Motivaatio tämän artikkelin julkaisemiselle on viimeaikaiset tapahtumat Iranissa, jotka ovat suoraa jatkoa tälle Michael Sallan vuonna 2006 julkaisemalle eksopoliittiselle artikkelille.

---

Estivätkö avaruusolennot Pentagonia aloittamasta ennaltaehkäisevää ydinsotaa Irania vastaan?

Eksopoliittinen tutkielma #11

© Michael E. Salla, PhD 
drsalla@exopolitics.org www.exopolitics.org


elokuun 12. 2006

***

Johdanto

Elokuun 31. päivänä 2006 YK:n asettama aikataulu pakottaa Iranin myötäilemään kansainvälistä yhteistoimintaa, jolla pyritään estämään sitä kehittämästä ydinpolttoaineen rikastusohjelmaa, joka voisi johtaa siihen, että Iran saa haltuunsa ydinaseen. Iranin ennustetaan jättävän noudattamatta YK:n aikataulua, mikä todennäköisesti jälleen kerran johtaaa spekulaatioihin mahdollisesta Yhdysvaltain johtamasta sotilaskampanjasta, jolla poistetaan Iranin salaiset ydinlaitokset, mahdollisesti käyttämällä Amerikan bunkkerintuhoamisaseita. Tarkasteltaessa tällaista mahdollisuutta on tärkeää arvioida taustatekijöitä ja politiikkakeskustelua koskien simuloitua bunkkerintuhoamisaseen, Divine Strake, koekäyttöä kesäkuussa 2006, jota monet ovat pitäneet taktisen ydinbunkkerin tuhoamisaseen simulointina, jota käytettäisiin Irania vastaan.

Ennakoidun Irania vastaan aloitetun ydinsodan mahdollisuus on johtanut kiivaisiin internetkeskusteluihin ja median kiinnostukseen siitä voisiko tässä olla kyseessä avaruusolentojen väliintulo ennaltaehkäisevän sodan estämiseksi, sekä miten tällainen väliintulo voisi tapahtua. Jotkut ovat spekuloineet, että avaruusolentojen järjestämä komeettaisku voisi tapahtua, kun taas toiset ovat puhuneet erilaisista vaihtoehtoisista avaruusolentojen väliintuloista. Tämän seurauksena ’Divine Strake’ ilmoitettiin viivästyvän toukokuun 25./26. päivä, mikä johti spekulaatioihin siitä, että avaruusolennot ovat olleet merkittävässä roolissa tässä Pentagonin päätöksessä. Tämä tutkielma tarkastelee sellaista mahdollisuutta sekä sitä onko olemassa riittävää näyttöä todeta, että avaruusolennot ovat olleet roolissa estämässä Pentagonia aloittamasta ennakoivasti ydinsotaa Irania vastaan.

‘Divine Strake’ alunperin tuotiin julki kansan tietoisuuteen Washington Postin lehtijutussa maaliskuun 31. päivä 2006 otsikolla ”Pentagon aikoo testata jättiläismäistä pommia”. Ann Tyson kirjoitti:

Suuren pölysienipilven odotetaan nousevan Nevadan autiomaan ylle kesäkuussa, kun Pentagon suunnittelee räjäyttävänsä giganttisen 700:n tonnin räjähteen — Nevadan koealueen suurimman avoimen kemikaaliräjähdyksen koskaan — osana sen tutkimusta kehittää aseita, jotka voisivat tuhota syvälle maan sisään kaivettuja sotilaskohteita. [1]

Tyson haastatteli James A. Tegneliaa, Pentagonin sotilasuhkien ehkäisyviraston johtajaa, joka vahvisti, että koe oli ”tarkoitettu määrittämään miten hyvin massiivinen perinteinen pommi toimisi maanalaisiin linnoituskohteisiin.”

Washington Postin artikkeli välittömästi herätti huolta viittauksellaan sienipilvestä, jonka se saisi aikaan, oli kyseessä sitten tavallisen pommin kokeilu tai ei, ja olipa Divine Strake sitten salaa suunniteltu simuloimaan ydinbunkkerin tuhoamisasetta, jota käytettäisiin maanalaisiin linnoituskohteisiin.

Andrew Lichtermanin mukaan, ensimmäiset julkiset todisteet Project Strakesta löytyvät helmikuulta 2005 puolustusministeriön budjettidokumenteista, jotka paljastavat suunnitelman pitää kokeet, jotka simuloisivat ydinaseen vaikutuksia. Hän kuvasi sitä:

”Täysimittainen tunnelintuhoamisen demonstraatio käyttäen räjähteitä simuloimaan matalatehoista ydinaseen aiheuttamaa maanjäristysympäristöä energiaministeriön Nevadan koealueella” tilikaudella 2006. [2]

Lichterman löysi kuvauksia samasta ohjelmasta helmikuussa 2006 budjettidokumenteista, jotka kuvasivat ohjelmaa jonka osa Divine Strake -koe ilmeisesti oli. Se ”kehittää suunnittelutyökalun, joka parantaa sotilaiden luottamusta valita pienin mahdollinen ydinvoima, joka vaaditaan maanalaisen laitoksen tuhoamiseen ja sivullisten vahinkojen minimoimiseen.” [3]

Lichtermanin mukaan, Divine Strake on osa salaista Pentagonin kehittyneiden konseptien tutkimusohjelmaa nimeltään Tunnel Target Defeat Advanced Concept and Technology Demonstration(s).[4] “Tunnel Target Defeat” -projektia kuvattiin helmikuun 2005 budjettidokumentissa seuraavasti:

The Tunnel Target Defeat Advanced Concept and Technology Demonstration(s) (ACTD) kehittää suunnittelutyökalun, joka parantaa sotilaiden luottamusta valita pienin mahdollinen ydinvoima, joka vaaditaan maanalaisen laitoksen tuhoamiseen ja sivullisten vahinkojen minimoimiseen.[5]

Jos Divine Strake oli osa “Tunnel Target Defeat Advanced Concept”-projektia, joka kuvattiin selvästi budjettidokumenteissa kemikaalien käytöksi ilmakehässä, jolla simuloidaan matalatehoista ydinbunkkerin tuhoamisasetta, silloin Divine Strake simuloi ydinbunkkerin tuhoamisasetta. Koska Yhdysvaltain kongressi on jo kieltäytynyt rahoittamasta matalatehoisten ydinbunkkerien tuhoamisaseiden tutkimusta, Divine Straken kuvauksessa käytetty virallinen kieli välttää tarkoituksella kaikki viittaukset siihen, että siinä simuloitaisiin ydinaseiden räjähdyksiä.

