP-toimistoa johtava, näennäisen objektiivinen tutkija Sean Kirkpatrick kirjoitti yhdessä Harvardin entisen tähtitieteen laitoksen puheenjohtajan Avi Loebin kanssa tutkielman, jossa esitettiin luultavasti toistaiseksi silmiinpistävin havainto: ”Pentagonin virkailija ehdottaa, että aurinkokunnassamme lymyilevä muukalaisemoalus voisi tarkkailla meitä pienillä luotaimilla”, otsikoi Space.com, avaruuteen suuntautunut uutissivusto.

Kirkpatrick esiintyi huhtikuussa senaattori Kirsten Gillibrandin (D-N.Y.) johtaman senaatin asevoimien alakomitean edessä. On mielenkiintoista huomata, että huhtikuun 19. päivän kuulemistilaisuudessa Kirkpatrick sanoi valaehtoisesti, että hänen toimistonsa ei ole toistaiseksi löytänyt ”mitään uskottavia todisteita Maan ulkopuolisesta toiminnasta”. Tämä todistus on kuvaava esimerkki Pentagonin virkamiesten joskus ristiriitaisten lausuntojen raivostuttavasta kaavasta.

Gillibrand on senaattori Marco Rubion (R-Fla.) ohella vankka UFO-uskovainen, joka on saamassa puoluerajat ylittävää tukea UFO-tutkimuksen lisäämiselle kiinalaisten ilmapallon ja muiden alasampumisten jälkeen. Rubio puolestaan pysyy Gillibrandin vauhdissa kilpajuoksussa UFO-otsikoista. Gruschin tultua esiin kesäkuussa Rubio kertoi NewsNationille puhuneensa muiden korkea-arvoisten hallituksen virkamiesten kanssa, jotka sanovat vahvistavansa Gruschin väitteet.

Kongressi pyrkii edelleen edistämään ”tietojen paljastamista” ja rahoittamaan täysimääräisesti entistä epäuskottavampia pyrkimyksiä. Huhtikuun kuulemistilaisuudessa Gillibrand jatkoi Pentagonin virkamiesten kuulustelua siitä, miksi UAP-toimistoa ei ole rahoitettu täysimääräisesti. Yli vuoden kestäneiden neuvottelujen aikana Gillibrand tai kukaan muu kongressin jäsen ei maininnut missään vaiheessa hallituksen aiempien paranormaalien tutkimusten tuhlausta ja valheellisia ”havaintoja”.

Siitä, että UFO-melodraamaan suhtaudutaan hyvin vakavasti hallituksen korkeimmilla tasoilla, on osoituksena uusi lakiesitys, jonka Gillibrand auttoi viemään läpi senaatin tiedustelukomiteassa kesäkuun lopulla. Tämä yksimielisesti hyväksytty laki edellyttää, että kaikki julkisen ja yksityisen sektorin virkamiehet ja tiedemiehet, joilla on tietoa avaruusolentojen takaisinmallinnusohjelmista ja muista salaisista hankkeista, ilmoittautuvat seuraavien kuuden kuukauden aikana.

UFOjen puolustaminen kongressissa sai jälleen uuden sysäyksen heinäkuussa, kun senaatin enemmistöjohtaja Chuck Schumer esitti kahden puolueen yhteisen lainsäädännön (jota Gillibrand tuki), jonka tarkoituksena on tarkistaa kaikki UAP:hin liittyvät tiedot ja pakottaa poistamaan niiltä turvaluokitus ja julkaisemaan ne ajoissa. Saman lakiehdotuksen mukaan hallitus ottaisi haltuunsa myös kaikki tällä hetkellä yksityisessä hallinnassa olevat ”biologiset todisteet ei-ihmisälystä”.

”Kongressin jäsenet työskentelevät todistetusti valehtelijoiden kanssa luodakseen vainoharhaista lainsäädäntöä, joka heijastaa ufologisia salaliittoteorioita ja fantasioita enemmän kuin todellista elämää”, huomautti skeptikko Jason Colavito vaikutusvaltaisessa blogissaan viime vuonna ja tuomitsi uuden puolustuslain varhaisen version.”

Skeptinen tutkija Kal Korff pyrkii kuitenkin estämään tämän ryntäyksen kohti ”tuhlailevia” uusia etsintöjä avaruusolentojen avaruusalusten ja ruumiiden löytämiseksi. Hän on tällä viikolla jättämässä eettisiä valituksia kongressin johtavia ufopuolustajia — muun muassa senaattoreita Schumeria, Gillibrandia ja Rubiota — vastaan ja syyttää heitä veronmaksajien varojen käyttämisestä valheisiin ja myytteihin.

(Gillibrandin toimisto ei vastannut toimittajan sähköposti- ja puhelintiedusteluihin, jotka koskivat väitettyjä petoksia ja tuhlausta hallituksen aiemmissa UFO-ohjelmissa.)

Vaikka kongressi oli UFOjen jäljillä, akatemian johtohahmot ja heidän kollegansa valtion virastoissa jatkoivat omia tutkimuksiaan todistamattomista avaruusolentojen vierailuista.

Sean Kirkpatrickin laatimassa Harvardin asiakirjaluonnoksessa Pentagonin huippututkija antoi hyväksyntänsä Loebin pitkäaikaisille väitteille, joiden mukaan suuri komeetan kaltainen Oumuamua-niminen esine oli itse asiassa avaruusalus. Loebin yhdessä Kirkpatrickin kanssa kirjoittamassa paperissa, jota ei ole vielä vertaisarvioitu, spekuloidaan myös, että salaperäinen avaruusobjekti lähettää pieniä ”voikukan siemeniä” sisältäviä luotaimia.

Kansainvälisen avaruustutkimusinstituutin (International Space Science Institute, ISSI) kokoama kansainvälinen asiantuntijaryhmä kiisti nämä yleiset väitteet jo vuonna 2019 ja totesi, että tämä ensimmäinen aurinkokunnassamme nähty tähtienvälinen taivaankappale on ”luonnollista alkuperää”.

Tätä kritiikkiä korosti jälleen muutama kuukausi sitten Nature-lehdessä kaksi tähtitieteilijää, jotka totesivat, että sen outo liikkeellelähtö selittyy parhaiten sen ytimestä karkotetulla vedyllä.

Suurelta osin UFOjen ympärillä jo käynnissä olevan poliittisen, sotilaallisen ja mediamylläkän ansiosta meneillään oleva UFO-jahti sai lisää arvostusta, kun Avi Loeb tuli alalle vuonna 2021. Loebin uusi Harvardissa sijaitseva Galileo Project aikoo käyttää suuritehoisia teleskooppeja ja tekoälyohjelmistoja, joiden avulla Loeb voi mahdollisesti kaapata teräväpiirtokuvia avaruusolentojen aluksista ja suodattaa pois kuvat proosallisemmista ilmassa olevista kohteista.

Loebin väitteet uudesta tieteellisestä kurinalaisuudesta on kuitenkin horjutettu sen jälkeen, kun hän aloitti tämän hankkeen. Hän on ottanut ”tutkimusyhteistyökumppaneikseenLuis Elizondon ja joukon kiistanalaisia UFO-puolustajia (sekä ainakin yhden skeptikon).

Kannattajiin kuuluu uraauurtava mystikko ja UFO-tutkija Jacques Vallée, Loebin virallisen tutkimusryhmän ansioitunut jäsen, joka uskoo avaruusolentojen olevan ”ulottuvuuksienvälisiä olentoja” — ja joka auttoi saamaan puolustuslainsäädännön läpi, jotta hän voisi jatkaa nyt kiistettyä väitettään, jonka mukaan Yhdysvallat on jo saanut haltuunsa avaruusaluksen, jossa oli pieniä avaruusolentoja, Trinityn tapahtumapaikalla vuonna 1945. Loeb on toivottanut tervetulleeksi myös väitetyn brittiläisen huijarin Nick Popen, joka, vaikka hän on vain entinen puolustusministeriön (MoD) matalan tason virkailija, väitti johtaneensa MoD:n UFO-ohjelmaa, jota ministeriön mukaan ei ole koskaan ollut olemassa. Häntä kuitenkin kutsutaan säännöllisesti Fox Newsin ”ufoasiantuntijaksi”.

Washington Spectatorille lähettämässään sähköpostivastauksessa Pope väittää, että väitteet siitä, ettei hän ollut puolustusministeriön UFOjen huippututkija, ovat ”valheita”, jotka ovat peräisin ”internet-trolleilta”. Hän väittää — ilman mitään konkreettisia todisteita — että suurin osa 1990-luvulle asti ulottuvista MoD:n virallisista asiakirjoista, joissa hänen rooliaan kuvataan pelkkänä julkisiin kirjeisiin vastanneena virkailijana, on ”väärennetty, muokattu tai asiayhteydestä irrotettu”.

Asiakirjat ovat kuitenkin helposti esillä sellaisilla skeptisillä sivustoilla kuin NickPopeWatch.com. Esimerkiksi vuonna 1999 vastauksena ufologi James Eastonin kyselyyn, jossa hän kyseenalaisti Popen väitteen, että hän ”johti Britannian hallituksen UFO-projektia”, ministeriö vastasi, että hän työskenteli ”sihteeristössä” ja että vain pieni osa hänen hallinnollisista tehtävistään liittyi yleisön UFOja koskeviin tiedusteluihin vastaamiseen.

”Puolustusministeriö ei ole tutkinut yhtään tapausta, jossa olisi kyse avaruusolentojen sieppauksesta, viljakuvioista tai eläinten silpomisesta”, ministeriön tiedottaja kirjoitti Eastonille. Vuosien mittaan puolustusministeriö on pyrkinyt säännöllisesti lyttäämään tämän laajalti ylistetyn ”UFO-asiantuntijan” tutkimusväitteitä Popen kirjoissa ja haastatteluissa.

On todellakin yksi ministeriön kirje, jota Pope ei voi hylätä väärennöksenä: sen on kirjoittanut Nick Pope itse ufologi Philip Mantlelle, joka on johtava UFOjen kannattaja ja kirjailija: ”Emme ole tietoisia mistään todisteista, jotka tukisivat Maan ulkopuolisen elämän olemassaoloa”, Pope kirjoitti. Hän on kuitenkin niin kritiikittömästi julkisuudessa MoD:n entisenä UFO-tutkinnan johtajana, että hän on ilmeisesti huijannut jopa Britannian kansallisarkistoa, joka pyysi häntä promoamaan salassa pidettävien UFO-tiedostojensa julkaisemista.

Vaikka Popen usein mainostetut pätevyydet kyseenalaistetaan yhä useammin, media ja tosiuskovaiset kiinnittävät häneen yhä huomiota. Pope on esimerkiksi yksi neljästä pääpuhujasta Ancient Aliens Live -kiertueella, joka edistää teoriaa, jonka mukaan avaruusolennot ovat vierailleet maapallolla miljoonien vuosien ajan. Yhdeksänkymmenen minuutin mittainen ”live-elämys” on tarkoitus järjestää ainakin kymmenessä osavaltiossa syksyllä, ja lippujen normaalihinta on jopa 100 dollaria.

Kiista Popen roolista valtiolla voi hyvinkin päätyä oikeuteen. Korff teki kesäkuun lopussa useita valituksia paikallisille lainvalvontaviranomaisille Popea vastaan Arizonassa ja Kaliforniassa, jossa Pope asuu, muun muassa väitetyistä rikoksista, kuten ”kuluttajapetoksista”. Hän aikoo myös tehdä tässä kuussa valituksia SEC:lle suuria kaapeliverkkoja vastaan, jotka ovat esittäneet Popea ja mainostaneet tämän väitetysti vilpillisiä Britannian hallituksen todistuksia huippututkimuksena. Toimittaja kävi sähköpostitse läpi uudet syytökset Popen kanssa, joka kiisti jälleen kaikki syytteet. (Lisää tästä keskustelusta täällä.)

Loeb unohti tällaiset huolenaiheet neuvonantajiaan kohtaan ja ihailee erityisesti entisten hallituksen virkamiesten asiantuntemusta, jota he tuovat hänen hankkeeseensa. ”He ovat miettineet näitä aiheita ja heillä on runsaasti kokemusta. Kun tieteellinen todistusaineisto on tarpeeksi hyvä, heidän tulkinnoistaan tulee tärkeitä”, hän sanoo. Ja nyt hän liittyy uudestaan UFO-rahoituksen ryntäykseen ja vääntää Carl Saganin lentävän lauseen omaan muotoonsa julistamalla: ”Poikkeukselliset todisteet vaativat poikkeuksellista rahoitusta.”

Itse asiassa hän etsii uusia tapoja hankkia UFO-dollareita, ja kaikki tämä yleisen edun nimissä: hän on ollut mukana perustamassa uutta Copernicus Space Corporation -yhtiötä, jonka tavoitteena on rakentaa pieniä tekoälyyn perustuvia ”droneparvia”, jotka pystyvät seuraamaan yläpuolellamme olevia kohteita — mahdollisesti UFOja — taivaalla. Hänen ”visionääristen” tieteellisten neuvonantajiensa joukossa on Stanfordin yliopiston immunologi ja aloitteleva ufoilija Garry Nolan, joka on lainannut akateemisia todistuksiaan erilaisille UFO-paljastuskampanjoille ja -hankkeille, mukaan luettuna häpeään joutuneen australialaisen toimittajan Ross Coulthartin dokumenttielokuva lopullisista todisteista avaruusolentojen teknologiasta. Viimeksi Coulthart haastatteli David Gruschia NewsNationille.

Mihin toimiin liittovaltion virkamiehet lopulta ryhtyvätkin TTSA:ta tai muita väitettyjä huijareita vastaan, kongressin, Pentagonin, joidenkin vaikutusvaltaisten tiedemiesten ja tiedotusvälineiden viime aikoina antama uskottavuus UFOille ruokkii myös fanaattisuutta sekä New Age -liikkeissä että äärioikeistossa. Kultit mainostavat QAnon-tyylistä ”tapahtumaa”, joka ennustaa avaruusolentojen ”paljastumista” ja joukkopidätyksiä, ja Donald Trump on nyt antanut sille vastakaikua, kertoo arvostettu New America Foundationin disinformaatiotutkija ja Washington Spectatorin kolumnisti Dave Troy.

Samaan aikaan skeptikot kohtaavat kasvavia uhkia UFO-fanaatikkojen taholta, sillä rajoittamattomat tiedotusvälineet ja itsekkäät julkisuuden henkilöt ovat hyödyntäneet UFO-kertomuksia, jotka auttavat ruokkimaan hallituksen vastaista vainoharhaisuutta. Esimerkiksi demokraattien presidenttiehdokas Robert F. Kennedy Jr. on tarttunut rokotevastaisen salaliittoliikkeen syleilyä pidemmälle ja noussut UFOjen kelkkaan lupaamalla ”ensimmäisenä päivänä” avata kaikki ”avaruusolento- ja UFO-tiedot”.

Kuten muidenkin aikoinaan liian kaukaa haetuilta vaikuttaneiden salaliittojen, kuten QAnonin, ”Stop the Steal” -porukan ja rokotevastaisen liikkeen, kohdalla, rajoittamattomat sosiaalisen median algoritmit yhdistettyinä valtavirran tiedotusvälineiden uutisointiin voivat radikalisoida miljoonia ihmisiä ja saada jotkut kääntymään väkivaltaan.

UFO-salaliittoteorioiden edistämisessä Foxille on lisäviehätyksenä se, että avaruusolennot eivät voi toimia haastemiehinä oikeudessa. Niinpä samana päivänä, kun Tucker Carlson erotettiin, silloinen 19.00-juontaja Jesse Watters kysyi: ”Voisivatko UFOt olla Teksasin lehmien silpomisten takana?” — ja jätti huomiotta, että tällaiset silpomiset on kumottu 50 vuoden ajan luonnollisilla selityksillä.

Vaikka useat nykyaikaiset salaliittoteoriat, kuten rokotevastaisuusliike, saavat vaikutteita niin edistysmielisiltä ja New Age -liikkeiltä kuin oikeistolta, UFO-salaliittouskomus näyttää olevan ainoa, jota ruokkii Fox Newsin lisäksi myös liberaalien poliittisten ja medialaitosten tukipilarit, kuten New York Times.

Esimerkiksi eräässä toisessa Timesissa julkaisemassaan artikkelissa Blumenthal ja Kean viittasivat siihen, että Pentagonin yhä käynnissä oleva salainen UFO-ohjelma tutki mahdollisia Maan ulkopuolisia materiaaleja. Vahvistukseksi toimittajat siteerasivat laitapuolen astrofyysikkoa Eric Davisia, Pentagonin alihankkijaa ja Hal Puthoffin (yksi TTSA:n perustajista) liittolaista.

Davis kertoi Blumenthalille ja Keanille pitäneensä Pentagonille ja senaatin asevoimien komitealle salaisia briiffauksia, joissa käsiteltiin ”avaruusajoneuvojen, joita ei ole tehty tällä planeetalla” noutamista. Kuten tunnettu skeptikko Robert Sheaffer on ehdottanut, ”Davis olisi yhtä hyvin voinut kertoa heille pääsiäispupusta ja hammaskeijusta, joista hänellä on yhtä paljon todisteita — ei yhtään.”

On huolestuttavaa, että toimittajat eivät antaneet Davisin taustasta olennaisia yksityiskohtia ja asiayhteyttä. Tämä laiminlyönti on ilmeisesti johdonmukainen heidän tapansa jättää pois tiedot, jotka voisivat heikentää heidän avainlähteitään. Davis esimerkiksi väitti, että ”poltergeistajoi häntä takaa Skinwalker Ranchilta, ja useissa ”tieteellisissä” artikkeleissa hän edisti käsityksiä madonreikien kautta tapahtuvasta aikamatkustuksesta, joista yhtä rahoitti Pentagonin 22 miljoonan dollarin ohjelma paranormaalia tutkimusta varten. Hän on viime aikoina toimittanut tietoja David Gruschille, joka on toistanut joitakin Davisin aiempia väitteitä avaruusalusten palauttamisesta.

