Avainsana-arkisto: tiede

Tiede

Tohtori Nang Li ja antigravitaatiotutkimus

Kommentoi

Kirjoittanut Keith Basterfield

Kirjoitin artikkelin vuonna 2019 amerikkalaisen tohtorin Ning Li:n antigravitaatiotutkimuksesta, joka tämän jälkeen menehtyi 27. heinäkuuta 2021. Tuon artikkelin jälkeen kiinnostukseni siirtyi muihin aiheisiin. Siksi oli positiivinen yllätys saada sähköposti Kent Byeltä, joka oli tutkinut itse MITRE 2003 Gravitational Wave Conferencea, jossa tri. Ning Li esitteli tutkimuksiaan.

https://www.berryhillfh.com/obituary/ning-li?lud=4CF765EE88E7526FCBA619C30101F7E6

 

Kent Byen löydökset

Kentin luvalla haluaisin dokumentoida hänen löydöksiään tässä blogipostauksessa. Kent kirjoitti:

Menin kaninkoloon etsiessäni informaatiota MITRE 2003 Gravitational Wave Conferencesta UFOtwitterin keskustellessa Ning Li:stä. Muistelen, että Hal Puthoff vastasi hänestä esitettyyn kysymykseen ja sanoi, että hän ei puhunut aiheesta ja siitä ei tullut mitään. Hal sanoi, että hän oli vuoden 2003 MITRE-konferenssissa, ja näyttää siltä että Eric Davis oli siellä myös, ja minulla oli aluksi vaikeuksia löytää informaatiota, mutta kykenin kaivamaan esiin joitain lähteitä. Tri. Hal Puthoffilta kysyttiin Ning Li:stä hänen vuoden 2021 SCU AAP -konferenssipuheensa kysymysosiossa.

Tässä on hänen sanomistensa transkriptio:

KYSYMYS: Luitko koskaan, ja jos luit niin mitä ajatuksia heräsi Ning Li:n vuoden 1993 tutkielmasta ”Gravitoelektrinen-elektrinen kytkentä suprajohtavuuden avulla”?

VASTAUS: Hal Puthoff: No, luin kyllä kaikki hänen paperinsa. Osallistuin myös [2003] MITRE [Gravitational-Wave] Conferenceen, jossa hän piti tärkeän esityksen. Ja… [tauko] alunterin ajattelin, tiedätkö, että hänellä saattaisi olla jotain ideoita. Mutta fakta on, että hän ei ole päässyt oikein mihinkään suuntaan, ja jotkut kritiikit joita tieteellisestä näkökulmasta on julkaistu, minä pidin niitä uskottavina. Joten hän on todellakin harmaassa laatikossa hyllyllä. Sama Venäjän Podkletnovin tulosten kanssa.

2003 konferenssi

Tehtyäni tutkimuksia, joista aion kertoa sinulle ja mahdollisesti laitta blogiisi, löysin vuoden 2019 blogipostauksesi Ning Li:stä, joka on erittäin, erittäin kattava. Kuitenkin, aikalinjastasi puuttuu hänen vuoden 2003 paperi, jonka Hal mainitsi — lähinnä siksi koska 2003 MITRE-konferenssi on jotain obskuuria ja vaikeaa tutkia, kun konferenssiesitelmistä ei ole mitään tietoa julkisesti, vaikka ne saattavatkin olla saatavilla FOIA-tietopyyntöinä.

Joten tässä on minun rekonstruktioni vuoden 2003 MITRE Gravity Wave -konferenssista, niistä tiedoista mitä kykenin löytämään. Voit vapaasti käyttää niitä miten haluat, ja mielelläni voit laittaa nimeni tähän yhteyteen, haluan vain tehdä tämän informaation vähän helpommaksi UFO-yhteisölle selvittää, ja blogisi vaikuttaa sille hyvältä kanavalta.

Konferenssiin lähetetyt paperit

Sitaatti jonka löysin oli Proceedings of the Gravitational-Wave Conference, toimittanut P. Murad ja R Baker, MITRE Corporation, Mclean, Virginia, 6-9. toukokuuta 2003, mutta täyttä kopiota ei vaikuta olevan netissä missään.

Paras kuvaus noin 25 paperista, jotka konferenssissa esitettiin [HFGW-03-101 to HFGW-03-125] voidaan saada tästä viitteestä: http://www.gravwave.com/pdf/HFGW%20References.pdf [alla]

Hal mainitsi Ningin vuoden 2003 paperin, jonka hän esitteli MITREssä, joka oli:
Ning Li (2003), “AC-gravitaatiokenttien mitattavuus,” paperi HFGW-03-106, Gravitational-Wave Conference, MITRE Corporation, 6-9. toukokuuta

Tässä on Li:n “Measurability of AC gravity fields”-paperin abstrakti
https://web.archive.org/web/20150329013606/https://www.thelivingmoon.com/91_PDF_Database/Gravity_Related/106-Ning-Li-Prepub.pdf

Eric Davis

Eric Davisin verkkosivut antavat vähän enemmän kontekstia vuoden 2003 MITRE-tapaamiselle, sillä hän otti osaa DIA:n ja National Security Space Officen nimissä: Int’l High-Frequency Gravitational Waves Working Group, Gravitational Wave Conference, MITRE Corp., McLean, VA.
via https://earthtech.org/pubs/davis/

Robert M. L. Baker Jr. 

Robert M. L. Baker Jr.:ia haastateltiin vuoden  2003 MITRE-kokouksesta ja hän sanoi näin:

[KYSYMYS] Robert, käsitykseni on, että kirjaimellisesti kymmenet fyysikot ja insinöörit tekevät tutkimusta korkeataajuisista gravitaatioaalloista (HFGW), ja vuoden 2003 MITRE-kokous oli ensimmäinen merkkipaalutapahtuma, joka toi yhteen alan tutkijat. Voitko kuvata tätä hieman?

[VASTAUS] MITRE-konferenssi oli kriittinen ensiaskel, joka toi yhteen porukkaa puhumaan HFGW:sta sekä teoreettisen fysiikan että käytännön insinöörityön näkökulmista ja mukana oli tieteentekijöitä ympäri maailman.

Kiinnostavaa kyllä, tieteentekijät Kiinasta eivät kyenneet ottamaan osaa, mutta heistä tuli eräitä äänekkäimpiä HFGW:n tutkimuksen puolestapuhujia ja MITRE-paperien lukijoita heidän omassa tutkimuksessaan.

MITRE-konferenssin ympärille muodostunut yhteisö myöhemmin kehittyi  STAIF Section-F:ksi, ja tämä johtui täysin Paul Muradin ja Tony Robertsonin väsymättömästä työstä. STAIF osoittautui loistavaksi foorumiksi esittää ja keskustella uusista gravitaatiotieteen konsepteista.

https://medium.com/discourse/do-high-frequence-gravitational-waves-explain-li-podkletnovs-experimental-results-5d9f9560e1a6

Esitykset konferenssissa

Minun onnistui parsia kasaan tieto siitä, kuka piti esitelmiä 2003 MITRE Gavitational Wave Conferencessa tästä Baker GravWav LLC -lähdeviitteestä: http://www.gravwave.com/pdf/HFGW%20References.pdf

HFGW-03-101
Robert M. L. Baker, Jr. (2003), “Mitä Poincaré ja Einstein ovat työstäneet: yleisen suhteellisuusteorian modernit, käytännön sovellutukset (korkeataajuisten gravitaatioaaltojen tarina)”, paperi HFGW-03-101, Gravitational-Wave Conference, MITRE Corporation, 6-9. toukokuuta

HFGW-03-102
Heinz Dehnen & Fernando Romero-Borja (2003), “Gigahertsi-terahertsitaajuuksisten gravitaatioaaltojen tuottaminen laboratoriossa,” paperi HFGW-03-102, Gravitational-Wave Conference, MITRE Corporation, 6-9. toukokuuta

HFGW-03-103
Chincarini & Gianluca Gemme (2003), “Mikroaaltopohjaisten korkeataajuisten gravitaatioaaltojen havaitsin,” paperi HFGW-03-103, Gravitational-Wave Conference, MITRE Corporation, 6-9. toukokuuta

HFGW-03-104
Gary V. Stephenson (2003), “Korkeataajuisten gravitaatioaaltojen (HFGW) soveltaminen viestintään,” paperi HFGW-03-104, Gravitational-Wave Conference, MITRE Corporation, 6-9. toukokuuta

HFGW-03-105
Pankaj S. Joshie (2003), “Mahdolliset selestiaaliset HFGW-‘melun’ lähteet: massiivisten tähtien gravitaatioromahdus,” paperi HFGW-03-105, Gravitational-Wave Conference, MITRE Corporation, 6-9. toukokuuta

HFGW-03-106
Ning Li (2003), “AC-gravitaatiokenttien mitattavuus,” paperi HFGW-03-106, Gravitational-Wave Conference, MITRE Corporation, 6-9. toukokuuta

HFGW-03-107
Giorgio Fontana & Robert M. L. Baker, Jr. (2003), “Korkean lämpötilan suprajohdin (HTSC) gravitaatiolaser (GASER),” paperi HFGW-03-107, Gravitational-Wave Conference, MITRE Corporation, 6-9. toukokuuta

HFGW-03-108
Fang-Yu Li, Meng-Xi Tang & Dong-Ping Shi (2003), “Korkeataajuisten gravitaatioaaltojen sähkömagneettinen vaste taajuuskaistalla gigahertsistä terahertsiin,” paperi HFGW-03-108, Gravitational-Wave Conference, MITRE Corporation,  6-9. toukokuuta

HFGW-03-109
Melvin A. Lewis (2003), “Gravitaatioaallot ääni- ja datakommunikaatiossa,” paperi HFGW-03-109, Gravitational-Wave Conference, MITRE Corporation, 6-9. toukokuuta

HFGW-03-110
Marc G. Millis (2003), “NASAn läpimurto voimanlähdefysiikassa,” paperi HFGW-03-110, Gravitational-Wave Conference, MITRE Corporation, 6-9. toukokuuta