Washington Postin alkuvaiheen raportoinnissa Divine Strake -kokeesta, kaikki viittaukset matalatehoisten ydinaseiden simulointeihin oli poistettu ja Divine Strake kuvattiin seuraavasti:

Kokeen tarkoitus oli määrittää miten hyvin massiivinen perinteinen pommi toimisi maanalaisiin linnakekohteisiin — kuten päämajat, biologisten tai kemiallisten aseiden varastot tai pitkän matkan ohjukset — joita Pentagon sanoo monien potentiaalisten vihollisten käyttävän ympäri maailmaa.

Washington Postin tarina kuvasi Divine Straken tärkeyttä perinteisten bunkkerintuhoajapommien kehityksessä:

Tällainen pommi olisi perinteinen vaihtoehto Bushin hallinnon esittämille ydinaseille, jotka ovat joutuneet vastatuuleen Capitol Hillillä. Pentagon on useiden vuosien ajan etsinyt rahoitusta Robust Nuclear Earth Penetratorille (RNEP) — joka tunnetaan myös ”bunkkerintuhoajana” — sen jälkeen kun hallinnon vuoden 2001 ydinasepolitiikan tarkistus esitti, että Yhdysvaltain asearsenaalissa ei mikään ase uhkaa yhä vain kasvavaa määrää maanalaisia kohteita. Kongressi on kuitenkin toistuvasti kieltäytynyt rahoittamasta ydinasebunkkerintuhoajaa ja sen sijaan suunnannut varat perinteisempiin vaihtoehtoihin.

Tämän johdosta voidaan todeta, että Divine Strake oli alunperin suunniteltu matalatehoisen ydinaseen simulaatioksi, mutta tämä fakta piilotettiin myöhemmistä raporteista, jotka kuvasivat sitä perinteisen aseen kokeiluna johtuen kongressin vastustuksesta bunkkereita tuhoavia ydinaseita kohtaan.

Mikä oli Divine Straken merkitys?

Seymour Hersh kirjoitti artikkelin New Yorkeriin, joka kertoi hyytävästi Bushin hallinnon toimista saada Pentagon mukaan sen Iranin sotasuunnitelmiin. Hersh väitti, että Dick Cheney ja Donald Rumsfeld johtivat Bushin hallintoa painostamaan vastahakoista Pentagonia lähtemään mukaan Iranin linjaan, joka sisälsi taktisten ydinaseiden käyttöä ennaltaehkäisevästi. Hersh kirjoitti: ”idea taktisten ydinaseiden käytöstä sellaisissa tilanteissa on saanut tukea puolustustieteellisessä lautakunnassa, joka on neuvoa antava elin, jonka jäsenet on valinnut puolustusministeri Donald Rumsfeld. [6]

Hershin lähteiden mukaan puolustustieteellinen lautakunta ”sanoo Pentagonille, että me voimme rakentaa B61:n [taktisen ydinaseen], jonka tuhovoima on suurempi ja säteilymäärä pienempi”, hän sanoi. Hersh kuvailee, kuinka puolustustieteellisen lautakunnan puheenjohtaja William Schneider Jr. ”palveli ydinaseita käsittelevässä ad-hoc -paneelissa, jota sponsoroi National Institute for Public Policy.” Hershin mukaan,

paneelin raportti suositteli taktisten ydinaseiden pitämistä olennaisena osana Yhdysvaltain arsenaalia ja huomautti niiden sopivuudesta ”niissä tilanteissa, jolloin korkean prioriteetin kohteiden varma ja nopea tuho on olennaista ja perinteisten aseiden ulottumattomissa.” Useat raportin allekirjoittajat ovat nyt korkeissa asemissa Bushin hallinnossa, mm. Stephen Hadley, kansallisen turvallisuuden neuvonantaja; Stephen Cambone, puolustusministeriön tiedustelusta vastaava alivaltiosihteeri; sekä Robert Joseph, aseidenvalvonnasta ja kansainvälisestä turvallisuudesta vastaava valtiosihteeri.

Huhtikuun 9. julkaistussa artikkelissa ”Exopolitical Implications of a Preemptive Nuclear War in Iran”, spekuloin että koetta tultaisiin käyttämään kansalle vakuuttelemiseksi siitä, että mahdollisessa hyökkäyksessä Irania vastaan käytettävät sienipilviä tuottavat ”bunkkerintuhoamisaseet” eivät olisi ydinaseita, vaan perinteisiä aseita. Kirjoitin:

Bushin hallinto todennäköisesti suunnittelee mainostavansa kesäkuun koetta uutena ’perinteisenä’ aseena, joka tuottaa sienipilven sen tuhotessa maanalaisia laitoksia. Tämän seurauksena ennaltaehkäisevä ydinaseisku Iranin maanalaisiin laitoksiin voitaisiin markkinoida skeptiselle amerikkalaiselle ja globaalille yleisölle sarjana ’uusia’ perinteisiä aseita eikä niinkään taktisia ydinaseita. Bushin hallinto voisi väittää, että uusien perinteisten ’bunkkerintuhoamisaseiden’ aiheuttamat sienipilvet eivät johdu siitä, että ne ovat ydinaseita, ja että kaikki radioaktiiviset ydinlaskeumat olisivat ’todisteita’ siitä, että bunkkerintuhoaja olikin itse asiassa tuhonnut ydinlaitoksen. [7]

Tämän seurauksena ’Divine Straken’ merkitys oli kolmenlainen. Ensinnäkin se olisi tehnyt helpommaksi oikeuttaa ennaltaehkäisevän sodan Irania vastaan silloin, kun kansa ja ylin sotilasjohto olisi vastoin taktisten ydinaseiden käyttöä kansallisen turvallisuuden politiikan instrumentteina. Divine Strake olisi mahdollistanut Bushin hallinnon laukaista ydinaseet ennaltaehkäisevästi hyökkäyksessä Irania vastaan ilman, että se olisi vahvistanut että ydinaseita oli oikeasti käytetty.