Yhtä huolestuttavaa on se, että UFO-salaliittoväitteiden valtavirtaistuminen antaa mahdollisuuden entistäkin kummallisemmille tarinoille ja hurjille huijauksille. Esimerkiksi Gruschin uutisoinnin jälkeen voidaan ottaa huomioon tohtori Steven Greerin, entisen ensiapupoliklinikan lääkärin, julkisuuskampanja. Hän on vakavasti otettavalta vaikuttava ”UFO-paljastuksen” puolestapuhuja, joka ei ole vuosikymmeniin koskaan esittänyt todennettavissa olevia todisteita, mutta on rahoittanut valtavia summia dokumenttielokuvia varten (mukaan lukien yksi, jossa muumioitunut sikiö esitetään kuolleena avaruusolentona); hän on valheellisesti väittänyt, että hän on henkilökohtaisesti tiedottanut — toisin kuin lähettänyt pyytämättömiä asiakirjoja — jokaiselle amerikkalaiselle presidentille Reaganista lähtien UFOihin liittyvistä asioista; ja hän veloittaa seuraajiltaan jopa 5 000 dollarin suuruisia ”lukukausimaksuja”, jotta he voivat ottaa yhteyttä avaruusolentoihin ”tutkimusmatkoilla”.

Greer kävi 12. kesäkuuta National Press Clubissa julistamassa räjähtäviä löydöksiään: hän ”raportoi” 700 yhä nimettömänä pysyttelevän ilmiantajan perusteella, jotka hänen mukaansa pelkäävät liikaa julkisuutta, että hallituksella on noin 150 salaista avaruusolentojen maanalaista tukikohtaa, joita hallitus peittelee — ja jotka ovat piilossa Yhdysvaltain presidentiltä.

UFOjen ympärillä vallitseva kulttimainen hulluus voi myrkyttää haavoittuvia ihmisiä, ja se johti erään #UFOTwitterissä aktiivisen hullun uskovaisen kaninkoloon: hänen olemassa olevaa vainoharhaista skitsofreniaansa vahvistivat ilmeisesti UFO-vaikuttajien villit väitteet, joiden kanssa hän oli yhteydessä Twitterissä, mikä johti lopulta siihen, että hän puukotti isäänsä 110 kertaa. Hän alkoi uskoa, että hänen isänsä oli Antikristus, samalla kun hän vetosi sekä ”Ashtar Command” -myyttiin että seuraamaansa merkittävään UFO-”kokijaan” Christopher Blesdoe Sr:iin, joka väitti olleensa yhteydessä enkeliolentoihin. (Kaukana siitä, että Blesdoe olisi joku eristäytynyt sekopää, hän on kirjoittanut hyvin vastaanotetun uuden kirjan UFO of God, jonka esipuheen on kirjoittanut Jim Semivan, entinen CIA-operatiivi, joka oli mukana perustamassa TTSA:ta ja on edelleen nykyisen yhtiön varatoimitusjohtaja.)

Samoin brittiläisen David Icken ajama outo teoria avaruusolentojen risteytymisestä pahojen ”liskoihmisten” luomiseksi oli keskeinen uskomus kalifornialaiselle surffikaupan omistajalle Matthew Colemanille, joka tappoi kaksi lastaan vuonna 2021, koska hän uskoi, että nämä olivat perineet äitinsä reptiliaani-DNA:n.

Kaikki eivät anna näiden haitallisten mytologioiden luojille ja sanansaattajille vapaita käsiä. Skeptikko Steven Cambian, joka isännöi Truthseekers-videopodcastia, joka on esitellyt näitä murhatapauksia, kysyy: ”Jos ihmiset syöttävät yleisölle enimmäkseen valheellisia tarinoita, onko heillä vastuu?”

***

Kävi ilmi, että TTSA ei ainoastaan hyödyntänyt UFOihin liittyvää hypeä — yhtiö myös työskenteli sen synnyttämiseksi.

New York Times auttoi käynnistämään uuden UFO-hulluuden yli viisi vuotta sitten pomminomaisella raportillaan 22 miljoonan dollarin salaisesta UFO-tutkimusohjelmasta. Timesin artikkeli oli osa sarjaa, joka julkaistiin ensimmäisen kerran joulukuussa 2017 ja jossa esiteltiin salaperäisiä ”lejeerinkejä” ja kolme merivoimien videota, joiden väitetään esittävän UFOja, mukaan lukien yksi ”Tic Tacin” muotoinen esine. TTSA sai kaikki kolme videota ensimmäisenä haltuunsa Elizondon ja Mellonin kautta.

Mick West

Myöhemmin videot kumottiin perusteellisesti. Visuaalinen asiantuntija ja tunnettu skeptikko Mick West on vuosien ajan tarjonnut järkeviä visuaalisia selityksiä pyörivistä kameroista ja muista visuaalisista efekteistä kaikille kolmelle Timesissa esitetylle videolle — selityksiä, jotka Pentagon on lopulta hyväksynyt useimpien julkaisemiensa sotilasvideoiden osalta. Westin mukaan Tic-Tac oli todennäköisemmin kaukana oleva suihkukone.

FLIR Tic-Tac Navy video screenshot

TTSA:n kerrotaan luovuttaneen nämä videot Timesille Leslie Keanin kautta, toimittajan, joka on pitkään edistänyt UFO-teorioita lehdistössä, lobannut UFOjen avoimuuden puolesta ja ollut väleissä TTSA:n kanssa.

New Yorkerin mukaan Kean tapasi lokakuussa 2017 Pentagonin entisen virkamiehen Mellonin sekä Puthoffin ja Elizondon Pentagonin lähellä sijaitsevan hienostohotellin baarissa luottamuksellisen tiedotustilaisuuden merkeissä hallituksen UFO-ohjelmasta. Jälkikäteen tarkasteltuna tämä hienovarainen kohtaaminen johti UFO-manian valtavirtaistumiseen amerikkalaisen institutionaalisen elämän korkeimmilla tasoilla kongressista ja Pentagonista eliittimediaan ja akatemiaan. Ei ole mikään yllätys, että kaiken tämän lähes hysterian myötä UFO-fanaatikkojen yhä kiihkeämmät salaliitto-uskomukset ja -käyttäytyminen ovat lisääntyneet.

Nykyinen UFO-pakkomielle juontaa juurensa Lue Elizondoon, joka Pentagonin työntekijänä pyysi harhaanjohtavasti kolme laivaston UFO-videota vain sisäiseen käyttöön. Sitten Christopher Mellon vuoti ne TTSA:lle, kun he molemmat liittyivät yhtiöön — ja lopulta New York Timesille.

Kean oli yksi harvoista kannustajista, jotka siunasivat TTSA:ta julkisuudella, kun se lanseerattiin lokakuussa 2017, mukaan lukien HuffPostissa julkaistu juttu TTSA:n mahdollisesta ”maailmaa muuttavasta teknologiasta” — joka julkaistiin päivää ennen DeLongen TTSA-julkistusta.

Jo ennen kaikkea vuoden 2017 UFO-pöhinää Kean kehui HuffPostissa ja UFO-konferensseissa parhaaksi UFO-todistukseksi Chilen hallituksen virkamiesten julkaisemaa UFO-videota, joka osoittautui liian lähellä kameran linssiä pörrääväksi kärpäseksi. Kean väittää, että Chilen kärpäs-UFOna pidetty tapaus on yhä ratkaisematta, ja viittaa ristiriitaisiin kuva-analyyseihin.

Tämän toimittajan haastattelussa hän kieltäytyi vastaamasta kysymyksiin mahdollisesta puolueellisuudesta Timesin raportoinnissa. Hän julistaa koko uransa ajan: ”Olen aina yrittänyt tuoda esiin uskottavaa tietoa julkaisemalla juttuja. Kyse on faktoista, ei mielipiteistä”.

Keanin vuoden 2017 Times-artikkelista jätettiin pois tiedot Pentagonin 22 miljoonan dollarin ohjelman tärkeimmästä painopisteestä: ihmissusien, poltergeistien ja muiden outojen olentojen tutkimisesta Utahissa sijaitsevalla maatilalla. Tämä tutkimus paljastettiin kokonaisuudessaan vuonna 2021 julkaistussa kirjassa Skinwalkers at the Pentagon, jonka ovat kirjoittaneet hankkeen tutkimusjohtaja Colm Kelleher ja Pentagonin ohjelmapäällikkö James Lacatski puolustustiedustelupalvelusta (DIA). Tutkiessaan raportteja ”Isojalka-olennoista” ja ”poltergeist-ilmiöistä” kirjoittajat väittivät löytäneensä ”pienen dinosauruksen ja ison majavan kummajaishybridin”, joka oli 150-kiloisen sian kokoinen, sekä seitsemän jalkaa pitkän ”suden kaltaisen olennon . . . joka seisoi kahdella jalalla”.

Tuo yliluonnollinen metsästys suoritettiin pääasiassa Utahissa sijaitsevalla Skinwalker Ranchilla. Sen omisti Robert Bigelow, Pentagonin urakoitsija ja Harry Reidin läheinen ystävä. Senaattori oli järjestänyt salaisen 22 miljoonan dollarin Pentagon-ohjelman, jota rahoitettiin vuosina 2008-2010. Hankkeen johtava tutkija Kelleher sanoo, että tuon ohjelman pitäisi toimia ”mallina” tulevalle tutkimukselle. Itse asiassa se näytti tuottavan vain 38 spekulatiivista ”tutkimus”-julkaisua sellaisista marginaalisista aiheista kuin ”näkymättömyysverhoutuminen” — ja joitakin vahvistamattomia ”havaintoja”. Jopa Kelleher myönsi toisessa yhdessä kirjoittamassaan kirjassa Hunt for the Skinwalker, että tila ei ollut tuottanut vankkoja todisteita vuosikymmeniin.

Hunt for the Skinwalker

Ronald Pandolfi, CIA:n tiede- ja teknologiaosaston tutkija ja vaikutusvaltainen UFO- ja paranormaalien ilmiöiden tutkimuksen tarkkailija vuosikymmenien ajan, on kutsunut Pentagonin rahoittamaa UFO-tutkimusta ”teknokameraksi”, kuten Kal Korffin saamista tuntikausia kestäneistä äänitallenteista käy ilmi osana asiaan liittymätöntä oikeusjuttua. Pandolfi ja CIA ovat kieltäytyneet kommentoimasta asiaa.

Olipa Skinwalker Ranchilla mitä kummallisuuksia tahansa, Leslie Kean on myöntänyt tietävänsä Pentagonin ohjelman oudosta laajuudesta, mutta päätti olla paljastamatta sitä. ”Näkökulma, jonka otin raportoinnissani, oli yrittää saada aiheelle uskottavuutta”, hän julisti Showtimen dokumentissa U.F.O. Kuten Kean kertoi toimittajalle: ”Tieto on kerrottava vaiheittain. Ihmisten on totuttauduttava tähän pikkuhiljaa.”

UFO-uutisointi on selvästi hyödyttänyt Timesin tulosta, sillä alkuperäiset joulukuun 2017 jutut keräsivät ainakin arviolta miljardi katselukertaa maailmanlaajuisen uutisoinnin ansiosta. ”New York Timesin tahallisesti harhaanjohtava AATIP Pentagon UFO-juttu auttoi ansaitsemaan ennennäkemätöntä maailmanlaajuista näkyvyyttä ja paljon kaivattuja tuloja New York Timesille seuraavaksi kahdeksi vuodeksi”, Korff sanoo. Ralph Blumenthal, useiden Timesin UFO-juttujen toinen kirjoittaja, kehuskeli Keanin kanssa tehdyssä yhteisessä haastattelussa: ”Nuo [laivaston] videot ovat edelleen katsotuimpia, eniten sähköpostitse lähetettyjä ja Facebookissa eniten käytettyjä kuvia, joita Times on koskaan julkaissut”. Yleisön halu nähdä nuo kuvat on loputon.”

Suuret tiedotusvälineet eivät ole ainoastaan hyödyntäneet UFO-viehätystä, vaan myös paljon julkisuutta saanut entinen puolustusministeriön virkamies Lue Elizondo näyttää menestyneen. Hänestä tuli läpimurtotähti History Channelin Unidentified-sarjassa, jota esitettiin kaksi kautta. Hän ja Kean ovat saaneet kirjasopimuksia, HBO:n elämäkertaelokuvan ja uuden National Geographicin sarjan, jossa heitä molempia pidetään ristiretkeläisinä totuudenpuhujina.

Elizondon uskottavuus on kuitenkin kyseenalainen. Sen lisäksi, että Elizondon ansioluettelo herättää huolta (skrollaa tämän artikkelin alareunaan Elizondon ansioluetteloa käsittelevän otsakkeen kohdalla), hänen entinen yhteistyökumppaninsa Jeremy McGowan, joka oli mukana keskeytetyssä dokumenttielokuvassa, on paljastanut Elizondon väitetyt valheet useissa asioissa.

Eniten häntä kuitenkin suututti Elizondon yritys manipuloida häntä väittämällä, että hänellä oli ”kaukokatseluvoimia”, jotka ennustivat nimeltä mainitsemattoman henkilökohtaisen katastrofin, joka kohtasi McGowanin muutaman vuoden päästä tulevaisuudessa. ”Se oli aivoraiskausta”, hän on sanonut ja samalla kertonut minulle: ”Se oli kulttimaista käytöstä”.

Sillä välin Elizondosta on tullut salamanisku vaaralliselle uudelle raivolle, joka on vallannut joitakin salaliittoihin suuntautuneita UFO-uskovaisia ja -vaikuttajia, jotka vaativat hallitukselta ”paljastusta nyt” sen väitetyistä kohtaamisista avaruusolentojen kanssa. Tätä raivoa ruokkivat myös lähetystoimittaja George Knapp ja elokuvantekijä Jeremy Corbell, jonka Netflix-elokuvassa esiteltiin huijari-”tiedemies” Bob Lazaria, ja he väittävät, että hallituksella on elävä avaruusolento ja maahan syöksyneitä ajoneuvoja, joista se ei ole kertonut meille.

Kaikki tämä lisää raivoa, jota eräät UFO-fanaatikot lietsovat ja vaativat tietoja palavin sanankääntein. Videoilla, joissa julistetaan ”Anna ruumiiden osua lattiaan” (sittemmin poistettu) ja ”Potkaise ovi maahan”, Corbell pyrkii lietsomaan tosiuskovaisia väkivaltaisella retoriikalla. Jopa eräät aiemmin mainitun NASA:n paneelin huippututkijat ja Pentagonin UFO-tutkimusviraston päällikkö Sean Kirkpatrick valittivat toukokuussa, että heihin kohdistuu häirintää, joka muistuttaa niitä rumia hyökkäyksiä ja uhkauksia, joita nettiskeptikot jo kohtaavat.

”Rinnakkaistapauksessa on kyse Pizzagatesta”, sanoi Damé Lackaff, joka isännöi skeptistä Area 503 YouTube -podcastia ja käyttää taiteilijanimeä ”Manny”. Lackaff teki kriittisen dokumentin Lue Elizondosta, ja sekä hän että hänen tyttöystävänsä joutuivat kohtaamaan doxxingia ja uhkauksia raivoisilta Elizondo-mielisiltä faneilta ja podcasteilta sen jälkeen, kun Lue oli lähettänyt ei-niin-verhotun viestin: ”Karmalla on taipumus maksaa takaisin”.

”Kauanko kestää, ennen kuin joku Luen seuraajista ampuu jonkun?” Lackaff kysyy. (Elizondon asianajaja Danny Sheehan kertoi toimittajalle, ettei hän itse ollut tietoinen näistä hyökkäyksistä, mutta ei kumonnut väitteitä.)

Muun muassa Kal Korff on yrittänyt pysäyttää UFO-tutkimuksen harhaisen harjoittamisen ja siihen käytettävät menot. Mutta hän toivoo, että hänen laajamittaiset valituksensa, jotka hän on tehnyt ylitarkastajille ja lainvalvontaviranomaisille, saattaisivat vihdoin tuoda vastuuvelvollisuuden. Tämä on osa laajempaa suunnitelmaa, jota hän kutsuu nimellä ”Operaatio Pandoran lipas” ja jonka tarkoituksena on paljastaa ja saattaa oikeuden eteen useita korkean profiilin väitettyjä paranormaaleja huijareita. ”Kuluttajapetos on rikos”, sanoo Korff, joka myös kehittää todisteita paikallisille ja osavaltioiden syyttäjille. Lisäksi hän ostaa osakkeita yrityksistä, jotka omistavat Lue Elizondon kirjojen kustantajan William Morrow’n ja johtavan UFO-propagandaverkoston History Channelin, tarkoituksenaan tehdä petosilmoituksia niitä vastaan.

Hän on edelleen huolissaan siitä, että tiedotusvälineet esittävät Elizondon kaltaisia UFO-promoottoreita jaloina ilmiantajina: ”Amerikan kansaa ei ainoastaan johdeta tahallisesti harhaan, vaan veronmaksajien dollareita tuhlataan.”

Korff pilkkaa sitä, mitä hän kutsuu ”ufoliittisuudeksi”, joka yhä loukkaa hallitusta ja mediaa, ja väittää: ”Tässä on kyse paljon suuremmasta aiheesta kuin avaruusolennoista: kyse on salaliittohöpinöistä, jotka tuhoavat Amerikkaa.”

###

Tulisiko pilotteihin luottaa UFOjen havaitsijoina?

Monet UFO-puolustajat viittaavat usein lentäjähavaintoihin tukeakseen väitteitään. Kaupallisten ja sotilaslentäjien havainnot ovat kuitenkin tunnetusti epäluotettavia, kuten arvostettu uraauurtava UFO-tutkija J. Allen Hynek Northwesternin yliopistosta totesi vuonna 1977 julkaistussa arvovaltaisessa Hynekin UFO-raportissaan.

Hynek havaitsi, että lentäjillä oli paljon enemmän ”virheellisiä käsityksiä” kuin siviileillä keskimäärin: lähes yhdeksänkymmentä prosenttia. Leslie Kean tukeutui vahvasti heidän näkemyksiinsä vaikutusvaltaisessa kirjassaan UFOs (2010): Generals, Pilots and Government Officials Go On The Record.