HFGW-03-111
Giorgio Fontana (2003), “Gravitaatiosäteily avaruusmatkailuun sovellettuna,” paperi HFGW-03-111, Gravitational-Wave Conference, MITRE Corporation, 6-9. toukokuuta

HFGW-03-112
M. Portilla (2003), “HFGW:n tuottaminen säteilyttämällä monidielektristä filmiä,” paperi HFGW-03-112, Gravitational-Wave Conference, MITRE Corporation, 6-9. toukokuuta

HFGW-03-113
Valentin N. Rudenko (2003), “Kytketyn generaattori-vastaanottimen parametrien optimointi gravitaatiohertsikoetta varten,” paperi HFGW-03-113, Gravitational-Wave Conference,  MITRE Corporation, 6-9. toukokuuta

HFGW-03-114
Paul A. Murad & Robert M. L. Baker, Jr. (2003), “Spin-luvullinen painovoima:  kulmamomentti gravitaatioaaltokentässä,” paperi HFGW-03-114, Gravitational-Wave Conference, MITRE Corporation, 6-9. toukokuuta

HFGW-03-115
Nikolai N. Gorkavyi (2003), “Gravitaatioaaltojen tuottaminen universumin alkuperän ja dynamiikan keskeisenä tekijänä,” paperi HFGW-03-115, Gravitational-Wave Conference, MITRE Corporation, 6-9. toukokuuta

HFGW-03-116
Glen A. Robertson (2003), “Impulssikokeiden analyysi käyttäen gravitaatioaaltojen sähkömagneettista analogia,” paper HFGW-03-116, Gravitational-Wave Conference, MITRE Corporation, 6-9. toukokuuta

HFGW-03-117
Robert M. L. Baker, Jr. (2003), “Korkeataajuisten gravitaatioaaltojen (HFGW) tuottaminen mikro- ja nanolaitteiden laitekokonaisuudella,” paperi HFGW-03-117, Gravitational-Wave Conference, MITRE Corporation, 6-9. toukokuuta

HFGW-03-118
Roger Clive Woods (2003), “Gravitaatio ja korkealämpöiset suprajohtimet: nykytila,” paperi HFGW -03-118, Gravitational-Wave Conference, MITRE Corporation, 6-9. toukokuu

HFGW-03-119
Leonid P. Grishchuk (2003), “Sähkömagneettiset gravitaatioaaltojen generaattorit ja havaitsimet,” paperi HFGW-03-119, Gravitational-Wave Conference, MITRE Corporation, 6-9. toukokuuta

HFGW-03-120
Robert M. L. Baker, Jr. (2003), “Korkeataajuisten gravitaatioaaltojen soveltaminen kuvantamiseen,” paperi HFGW-03-120, Gravitational-Wave Conference, MITRE Corporation, 6-9. toukokuuta

HFGW-03-121
George D. Hathaway (2003), “Voimasäde ja gravitaationmuokkaukskokeet: insinöörin näkökulma,” paperi HFGW-03-121, Gravitational-Wave Conference, MITRE Corporation, 6-9. toukokuuta

HFGW-03-122
H. David Froning, Jr. & Terence W. Barrett (2003), “Tietyllä tavalla käsiteltyjen sähkömagneettisten kenttien käyttö korkeataajuisten gravitaatioaaltojen tuottamiseksi,” paperi HFGW-03-122, Gravitational-Wave Conference, MITRE Corporation, 6-9. toukokuuta

HFGW-03-123
Robert E. Becker (2003), ”Gravitaatiosaarekkeet,” paperi HFGW-03-123, Gravitational-Wave Conference, MITRE Corporation, 6-9. toukokuuta

HFGW-03-124
Harold E. Puthoff & Michael Ibison (2003), “Polarisoitavan vakuumin ‘mittaussuunnittelun’ näkökulma GRtyypin vaikutuksille,” paperi HFGW-03-124, Gravitational Wave Conference, MITRE Corporation, 6-9. toukokuuta

HFGW-03-125
Eric W. Davis (2003), “Korkeataajuisten gravitonien tuottaminen laboratoriossa kvantisoimalla kytkeytyneitä Maxwell-Einstein -kenttiä,” paperi HFGW-03-125, Gravitational-Wave Conference, MITRE Corporation,  6-9. toukokuuta

MITREn vuoden 2008 raportti

Törmäsin toiseen vuoden 2008 raporttiin MITREltä HFGW:stä, joka oli siteerattu DIRDissä otsikolla ”Korkeataajuinen gravitaatiokenttäviestintä”
https://documents2.theblackvault.com/documents/dia/AAWSAP-DIRDs/DIRD_21-DIRD_High-Frequency_Gravitational_Wave_Communications.pdf

Eardley, et al. (2008) ”Korkeataajuiset gravitaatioaallot,” JSR-08-506, lokakuu, JASON maanpuolustustieteellinen neuvonantajapaneeli, ODNIn puolesta valmisteltu. Dokumentti löytyy: https://irp.fas.org/agency/dod/jason/gravwaves.pdf

JASONin teknisessä raportissa MITRE Corporation kirjoittaa: ”Li-Bakerin aiempi analyysi havaitsijakonseptista on väärässä monen kertaluokan verran” — Tämä on kuitenkin eri Li. (Tri. Fangyu Li Kiinan Chongqingin yliopistosta.)

”Korkeataajuisten gravitaatioaaltojen  (HFGW) tutkimusala on saanut huomattavaa huomiota Yhdysvaltain hallinnolta viime vuosina. Syyskuussa 2007, HFGW:sta tuli ODNIn National MASINT Committeen huomion keskipiste, komitean työntekijät pyysivät JASONia käymään läpi HFGW:n taustalla olevan tieteen ja teknologian sekä niiden merkityksen kansalliselle turvallisuudelle. JASON isännöi briiffauksia kesäkuun 17-18. päivä 2008 sekä valtion työntekijöiltä että muiltakin henkilöiltä, ja keräsi myös tuhannen sivun verran painettua tai sähköistä materiaalia. Raportti kertoo johtopäätökset ja analyysit näiden pohjalta. Turvaluokitellut aiheet ja johtopäätökset esitetään salaisessa liitteessä.”

Tunnustus

Kiitos Kentille kovasta työstä ja tietojen jakamisesta UAP-tutkimusyhteisölle.

Päivitys 4. kesäkuuta 2022

Twiitti 2. kesäkuuta 2022 käyttäjältä Mik M @hlywdufo kiinnitti huomioni 36-sivuiseen kirjaseen otsikolla ”Gravitational-Wave Conference – International High-Frequency Gravity Wave Working Group – Authors and Speakers”, joka on päivätty 6-9. toukokuuta 2003 MITRE Corporationin tapahtumasta. Kirjasessa on myös Ning Li:n biografia ja hänen paperinsa tiivistelmä.

Ning Li

Hän sai kandintutkinnon puolijohdefysiikasta vuonna 1966, maisterin avaruusplasmafysiikasta vuonna 1981 Pekingin yliopistosta, diplomi-insinöörin tutkinnon sähkö- ja tietoliikennetekniikasta 1986, tohtorintutkinnon plasmafysiikasta 1988 Rensselaer Polytechnic Institutesta (RPI), New Yorkissa.

Tri. Li oli sähköinsinööri junaliikenneministeriössä vuodesta 1968 vuoteen 1978, luennoitsija ja tutkimusassistentti Pekingin yliopistossa vuodesta 1978 vuoteen 1981, fysiikan apulaisopettaja Pekingin teknillisessä koulussa 1981-1984. Hänestä tuli tohtorikoulutettava toukokuussa 1988 RPI:llä, vanhempi tutkimusapulainen vuonna 1989, tutkija 1991, vanhempi tutkija 1995 Alabaman yliopistossa Huntsvillessa.

Kun hän sai apulaisprofessuurin UAH:n fysiikan laitokselta vuonna 1996, tri. Li:stä tuli NASAn Delta-g -projektin tutkija vuonna 1996. hän oli suprajohteiden ja gravitaation laboratorion johtaja 1999-2000. Hänestä tuli AC Gravity LLC:n toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja vuonna 2000. Tri. Li toimi Yhdysvaltain armeijan painovoima-sähkömagneettisen suprajohtavuuden koeprojektin päätutkija vuonna 2001.

Hänellä on käytännön tutkimuskokemusta noin 36 vuoden ajalta raskaiden ionisädeluotaintekniikoiden tokomak-mittauksista RPI:ltä vuosilta 1984-1988; hän on suunnitellut kolmannen tason yökiikareita Pekingin teknillisessä koulussa vuosina 1978-1984; hän on suunnitellut autojen ohjaussignaalijärjestelmiä ja integroituja puolijohdepiirejä Kiinan junaliikenneministeriölle vuosina 1968-1978. Hän on ollut puolijohdevalmistuksen pääinsinööri 1965-1968. Hän opetti tilastollista fysiikkaa ja matemaattisia menetelmiä Pekingin yliopistossa vuosina 1979-1981; plasmafysiikkaa, sähkömagnetiikkaa ja kvanttimekaniikkaa Pekingin teknillisessä koulussa 1981-1984.

Hänen päätutkimusalansa ovat olleet painovoima, suprajohteet, puolijohteet, kiinteän aineen fysiikka, optiikka, tietojenkäsittely, automaattiset signaaliohjausjärjestelmät, avaruusplasmafysiikka ja ydinfuusio, erityisesti turbulenssin tietokonemallinnus käyttäen tilastollisia analyysimenetelmiä, joita hän kehitti väitöskirjassaan. Hän on työskennellyt painovoimakenttien kokeellisessa ja teoreettisessa tutkimuksessa ja suprajohteiden parissa vuodesta 1989 eteenpäin. Hänen tutkimus painovoiman ja suprajohteiden parissa on tunnustettu kansainvälisen tiedeyhteisön piirissä. Tri. Li:n kehittämä gravitomagneettisten kenttien gyromagneettinen tuotantomenetelmä julkaistiin Phys. Rev. D:ssa vuonna 1991, Phys. Rev. B:ssä vuonna 1992, ja Found. Phys.:ssa vuonna 1993.