Toiseksi, Divine Strake olisi mahdollistanut Pentagonin parantaa ymmärrystään siitä miten matalan tehon bunkkerintuhoajaydinaseita voitaisiin käyttää maanalaisiin kohteisiin maissa kuten Iran. Tämä olisi ollut korvaamatonta sivullisten vahinkojen minimoinnissa ja täten yleisön todennäköinen negatiivinen reaktio taktisten ydinaseiden käytöstä olisi minimoitu.

Viimeisenä, kokeilu oli ajoitettu aikaan, jolloin kansainvälinen huomio Iranin päättäväisyyttä kohtaan puskea eteenpäin sen ydinpolttoaineen rikastusohjelman kanssa olisi tehnyt todennäköiseksi ,että YK:n turvallisuusneuvosto olisi pian antanut päätöslauselman, jossa julistettaisiin Iranin rikkovan kansainvälisiä atomienergiajärjestö IAEA:n standardeja. Tämä olisi oikeuttanut kansainväliset sanktiot joko YK:n tai yksittäisten valtioiden taholta. Ennaltaekäisevä sotilasvoiman käyttö Irania vastaan näin olisi ollut todennäköisempää ja vaatinut ydinkäyttöisen bunkkerintuhoaseen tuhoamaan Iranin maan alle piilotetut ydinlaitokset. Divine Straken loppuunsaattaminen olisi signaloinut Iranin hallitukselle, että Yhdysvallat oli määrätietoisesti tavoittelemassa sotatoimia Irania vastaan jos se ei lopettaisi ydinohjelmaansa.

Tämä tarkoittaisi, että Divine Straken kokeilu Nevadan koealueella olisi merkinnyt, että ennaltaehkäisevä ydinaseisku Irania vastaan olisi odotettavissa. Sen jälkeen kun se aluksi viivästettiin kesäkuun 2. päivästä kesäkuun 25. päivään, Pentagonin viranomaiset aluksi ilmoittivat toukokuun 25/26. päivä, että Divine Strake -kokeilu oli viivästetty määrättömän pitkäksi aikaa. Kun otetaan huomioon Divine Straken merkitys, ilmoitus oli hämmästyttävä käänne.

Divine Strake viivästyttäminen määrättömän pitkäksi aikaa

Logiikka Pentagonin määrättömän pitkälle viivästyttämiselle sanottiin olevan keskeisen valtion viraston mielipiteen muuttuminen aikataulutetun ydinkokeen ympäristövaikutuksista. Toukokuun 26. päivän lehdistötiedotteessa kansallinen ydinturvallisuusvirasto, joka on energiaministeriön alainen, ilmoitti vetävänsä pois lausunnon, jossa se sanoi että se ”Ei löydä merkittävää vaikutusta” Divine Strake -kokeilulle. [8] Virasto julisti: ”Tämä toimi tehdään mielipiteen selkeyttämiseksi ja tarjoamaan lisätietoja koskien Divine Strake -kokeen aiheuttamia globaalin ydinlaskeuman taustasäteilytasoja koealueen läheisyydessä.”[9]

Mikä aiheutti sen, että organisaatio veti pois antamansa ”ei merkittävää vaikutusta”-lausunnon? Yksi selitys on eri aktivistien ja alkuperäiskansojen pitämien ydinkokeita vastustavien mielenosoitusten kasvava aalto, sekä eri Nevadan oikeusasteissa käydyt oikeusjutut. Huolestuneiden kansalaisten ja Amerikan intiaanien organisaatioiden ryhmät olivat nopeasti organisoineet niitä ydinkokeen vastustamiseksi.[10] Vaikka sellaiset protestit ja oikeusjutut olisivat varmasti luoneet PR-ongelman Pentagonin uhkien vähennysvirastolle, joka oli vastuussa kokeesta, on kyseenalaista että nämä olisivat olleet riittävä tekijä aiheuttamaan yllättävän ”ei merkittävää ympäristövaikutusta”-lausunnon poisvedolle, mikä johti Divine Straken määräämättömän pitkään taukoon.

Toinen selitys on, että Hershin artikkelin julkaisu New Yorkerissa käänsi argumentin niiden puolelle, jotka vastustivat ennaltaehkäisevää ydinaseiskua Iraniin. Hershin artikkeli ensimmäisenä hälytti kansaa suunnitelmista käyttää ydinaseita, jotka olivat menneet jo suunnitteluvaihetta pidemmälle, ja Bushin hallinto vakavasti puski näitä käyttöön operaatioissa.[11] Hersh paljasti vilkkaana käyvän poliittisen keskustelun Pentagonin ja Bushin hallinnon välillä sekä keskeisten sotilashenkilöiden lähes kapinan. Sellainen kapina sai tukea ennennäkemättömän monelta kenraalilta, jotka avoimesti kritisoivat Bushin hallinnon tapaa hoitaa Irakin valloitus huhtikuussa 2006. Kapina väitetysti liittyi enemmän ennaltaehkäisevään Iranin iskuun kuin koskevaan menneeseen Irakin-politiikkaan. Se johti Bushin hallinnon sotahaukkojen, Cheney, Rumsfeld ja muut Hershin mainitsemat nimet, suunnitelmien hylkäämiseen hyökätä ydinaseilla ennaltaehkäisevästi. [12] Tuoreemmassa New Yorkerin artikkelissa Hersh kuvaa Pentagonin rauhankyyhkyjen voittoa Bushin hallinnon sotahaukoista:

Huhtikuun lopulla sotilasjohto kenraali Pacen johdolla saavutti suuren voiton, kun Valkoinen talo lakkasi vaatimasta, että pommituskampanjasuunnitelma sisältäisi ydinaseiden mahdollisen käytön, jolla tuhottaisiin Iranin uraaninrikastuslaitos Natanzissa, Teheranista lähes kaksi sataa mailia etelään. … ”Bush ja Cheney olivat vakavissaan ydinasesuunnitelmista”, entinen korkea tiedusteluviranomainen kertoi minulle. ”Ja Pace nousi heitä vastaaan. Sitten maailma vastasi: ’OK, ydinaseet ovat poliittisesti täysin epähyväksyttäviä.'” Tuohon aikaan useat eläkkeellä olevat upseerit, mukaanlukien kaksi armeijan kenraalimajuria, jotka olivat palvelleet Irakissa, Paul Eaton ja Charles Swannack Jr., olivat alkaneet puhua hallintoa vastaan sen tavasta hoitaa Irakin sotaa. Tämä aika tunnetaan Pentagonissa ”huhtikuun vallankumouksena”. [13]

Divine Straken määräämättömän pitkä viivyttäminen on voinut myös olla seurausta sisäisesti käydyistä kansallisen turvallisuuden debateista, ja ydinaseita Iranin pommituskampanjassa vastustavien kenraalien voitosta. On kuitenkin kolmas ’ulkomaailmallinen’ selitys sille miksi Divine Strake pantiin sivuun määräämättömän pitkäksi ajaksi, jota tulee tarkastella.

Ydinaseiden aiheuttamat uhat avaruusolentojen sivilisaatioille

Vuonna 2004, Jean-Jacques Velasco, ranskalaisen UFOja tarkkailevan organisaation SERPAn entinen johtaja, joka on osa Ranskan NASAa vastaavaa organisaatiota CNESiä (Centre National d’Etudes Spatiales), kirjoitti kirjan OVNI, l’évidence, joka kävi läpi monta Ranskan viranomaisten keräämää UFO-tietokantaa. [14] Velasco löysi empiiristä näyttöä siitä, että UFOt ovat Maan ulkopuolista alkuperää sekä selvän korrelaation, joka oli olemassa ydinasekokeiden ja UFO-havaintojen välillä. Velascon kirja sai aikaan nopean reaktion Ranskan viranomaisissa, jotka pakottivat hänet irtisanoutumaan SEPRAsta, ja hänet siirrettiin toisiin tehtäviin CNESissä.

Velascon löydökset saivat tukea useiden sotilastietovuotajien todistuksista, kuten Robert Salas, joka oli palveluksessa Malmstromin ilmatukikohdassa vuonna 1967, jolloin UFOt kytkivät pois päältä strategisen ilmakomennon (SAC) seitsemän tai kahdeksan ydinohjusta. Salas kuvaa tapausta seuraavasti:

UFO-tapaus sattui maaliskuun 16. päivän aamuna 1967. Olin… palveluksessa Oscal-lennolla osana 490. strategisia ohjusjoukkoja ja tuohon tiettyyn skvadroniin kuului viisi laukaisulaitosta… Sain puhelinsoiton yläpuolellani olevalta turvamieheltä… ja hän sanoi, että hän ja muut vartijat olivat nähneet joitain omituisia valoja lentämässä laukaisualustan alueella…. sanoin, tarkoitatko UFOja? Hän sanoi, no, hän ei tiennyt mitä ne olivat mutta ne olivat valoja ja ne lensivät ympäriinsä. Ne eivät olleet lentokoneita. Ne eivät olleet helikoptereita. Ne eivät pitäneet minkäänlaista ääntä… [Hieman myöhemmin] ohjuksemme alkoivat mennä pois päältä yksitellen. Kun sanon pois päältä, tarkoitan, että ne menivät ”no-go”-kuntoon, mikä tarkoittaa ettei niitä voi laukaista… Nämä aseet olivat Minuteman One -ohjuksia ja tottakai niissä oli ydinkärjet… tämä tapaus oli äärimmäisen huolestuttava SAC:n päämajalle, koska he eivät kyenneet sitä selittämään..[15]

Salas väittää myös, että samanlainen tapaus sattui kymmenen minuteman-ohjuksen kanssa toisessa läheisessä SAC-laitoksessa, Echo Flight, mikä johti korkean tason ilmavoimien tutkimuksiin. Salas kuvaa ihmetystään, kun tutkimukset lopetettiin ja häntä käskettiin pysymään asiasta hiljaa. Salasin todistus on saanut osaksi tukea toisilta sotilasilmiantajilta kuten kenraaliluutnantti Dwynne Arneson, joka oli myös Malmstromin ilmatukikohdassa vuonna 1967 ja joka luki huippusalaisen muistion, joka vahvisti että UFOt leijailivat ohjussiilojen lähellä. [16]

Salas oli myös kirjoittanut kokemuksistaan ja keskeytetyistä tutkimuksista kirjassaan Faded Giant .[17] Hän oli myös todennut, että UFOt ovat äärettömän kiinnostuneita ydinaseista ja että ne ovat aktiivisesti puuttuneet näiden toimintaan ilmeisenä pyrkimyksenään haitata USA:ta ja muita maita koskaan käyttämästä ydinaseita. Tätä tukee toisten ilmiantajien todistukset, kuten esim. eversti Ross Dedrickson, joka oli työskennellyt ilmavoimissa ja atomienergiakomissiossa (evp.):

Lähdettyäni eläkkeelle ilmavoimista menin töihin Boeingille ja vastuullani oli kirjanpito koko ydinaselaivueesta, jossa oli minuteman-ohjuksia. Tässä tapauksessa he itse asiassa valokuvasivat UFOn joka seurasi ohjusta. Se nousi avaruuteen, ampui säteen ohjukseen ja neutralisoi sen. Sain myös tietää useista tapahtumista, pari ydinohjusta oli lähetetty avaruuteen ja avaruusolennot tuhosivat ne… idea siitä, että mikään Maapallon valtio aiheuttaisi ydinräjähdykse avaruudessa, ei ollut hyväksyttävä, ja että se oli näytetty heille kerta toisensa jälkeen. [18]