Sitä vastoin entinen astronautti Scott Kelley, joka kannatti UAP:iden tutkimista ja oli 31. toukokuuta 2023 pidetyn NASA:n julkisen paneelin jäsen (johon viitataan tässä artikkelissa), kertoi kyseisessä kokouksessa, kuinka helppoa oli tehdä visuaalisia virheitä. Esimerkiksi lentäessään F-14-hävittäjällä hän kääntyi takaisin nähdäkseen tutkaoperaattorinsa mielestä todennäköisen UFOn, mutta huomasi, että se olikin Bart Simpson -ilmapallo.

Kuten Space.com kertoi paneelin jälkeen julkaistussa jatkoartikkelissa: Kelly sanoi, että viime vuosina tiedotusvälineissä suosituksi tulleet UAP-havaintoihin liittyvät poikkeukselliset väitteet…… johtuvat suurelta osin siitä, että kun lentää veden yllä tai avaruudessa, kohteiden nopeutta ja kokoa voi olla vaikea arvioida vertailupisteiden puuttuessa.

”Jos näet jotain, jonka tiedät olevan lentokone, ja tiedät yleensä, kuinka suuria lentokoneet ovat, voit kertoa suhteellisen etäisyyden”, Kelly sanoi. ”Mutta kun sinulla ei ole mitään vertailukohtia, olipa kyseessä sitten avaruus tai lentäminen veden yllä, se on todella ympäristö, joka on altis optisille harhoille.” Kelly lisäsi, että vääränlaiset havainnot eivät koske vain ihmisen silmämunia, vaan myös monilla hävittäjissä ja muissa lentokoneissa olevilla antureilla on samoja ongelmia.

Kuka on Luis “Lue” Elizondo ja mikä oli hänen todellinen roolinsa Pentagonissa?

Vahvistamattomien ja todistamattomien väitteiden kyllästämässä maisemassa on myös ollut vaikea saada selville tosiasioita useiden suorasukaisempien UFOjen kannattajien elämäkerroista. Useimmat toimittajat ovat mainostaneet Lue Elizondoa Pentagonin UFO-tutkimusohjelman entisenä johtajana. Elizondon väitettä AATIP (Advanced Aerial Threat Identification Program) -nimisen salaisen ohjelman johtajana toimimisesta ei kuitenkaan ole koskaan vahvistettu, kuten The Intercept kertoi ensimmäisenä vuonna 2019. Kriitikot kuitenkin huomauttavat, että tätä Elizondon väitettä, jonka Times julkaisi ensimmäisen kerran vuonna 2017, on toistettu loputtomasti uutistoimituksissa, jotka ovat kritiikittömästi lainanneet alkuperäistä juttua ”leikkaa ja liitä -journalismin” avulla, mikä on epätavallisen yleistä UFO-alan uutisoinnissa.

Asioiden mutkistamiseksi Timesin vuoden 2017 artikkelissa sekoitettiin virheellisesti AATIP (joka todellisuudessa oli pientä, epävirallista ja rahoittamatonta ”toimintaa”) AAWSAP-ohjelmaan (Advanced Aerospace Weapon Systems Application Program), joka oli todellinen 22 miljoonan dollarin Pentagon-ohjelma, jota johti Pengagonin James Lacatski, puolustustiedustelupalvelun (Defense Intelligence Agency, DIA) virkailija; jälkimmäisen ohjelman todellinen nimi ja laajuus oli tiedossa vasta toukokuussa 2018.

Tähän päivään asti ohjelman tarkka nimi, sen päivämäärät ja toiminnot sekä se, mikä ja milloin Elizondon tarkka rooli oli hallituksen UFOjen tutkimisessa, jos sellaista oli, on muuttunut Pentagonin ja erityisesti Elizondon eri kertomusten mukaan. Itse asiassa, kuten UFO-tutkija John Greenewaldin haltuunsa saamasta uudesta puolustusministeriön sisäisten muistioiden arkistosta käy ilmi, jopa Elizondon välittömät esimiehet Pentagonissa olivat hämmentyneitä sen jälkeen, kun Timesin vuoden 2017 juttu tuli julki, hänen väitteistään, että hän johti AATIP:n UFO-ohjelmaa.

Garry Reid, silloinen USDI:n puolustusministeriön tiedustelupalvelun johtaja, kirjoitti muistiossaan, että Elizondo oli ”suurentanut rooliaan” ja ”parhaan tietämykseni mukaan hänellä ei ollut mitään AATIP:hen liittyviä työtehtäviä”. (Ilmeisesti AAWSAP oli niin yliluonnollinen matopurkki, ettei ohjelmaa edes sisäisesti kutsuttu sen oikealla nimellä.) Reidin muistiossa sanottiin myös, että Elizondo väitti, että hänelle oli useiden vuosien ajan annettu tehtäväksi supersalainen UFOja koskeva projekti (ks. 4. sivu) suoraan puolustusministeri James Mattisille, ja että ”kenellekään USDI:ssä ei ollut myönnetty lupaa tähän ohjelmaan, eikä hän halunnut keskustella siitä enempää”. Reid totesi: ”Keskustelin hänen väitteistään korkeiden virkamiesten kanssa, jotka todennäköisesti olisivat tienneet tällaisesta järjestelystä, mutta en pystynyt perustelemaan niitä.”

Kun uudet paljastukset AAWSAP:sta tulivat julki vuonna 2018, Elizondo sanoi ensin, ettei hänellä ollut mitään roolia AAWSAP:ssa, mutta myöhemmin hän alkoi väittää, että hänellä oli myös AAWSAP:ssa useita johtotehtäviä. Ohjelman todelliset johtajat ovat kiistäneet nämä väitteet ja ilmoittaneet, ettei hän ole koskaan työskennellyt siellä. Kuten eräs entinen Pentagonin virkamies, joka tuntee AAWSAP-ohjelman, kertoi suorasukaisesti tälle toimittajalle: ”Lue Elizondolla ei ollut mitään roolia AAWSAP-ohjelmassa.”

Elizondon asianajaja Danny Sheehan, joka uskoo vahvasti UFOihin, vaati, että Elizondolla oli kaikki väittämänsä työpaikat, kun taas Elizondo pilkkasi kritiikkiä ”valikoivaksi”.

 

Artikkelin julkaissut Washington Spectator

NSA:n Cash-Landrum UFO-asiakirja

Yhdysvaltain hallituksen UFO-asiakirjat ovat harvinaisia vuoden 1969 jälkeisistä tapahtumista. CIA:n ylläpitämästä tiedostokokoelmasta löydettiin äskettäin yksi, muistiinpanot Cash-Landrumin ufotutkimuksesta, josta keskusteltiin salaisessa kaukokatseluvakoiluohjelmassa.

Ennen asiakirjan tutkimista tutustutaan siihen osallistuneisiin henkilöihin ja virastoihin. Vuonna 2014 ilmestyneen The Invisible College -teoksen esipuheessa Jacques Vallee puhui ryhmästä, joka muodostettiin sivutuotteena hänen ja tohtori J. Allen Hynekin UFO-tutkimuksista 1960-luvun alussa:

”…pieni joukko omistautuneita tutkijoita… alkoi vaihtaa tietoja ja analyysejä säännöllisesti….. Tohtori Hynek kutsui tätä epävirallista verkostoa ”Näkymättömäksi kollegioksi”… Myöhempinä vuosina tämän ryhmän aloittama liike integroitui laajempaan, monikansalliseen vapaaehtoiseen tutkimustyöhön, johon liittyi monia yksilöitä… esiin nostamamme kysymykset ovat pysyneet ajankohtaisina: Mikä on tunnistamattomien ilmailmiöiden luonne?”.

Tiedusteluyhteisö

Syyskuussa 1972 Jacques Vallee työskenteli tietokonetutkijana Stanfordin tutkimuslaitoksessa Kaliforniassa. Hänen päiväkirjoissaan (Forbidden Science Vol. II) kerrotaan, kuinka Vallee tapasi tohtori Harold ”Hal” E. Puthoffin, joka myös työskenteli SRI:ssä, ja ”kutsui minut vierailemaan laboratorioonsa. Hän kertoi minulle paranormaaleista kokeista, joita hän oli aloittamassa hallituksen sponsoroimana…”. Puthoff oli teoreettinen fyysikko, jonka taustaan kuului muun muassa insinöörityötä ja kolme vuotta aktiivipalvelusta merivoimien tiedustelu-upseerina NSA:ssa. Hän ja Russell Targ olivat kehittämässä projektia, jonka tarkoituksena oli käyttää selvänäkijöitä tiedustelutiedon keräämiseen, jota myöhemmin kutsuttiin ”etänäkökulmaksi”.

Seuraavana päivänä ”SRI:ssä lounaalla sain selville, että sekä Ingo [Swann] että Hal olivat erittäin kiinnostuneita UFOista ja aiheeseen liittyvästä salailusta.” Marraskuussa Puthoff esitteli Valleen testaamalleen meediolle, Uri Gellerille. Vallee kannatti parapsykologista tutkimusta, mutta ei vakuuttunut, kun ”Uri kertoi minulle, ettei hänellä itsellään ollut voimia, kaikki tuli lautasilta”.

SRI: Puthoff ja Geller esiintyvät tämän videoleikkeen ensiminuutilla.

Puthoff jatkoi Valleen esittelemistä hallituskontakteille. Lokakuussa Vallee tapasi Howell McConnellin, jolla oli samankaltaisia kiinnostuksen kohteita (psyykkiset ilmiöt, mystiikka, UFOt) ja joka valvoi SRI:n meedioprojektia NSA:n puolesta. McConnell kertoi Valleelle NSA:n skeptisestä suhtautumisesta. ”Työskentelen joukolle byrokraatteja… Mutta meidän kaltaisemme virasto ei voi ottaa riskejä. Joten pidämme asioita silmällä. Jos jotain tapahtuu, he voivat sanoa, että he olivat tietoisia tilanteesta, että yksi heidän analyytikoistaan oli informoitu, hänen dokumenttinsa oli ajan tasalla…”.

Marraskuussa 1973 Puthoff kertoi Valleelle, että hän oli löytänyt ”UFO-kenttää tarkkailevan CIA:n ryhmän johtajan”. Vastikään ”biologi asetettiin johtoon”. Hal sanoo, että uusi mies ei halua vielä tavata minua”.” Helmikuussa 1974 Puthoff soitti ja ”kertoi minulle, että hänen tärkein tiedustelukontaktinsa oli hänen kotonaan… että tapaisin hänet…”.

Niinpä Vallee tapasi ”tohtori Christopher Greenin, lempinimeltään Kit, dynaamisen, silmälasipäisen, keskivartaloisen nuoren miehen, jolla oli valppaat ruskeat silmät. … Greenillä oli kollegoita jokaisella toimeenpanovallan haaralla. Howell McConnellin tavoin he toimivat pääasiassa ’henkilökohtaisista syistä’, korkeamman tason johtajien siunauksella. He vaihtoivat silloin tällöin tietoja, mutta hän väitti, että niillä ei juurikaan tehty mitään.””

Green työskenteli CIA:n tieteellisen tiedustelun toimistolle, ja pieni osa hänen tehtävistään oli pitää silmällä raportteja paranormaaleista väitteistä, jotka saattaisivat kiinnostaa hallitusta. He tapasivat uudelleen toukokuussa 1974 ja keskustelivat usein UFO-aiheesta, mutta Vallee oli turhautunut siihen, ettei Green pystynyt esittämään todisteita avaruusolentojen ruumiiden ja lentävien lautasten peittelystä. Samaan aikaan Green oli hiljaa solminut yhteyksiä kentällä. Huhtikuussa 1975 Vallee kirjoitti: ”Kit puhuu nyt jokaisen arvoisensa ufologin kanssa”. (Tästä huolimatta Kit Green onnistui pitämään nimensä poissa ufologian piiristä aina 1990-luvun alkuun asti). Kaksi Greenin 1970-luvun kontakteista kuului ryhmään, jonka kotipaikka oli Houstonissa, Texasissa.

Kit Green löysi ystävälliset lähteet kahdesta ufologista, lääketieteen tohtori Richard Niemtzow’sta ja John F. Schuesslerista, McDonnell Douglasin työntekijästä, joka työskenteli NASA:n Johnson Space Centerissä. Schuessler oli Mutual UFO Networkin (MUFON) perustajajäsen ja varajohtaja, mutta hän perusti myös oman eliittijärjestönsä vuonna 1976. Schuesslerin Project VISIT (Vehicle Internal Systems Investigative Team) koostui ”ammattijäsenistä, lääkäreistä, ilmailuinsinööreistä ja tiedemiehistä”, jotka keskittyivät ”tunnistamattomien avaruusajoneuvojen (USV) sisäisten järjestelmien ja näissä ajoneuvoissa liikkuvien olentojen fysiologian tieteelliseen ja tekniseen tutkimiseen”. (Selkokielellä: lentävät lautaset ja avaruusolennot.)

VISITin ilmoitettiin olevan epävirallinen yksityinen hanke, joka ei liity Schuesslerin työnantajaan tai Yhdysvaltain hallitukseen. Vallee kuuli jotain päinvastaista, että tohtori Green oli saanut CIA:lta tehtäväkseen tarkistaa heidän UFO-työnsä:

15. lokakuuta 1978: ”Kitillä on ystävä [tohtori Richard Niemtzow] Houstonissa… McDonnell Douglas jatkaa hiljaista mutta hyvin rahoitettua tutkimustaan John Schuesslerin kanssa, jota myös virasto valvoo. He näyttävät etsivän eksoottisia metalliseoksia.” Vuoden 1979 alkupuolella Vallee kertoi, että hän ja Green olivat keskustelleet ajatuksesta salaisesta Yhdysvaltain UFO-ohjelmasta. Green kertoi hänelle käyneensä hiljattain ”keskustelun John Schuesslerin kanssa, joka uskoo, että salainen projekti ei ole CIA:ssa vaan NRO:ssa…”.

CIA oli sanonut Greenille, ettei hallitus ollut enää kiinnostunut UFOista, mutta hän jatkoi kiinnostustaan aiheeseen. Vallee kirjoitti toukokuussa 1978: ”Kit on tiiviissä yhteydessä useimpiin UFO-ryhmiin, joten hänen kiinnostuksensa on luottamuksellista vain tietämättömien keskuudessa.”

1980-luku ja Cash-Landrumin UFO-tutkimus

Keväällä 1981 uutisoitiin merkittävästä UFO-tapauksesta, joka sattui Huffmanin lähellä Texasissa. Kesti lähes kaksi kuukautta ennen kuin se tuli ilmi, mutta kaksi naista ja poika, Betty Cash, Vickie Landrum ja hänen pojanpoikansa Colby, väittivät saaneensa vammoja massiivisesta tulisesta esineestä 29. joulukuuta 1980. Pelottava UFO oli tukkinut heidän ilta-ajelunsa, ja kun se lensi pois, sitä seurasi parvi sotilashelikoptereita. Cash sairastui sen jälkeen ja vietti suuren osan seuraavista viikoista sairaalassa. Heidän UFO-raporttinsa tehtiin vasta 2. helmikuuta 1981, mutta silloin tutkinta viivästyi kuun loppuun, jolloin John Schuessler aloitti todistajien haastattelun.

C-L:n tapaus sai valtakunnallista julkisuutta, ja sen uskottavuutta lisäsi Schuesslerin osallistuminen, jota todistajat ja tiedotusvälineet pitivät NASA:n tiedemiehenä. Koska kyseessä oli dramaattisin tapaus useisiin vuosiin, ufologit pitivät sitä kiehtovana. Niin teki myös tohtori Kit Green, jota kiehtoi lääketieteellinen puoli, raportoidut fysiologiset vaikutukset. Tuolloin ei julkaistu mitään, mikä dokumentoisi hänen kiinnostuksensa, mutta Jacques Valleen Forbidden Science Vol. III -kirjassa oli 26. syyskuuta 1981 tehty merkintä, joka antaa meille viitteitä:

”Kit… puhui Cash-Landrumin tapauksesta Teksasissa, jota John Schuessler tutkii jatkuvasti: Kolme todistajaa altistui leijuvan esineen aiheuttamalle säteilylle. Ensimmäistä kertaa on tehty todellinen lääketieteellinen tutkimus. Kit pelkää, että kaksi silminnäkijöistä saattaa kuolla kokemukseen.”

1982-1983: Armeijan tutkimukset ja oikeusjuttu

Vuonna 1982 armeijaministeriön ylitarkastaja (Department of the Army Inspector General, DAIG) määräsi everstiluutnantti George Sarranin selvittämään, olivatko armeijan helikopterit osallisina C-L-tapauksessa, mutta hänen tehtävänään ei ollut tutkia UFO-raporttia. Ollakseen perusteellinen Sarran otti yhteyttä useisiin ufologeihin, John Schuessleriin, joka oli päätutkija, hänen entiseen VISIT-kollegaansa kapteeni Richard C. Niemtzowiin, lääketieteen tohtoriin ilmavoimissa; ja tohtori Peter Rankiin, radiologiin. Vaikka John B. Alexanderia ei mainita asiakirjoissa, häntä ja hänen ystäväänsä, Yhdysvaltain laivaston kapteenia Paul Tyleria (kaukokatseluohjelman lääketieteellinen neuvonantaja) kuultiin myös. Raportissaan Sarran sulki armeijan pois epäiltynä, eikä hän löytänyt todisteita minkään muun Yhdysvaltain hallituksen yksikön — tai kenenkään muunkaan — lentämistä helikoptereista. Sarran oli kuitenkin haastatellut sekä rouva Cashia että Landrumia, ja hän kuvaili heitä nimenomaan ”uskottaviksi”.

Joulukuussa 1982 alkoi todistajien oikeudellinen toiminta Yhdysvaltain hallitusta vastaan. He pitivät edelleen kiinni siitä, että UFOihin liittyi sotilashelikoptereita, ja katsoivat, että heidän lääketieteelliset ongelmansa olivat seurausta siitä. Heidän asianajajansa jätti ilmavoimia vastaan vahingonkorvauskanteen, jossa vaadittiin yhteensä 20 miljoonaa dollaria.