Abstrakti

Ning Li: AC-gravitaatiokenttien mitattavuus (paperi HFGW-03-106). † Lorentzin kenttämuunnoksessa gravitaatioyleistetty Lienard-Wiechart heikennetty potentiaali näyttää, että gravitaatiokenttiä on kahta tyyppiä. Yksi on tasajännitepainovoima, joka on paikallinen ja staattinen, niinkuin Maapallon painovoima. Toinen on vaihtojännitepainovoima,  joka on säteilyä ja voi siirtyä kauas ilman energian kulumista, gravitaatioaaltojen (GW) muodossa.

Tässä tutkitaan mahdollisuutta tuottaa ja mitata AC-gravitaatiokenttiä laskemalla gravitaatiosäteilykenttiä, joita indusoitunut ydinkulmadipolimomentti virittää makroskooppisessa korkeataajuisessa, suprajohtavassa kvanttijärjestelmässä. Tuloksena on, että tehokas AC-gravitaatiokenttä Cu-ytimessä, joka syntyy magneettisesta dipolivaikutuksesta, on arviolta 10-2 mGs. Tässä käsitellään myös käytännön sovellutuksia järjestelmälle HFGW:n tuotannossa, havaitsemisessa ja soveltamisessa g-alueella.

 

Artikkelin julkaissut ufos-scientificresearch.blogspot.com

Tiede

Parker-avaruusluotain lentää Aurinkoon

Yksi kommentti

Parker-avaruusluotain laukaistiin 2018 tutkimaan Auringon mysteereitä matkaamalla lähemmäksi sitä kuin mikään alus aiemmin. Kolme vuotta laukaisun jälkeen Parker on lopultakin saapunut.

Ensimmäistä kertaa avaruusalus on koskettanut Aurinkoa. NASAn Parker-avaruusluotain on viimein lentänyt Auringon yläilmakehään — ja näytteistänyt partikkeleita ja magneettikenttiä siellä.

Parkerin ohittaessa Auringon koronan, alus lensi koronavirtausten ohi. Nämä struktuurit näkyvät kirkkaina liikkeinä ylöspäin ja alaspäin videolla, jonka on koostanut aluksen WISPR-instrumentti (Wide-field Imager for Parker Solar Probe).

Sellainen näkymä on mahdollinen vain koska alus lensi virtausten ylä- ja alapuolella koronan sisällä. Tähän mennessä virtauksia on nähty vain etäältä. Ne näkyvät Maapallolta täydellisen auringonpimennyksen aikaan.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Tiede

Hehkuvat esineet Kuun yllä ovat avaruusaluksia

Kommentoi

Apollo-tehtävien aikaan miehistö otti monia valokuvia harvinaisista kirkkaista ja hehkuvista kappaleista Kuun lähellä.

Alla oleva video näyttää joitain harvinaisia kuvia näistä kirkkaista kappaleista Apollo 11, 12, 13, 14 & 16:n aikaan.

Apollo 13 piti olla kolmas missio, joka laskeutuu Kuuhun. Räjähdys yhdessä sen happitankeista hajotti aluksen lennon aikana ja miehistö teki pakkokierroksen Kuun ympäri ja palasi Maahan ilman laskeutumista. Kuuta kiertäessään miehistö kuvasi omituisia kappaleita Kuun yllä.

Ilmeisesti ”Kuuteollisuus” on toiminut viimeisen 50 vuoden ajan Plato-kraaterista. Kraaterin pohjalla on havaittu liikkuvia ja vilkkuvia valoja.

Yli sadan vuoden ajan British Royal Astronomical Society on raportoinut 1600 samanlaista havaintoa kirkkaista valoista Aristarchus-kraaterissa, valoja Kuun Alppien itäpuolella, Mare Crisiumissa useita valoja sekä valojuovia, ja Eudoxus-kraaterissa on näkynyt pitkiä valojuovia.

Nämä kirkkaat valot tuntuvat kirkastuvan sähkömagneettisesta energiasta. Tämä energia tarjoaa mahdollisuuksia rakentaa jättiläismäisiä esineitä ja elää melkein missä tahansa ympäristössä.

Nämä sähkömagneettiset alukset emittoivat sykkivää hehkua eri olosuhteissa, kuten ilmakehän tiheys, kosteus, aluksen nopeus ja korkeus.

Ei ole epäilystäkään etteikö monet näistä valoista, erityisesti hehkuvat liikkuvat esineet, ’sähkömagneettiset avaruusalukset’ olisi älykkäässä ohjauksessa.

Lue lisää: https://drive.google.com/file/d/1ZP7RhyH4oRwgARmbmpPC9qKtMU9pZL1C/view

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Tiede

Katsaus UFOja kokeneiden aivoihin

Kommentoi

Stanfordin professori Garry Nolanhas on tehnyt kokeita UFO-kokemuksen läpikäyneiden aivoilla. Hän on myös analysoinut UFO-törmäyksistä jäljelle jäänyttä anomaalista materiaalia.

Oliko piloteilla, jotka sanovat kohdanneensa UFOn, mitään havaittavaa heikentymistä neurologisissa kyvyissä?

Yli sadasta tarkastellusta potilaasta arviolta neljännes kuoli vammoihinsa. Suurin osa näistä potilaista kärsi oireista, jotka periaatteessa ovat identtisiä niinkutsutun Havanna-syndrooman kanssa.

Mutta tri. Nolan on käyttänyt myös vuosikymmenen analysoiden anomaalisia materiaaleja UFO-maahansyöksyistä.

Eräs materiaaleista on peräisin niinkutsutusta Brasilian Ubatuba-tapauksesta, jossa magnesiumin isotooppisuhteet muuttuivat ennennäkemättömällä tavalla.

Se tarkoittaa, että jos löytää metallia jossa isotooppisuhde on muuttunut paljon enemmän kuin mitä luonnosta löytyy, silloin tuota materiaalia on käsitelty, materiaali on seurausta prosessista joka on aikaansaanut muutoksen. Joku on tehnyt sen. Kysymys kuuluu…. kuka ja miksi?

Nolan avautui Vice Motherboardille työstään ja UFO-kiinnostuksestaan.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Tiede

Mystinen kuutio Kuun pimeällä puolella

Kommentoi

Kiinan Yutu-2 -mönkijä havaitsi omituisen kuution muotoisen kappaleen Von Kármánin kraaterissa Kuun pimeällä puolela.

Koska mönkijä on arviolta 80 metrin päässä sumeasta kappaleesta, mönkijän tiimi suunnittelee ajavansa eestaas ja tarkastelevan kappaletta.

Vaikka he puhuvat kuution muotoisesta kappaleesta ,se voi hyvinkin olla vaikka kaksi tornia. Kappaleen todellinen luonne selkiytyy kun he pääsevät lähemmäksi.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

PSYOP

Totuus synteettisestä telepatiasta

Kommentoi

Kirjoittanut Michael Dwyer 21.05.2010 11:50

Tämä artikkeli on Wikipedian artikkeli. Viimeisen 24 tunnin sisään Wikipediassa oli suuri ”editointisota”, ja ainakin minulle näytti siltä että informaatiota koitetaan sensuroida. Artikkeli syventyy vakoiluun, jossa käytetään hyväksi teknologiaa nimeltä ”hiljainen ääni” tai ”synteettinen telepatia”. Jos sinua kiinnostaa korkean teknologian avulla toteutettu vakoilu, tämä on hyvää luettavaa. (toim. huom. artikkelissa ref on alkuperäisen Wikipedia-artikkelin lähdeviitenumero)

Synteettinen telepatia

Synteettinen telepatia, joka tunnetaan myös nimillä teklepatia (ts. teknotelepatia) tai psykotroniikka) on termi, jota käytetään tietokoneiden aivokäyttöliittymissä, joissa ihmisten ajatukset (sähkömagneettisen säteilyn muodossa) mitataan ja prosessoidaan tietokoneella ja tästä generoidaan palautesignaali, jonka ihmisaivot kykenevät aistimaan. (ref 1,2,3,4)

Historia

Vuonna 1967 Edmond M. Dewan julkaisi tutkimuksen Naturessa, jossa osoitettiin alfa-aaltojen kontrolli. Aaltoja pystyttiin kytkemään päälle ja pois ja näin tuottamaan Morse-koodia. (ref 5) Käyttämällä EEG-laitetta Dewan ja tutkijakollegat kykenivät lähettämään sanoja ja lauseita pelkästään ajatuksen avulla.

Vuonna 1976 Robert G. Malech sai amerikkalaispatentin no. 3951134 aivoaaltojen etäohjaukseen ja tarkkailuun radion avulla. (ref 6) Tämä patentti puhuu aaltomuotojen demodulaatiosta. Aallot esitetään operaattorille ja siitä siirretään tietokoneelle jatkoanalyysia varten.

Vuonna 1988 L.A. Farwell & D. Donchin tuottivat tutkielman, jossa kuvattiin lingvistisen informaation välittäminen P300-responssijärjestelmän avulla. (ref 7) Tämä järjestelmä yhdisteli havaitun informaation siihen mitä kohde ajatteli. Tässä tapauksessa oli mahdollista kyetä valitsemaan se aakkosten kirjain jota kohde ajatteli. Teoriassa on mahdollista käyttää mitä tahansa syötettä, ja tälle syötteelle on mahdollista rakentaa sanasto.

Amerikkalaispatentti 6,011,991, joka on myönnetty tammikuun 4.  2000, kuvaa menetelmän jolla monitoroida henkilön aivoaaltoja etäältä viestintätarkoituksessa. Joulukuun 7. 1998 jätetty patenttihakemus kuvaa järjestelmän, joka tarkkailee henkilön aivoaaltoja sensorin avulla, sitten lähettää tiedot satelliitin avulla tietokoneelle analysoitavaksi. Tämä analyysi määrittää onko henkilö yrittänyt kommunikoida ”sanan, lauseen vai ajatuksen joka vastaa normalisoitua tietokantaan talletettua signaalia”. (ref 8)

Teoria

Synteettisen telepatian teoria voidaan luokitella kahteen suurempaan ryhmään, passiiviseen ja aktiiviseen. Kuten kaikuluotauksessa, vastaanottaja voi joko ottaa osaa tai passiivisesti kuunnella.