Dedrickson uskoo, että ydinräjähdykset avaruudessa tai ilmakehässä eivät ole avaruusolennoille hyväksyttäviä, ja että avaruusolennot puuttuvat ydinaseiden toimintaan estääkseen ydinräjähdykset. Salas uskoo, että UFOt puuttuvat ydinaseiden toimintaan altruistisesta halusta estää ydinsota Maapallolla. Kuitenkin Dedrickson antaa toisenlaisen selityksen, joka identifioi vahvan oman edun tavoittelun UFOjen puuttumisessa ydinaseisiin. Hän väittää, että ydinsekokeet Tyynellä valtamerellä 1960-luvulla olivat:

… niitä joista avaruusolennot olivat erityisen huolissaan, koska se vaikutti ionosfääriimme. Itse asiassa, avaruusolentojen alukset eivät kyenneet toimimaan johtuen magneettikentän, josta niiden toiminta riippui, saastumisesta. On ymmärrykseni, että joko 1970-luvun aivan lopussa tai 1980-luvun alussa yritettiin viedä ydinasetta Kuuhun ja räjäyttää se tieteellisten mittausten tarkoituksiin, mutta tämä ei käynyt avaruusolennoille. [19]

Dedricksonin pointti on, että ydinkokeet vaikuttavat negatiivisesti avaruusolentojen aluksiin, ja että avaruusolentojen väliintulo ydinkokeisiin on itse asiassa vahvaa oman edun tavoittelua.

Velascon UFOjen ja ydinaseiden välistä korrelaatiota analysoivassa artikkelissa ranskalainen UFO-tutkija Eric Julien spekuloi, että ydinaseiden käyttö vaikuttaa aika/avaruusjatkumoon tavalla, joka häiritsee UFOjen/avaruusolentojen navigointia ja työntövoimajärjestelmiä.[20] Hän esittää, että UFOjen käyttäytymisellä ydinkokeiden läheisyydessä ja 74:llä väitetyllä Ryan Woodin kirjassa Majic Eyes Only (2006) dokumentoidulla UFOjen maahansyöksyllä on vahva näiden välinen korrelaatio. Tätä käytetään tukemaan Julienin teesiä siitä, että ydinkokeet negatiivisesti vaikuttavat UFOihin vaikuttamalla aika-avaruusjatkumoon, jota UFOt käyttävät navigoidessaan Maapallolle. Hänen kirjassaan The Science of Extraterrestrials, Julien esittää, että atomiräjähdykset suoraan vaikuttavat siihen aika-avaruusjatkumoon, jossa ne matkaavat. 21] Tämä viittaa siihen, että ydinaseiden käyttö uhkaa avaruusolentojen sivilisaatiota, jotka käyttävät avaruusaikaa matkustamiseen ja tukikohtien perustamiseen operaatioitaan varten tai Maapallon läheisyyteen.

Perustuen Velascon, Salasin, Dedricksonin ja Julienin esittämään dataan voidaan ehdottaa, että ydinaseiden käyttö joko uhkaa avaruusolentojen sivlisaatioiden keskeisiä intressejä Maapallolla tai on suora uhka heitä itseään kohtaan. Tämän johdosta ydinaseiden suunniteltu käyttö voisi saada avaruusolennot vastaamaan ennaltaehkäisevästi. Sellaiset vastaukset vaikuttaisivat Yhdysvaltain ja muiden Maapallon armeijoiden kykyyn suunnitella ydinaseiden käyttöä sotilasoperaatioissa.

Jos ydinaseet ovat jonkinlainen uhka avaruusolentojen sivilisaatioille tai niiden intresseille, mitä tämä kertoo avaruusolentojen sivilisaatioiden keinoista vastata ydinaseiden ennaltaehkäisevään käyttöön? Tarkemmin, mitän ne olisivat vastanneet Bushin hallinnon suunnitelmiin käyttää ydinaseita Irania vastaan?

Perustuen Salasin ja Dedricksonin kuvaamiin aiempiin historiallisiin tapauksiin, vaikuttaa siltä, että avaruusolennoilla on kyky sammuttaa ydinaseet niiden ollessa varastossa tai kesken ilmalennon, ja tuhota ydinaseet niiden ilmalennon aikana. Tämän seurauksena avaruusolennot voisivat varoittaa kommunikaatioillaan kansalaisia ja armeijan upseereita heidän tulevista toimistaan, joilla estetään mahdollinen ydinaseiden käyttö. Jos näitä varoituksia ei kuunnella, silloin avaruusolennot voisivat tehdä monenlaisia puolustustoimia perustuen heidän vaikutusvaltaansa keskeisistä poliittisista päättäjistä ja instituutioista, sekä heidän kykyynsä vaikuttaa valtioiden kykyyn käyttää ydinaseita. Sellaiset toimet kulminoituisivat koordinoituun avaruusolentojen vastaukseen, ’Jumalalliseen Iskuun’ (engl. Divine Strike, huomaa sanaleikki Divine Straken kanssa toim. huom.), jolla estettäisiin Bushin hallintoa laukaisemasta ennaltaehkäisevä ydinasehyökkäys Iraniin. Nämä vastineet on saatettu kommunikoida ja/tai näyttää, ja ne ovat aktiivisesti haitanneet Yhdysvaltain sotavoimia tavoittelemasta ennaltaehkäisevää ydinaseiskua Irania vastaan.

Tässä kohtaa tulee kysyä onko Pentagonin ilmoitus siirtää Divine Strake hamaan tulevaisuuteen toukokuun 25/26 päivä millään tavalla mahdollisesti johtunut avaruusolentojen suorittamasta Jumalallisesta Iskusta. Lisäksi voidaan kysyä onko kansa tietoinen mahdollisesta avaruusolentojen ’jumalallisen iskun’ roolista viivästyksessä.