Tabloidiartikkeli C-L lakijutusta

Vuosi 1983 oli tapauksen kannalta vilkas vuosi, ja tiedotusvälineet uutisoivat paljon tapauksesta sekä 20 000 000 dollarin korvausvaatimuksesta ja mahdollisesta oikeudenkäynnistä. Ufologia uutisoi asiasta myös aggressiivisesti uutiskirjeissä ja kerholehdissä. C-L:n tapauksesta käytiin kuitenkin jonkin verran Yhdysvaltain hallitukseen liittyvää keskustelua, joka paljastui vasta noin 30 vuotta myöhemmin. Vuonna 2011 CIA julkisti asiakirjan, joka koski sen kaukokatseluohjelmaa. Se sisälsi käsinkirjoitettuja muistiinpanoja hallitukseen liittyvistä ufologeista, jotka osallistuivat UFO-tapauksen tutkintaan, ja ohjelmaan liittyvän lääkärin lähettämisestä tutkimaan todistajia.

“Star Gate” UFO-asiakirja

Yhdysvaltain hallitus tuotti 1980-luvulla vain vähän UFOihin liittyviä asiakirjoja. Yksi tuli kuitenkin esiin, kun CIA julkisti joitakin asiakirjoja 1. joulukuuta 2011 osana STARGATE-kokoelmaansa (kaukokatseluohjelma). Kyseessä oli päiväämätön NSA:n asiakirja, 6-sivuinen, käsinkirjoitettu, kirjoittajaa ei mainittu, ilmeisesti konferenssin aikana tehtyjä muistiinpanoja. Ensimmäisten sivujen aiheena olivat ihmiset aikajanalla ”Neuvostoliiton parapsykologinen tutkimus”. Sivun 5 puolivälissä aihe vaihtui yhtäkkiä, ja kirjattiin keskustelu Teksasissa sattuneesta UFO-tapauksesta, ikään kuin se olisi uutinen. Hosutut muistiinpanot ovat epäkieliopillisia lauseenpätkiä, ja monet sanat ovat lukukelvottomia. Alla on transkriptio joistakin keskeisistä otteista:

Kuuma toiminta UF[O]
CE3 Texas paljon lääketieteellistä tietoa niin hyvä menee Houstoniin katsomaan potilasta.
… matalan tason säteilyä… 52-vuotias [nainen] naapuri ja lapsenlapsi…
Kohde… valo… nousi ulos ja 15 tai 20 minuuttia pysähtyi…
Helikopterilaivue… Kohde niin kirkas… sairastuu pahasti palovammoja rakkuloita…
puhui Valleen kanssa… GM [isoäiti] verkkokalvon palovamma kaihi….
John Schuesslerin VISIT-ryhmä tutkii… naisen hiukset putosivat…
Kitillä on lupa puhua hänen lääkärinsä ja yhden hänen lääkärikonsulttinsa kanssa.
Nainen ei parane huonommin…
Kit soittaa tohtorille, joka etsii verta — matala ionisoiva säteily…
Paljon [sekopäistä teoriaa?] tästä —
Kit tarjoutui ottamaan [tapauksen, jos?] Schuessler saa rahaa…

Katso dokumentti PDF-muodossa CIA:n lukusalissa:

Handwritten Notes on Soviet Parapsychology Research (1930s – 1970s) and on Remote Viewing Research in the U.S.

NSA:n muistiinpanot viittaavat kiistatta Cash-Landrumin UFO-tapaukseen vuonna 1980. Muistiinpanojen kirjoittaja on tunnistettu NSA:n Howell McConnelliksi, mikä perustuu vertailuun hänen muihin Stargate-kokoelmassa oleviin asiakirjoihinsa. Hänen muistiinpanonsa on luultavasti tehty kaukokatselukokouksen aikana, jossa Hal Puthoff tai joku hänen työtoverinsa luki tai teki yhteenvedon Cash-Landrumin raportista ohjelman osallistujille. Keskustelussa viitattiin Jacques Valleen, mutta keskeinen hahmo oli ”Kit”, joka oli kiinnostunut lääketieteellisestä näkökulmasta ja saattoi henkilökohtaisesti tutkia asiaa. Kyseessä oli tohtori Christopher ”Kit” Green.

Miksi C-L-tapauksesta alettiin keskustella vuonna 1983 ja miksi asian käsittelyä pidettiin kiireellisenä? Valtavirran tiedotusvälineiden lisäksi ehkä tärkeimmät artikkelit olivat John Schuesslerin kirjoittamat ja yksi tohtori Richard C. Niemtzow’n kirjoittama artikkeli MUFON UFO Journal -lehdessä tammikuussa 1983, ”Radiation UFO Injuries”. Ei ole mitään viitteitä siitä, että hallitus olisi palannut NSA:n muistiinpanojen pariin. Se vähäinen virallinen dokumentaatio, joka liittyy C-L:n tapaukseen, liittyy kaikki (huonosti päättyneeseen) oikeusjuttuun.

Ei ole suoria todisteita siitä, että tohtori Kit Green olisi osallistunut tapauksen tutkimiseen tähän NSA:n muistioon kirjatun keskustelun vuoksi. Se kuitenkin dokumentoi Greenin, Puthoffin ja muiden kaukokatselutarinaan osallistuneiden henkilöiden vahvan kiinnostuksen, ihmisten, jotka jatkoivat keskustelua ja Cash-Landrumin tapauksen tutkimista siitä lähtien.

Jatkotutkimukset, vuodesta 1985 nykyhetkeen

Hal Puthoffin ja Jacques Valleen vuonna 1972 solmima yhteys kukoisti Näkymättömän Korkeakoulun pysyväksi laajentamiseksi, joka yhdisti kaukokatselun, UFO-tutkimuksen ja paranormaalien ilmiöiden kannattajien eliittijoukon. He pitivät Cash-Landrumin tapausta paitsi aitona myös tärkeimpänä UFO-vahinkotapauksena, joka ansaitsi lisätutkimuksia.

1985-88: The Advanced Theoretical Physics Project

Vuonna 1985 John B. Alexander kokosi Advanced Theoretical Physics -hankkeen. Tohtori Hal Puthoff oli ATP:n keskeinen jäsen, ja hän piti kollegansa Jacques Valleen ajan tasalla ryhmän toiminnasta. Vallee kutsui ATP:tä ”salaiseksi sipuliksi”, ja Forbidden Science Volume III (2016) sisältää hänen merkintänsä 24. heinäkuuta 1985:

”Washingtonissa pidettiin hiljattain kokous rajaseutuaiheista. Kun Hal [Puthoff] saapui paikalle, hän huomasi, että aiheena olivat UFOt ja että koko hanke oli jäsennelty monikerroksisesti kuin sipuli. Kokous oli luokiteltu huippusalaiseksi, koodisanalla. Viisitoista osallistujaa kävi läpi sellaisia tapauksia kuin Kirtlandin ilmatukikohta, Cash-Landrum ja Teheran. Mukana olivat Howell McConnell ja [Paul] Tyler. Kit [Green] oli kutsuttu, mutta ei voinut osallistua.”

The Advanced Theoretical Physics Project

Alexander kirjoitti kirjassa UFOs: Myths, Conspiracies, and Realities: ”Tutkimme Cash-Landrumin tapausta perusteellisesti, koska Yhdysvaltain hallitusta vastaan oli nostettu oikeusjuttuja olettaen, että tapauksen aiheutti meidän kokeellinen aluksemme, joka oli aiheuttanut vakavat vammat.”

McConnell, NSA:n C-L-asiakirjan kirjoittaja, oli osa ryhmää, ja useilla muilla toimijoilla oli yhteyksiä psyykkiseen vakoiluohjelmaan. Ed Dames oli suhteellisen uusi tulokas. Alexander aikoi käyttää kaukokatselua ATP:n ufotutkimuksissa.

 

Vaikka se ei virallisesti liitykään asiaan, Star Gaten tiedostoissa on 26. tammikuuta 1988 päivätty asiakirja ”GP:n” Gabrielle Pettingellin kaukokatseluistunnosta. Haastattelija oli ”ED”, Ed Dames, ja heidän kohteensa oli ”Cash-Landrum-objekti”. Se tuotti epämääräisen piirroksen ja kuvauksen mustasta kiiltävästä esineestä hangaarissa — jossain.

Samoihin aikoihin Kit Green ja John Schuessler tarkastelivat C-L-tapauksen todistajien lääketieteellisiä tietoja. He kirjoittivat yhdessä asiakirjan, johon tohtori Green myöhemmin viittasi nimellä: ”Green & Schuessler, julkaisemattomat havainnot parista hyvin dokumentoidusta ihmistapauksesta… Cash-Landrum 1987”.

1995-2004: NIDS 

Vuonna 1995 Robert Bigelow perusti National Institute for Discovery Sciencen (NIDS), ”yksityisesti rahoitetun tiedeinstituutin, joka tutkii ilmailmiöitä, eläinten silpomista ja muita niihin liittyviä poikkeavia ilmiöitä”. Puheenjohtajansa tohtori Kit Greenin johdolla heidän tieteelliseen neuvoa-antavaan lautakuntaansa kuuluivat Colm Kelleher, Hal Puthoff, John B. Alexander, Jacques Vallee ja John Schuessler.

 

1997: Sturrockin paneeli

Vuonna 1997 Stanfordin yliopiston fyysikko Peter A. Sturrock johti kansainvälisen tutkijaryhmän tekemää riippumatonta tieteellistä tutkimusta ufotapauksista. Siihen osallistui kolme ”tavanomaista epäiltyä”: Hal Puthoff, John Schuessler ja Jacques Vallee. Sturrock julkaisi siitä vuonna 1998 artikkelin: ”Physical Evidence Related to UFO Reports: The Proceedings of a Workshop Held at the Pocantico Conference Center, Tarrytown, New York, September 29 – October 4, 1997”. Cash-Landrumin tapaus esiteltiin artikkelissa ”Physiological Effects on Witnesses”, joka esiteltiin myöhemmin luvussa 15 (s. 100-104.) Peter Sturrockin vuonna 1999 ilmestyneessä tutkimuskirjassa The UFO Enigma: A New Review of the Physical Evidence.

Palataksemme NIDSiin, he epäilemättä keskustelivat Cash-Landrumin tapauksesta, sillä Schuessler julkaisi siitä kirjan vuonna 1998. Lisäksi heidän verkkosivustollaan on kaksi artikkelia, joissa tapaus mainitaan, ja NIDS:iin liittyvässä vuoden 2005 Knapp-Kelleherin Hunt for the Skinwalker -kirjassa on läpikäynti C-L:n tarinasta. NIDS päättyi, kun Robert Bigelow ilmoitti, että NIDS lakkautetaan lokakuussa 2004. Kuten tulemme näkemään, historia viittaa siihen, että se oli suljettu muutostöitä varten.

2007-2012 BAASS – AAWSAP – AATIP

Vuonna 2007 Robert Bigelow’n NIDS syntyi uudelleen nimellä Bigelow Aerospace Advanced Space Studies (BAASS), joka ilmeisesti luotiin varmistamaan sopimus Advanced Aerospace Weapon Systems Applications Program (AAWSAP) -ohjelmasta, joka tunnetaan nykyään paremmin lempinimellä AATIP. Vuonna 2021 ilmestyneessä kirjassaan Skinwalkers at the Pentagon kirjoittajat ”tunnustavat Christopher Greenin, Hal Puthoffin, Jacques Valleen, Eric Davisin ja John Schuesslerin poikkeuksellisen älykkyyden, näkemyksen ja vuosikymmenten tietämyksen UAP:n historiasta, jonka he antoivat neuvomalla sekä BAASS:ia että DIA:ta AAWSAP:n muodostavien useiden hankkeiden suunnittelussa”.

Puthoff, Vallee ja Schuessler tammikuussa 2009 AAWSAP:n alihankinnan parissa.

BAASS-AAWSAP-sopimus naamioitiin tavanomaiseksi ilmailu- ja avaruustutkimukseksi, ja siinä käytettiin epämääräistä kieltä, jota voitiin soveltaa myös UFO-tutkimuksiin: ”työntövoima… voimantuotanto… vaikutukset ihmisiin… aseistus (RF [radiotaajuus]) ja DEW [suunnatun energian aseet]).”. BAASS:n tehtävänä oli tuottaa tieteellisiä julkaisuja 12 teknisestä aiheesta käytettäväksi puolustustiedustelun viiteasiakirjoina (Defense Intelligence Reference Documents, DIRD).

Puthoff teki sopimuksen tohtori Kit Greenin kanssa, joka piti esitelmän vuonna 2009 otsikolla ”Anomalous Acute and Subacute Field Effects on Human Biological Tissues”. Kun paperi myöhemmin julkistettiin, siitä tuli surullisen kuuluisa, koska se oli ainoa DIRD, jossa viitattiin nimenomaan UFOihin. Siinä mainittiin Cash-Landrumin kohtaaminen seitsemään otteeseen, ja sitä pidettiin UFO-vahinkotutkimusten vertailukohtana. John Schuesslerin vuonna 1996 julkaisema kirjanen UFOjen aiheuttamat fysiologiset vaikutukset ihmisille oli Greenin asiakirjan keskeinen viite. AAWSAP:lle vuonna 2009 laaditussa ”BAASSin kymmenen kuukauden raportissa” viitattiin tiettävästi Cash-Landrumin tapaukseen, kun siinä käsiteltiin keskeisiä historiallisia tapauksia ja suunnitelmia luoda ”lääketieteellisiä fysiologisia UAP-vaikutuksia koskeva ohjelma”.

AAWSAP lopetettiin vuonna 2012, kun Bigelowille myönnettyä valtion rahoitusta ei uusittu. Sitä, miten C-L:n tapaukseen liittyvää DIRD-tietoa käytettiin, ei ole julkistettu.

Vuodesta 2018 nykyhetkeen: UAPTF – AARO ja NASA?

Yhdysvaltain nykyinen UFO-tutkinta alkoi vuonna 2018 nimellä Unidentified Aerial Phenomena Task Force (UAPTF), mutta siitä on kehittynyt All-domain Anomaly Resolution Office (AARO). Osallistujiin sanotaan kuuluvan ”edustajia, joilla on kaikki asiaankuuluvat ja asianmukaiset turvallisuusluokitukset” eri haaroista ja virastoista, mukaan lukien CIA ja NSA. Tähän mennessä ohjelma on ilmoittanut olevansa kiinnostunut ainoastaan nykyaikaisista sotilastapauksista. NASA tekee kuitenkin myös oman riippumattoman tutkimuksensa, joka sisältää merkittäviä historiallisia tapauksia, kun se tarkastelee ”siviilihallinnon yksiköiden keräämiä tietoja, kaupallisia tietoja ja muista lähteistä saatuja tietoja”. Vaikka heidän tehtävänään ei olekaan tutkia asiaa, heidän tutkimukseensa sisältyy varmasti myös Cash-Landrumin UFO-tapaus.

. . .

Aihetta käsitelty aiemmissa artikkeleissa:

The US Government’s Cash-Landrum UFO Investigations (2019)

AATIP’s UFO Medical Study and the Cash-Landrum Case (2020)

Isaac Koi on kirjoittanut aiheesta myös:

Remote Viewing & UFOs: Stargate, Galactic Federation + the Aviary (2015)

Erikoistunnustus
Kiitos ystävälle, joka huomautti minulle NSA:n dokumentista, se  auttoi identifioimaan kirjoittajan. Kaikkea hyvää sinulle omissa tutkimuksissasi.

 

Artikkelin julkaissut blueberrylines.com

EU for UAP

Maahansyöksyneiden UFOjen nouto-ohjelmat

Useat Pentagonin ohjelman mukanaolijat, joilla on korkea-arvoiset turvaluokitukset ja jotka ovat olleet vuosikymmeniä mukana virallisissa UFO-tutkimuksissa, ovat sanoneet New York Timesille, että he ovat vakuuttuneita siitä, että UFOjen maahansyöksyjä on tapahtunut, perustuen tietoihin joihin he ovat päässeet käsiksi.

Vaikuttaa siltä, että Amerikan kansalla on aina ollut konsensus siitä, että Yhdysvaltain kongressia on pidetty pimennossa maahan syöksyneiden alusten noudoista, jos niitä on koskaan tapahtunut. Olisi vaikeaa kuvitella, että jos vaaleilla valitut viranomaiset olisivat saaneet tietoa tai fyysisiä todisteita “Maan ulkopuolelta tulleista aluksista”, joita Yhdysvaltain hallituksella (USG) on hallussaan, tätä tietoa ei oltaisi salattu Amerikan kansalta.

Amerikan kansa ja valtion liittolaiset ovat oikeutettuja odottamaan tiettyä läpinäkyvyyttä ja selkeyttä USG:lta kun puhutaan kysymyksestä olemmeko me yksin universumissa. Tekniset yksityiskohdat ja kaikenlainen työ eksoottisten materiaalien tai kehittyneen teknologian parissa ymmärretään kansallisen turvallisuuden ongelmana, sillä se liittyy armeijan toimialueeseen ja vaatii salassapitoa.

Kuitenkin, niinkuin monet nimekkäät ovat sanoneet, informaatio tyypillisesti turvaluokitellaan suojaamaan lähteitä ja metodeja, sitä miten informaatio on kerätty, kuka sitä kerää ja pitää hallussaan, niinkuin tässä tapauksessa on tarpeen, teknisiä yksityiskohtia omaa teknologiaamme huomattavan paljon kehittyneemmästä teknologiasta.

Kansallisen tiedustelun johtaja (DNI), Avril Haines
Kansallisen tiedustelun johtaja (DNI), Avril Haines

 

Niinkuin CNN raportoi kansallisen tiedustelun johtajan kongressille lähettämästä kirjeestä,  Avril Haines sanoi että valtionsalaisuuksien yliluokittelu sekä uhkaa kansallista turvallisuutta olemalla este tiedusteluyhteisön kyvylle jakaa kriittistä informaatiota, että “rapauttaa kansalaisten perusluottamusta omaan hallintoonsa.”

Kansan tulee saada tietää informaatiota, ja se voidaan esittää turvaluokittelemattomassa muodossa, suojaten myös kansallisen turvallisuuden etuja.