Passiivinen vastaanotto on kyky ”lukea” signaalia ilman signaalinvälitystä. Tämä voidaan löyhästi sanoa olevan samaa kuin radioasemalle virittäytyminen, aivot tuottavat sähkömagneettista säteilyä joka voidaan havaita etäältä. Toimintaetäisyys määrittyy vastaanottimen herkkyydestä, käytetyistä suodattimista ja vaaditusta kaistanleveydestä. Useimmat yliopistot ovat budjeteiltaan rajoitettuja ja joudutaan tyytymään käyttämään EEG:n tyyppisiä vastaanottimia. Armeijan tähän liittyvä teknologia on TEMPEST-valvontajärjestelmä, jonka toimintasäde on salainen. (ref 9) Ottaen huomioon, että Yhdysvaltain kongressi on yrittänyt saada hyväksytyksi lakia lokakuussa 2001, joka olisi kieltänyt tämän tyyppiset laitteet ”avaruusaseina”, (ref 10) se voi tarkoittaa että ihmisten magneettikentän muutoksia on mahdollista havainnoida satelliitin avulla.

Robert G. Malechin tulokulma vaatii moduloidun signaalin, joka lähetetään kohteen suuntaan. Menetelmä käyttää aktiivista signaalia, jota interferoidaan aivojen modulaatiolla. Näin paluusignaalia voidaan käyttää määrittämään alkuperäinen aivoaalto. Tämä lähestymistapa paljastaa lähettimen, mutta sitä vaaditaan jos halutaan tuottaa paluusignaaleita, jotka aivojen on mahdollista tulkita.

L.A. Farwellin & D. Donchinin tutkimus on ensimmäinen julkinen paljastus, joka voi johtaa yleisen sanakirjan kehittämiseen, mutta tämä on jo oletettu  Robert G. Malechin työssä vuonna 1976.

Tämän hetken tutkimus

Armeija vie nykyisen tutkimuksen (vuonna 2010) kehitystä eteenpäin ”salaista puhetta” tutkiessaan, mutta kuitenkin, kun otetaan huomioon se miten paljon salaista tutkimusta on tehty julkiseksi, voidaan päätellä että suurin osa tutkimuksesta on tehty paljon aiemmin ja tiedustelutiedon keruuta varten kylmän sodan aikana. Lisäraporteista käy ilmi, että tästä on kehitetty versio taistelualueille demoralisoimaan vihollissotilaita, ja jotkut raportit puhuvat siitä, että teknologiaa on potentiaalisesti käytetty heikentämään hallituksia ja aiheuttamaan julkista levottomuutta. (ref 11, 12)

Nykyään kehitystä eteenpäin vievä voima vaikuttaa olevan taistelukentällä olevien sotilaiden hiljainen kommunikaatio. DARPA sai vaivaiset $4 miljoonaa rahoitusvuonna 2009/2010 kehittääkseen järjestelmän nimeltä ”Silent Talk”. (ref 13) Tästä tutkimuksesta suuri osa on tehty The Cognitive NeuroSystems Labissa UC Irvinessa. (ref 14)

Armeija allokoi toiset $4 miljoonaa Kalifornian yliopistolle tutkimaan tietokonevälitteistä ”synteettistä telepatiaa”. (ref 15) Tutkimus pyrkii havaitsemaan ja analysoimaan sanoihin liittyviä hermosignaaleja EEG:tä käyttäen, mikä esiintyy ennen puheenmuodostusta, ja tutkimaan sitä voidaanko näitä kaavoja yleistää. (ref 16) Tutkimus on osa laajempaa $70 miljoonan projektia, joka alkoi vuonna 2000, jonka tarkoitus on kehittää laitteistoa, joka kykenee sopeutumaan käyttäjänsä käyttäytymiseen. (ref 17)

Jos ei puhuta lingvistisesta informaatiosta, aivoista on kerätty kuvia. Japanin ATR Computational Neuroscience Laboratories on kyennyt rekonstruoimaan kuvia, joita kohteet tällä hetkellä katselevat. Lopullinen tavoite julkisella projektilla on kyetä näkemään sekä verkkokalvoilla näkyviä että mielen avulla kuviteltuja kuvia reaaliajassa. Näihin kuuluu myös unet. (ref 18)

Tietokonevälitteisyys

Tietokonevälitteisyyttä on kahdenlaista, tulkinnallista ja interaktiivista.

Tulkinnallinen välitys on passiivista signaalien analysointia, joita ihmisaivot lähettävät. Tietokone ”lukee” signaalia, sitten vertailee signaalia tietokannassa oleviin signaaleihin ja niiden merkityksiin. Väärien positiivisten määrää voidaan vähentää ajan mittaan tilastollista analyysia ja toistoja käyttäen.

Interaktiivinen välitys voi olla passiivis-aktiivista, tai aktiivi-aktiivista. Tässä tapauksessa passiivinen ja aktiivinen tarkoittavat aivoista lukemisen menetelmiä ja sitä käyttävätkö ne hyödyksi lähetettyä signaalia. Interaktiivinen välitys voidaan myös toteuttaa manuaalisesti tai tekoälyn avulla.

Manuaalinen interaktiivinen välitys tarkoittaa ihmisoperaattorin tuottamia paluusignaaleita kuten puhetta tai kuvia. Tekoälyn välitys käyttää hyväksi kohteen kognitiivista järjestelmää identifioimaan kuvia, puhetta edeltävää signaalia, kappaleita, ääniä ja muita artifakteja. Kyseessä ei ole niinkään tekoälyn kehittäminen näitä aktiviteetteja suorittamaan. Tekoälyjärjestelmät voivat käyttää hyväksi luonnollisen kielen prosessointikäyttöliittymiä, jotka tuottavat aistihavaintoja, mentaalisia kuvia, huumoria ja keskustelua tietokoneen luoman persoonan mentaalisten kuvien esittämiseksi. Tekoäly voi pitää yllä keskustelua sisäisenä monologina, ja se voi myös reitittää informaatiota tietyiltä ryhmiltä ryhmille tai henkilöille. Tämä tarjoaa laajan valikoiman sovelluskohteita mm. viestintäjärjestelminä toimimisesta kuulustelujen suorittamiseen.

UC Irvinessa tällä hetkellä tutkitaan jälkimmäistä julkisessa armeijan projektissa. (ref 19) Kun otetaan huomioon vakoilun ja vastaterrorismin suuri arvo, on todennäköistä että tällaisia järjestelmiä kehitellään jo salaisesti.

Sotilaskäyttö

Sotilaallisessa kontekstissa ensimmäiset ilmiselvät käyttökohteet ovat lukea ja kirjoittaa informaatiota sisäisestä monologista. Tämä tarjoaa kaksi suurta kiinnostuksen kohdetta: kaksisuuntainen viestintä kenttäagenteille sekä tiedustelutiedon keruu ja kuulustelut. Perusongelma syntyy, kun systeemiä käytetään viestintätarkoitukseen: on mahdotonta autentikoida lähetyksen perimmäinen lähde. Synteettisellä telepatialla on rajoittuneita käyttkohteita viestinnässä ellei sitten käytetä suorassa ihokontaktissa olevia kuulokkeita ja joita tuetaan kryptatuilla kanavilla. Sellaisenaan standardiradiot ovat paljon tehokkaampia taistelutilanteissa. Synteettinen telepatia vaatii myös ajatusvirran prosessointia, ja tästä syntyy hetkellinen keskittymiskatkos, päiväunen kaltainen, joka voi johtaa kuolettaviin seuraamuksiin taistelukentällä.

Tiedustelutiedon keräämiseen ja kuulusteluihin liittyen synteettisellä telepatialla on paljon varjopuolia ja rajoitteita. Vastoin yleistä uskomusta, synteettinen telepatia ei tarjoa kykyä lukea henkilön mieltä tai muistoja. Se mitä se tarjoaa on kyky lukea sisäistä monologia (tai mitä tahansa sähköistä muutosta/säteilyä tuottavaa) ja jujuna on saada kohde ”ääneen” kertomaan muistojaan ja viittaamaan sisäisesti omiin emotionaalisiin tiloihinsa.  Toisin sanoen, peruspsykologian manipulointi on keskeinen tekijä ja tekee tästä teknologiasta suunnilleen yhtä luotettavan kuin perinteinen valheenpaljastin. Käytännössä sisäisen monologin passiivinen tarkkailu pitkän ajan (kuukausista vuosiin) on todennäköisesti kaikkein tehokkain tiedustelutiedon keruumenetelmä.

Kyky saattaa henkilö hypnoositilaan on usein salaliittoteoreetikoiden puheissa. Oikeasti synteettisen telepatian suggestiivinen kyky perustuu toiseen mekanismiin: perusimpulsseihin ja -tuntemuksiin. Tämä on vain eri muotoista kirjoittamista suoraan aivoihin. Ajatuksen muodostamiseksi aivoilla on eri vaiheet joissa informaatiota prosessoidaan. (ref 20) Kaikkein alimmalla tasolla, impulssit ohjaavat ihmiskäyttäytymistä ja näiden impulssien manipulointi tarjoaa strategisen edun sekä taistelutilanteessa että poliittisissa tilanteissa. Muokkaamalla kohteen tai ryhmän motivaatiotekijöitä on helpompaa ohjailla heidän korkeampia päätöksentekoprosessejaan.