Historiallista näyttöä mahdollisesta avaruusolentojen suorittamasta jumalallisesta iskusta, jolla estetään ydinsodan alkaminen, löytyy julkisesti vahvistetusta ydinkokeiden ja UFO-havaintojen sekä avaruusolentojen puuttumisesta ydinaseiden varastointiin ja avaruusolentoje suorittamien väitettyjen ydinaseiden tuhoamisten välisestä suhteesta. Jos avaruusolennot ovat toimineet menneisyydessä tulemalla väliin tai tuhoamalla ydinaseita, voidaan olettaa että ne eivät ole pysyneet toimettomina jos ydinaseilla suoritettu ennaltaehkäisevä sota Irania vastaan vaikuttaisi niiden elintärkeisiin intresseihin Maapallolla ja/tai niiden kykyyn navigoida Maapallon läheisyydessä. Varmasti keskeiset poliittiset päättäjä ovat tietoisia menneistä avaruusolentojen interventioista, joilla tuhotaan ydinaseet tai tehdään ne toimintakyvyttömäksi, ja he olisivat faktoroineet sellaisen mahdollisuuden laskelmiinsta Irania vastaan tehdyn ennaltaehkäisevän ydinasekampanjan tehokkuudesta. On saatettu päättää, että sellainen kampanja olisi vaarantunut avaruusolentojen väliintulosta niiden puuttuessa ydinaseiden kuljetusjärjestelmään.

Kansan tietoisuus mahdollisesta avaruusolentojen ’Jumalallisesta Iskusta’ syntyi aluksi Eric Julienin ja tämän artikkelin kirjoittajan välillä käydyn keskustelun perusteella kirjoitetusta artikkelisarjasta, jossa käsiteltiin avaruusolentojen suhdetta ydinaseisiin ja sitä miten tämä liittyi Bushin hallinnon suunnitelmiin hyökätä ydinaseilla Iraniin ennakkoon. Exopolitics Journalin huhtikuun 2006 numerossa Julien esitti, että ydinkokeet uhkaavat avaruusolentojen sivilisaatioita johtuen näiden aseiden häiritsevistä vaikutuksista aika-avaruusjatkumoon, jonka avulla avaruusolennot matkustavat Maapallolle.[22] Hän esitti eräitä tilastotietoja ydinkokeiden ja UFO-havaintojen/törmäysten välisistä korrelaatioista tukeakseen hypoteesiaan. Hän spekuloi, että ihmiskunnan vastuuttoman ydinaseiden käytön uhka johtaisi avaruusolentojen toimintaan ennaltaehkäisevästi ydinaseiden käytön ehkäisemiseksi.

Julienin tekstiä seurasi huhtikuun 8. päivän Hershin artikkeli, joka kuvasi Bushin hallinnon ottamia askelia turvatakseen sotilaiden hyväksynnän ennaltaehkäisevälle ydinasehyökkäykselle Irania vastaan. [23] Tämän jälkeen kirjoitin artikkelin huhtikuun 9. päivä ja käsittelin ennaltaehkäisevän ydinaseiskun suunnitelmia ja sitä miten avaruusolennot saattaisivat tähän vastata, jotka saattaisivat joutua suoraan tällaisten aseiden kohteiksi. [24] Esitin, että avaruusolennot voisivat vastata useilla eri tavoilla ja häiritä Yhdysvaltoja aloittamasta sotaa Iranin kanssa.

Julien sitten kirjoitti artikkelin huhtikuun 11. päivänä otsikolla ”May 25, 2006 – Day of Destiny”, jossa hän käsitteli tutkimuksiaan koskien komeetta 73P Schwassman-Wachman 3:a. [25] Hän kytki ydinaseiden käytön ja niiden avaruusolentojen sivilisaatioille aiheuttaman uhan komeetan ennustettuun ohilentoon. Hän lainasi viljakuvioissa esiintyviä koodattuja viestejä tukemaan argumenttiaan siitä, että komeetta 73P:n selittämätön hajoaminen vuonna 1995 oli avaruusolentojen tekosia. Hän lisäksi esitti, että avaruusolennot tarkoituksella olivat hajoittaneet komeetan sirpaleiksi johtuen heidän tietoisuudestaan siitä, että ydinaseita tultaisiin lopulta käyttämään sodassa ja että avaruusolentojen aikeina oli ajoittaa komeetan ohilento siten, että se tapahtuisi samaan aikaan ennustetun ydinsodan kanssa. Käyttäen verkosta löytyvää NASAn orbitaalisimulaattoria, Julien tarkkasi komeetan kulkua ja esitti, että useat komeetta Schwassman-Wachmanin sirpaleet kulkisivat Maapallon ekliptikan ohi toukokuun 25. päivä. Tämä oli hänen näkemyksensä kaikkein todennäköisimmästä osumapäivästä. Käyttäen hänen omien avaruusolentokontaktiensa dataa, Julien ennusti osuman tapahtuvan Atlantin valtamerelle ja siitä aiheutuvan tsunamin.

Julienin analyysi ja ennustus osumasta Atlantin valtamereen sai aikaan kiivasta debattia, ja jouduin mm. antamaan huhtikuun 25. päivä lausunnon, jossa sanouduin irti Julienin komeettaennustuksesta. [26] Artikkeli Aljazeerassa toukokuun 25. raportoi laajalle levinneestä paniikista Marokossa johtuen Julienin komeettaennustuksesta. [27] Julkisen keskustelun seuraukset mahdollisesta avaruusolentojen vastauksesta ennaltaehkäisevään ydinaseiskuun ja Julienin komeettatörmäysennustus toivat kansalle tietoon ydinaseiden ja avaruusolentojen sivilisaatioiden väliset suhteet, sekä mahdolliset avaruusolentojen vastatoimet.