Kuitenkin, niinkuin kohta saatte lukea, on olemassa vakava huoli siitä miten hypoteettisia UAP-maahansyöksyjä koskevaa informaatiota on vääristelty, lähtien aina nimekkäistä sanomalehtijulkaisuista, ulottuen entisiin puolustusministeriön (DOD) viranomaisiin, entisiin DOD:n tiedustelu-upseereihin ja valtion alihankkijoihin joilla on turvaluokitus ja pääsy tietoihin.

Tri. Eric W. Davis

Tri. Eric W. Davis, fil.tri., on astrofyysikko (University of Arizona) jolla on taustaa kvanttikenttäteoriassa ja suhteellisuusteoriassa. Hän on myös ilmavoimien tutkimuslaboratorion (AFRL), DOD:n, energiaministeriön (DoE) ja NASAn konsultti sekä vanhempi neuvonantaja Austinin Institute for Advanced Studiesilla.

Tri. Eric W. Davis, fil. tri., astrofyysikko
Tri. Eric W. Davis, fil. tri., astrofyysikko

 

Lisäksi tri. Davis on ollut mukana Advanced Aerospace Weapons Systems Application Programin (AAWSAP), Advanced Aerospace Threat Identification Programin (AATIP) ja Unidentified Aerial Phenomenon Task Forcen (UAPTF) projekteissa, johtavana tiedeasiantuntijana Earth Techilla, jota tri. Harold Puthoff johtaa ja tällä hetkellä hän työskentelee Aerospace Corporationilla vanhempana projekti-insinöörinä avaruusydinvoiman parissa. Hänellä on myös aktiivinen USG:n turvaluokitus.

Alejandro Rojasin haastattelussa hänen Open Minds -podcastissa huhtikuun 30. päivänä 2019, hänen vieraana oli tri. Eric W. Davis, joka kuvasi USG:n käynnissä olevaa UFO-ohjelmaa, joka tutkii avaruusaluksia.

Davisia on kuvattu anteeksipyytelemättömäksi totuudenpuhujaksi. Hän paljastaa faktoja maahansyöksyneiden UAP-alusten noudoista jatkuvalla syötöllä, ja hän kertoo heidän vaikeuksistaan ymmärtää eksoottisia materiaaleja.

Open Mindsin  haastattelussa Davis sanoi, että kaikki maailman supervallat ovat saaneet osansa UAP-maahansyöksyistä, joita he tällä hetkellä yrittävät takaisinmallintaa. Lisäksi on viitteitä siitä, että joissain näistä aluksista oli kyydissä matkustajia.

Davisin mukaan ainoastaan pieni osa USG:stä on tietoinen näiden ohjelmien olemassaolosta, ja tieteellinen pyrkimys saada selko näistä teknologioista on todennäköisesti kovassa vajaamiehityksessä.

Lisäksi tieteellinen prosessi kärsii myös siiloutumisesta, jossa tietoja projektin sisällä eri vastuualueiden välillä ei saa jakaa, ja tämä estää heitä tekemästä yhteistyötä ja ymmärtää noudettuja eksoottisia materiaaleja.

Davis sanoi myös, että tämänhetkinen nouto-ohjelma on erittäin pieni ja resurssivajaa. Se on ollut toiminnassa vuosikymmeniä, ja yhdessä kohtaa se lakkautettiin vuonna 1989, koska eksoottisten materiaallien takaisinmallinnus ei ollut edistynyt. Tämän teknologian ymmärtämiseksi ohjelmat toistuvasti laitetaan takaisin pyörimään uuden rahoituksen kilahtaessa mustien ohjelmien tilille.

UAP:hin keskittyvät mustat ohjelmat todennäköisesti luokitellaan luovutetuiksi tunnustamattomiksi erityiskäyttöoikeusohjelmiksi (Waived Unacknowledged Special Access Programs, WUSAP), joita oletettavasti Kahdeksikkojengi valvoo, joka saa briiffauksia tiedusteluasioissa johdolta, ja heihin kuuluu kahden suuren puolueen johtajat sekä senaatista että edustajainhuoneesta, sekä senaatin tiedusteluvaliokunnan että edustajainhuoneen tiedusteluvaliokunnan vähemmistöön kuuluvat johtavat jäsenet. Idea siitä, että kongressi tietää ja rahoittaa UAP-projekteja tai mahdollisuus siitä että he eivät tiedä, on kumpikin yhtä huolestuttava, ja niiden seuraamukset valtaisia.

“Mustat projektit rajaavat tietojaan niin harvalle ihmiselle kuin mahdollista saadakseen aikaan maksimaalisen turvallisuuden ja suojan vakoilua vastaan ulkovalloilta” — Tri. Eric W. Davis

Davis jatkoi selittämällä, että erikoisohjelmista ollaan siirrytty pois, koska ne ovat todella kalliita ylläpitää. Davisin mukaan informaation, henkilöstön ja fyysisen turvallisuuden ylläpito erikoisohjelmassa voi olla kymmeniä kertoja suurempi kuin pelkän ohjelman hinta.

Davis puhui myös maahansyöksyneiden alusten noudoista. Hänen mukaansa on ollut pyrkimyksiä viedä kehitystä eteenpäin eksoottisen teknologian ymmärtämisessä.

Erityisesti Bigelow Aerospace on saanut puolustustiedusteluvirasto DIA:lta  Advanced Space Studies -sopimuksen, joka antoi toimeksi tuottaa 38 tutkielmaa, jotka tunnetaan nimellä Defense Intelligence Reference Documents (DIRD). Davisin mukaan nämä dokumentit annettiin toimeksi jotta voitaisiin pohtia sitä missä teknologia saattaa olla 50 vuoden päästä.

Lisäksi huoli ydinasetukikohdissa olleista tapauksista, joissa UAP on sammuttanut ydinkärjen navigaatiosysteemin useaan otteeseen, on antanut lisäpontta parantaa kykyämme saada eksoottista teknologiaa omaan käyttöön vuoteen 2050 mennessä.

Davisin mukaan Brasilian Colares-saarella oli dokumentoitu tapaus, jossa UAP oli aggressiivinen populaatiota kohtaan ja tappoi muutaman henkilön. Tämä on mahdollisesti näyttöä siitä, että jotkut UAP:t voivat olla pahantahtoisia.

Aerospace Corporationille myönnettiin syyskuun 20. 2019 miljardin dollarin arvoinen ilmavoimien alihankintasopimus, jossa heidän tulee tarjota tukipalveluja USG:lle.

Kuukautta myöhemmin lokakuun 23. päivä 2019 Davis pääsi uutisten otsikoihin New York Timesin kertoessa kuinka hän on briiffannut kongressin tiedustelukomiteaa  “selittämättömien kappaleiden noudoista”. Davis on töissä Earth Techilla, jota briiffauksen aikaan johti tri. Harold Puthoff.

Davis erosi pestistään Earth Techillä marraskuussa 2019 ja meni uusiin hommiin Aerospace Corporationille joulukuussa 2019, hieman ennen sitä kun hän piti salaisen briiffauksen tuntemattomalle DOD:n alaiselle virastolle maaliskuussa 2020 “Maan ulkopuolisista aluksista, joita ei ole valmistettu planeetallamme”, raportoi New York Times.

Sitten omituisessa juonenkäänteessä, mahdollisesti asiaan liittymättömästä syystä, maaliskuun 23. päivä 2020 Bigelow Aerospace antoi potkut koko henkilöstölleen ja lakkautti kaiken toimintansa.

New York Times

Heinäkuun 23. päivä 2020 Ralph Blumenthal ja Leslie Kean julkaisivat artikkelin New York Timesissa otsikolla “No Longer in Shadows, Pentagon’s U.F.O. Unit Will Make Some Findings Public”.

Artikkeli raportoi, että tri. Eric W. Davis oli antanut turvaluokitellun briiffauksen “puolustusministeriön alaiselle virastolle maaliskuussa Maan ulkopuolisista aluksista, joita ei ole valmistettu planeetallamme.”

New York Times Building, New York
New York Times Building, New York

 

Lisäksi Davis piti toisen salaisen briiffauksen “selittämättömien kappaleiden noudoista senaatin asevoimakomitean jäsenille lokakuun 21. 2019, sekä senaatin tiedustelukomitean jäsenille kaksi päivää sen jälkeen.”

Heinäkuun 28. päivä 2020 Blumenthal ja Kean jatkoivat artikkeliaan toisella artikkelilla otsikolla “Do We Believe in U.F.O.s? That’s the Wrong Question” ja kirjoittivat:

“Useat Pentagonin ohjelman mukanaolijat, joilla on korkea-arvoiset turvaluokitukset ja jotka ovat olleet vuosikymmeniä mukana virallisissa UFO-tutkimuksissa, ovat sanoneet meille, että he ovat vakuuttuneita siitä, että UFOjen maahansyöksyjä on tapahtunut, perustuen tietoihin joihin he ovat päässeet käsiksi. Mutta noudetut materiaalit itse, sekä kaikki niihin liittyvä data ovat täysin poissa kenenkään saatavilta joilla ei ole turvaluokitusta sekä tarvetta tietää asiasta.”

Esitelmä eksoottisista materiaaleista, NYT:n artikkeli
Esitelmä eksoottisista materiaaleista, NYT:n artikkeli

 

Melkein vuoden tuon jälkeen Ralph Blumenthal esiintyi Jimmy Churchin Fade to Blackissa, joka lähetettiin 3. kesäkuuta 2021, jossa hän selitti miksi Davisilta peräisin oleva lainaus oli mukana New York Timesin artikkelissa “No Longer in Shadows, Pentagon’s U.F.O. Unit Will Make Some Findings Public”. Hän sanoi:

“Se mitä me aiomme laittaa New York Timesiin, sen tulee olla läpiseulottua, se pitää olla virallista ja me joudumme olemaan tarkkoja mitä me sanomme ja mitä emme, mikä on spekulaatiota. Se minkä me kykenimme osoittamaan satavarmasti oli että nämä briiffaukset todellakin pidettiin.”

Blumenthal jatkoi.

“..Eric Davis, yhdessä usean muun ihmisen kanssa oli briiffannut kongressin komiteoita luentokalvoilla, jotka me saimme haltuun, materiaalien noudoista. Paras minkä me kykenemme toteamaan oli, että kongressin komiteat saivat briiffausta aiheesta varsin ylimalkaisesti, ja että noissa luentokalvoissa joita käytettiin komiteoiden briiffauksissa, senaatin asevoimakomiteassa sekä senaatin tiedustelukomiteassa erityisesti, kalvoissa oli viittaus Maan ulkopuolisiin aluksiin.”

Christopher Mellon

CNN:n haastattelussa huhtikuussa 2021 Christopher Mellonilta kysyttiin, “uskotko että meillä on hallussamme esineitä, laajasti määriteltynä, jotka ovat peräisin jostain muualta kuin Maapallolta?”

Mellon vastasi:

“Sanon sen, että mielestäni tuo väite tulisi ottaa vakavasti. Tunnen Ericin (Davis) varsin hyvin. Ymmärrän hänen argumenttejaan. Olin läsnä hänen briiffauksissaan Valkoisessa talossa ja hän koitti tarjota leadeja heille seurattavaksi jotta he voisivat itse potentiaalisesti vahvistaa tämän. Se on ongelma joka tulee ottaa vakavasti.”

Christopher Mellon, entinen puolustusministerin varatiedusteluavustaja
Christopher Mellon, entinen puolustusministerin varatiedusteluavustaja

 

Mellon jatkoi.

“Kiinnostavaa kyllä, presidentti Trump itse vihjasi niin televisiossa kun häntä kuvattiin, että hän sai turvaluokiteltua informaatiota New Mexicon Roswellin tapauksesta, joka on niinkuin ihmiset tietävät legendaarinen UFOn maahansyöksypaikka. Ja kun hänen poikansa kysyi informaation julkaisusta, hän sanoi: “Minun pitää miettiä sitä.”

Pian haastattelun jälkeen Mellon esiintyi Joe Rogan Showssa toukokuussa 2021, jossaa häneltä kysyttiin Roswellin tapauksesta. Hän sanoi: “Useat ihmiset, joilla on korkea luokitus ja pääsy tietoihin, ovat sanoneet minulle että näissä tarinoissa on totuuden siemen, enkä jätä tätä huomiotta.”

Lue Elizondo

New York Timesin artikkelissa “Glowing Auras and ‘Black Money’: The Pentagon’s Mysterious U.F.O. Program” oli osuus, joka on jäänyt monelta vähäisemmälle huomiolle. Siinä raportoitiin, että kongressin $22 miljoonan määräraha oli annettu Bigelow Aerospacelle käytettäväksi “ohjelman pyörittämiseen, tutkimukseen ja kohteiden aiheuttamien uhkien arviointiin.”

Lue Elizondo, entinen Advanced Aerospace Threat Identification Programin johtaja
Lue Elizondo, entinen Advanced Aerospace Threat Identification Programin johtaja

 

Kuitenkin, Timesin artikkelissa alempana lukee:

“Bigelowin ohjauksessa yhtiö remontoi rakennuksia Las Vegasissa säilöäkseen metallilejeerinkejä ja muita materiaaleja, joita Elizondo ja ohjelman alihankkijat olivat saaneet haltuunsa UFOista. Tutkijat myös ovat myös tutkineet ihmisiä, jotka ovat sanoneet kokeneensa fyysisen kohtaamisen kohteiden kanssa, ja käyneet läpi heidän saamiaan fyysisiä jälkiä. Lisäksi tutkijat puhuivat armeijan henkilöstölle, jotka ovat raportoineet omituisten alusten havainnoista.”

Times jatkoi tri. Harold Puthoffin sutkautuksella, Earth Techin johtajan sanomisilla jolle Davis työskenteli 11/2004-11/2019 välillä johtavana tiedeneuvonantajana. Puthoff sanoi:

“Me olemme tavallaan tilanteessa joka esiintyisi jos antaisi Leonardo da Vincille autotallin kauko-ohjattavan avaimen”, sanoo Harold E. Puthoff, insinööri joka on tehnyt tutkimusta yliaistillisesta havaitsemisesta CIA:lle ja myöhemmin työskennellyt sopimustyöntekijänä ohjelmassa. “Ensinnäkin, hän yrittäisi selvittää mitä kaikki tuo muovi on. Hän ei tietäisi mitään sähkömagneettisista signaaleista tai laitteen toiminnasta.”

Neljän viime vuoden ajan Lue Elizondo on esiintynyt useissa podcasteissa ja valtamedian haastatteluissa. Hän on kommentoinut tri. Davisia ainoastaan puhuttaessa hänen Davisin tieteellisen osaamisen arvostuksestaan sekä hänen kyvystään valehdella omasta tutkimuksestaan.

Mitä tämä on, se ei ole selvää

Tri. Davisin myöntämiset Open Mindsin haastattelussa ovat huikeita ja varsin hämmentäviä. Hänen tarjoamansa informaatio voisi olla varsin turvaluokiteltua jos se on totta, ja epäilemättä se vaarantaa hänen oman luokituksensa.

Kysymys kuuluukin nyt, miksi Davis ottaisi riskin menettää oman turvaluokituksensa ja hänen kykynsä jatkaa UFO-ohjelman parissa työskentelyä tekemällä tämänkaltaisia myöntöjä julkisesti?

Päähuoli vaikuttaa olevan betonoitu siiloutuminen, joka estää tieteellisen yhteistyön eri alojen välillä kun halutaan ratkoa teknisiä ongelmia UAP-teknologian takaisinmallintamisessa.

USG:n 9/11-komitean raportti totesi, että sen kyvyttömyys jakaa informaatiota eteenpäin eri virastojen välillä on pahentanut syyskuun 11. päivän katastrofin tiedusteluongelmaa.

Se seikka, että Davis on kyennyt säilyttämään turvaluokituksensa ja että hänet palkattiin Aerospace Corporationille haastattelujen jälkeen herättää lisäkysymyksiä.

Voitaisiin väittää, että kaikki mitä haastatteluissa on sanottu on ollut täyttä puppua. Kuitenkin, kysymys silloin on, miksi hän tarkoituksella yrittäisi tuhota uraansa valehtelemalla ohjelmasta joka ei ole koskaan ollut olemassa, vaarantaa turvaluokituksensa ja  oman julkisuuskuvansa, ellei sitten häntä ole käsketty niin tekemään.

Davis on työskennellyt AAWSAPissa, AATIPissa ja UAPTF:lla monien muiden valtion projektien lisäksi vuosikymmenten ajan.

New York Timesin artikkelien tiedoilla on asianmukaisuusvaatimukset sekä vaatimus osoittaa päätoimittajalle , että salaiset briiffaukset puolustusministeriön virastojen ja kongressin komiteoiden kanssa tapahtuivat oikeasti. Lisäksi tulee pitää mielessä, että kongressin komitean henkilöstön jäsenet eivät vastanneet kommenttipyyntöihin asiassa. Miksi eivät?

Davis saa edelleen suitsutusta entisiltä valtion virkamiehiltä puolustusministeriön tiedusteluyhteisössä, joilla on korkea turvallisuusluokitus ja pääsy tietoihin.

Vaikka meillä ei olekaan lopullisia vastauksia, ei ole vaikeaa nähdä että jotain on nyt käynnissä.

Additional research assistance for this article was provided by Richard Geldreich @richgel999.

Read UAP — CRASH RETRIEVALS Part 2

Artikkelin julkaissut Trail of the Saucers

DIA on nyt julkaissut 37kpl 38:sta DIRDista

Kirjoittanut Keith Basterfield

Advanced Aerospace Weapon System Applications Program (AAWSAP)

Bigelow Aerospace Advanced Space Studiesin (BAASS) tekemän sopimuksen  Defense Intelligence Agencyn (DIA,) kanssa, sopimuksen aikaan BAASS tilasi 38 teknistä raporttia ilmailualan asiantuntijoilta ja akateemikoilta. DIA:n James T. Lacatski teki näistä teknisistä dokumenteista Defense Intelligence Reference -dokumentteja (DIRD:it). UAP-tutkijat ja muut kiinnostuneet ovat saaneet niitä käsiinsä ja julkaisseet niitä, tähän asti laskelmieni mukaan yhteensä 13 kappaletta.