Ihmismassojen tai mellakoiden kontrolli on mahdollista tuottamalla impulsseja, jotka ovat olennaisesti samoja kaikille ihmisille, mikä johtaa ihmisjoukon hajaantumiseen tai halukkuuteen toimia poliisiviranomaisten kanssa. Tämän tyyppinen synteettinen telepatia on poliittinen työkalu, sillä se tukahduttaa toisinajattelua. (ref 21)

Amnesiaa voidaan tuottaa, sillä mikä tahansa aktiivinen signaali olennaisesti interferoi aivojen normaalitoiminnan kanssa. Näin on mahdollista estää muistojen siirtäminen lyhytaikaisesta muistista pitkäaikaiseen. (ref 22) Näkö- ja kuulojärjestelmiä voidaan manipuloida myös, kuten mitä tahansa hermojärjestelmää, syötteen korruptio johtaa hallusinaatioihin, paljon samankaltaisiin vaikutuksiin kuin LSD:llä on. Asianmukaisilla kytköksillä aivojen tietyille alueille voidaan tuottaa vaikutuksia kuten ”avaruusolentojen sieppaukset” tai ”Jumalan näkeminen” varsin helposti, ja ”mielisairauden” nimissä voidaan kerätä informaatiota.  (ref 23, 24, 25)

Hiljaisen äänen spektri (SSSS/S-Quad)

ITV News Service, maaliskuussa 1991, tuotti raportin ultraäänen käytöstä kaupallisen radiolähetyksen aikaan (100 MHz taajuudella), jonka tarkoitus oli luoda irakilaisiin sotilaisiin epätoivon tunteita. (ref 26) Tämä on liittynyt Oliver M. Lowerylle myönnettyyn Yhdysvaltain patenttiin 5,159,703 ”hiljaisen viestinnän järjestelmä jossa ei-kuuloalueella olevan kantoaallon, erittäin matalalla tai erittäin korkealla taajuudella tai ultraäänitaajuuskaistalla, amplitudia ja taajuutta moduloidaan halutulla tavalla ja se välitetään akustisesti tai värähtelyllisesti aivoihin, tyypillisesti kaiuttimien, korvakuulokkeiden tai pietsosähköisten komponenttien avulla.” (ref 27)

Ihmisen kuuloalue kattaa karkeasti taajuudet 20Hz-20,000Hz (20 kHz), vaikka aikuinen ihminen menettääkin kyvyn kuulla kaikkein korkeimpia taajuuksia ikääntyessä. Lisäksi kaikkein halvimmat radiot ovat taajuusvasteeltaan rajoitettuja (ref 28), ne eivät kykene tuottamaan hiljaista ääntä niinkuin se alunperin on koodattu, ja näin ne ovat tehottomia.

Vaihtoehtoinen selitys S-Quadin tehokkuudelle löytyy ihmisten biologiasta:

1. Solut vahvistavat radiosignaaleja tietyillä taajuuksilla.
2. Solut voivat demoduloida kantoaallon ääntä.

Tämä ei ole niin omituista kuin miltä se kuulostaa, on jo pitkään tiedetty että hampaiden paikat, tai hammasraudat, voivat johtaa siihen että radiokanavat kuuluvat henkilöiden suusta. (ref 29)

Mielenhallinta

Salaliittoteoriat ja populaari tiedekirjallisuus ovat saaneet maailman uskomaan, että ihmismieltä voidaan hallita etäältä. Että henkilöt voidaan muuttaa mielettömiksi koneiksi ja heitä voidaan suoraan kontrolloida tietokoneilla, ja heistä voidaan tehdä nukkujia tai salamurhaajia. (ref 30) Todellisuus ei ole näin selkeä.

Aivoihin tiedon kirjoittaminen etäältä toteutetaan käyttäen sähköistä interferenssiä. (ref 31) Paljon samaan tapaan kuin porakone television vieressä, aivot tulkitsevat interferenssikuviota informaationa, eräs variantti joka saa aikaan tuntemuksia tunnetaan nimellä transkraniaalinen magneettistimulaatio. (ref 32) Ulkoisesti generoitu monologi on heikompi kuin kohteen sisäinen monologi johtuen signaalin voimakkuuden vähäisyydestä. Signaali joka on liian voimakas voi johtaa monenlaisiin neuraalitoimintoihin, jotka voivat vaikuttaa kriittisiin autonomisiin järjestelmiin ja johtaa kuolemaan.

On olemassa kaksi mahdollista menetelmää, joissa synteettisellä telepatialla voidaan saada henkilö tappamaan toinen. Ensimmäinen on kärjistää kohteen luonnollista käyttäytymistä, eli käyttää henkilöä joka luonnostaan olisi valmis tappamaan. Toinen on aiheuttaa psykoosioireita ja heikentää mentaalista kontrollia.  (ref 33, 34) Molemmissa tapauksissa allaoleva mekaniikka on sama, tarjota impulsseja ja tuntemuksia, jotka usuttavat henkilöä murhaan. Tämä ei ole hypnoosia, vaan pelkästään fysiologista manipulointia ilman, että kohde tietää asiasta.

Toinen kiinnostuksen kohde, ja käyttökelpoisempi, on poliittisten henkilöiden manipulointi. (ref 35) Ajatukset, tuntemukset ja impulssit voidaan yhdistää vaikuttamaan poliittiseen ja henkilökohtaiseen päätöksentekoon. Samanlainen prosessi voidaan ottaa käyttöön vaikuttamaan populaatioon laajemminkin, kun halutaan ajaa agendoja tai ylläpitää tiettyjen ryhmien poliittista valtaa, vaikuttaa heikentävästi vapaaseen tahtoon ja itseilmaisuun. (ref 36) Teknologian kehittyessä ja levitessä eri valloille ympäri maailman, tämä tulee olemaan suuri huolenaihe maailmanlaajuisesti.

Viimeisenä on kuulustelujen käyttökohde. Kuulusteluja voidaan suorittaa etäältä kun henkilö tai ryhmä on suorittamassa normaaleja päivärutiinejaan. Internet on täynnä tällaisia raportteja (ref 37) ja mahdollinen sivuvaikutus tälle on psykoosi. On varsin todennäköistä, että ainakin jotkut raporteista pitävät paikkansa.

Juridiikka

Termi ”psykotrooninen”, lyhenne sanoista psyko-elektroninen ( ref 38) oli käytössä vuoden 2001 lakiehdotuksessa H.R. 2977 Space Preservation Act, joka listasi ”psykotronisen” mahdollisesti avaruudesta käytettäväksi aseeksi, jonka lakiesitys olisi kieltänyt. (ref 39)

Vuonna 2001 Venäjän presidentti Vladimir V. Putin saattoi voimaan lain, joka teki laittomaksi käyttää ”sähkömagneettisia, infraääni-, … säteilyttäviä” ja muita ”psykotronisen vaikuttamisen” aseita vahingoittamistarkoituksessa.

Voidaan sanoa, että täysin luonnottomana tapauksena tämän tyyppinen teknologia, kun sitä käytetään kuulusteluihin, voitaisiin luokitella ”julmaksi tai epätavalliseksi”. Tämän lisäksi tekoälyvälitteiset tapahtumat kuten feikatut teloitukset tai uhkaukset tappaa voisivat myös rikkoa Genevan sopimusta, kansainvälisiä lakeja ja useimpien valtioiden lakeja kehittyneessä maailmassa. Vastaväitteet ovat painottuneet kansalliseen turvallisuuteen, mutta ne olisivat pätemättömiä, sillä rikollinen toiminta itsessään uhkaa kansallista turvallisuutta.

Euroopan parlamentti antoi mietinnön tammikuun 28. 1999 [38], 28.1.99 Ulko- ja turvallisuusasiain sekä puolustuspolitiikan valiokunta  A4-0005/99:

23. (suomenkielisessä versiossa kohta 26) Kehottaa Euroopan unionia työskentelemään sen hyväksi, että myös uusia ns. tainnuttavia asejärjestelmiä ja uusien asestrategioiden kehittämistä säännellään kansainvälisin sopimuksin; …

27. (suomenkielisessä versiossa kohta 30) Vaatii erityisesti kansainvälistä sopimusta, jolla kielletään kaikki tutkimus ja kehittäminen niin siviili- kuin sotilaallisiin tarkoituksiin, joilla pyritään soveltamaan tietoa kemiallisten, elektronisten, äänen väreilyn tai muiden keinojen vaikutuksesta ihmisen aivoihin sellaisten aseiden kehittämisessä, joiden avulla voidaan jotenkin vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn, mukaan lukien edellä mainittujen järjestelmien kaiken todellisen tai mahdollisen käytön kieltäminen;

Mediaviitteet

60 Minutesin kirjeenvaihtaja Lesley Stahl haastatteli Carnegie Mellon Universityn Tom Mitchellia koskien hänen ”ajatusten identifioinnin” työtään käyttäen magneettikuvausta. (ref 40) Klippi julkaistiin tammikuun 4. 2009, ja se on katsottavissa CBS:n verkkosivuilla. Siinä näytetään apulaistuottaja Meghan Frankia, jonka ajatuksia identifioidaan tietokoneella. (ref 41) Ihmisaivoista on yleistettävissä ajatusmalli, jonka avulla voidaan identifioida ajatuksia ilman, että tietokonetta pitää opettaa jokaisen henkilön kohdalla erikseen.