Yhteenvetona, mahdollinen avaruusolentojen interventio on voinut olla keskeinen tekijä ehkäistäessä poliittisia päättäjiä tavoittelemasta ennaltaehkäisevää ydinsotaa Iranin kanssa. Avaruusolentojen väliintulo on saattanut auttaa kääntämään poliittisen debatin ’Pentagonin rauhankyyhkyjen’ puolelle, pois ennaltaehkäisevästä ydinasekampanjasta. Lisäksi kansan tietoisuus mahdollisesta avaruusolentojen väliintulosta on saattanut auttaa lisää ehkäisemään poliittisia päättäjiä tavoittelemasta ennaltaehkäisevää ydinasepolitiikkaa. Todennäköisyys sille, että kongressin jäsenet olisivat havainneet avaruusolentojen väliintulon ja kertoneet siitä kansalle olisi voinut vielä enemmän ehkäistä ydinaseiskua. Avaruusolentojen interventio ja kasvava kansan tietoisuus avaruusolentojen vastatoimesta, ’Jumalallisesta Iskusta’, ovat saattaneet olla keskeisiä tekijöitä, jotka ovat jhotaneet ’Divine Straken’ hyllyttämiseen.

Lopuksi: Estikö mahdollinen ’jumalallinen isku’ Divine Straken?

Se, että Divine Strake siirrettiin hamaan tulevaisuuteen määräämättömän pitkän ajan päähän toukokuun 25/26 oli vahvaa näyttöä erittäin merkittävästä politiikkamuutoksesta, joka on tapahtunut koskien ennaltaehkäisevästi tehtyä ydinaseiskua Iraniin. Tätä seurasi toukokuun 31. päivän lehdistötilaisuus, jossa ulkoministeri Condoleezza Rice tarjoutui ”tulemaan pöytään EU-kollegoidensa kanssa ja tapaamaan Iranin edustajat.”[28] Yhdysvaltain halukkuutta istua alas kasvotusten keskustelemaan Iranin kanssa kuvattiin ”huikeaksi takinkäännöksi Yhdysvaltain politiikassa koskien islamilaista tasavaltaa”. [29] Divine Straken peruuttaminen määräämättömäksi ajaksi ja siitä seuranneet diplomaattiset vaivat Iranille viittaavat siihen, että ennaltaehkäisevän ydinaseiskun mahdollisuus Irania vastaan oli siirretty hamaan tulevaisuuteen tai kokonaan peruttu politiikkavaihtoehdoista.

Lisäksi se seikka, että Divine Straken myöhästyttämisilmoitus tapahtui Julienin niinkutsuttuna ”Kohtalon päivänä” voi olla täysin sattumanvaraista tai se voi myös herättää mahdollisuuden sille, että poliittiset päättäjät ovat huolissaan mahdollisesta avaruusolentojen väliintulosta koskien suunnitelmia ryhtyä ydinsotaan. Eräät avaruusolentojen keinoista puuttua asioiden kulkuun kuvattiin toukokuun 29. päivän Aljazeeran artikkelissa, jossa esittelin useita mahdollsiuuksia, joita avaruusolennot saattaisivat käyttää vaikuttamaan politiikkaan, toisin kuin Julienin ehdottama komeetan iskeytyminen Maahan. [30] Keskeinen toimi näiden menneiden historiallisten esimerkkien joukossa on avaruusolentojen kytkeminen ydinaseet pois päältä, mikä tekisi iskun näillä aseilla erittäin kyseenalaiseksi.

Divine Straken määräämättömän viivästyttämiseen vaikutti osittain kotimaan poliittinen vastustus USA:ssa, joka oli perua lisääntyvistä mielenosoituksista ja oikeusjutuista koskien sen ympäristövaikutuksia. Vaikka kansan vastustus oli määrätietoista ja varsin hyvin organisoitua, on epätodennäköistä, että tämä yksin olisi saanut peruutettua Divine Straken, Siksi paljon merkittävämpi tekijä viivästyttämisessä vaikuttaa olevan olleen Pentagonin ’rauhankyyhkyjen’ ilmeinen voitto Bushin hallinnon ’sotahaukoista’ kuumentuneessa politiikkaväittelyssä suunnitelmista hyökätä Iraniin ydinasein. Hershin kuvaus Pentagonin upseerien linjavetovoitosta vastustamassa ennaltaehkäisevää iskua ”huhtikuun vallankumouksena” osoittaa Bushin hallinnon haukkojen kärsineen merkittävän tappion.

Kolmas selitys, että avaruusolennot ovat saattaneet olla tekijä mahdollisessa ’jumalallisessa iskussa’, joka auttoi estämään Bushin hallintoa toteuttamasta ennaltaehkäiseviä ydinsodan suunnitelmiaan Irania vastaan, on otettava huomioon. Tapa jolla avaruusolennot kommunikoivat tällaisesta mahdollisesta ’jumalallisesta iskusta’ Bushin hallinnolle, Pentagonille ja kansalle; sekä se varsinainen tapa, jolla tämä ’jumalallinen isku’ olisi tapahtunut, voidaan parhaiten päätellä avaruusolentojen ydinaseisiin puuttumisen historiallisista aiemmista vertailukohdista. Kirjoittajan mielestä ennaltaehkäisevä avaruusolentojen toimi, jolla estettäisiin suunniteltu ydinaseisku Iraniin, oli uskottava pelote päättäjille, jotka vakavasti harkitsivat ydiniskua Irania vastaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että ’Divine Strake’ vaikuttaa olevan punainen viiva, jota Pentagon/Bushin hallinto eivät kuitenkaan lopulta ylittäneet ja he perääntyivät lopullisesti. Jos avaruusolennot suunnittelivat tai puuttuivat asiaan, kuten ylläoleva analyysi antaa ymmärtää, silloin maailman ensimmäinen ennaltaehkäisevä ydinsota on ehkäisty lopullisesti avaruusolentojen väliintulon seurauksena. Lisäksi eksopoliittiset debatit julkisuudessa avaruusolentojen väliintulon laajuudesta ja luonteesta ovat saattaneet vaikuttaa päätöksentekoprosessiin. Kansan lisääntynyt tietoisuus mahdollisista avaruusolentojen toimista on saattaneet estää ydinsodan Irania vastaan, mikä on saattanut olla merkittävä pelote Bushin hallinnon päättäjille.

Kotimaan poliittiset tekijät ja sisäiset poliittiset debatit ovat epäilemättä vaikuttaneet Bushin hallinnon päätökseen siirtää Divine Strake hamaan tulevaisuuteen toukokuun 25/26 päivä 2006. Tuntemattomampi seikka on mahdollisen avaruusolentojen väliintulon merkitys ehkäistäessä ennakoivaa ydinaseiskua Irania vastaan, sekä laajalti käyty julkinen debatti sellaisesta väliintulosta. Ilmoitus Divine Straken viivästyttämisestä määräämättömän pitkän ajan on saattanut johtua täysin kotimaan poliittisista tekijöistä ja sisäisistä poliittisista debateista. Jos näin on, Iranin tuleva elokuun 31. päivän määräaika noudattaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa ydinvoiman rikastusohjelmansa lopettamiseksi voi jälleen johtaa sotilaallisen väliintulon uhkaan Irania vastaan, ja Divine Strake -ohjelma saatetaan jälleen ajoittaa testattavaksi. Vaihtoehtoisesti mahdollinen Maan ulkopuolinen ”Jumalallinen Isku” on saattanut estää Yhdysvaltoja noudattamasta tällaista politiikkaa, mikä viittaa siihen, että jos Divine Strake todella toteutetaan, se ei todennäköisesti ennakoi ydinaseiskua Irania vastaan. 25./26. toukokuuta annettu ilmoitus Divine Straken määräämättömäksi ajaksi tapahtuvasta lykkäämisestä saattaa jäädä historiaan päivänä, jolloin ennaltaehkäisevä ydinsota estettiin mahdollisella Maan ulkopuolisten olentojen väliintulolla ja kasvavalla yleisön tietoisuudella tällaisesta väliintulosta.

***

---

Lähdeviitteet

[1] Saatavilla verkossa: http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2006/03/30/AR2006033001735.html

[2] Saatavilla verkossa: http://disarmamentactivist.org/2006/03/31/did-the-washpost-miss-explosive-story/

[3] Saatavilla verkossa: http://disarmamentactivist.org/2006/03/31/did-the-washpost-miss-explosive-story/

[4] Saatavilla verkossa: http://disarmamentactivist.org/2006/03/31/did-the-washpost-miss-explosive-story/

[5] Saatavilla verkossa: http://www.dtic.mil/descriptivesum/Y2006/DTRA/0603160BR.pdf

[6] Saatavilla verkossa: http://www.newyorker.com/printables/fact/060417fa_fact

[7] “Exopolitical Comment #42,” http://www.exopolitics.org/Exo-Comment-42.htm

[8] Office of Public Affairs, National Nuclear Security Administration, Nevada Site Office News, May 26, 2006.

[9] Lisätietoa: http://tinyurl.com/zls2h

[10] Kts. http://www.pahrumpvalleytimes.com/2006/05/17/news/protest.html

[11] Hersh, “The Iran Plans,” New Yorker, 8 April, 2006. Saatavilla verkossa: http://www.newyorker.com/printables/fact/060417fa_fact.

[12] Lainattu teoksessa Jeffrey Steinberg, “Behind the Generals’ Revolt,” Executive Intelligence Review, April 21, 2006. Saatavilla verkossa: http://www.larouchepub.com/other/2006/3316genls_revolt.html

[13] Seymour Hersh, “Last Stand: The military’s problem with the President’s Iran policy”. New Yorker, 3 July, 2006. Saatavilla verkossa: http://www.newyorker.com/fact/content/articles/060710fa_fact .

[14] Jean-Jacques Velasco and Nicolas Montigiani, OVNI, l’évidence (Carnot Editions, 2004).

[15] Lainattu teoksessa Steven Greer, Disclosure: Military and Government Witnesses Reveal the Greatest Secrets in Modern History (Crossing Point Inc., 2001) 167-70

[16] Lainattu teoksessa Steven Greer, Disclosure: Military and Government Witnesses Reveal the Greatest Secrets in Modern History (Crossing Point Inc., 2001) 177.

[17] Robert Salas and James Klotzhttp, Faded Giant (BookSurge Publishing 2005). Yksityiskohdat verkossa: www.ufopop.org/Special/FadedGiant.htm

[18] Dedrickson teoksessa Disclosure, 192-93.

[19] Dedrickson teoksessa Disclosure, 192-93.

[20] Kts. Julien, ”Are We a Security Threat to Extraterrestrial Civilizations?” Exopolitics Journal 1:3 (2006): 164-82 . Saatavilla verkossa: exopoliticsjournal.com

[21] Katso Eric Julien, La Science des Extraterrestres (JMG Editions, 2005).

[22] Katso Julien, ”Are We a Security Threat to Extraterrestrial Civilizations?” Exopolitics Journal 1:3 (2006): 164-82 . Saatavilla verkossa: www.exopoliticsjournal.com

[23] Hersh, http://www.newyorker.com/printables/fact/060417fa_fact

[24] Michael Salla, “Exopolitical Implications of a Preemptive Nuclear War against Iran.” Saatavilla verkossa: http://www.exopolitics.org/Exo-Comment-42.htm

[25] Saatavilla verkossa: http://www.savelivesinmay.com/slimdocs/Eric-Julien-25-MAY-2006-En.htm

[26] Kts. Michael Salla, “Public Statement Concerning Eric Julien’s Prediction of Comet 73P Schwassman-Wachman 3 impacting into the Atlantic Ocean on May 25, 2006,” http://www.exopolitics.org/Exo-Comment-43.htm .

[27] Ahmed El Amraoui, “‘Alien Message’ Sparks Tsunami Panic,” Aljazeera, May 25, 2006. Saatavilla verkossa: http://english.aljazeera.net/NR/exeres/F4396687-6C85-4C8C-B47A-3B8F785FE95C.htm

[28] Lainattu: http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2006/05/31/AR2006053100937.html

[29]http://news.monstersandcritics.com/middleeast/article_1168438.php/A_way_out_for_Iran

[30] Ahmed El Amraoui, “The Truth is Way Out There,” May 29, 2006. Saatavilla verkossa: http://english.aljazeera.net/NR/exeres/EB1724B0-9E51-4F13-831F-FB4DA5E7325D.htm   Artikkelin julkaissut exopolitics.net