Kiitos DIA:n FOIA-tietopyyntövastauksen, UAP-tutkijat jotka haluavat tällä hetkellä pysytellä nimettöminä ovat jakaneet 37 kappaletta 38:sta DIRDista. Viimeinen jäljelle jäänyt DIRD oli ”salaiseksi luokiteltu” versio yhdestä toisesta listalla olevasta.

FOIA-tietopyyntö

Alla on kuva DIA:n lähettämästä FOIA-vastauksesta:

Itse dokumentit

DIA:lle lähetetyn kysymyksen vastauksena DIA kirjoitti:

”…me suunnittelemme julkaisvamme kaikki AATIP:n liittyvät dokumentit DIA:n FOIA Reading Roomiin. Minulla ei ole tarkkaa dokumenttien lukumäärää, mutta kuitenkin tiedän että niitä on enemmän kuin 37.”

Tässä on linkki niiin 37 dokumenttiin. Nautinnollisia lukuhetkiä.

 

Artikkelin julkaissut ufos-scientificresearch.blogspot.com


Dokumentit yksittäin ladattavissa myös tästä

01 – Metalliset lasit, tri T Hufnagel, John Hopkins Univ.

02 – Ohjelmoitava aine, tri W McCarthy, Programmable Matter Corporation.

03 – Tehopulssimikroaaltoteknologia, tri James Wells, Northrop Grumman.

04 – Biomaterialit, tri Bruce Towe, Univ of Arizona.

05 – Materiaali kehittyneisiin ilma-alustoihin, tri J Williams, Ohio State Univ.

06 – Avaruuteen pääsy, tri P Czysz, HyperTech.

07 – Näkymättömäksi verhoutuminen, tri Ulf Leonhardt, Univ of St Andrews.

08 – Positronityöntövoima, tri Gerald Smith, Positronics Research.

09 – Liikemäärämomentin elektrostaattinen rajoitefuusio, tri George Miley, Univ. of Illinois.

10 – Metallinen spintroniikka, tri M Tsoi, Univ of Texas-Austin.

11 – Kehittynyt ydinvoima miehitetyille avaruuslennoille, tri F Winterberg, Univ of Nevada-Reno.

12 – Aivo-kone -käyttöliittymät, tri R Genik, Wayne State Univ.

13 – Warp-moottorit, pimeä energia ja ulottuvuudet, tri R Obousy, Obousy Consultants.

14 – Suprajohtimet gravitaatiotutkimuksessa, tri George Hathaway, Hathaway Consulting.

15 – Kehittynyt vakuumityöntövoima avaruuteen, tri Hal Puthoff, EarthTech International.

16 – Kvanttilomittumis-kommunikaatio,  tri J Cramer, Univ of Washington.

17 – Omaa tietään kulkeva keksijä vs. yrityskeksijä — mistä tulevat seuraavat innovaatiot?

18 – Madonreiät avaruusajassa, tri Eric Davis, EarthTech International.

19 – Antigravitiotutkimuksia, tri Eric Davis, EarthTech International.

20 – Biosensorit ja BioMEMS, tri Bruce Towe, Univ of Arizona.

21 – Gravitaatioaaltokommunikaatio, Dr Robert Baker, GravWave.

22 – Metamaterialit, tri G Shvets, Univ of Texas-Austin.

23 – Kehittyneet Laser-aseet, J Albertine, M.S., Directed Technologies.

24 – Vakuumienergian sovellutukset, tri Eric Davis, EarthTech International.

25 – Parannettu tilastollinen menetelmä Draken yhtälöön, tri Claudio Maccone, International Academy of Astronautics.

26 – Kenttävaikutukset biologisiin kudoksiin, tri Kit Green, Wayne State Univ.

27 – Laseranosatelliitit, tri E Davis, Earthtech.

28 – Ohjaamot läpimurtolentojen aikana, tri G Millis, Tau Zero.

29 – Negatiivinen massapropulsio, tri F Winterberg, Univ of Nevada_Reno.

30 – Aneutroninen fuusiotyöntövoima, tri V Teofilo, Lockheed Martin.

31 – Yliäänennopeudella kulkevien kulkuvälineiden  havaitseminen ja korkearesoluutioinen seuranta, tri W Culbreth, Univ of Nevada-Las Vegas.

32 – Ultrakondensaattorit energian ja voiman säilyttäjinä, tri J Golightly, Lockheed Martin.

33 – MHD Ilmaa hengittävä työntövoima ja Voimanlähde ilmailualan sovelluksille, tri S Macheret, Lockheed Martin.

34 – Miehittämättömien avaruusalusten samanaikaisen ohjauksen kognitiiviset rajoitteet, tri R Genik, Wayne State Univ.

35 – Kvanttilaskenta ja orgaanisten molekyylien käyttö automaatioteknologiassa, tri R Genik, Wayne State Univ.

36 – Kvanttitomografia ja negatiiviset energiatilat tyhjiössä, tri Eric Davis, Earthtech.

37 – Aneutroninen fuusiotyöntövoima, tri V Teofilo, Lockheed Martin.

Ilmailualan vuosikymmenien kiinnostus UFOihin

Kirjoittanut Keith Basterfield

Johdanto

Ilmailuyritykset, erityisesti USA:ssa, ovat pitkään olleet kiinnostuneita tunnistamattomista ilmailmiöistä (UAP). Tämä sopii luonnollisesti heille. UAP:lla on useita ”observaabeleita”, jotka ovat arvokkaita ilmailuyrityksille, kun puhutaan kehittyneen fysiikan ymmärryksestä, kehittyneistä voimanlähteistä ja yleisesti kehittyneestä teknologiasta.

Jotkut ovat ehdottaneet, että jos haluaisit takaisinmallintaa kehittynyttä laitetta, miksei piilottaisi sellaista yksityiseen ilmailualan yritykseen? Wilson/Davis -dokumentti, tottakai, vihjailee että tämä olisi jo tehty.

Tämän blogipostauksen tarkoitus on kasata yhteen informaatiota koskien ilmailualan yritysten kiinnostusta sellaisiin ilmiöihin, sekä joitain heidän työntekijöitään. Se ei ole tarkoitettu kaikenkattavaksi, mutta tarkoitus on tarjota yleisluontoinen katsaus aiheeseen.

Ensinnäkin jotain perustietoja muutamasta suuresta pelurista:

1921 Douglas Aircraft Company perustetaan.

1926 Lockheed Corporation perustetaan.

1939 McDonnell Aircraft Corporation perustetaan.

1961 The Martin Marietta Corporation perustetaan.

1967 McDonnell Aircraft Corporation ja Douglas Aircraft Company fuusioituvat McDonnell Douglasiksi.

1995 Lockheed Corporation ja Martin Marietta fuusioituvat Lockheed Martiniksi.

1997 McDonnell Douglas fuusioituu Boeingiin.

1947: Lockheedin lausunto

International UFO Reporterin vuosikerran 26 numeron 3 (sivut 3-9, 32) artikkelissa Joel Carpenter on kirjoittanut otsikolla ”The Lockheed UFO Case, 1953”.  Carpenter mainitsee 7. heinäkuuta 1947 tehdyn virallisen lausunnon Lockheedilta ”lentävien lautasten” aiheesta.

Hal Hibbard silloinen Lockheedin johtava insinööri, on raportoidusti sanonut Los Angeles Timesille:

”Ne ovat joko yksittäin tai muodostelmassa lentävien lentokoneiden heijastuksia, tai massahysteriaa ja eri henkilöiden halu saada nimensä lehteen. En tiedä mistään salaisesta ilmailuprojektista, joka vähääkään liittyisi näihin niinkutsuttuihin ilmiöihin.”

1949: Lockheedin työntekijän havainto

Toukokuun 2020 postaus ”Saucers that time forgot”-blogissa johti kuvaan osastojen välisestä viestistä Clarence L. (”Kelly”) Johnsonilta Lockheedilla John L. Hillille, päivämäärällä 8 heinäkuuta 1949, jossa Lockheedin työntekijän raportoidaan tehneen havainto 17. kesäkuuta 1949. Johnson kirjoitti:

”Kuten tiedät, olen ollut erittäin kiinnostunut sellaisten asioiden olemassaolon mahdollisuudesta, ja keskusteluni eräiden henkilöiden kanssa mm. ilmavoimissa sekä viimeaikaiset lehtiraportit viittaisivat siihen, että lentävissä levyissä on jotain.”

https://www.fold3.com/image/6314607

 

Project Blue Bookista (PBB) löytyy tapaus tästä havainnosta. Allaolevassa kuvassa on PBB:n hakemistokortti ja PBB:n johtopäätökset.

https://www.fold3.com/image/6314586

 

1951: Johnsonin havainto

Carpenterin vuoden 2001 IUR-artikkeli mainitsi myös Kelly Johnsonin itsensä tekemän havainnon ”arviolta marraskuussa 1951”. Alla on saatavilla olevat yksityiskohdat Johnsonin omin sanoin, vuodelta 1953:

”Minun tulisi lisätä, että arviolta kaksi vuotta sitten rva Johnson näki esineen, jonka uskoin tuohon aikaan, ja edelleen uskon, olevan lentävä lautanen, joka lensi länteen Brentsin risteyksestä Kaliforniassa erittäin pimeänä iltana. En nähnyt esinettä itsessään, mutta näin selvän liekin tai purkauksen, kuten liitteenä olevassa hahmotelmassa näkyy. Esine matkasi idästä länteen erittäin suurella nopeudella ilman ääntä. Liekki tai purkaus oli kauniin vaaleansininen, ja sillä oli erittäin tarkat reunat. Ensivaikutelmani oli, että se oli aluksen jälkipoltin, mutta äänen täydellinen puute ja tuprutuksen puhdas nopeus eliminoi tuon mahdollisuuden kokonaan.”

http://www.nicap.org/docs/lockufo2.pdf

 

Tammikuu 1953: Lockheedin patentti

Kiitos artikkelille ”Saucers that time forgot”blogissa, me tiedämme nyt että Lockheedin työntekijä Nathan C. Price suunnitteli ja myöhemmin haki patenttia pystysuoraan ylös nousevalle ja laskeutuvalle ”lautasen” muotoiselle alukselle tammikuussa 1953. Kone oli suunniteltu pystysuoraan nousuun ja laskuun, ja pitkän matkan lentoihin Mach 4 -nopeuksilla, jonka lentokorkeus olisi ollut korkeimmillaan 30 kilometriä. Sitä ei koskaan rakennettu.

https://patentimages.storage.googleapis.com/86/8e/4b/c143e484f8dae6/US3066890.pdf

 

Joulukuu 1953: Johnsonin havainto

16. joulukuuta 1953 Kelly Johnson ja hänen vaimonsa havaitsivat mustan silhuetin ranch-rakennukselta länteen lähellä Agouraa, Kaliforniassa. Se oli näkyvillä viiden minuutin ajan sekä paljaalle silmälle että kiikareilla. Se vaikutti olevan liikkumatta, sitten kasvoi kooltaan ja katosi 90 sekunnissa pitkän, matalan kapuamisen jälkeen.

http://www.nicap.org/docs/lockufo2.pdf

 

Samaan aikaan ryhmä Lockheedin työntekijöitä, jotka olivat Lockheedin testikoneen kyydissä, Burbankin ulkopuolella Kaliforniassa, havaitsivat myös teräväreunaisen mustan silhuetin taivaalla, meren yllä. Noin viiden minuutin päästä se kutistui pois näkyvistä.

PBB-tapauskortti, joka kuvaa ilmiön syyksi mantelipilven, on luettavissa täällä. 

1954 – 1955: Douglas Aircraft Companyn tutkimus

Jacque Valleen kirjassa Forbidden Science: Volume 2” sivulla 336 on päiväkirjamerkintä:

”Belmont lauantai 15. toukokuuta 1976

…Sain kiinnostavan soiton Environmental Systemsin varajohtajalta Van Nuysista, joka oli lukenut Invisible Collegen. Niinkin varhain kuin vuonna 1955 hän oli kuulunut UFO-ryhmään  Douglas Aircraftilla Santa Monicassa. Hän työskenteli siellä Wheatenin (joka on nyt Lockheedilla sukellusvenedivisioonassa), Ted Gordonin, Klempererin ja Dave Crookin kanssa. McDonnellin johto pyysi heitä arvioimaan tapauksia Blue Bookista, valokuvineen ja filmeineen. Heidän johtopäätöksensä, mikä heitä pyydettiin ”unohtamaan”, oli että kappaleet käyttivät moniulotteista fysiikkaa. Hän nyt väittää, että he löysivät yli 2000 paikkaa Owenin laaksossa yksistään, mm. yhden jossa kappaleet näyttivät liikkuvan sisään ja ulos kiinteän maan läpi.”

Kuva PDF:stä

 

Tutkin tätä vuoden 1955 tutkimusta, ja lopulta kirjoitin siitä tänne ja tänne.  Sain kuin sainkin lopulta paikallistetuksi, kiitos bostonilaisen tutkijan Barry Greenwoodin, 100 sivua dokumentteja, jotka perustuivat tutkimukseen, joista muutama sivu on netissä luettavissa. Projektia veti Wolfgang Benjamin Klemperer, heidän ohjusdivisioonan johtaja, ja mukana oli  Elmer P Wheaton; Theodore Jay Gordon; Dave Crook sekä A M Rochlen. Ottaen huomioon, että Valleen listaamat nimet ovat kaikki vuoden 1955 dokumenteissa, poislukien Rochlen, mietin sitä oliko Rochlen Valleen tietolähde?

Kuva: Barry Greenwood

 

Swordsin ja kumppaneiden kirjoittamassa vuoden 2012 kirjassa UFOs and Government (Anomalist Books, San Antonio) on seuraavaa:

”Douglasin ohjusosasto oli tehnyt analyysia Great Fallsissa, Montanassa, vuonna 1950 kuvatusta filmistä tutkiakseen epätavallisia voimanlähdejärjestelmiä… Douglasin analyysin teki tri. Robert L Baker.”

Memo – Klemperer Wheatonille 1. maaliskuuta  1955

 

Analyysi on julkaistu maaliskuussa 1956 otsikolla ”Fotogrammaattinen analyysi ’Montana’-filmistä, joka seuraa kahta UFOa”, jonka on kirjoittanut Baker, R.M.L.

1950-luvun puoliväli: Antigravitaatiotutkimus

Nick Cookin vuoden 2002 kirja The Hunt for Zero Point”  tutkii sitä miten antigravitaatiotutkimusta tehdään voimanlähdetutkimuksessa. Cook oli englantilaislehti Jane’s Defence Weeklyn palkkalistoilla, ja hän kiinnostui antigravitaatiotutkimuksesta. Nopeasti hän sai selville, että 1950-luvun puolivälissä useat ilmailualan yritykset USA:ssa aktiivisesti tutkivat antigravitaatiota. Yksi kaikkein nimekkäimmistä oli George S. Trimble, Martin Aircraftin edistyneiden projektien johtaja ja G-projektin varajohtaja. Lue lisää Cookin työstä: klikkaa tästä.

1965: Martin Marietta

Jacques Valleen kirjassa Forbidden Science: Volume 1 on päiväkirjamerkintä päivämäärällä 17. toukokuuta 1965. Vallee kirjoittaa:

”Kiintoisa tapaus sattui tuoreeltaan käydessäni keskustelua Martin Mariettalla työskentelevän insinöörin kanssa, joka sanoo että hän koostaa kirjaa UFOista. Insinööri kierrätti mustaa vihkosta, jossa oli materiaalia, ja kun joku käänsi sivua, insinööri syöksähti penkistään kuin tiikeri ja otti vihkon pois, sylkien suustaan ’…toiset paperit eivät mitenkään liity tuohon.’ Me olimme varsin shokissa hänen väkivaltaisesta reaktiostaan. Tottakai me mietimme mitä muuta siinä vihkossa voisi olla. Oli huhuja siitä, että suuret lentoyhtiöt tekivät omia salaisia UFO-tutkimuksiaan.”

1967-1968: Presidentti Lyndon B. Johnson puolesta tehty tutkimus

Vuosina 1967-1968, Frank F. Rand Jnr. oli presidentti Lyndon B. Johnsonin avustaja. Presidentti Johnson oli saanut yhteydenoton tutkija James E. McDonaldilta UFOista. Presidentti Johnson itse oli aiheesta pitkään ollut kiinnostunut. Presidentti pyysi Randia tutkimaan asiaa ja raportoimaan hänelle; Rand ja hänen tiiminsä käyttivät yhdeksän kuukautta tehden tieteellistä tutkimusta aiheesta ja tuottivat vastauksena raportin Johnsonille.

Vuoteen 2001 mennessä Rand oli valmistellut kirjan pituisen käsikirjoituksen, sekä hänen urastaan että UFO-tutkimuksista. Sen nimi oli ”UFOs…Fact or Fiction” ja amerikkalaistutkija Michael Swords sai kopion haltuunsa, jonka minä olen lukenut. Käsikirjoitusta ei koskaan julkaistu ja harva on sen nähnyt.

Joitain Randin tiimin johtopäätelmiä:

”Ei ole epäilystäkään ettivätkö UFOt olisi olemassa ja kontrollissa. En myöskään epäile sitä, etteikö joitain luotaimia olisi lähetetty Maapallolle muista sivilisaatioista aurinkokuntamme ulkopuolelta.”

Muita Randin tiimin jäseniä ovat mm. Arthur Lundahl; General James T. Stewert; tri. Brockway McMillan; tri. ”Lee Brockings” (pseudonyymi); tri. Bleakley ja tri. Losh; plus tässä erityisen kiinnostava nimi, Clarence ”Kelly” Johnson.

1967-1970: McDonnell Douglasin ”salainen” tutkimus

Heinä/elokuun 1993  ”International UFO Reporterin” numerossa McDonnell Douglasin työntekijä Robert M. Wood paljasti, että hänen yrityksensä on tehnyt ”salaista” tutkimusta UFO-aiheesta.

Kuva PDF-tiedostosta

 

Wood suositti johdolle vaatimatonta puolen miljoonan dollarin projektia tutkimaan tuntemattomia teorioita, tekemään laboratoriokokeita ja arvioimaan hypoteeseja, tekemään kenttäkokeita ja käymään läpi UFO-kirjallisuutta. Yhdessä kohtaa projekti työllisti neljä ihmistä täysipäiväisesti ja kolme työntekijää osa-aikaisesti.

Kuva PDF-tiedostosta

 

Parempi kuvaus tehdystä työstä ilmestyi paljon myöhemmin toisessa Woodin artikkelissa, lokakuun 2008 ”MUFON Journalin” numerossa. Projektissa mukana oli tri. Joseph M. Brown; Chan Thomas; Paul Wilson; Stanton Friedman; tri. Darell Boyd Harmon; Leon A. Steinert ja Harvey C. Bjornlie. Kirjoitin pitkästi tästä projektista; sen paperityöstä ja sen löydöksistä blogipostauksessa päivämäärällä 22. syyskuuta 2020. Jos haluat lukea 275 sivua projektin dokumentaatiota, voit vierailla tällä verkkosivulla. 

Robert M. Wood vuoden 1993 artikkelissaan sanoi:

”Projekti lopetettiin vuonna  1969 minun suosituksestani johtuen kyvyttömyydestämme identifioida lopputilin maksupäivää… koodinimi oli  ”BITBR” — sanoista ”Boys in The back Room.”

Wood paljasti myös:

”Ainoat kontaktit valtiolla projektin tiimoilta syntyivät kevään 1970 lopulla, kun erään tiedustelupalvelun taholta ilmaistiin kiinnostus. Tämä johti luonnostelmaehdotukseen ”matkia, imitoida tai kopioida UFOihin liittyivä observaabeleita.” Me kutsuimme tätä potentiaalista mahdollisuutta nimellä Project Skylite ja valmistelimme hyvän määrän teknistä informaatiota odottaessamme sopimusta. Sitä ei koskaan tullut McDonnell Douglasilta minun tietääkseni.”

Tutkija Lois Taylor otti minuun yhteyttä ja tarjosi minulle useita dokumentteja, jtoka käsittelivät tätä projektia, josta kirjoitin blogiartikkelin 15. lokakuuta 2020.

Sisäinen memo päivämäärällä 2. toukokuuta 1968, otsikolla ”Kehittyneiden aluskonseptien tutkimus”, jonka on kirjoittanut Wood, Brown ja Harmon, kuvaa kappaleessa ”Kilpailijoiden pyrkimykset”:

”Hughes (10 miestä Fullertonissa Meierin komennossa); Lockheed Sunnyvale; Rand on ehdottanut projektia (kuten on monet muutkin yritykset); Useilla yrityksillä on UFOihin liittyviä pyrkimyksiä. Raytheonilla on ollut tietokoneprojekti  Condonissa (Coloradon yliopisto)”.

1973: Näyte vuoden 1897 ”törmäyksestä” Aurorassa, Teksasissa analysoitiin

MUFON ”Skylook” Journalissa, numero 70, syyskuussa 1973 (s.8) kirjoittaja Walt H. Andrus kirjoitti artikkelin otsikolla ”Raportti vuoden 1897 Auroran, Teksasin, tutkimuksista”. Raportissa todettiin, että materiaalinäytteitä oli löydetty väitetyltä ”törmäyspaikalta”, jotka lähetettiin:

”John F. Schuessler, MUFONin varajohtaja ja ilmailukonsultti, kesäkuun 15. Ne on lähetetty laboratorioon McDonnell Douglasille, St. Louisiin, asiantuntija-analyysia varten.”

Sen mitä sain selville, analyysin tuloksia ei koskaan julkaistu.

1974: UFO-tutkimusta CIA:lle?

Päiväkirjamerkintä 10. joulukuuta 1974 Valleen Forbidden Science: Volume Two”-kirjassa:

”Kit vastahakoisesti vahvisti, että 15 insinöörin ryhmä Keskilännestä (oletan, että kyseessä oli McDonnell St. Louisissa) ovat salaa tekemässä UFO-tutkimusta CIA:lle ’ilmailualan tutkimuksen’ verukkeella. He saavat dataa CUFOSin ja muiden amatöörien vuodoista.”

Huom: Kit viittaa Christopher ’Kit’ Greeniin.

1978: McDonnell Douglas jatkaa tutkimuksia

Kaksi muuta tiedonmurua Jacques Valleelta.

a. Päiväkirjamerkintä päivämäärällä 5. tammikuuta 1978

”Eilen sain puhelinsoiton henkilöltä, joka työskentelee McDonnell Douglas Aeronauticsilla. Hän sanoi minulle, että hän oli koostamassa uutta tietokantaa lähikontakteista. En ole tarpeeksi tyhmä uskoakseni, että hänen yrityksellään ei ole mitään intressiä tässä asiassa. Heillä on käynnissä oleva salainen projekti, jota CIA on avokätisesti rahoittanut ja jonka siunaus sillä on, ja he ovat varsin tiiviisti yhteydessä suurimpiin UFO-ryhmiin, jotka kaikki rakastavat salakontakteja vakoojiin, silloinkin kun he parjaavat valtiota sen salailusta julkisissa tiedonannoissaan.”

b. Päiväkirjamerkintä päivämäärällä 15. lokakuuta 1978

”McDonnell Douglas jatkaa hiljaa hyvin rahoitettua tutkimustaan John Schuesslerin kanssa, jota myös Virasto valvoo. He näyttävät etsivän eksoottisia lejeerinkejä. Kuka kusettaa ketä? Miksi tiedeyhteisöä pidetään pimennossa näistä projekteista? Miksi kaikki salailu? Minne tutkimustulokset katoavat?”

1979 -1986: McDonnell ja parapsykologia

Vuosina 1979-1986 McDonnell Foundation rahoitti pysyvää paranormaaleihin ilmiöihin erikoistunutta PSI-labraa St. Louisissa, Missourissa. James Smith McDonnell oli McDonnell Douglasin hallituksen puheenjohtaja.

1985: ATP

Edistynyt teoreettinen fysiikka (Advanced Theoretical Physics, ATP) -projekti oli  John B. Alexanderin ja tri. Ronald F.  Blackburnin yhdessä perustama. Blackburn oli mikroaaltospesialisti, aiemmin Lockheedin ”Skunk Worksilla” ja Jacques Valleen mukaan (Forbidden Science: Volume 3 päiväkirjamerkintä 11. huhtikuuta 1989)  Blackburn vihjaili tutkivansa UFOja. Profiloin Blackburnia blogipostauksessa vuonna 2019.

ATP:lla oli useita osanottajia, jotka tapasivat ja keskustelivat tämänhetkisistä ja tulevista tutkimusaiheista. ATP-dokumenttipinon tarkastelua löytyy tästä linkistä.

ATP-osanottajien keskuudessa oli ainakin viisi henkilöä, jotka työskentelivät ilmailualan yrityksille. Nämä olivat Ron Blackburn, Milton Jantzen ja Don Keuble Lockheedilta; sekä Bill Souder ja Robert Wood  McDonnell Douglasilta.

Vaikka Alexander briffasi useita korkea-arvoisia valtion viranomaisia ATP:n ollessa käynnissä, lopulta rahaa ei herunut enää ATP:n tutkimusagendalle, ja se lakkautettiin.

1986: Ben Rich

Vuosien mittaan paljon on sanottu erään Lockheedin Ben Richin lausunnoista. Vuonna 1986 Ben Rich oli varatoimitusjohtaja ja yleinen johtaja edistyneissä kehitysprojekteissa Lockheed Aeronautical Systems Companylla. Kirjeessä päivämäärällä 10. heinäkuuta 1986 tutkija John Andrewsilta Richille Andrews kysyi uskoiko Rich sekä ihmisten tekemiin että avaruusolentojen tekemiin UFOihin? Vastauksessaan päivämäärällä 21. heinäkuuta 1986 Lockheedin kirjepaperissa Rich vastaa:

”Kyllä, olen molempien kategorioiden uskovainen. Mielestäni kaikki on mahdollista. Monet ihmisten tekemät UFOt ovat rahoittamattomia mahdollisuuksia (Un Funded Opportunities).”

Kuva kirjeenvaihdosta PDF-muodossa alla:


1992 – 2012: Robert Bigelow ja Bigelow Aerospace

Lasvegasilainen liikemies Robert T. Bigelow on ollut pitkään kiinnustunut sekä UAP:sta että paranormaalista. Hän on ilmaissut kiinnostuksensa monissa bisnesprojekteissaan, lähtien Bigelow Foundationista 1990-luvun alkupuolella; National Institute for Discovery Science (NIDS -1996-2004); ja lopulta Bigelow Aerospace Advanced Space Studies (BAASS) vuosina 2008-2012. Olen käynyt jokaisen näistä läpi sarjassa blogipostauksia, jotka löytyy blogini hakutoiminnolla. Iso osa NIDSiä koskettavasta informaatiosta löytyy edelleen heidän matalana olevalta verkkosivulta Wayback machinen avulla.  Bigelow Aerospace perustettiin vuonna 1998 ja BAASS vuonna 2008.

BAASS sai kaksivuotisen rahoituksen, $22 miljoonaa yhteensä, Yhdysvaltain puolustustiedustelupalvelu DIA:lta Advanced Aerospace Weapon System Applications Programin (AAWSAP) alaisena sopimuksena. Robert Bigelow  myös kaivoi omista taskuistaan DIA-rahojen päälle. Varsin vähän tietoja on julkisesti jaossa DIA:n tai BAASS:n touhuista AAWSAPissa.

1990-luvun puoliväli: Project Greenglow

1990-luvun puolivälissä ilmailuinsinööri tri. Ron Evans työskenteli British Aerospacelle (josta tuli BAE Systems vuonna 1999). Hän kysyi johdolta voisivatko he tutkia ”gravitaationhallintaa?” He sanoivat kyllä; antoivat hänelle toimiston ja pienen budjetin. Hän nimitti projektia nimellä Project Greenglow ja työskenteli sen parissa eläkkeelle lähtöön asti vuonna 2005. Vuonna 2015 hän julkaisi kirjan nimeltä Greenglow and the Search for Gravity Control”.

https://www.amazon.com/Greenglow-search-gravity-control-Ronald/dp/1784620238

 

2001: Donald Phillips

Steven M. Greerin mukaan hänen vuoden  2001 kirjassaan Disclosure Project Briefing Document”, Donald  Phillipsin sanotaan olleen ilmavoimissa, ja lisäksi hänen sanotaan työskennelleen Kelly Johnsonin kanssa Lockheedilla. Hänen todistuksessaan hän puhuu siitä miten avaruusolennot tapasivat Maapallolla johtajia vuonna 1954; mikä johti teknologiamme kehittymiseen. Phillips viittaa eversti Corson työhön näyttönä joka tukee hänen omaa todistustaan.

2014: Boyd B. Bushman

Boyd B. Bushman työskenteli Lockheed Martinille ja piti nimissään useita patentteja, jotka oli jätetty vuosina 1989-2002, jotka on myönnetty Lockheedille. Ennen kuolemaansa elokuussa 2014 häntä haastateltiin videolle hänen omista UAP-näkemyksistään. Videolla hän puhuu UFOista todellisina; että ne ovat vierailijoita toisista maailmoista ja että aluksia ja ruumiita on saatu haltuun. Hän kuvasi ja näytti valokuvia UFOista ja avaruusolennoista, joista hän puhui kuin hän olisi tavannut ne henkilökohtaisesti; sekä avaruusolentojen planeetasta. Hän väitti, että Venäjä ja Kiina molemmat työskentelivät Area 51:ssä.  Hän myös sanoi analysoineensa UFOn palasia, joilla oli ominaisuutena minkä tahansa palasen vieressä olevan materiaalin keveneminen. Videon kriitikot huomauttivat, että avaruusolento valokuvassa vahvasti muistuttaa Wal-Martissa myytävää lelua.

2016: William Tompkins

Kirja nimeltä Selected by Extraterrestrials”, kirjoittanut William Mills Tompkins, julkaistiin vuonna 2016. Kirjan sanotaan olleen omaelämänkerta, vaikka se on tyyliltään kuin B-luokan jännäri. Tompkins sanoo olleensa pitkäaikainen Douglas Aircraft Companyn työntekijä, vuodesta 1953.

https://www.amazon.com.au/Selected-Extraterrestrials-secret-think-tanks-secretaries/dp/1515217469

 

Hän esittää väitteitä kuten:

”Laajojen tutkimusten jälkeen vuonna 1953 Advanced Design tuli tulokseen, että UFOt olivat itse asiassa planeettainvälisiä avaruusaluksia, joita ohjastavat erittäin kehittyneet ulkoavaruudesta tulleet olennot.”

Lisää blogistani päivämäärällä 28. huhtikuuta 2016.

Entäpä nyt?

Pitkäaikainen ilmailualan kiinnostus aihetta kohtaan kertoisi minulle siitä, että on olemassa mitä todennäköisimmin ilmailualan yritys tai parikim, jotka tekevät UFO-tutkimusta. Kaiken kiinnostuksen myötä Nimitzin tapauksia ja muita kohtaan ehdottaisin, että yhdellä tai useammalla ilmailualan yrityksellä on oma UAP-tutkimusohjelmansa. Tämä on erillään kaikesta Yhdysvaltain hallinnon UAP-toimikuntatoiminnasta.

On esitetty dokumentoimattomia väitteitä useiden UAP-tutkijoiden suulla, että he ovat tietoisia neljästä muusta amerikkalaisesta tutkimusohjelmasta, jotka käsittelevät UAP:a. Kuitenkaan ei ole mitään viitteiti siitä, että nämä tutkimusohjelmat olisivat yksityisten ilmailualan yritysten projekteja. Ovatko blogin lukijat tietoisia sellaisista ilmailualan yritysten UFO-tutkimusprojekteista?

 

Artikkelin julkaissut ufos-scientificresearch.blogspot.com

Todellinen tarina FOIA&UFO-romutarinan taustalla

Kirjoittanut John Greenewald

On niin turhauttavaaa tehdä tällainen video, mutta kun julkisuus kasvaa eri sosiaalisen median alustoilla tarinasta, joka on tullut FOIA-tietopyynnön yhteydessä esiin, minun mielestäni video on tarpeen.

Villejä sensaatio-otsikoita ja väärintulkittuja FOIA-tietopyynnön tuloksia on reposteltu UFO-tarinassa, joka ei vain ole totta. Vaikka tätä nauhoitettaessa valtavirran median käsittely ei ole alkanut kunnolla, blogia itsessään on postattu eri puolille verkkoa, palveluihin kuten Reddit, Facebook ja Twitter; jotka kaikki ovat johtaneet moniin kysymyksiin.

Video vastaa huhuihin samalla kun käy läpi muutamia yksityiskohtia AAWSAPista, joista ette välttämättä ole tietoisia.

Linkkejä

Anthony Bragalia: PENTAGON ADMITS IT HAS UFO DEBRIS, RELEASES TEST RESULTS

DIRD-raportti

Wayback Machine: AAWSAP Bid Solicitation

Robert Bigelow – AAWSAP, the Tic Tac incident, Weird events on Skinwalker Ranch

Anthony Bragalian vastine

Tämä teksti postattiin Youtubeen. Reiluuden vuoksi twiittasin vastauksen ja halusin julkaista sen myös tässä. Vastinetta seuraa oma vastineeni sille.

John-

Tässä on Anthony Bragalia. Toivoin, että olisit kertonut minulle tekeväsi videota joka kritisoi artikkeliani. Olisin voinut vastata kaikkiin kohtiin erikseen.

Johdat harhaan katselijoita uskottelemalla heille, että DIA olisi vastannut mihinkään muuhun kuin erittäin spesifiin, selkeän rajattuun tietopyyntöön saada testituloksia UFO/UAP-materiaaleista, joita Bigelow Aerospacella on hallussaan. DIA:lta saamassani vastauksessa luvattiin tarjota minulle “yksityiskohtaisia teknisiä raportteja” huikeista materiaaleista. Huolimatta siitä mitä sinä vihjailet, se konteksti jossa dokumentit sain käsiini oli suora vastine tietopyyntöön UFO-romusta ja mahdollisesti Maan ulkopuolelta tulleen materiaalin testaamisesta. Naiivisti oletat, että sellaiset tekniset raportit oikeasti viittaisivat avaruusolentoihin, Roswelliin jne. Se ei toimi sillä tavalla ja ajatuksenkulkusi siitä, että raportit puhuisivat sellaisista asioista osoittaa, että sinulla ei ole mitään hajoa materiaalitieteestä tai teknisistä tutkimuksista.

Pyyntöni saada dokumentit oli osoitettu Advanced Aerospace Threat Identification Programille (AATIP). Mutta DIA tahallaan hämmentää asioita ja tarkoituksellisesti sekoittaa faktoja. Ohjelma toimi aiemmin toisella nimellä Advanced Aerospace Weapons Systems Applications program (AAWSA), ja dokumentit on leimattu tämän ohjelman alaisuuteen eikä AATIPin. Tämä mahdollistaa DIA:n väittää, että  tutkimukset liittyvät kehittyneisiin aseohjelmiin eikä niinkään ilmailmiöiden uhkiin ulkoavaruudesta tai lentävistä lautasista noudettuihin materiaaleihin. Olen ollut yhteydessä kahteen tutkimusten tieteentekijään ja heidän sanomisensa raportoidaan tulevassa artikkelissa. Tämä ei ole “virhe” DIA:n puolelta tarjota minulle raportteja kehittyneistä ilmapuolustusmateriaaleista UAP-materiaalien sijaan.

Vastasin pian tämän jälkeen ylläolevaan seuraavasti.

Hei Anthony,

Itse asiassa, minulla ei ollut tarvetta ottaa sinuun yhteyttä. Julkaisit FOIA-pyyntösi ja FOIA-vastauksesi, kokonaisina. Se on kaikki mitä tarvitaan.

Otin erityisesti kantaa sinun FOIA:n, sekä siihen että viides vaatimustesi kohta on todennäköisesti triggeröinyt heidät antamaan viisi vastaavaa dokumenttia niinkuin he nyt tekivät. Ei muuta. Olen työskennellyt DIA:n kanssa FOIA-juttujen parissa lähes 25 vuotta, ja olen oppinut sen miten he vastaavat pyyntöihin, mikä on monien FOIA-toimistojen tyyli. Raportit olivat lähellä viidettä kohtaasi, ja niille on annettu luokitus UNCLASS/FOUO, ne on julkaistu vastaamaan sitä kohtaa. Se, että sanoisit että tämä liittyy UAP-romuun, se on vähintäänkin harhaanjohtavaa.

Lisäksi, artikkelissasi on monia kohtia joihin en ottanut kantaa, siksi etten halua hyökätä kimppuusi millään tavalla. Sen sijaan otin kantaa  itse FOIA-materiaaliin. Kuitenkin, se että sinulla on kokonainen artikkelin kohta siitä miten raportit on julkaistu aiemmin, ja miten olit hämmentynyt siitä miten he sensuroivat asioita, se on taaskin harhaanjohtavaa ja faktisesti väärin. Et sanonut lukijoillesi, että ne olivat ilman lupaa VUODETTUA FUOU-materiaalia. Niitä ei julkaistu koskaan virallisesti, joten koko artikkelin pätkä siitä miten syyttelet ihmisiä on myös väärin. Jätin sen pois, koska en yritä antaa sapiskaa koko artikkelillesi.

Yksinkertaisesti, yksikään sivu julkaisussasi ei litty UAP:hin, UFOihin tai avaruusolentoihin tai keijukaisiin mitenkään. Ne vastaavat sitä mitä AAWSAP oli, ja otta sinulla olisi otsikko ja jotain kirjoitettavaa sisältöäkin, kuten tekstisi — se on täysin harhaanjohtavaa eikä se tee palvelusta keenellekään tällä alalla.

Muitakin faktisia virheitä artikkelissasi on, joista neuvoisin että käyt ne läpi. En ole täällä hyökkäämässä kimppuusi, vaan sen sijaan asettamassa FOIA-dokumentteja kontekstiinsa. Valitettavasti artikkelisi ei tehnyt niin. Sinulla oli hyvä tarina siitä mitä sait sieltä, mutta vääristelit sen tärkeyttä ja nyt sitä varjostaa spekulaatiot ja väärät väitteet. Se ei ole mielipiteeni vaan fakta, ja näyttämäsi dokumentit eivät osoita yhtäkään UFO-törmäyksestä noudetun romun tai analyysien tulosten väitettä todeksi.

Olen edelleen videoni kannalla…

 

Artikkelin julkaissut Black Vault

Robert Bigelow avautuu AAWSAPista ja Tic Tac -UFOista

MYSTERY WIRE — Avaruusyrittäjä Robert Bigelow teki kryptisen ilmoituksen syyskuussa 2008 radiohaastattelussa George Knappin kanssa. Bigelow oli juuri paljastanut, että hän oli luonut BAASS:n, Bigelow Aerospacen sivuliikkeen, ja että BAASS oli liittoutunut nimettömän tahon kanssa tutkimaan UFO-mysteeriä ja siihen liittyviä ilmiöitä.

Kansa ei tiennyt tuosta tuohon aikaan, mutta viikkoa aiemmin Bigelow oli allekirjoittanut sopimuksen puolustustiedusteluvirasto DIA:n (Defense Intelligence Agency) kanssa toteuttaa tutkimus AAWSAPin alaisuudessa (Advanced Aerospace Weapons Systems Application Program).

Ohjelman idea oli kehitetty vuotta aiemmin kun DIA:n vanhempi tieteentekijä vieraili Skinwalker Ranchilla ja oli kokenut erittäin epätavallisen kohtaamisen tuntemattoman älyn kanssa.

Tieteentekijä palasi Washingtoniin, tapasi senaattorit Harry Reid, Daniel Inouye ja Ted Stevens, ja hän ehdotti näille että luotaisiin erityinen, salainen UFO-ilmiöiden tutkimusohjelma. Kolme lainsäätäjää suostuivat sponsoroimaan sellaista ohjelmaa ja he saivatkin 22 miljoonaa dollaria rahaa. AAWSAP oli syntynyt.

Bigelow ja hänen tiiminsä palkkasivat kymmeniä tutkijoita, tieteentekijöitä ja tukihenkilöitä, jotka ryhtyivät hommiin aikeinaan luoda suuri tietokanta, joka koostuu alkuperäisistä tutkimuksista, sekä UFO-tiedoista jotia on saatu muista maista. BAASSin tutkimien tapausten joukossa oli nyt tunnettu Tic Tac -kohtaaminen Etelä-Kalifornian rannikolla vuonna 2004.

Tic Tac video

Tässä pätkässä Mystery Wiren haastattelua Bigelow puhuu ensimmäistä kertaa AAWSAPista, Tic Tacista ja hommista Lue Elizondon kanssa, Skinwalkerin roolista AAWSAP-tutkimuksissa ja siitä miten BAASSin tutkimukset suoraan liittyvät Bigelowin uuteen projektiin, kuoleman jälkeisen elämän tutkimukseen.

 

 

Artikkelin julkaissut Mystery Wire

AATIPin paljastaminen: UFOista irtoaa hyviä otsikoita

Valtion salaisuudet. Sen takia New York Times kiinnostui aiheesta. Ja juttu paljasti miljoonien dollarien hassauksen UFO-tutkimukseen — aiheeseen jota keskivertoveronmaksaja pitää ruokottomana alusta lähtien.

George Knapp työskenteli jutun parissa toisesta kulmasta. Hän oli huomioinut UFO-juttuja heti hänen uransa alusta alkaen CBS:n affiliaattina KLAS-TV:llä Las Vegasissa. Muu media tuskin koski pitkällä tikullakaan näihin aiheisiin.

AATIP AAWSAP BAASS dossier

Kaksi journalistista maailmaa törmäsi yhteen näiden salaisten organisaatioiden ytimessä:

AAWSAP, BAASS ja AATIP: Asiakirjat

  • AAWSAP — Advanced Aerospace Weapons Special Application Program
  • BAASS — Bigelow Aerospace Advanced Space Studies
  • AATIP — Advanced Aerospace Threat Identification Program

Katso Knappin kuvaus virastoista, kun hän kertaa tarinaansa hänen vuoden 2019 esityksessään Laughlinin UFO-megaconissa:

Kongressin johtajat — entinen senaatin enemmistöjohtaja Harry Reid Nevadasta, senaattori Ted Stevens Alaskasta ja senaattori Daniel Inouye Hawaiilta — salaa rahoittivat AAWSAPia vuonna 2007. BAASS voitti $10 miljoonan sopimuksen sinä vuonna ottaakseen vetovastuun osasta työsarkaa.

Vuonna 2018 lista rahoitetuista projekteista tehtiin julkiseksi.

Työ jatkui ja AAWSAP nimettiin uudelleen AATIPiksi joskus vuonna 2011, sanoo entinen puolustusministeriön viranomainen Luis Elizondo, joka lähti vetämään AATIPia vuonna 2012. Siihen mennessä ohjelma oli kaventanut fokustaan tutkimaan Yhdysvaltain armeijalle aiheutuneita uhkia.

Rahoitus kuivui kasaan vuonna 2013, mutta AATIP jatkoi toimimista DIA:n alaisuudessa — ja varmaankin edelleen toimii siellä Elizondon mukaan.

Tarina alkoi paljastua vuonna 2017 Elizondolla tullessa seinä vastaan hänen koittaessaan tuoda lisävaloa siihen mitä hän piti vakavana uhkana armeijalle. AATIPin johtajana Elizondo oli nähnyt teknologiaa, jota armeijalla ei ollut — eikä kukaan voinut selittää mistä se oli tullut.

Videoita

Knappin kertomuksen lisäksi tärkeitä tapahtumia liittyen AAWSAP:n, BAASS:n ja AATIPiin löytyy näistä:

Linkkejä

Elizondo uskoi, että paras tapa työskennellä teknologiaongelman parissa oli valtion ulkopuolella.

Niin hän liittyi uuteen projektiin: To The Stars Academy.

Tom DeLonge, joka tuli tunnetuksi Blink-182 -bändistään, perusti Elizondon kanssa To The Starsin. Heidän mukanaan oli tiedemies Hal Puthoff, joka oli ollut mukana valtion projekteissa tutkimassa kaukokatselua. Muita nimiä ovat mm. entinen CIA-operaatioupseeri Jim Semivan, entinen Lockheed Martin Skunk Worksin johtaja Steve Justice ja entinen varapuolustustiedusteluministeri  Chris Mellon.

Knapp käsitteli To The Stars Academya lokakuun 11. päivänä 2017, jolloin Mellon kuvaili Tic Tac -tapausta yksityiskohtaisesti.

Kaksi kuukautta myöhemmin New York Times julkaisi Tic Tac -videon verkossa huippuskuuppina, joka muutti koko mediakentän tavan käsitellä UFO-aihetta.

DeLongen kiinnostus UFOihin ja hänen periksiantamattomuutensa toi hänet kasvotusten monien UFO-viranomaisten kanssa, jotka muuttivat hänen maailmansa yksinkertaisella tiedolla: “Me löysimme elämänmuodon.

Jos UFOjen tutkiminen juontaa juurensa valtioon, sillä voi olla kirkas tulevaisuus tieteenä ja ideoina Pentagonin ja byrokraattisten virastojen ulkopuolella, jotka rajoittavat sen mahdollisuuksia.

Aikajana

 

Artikkelin julkaissut Mysterywire

AAWSAP oli ”luottamuksellisesti kaupallinen” sopimus

Kirjoittanut Keith Basterfield

”Kaupallinen luottamuksella”

Tuoreessa Tim McMillanin artikkelissa hän esittää perustuen keräämiinsä todisteisiin, että AAWSAP (Advanced Aerospace Weapon System Applications Program) ohjelma oli ”luottamuksellisesti kaupallinen” (Commercial in confidence) sopimus USA:n puolustustiedustelupalvelun (DIA) ja Bigelow Aerospace Advanced Space Studiesin (BAASS) välillä.

Me olemme jonkin aikaa tienneet, että DIA on antanut toimeksi elokuussa 2008 työtä AAWSAPin alaisuudessa, ja että BAASS oli onnistuneesti tarjonnut sopimusta, joka oli voimassa 2008-2012.

McMillanin artikkelia lukiessa ensin mietin selittäisikä ”luottamuksellisesti kaupallinen” sopimus dokumentaation puutteen, mistä kävisi ilmi BAASSin saaneen sopimuksen itselleen? Federal Business Opportunities -verkkosivulla käynti, jossa DIA:n AAWSAP -tarjouspyyntö oli, näytti ettei BAASS:n kilpailutuksen voittoa ole ilmoitettu missään. Tiedossani ei ole että kukaan olisi koskaan löytänyt sellaista ilmoitusta.

Jack Brewerin työ

Tämä vei minut tarkastelemaan Jack Brewerin blogipostausta päivämäärällä 1. elokuuta 2019, otsikolla “DIA veti pois tiedon AAWSAP-sopimuksen menosta BAASSille vuoden 2011 tietopyynnössä.”

Vuoden 2011 DIA:n verkosta löytyvässä tietopyyntölogissa olen nähnyt henkilön nimeltä Quincy Wilkins pyytäneen kopion AAWSAPin sopimuksesta DIA:lta tietopyynnöllä. Jack Brewer sitten lähetti vuonna 2019 tietopyynnön ja pyysi saada DIA:lta kopion siitä mitä he antoivat Wilkinsille.

Kolme sivua kuudesta oltiin vastauksessa Brewerin vuoden 2019 tietopyyntöön vedetty pois, johtuen FOIA-tietopyyntöjen poikkeussäännöistä 3, 4 ja 6. Vastauksessaan tietopyyntöön DIA esitti, että “Poikkeussääntö 4 pätee informaatioon kuten kauppasalaisuudet ja kaupalliset tai rahoitustiedot, jotka on saatu henkilöltä etuoikeutetusti tai luottamuksella.” Huomaa, että yhdeksää erilaista poikkeuskohtaa oltaisiin voitu soveltaa, 3 vittaa poikkeuksiin muiden lakien alaisuudessa ja 6 viittaa henkilötietoihin ja terveystietoihin. Olisi voinut odottaa poikkeuksen 1, joka viittaa salaiseen informaatioon kansallisen turvallisuuden tai ulkopolitiikan perusteella, olevan tässä relevantti, mutta siihen ei viitattu.

Kuva: Jack Brewer

Huomaa miten sanaa “kaupallinen” käytetään.

Eräs Wilkinsin saamista dokumenteista oli DIA:n lähettämä kirje BAASSille heinäkuussa 2011. Se ohjeisti, että DIA:n sopimuksen voittotarjouksen tekijää ohjeistetaan kun DIA saa tietopyynnön koskien sopimusta.

Kuva: Jack Brewer

“Sopimuksen HHM402-08-C-0072 läpikäynnissä DIA on päättänyt että merkityt kohdat tulisi jättää pois pyydetystä dokumentista Freedom of Information Actin nojalla. Pyydämme kertoa mitä muita, jos mitään, lisäosioita tulisi jäättää paljastamatta tästä dokumentista. Vastauksessanne tulisi olla mukana yksityiskohtainen selitys kaikesta kilpailullisesta haitasta, joka aiheutuu yrityksellenne tämän materiaalin julkaisemisesta.”

Huomaa sanan “kilpailullinen” käyttö.

Ylläoleva vaikuttaa, ainakin minusta, tukevan McMillanin esitystä että DIA AAWSAP oli ”luottamuksellisesti kaupallinen” sopimus.

Artikkelin julkaissut ufos-scientificresearch.blogspot.com

Ehdokas Tom DeLongen ’avaruusolentojen johtajaksi’

Alla on Tom Delongen Instagram-postaus 14. syyskuuta 2019 (pointsit kuvasta @SilvaRecord). Siinä hän viittaa “Avaruusolentojen johtajaan”. Sitten hän omaan tyyliinsä nopeasti editoi postauksesta pois viittauksen “BossManiin”.

Image for post

Editoitu kuva ilman viittausta on alempana.

Kun nämä kuvakaappaukset löysivät tiensä Twitteriin, ihmiset alkoivat miettiä — kuka tämä ”avaruusolentojen johtaja” oikein on. Joten kaivelin hieman. Ja mielestäni olen saanut selville sen kuka Tomin johtaja on.

Image for post

Johdannossa kirjaan “Sekret Machines: Chasing Shadows”, Tom kirjoittaa seuraavaa:

“Tutkimusteni edetessä tuli vastaan mahdollisuuksia — jotkut niistä johtuivat tuosta tutkinnasta, mutta toiset olivat taas onnekkaita tapahtumia. Ja niin eräänä epätavallisena kesäaamuna vuonna 2015 sain soiton vanhalta ystävältäni, joka työskenteli eräässä kaikkein suurimmista ja eliiteimmistä puolustusalihankkijafirmoista USA:ssa. Vaikka hän oli juuri eläköitynyt, hän sanoi minulle, että ensimmäistä kertaa hänen yrityksensä oli avoin: päivä jolloin työntekijöiden sukulaiset saivat tulla paikan päälle ja juhlia heidän perheensä kanssa (aviomiehet, vaimot, äidit, isät) sitä mitä he tekevät muuten joka päivä täydellisen salaisuuden verhon suojassa. Hän kysyi minulta olisinko halukas esittelemään heidän ”ylimmän johtajansa”, kehittyneiden aseiden osaston johtajan (”BossMan”, niinkuin häntä nimitetään niille joiden ei tarvitse hänen identiteettiään tietää) yleisölle. Sanoin välittömästi kyllä, mutta sanoin että vain jos saan istua hänen seurassaan muutaman minuutin. En ollut varma miksi sanoin niin, tiesin vain että tämä oli mahdollisuus johon minun oli pakko tarttua.”

Palapelin seuraavaan palaan siirtyäksemme: Tyler Rogowayn kirjoittamaan artikkeliin The WarZonelle Thedrive.comissa. Rogoway oli nähnyt vaivaa ja kysellyt tietoja Lockheed Martin Skunk Worksilta, “globaalilta turvallisuus- ja ilmailualan yritykseltä… joka pääosin on mukana kehittyneiden asejärjestelmien tutkimuksessa, suunnittelussa, kehittämisessä, valmistamisessa, integroinnissa ja ylläpidossa”. Hänen mielessään oli ajatus, että Tom olisi puhunut tämän yrityksen tyypeille Sekret Machinesissa. Vaivannäkö kannatti hienosti:

“Tämä on Skunk Worksin antama virallinen lausunto The War Zonelle koskien Tomin aiempaa mukanaoloa yrityksessä lähes puoli vuosikymmentä sitten sekä sen aikaisia tilanteita:

‘Tom DeLonge otti yhteyttä Skunk Worksiin kiinnostuneena tekemään yhteistyötä dokumentin parissa koskien salaisia koneita ja huipputeknologian projekteja. Useat Skunk Worksin työntekijät tapasivat DeLongen kanssa nähdäkseen mikä hänen visionsa dokumentille oli, niinkuin mekin teimme kaikkien niiden kanssa, jotka olivat kiinnostuneita Skunk Worksin tarinasta ja teknologioista. Me lopulta päätimme, että emme lähde mukaan yhteistyöhön dokumenttiin.

Tämän suunnitteluvaiheen aikana DeLonge otti osaa Skunk Worksin työntekijätapaamiseen.’

Seuraavaksi tarkastelkaamme Podestan sähköpostivuotoja, joista käy ilmi, että Robert Weiss oli mukana Tomin “neuvonantajien” ryhmässä, joiden tarkoituksena oli tavata Podesta.

Image for post

Sekä lopulta se, kuka Weiss oikeasti on:

Image for post

(Tekstissä lukee: Weiss toimi myös ilmailun varajohtajana, jossa hänen vastuullaan oli $3 miljardin logistiikka, ylläpito ja lentokoneliiketoiminnan modernisointi. Hänen aikanaan hän kehitti ja johti strategioita, jotka kasvattivat bisnestä yli 30% yrityksen portfoliossa.)

Näyttää siltä, että Rob Weiss voi olla paras kandidaatti Tomin ”BossManiksi”. Ainakin siihen asti kunnes Tomin twiittejä deletoidaan taas uudelleen ja lisää johtolankoja tippuu. Yritetään ainakin vähintään lukea rivien välistä (Tomin ohjeiden mukaan) ja saada kuva käynnissä olevasta suunnitelmasta…

Artikkelin julkaissut medium.com