Lisäluettavaa

Dr Nick Begich – Controlling the Human Mind, Earth Pulse Press Anchorage – isbn=1-890693-54-5}}
Walter Bowart – http://www.scribd.com/doc/24531011/Operation-Mind-Control
John Marks – In Search of the Manchurian Candidate, publisher WW Norton & Co, 1979, isbn=0-393-30794-8

Lähdeviitteet

1. http://www.msnbc.msn.com/id/27162401/ – Army developing ’synthetic telepathy’
2. http://timesofindia.indiatimes.com/HealthSci/US_army_developing_synthetic_telepathy/ articleshow/3596708.cms – US army developing synthetic telepathy
3.url=http://io9.com/5038464/army-sinks-millions-into-synthetic-telepathy-research – Army Sinks Millions Into ”Synthetic Telepathy” Research
4. http://io9.com/5065304/tips-and-tricks-for-mind-control-from-the-us-military – Tips and Tricks for Mind Control from the US Military
5. http://cnslab.ss.uci.edu/muri/research.html#Dewan – MURI: Synthetic Telepathy
6. http://v3.espacenet.com/publicationDetails/biblio?CC=US&NR;=3951134&KC;=&FT;=E – Apparatus and method for remotely monitoring and altering brain waves
7. http://cnslab.ss.uci.edu/muri/research.html#FarwellDonchin – MURI: Synthetic Telepathy
8. http://v3.espacenet.com/publicationDetails/biblio?CC=US&NR;=6011991&KC;=&FT;=E – Communication system and method including brain wave analysis and/or use of brain activity
9. http://www.sst.ws/tempstandards.php?pab=1_1 – TEMPEST measurement standards
10. http://www.govtrack.us/congress/billtext.xpd?bill=h107-2977 – Space Preservation Act of 2001
11. http://www.raven1.net/silsoun2.htm – PSY-OPS WEAPONRY USED IN THE PERSIAN GULF WAR}}
12. Wall, Judy, ”Military Use of Mind Control Weapons”, NEXUS, 5/06, Oct-Nov 1998
13. Soldier-Telepathy” Drummond, Katie – Pentagon Preps Soldier Telepathy Push – http://www.wired.com/dangerroom/2009/05/pentagon-preps-soldier-telepathy-push
14. http://cnslab.ss.uci.edu/muri/research.html – MURI: Synthetic Telepathy
15. Soldier-Telepathy” Drummond, Katie – Pentagon Preps Soldier Telepathy Push – http://www.wired.com/dangerroom/2009/05/pentagon-preps-soldier-telepathy-push
16. Soldier-Telepathy” Drummond, Katie – Pentagon Preps Soldier Telepathy Push – http://www.wired.com/dangerroom/2009/05/pentagon-preps-soldier-telepathy-push
17. Noah, Shachtman – Pentagon’s PCs Bend to Your Brain – http://www.wired.com/dangerroom/2007/03/the_us_military
18. http://pinktentacle.com/2008/12/scientists-extract-images-directly-from-brain/ – Scientists extract images directly from brain
19. http://cnslab.ss.uci.edu/muri/research.html#Overview – MURI: Synthetic Telepathy -Overview
20. http://cnslab.ss.uci.edu/muri/research.html#ImaginedSpeechProduction – MURI: Synthetic Telepathy
21. http://www.slavery.org.uk/Bioeffects_of_Selected_Non-Lethal_Weapons.pdf -Bioeffects of selected non-lethal weapons
22. http://www.informaworld.com/smpp/content~db=all~content=a785359968 – Partial Amnesia for a Narrative Following Application of Theta Frequency Electromagnetic Fields
23. http://www.wired.com/wired/archive/7.11/persinger.html – This Is Your Brain on God
24. http://www.charlesrehn.com/charlesrehn/books/aconversationwithamerica/essays/myessays/The%20NSA.doc – The NSA & Synthetic Telepathy
25. http://www.uwe.ac.uk/hlss/research/cpss/Journal_Psycho-Social_Studies/v2-2/SmithC.shtml – Journal of Psycho-Social Studies – Vol 2 (2) 2003 – On the Need for New Criteria of Diagnosis of Psychosis in the Light of Mind Invasive Technology by Dr. Carole Smith
26. http://www.bibliotecapleyades.net/ciencia/ciencia_nonlethalweapons02.htm – Eleanor White – New Devices That ’Talk’ To The Human Mind Need Debate, Controls
27. http://patft.uspto.gov/netacgi/nph-Parser?Sect1=PTO1&Sect2;=HITOFF&d;=PALL&p;=1&u;=/netahtml/PTO/srchnum.htm&r;=1&f;=G&l;=50&s1;=5,159,703.PN.&OS;=PN/5,159,703&RS;=PN/5,159,703 – Silent subliminal presentation system
28. http://www.audioholics.com/education/loudspeaker-basics/understanding-loudspeaker-frequency-response | – Understanding Loudspeaker Frequency Response
29. http://answers.google.com/answers/threadview?id=367925 – Q: Radio signals picked up by tooth fillings
30. http://cbcg.org/gjcs1.htm| – God’s Judgment Cometh Soon
31. http://www.patentgenius.com/patent/6587729.html – Apparatus for audibly communicating speech using the radio frequency hearing effect
32. http://www.psychology.nottingham.ac.uk/staff/lpxdts/TMS%20info.html – Transcranial Magnetic Stimulation
33. http://www.scribd.com/doc/6508206/SYNTHETIC-TELEPATHY-AND-THE-EARLY-MIND-WARS – SYNTHETIC TELEPATHY AND THE EARLY MIND WARS
34. http://newdawnmagazine.com.au/Article/Brain_Zapping_Part_One.html – Brain Zapping
35. http://genamason.wordpress.com/2009/10/18/more-on-synthetic-telepathy/ – More on synthetic telepathy
36. http://newdawnmagazine.com.au/Article/Brain_Zapping_Part_One.html – Brain Zapping
37. http://daprocess.com/01.welcome.html – DaProcess of A Federal Investigation PG 1 of 4
38. ,http://www.uwe.ac.uk/hlss/research/cpss/Journal_Psycho-Social_Studies/v2-2/SmithC.shtml -Journal of Psycho-Social Studies – Vol 2 (2) 2003 – On the Need for New Criteria of Diagnosis of Psychosis in the Light of Mind Invasive Technology by Dr. Carole Smith
39. http://www.govtrack.us/congress/billtext.xpd?bill=h107-2977 – Space Preservation Act of 2001
40. http://www.cbsnews.com/stories/2008/12/31/60minutes/main4694713.shtml – 60 Minutes: Incredible Research Lets Scientists Get A Glimpse At Your Thoughts
41. http://www.cbsnews.com/video/watch/?id=5119805n&tag;=related;photovideo – 60 Minutes: Video – Mind Reading

 

Artikkelin julkaissut newsvine.com

Tiede

Gaia-teoria totta? Astrobiologien mukaan Maapallo itse saattaa olla ajatteleva olento

2 kommenttia

Ryhmä tutkijoita on esittänyt mielenkiintoisen ajatuskokeen: Jos Maapallon kaltainen planeetta voi olla ”elossa”, voiko sillä olla myös oma mielensä?

Tiimi julkaisi tutkielman jossa tätä kysymystä käsitellään  International Journal of Astrobiology -julkaisuun. Siinä he esittävät idean “planetaarisesta älystä”, joka kuvaa kollektiivista tietoa ja kokonaisen planeetan kognitiota.

Vaikka tämä voikin olla jotain suoraan  elokuvasta, he uskovat, että käsite saattaa auttaa meitä ratkomaan globaaleja ongelmiamme, kuten ilmastonmuutosta, tai auttamaan meitä jopa löytämään elämää muualta galaksista.

Tutkijat puhuvat todisteista, että maanalaiset sienirihmastojen verkostot kommunikoivat keskenään, mikä tarkoittaa että elämä suuressa mittakaavassa voisi muodostaa suuren näkymättömän älyn, joka muuttaa perustavanlaatuisesti koko planeetan olosuhteita.

Yksi tätä muutosta ajava laji tällä hetkellä, heidän mukaansa, on ihmiset — ja tällä hetkellä ilmastonmuutos ja mikromuovikriisi saattavat korvaamattomasti muuttaa ympäristön tasapainoa.

”Me emme vielä kykene yhteisöllisesti vastaamaan planeetan parhaiden intressien mukaan”, sanoo Adam Frank,  University of Rochesterin professori ja eräs tutkielman kirjoittajista, lehdistötilaisuudessa.

Tutkijat uskovat, että sellaiset ajatuskokeet voivat auttaa ihmisiä ymmärtämään omaa vaikutustaan Maapalloon ja toimia oppaana sille miten parantaa omaa vaikutusta. He uskovat myös, että tämä voisi auttaa Maan ulkopuolisen elämän etsinnässä.

”Me sanomme, että ainoat teknologiset lajit, joita saatamme koskaan nähdä — ne joita me odotamme näkevämme — ovat niitä jotka eivät tuhonneet omaa elinympäristöään tai itseään, mikä tarkoittaa sitä, että he ovat saavuttaneet todellisen planetaarisen älyn tason”, Frank sanoo.

”Se on tällaisten kysymysten kysymisen voima”, hän lisää. ”Se yhdistää ilmastokriisistä selviytymiseen tarvitsemamme tiedon siihen, mitä saattaa tapahtua planeetalla jossa elämä ja äly ovat kehittyneet eteenpäin.”

 

Artikkelin julkaissut futurism.com

Tiede

Andre-Oortin konjektuuri todistettu

Kommentoi

Huikeassa juuri julkaistussa todistuksessa, kolme matemaatikkoa on ratkaissut 30-vuotisen ongelman, joka tunnetaan nimellä André-Oortin konjektuuri, ja edistäneet satojen vuosien taivalta ymmärtää ratkaisuja polynomiyhtälöihin. Työ lainaa ideoita lähes kaikilta matematiikan eri osa-alueilta.

“Menetelmät, joita siinä käytetään, sanoisin, kattavat koko matematiikan”, sanoi Andrei Yafaev University College Londonista.

Uusi tutkielma alkaa erään kaikkein perustavanlaatuisimman matematiikan kysymyksen parissa: milloin polynomiyhtälöillä kuten x3 + y3 = z3 on kokonaislukuratkaisuja (positiivisia tai negatiivisia)? Vuonna 1994 Andrew Wiles ratkaisi erään version tästä kysymyksestä, joka tunnetaan Fermat’n Viimeisenä Teoreemana, eräänä 1900-luvun suurista matemaattisista voitoista.

Fermat’n Viimeisen Teoreeman ja sensellaisten ongelmien ratkaisemiseksi matemaatikot ovat kehittäneet yhä abstraktimpia teorioita, jotka tuovat mukanaan uusia kysymyksiä ja konjektuureja. Yves André ja Frans Oort esittivät kaksi tällaista pulmaa vuorollaan vuosina 1989 ja 1995, mikä johti siihen minkä me nyt tunnemme André-Oort konjektuurina. Sen sijaan että pohdittaisiin kokonaislukuratkaisuja polynomiyhtälöihin, André-Oortin konjektuuri liittyy ratkaisuihin, jotka ovat paljon monimutkaisempia geometrisia olioita nimeltään Shimuran olomuodot (engl. variety, suomennos on toimituksen ad hoc kehittämä).

Monet matemaatikot ovat työskennelleet ongelman parissa viimeiset vuosikymmenet. Vuonna 2014 Yafaev ja Bruno Klingler todistivat sen, mutta hommassa oli juju. Heidän tuloksensa riippui siitä, että Riemannin hypoteesi pätee — mutta se on eräs kuuluisa vaikea kysymys, jota ei ole edelleenkään ratkaistu.

Uusi Oxfordin yliopiston Jonathan Pilan, Wisconsinin yliopiston Ananth Shankarin ja Toronton yliopiston Jacob Tsimermanin tutkielma ratkaisee tämän. Lisäksi se näyttää Tsimermanin osaamisen, 33, jota pidetään laajalti eräänä aikansa huippumatemaatikoista.

“Jacob Tsimermanilla on kyky ymmärtää kaikkea”, Yafaev sanoo.

Erilaiset olomuodot

André-Oortin konjektuuri liittyy algebran olomuotoihin, jotka perustasollaan ovat pelkkä joukko (tai graafi) kaikista ratkaisuista yhteen polynomiyhtälöön, tai näiden kokoelma.

Yksikköympyrä on olomuoto: sen kaaren pisteiden koordinaatit ovat ratkaisuja polynomiin x2 + y2 = 1. Suora y = 0 on myös olomuoto. Ja näiden kahden leikkaus — pisteet (1, 0) ja (−1, 0) — on kolmas olomuoto, joka on kahden ensimmäisen sisällä.

André-Oortin konjektuurin olomuodot ovat tärkeää tyyppiä, nimeltään Shimuran olomuodot (engl. Shimura variety). Vaikka Shimuran olomuotoja on muutamaa erilaista tyyppiä, yksinkertaisin liittyy kriittiseen matemaattiseen olioon nimeltään elliptinen käyrä (yhtälöt kuten y2 = x3 + 1 tai y2 = x3 + 3x + 2).

Pisteet näillä Shimuran olomuodoilla koodaavat reseptin, jolla voidaan konstruoida elliptinen käyrä. Mutta on myös muita, monimutkaisempia Shimuran olomuotoja, joiden rakenne on vähemmän suoraviivainen. Niihin liittyvän informaation kuvaaminen on ollut vaikeaa.

“Yleisen tyypin Shimuran olomuotojen rakenteesta tiedetään vain vähän”, sanoo Ruochuan Liu Pekingin yliopistosta.

André-Oortin konjektuuri on juuri tuohon liittyvä kysymys: Mikä on Shimuran olomuotojen perusrakenne, joiden alle itsessään liittyy paljon modernia matematiikkaa?

Erikoispisteet

Pidetään mielessä, että olomuodot voivat elää toisten olomuotojen sisällä, samalla tavalla kuin ei-tangentiaalinen viivan ja ympyrän leikkaus luo kahden pisteen aliolomuodon. André-Oortin konjektuuri esittää kysymyksen Shimuran olomuotojen sisällä elävistä olomuodoista. Se tekee tämän keskittymällä Shimuran olomuotojen tiettyihin elementteihin.

Shimuran olomuodolla jokainen piste esittää toista olomuotoa, kuten elliptinen käyrä. Jotkut näistä käyristä ovat enemmän symmetrisiä kuin toiset, ja symmetrisempiä esitetään Shimuran olomuodolla, jota matemaatikot kutsuvat “erikoispisteiksi”.

André-Oortin konjektuuri liittyy siihen miten nämä erikoispisteet jakautuvat. Kuvittele lähteväsi liikkeelle Shimuran olomuodolla. Ajattele sitä kolmiulotteiseksi muodoksi. Seuraavaksi, piirrä käyrä sen pinnalle. Tämä käyrä on olomuoto, vaikkakaan ei välttämättä Shimuran olomuoto. Mutta André-Oortin konjektuurin mukaan, jos tuo käyrä jatkuvasti törmää erikoispisteisiin, sen on itsessään oltava Shimuran olomuoto.

“Se on eräänlainen erittäin selkeä geometrinen tulkinta”, Tsimerman sanoo.

Toisin sanoin, André-Oortin konjektuuri tekee ennusteita siitä onko pinnalla oleva käyrä Shimuran olomuoto. Silloin on olemassa yläraja erikoispisteille, joihin se voi törmätä. Matemaatikot ovat yrittäneet vuosien ajan vahvistaa Andrén ja Oortin esittämää ylärajaa. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla Jonathan Pila teki suuria harppauksia esittämällä uuden menetelmän erikoispisteiden laskemiseksi.

Pilan edistys

André-Oortin konjektuurin todistamiseksi Pila tarvitsi karkean arvion erikoispisteistä olomuodolla. Hän teki tämän antamalla pisteille ominaisuuden nimeltään “korkeus”. Korkeus mittaa miten monimutkainen tietty piste, tai arvo, on. Tarkastellaan lukuja 10 ja 10.000017. Yhtäältä ne ovat samanlaisia, mutta toisaalta ne ovat varsin erilaisia.

“Ne ovat molemmat rationaalilukuja, ja ne ovat varsin lähellä toisiaan. Mutta yksi niistä on paljon toista monimutkaisempi”, Shankar sanoo.

Yksi tapa kuvata tätä kompleksisuutta on muuttaa nämä luvut yksinkertaisiksi murtoluvuiksi. Luvun korkeus on osoittajan tai nimittäjän itseisarvo — kumpi niistä sitten onkaan suurempi. Murtolukuna numero 10 on sama kuin 10 / 1, joten luvun 10 korkeus on 10. Yksinkertaisin tapa kirjoittaa 10.000017 murtolukuna on 10,000,017 / 1,000,000. Tämän perusteella sen korkeus on 10 miljoonaa. On myös muita tapoja mitata korkeutta (tämä osoittautui suurimmaksi haasteeksi todistuksen esittäjillä).

André-Oortin konjektuurin todistamiseksi Pilan tarvitsi osoittaa, että Shimuran olomuodon sisällä elävällä ei-Shimuran olomuodolla ei ole montaa erikoispistettä. Korkeus on työkalu, joka on tässä avuksi.

Tarkastellaan rationaalilukuja, joiden korkeus on enintään 2. Vaikka on äärettömän monta rationaalilukua, jonka itseisarvo on 2 tai vähemmän, ainoastaan seitsemän niistä on tarpeeksi yksinkertainen jotta sen korkeus on 2 tai vähemmän: 0, 1, 12, 2, tai näiden negatiivit. Yleisesti ottaen, jos voit osoittaa, että rationaalilukujen joukolla on rajallinen määrä korkeuksia, olet osoittanut että joukolla on rajallinen määrä alkioita.

Tällä tavoin korkeus on varsin erilainen itseisarvoon verrattuna. Pila käytti hyödyksi tätä eroa identifioimalla jokaisen erikoispisteen Shimuran olomuodolla, joka on eri reaaliluku. Sitten hän osoitti, että nämä reaaliluvut eivät olleet liian monimutkaisia — niiden korkeudet eivät voineet olla liian suuria. Se tarkoitti, että tiettyyn erikoispisteeseen liittyi äärellisen monta reaalilukua. Koska jokainen erikoispiste vastasi tiettyä reaalilukua, silloin erikoispisteitäkin voisi olla vain rajallinen määrä.

Pilan menetelmä välkysti vältti laskemasta itse Shimuran olomuodon korkeuksia. Sen sijaan hän tutki reaalilukujen korkeuksia ja yhdisti reaaliluvut Shimuran olomuotoon. Mutta tämä strategia toimii vain yksinkertaisille Shimuran olomuodoille.

André-Oortin konjektuurin todistamiseksi kaikille Shimuran olomuodoille, hän ja muut joutuisivat keksimään tavan mitata korkeuksia suoraan.

Universaalit korkeudet

Kun Pila sai aikaan uusia innostavia edistysaskelia André-Oortin konjektuurin parissa, Tsimerman oli edelleen jatko-opiskelijana Princetonin yliopistossa. Hän oli alkanut työstää hänen ohjaajan Peter Sarnakin neuvosta tätä ongelmaa. Pila oli myös ollut Sarnakin oppilas, ja kun hän palasi Princetoniin vuonna 2009 kertomaan uusista löydöksistään, hän ja Tsimerman löysivät toisensa.

“Hän ja minä olemme olleet tämän ongelman parissa siitä lähtien”, Tsimerman sanoo.

Suurin heidän kohtaamansa ohnelma oli monien eri korkeuden mittaamisen tapojen yhteensovittaminen. Esimerkiksi, joskus matemaatikot määrittelevät numeron suuruuden katsomalla sen alkulukutekijöitä itseisarvon sijaan. André-Oortin konjektuurin todistamiseksi heidän piti ensin kääntää jokainen näistä kompleksisuuden määritelmistä Shimuran olomuodolle.

Pila ja Tsimerman saivat aikaan osittaista edistymistä tähän suuntaan. Mutta pidemmälle meneminen vaati aina vain monimutkaisempia matemaattisia ideoita, joita he tunsivat yhä vain huonommin. Erityisesti, heidän piti löytää tapa jolla yhdistää kaikki nämä eri korkeuksien mittaamisen tavat yhdeksi johdonmukaiseksi luvuksi (joka varmistaisi, että he olivat ottaneet huomioon kaikki tavat joilla pisteet saattaisivat erota toisistaan).

Tsimerman tiesi, että Shankarilla oli kokemusta sellaisesta matematiikasta, jota he kaipasivat tämän saavuttamiseksi, ja hän pyysi tätä liittymään mukaan yhteisprojektiin elokuussa 2020. Kolme matemaatikkoa työskentelivät ongelman parissa useita kuukausia, mutta edistys hidastui.

“Joskus vaikutti siltä että me olimme lähellä; joskus vaikutti taas siltä että meillä oli perustavanlaatuisia esteitä, joiden yli piti päästä”, Shankar sanoi. He päättivät ottaa askeleen taaksepäin viime talvena, ajatellen että he voisivat edistää muita juttuja.

Pari kuukautta myöhemmin Shankar esitteli Pilalle ja Tsimermanille Toronton yliopiston Michael Groechenigin ja Free University of Berlinin Hélène Esnaultin työtä hänen puhuttuaan Groechenigin kanssa. Hän epäili, että heidän tuloksensa — plus Gal Binyaminin ja muiden tekemä työ — voisi auttaa heitä todistamaan, että kaikki eri korkeuden käsitteet sulautuvat yhteen tavalla, jota he tarvitsivat.

Tuo vainu osoittautui oikeaksi, kun Esnault ja Groechenig olivat täydentäneet aiempaa työtään. Pila, Shankar ja Tsimerman sitten käyttivät heidän laajennettua työtään todistamaan, että erikoispisteiden korkeudet eivät koskaan kasva liian suuriksi millekään Shimuran olomuodolle. Tämän myötä André-Oortin konjektuurin lopullinen todistus oli lähellä.

“Jossain mielessä koko tutkielman pointti oli selvä, jo joskus puolitoista vuotta sitten, mutta sen saamiseksi toimimaan vaadittiin, että kehitettiin tällaisia monimutkaisia koneen osasia, joiden yhteensovittaminen vei paljon aikaa”, Tsimerman sanoo.

Pila, Shankar ja Tsimerman lopulta syksyllä 2021 julkaisivat tuloksensa. He osoittivat, että millään Shimuran olomuodon sisällä elävällä olomuodolla ei voi olla liian montaa erikoispistettä ilman, että kyseessä on itsessään Shimuran olomuoto.

Vaikka tutkielman lukeminen ja varmistaminen huolellisesti ottaa aikansa, matemaatikot ovat jo pohtimassa sen vaikutuksia. Jos tutkielman ideoita voidaan soveltaa laajemmin, he saattaisivat esimerkiksi laajentaa tulosta 1980-luvulta ongelmaan nimeltä Mordellin konjektuuri — ja tämä saisi aikaan numeroteorian uusien löydösten vyöryn.

“Tämä on läpimurto, selvästikin läpimurto”, Liu sanoo.

 

Artikkelin julkaissut Quanta Magazine

Tiede

Mitä tapahtui astronauteille, jotka olivat kadonneina avaruudessa 311 päivää?

Kommentoi

Ihmiskunta on jo saavuttanut useita merkkipaaluja modernin avaruusmatkailun saralla. Me olemme vieneet useita ihmisiä avaruuteen, Kuun pinnalle, lähettäneet miehittämättömiä luotaimia tuntemattomille planeetoille, ja tällä hetkellä suunnittelemme jopa pysyvästi joidenkin taivaankappaleiden kolonisointia.

Näiden saavutusten valossa ei kuitenkaan tulisi unohtaa, että miehitetyt avaruuslennot eivät aina ole olleet puhtaan tieteellisten tavoitteiden pohjalta tehty, vaan enemmänkin niissä aikansa poliittiset kriisit.

Osoittaakseen vihollisilleen, että heidän oma kansakunta on kaikkein kehittynein avaruusteknologiassa, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto eivät laskeneet ruumiiden määrää Kylmän sodan aikaan.

Tässä on joitain vähemmän tunnettuja puolia ”kilpajuoksusta avaruuteen”. Tarkastelemme eräiden kosmonauttien tarinoita, jotka ottavat esiin kriittisen kysymyksen siitä miten paljon inhimillistä kärsimystä voidaan suvaita teknisen kehityksen nimissä.

Lisäksi:

1. Vladimir Mihailovits Komarov (16. maaliskuuta 1927 – 24 huhtikutta 1967) oli neuvostoliittolainen testipilotti, ilmailualan insinööri ja kosmonautti. Lokakuussa 1964 hän ohjasti Voskhod 1:a, ensimmäistä avaruuslentoa, joka kuljetti enemmän kuin yhden ihmisen mukanaan. Hänestä tuli ensimmäinen kaksi kertaa avaruudessa käynyt neuvostokosmonautti, sen jälkeen kun hänet oli valittu lentämään yksin Soyuz 1:a, sen ensimmäistä miehitettyä testilentoa. Laskuvarjon pettäminen aiheutti Soyuz-kapselin törmäyksen maahan 24. huhtikuuta 1967, mikä tekee hänestä myös ensimmäisen ihmisen, joak on kuollut avaruuslennon aikana.

2. Kesäkuun 16. päivänä 1963 Vostok 6:n kyydissä neuvstoliittolainen kosmonautti Valentina Tereshkova saa kunnian olla ensimmäinen nainen, joka on matkannut avaruuteen. 71 tunnin ja 48 kierroksen planeetan ympäri jälkeen hän palasi maahan oltuaan pidemmän aikaa avaruudessa kuin kaikki amerikkalaiset astronautit tuohon mennessä yhteensä.

Mutta oliko neuvostokosmonautti Valentina Tereshkova ensimmäinen nainen, joka on käynyt avaruudessa?

Judica-Cordiglia -veljekset ovat kaksi entistä radioamatööriä, jotka tekivät radionauhoituksia tukien salaliittoa siitä, että Neuvostoliiton avaruusohjelma oli peitellyt kosmonauttien kuolemia 1960-luvulla.

Toukokuun 19. päivä 1961 Torre Bertin kuunteluasemalla (Judica-Cordiglia -veljekset) Pohjois-Italiassa väitetään otetun vastaan radiolähetys, jossa kuuluu naisen ääni, joka kuulostaa hämmentyneeltä ja pelokkaalta hänen aluksensa alkaessa hajota ilmakehään palaamisen johdosta.

Oliko hän ensimmäinen nainen avaruudessa?

Oletettu nauhoite neuvostolennosta avaruuteen on peräisin vuodelta 1961. Siinä kuullaan venäläisen naisen ääni, joka valittaa aluksessa sisällä nousevasta lämpötilasta ennen kuin alus tuhoutui yrittäessään palata ilmakehään.

Tämä Judica-Cordiglia -veljesten nauhoite vuodelta 1961 on ilmeisesti vain yksi monista veljesten tallentamista nauhoitteista, jotka osoittavat todeksi tuntemattomien kosmonauttien kuolemat.

Alla on esitetty käännös siitä mitä naisen kuullaan sanovan:

viisi… neljä… kolme… kaksi… yksi… yksi kaksi… kolme… neljä… viisi… tule jo… kuuluuko… kuuluuko… KUULKAA… KUULKAA! KUULUUKO! KUULUUKO! PUHUKAA MINULLE! PUHUKAA MINULLE!… MINULLA ON KUUMA!… MINULLA ON KUUMA! MITÄ?… NELJÄKYMMENTÄVIISI?… MITÄ?…. NELJÄKYMMENTÄVIISI?… VIISIKYMMENTÄ?… KYLLÄ… KYLLÄ… KYLLÄ… HENGITÄN… HENGITÄN… HENGITÄN… HAPPEA… HAPPEA… MINULLA ON KUUMA… (TÄMÄ) EIKÖ TÄMÄ OLE VAARALLISTA?… SE ON KAIKKI… EIKÖ TÄMÄ OLE VAARALLISTA?… SE ON KAIKKI… KYLLÄ… KYLLÄ… KYLLÄ… MITEN SE ON? MITÄ?… PUHUKAA MINULLE!… MITEN MINUN TULISI LÄHETTÄÄ? KYLLÄ… KYLLÄ… KYLLÄ… MITÄ? LÄHETYKSEMME ALKAA NYT… NELJÄKYMMENTÄYKSI… TÄLLÄ TAVOIN…LÄHETYKSEMME ALKAA NYT… NELJÄKYMMENTÄYKSI… TÄLLÄ TAVOIN…LÄHETYKSEMME ALKAA NYT… NELJÄKYMMENTÄ YKSI… TÄLLÄ TAVOIN… KYLLÄ…. MINULLA ON KUUMA.. MINULLA ON KUUMA.. SE ON KAIKKI… KUUMA… MINULLA ON KUUMA… MINULLA ON KUUMA.. MINULLA ON KUUMA.. MINULLA ON KUUMA.. NÄEN LIEKIN!… MITÄ? NÄEN LIEKIN!…. NÄEN LIEKIN!… MINULLA ON KUUMA.. MINULLA ON KUUMA.. KOLMEKYMMENTÄ KAKSI… 32… 41…. 41… TÖRMÄÄNKÖ MINÄ? KYLLÄ… KYLLÄ… MINULLA ON KUUMA!… MINULLA ON KUUMA!.. MINÄ PALAAN TAKAISIN!… MINÄ PALAAN TAKAISIN… MINÄ KUUNTELEN!… MINULLA ON KUUMA..

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Muut, Tiede

Astronomin ehdotus: Maata ympäröi kosminen tunneli

Kommentoi

Aurinko saattaa vetää Maapalloa perässään suuren kosmisen tunnelin läpi avaruudessa. Tri. JEnnifer West havaitsi, että Maapallo saattaa olla magneettitunnelin ympäröimä, joka näkyy radioaalloista.

Tri. Jennifer West, tutkija Dunlap Institute for Astronomy and Astrophysicsissa, esittää tieteellisen tapauksen kahdesta kirkkasta rakenteesta, jotka nähdään vastakkaisilla puolilla taivasta — joita aiemmin pidettiin toisiinsa liittymättöminä — jotka ovatkin toisiinsa kytkeytyneitä ja tehty eräänlaisesta köyden kaltaisista säikeistä. Tämä yhteys muodostaa tunnelilta näyttävän muodon aurinkokuntaamme.

“Jos katsoisin ylös taivaalle, näkisin tunnelinkaltaisen rakenteen arviolta joka suunnassa minne katsonkin — eli, jos minulla olisi mahdollisuus nähdä radiotaajuisia säteitä.”

Nimillä “North Polar Spur” (Pohjoisnavan kannus) ja “Fan Region” (Puhallinalue) olemme saaneet kuulla näistä kahdesta rakenteesta jo pidemmän aikaa. “Aina 60-luvulta lähtien”, West sanoo. Mutta useimmat tieteelliset selitykset ovat keskittyneet niihin yksittäin. West ja hänen kollegansa uskovat, että he ovat ensimmäisiä astronomeja, jotka yhdistävät ne toisiinsa yhdeksi kokonaisuudeksi.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot